Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Pirjo Rautianen / Moguli pr
|
|
- Helmi Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta Pirjo Rautianen / Moguli pr 1
2 Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta -tutkimuksen on ideoinut ja toteuttanut uusmediatutkija, FM Pirjo Rautiainen. Tutkimus on saanut tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä. Raportti toimitetaan Suomen tietokirjailijat ry:lle. Raportin yhteenveto toimitetaan Suomen kirjailijaliitolle, Kirjakauppaliitolle, Suomen Kustannusyhdistys ry:lle, Viestinnän keskusliitolle, Kirjavälitykselle, Sanastolle ja suurimmille kustantamoille. Pirjo Rautiainen Moguli pr / pirjo.rautiainen@moguli.info / Käytännössä esimerkisi mukana kannettavat välineet eivät ole näiden uusien laitteiden myötä vähentyneet vaan lisääntyneet, mikään laite ei toistaiseksi pysty korvaamaan toista. Minulla on nytkin mukana kannettava tietokone, ipad ja älypuhelin. Luen nykyään kaikki tieteelliset lehdissä julkaistut artikkelit sähköisesti. Jos artikkelia ei sähköisesti saa, se jää kyllä hakematta. Tosi huonosti me niitä sopimuksia luetaan ja mietitään mitä ne oikeasti tarkoittaa. Että markkinat lähtisivät vetämään ja liikkeelle niin täytys miettiä sellaisia ratkaisuja, jotka edistäisivät koko alan kehittymistä. Taustalla on väärä odotus siitä, että se vanha liiketoimintamalli sopisi tähän uuteen. Mä en usko että se vanha liiketoimintamalli tulee toteutumaan tässä. E- kirjamarkkinat on aika pysähtyneessä tilassa vielä. Levittämisen tekniikassa tapahtuu radikaali muutos, mutta kvaliteetti ratkaisee. Kyllä siihen jotkut instituutiot kehittyy. Tämä välineen muutos on kyllä vallankumouksellinen. Nyt haetaan uusia muotoja vanhoihin juttuihin. 2
3 Sisällys 1. Aineisto ja menetelmät Käyttökokemukset Sähköisten materiaalien sopimukset Kirja-alan muutokset ja sen vaikutukset Sähköiset oppimateriaalit Piratismi, tekijänoikeudet Sisältömahdollisuudet Uhkia ja mahdollisuuksia Tietokirjailijoiden toiveita Tiivistelmä
4 1. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen on haastateltu 28 tietokirjailijaa kasvokkaistilanteessa: yleinen tietokirjallisuus 15, oppikirjallisuus 7, tiedekirjallisuus 6 haastateltavaa. Lisäksi 57 tietokirjailijaa on osallistunut sähköpostikyselyyn (26 yleisen tietokirjallisuuden edustajia, 16 oppikirjailijaa ja 15 tiedekirjailijaa). Haastattelut on tehty syksyllä 2011 sekä tammi-toukokuussa Haastateltavien ikäjakauma on vuotta. Naisia 15, miehiä 13 Raportissa tarkastellaan tietokirjailijoita sekä sisällöntuottajina että käyttäjinä. Tietokirjailijat analysoivat tarkasti sähköisten materiaalien käytettävyyttä, tuttua jo lähes 20 vuoden ajalta. Raportin tavoitteena on tuoda esille tietokirjailijoiden moniäänisyys: yleisen tietokirjallisuuden, tiedekirjallisuuden ja oppikirjallisuuden edustajien välillä on merkittäviä eroja. Jos raportissa ei eritellä mistä tietokirjallisuuden lajista on kyse, viitataan kaikkiin lajeihin. Muussa tapauksessa mainitaan jos asia koskee erityisesti yleistä tietokirjallisuutta, oppikirjallisuutta tai tiedekirjallisuutta. Oppimateriaaleja käsitellään omassa luvussaan: sähköisiä oppimateriaaleja on kehitetty pisimpään nimenomaan sähköisyyden ehdoilla. Sähköisillä materiaaleilla viitataan internetin aineistoihin (esim. pdf-muodossa olevat artikkelit, luento- ja oppimateriaalit), sähkökirjalla (e-kirjalla) kokonaisuuteen, jolla on sisällöllinen yhtenäisyys (yleensä epub-muoto). Raportissa ei käytetä numeerisia ilmauksia, koska haastattelujen kysymysrunko muotoutui tutkimuksen aikana: haastateltavilta ei kysytty täsmälleen samoja kysymyksiä. Sitaateissa on pätkiä haastatteluista ja kyselyvastauksista antamassa konkreettisia esimerkkejä (kursiivilla). Kirjailijat on anonymisoitu raporttiin. Sitaatin jälkeen on tunniste: YL (yleinen tietokirjallisuus), TK (tiedekirjallisuus), OP (oppikirjallisuus). 4
5 2. Käyttökokemukset Pidän lukulaitteena myös tietokoneen näyttöruutua. Olen lukenut iät ja ajat tietokoneen ruudulta uutisia, väitöskirjoja, tutkimusaineistoja. (YL) Sähköinen lukutapa oli haastateltaville tuttu: tietokoneita on käytetty lukualustoina pitkään. Tukimusaineistoja ja tutkimuskirjallisuutta luetaan ruudulta, suuri osa printtasi keskeisimmät aineistot. Yhdellätoista oli lukulaite (yleensä tabletti), pääasiassa mediakäyttöön, ei lukemiseen. Jotkut haastateltavista arvioivat, että runsas päätetyöskentely rajoittaa innokkuutta käyttää teknisiä lukualustoja varsinaiseen lukemiseen, etenkin vapaa-ajalla. Viisi haastateltavaa luki säännöllisesti sähkökirjoja, joillakin e-kirjat ovat syrjäyttäneet painetun kirjan. Noin puolet haastatelluista koki sähkökirjan epäsopivana tuotteena itselleen tällä hetkellä: eri laitteet ja eri formaatit ovat sekavia, sisältö ei ole tarpeeksi houkuttelevaa. Hintojen korkeus, tekniset ongelmat ja palveluiden heikko laatu karkoittavat käyttäjiä (suomalaiset palvelut). Positiivisesti sähkökirjaan ja sähköiseen materiaaliin suhtautuneet arvioivat, että ratkaisevan käyttökokemuksen puute oli syy siihen, miksi monet tietokirjailijat eivät vielä käyttäneet sähkökirjaa. Osa epäili sähkökirjan käytettävyyttä etenkin työskenneltäessä, vaikka muun sähköisen materiaalin lukeminen ruudulta oli arkipäivää. Se on sen idean tajuaminen, joka on ratkaisevaa tässä. Jokainen voi vielä muistaa, miten merkittävää oli kun sai ensimmäisen pc:nsä käyttöön, miten paljon se helpotti työskentelyä, et tarvinnut enää korjausnauhoja tai muuta. Minusta tuntuu, että tietokirjan ja oppimisen kannalta se on nopeasti havaittavissa, mitä mahtavia näkymiä tämä sähköisyys avaakaan. Uskon että tietokirjailijat tämän pian omaksuu, kun huomataan että tähän suuntaan kannattaa edetä, tällä on jotan merkitystä. (YL) Kummallisesti sähkökirja-asiassa on pelkoja siitä että on monenlaisia laitteita ja formaatteja. Se on käyttöoton este, se vaatii perehtymistä. Siinä puhutaan enemmän siitä, että mihin on tottunut. Ajattelee vaikka Hesaria. Jotkut sanoo, että se lehti on niin kätevä. Kissanviikset! Kun revit niitä pöytäliinan kokoisia sivuja junassa, lentokoneessa tai aamiaispöydässä niin siinä on se käytettävyys kaukana, se ipad on paljon kätevämpi. Mutta se on se, että olet tottunut siihen. Monet yliopistotutkijat sanoo mulle, että ei se työskentely lukulaitteella onnistu, kun heillä on monta kirjaa samaan aikaan käytössä ja auki, mutta mulla on monta konetta samaan aikaan siinä. (YL) Aika iso osa tietokirjoista, vaikka niitä ei ois sellaisiksi tarkoitettu, niin niitä käytetään käsikirjoina ja hakuteoksina. Joka kerta kun mä kirjotan artikkelia niin mulla on kymmenen kirjaa siinä samaan aikaan avoinna. Pystyykö e-kirja tähän samaan? Vaikka siellä on mitä hakutoimintoja niin jos vain kahtakaan kirjaa käyttää samanaikaisesti niin on se aika hankalaa. En usko että se on läheskään yhtä kätevää. Se varmasti hidastaa e-kirjojen yleistymistä tässä käytössä. Painettu kirja on ylivoimainen käyttöliittymä tässäkin suhteessa. (YL) Omistan Kindlen, mutta ostan aina oikean kirjan. Ei ollut minun juttuni. (YL) 5
6 Lukemisen kulutustottumukset ovat jo muuttuneet monilla tietokirjailijalla. Suurin osa haastatelluista hankki kirjallisuuden internetin kautta, englanninkielinen kirjallisuus yleensä kansainvälisistä palveluista (Amazon). Ulkomaisten kirjojen ostaminen kirjakaupasta ei ole enää kovin helppoa, suurin osa varmaan tilaa ne netistä. Tämä nopeuttaa sitä hankintaa entisestään.(yl) Aineistojen siirtyminen nettiin (esim. arkistot) nopeuttaa työskentelyä huomattavasti. Niin kauan kun nettiin on tullut aineistoja niin enenevissä määrin olen käyttänyt niitä. Se on seuraava suuri vaihe historiantutkimuksessa kun originaaliarkistot tulevat nettiin. Se on tosi merkittävää. (YL) Joillakin tieteenaloilla sähköinen materiaali on ensisijaista: painettu tieto saattaa vanhentua hyvin nopeasti (esim. luonnontieteet). Sähköinen julkaisu mielletään joillakin aloilla tärkeämmäksi, koska sähköisesti voidaan olla ajan tasalla jatkuvasti (esim. kansainväliset painetut teokset saattavat olla vasta kuukausien päästä saatavilla Suomessa tai yliopistoon ei välttämättä edes tilata enää painettua versiota). Tutkijat pohtivat siirtyykö tämä ajattelutapa muillekin aloille. Tutkijat arvelivat myös, että tiedekirjallisuudessa ei ole enää suuria arvostuseroja, ilmestyykö teksti painettuna vai sähköisenä (vrt. aiemmin vain painettu miellettiin tärkeämmäksi). En käytä painettuja kirjoja juuri ollenkaan: kalliita, tilaaminen hankalaa, kestää yleensä liian kauan ennen kuin saan kirjan käsiini, säilytystilat loppuu kesken. Yleensä etsin jotain tiettyä kohtaa, joten en välttämättä lue koko kirjaa. (TK) Painettuna minulla on lähinnä alan eepoksia, eli isoja teoksia, joiden teoria ei vanhene. Ala liikkuu niin nopeaan, että sähköiset julkaisut pysyvät paremmin ajan hermolla kuin painetut teokset. Jotkut tiedot saattavat olla jo vanhentuneita, kun ovat tulleet painosta ulos. Omalla alalla siis sähköiset artikkelit ovat ehdottomasti parempi ratkaisu, painettu tieto ehtii vanhentua kovin nopeaan.(tk) Lähes kaikki tieteelliset julkaisut myös julkaisevat artikkeleita ennakkoon sähköisesti, heti kun artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. Tämä taas edesauttaa tieteen kehittymistä, koska se tieto on heti kaikkien ulottuvilla, eikä sitä siis tarvitse odotella monta kuukautta tai jopa vuotta. (TK) Yleisen tietokirjallisuuden edustajista suurin osa piti painettuja teoksia luotettavampina kuin internetin materiaaleja (artikkeleita). Painettuun materiaaliin liitettiin myös muita ansioita: pitkäikäisyys, jatkuvuus, perinteet, tunnistettavuus. Sähköiset nopeita, vähemmän luotettavia. Painetut hitaita, luotettavampia. (YL) Painetun kirjan etu on sen pitkäikäisyys, jatkuvuus ja sen aikaansaama turvallisuuden tunne, sähköiseen julkaisuun liittyy pinnallisuus, kertakäyttöisyys ja taju siitä, että kaikki on saatavilla nyt heti, lisää valinnanvaikeutta ja kuormittaa työtä, ei helpota. Niihin liittyvät aivan erilaiset elämäntyylit ja ihmiskäsitykset, ehkä ne ovat yhdistettävissä? (YL) Painettu vanhenee helpommin (esim. tilastot), mutta toisaalta perusteokset on helpompi löytää ja tunnistaa muun materiaalin joukosta. Sähköisen materiaalin luotettavuus on heikompi. (YL) E-kirjaa pidetään kuitenkin yhtä luotettavana kuin painettua teosta, koska se on käynyt läpi saman kustannusprosessin kuin painettu teos, ero on käytettävyydessä. 6
7 Sähköisellä julkaisemisella nähtiin myös negatiivisia vaikutuksia työskentelyyn - nopeuden ja tuotteliaisuuden vaatimus: ovatko tiedekirjoittajat artikkelikoneita? Vs. tietokirjallisuuden kerronnallisuuden voima, hitauden arvo. Ennen piti mennä kirjastoon ja selailla niitä kirjoja. Nykyään haalitaan helposti sähköisinä kymmeniä artikkeleita ja viitataan niihin eikä lueta sitä artikkelia kokonaisuudessaan, se on pinnallista viittaamista. Ja itse tuotetaan lisää samanlaista sinne artikkelimyllyyn. Ollaan sellaisia artikkelikoneita. Olen huomannut sen, aloitin 90-luvulla, silloin käytiin vielä kirjastossa katsomassa, silloin artikkeleissa oli vähemmän lähdelähdeviitteitä. Sähköinen julkaiseminen on mahdollistanut tämän maanisen artikkelienhaalinnan. (TK) Mikä on kullekin tietokirjallisuuden lajille sopivin lukualusta? Eri käyttäjäryhmillä on eri tarpeita. Haatateltavien mukaan sähköiseen muotoon sopivat parhaiten: 1) oppimateriaalit, 2) tiedetekstit, 3) tietokirjallisuus (paljon hajontaa, mediaominaisuudet), 4) kaunokirjallisuus. Mitä suurempi arvo kerronnallisuudella, sitä vähemmän nähtiin lisäarvoa sähköisyydellä. Tietosanakirja ja historian kirja eroaa toisistaan siinä, että tietosanakirjassa on pelkkiä faktoja, tosin tietosanakirjassakin on pieniä tarinoita ihmisistä ja muista. Kirjassa on taas idea, rakenne ja kertomus. Se täytyy säilyttää ja tajuta ne erot, että miksi kertomuksella on arvo. Se on tekijän tulkinta asiasta, mikä siinä teemassa on olennaista. Kerronnallinen aspekti säilyy. (YL) 7
8 3.Sähköisten materiaalien sopimukset Optio sähkökirjaan kustantajalla on, kuten melkein kaikissa kirjoissa varmaan nykyään, mutta sähkökirjaa siitä ei ole tehty. (YL) Oppikirjailijat (opettajan sähköiset materiaalit) ja tiedekirjoittajat (pdf-artikkelit ym.) ovat tehneet julkaisuja suoraan sähköisiksi versioiksi. Muissa tapauksissa tietokirjasta on kustantajan toimesta tehty e-kirjaversio. Haastatellut eivät yleensä tunteneet tarkkaan sähkökirjasopimustensa sisältöä eivätkä sopimusprosentteja. Jotkut eivät olleet päässeet sopimukseen kustantajan kanssa sopimuksen sisällöistä. Neuvottelutilanteet koetaan haastaviksi, STIK:in apu koetaan korvaamattomana. En ole tehnyt sopimusta, koska emme päässeet kunnon sopimuksiin kustantajan kanssa. (YL) Kirjoitan artikkelia kustantajalle, se saatetaan julkaista myöhemmin myös sähköisenä. Vaadin, että siinä tapauksessa neuvottelu käydään uudestaan. Neuvotteleminen ei tuntunut helpolta. Tietokirjailijoiden laki-ihminen oli suureksi avuksi. (YL) Keskeisin ongelma: haastatteluiden mukaan kustantajilla ei ole kovin suurta halukkuutta julkaista tietokirjoja sähkökirjoina. Kustantajien mainitsemia perusteita: 1) sähkökirjalle ei ole tarpeeksi ostavaa yleisöä, 2) sähkökirja syö painetun kirjan myyntiä, 3) sähkökirjan tuottaminen on teknisesti vaativampaa (taitto), lisää kustannuksia. Vielä suurempia ongelmia aiheuttaa: kustantaja tekee tietokirjailijan kanssa sähkökirjasopimuksen, vaikka kustantaja ei ole aikeissa julkaista sähkökirjaversiota. Tietokirjailijat ovat sidottuja sopimukseen. Haluttaisiin neuvoja miten purkaa sopimus. Onko mahdollista julkaista sähkökirjaversio muualla? Milloin voimassaoleva sopimus päättyy? Sopimuksissa mainitaan, että painetun kirjan oikeudet palautuvat kirjailijalle, jos kustantamo ei ota uusintapainosta. Mitä tämä tarkoittaa e-kirjan suhteen, koska e-kirja on aina olemassa? Millaisissa tilanteissa e-kirjan oikeudet palautuvat? Ratkaisumalleja sopimuksiin: 1) kustannussopimuksen sähkökirjapykälä raukeaa, jos sähkökirjaa ei ole julkaistu määräajassa (esimerkiksi 6kk:n kuluessa painetun julkaisemisesta). 2) sähkökirjasopimus on määräaikainen (3-5 vuotta). Tietokirjailijat haluavat säilyttää kilpailutusmahdollisuuden tulevaisuudessa. Kustantajat tarjoavat tällä hetkellä painettua kirjaa mukailevan sopimusprosentin. Oletus kuitenkin on, että ala kehittyy ja kirjailijan osuus prosentista voisi kasvaa. Ongelma: kustantajat tuskin halukkaita tekemään määraikaisia sopimuksia, jos teoksessa on kalliisti tuotettuja lisäsisältöjä. Tekstipainotteisella teoksella todennäköisesti mahdollisuudet tehdä määräaikainen sopimus. 3) sopimukseen maininta sisältääkö sopimus kustantajalle oikeudet myydä teosta e-kirjakerhojen kaltaisissa palveluissa yhteismyyntipalvelussa (esim. kuukausimaksulliset palvelut, ks. osio kirjaalan muutokset ja sen vaikutukset). Tietokirjailijoiden mukaan kustantamot ovat perustelleet ostavan yleisön puutetta sähkökirjalle jopa sellaisille teoksille, joiden kuluttajaryhmä nimenomaan käyttäisi sähköistä versiota. 8
9 Kaikille tietokirjailijoille sopivaa sopimusprosenttia mahdotonta määrittää, sillä tekijöiden osallistumisskaala kirjan työstövaiheeseen vaihtelee suuresti. Osa tietokirjailijoista tekee pelkästään tekstisisällön, jotkut tekevät taiton, kuvituksen jne. Kirjailijalle ei voi olla yhtä ja oikeaa sopimushaarukkaa. On erilaisia kirjailijoita, jotka osaa tehdä eri asioita ja jotka haluaa tehdä eri asioita. Tottakai ne kaikki tuottaa sen perussisällön. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu. Yksi voi haluta taittaa sen kirjansa kuvineen kaikkineen hyvinkin tarkasti. Hyvä juttu, se on pois kustantajalta, jolloin ilman muuta kuuluu isompi prosentti. Joku toinen ei halua tehdä mitään muuta kuin sen raakatekstin toimittaa. Silloin on kohtuu että se saa sitten vähemmän. Että siltä väliltä se sitten löytyy. (YL) Sähköisten julkaisujen suhteen ennakkoesimerkkejä esimerkiksi multimediasisältöjen tekemisestä ei juurikaan ole, pirstaloittaa entisestään sopimusmalleja. Aiemmin ajateltiin, että e-kirjan kehittely ja sähköisen julkaisemisen vakiinnuttaminen vaatii kustantamoilta aikaa ja taloudellista panostusta. Tällä perusteella ymmärrettiin kustantamoiden nykyinen, painettua kirjaa mukaileva sopimusprosentti. Pilottivaiheen ajatellaan kuitenkin olevan nyt ohi ja paineita sopimusprosentin nostamiselle on. Suurin osa haastateltavista uskoi e- kirjasopimusten parantuvan lähivuosina. Epätietoisuutta aiheutti etenkin se, paljonko lisäsisällöt toisivat lisää kustannuksia, jolloin tekijän prosentti puolestaan pienenisi. Ne tietokirjailijat, joilla kokemusta kustantamisesta, muistuttavat, että sopimusvaatimuksissa kannattaa olla realistinen. Jotkut tietokirjailijoiden kannanotot on kauhean naiveja. Sillä vaihtoehdot ei ole ne, että kirjailija saa tän verran tai että se saa tän verran enemmän. Oikeasti se menee niin, että kirjalla saa suunnilleen tän verran tai sitä ei julkaista. Toki tietokirjailijana olen sitä mieltä, että prosentit voisivat olla kohtuullisempia, mutta kyllä täytyy realistisesti ajatella. Ei se kirjan myyminenkään ole ilmaista. Kustantajat ei saa olla ahneita, mutta ei kyllä kirjailijatkaan. Muuten se loppuu kokonaan. Jos aletaan rettelöimään, että halutaan 50 prosenttia niin se on hyvin pian 0 prosenttia. (YL) Eri tietokirjalajien sopimuksia on vaikea verrata keskenään. Oppikirjailija voi vaatia hyvin erilaisen prosentin sähköisestä julkaisusta verrattuna tekstipainotteisen tietokirjan kirjoittajaan. Haitari: 15-75%. Toisin kuin kaunokirjailijat, tietokirjailijat eivät pelänneet alemman e-kirjan hinnan aiheuttamia alennuspaineita myös painetun kirjan hintaan. Suurin osa haastateltavista ajatteli edullisemman hinnan olevan ratkaisevaa e-kirjan yleistymiselle ja se saattaisi mahdollistaa tietokirjallisuuden tehokkaan leviämisen. Koska tietokirjailijoiden ansaintalogiikka yleensä muualla, teoksen tuottoja ei pidetty niin keskeisinä kuin kaunokirjailijoiden parissa (poikkeukset: oppikirjailijat, ks. osio Oppimateriaalit sekä myynnillisesti hyvin menestyneet tietokirjailijat). 9
10 4. Kirja-alan muutokset ja sen vaikutukset A. Kustantamot, sähkökirjan jakelu Kustantamot ovat olleet varovaisia sähkökirjan kehittämisessä. Uudet toimijat eivät ole lyöneet läpi. Että markkinat lähtisivät vetämään ja liikkeelle niin täytys miettiä sellaisia ratkaisuja, jotka edistäisivät koko alan kehittymistä. Taustalla on väärä odotus siitä, että se vanha liiketoimintamalli sopisi tähän uuteen. Mä en usko että se vanha liiketoimintamalli tulee toteutumaan tässä. E- kirjamarkkinat on aika pysähtyneessä tilassa vielä. (YL) Uudet toimijat nähdään epävarmoina yhteistyökumppaneina. Pienillä toimijoilla voi olla innovatiivisia toimintatapoja, mutta taloudellisia resursseja puuttuu: ei pystytä varmistamaan tekijöiden tuloja, markkinointi epävarmaa. Monet asiakkaat (esim. koulut) luottavat tuttuihin kustantamoihin. Osa tietokirjailijoista epäili, onko e-kirjan liiketoiminta kannattavaa kansainvälisilläkään markkinoilla: yritykset ovat investoineet suuria summia uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Milloin saadaan varmoja näyttöjä e-kirjabisneksen tuottavuudesta? Entä Suomessa? Jotkut haastateltavista totesivat esim. Tekesin satsanneen viime vuosina sähköisiä materiaaleja kehittäviin yrityksiin, mutta toimijat näyttävät olevan yhä lähtöruudussa. En usko, että e-kirjalla netotaan vielä USA:ssakaan, siihen Amazon ja kustantajat satsasivat. Suomessa olen ihmetellyt kustantajien asennetta, että e-kirja on mörkö ja peikko, että se vie kaiken. Siitä ollut seurauksena, että suomalaisilla e-kirjamarkkinoilla on jonkin verran ammattitaidottomuutta. Toissa vuonna toimitin ja taitoin erään kirjan, josta eräs uusi toimija lähti tekemään e-kirjaa, niillä oli tarkoitus lähteä isosti. Mutta siitä ei meinannut tulla yhtään mitään. Se tulee olemaan yksi kompastuskivi suomalaisen e-kirjan läpilyönnille, että siellä on kaikenlaista hyppääjää liikkeellä. (YL) Mä jopa väitän, että Amazon, siis yksi yritys maailmassa pystyi synnyttämään kokonaan uuden kirjallisuuden markkinat. Ne onnistui siinä siksi että ne kehitti kokonaisjärjestelmän, täysin saumattoman päästä päähän, kokonaisjärjestelmän. Sulla on laite, sä pystyt kahdessa sekunnissa ostamaan siihen kahdella dollarilla kirjan. Tämä on se menestyksen salaisuus. Suomen ongelma on resurssit. Perinteiset kustantajat eivät joko ymmärrä tätä tai niillä ei ole resursseja, ehkä molemmat. Alalle on tullut uusia pelureita niin kuin pitääkin tulla. Vanha markkina murtuu, uusi syntyy. Alalle on tullut isoja firmoja joilla on oikeasti rahaa, jotka pystyy sen tekemään, mutta ei ole jostain syystä tehnyt. Vielä. Se voi olla että ne tekee sen vielä. Jos näin ei käy niin vähittäiskauppa siirtyy ulkomaille. Se on täysin selvää. (YL) Mulla on semmoinen käsitys että Tekes jakoi vielä 2010 aika auliisti rahaa nimenomaan tämmösten yritysten perustamiseen, sähköisille kustantamoille. Niitä on sitten tullut joitakin, mutta tämäkin jonka kanssa oltiin yhteydessä niin en tiedä milloin ne sitten nousee ja alkaa tekemään. En ole saanut sieltä mitään yhteydenottoja, vaikka yksi kirjaprojekti oli aika pitkälle sovittu jo. (OP) Suurin osa haastatelluista näki perinteiset kustantamot tärkeinä tulevaisuudessa, niiden toiminnan ei uskottu murtuvan sähköisyyden myötä. Kustantamoiden voimavarat ovat: laadunvalvonta, tehokas työskentelykoneisto, markkinointi. Kustantajien apurahajärjestelmät tukevat tietokirjailijoita. 10
11 E-kirjakin vaatii tekijänsä. Ei pelkästään kirjoittajaa vaan myös kustantajaa, joka pukee sen siihen muotoon että sitä voi myydä maailmalle. Jos kuvitellaan että e-kirjalla saadaan se ahne kustantaja pois siitä välistä niin sit sitä e-kirjan läpilyöntiä ei tapahdu ikinä. (YL) Vaikka omia kirjoja teen aika pitkälti alusta loppuun niin en ole hetkeäkään harkinnut että rupeisin niitä itse kustantamaan. Kustantajalla on valmis koneisto. Vaikka kustantaja ottaa siitä osansa, se tekee myös ison osan siitä työstä. (YL) Kustantajalta tarvitsen sen teknologian. Tekijällä ei välttämättä pysy kaikki langat käsissä eli tarvitaan sitä, joka koordinoi sitä työtä. Ja ehdottomasti markkinoinnissa. (OP) Ne tietokirjailijat, joilla merkittävää taloudellista hyötyä julkaisuista, toivovat kustannusmallin pysyvän entisellään. Monet muut haastateltavat toivoivat enemmän liikkuvuutta alalle. Jotkut haastateltavista muistuttivat kehityksen olevan vasta alussa - multimedian hyödyntäminen on vasta alkamassa, se ratkaisee sähkökirjan suunnan. Nyt e-kirja on tietyssä vaiheessa. Ne on e-pubeja, yksinkertaisia, on tekstiä ja ehkä kuvia. Hyvä puoli siinä on, että ne toimii kaikissa laitteissa puhelimissa, tietokoneissa, lukulaitteissa, missä vaan. Näin ei tule olemaan tämän vuoden jälkeen. Tänä vuonna tapahtuu uusi mullistus ja se on tämä multimediamullistus. Se tulee tavalla tai toisella. Se tuleeko se lukijoiden kirjoihin asti niin se voi olla ettei vielä tule. Mutta ajan sisällä, jokainen joutuu miettimään oman strategiansa. Miten se suhtautuu multimediakirjaan. Jos joku suomalainen toimija ei ymmärrä edes e-kirjasta niin se on aika myöhässä. Ilman muuta suomalainen toimija seuraa mitä markkinoilla tapahtuu. Joku Elisa, sillä olis paukkuja tehdä sitä, joku Sanoma. Tällaset tahot. Kyllä se tulee muuttumaan tästä vähän erilaiseksi. (YL) Jotta e-kirja menestyisi Suomessa, kaivataan rohkeita kokeiluja ja uusia liiketoimintamalleja. 1) Odotetaanko toimivia ja varmoja malleja ulkomailta vai kehitäänkö Suomeen sopivia palveluita? 2) Odotetaanko laitekannan vielä kehittyvän ja laitteiden määrän lisääntyvän? 3) Hinnoittelu ei ole onnistunut, 4) sisältökään ei toistaiseksi poikkea painettujen sisällöstä, 5) käyttö ei laajan yleisön mielestä ole riittävän houkuttelevaa. Lukevalle yleisölle e-kirjaformaatit ja eri päätelaiteet vaikuttavat sekavilta. Jos e-kirjat halutaan markkinaosuudeltaan huomattavan isoksi niin kustantajalla pitää olla koneisto joka tekee sitä, ja koneisto joka markkinoi sitä. Todennäköisesti se tekninen puoli ei olekaan se ongelma kuin se, että miten jaellaan ja miten jakelu saadaan toimivaksi ja miten siitä saadaan rahaa. Siihen pitäis panostaa. Kyllä ne jakelukanavat ja tulonmuodotus on se joka on se ongelma. Ehkä sitä ei ole mietitty tarpeeksi, kyllähän sitä ihmeellisempääkin tavaraa myydään. (YL) Tärkeää olisi että päädyttäisiin johonkin standardiformaattiin, ettei ois seitsemäätoista lukulaitetta ja kolmekymmentäneljää eri lukulaitetta. Se on niin kuin videot 70-luvulla että on vhs:ää ja betaa. Monessa muussakin on formaattiongelmia. Kun e-kirjan pointti on se, että sä saat laitteelle kirjaa, mutta jos pitää olla seitsemän lukulaitetta että saa seitsemänsataa kirjaa. Sen pitää lunastaa se lupauksensa että ihmiset alkaa niitä suuremmissa määrin hankkimaan. Jos kustantajat olisivat nämä vuodet käyttäneet panikoimisen sijaan sen miettimiseen, että miten nämä saadaa euroiksi. Kun ihmiset ovat tottuneet että netistä saa ilmaiseksi tai se maksaa 0,99. (YL) 11
12 Suomessa on tehty kaks virhettä. Toinen on hinnoittelu. Jos oikeasti halutaan synnyttää uusi markkina tyhjästä ja herättää ihmiset, että täällä on tämmöinen uusi, kiva homma, älä ota stressiä hinnasta. Koukutetaan ne ihmiset. Jokainen uusi markkina luodaan näin, ne kokutetaan siihen ensiksi ja kun ne on koukussa niin sitten nostetaan hintaa. Amazon teki sen juuri näin: 2007 kun tämä tuli ulos niin kallein kirja oli 9,90. Kaikki bestsellerit, kaikki. Amazon mksoi kustantajille ja teki tappiota. Mutta minä menin koukkuun, moni muukin meni. Ne nosti vähän aikaa sitten hintoja. Nyt maksan enemmän e-kirjasta kuin painetusta, ihan pokkana. En mieti enää hetkeäkään. (YL) E-kirjojen ja muun sähköisen materiaalin hinnoittelun perusongelma on ristiriitainen: a) nykyiset e-kirjojen hinnat mielletään liian korkeiksi, b) miten saada maksullisuus osaksi muuta sähköistä kuluttamista? Haastateltavien mukaan nyt olisi aika kasvattaa kuluttajat siihen, että sähköinen (netti)sisältö maksaa, tavalla tai toisella (vrt. ns. freemiumit, joissa osa sisällöistä on maksutonta, mutta maksusta saa lisäominaisuuksia esim. peleihin. Lasten ja nuorten suosimissa peleissä kuukausimaksut ovat noin 3-10 euron välillä). Ostovoimaa on jo karannut ulkomaille; kansainväliset palvelut (Amazon). Saadaanko enää kotimaisten palvelujen käyttäjiksi? Kuinka nopeasti kansainvälinen kehitys saadaan kiinni? Onko siihen edes halua, koska kielialue on pieni. Kannattaisi kokeilla jotain uutta. Minusta tuntuu että suomalaisten kustantamoiden mahdollisuus on kohta mennyt ohi, tämä porukka joka käyttää Suomessa sähkökirjoja, sehän on englanninkielen taitoista, ne siirtyy asiakkaksi muualle. Mitä verkkopalveluja sä käytät, niin niihin sä jumahdat kiinni. Minusta se on pelottavaa suomenkielisen kirjallisuuden kannalta, etupäässä tämä on tietokirjailijoiden asia. Nämä siirtyy kokonaan englanninkielisten palveluiden käyttäjiksi. Suomenkieliset kustantajat ovat jarruttaneet tietoisesti tätä, he eivät ole pystyneet kehittämään ansaintalogiikkaa tähän, sen takia ne jarruttavat tätä selvästi. Olen hämmästynyt siitä että kustantajat ovat pystyneet estämään sähkökirjan tuloa näinkin kauan. Olen sitä mieltä että ne tekevät sitä omaksi vahingokseen. Ne käyttötavat tulevat muuttumaan sen myötä. (YL) E-kirjan lanseerausmalleja: 1) kirja-alan toimijoiden yhteinen, näyttävä e-kirjakampanja, jossa korostetaan: sähkökirja on jotain muuta kuin perinteinen kirja, sen käyttötavat ovat erilaisia, 2) kun ostaa painetun teoksen, saa tutustua sähkökirjaan ilmaiseksi tai alennettuun hintaan, 3) erilaiset yhteismyyntipalvelut, lisenssimaksut ja Spotify-tyyppiset palvelut: tietyllä kuukausimaksulla saa kuukaudessa tietyn määrän kirjallisuutta: esim. 20 eurolla 4 kirjaa (ns. kirjakerhomalli) 4) e-kirja pokkarina (jälkimarkkinointikeino). Eri vaihtoehdot sisältävät asetelmallisuutta: lanseerataanko rohkeasti uutta, näyttävästi vai kutistuuko e-kirja jälkimarkkinakeinoksi, sähköpokkariksi? Spotify-tyyppisestä tai pokkarimallista haastateltavat ajattelivat, että se on kuluttajaystävällinen, mutta arveluttava kirjailijan tulonmuodostuksen kannalta (kirjailijan osuus jää hyvin pieneksi). Levittäjänä nämä mallit saattaisivat olla erittäin tehokkaita nimenomaan tietokirjoille. Kirjallisuuden Spotify kuulostaa mahdolliselta ja kiinnostavalta ajatukselta. Mutta luulen, että kirjabisnes toimii viisastuneena sanomalehtien ja musiikin jakelusta, ainakin toivon, että ottavat opiksi missä niissä mokattiin. Eihän suomalaisten muusikoiden Spotify-tuloilla elätetä itseään. Ehkä ensimmäiseksi voisi tulla paikka jossa kirjat on, mutta toisin kuin Spotifyssa, kun klikkailet niin maksat siitä kyseisestä tuotteesta. Sen maksullisuus on myös ehkä helpompi perustella käyttäjille kirjallisesta kokonaisuudesta kuin jostain kolmen minuutin kappaleesta. Toivon että kustannusmaailmassa on ymmärrys mistä ne tulot tulisi. Niillä on varmasti suuri intressi kehittää tätä. (OP) 12
13 E-kirjan yksi mahdollisuus on, että se on kirjan jälkimarkkinointimenetelmä. Kun kirjoja painetaan vain rajallinen määrä. Tehdään kuin USA:ssa: kovakantisen ostavat innokkaimmat, puolen vuoden päästä tulee pokkariversio. Suuri osa rahasta on saatu jo sisään, pokkarista saadaan vielä lisää. E-kirjasta kaikki on sitten jo plussaa. Suomalaisessa kirjallisuudessa elinkaari on tavattoman lyhyt ja se lyhenee entisestään. Tuolla e-kirjajulkaisulla saataisiin elinkaarta pidemmäksi. Hinta voi olla saman verran kuin pokkarilla. E-kirjaa voitaisiin alkaa myydä toisena painoksena. Tässä alkuvaiheessa e-kirjan voisi saada näin liikkeelle. (YL) Se Spotify-mallit kertoo sen mikä toimii. Jenkeissä on avattu äänikirjapalvelu, jossa on 20 tai 25 dollarilla kuukaudessa rajaton äänikirjakuuntelumahdolliuus, et downloadaa vaan kuuntelet online. Jotain tällasta sen pitää olla, helppous, hinta, nämä tekijät kohdallaan. (YL) Varsinaista e-kirjojen lanseerausta ei ole tapahtunut. E-kirja ei tilastojen eikä tekijöidenkään (haastateltavien) mukaan ole lyönyt vielä läpi. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut sitten kesän 2011, jolloin valmistui kaunokirjailijoiden sähkökirjatutkimus. Tietokirjailijat kuitenkin arvelivat: suomalaiset ovat teknologiakansaa, joten sähkökirjan menestyminen nähdään kuitenkin mahdollisena. Me ollaan lukijakansaa ja laitteista kiinnostuneita. Että kun saadaan joka suhteessa järkevä, kustannuksiltaan järkevä, tarpeeksi helppokäyttöinen laite. Kännykäntyyppinen. Ihmiset yhtäkkiä löytää sen. Tätä ei pysty ennakoimaan. Joku rohkea lähtee kokeilemaan uutta liiketoimintamallia niin palat voi loksahdella kohdalleen. En usko että se on kustantajista kukaan vaan joku uusi toimija, jolla on verkkotoiminnasta näkemys. (YL) B. Julkaisuportaalit USA:ssa on useita julkaisuportaaleja, joiden kautta kuka tahansa voi julkaista teoksiaan e-kirjana (esim. Barnes&Noble). Kirjat siirtyvät myyntiin verkkokauppaan 1-2 vuorokauden kuluttua niiden lataamisesta. Haastattelussa kysyttiin, mitä tietokirjailijat ajattelevat a) siitä, että kuka tahansa voi julkaista tekstejään kaupallisessa portaaleissa, b) STIK organisoisi oman julkaisuportaalin a) lähes kaikki vastaajat suhtautuivat epäillen kaupallisen toimijan vapaaseen portaaliin: kirjojen laatu heikkenisi niin sisällöllisesti (ei kustannustoimitusta) kuin ulkoisestikin (ei suunnittelua, ei markkinointia). Laadusta joutuu maksamaan. Teoriassahan se voisi mennä niin, että kirjailija laittaa tuotantonsa nettisivuille ja sen saa ladata sieltä, kaikki tulot siitä tulee sitten suoraan kirjailijalle. Ihan äärettömän vähän on kauno- tai tietokirjailijoita, joiden teksti on valmista. Kyllä pidän ehdottoman tärkeänä, että se käydään kustantajalla oikeasti läpi. Omalle tekstilleen ja työlleen on sokea. Voi olla, että jotkut näkee että se iso paha kustantaja saadaan pois siitä välistä, mutta sanon, että sopii kokeilla. Vaikka kustantaja ottaa kirjamyynnistä osuutensa, ja tietokirjailija saa prosenttia niin sille on ihan perusteensa kuitenkin. Ei se ole merkityksetöntä mitä siinä tapahtuu käsikirjoituksen luovuttamisen ja kirjan julkaisemisen välillä. Tämä on yksi jota olen närkästyksellä seurannut, että kun sanotaan että kun e-kirjaa ei tarvi painaa niin se tarkottaa että sen e-kirjan kustannukset on murto-osa painetun kirjan kustannuksista. No ei ole, jos se tehdään kunnolla. (YL) 13
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotSähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015
Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan
LisätiedotKIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
LisätiedotNext Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012
Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän
LisätiedotE-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)
E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus
Lisätiedot7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä
7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotSilmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi
Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava
LisätiedotKustannusosakeyhtiö Otava 2
20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA
SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotHow to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotSystemointiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Systemointiosamäärä SQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1.
LisätiedotFinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen
FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu 5.10.2016 Kari Tossavainen Opiskelijoita 14 221 (kyselyyn vastasi 90 opiskelijaa) = 0,6 % Vastanneiden tiedekunta: humanistinen 43,2%, kasvatustieteellinen
LisätiedotE-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla
E-aineistojen koulutus kirjastoille, Kouvola 20.5.2015 E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla Essi Manner / Elisa Kirja @essimanner Esitys Lyhyesti Elisa Kirjasta Kuka lukee e-kirjoja
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotTekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.
Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotDAISY. Esteetöntä julkaisua
DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotTiedotejakelun trendit 2014!
Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden
LisätiedotKICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN
KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotLataa strategiset työkalut
Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis
LisätiedotKUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä
KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi
Lisätiedot60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.
Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotKUSTANNUSSOPIMUS. 1.2 Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät Tekijälle.
KUSTANNUSSOPIMUS Kustantaja X OY (edempänä Kustantaja) ja tekijä T (Tekijä) ovat solmineet kustannussopimuksen seuraavin ehdoin teoksesta (teos), johon Tekijällä on täydellinen tekijänoikeus. 1. Luovutettavat
LisätiedotHannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3)
Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Junnauskoe 0 20 A ja B Opettajan ohje Tarkoitus: Tavoite: Testaus: Junnauskokeen 0-20 avulla saadaan selville oppilaiden käyttämät käyttämät laskustrategiat sekä yhteen-
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotMuistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotRee#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia
Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotMistä kannattaa aloittaa?
Olet saanut yritysidean ja päättänyt perustaa yrityksen. Yhtä aikaa muiden perustamistoimenpiteiden kanssa täytyy alkaa miettimään yrityksen markkinointia. Ilman markkinointia yrityksellä ei ole yhtään
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotMistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto
Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotTilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti
Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti 2010-2011 n=320 Vastaajan asema tilitoimistossa 1 Tilitoimiston sijainti 2 Jäsenyys Taloushallintoliitossa ja tilitoimistotoiminnan
LisätiedotOhjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi
Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen
LisätiedotRakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa
Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotSuomalaiset ja kirjastojen e- palvelut
Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut.0.05 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SISÄLTÖ Tutkimus sisälsi seuraavat aihekokonaisuudet: suomalaisten lukemiseen, musiikin kuunteluun ja lehtien lukemiseen käyttämä
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotYrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta
Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen
LisätiedotTULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella
TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotMa Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.
Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)
LisätiedotKysely etäopetustuntien valvojille toukokuussa 2011 (vastauksia 13)
Kysely etäopetustuntien valvojille toukokuussa 2011 (vastauksia 1) Olen saanut riittävästi perehdytystä etätuntien valvojana toimimiseen kyllä en en tiedä 8 % Mistä asiasta/asioista olisit kaivannut lisää
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotMiten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa
Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa FinnELib 27.9.2010 Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistys Sisällys 1. Ympäristön muutokset 2. Kirjallisen teoksen elinkaari 1. Ympäristön muutokset
LisätiedotKUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN
KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-
Lisätiedot2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 =
Traggelprov 0 20 A Namn: 2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Dubbelt + Dubbelt 4 + 4 = 6 + 6 = 8 4 = 14 7 = 9 + 9 = 3 + 3 = 18 9 = 20 10 = 7
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotREALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy
REALTIME CUSTOMER INSIGHT YMMÄRRÄ ASIAKASTA Asiakastyytyväisyyttä ja asiakaskokemusta mittaamalla saadaan arvokasta tietoa asiakasrajapinnasta. Analysoimalla tätä tietoa ja reagoimalla siihen asiakassuhteet
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotOSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY
KURSSIPLANNER OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY ASIANTUNTEMUS / ELÄMÄNKOKEMUS: Missä itse olet onnistunut, menestynyt tai mitä olet saavuttanut, missä olet erityisen hyvä (ja tiedät että kaikki
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotIlonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotSeija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu
Kurssikirjat verkkoon: oppia e- muodossa Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu E-kirjaprojekti 2008 kokoelmapolitiikan peruslinjaus: kaikessa aineistohankinnassa suositaan e-aineistoja,
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotOivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotTUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016
TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS
Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotRAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti
RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedot