Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Pirjo Rautianen / Moguli pr

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Pirjo Rautianen / Moguli pr"

Transkriptio

1 Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta Pirjo Rautianen / Moguli pr 1

2 Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta -tutkimuksen on ideoinut ja toteuttanut uusmediatutkija, FM Pirjo Rautiainen. Tutkimus on saanut tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä. Raportti toimitetaan Suomen tietokirjailijat ry:lle. Raportin yhteenveto toimitetaan Suomen kirjailijaliitolle, Kirjakauppaliitolle, Suomen Kustannusyhdistys ry:lle, Viestinnän keskusliitolle, Kirjavälitykselle, Sanastolle ja suurimmille kustantamoille. Pirjo Rautiainen Moguli pr / / Käytännössä esimerkisi mukana kannettavat välineet eivät ole näiden uusien laitteiden myötä vähentyneet vaan lisääntyneet, mikään laite ei toistaiseksi pysty korvaamaan toista. Minulla on nytkin mukana kannettava tietokone, ipad ja älypuhelin. Luen nykyään kaikki tieteelliset lehdissä julkaistut artikkelit sähköisesti. Jos artikkelia ei sähköisesti saa, se jää kyllä hakematta. Tosi huonosti me niitä sopimuksia luetaan ja mietitään mitä ne oikeasti tarkoittaa. Että markkinat lähtisivät vetämään ja liikkeelle niin täytys miettiä sellaisia ratkaisuja, jotka edistäisivät koko alan kehittymistä. Taustalla on väärä odotus siitä, että se vanha liiketoimintamalli sopisi tähän uuteen. Mä en usko että se vanha liiketoimintamalli tulee toteutumaan tässä. E- kirjamarkkinat on aika pysähtyneessä tilassa vielä. Levittämisen tekniikassa tapahtuu radikaali muutos, mutta kvaliteetti ratkaisee. Kyllä siihen jotkut instituutiot kehittyy. Tämä välineen muutos on kyllä vallankumouksellinen. Nyt haetaan uusia muotoja vanhoihin juttuihin. 2

3 Sisällys 1. Aineisto ja menetelmät Käyttökokemukset Sähköisten materiaalien sopimukset Kirja-alan muutokset ja sen vaikutukset Sähköiset oppimateriaalit Piratismi, tekijänoikeudet Sisältömahdollisuudet Uhkia ja mahdollisuuksia Tietokirjailijoiden toiveita Tiivistelmä

4 1. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen on haastateltu 28 tietokirjailijaa kasvokkaistilanteessa: yleinen tietokirjallisuus 15, oppikirjallisuus 7, tiedekirjallisuus 6 haastateltavaa. Lisäksi 57 tietokirjailijaa on osallistunut sähköpostikyselyyn (26 yleisen tietokirjallisuuden edustajia, 16 oppikirjailijaa ja 15 tiedekirjailijaa). Haastattelut on tehty syksyllä 2011 sekä tammi-toukokuussa Haastateltavien ikäjakauma on vuotta. Naisia 15, miehiä 13 Raportissa tarkastellaan tietokirjailijoita sekä sisällöntuottajina että käyttäjinä. Tietokirjailijat analysoivat tarkasti sähköisten materiaalien käytettävyyttä, tuttua jo lähes 20 vuoden ajalta. Raportin tavoitteena on tuoda esille tietokirjailijoiden moniäänisyys: yleisen tietokirjallisuuden, tiedekirjallisuuden ja oppikirjallisuuden edustajien välillä on merkittäviä eroja. Jos raportissa ei eritellä mistä tietokirjallisuuden lajista on kyse, viitataan kaikkiin lajeihin. Muussa tapauksessa mainitaan jos asia koskee erityisesti yleistä tietokirjallisuutta, oppikirjallisuutta tai tiedekirjallisuutta. Oppimateriaaleja käsitellään omassa luvussaan: sähköisiä oppimateriaaleja on kehitetty pisimpään nimenomaan sähköisyyden ehdoilla. Sähköisillä materiaaleilla viitataan internetin aineistoihin (esim. pdf-muodossa olevat artikkelit, luento- ja oppimateriaalit), sähkökirjalla (e-kirjalla) kokonaisuuteen, jolla on sisällöllinen yhtenäisyys (yleensä epub-muoto). Raportissa ei käytetä numeerisia ilmauksia, koska haastattelujen kysymysrunko muotoutui tutkimuksen aikana: haastateltavilta ei kysytty täsmälleen samoja kysymyksiä. Sitaateissa on pätkiä haastatteluista ja kyselyvastauksista antamassa konkreettisia esimerkkejä (kursiivilla). Kirjailijat on anonymisoitu raporttiin. Sitaatin jälkeen on tunniste: YL (yleinen tietokirjallisuus), TK (tiedekirjallisuus), OP (oppikirjallisuus). 4

5 2. Käyttökokemukset Pidän lukulaitteena myös tietokoneen näyttöruutua. Olen lukenut iät ja ajat tietokoneen ruudulta uutisia, väitöskirjoja, tutkimusaineistoja. (YL) Sähköinen lukutapa oli haastateltaville tuttu: tietokoneita on käytetty lukualustoina pitkään. Tukimusaineistoja ja tutkimuskirjallisuutta luetaan ruudulta, suuri osa printtasi keskeisimmät aineistot. Yhdellätoista oli lukulaite (yleensä tabletti), pääasiassa mediakäyttöön, ei lukemiseen. Jotkut haastateltavista arvioivat, että runsas päätetyöskentely rajoittaa innokkuutta käyttää teknisiä lukualustoja varsinaiseen lukemiseen, etenkin vapaa-ajalla. Viisi haastateltavaa luki säännöllisesti sähkökirjoja, joillakin e-kirjat ovat syrjäyttäneet painetun kirjan. Noin puolet haastatelluista koki sähkökirjan epäsopivana tuotteena itselleen tällä hetkellä: eri laitteet ja eri formaatit ovat sekavia, sisältö ei ole tarpeeksi houkuttelevaa. Hintojen korkeus, tekniset ongelmat ja palveluiden heikko laatu karkoittavat käyttäjiä (suomalaiset palvelut). Positiivisesti sähkökirjaan ja sähköiseen materiaaliin suhtautuneet arvioivat, että ratkaisevan käyttökokemuksen puute oli syy siihen, miksi monet tietokirjailijat eivät vielä käyttäneet sähkökirjaa. Osa epäili sähkökirjan käytettävyyttä etenkin työskenneltäessä, vaikka muun sähköisen materiaalin lukeminen ruudulta oli arkipäivää. Se on sen idean tajuaminen, joka on ratkaisevaa tässä. Jokainen voi vielä muistaa, miten merkittävää oli kun sai ensimmäisen pc:nsä käyttöön, miten paljon se helpotti työskentelyä, et tarvinnut enää korjausnauhoja tai muuta. Minusta tuntuu, että tietokirjan ja oppimisen kannalta se on nopeasti havaittavissa, mitä mahtavia näkymiä tämä sähköisyys avaakaan. Uskon että tietokirjailijat tämän pian omaksuu, kun huomataan että tähän suuntaan kannattaa edetä, tällä on jotan merkitystä. (YL) Kummallisesti sähkökirja-asiassa on pelkoja siitä että on monenlaisia laitteita ja formaatteja. Se on käyttöoton este, se vaatii perehtymistä. Siinä puhutaan enemmän siitä, että mihin on tottunut. Ajattelee vaikka Hesaria. Jotkut sanoo, että se lehti on niin kätevä. Kissanviikset! Kun revit niitä pöytäliinan kokoisia sivuja junassa, lentokoneessa tai aamiaispöydässä niin siinä on se käytettävyys kaukana, se ipad on paljon kätevämpi. Mutta se on se, että olet tottunut siihen. Monet yliopistotutkijat sanoo mulle, että ei se työskentely lukulaitteella onnistu, kun heillä on monta kirjaa samaan aikaan käytössä ja auki, mutta mulla on monta konetta samaan aikaan siinä. (YL) Aika iso osa tietokirjoista, vaikka niitä ei ois sellaisiksi tarkoitettu, niin niitä käytetään käsikirjoina ja hakuteoksina. Joka kerta kun mä kirjotan artikkelia niin mulla on kymmenen kirjaa siinä samaan aikaan avoinna. Pystyykö e-kirja tähän samaan? Vaikka siellä on mitä hakutoimintoja niin jos vain kahtakaan kirjaa käyttää samanaikaisesti niin on se aika hankalaa. En usko että se on läheskään yhtä kätevää. Se varmasti hidastaa e-kirjojen yleistymistä tässä käytössä. Painettu kirja on ylivoimainen käyttöliittymä tässäkin suhteessa. (YL) Omistan Kindlen, mutta ostan aina oikean kirjan. Ei ollut minun juttuni. (YL) 5

6 Lukemisen kulutustottumukset ovat jo muuttuneet monilla tietokirjailijalla. Suurin osa haastatelluista hankki kirjallisuuden internetin kautta, englanninkielinen kirjallisuus yleensä kansainvälisistä palveluista (Amazon). Ulkomaisten kirjojen ostaminen kirjakaupasta ei ole enää kovin helppoa, suurin osa varmaan tilaa ne netistä. Tämä nopeuttaa sitä hankintaa entisestään.(yl) Aineistojen siirtyminen nettiin (esim. arkistot) nopeuttaa työskentelyä huomattavasti. Niin kauan kun nettiin on tullut aineistoja niin enenevissä määrin olen käyttänyt niitä. Se on seuraava suuri vaihe historiantutkimuksessa kun originaaliarkistot tulevat nettiin. Se on tosi merkittävää. (YL) Joillakin tieteenaloilla sähköinen materiaali on ensisijaista: painettu tieto saattaa vanhentua hyvin nopeasti (esim. luonnontieteet). Sähköinen julkaisu mielletään joillakin aloilla tärkeämmäksi, koska sähköisesti voidaan olla ajan tasalla jatkuvasti (esim. kansainväliset painetut teokset saattavat olla vasta kuukausien päästä saatavilla Suomessa tai yliopistoon ei välttämättä edes tilata enää painettua versiota). Tutkijat pohtivat siirtyykö tämä ajattelutapa muillekin aloille. Tutkijat arvelivat myös, että tiedekirjallisuudessa ei ole enää suuria arvostuseroja, ilmestyykö teksti painettuna vai sähköisenä (vrt. aiemmin vain painettu miellettiin tärkeämmäksi). En käytä painettuja kirjoja juuri ollenkaan: kalliita, tilaaminen hankalaa, kestää yleensä liian kauan ennen kuin saan kirjan käsiini, säilytystilat loppuu kesken. Yleensä etsin jotain tiettyä kohtaa, joten en välttämättä lue koko kirjaa. (TK) Painettuna minulla on lähinnä alan eepoksia, eli isoja teoksia, joiden teoria ei vanhene. Ala liikkuu niin nopeaan, että sähköiset julkaisut pysyvät paremmin ajan hermolla kuin painetut teokset. Jotkut tiedot saattavat olla jo vanhentuneita, kun ovat tulleet painosta ulos. Omalla alalla siis sähköiset artikkelit ovat ehdottomasti parempi ratkaisu, painettu tieto ehtii vanhentua kovin nopeaan.(tk) Lähes kaikki tieteelliset julkaisut myös julkaisevat artikkeleita ennakkoon sähköisesti, heti kun artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. Tämä taas edesauttaa tieteen kehittymistä, koska se tieto on heti kaikkien ulottuvilla, eikä sitä siis tarvitse odotella monta kuukautta tai jopa vuotta. (TK) Yleisen tietokirjallisuuden edustajista suurin osa piti painettuja teoksia luotettavampina kuin internetin materiaaleja (artikkeleita). Painettuun materiaaliin liitettiin myös muita ansioita: pitkäikäisyys, jatkuvuus, perinteet, tunnistettavuus. Sähköiset nopeita, vähemmän luotettavia. Painetut hitaita, luotettavampia. (YL) Painetun kirjan etu on sen pitkäikäisyys, jatkuvuus ja sen aikaansaama turvallisuuden tunne, sähköiseen julkaisuun liittyy pinnallisuus, kertakäyttöisyys ja taju siitä, että kaikki on saatavilla nyt heti, lisää valinnanvaikeutta ja kuormittaa työtä, ei helpota. Niihin liittyvät aivan erilaiset elämäntyylit ja ihmiskäsitykset, ehkä ne ovat yhdistettävissä? (YL) Painettu vanhenee helpommin (esim. tilastot), mutta toisaalta perusteokset on helpompi löytää ja tunnistaa muun materiaalin joukosta. Sähköisen materiaalin luotettavuus on heikompi. (YL) E-kirjaa pidetään kuitenkin yhtä luotettavana kuin painettua teosta, koska se on käynyt läpi saman kustannusprosessin kuin painettu teos, ero on käytettävyydessä. 6

7 Sähköisellä julkaisemisella nähtiin myös negatiivisia vaikutuksia työskentelyyn - nopeuden ja tuotteliaisuuden vaatimus: ovatko tiedekirjoittajat artikkelikoneita? Vs. tietokirjallisuuden kerronnallisuuden voima, hitauden arvo. Ennen piti mennä kirjastoon ja selailla niitä kirjoja. Nykyään haalitaan helposti sähköisinä kymmeniä artikkeleita ja viitataan niihin eikä lueta sitä artikkelia kokonaisuudessaan, se on pinnallista viittaamista. Ja itse tuotetaan lisää samanlaista sinne artikkelimyllyyn. Ollaan sellaisia artikkelikoneita. Olen huomannut sen, aloitin 90-luvulla, silloin käytiin vielä kirjastossa katsomassa, silloin artikkeleissa oli vähemmän lähdelähdeviitteitä. Sähköinen julkaiseminen on mahdollistanut tämän maanisen artikkelienhaalinnan. (TK) Mikä on kullekin tietokirjallisuuden lajille sopivin lukualusta? Eri käyttäjäryhmillä on eri tarpeita. Haatateltavien mukaan sähköiseen muotoon sopivat parhaiten: 1) oppimateriaalit, 2) tiedetekstit, 3) tietokirjallisuus (paljon hajontaa, mediaominaisuudet), 4) kaunokirjallisuus. Mitä suurempi arvo kerronnallisuudella, sitä vähemmän nähtiin lisäarvoa sähköisyydellä. Tietosanakirja ja historian kirja eroaa toisistaan siinä, että tietosanakirjassa on pelkkiä faktoja, tosin tietosanakirjassakin on pieniä tarinoita ihmisistä ja muista. Kirjassa on taas idea, rakenne ja kertomus. Se täytyy säilyttää ja tajuta ne erot, että miksi kertomuksella on arvo. Se on tekijän tulkinta asiasta, mikä siinä teemassa on olennaista. Kerronnallinen aspekti säilyy. (YL) 7

8 3.Sähköisten materiaalien sopimukset Optio sähkökirjaan kustantajalla on, kuten melkein kaikissa kirjoissa varmaan nykyään, mutta sähkökirjaa siitä ei ole tehty. (YL) Oppikirjailijat (opettajan sähköiset materiaalit) ja tiedekirjoittajat (pdf-artikkelit ym.) ovat tehneet julkaisuja suoraan sähköisiksi versioiksi. Muissa tapauksissa tietokirjasta on kustantajan toimesta tehty e-kirjaversio. Haastatellut eivät yleensä tunteneet tarkkaan sähkökirjasopimustensa sisältöä eivätkä sopimusprosentteja. Jotkut eivät olleet päässeet sopimukseen kustantajan kanssa sopimuksen sisällöistä. Neuvottelutilanteet koetaan haastaviksi, STIK:in apu koetaan korvaamattomana. En ole tehnyt sopimusta, koska emme päässeet kunnon sopimuksiin kustantajan kanssa. (YL) Kirjoitan artikkelia kustantajalle, se saatetaan julkaista myöhemmin myös sähköisenä. Vaadin, että siinä tapauksessa neuvottelu käydään uudestaan. Neuvotteleminen ei tuntunut helpolta. Tietokirjailijoiden laki-ihminen oli suureksi avuksi. (YL) Keskeisin ongelma: haastatteluiden mukaan kustantajilla ei ole kovin suurta halukkuutta julkaista tietokirjoja sähkökirjoina. Kustantajien mainitsemia perusteita: 1) sähkökirjalle ei ole tarpeeksi ostavaa yleisöä, 2) sähkökirja syö painetun kirjan myyntiä, 3) sähkökirjan tuottaminen on teknisesti vaativampaa (taitto), lisää kustannuksia. Vielä suurempia ongelmia aiheuttaa: kustantaja tekee tietokirjailijan kanssa sähkökirjasopimuksen, vaikka kustantaja ei ole aikeissa julkaista sähkökirjaversiota. Tietokirjailijat ovat sidottuja sopimukseen. Haluttaisiin neuvoja miten purkaa sopimus. Onko mahdollista julkaista sähkökirjaversio muualla? Milloin voimassaoleva sopimus päättyy? Sopimuksissa mainitaan, että painetun kirjan oikeudet palautuvat kirjailijalle, jos kustantamo ei ota uusintapainosta. Mitä tämä tarkoittaa e-kirjan suhteen, koska e-kirja on aina olemassa? Millaisissa tilanteissa e-kirjan oikeudet palautuvat? Ratkaisumalleja sopimuksiin: 1) kustannussopimuksen sähkökirjapykälä raukeaa, jos sähkökirjaa ei ole julkaistu määräajassa (esimerkiksi 6kk:n kuluessa painetun julkaisemisesta). 2) sähkökirjasopimus on määräaikainen (3-5 vuotta). Tietokirjailijat haluavat säilyttää kilpailutusmahdollisuuden tulevaisuudessa. Kustantajat tarjoavat tällä hetkellä painettua kirjaa mukailevan sopimusprosentin. Oletus kuitenkin on, että ala kehittyy ja kirjailijan osuus prosentista voisi kasvaa. Ongelma: kustantajat tuskin halukkaita tekemään määraikaisia sopimuksia, jos teoksessa on kalliisti tuotettuja lisäsisältöjä. Tekstipainotteisella teoksella todennäköisesti mahdollisuudet tehdä määräaikainen sopimus. 3) sopimukseen maininta sisältääkö sopimus kustantajalle oikeudet myydä teosta e-kirjakerhojen kaltaisissa palveluissa yhteismyyntipalvelussa (esim. kuukausimaksulliset palvelut, ks. osio kirjaalan muutokset ja sen vaikutukset). Tietokirjailijoiden mukaan kustantamot ovat perustelleet ostavan yleisön puutetta sähkökirjalle jopa sellaisille teoksille, joiden kuluttajaryhmä nimenomaan käyttäisi sähköistä versiota. 8

9 Kaikille tietokirjailijoille sopivaa sopimusprosenttia mahdotonta määrittää, sillä tekijöiden osallistumisskaala kirjan työstövaiheeseen vaihtelee suuresti. Osa tietokirjailijoista tekee pelkästään tekstisisällön, jotkut tekevät taiton, kuvituksen jne. Kirjailijalle ei voi olla yhtä ja oikeaa sopimushaarukkaa. On erilaisia kirjailijoita, jotka osaa tehdä eri asioita ja jotka haluaa tehdä eri asioita. Tottakai ne kaikki tuottaa sen perussisällön. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu. Yksi voi haluta taittaa sen kirjansa kuvineen kaikkineen hyvinkin tarkasti. Hyvä juttu, se on pois kustantajalta, jolloin ilman muuta kuuluu isompi prosentti. Joku toinen ei halua tehdä mitään muuta kuin sen raakatekstin toimittaa. Silloin on kohtuu että se saa sitten vähemmän. Että siltä väliltä se sitten löytyy. (YL) Sähköisten julkaisujen suhteen ennakkoesimerkkejä esimerkiksi multimediasisältöjen tekemisestä ei juurikaan ole, pirstaloittaa entisestään sopimusmalleja. Aiemmin ajateltiin, että e-kirjan kehittely ja sähköisen julkaisemisen vakiinnuttaminen vaatii kustantamoilta aikaa ja taloudellista panostusta. Tällä perusteella ymmärrettiin kustantamoiden nykyinen, painettua kirjaa mukaileva sopimusprosentti. Pilottivaiheen ajatellaan kuitenkin olevan nyt ohi ja paineita sopimusprosentin nostamiselle on. Suurin osa haastateltavista uskoi e- kirjasopimusten parantuvan lähivuosina. Epätietoisuutta aiheutti etenkin se, paljonko lisäsisällöt toisivat lisää kustannuksia, jolloin tekijän prosentti puolestaan pienenisi. Ne tietokirjailijat, joilla kokemusta kustantamisesta, muistuttavat, että sopimusvaatimuksissa kannattaa olla realistinen. Jotkut tietokirjailijoiden kannanotot on kauhean naiveja. Sillä vaihtoehdot ei ole ne, että kirjailija saa tän verran tai että se saa tän verran enemmän. Oikeasti se menee niin, että kirjalla saa suunnilleen tän verran tai sitä ei julkaista. Toki tietokirjailijana olen sitä mieltä, että prosentit voisivat olla kohtuullisempia, mutta kyllä täytyy realistisesti ajatella. Ei se kirjan myyminenkään ole ilmaista. Kustantajat ei saa olla ahneita, mutta ei kyllä kirjailijatkaan. Muuten se loppuu kokonaan. Jos aletaan rettelöimään, että halutaan 50 prosenttia niin se on hyvin pian 0 prosenttia. (YL) Eri tietokirjalajien sopimuksia on vaikea verrata keskenään. Oppikirjailija voi vaatia hyvin erilaisen prosentin sähköisestä julkaisusta verrattuna tekstipainotteisen tietokirjan kirjoittajaan. Haitari: 15-75%. Toisin kuin kaunokirjailijat, tietokirjailijat eivät pelänneet alemman e-kirjan hinnan aiheuttamia alennuspaineita myös painetun kirjan hintaan. Suurin osa haastateltavista ajatteli edullisemman hinnan olevan ratkaisevaa e-kirjan yleistymiselle ja se saattaisi mahdollistaa tietokirjallisuuden tehokkaan leviämisen. Koska tietokirjailijoiden ansaintalogiikka yleensä muualla, teoksen tuottoja ei pidetty niin keskeisinä kuin kaunokirjailijoiden parissa (poikkeukset: oppikirjailijat, ks. osio Oppimateriaalit sekä myynnillisesti hyvin menestyneet tietokirjailijat). 9

10 4. Kirja-alan muutokset ja sen vaikutukset A. Kustantamot, sähkökirjan jakelu Kustantamot ovat olleet varovaisia sähkökirjan kehittämisessä. Uudet toimijat eivät ole lyöneet läpi. Että markkinat lähtisivät vetämään ja liikkeelle niin täytys miettiä sellaisia ratkaisuja, jotka edistäisivät koko alan kehittymistä. Taustalla on väärä odotus siitä, että se vanha liiketoimintamalli sopisi tähän uuteen. Mä en usko että se vanha liiketoimintamalli tulee toteutumaan tässä. E- kirjamarkkinat on aika pysähtyneessä tilassa vielä. (YL) Uudet toimijat nähdään epävarmoina yhteistyökumppaneina. Pienillä toimijoilla voi olla innovatiivisia toimintatapoja, mutta taloudellisia resursseja puuttuu: ei pystytä varmistamaan tekijöiden tuloja, markkinointi epävarmaa. Monet asiakkaat (esim. koulut) luottavat tuttuihin kustantamoihin. Osa tietokirjailijoista epäili, onko e-kirjan liiketoiminta kannattavaa kansainvälisilläkään markkinoilla: yritykset ovat investoineet suuria summia uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Milloin saadaan varmoja näyttöjä e-kirjabisneksen tuottavuudesta? Entä Suomessa? Jotkut haastateltavista totesivat esim. Tekesin satsanneen viime vuosina sähköisiä materiaaleja kehittäviin yrityksiin, mutta toimijat näyttävät olevan yhä lähtöruudussa. En usko, että e-kirjalla netotaan vielä USA:ssakaan, siihen Amazon ja kustantajat satsasivat. Suomessa olen ihmetellyt kustantajien asennetta, että e-kirja on mörkö ja peikko, että se vie kaiken. Siitä ollut seurauksena, että suomalaisilla e-kirjamarkkinoilla on jonkin verran ammattitaidottomuutta. Toissa vuonna toimitin ja taitoin erään kirjan, josta eräs uusi toimija lähti tekemään e-kirjaa, niillä oli tarkoitus lähteä isosti. Mutta siitä ei meinannut tulla yhtään mitään. Se tulee olemaan yksi kompastuskivi suomalaisen e-kirjan läpilyönnille, että siellä on kaikenlaista hyppääjää liikkeellä. (YL) Mä jopa väitän, että Amazon, siis yksi yritys maailmassa pystyi synnyttämään kokonaan uuden kirjallisuuden markkinat. Ne onnistui siinä siksi että ne kehitti kokonaisjärjestelmän, täysin saumattoman päästä päähän, kokonaisjärjestelmän. Sulla on laite, sä pystyt kahdessa sekunnissa ostamaan siihen kahdella dollarilla kirjan. Tämä on se menestyksen salaisuus. Suomen ongelma on resurssit. Perinteiset kustantajat eivät joko ymmärrä tätä tai niillä ei ole resursseja, ehkä molemmat. Alalle on tullut uusia pelureita niin kuin pitääkin tulla. Vanha markkina murtuu, uusi syntyy. Alalle on tullut isoja firmoja joilla on oikeasti rahaa, jotka pystyy sen tekemään, mutta ei ole jostain syystä tehnyt. Vielä. Se voi olla että ne tekee sen vielä. Jos näin ei käy niin vähittäiskauppa siirtyy ulkomaille. Se on täysin selvää. (YL) Mulla on semmoinen käsitys että Tekes jakoi vielä 2010 aika auliisti rahaa nimenomaan tämmösten yritysten perustamiseen, sähköisille kustantamoille. Niitä on sitten tullut joitakin, mutta tämäkin jonka kanssa oltiin yhteydessä niin en tiedä milloin ne sitten nousee ja alkaa tekemään. En ole saanut sieltä mitään yhteydenottoja, vaikka yksi kirjaprojekti oli aika pitkälle sovittu jo. (OP) Suurin osa haastatelluista näki perinteiset kustantamot tärkeinä tulevaisuudessa, niiden toiminnan ei uskottu murtuvan sähköisyyden myötä. Kustantamoiden voimavarat ovat: laadunvalvonta, tehokas työskentelykoneisto, markkinointi. Kustantajien apurahajärjestelmät tukevat tietokirjailijoita. 10

11 E-kirjakin vaatii tekijänsä. Ei pelkästään kirjoittajaa vaan myös kustantajaa, joka pukee sen siihen muotoon että sitä voi myydä maailmalle. Jos kuvitellaan että e-kirjalla saadaan se ahne kustantaja pois siitä välistä niin sit sitä e-kirjan läpilyöntiä ei tapahdu ikinä. (YL) Vaikka omia kirjoja teen aika pitkälti alusta loppuun niin en ole hetkeäkään harkinnut että rupeisin niitä itse kustantamaan. Kustantajalla on valmis koneisto. Vaikka kustantaja ottaa siitä osansa, se tekee myös ison osan siitä työstä. (YL) Kustantajalta tarvitsen sen teknologian. Tekijällä ei välttämättä pysy kaikki langat käsissä eli tarvitaan sitä, joka koordinoi sitä työtä. Ja ehdottomasti markkinoinnissa. (OP) Ne tietokirjailijat, joilla merkittävää taloudellista hyötyä julkaisuista, toivovat kustannusmallin pysyvän entisellään. Monet muut haastateltavat toivoivat enemmän liikkuvuutta alalle. Jotkut haastateltavista muistuttivat kehityksen olevan vasta alussa - multimedian hyödyntäminen on vasta alkamassa, se ratkaisee sähkökirjan suunnan. Nyt e-kirja on tietyssä vaiheessa. Ne on e-pubeja, yksinkertaisia, on tekstiä ja ehkä kuvia. Hyvä puoli siinä on, että ne toimii kaikissa laitteissa puhelimissa, tietokoneissa, lukulaitteissa, missä vaan. Näin ei tule olemaan tämän vuoden jälkeen. Tänä vuonna tapahtuu uusi mullistus ja se on tämä multimediamullistus. Se tulee tavalla tai toisella. Se tuleeko se lukijoiden kirjoihin asti niin se voi olla ettei vielä tule. Mutta ajan sisällä, jokainen joutuu miettimään oman strategiansa. Miten se suhtautuu multimediakirjaan. Jos joku suomalainen toimija ei ymmärrä edes e-kirjasta niin se on aika myöhässä. Ilman muuta suomalainen toimija seuraa mitä markkinoilla tapahtuu. Joku Elisa, sillä olis paukkuja tehdä sitä, joku Sanoma. Tällaset tahot. Kyllä se tulee muuttumaan tästä vähän erilaiseksi. (YL) Jotta e-kirja menestyisi Suomessa, kaivataan rohkeita kokeiluja ja uusia liiketoimintamalleja. 1) Odotetaanko toimivia ja varmoja malleja ulkomailta vai kehitäänkö Suomeen sopivia palveluita? 2) Odotetaanko laitekannan vielä kehittyvän ja laitteiden määrän lisääntyvän? 3) Hinnoittelu ei ole onnistunut, 4) sisältökään ei toistaiseksi poikkea painettujen sisällöstä, 5) käyttö ei laajan yleisön mielestä ole riittävän houkuttelevaa. Lukevalle yleisölle e-kirjaformaatit ja eri päätelaiteet vaikuttavat sekavilta. Jos e-kirjat halutaan markkinaosuudeltaan huomattavan isoksi niin kustantajalla pitää olla koneisto joka tekee sitä, ja koneisto joka markkinoi sitä. Todennäköisesti se tekninen puoli ei olekaan se ongelma kuin se, että miten jaellaan ja miten jakelu saadaan toimivaksi ja miten siitä saadaan rahaa. Siihen pitäis panostaa. Kyllä ne jakelukanavat ja tulonmuodotus on se joka on se ongelma. Ehkä sitä ei ole mietitty tarpeeksi, kyllähän sitä ihmeellisempääkin tavaraa myydään. (YL) Tärkeää olisi että päädyttäisiin johonkin standardiformaattiin, ettei ois seitsemäätoista lukulaitetta ja kolmekymmentäneljää eri lukulaitetta. Se on niin kuin videot 70-luvulla että on vhs:ää ja betaa. Monessa muussakin on formaattiongelmia. Kun e-kirjan pointti on se, että sä saat laitteelle kirjaa, mutta jos pitää olla seitsemän lukulaitetta että saa seitsemänsataa kirjaa. Sen pitää lunastaa se lupauksensa että ihmiset alkaa niitä suuremmissa määrin hankkimaan. Jos kustantajat olisivat nämä vuodet käyttäneet panikoimisen sijaan sen miettimiseen, että miten nämä saadaa euroiksi. Kun ihmiset ovat tottuneet että netistä saa ilmaiseksi tai se maksaa 0,99. (YL) 11

12 Suomessa on tehty kaks virhettä. Toinen on hinnoittelu. Jos oikeasti halutaan synnyttää uusi markkina tyhjästä ja herättää ihmiset, että täällä on tämmöinen uusi, kiva homma, älä ota stressiä hinnasta. Koukutetaan ne ihmiset. Jokainen uusi markkina luodaan näin, ne kokutetaan siihen ensiksi ja kun ne on koukussa niin sitten nostetaan hintaa. Amazon teki sen juuri näin: 2007 kun tämä tuli ulos niin kallein kirja oli 9,90. Kaikki bestsellerit, kaikki. Amazon mksoi kustantajille ja teki tappiota. Mutta minä menin koukkuun, moni muukin meni. Ne nosti vähän aikaa sitten hintoja. Nyt maksan enemmän e-kirjasta kuin painetusta, ihan pokkana. En mieti enää hetkeäkään. (YL) E-kirjojen ja muun sähköisen materiaalin hinnoittelun perusongelma on ristiriitainen: a) nykyiset e-kirjojen hinnat mielletään liian korkeiksi, b) miten saada maksullisuus osaksi muuta sähköistä kuluttamista? Haastateltavien mukaan nyt olisi aika kasvattaa kuluttajat siihen, että sähköinen (netti)sisältö maksaa, tavalla tai toisella (vrt. ns. freemiumit, joissa osa sisällöistä on maksutonta, mutta maksusta saa lisäominaisuuksia esim. peleihin. Lasten ja nuorten suosimissa peleissä kuukausimaksut ovat noin 3-10 euron välillä). Ostovoimaa on jo karannut ulkomaille; kansainväliset palvelut (Amazon). Saadaanko enää kotimaisten palvelujen käyttäjiksi? Kuinka nopeasti kansainvälinen kehitys saadaan kiinni? Onko siihen edes halua, koska kielialue on pieni. Kannattaisi kokeilla jotain uutta. Minusta tuntuu että suomalaisten kustantamoiden mahdollisuus on kohta mennyt ohi, tämä porukka joka käyttää Suomessa sähkökirjoja, sehän on englanninkielen taitoista, ne siirtyy asiakkaksi muualle. Mitä verkkopalveluja sä käytät, niin niihin sä jumahdat kiinni. Minusta se on pelottavaa suomenkielisen kirjallisuuden kannalta, etupäässä tämä on tietokirjailijoiden asia. Nämä siirtyy kokonaan englanninkielisten palveluiden käyttäjiksi. Suomenkieliset kustantajat ovat jarruttaneet tietoisesti tätä, he eivät ole pystyneet kehittämään ansaintalogiikkaa tähän, sen takia ne jarruttavat tätä selvästi. Olen hämmästynyt siitä että kustantajat ovat pystyneet estämään sähkökirjan tuloa näinkin kauan. Olen sitä mieltä että ne tekevät sitä omaksi vahingokseen. Ne käyttötavat tulevat muuttumaan sen myötä. (YL) E-kirjan lanseerausmalleja: 1) kirja-alan toimijoiden yhteinen, näyttävä e-kirjakampanja, jossa korostetaan: sähkökirja on jotain muuta kuin perinteinen kirja, sen käyttötavat ovat erilaisia, 2) kun ostaa painetun teoksen, saa tutustua sähkökirjaan ilmaiseksi tai alennettuun hintaan, 3) erilaiset yhteismyyntipalvelut, lisenssimaksut ja Spotify-tyyppiset palvelut: tietyllä kuukausimaksulla saa kuukaudessa tietyn määrän kirjallisuutta: esim. 20 eurolla 4 kirjaa (ns. kirjakerhomalli) 4) e-kirja pokkarina (jälkimarkkinointikeino). Eri vaihtoehdot sisältävät asetelmallisuutta: lanseerataanko rohkeasti uutta, näyttävästi vai kutistuuko e-kirja jälkimarkkinakeinoksi, sähköpokkariksi? Spotify-tyyppisestä tai pokkarimallista haastateltavat ajattelivat, että se on kuluttajaystävällinen, mutta arveluttava kirjailijan tulonmuodostuksen kannalta (kirjailijan osuus jää hyvin pieneksi). Levittäjänä nämä mallit saattaisivat olla erittäin tehokkaita nimenomaan tietokirjoille. Kirjallisuuden Spotify kuulostaa mahdolliselta ja kiinnostavalta ajatukselta. Mutta luulen, että kirjabisnes toimii viisastuneena sanomalehtien ja musiikin jakelusta, ainakin toivon, että ottavat opiksi missä niissä mokattiin. Eihän suomalaisten muusikoiden Spotify-tuloilla elätetä itseään. Ehkä ensimmäiseksi voisi tulla paikka jossa kirjat on, mutta toisin kuin Spotifyssa, kun klikkailet niin maksat siitä kyseisestä tuotteesta. Sen maksullisuus on myös ehkä helpompi perustella käyttäjille kirjallisesta kokonaisuudesta kuin jostain kolmen minuutin kappaleesta. Toivon että kustannusmaailmassa on ymmärrys mistä ne tulot tulisi. Niillä on varmasti suuri intressi kehittää tätä. (OP) 12

13 E-kirjan yksi mahdollisuus on, että se on kirjan jälkimarkkinointimenetelmä. Kun kirjoja painetaan vain rajallinen määrä. Tehdään kuin USA:ssa: kovakantisen ostavat innokkaimmat, puolen vuoden päästä tulee pokkariversio. Suuri osa rahasta on saatu jo sisään, pokkarista saadaan vielä lisää. E-kirjasta kaikki on sitten jo plussaa. Suomalaisessa kirjallisuudessa elinkaari on tavattoman lyhyt ja se lyhenee entisestään. Tuolla e-kirjajulkaisulla saataisiin elinkaarta pidemmäksi. Hinta voi olla saman verran kuin pokkarilla. E-kirjaa voitaisiin alkaa myydä toisena painoksena. Tässä alkuvaiheessa e-kirjan voisi saada näin liikkeelle. (YL) Se Spotify-mallit kertoo sen mikä toimii. Jenkeissä on avattu äänikirjapalvelu, jossa on 20 tai 25 dollarilla kuukaudessa rajaton äänikirjakuuntelumahdolliuus, et downloadaa vaan kuuntelet online. Jotain tällasta sen pitää olla, helppous, hinta, nämä tekijät kohdallaan. (YL) Varsinaista e-kirjojen lanseerausta ei ole tapahtunut. E-kirja ei tilastojen eikä tekijöidenkään (haastateltavien) mukaan ole lyönyt vielä läpi. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut sitten kesän 2011, jolloin valmistui kaunokirjailijoiden sähkökirjatutkimus. Tietokirjailijat kuitenkin arvelivat: suomalaiset ovat teknologiakansaa, joten sähkökirjan menestyminen nähdään kuitenkin mahdollisena. Me ollaan lukijakansaa ja laitteista kiinnostuneita. Että kun saadaan joka suhteessa järkevä, kustannuksiltaan järkevä, tarpeeksi helppokäyttöinen laite. Kännykäntyyppinen. Ihmiset yhtäkkiä löytää sen. Tätä ei pysty ennakoimaan. Joku rohkea lähtee kokeilemaan uutta liiketoimintamallia niin palat voi loksahdella kohdalleen. En usko että se on kustantajista kukaan vaan joku uusi toimija, jolla on verkkotoiminnasta näkemys. (YL) B. Julkaisuportaalit USA:ssa on useita julkaisuportaaleja, joiden kautta kuka tahansa voi julkaista teoksiaan e-kirjana (esim. Barnes&Noble). Kirjat siirtyvät myyntiin verkkokauppaan 1-2 vuorokauden kuluttua niiden lataamisesta. Haastattelussa kysyttiin, mitä tietokirjailijat ajattelevat a) siitä, että kuka tahansa voi julkaista tekstejään kaupallisessa portaaleissa, b) STIK organisoisi oman julkaisuportaalin a) lähes kaikki vastaajat suhtautuivat epäillen kaupallisen toimijan vapaaseen portaaliin: kirjojen laatu heikkenisi niin sisällöllisesti (ei kustannustoimitusta) kuin ulkoisestikin (ei suunnittelua, ei markkinointia). Laadusta joutuu maksamaan. Teoriassahan se voisi mennä niin, että kirjailija laittaa tuotantonsa nettisivuille ja sen saa ladata sieltä, kaikki tulot siitä tulee sitten suoraan kirjailijalle. Ihan äärettömän vähän on kauno- tai tietokirjailijoita, joiden teksti on valmista. Kyllä pidän ehdottoman tärkeänä, että se käydään kustantajalla oikeasti läpi. Omalle tekstilleen ja työlleen on sokea. Voi olla, että jotkut näkee että se iso paha kustantaja saadaan pois siitä välistä, mutta sanon, että sopii kokeilla. Vaikka kustantaja ottaa kirjamyynnistä osuutensa, ja tietokirjailija saa prosenttia niin sille on ihan perusteensa kuitenkin. Ei se ole merkityksetöntä mitä siinä tapahtuu käsikirjoituksen luovuttamisen ja kirjan julkaisemisen välillä. Tämä on yksi jota olen närkästyksellä seurannut, että kun sanotaan että kun e-kirjaa ei tarvi painaa niin se tarkottaa että sen e-kirjan kustannukset on murto-osa painetun kirjan kustannuksista. No ei ole, jos se tehdään kunnolla. (YL) 13

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

KUSTANNUSSOPIMUS. 1.2 Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät Tekijälle.

KUSTANNUSSOPIMUS. 1.2 Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät Tekijälle. KUSTANNUSSOPIMUS Kustantaja X OY (edempänä Kustantaja) ja tekijä T (Tekijä) ovat solmineet kustannussopimuksen seuraavin ehdoin teoksesta (teos), johon Tekijällä on täydellinen tekijänoikeus. 1. Luovutettavat

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa

Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa FinnELib 27.9.2010 Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistys Sisällys 1. Ympäristön muutokset 2. Kirjallisen teoksen elinkaari 1. Ympäristön muutokset

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen Sähköisten lukulaitteiden markkina Kolmiosainen tutkimus suomalaisen lukulaitemarkkinan kehityksestä ISO 9001 -sertifioitu TNS Gallup Digital Sisällys sivu Tutkimuksen toteutus 3 Sähköisen lukulaitteen

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti 2010-2011 n=320 Vastaajan asema tilitoimistossa 1 Tilitoimiston sijainti 2 Jäsenyys Taloushallintoliitossa ja tilitoimistotoiminnan

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen?

E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen? E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen? 22.3.2013 06:01 Sähkökirja alkaa olla valmis: lukulaitteet yleistyvät ja kirjojakin löytyy. Mutta tappaako verolainsäädäntö eurooppalaisen kirjankustantamisen,

Lisätiedot

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu Kurssikirjat verkkoon: oppia e- muodossa Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu E-kirjaprojekti 2008 kokoelmapolitiikan peruslinjaus: kaikessa aineistohankinnassa suositaan e-aineistoja,

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut.0.05 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SISÄLTÖ Tutkimus sisälsi seuraavat aihekokonaisuudet: suomalaisten lukemiseen, musiikin kuunteluun ja lehtien lukemiseen käyttämä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Kirjakauppaliitto 1.9.2010 KIRJA TIENHAARASSA. Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1. Sähkökirja-iltapäivä. Tuomas Seppä, Gaudeamus

Kirjakauppaliitto 1.9.2010 KIRJA TIENHAARASSA. Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1. Sähkökirja-iltapäivä. Tuomas Seppä, Gaudeamus Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1 KIRJA TIENHAARASSA Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 Tuomas Seppä, Gaudeamus S ä h k ö k i r j a - i lta p ä i v ä K i r j a k a u p pa l

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi herättää ristiriitaisia tunteita. Jotkut väittävät, että PDF:illä ei ole mitään arvoa hakukoneoptimointimielessä, toiset taas puhuvat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3)

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Junnauskoe 0 20 A ja B Opettajan ohje Tarkoitus: Tavoite: Testaus: Junnauskokeen 0-20 avulla saadaan selville oppilaiden käyttämät käyttämät laskustrategiat sekä yhteen-

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy REALTIME CUSTOMER INSIGHT YMMÄRRÄ ASIAKASTA Asiakastyytyväisyyttä ja asiakaskokemusta mittaamalla saadaan arvokasta tietoa asiakasrajapinnasta. Analysoimalla tätä tietoa ja reagoimalla siihen asiakassuhteet

Lisätiedot

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto, FinELib FinELibin aineistopäivä 22.4.2013 Lähtötilanne vuonna 2011 Ulkomaisia, engl.kiel. e-kirjoja

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus. Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät 21.10.2015

Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus. Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät 21.10.2015 Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät 21.10.2015 Tieteellisen julkaisemisen toimijat Suomessa Tieteelliset seurat Yliopistopainot/yliopistokustannukset Kaupalliset

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot