MMM Digistrategia 1. verkkoaivoriihessä kerätyt ideat ja ehdotukset Contents

Transkriptio

1 MMM Digistrategia 1. verkkoaivoriihessä kerätyt ideat ja ehdotukset Contents 1. Käytetty luokittelukehikko ja määrät luokittain Ideointi ja palvelukehitys Tuotanto Asiakkaan kohtaaminen Tuote- ja palvelutarjonta Ansaintamalli Jatkuva oppiminen Muut

2 1. KÄYTETTY LUOKITTELUKEHIKKO JA MÄÄRÄT LUOKITTAIN Ideointi ja (palvelu)kehitys: Mistä ideat tulevat, mistä hankitaan tietoa, miten päätöksenteko tapahtuu, kenellä on valtuudet päättää kehityksestä. Tuotanto: Miten palvelutuotanto on järjestetty, mitkä tahot osallistuvat palvelutuotantoon, miten tuotantoa hallitaan. Asiakkaan kohtaaminen: Kuinka interaktiot asiakaskunnan kanssa hoidetaan, tiedotus ja markkinointi, asiakkaiden keinot löytää palvelut, asiointikanavat Tuote- ja palvelutarjonta: Varsinainen tuote, palvelu, erityisesti asiakkaan palvelusta saama arvo. Ansaintamalli: Miten toiminta rahoitetaan, maksulliset- ja lisäarvopalvelut, maksamisen mallit, rahoittajille tuotettu arvo. Jatkuva oppiminen: Miten havainnoidaan ympäristöä, varmistetaan organisaation ja yksilöiden jatkuva oppiminen ja tuetaan muuttumista tarpeiden mukaan. Määrät luokittain Jatkuva oppiminen Ansaintamalli Tuote- ja palvelutarjonta Asiakkaan kohtaaminen Tuotanto Ideointi ja (palvelu)kehitys

3 2. IDEOINTI JA PALVELUKEHITYS Muutosagenttien toiminta esimerkkinä verkostoiminen, virtuaaliset ajatuspajat, osaamisen kehittäm Avoin kehitysfoorumi työntekijöiden ideoita varten. Toimintatonni pienille yhdistyksille ym. pientoimijoille Linkitys Palautejärjestelmä Uusin tieto aina nopeasti ja vaivattomasti saatavila! Vm:n muutosagenttiverkoston toiminta ja ideat ovat juuri sitä mitä pitäisi vielä laajemminkin tehdä koko valtionhallinnossa! Voisi jopa alatella että vastaavan toiminnan voisi aloittaa MMM:n hallinnonalallakin. Tämmöisin foorumeihin pitäisi saada mukaan ihmisiä eri tehtävistä; ei pälkästään kehittämispäälliköitä ja johtoa. (Jos olisi rahaa ja aikaa) verkossa voisi toteuttaa erilaisia työmalleja, joita nyt jo käytetään edistyneimmissä kouluissa, esim Second Lifen hyödyntäminen tällaisissa ideoinneissa/oppimisympäristönä. Verkossa on myös erilaisia ohjelmia, joiden avulla tehostetaan esim kielten opiskelua. Osaamisen kehittämistä ja innovointikykyä voidaan tehostaa nykyisestä huomattavasti.tämä vaatii tietysti myös kulttuurin muutosta. Esim suomalaiset eivät juuri keskustele edes englanniksi Linkedinnissä mutta ehkä kohta on uusi sukupolvi joka niin tekee. Työntekijöillä on paljon osaamista ja intoa kehittää toimintaa, mutta sitä ei päästä hyödyntämään. Tämän vuoksi pitäisi perustaa kehitysfoorumi, johon työntekijät voivat ilmoittaa ideoitaan vapaasti niin, ettei kukaan (esimies) erityisemmin hylkää tai hyväksy ideoita. Vähennetään byrokratiaa ja annetaan esim. kyläyhdistyksille ns. automaationa toimintatonni jonkin, minkä tahansa, toiminnon/investoinnin toteuttamiseen kerran vuodessa. Rahan saa, kun kertoo, mihin sen aikoo käyttää. Maksun saa, kun toteutukseen todentaa esim. valokuvalla/osallistujalistalla tms. -> Iso vaikutus pienellä vaivalla maaseudun hyvinvointiin. Asiakkaille on omat linkkinsä käynnissä oleviin hankkeisiin. Palautejärjestelmä, jota ylin johto myös LUKEE ja KUUNTELEE! Asiakas otetaan prosessiorganisaatiossa keskiöön ja keskitytään kaikin tavoin palvelemaan asiakkaan tarpeita. Jatkuvaa tuoteinnovointikilpailua tai jotain vastaavaa koko ajan menossa. Suomessa on paljon innokkaita innovoijia, jotka asuvat ydinmaaseudullakin. Radioteknologia kehiin! Ei kalliita laajakaistoja maan alle! 3

4 Lainsäädännön / sähköinen asiointi Tiedon vapaa jakaminen Avoimelle tiedolle & tietopalveluille yhtenäiset periaatteet Aineistojen yhdistäminen Byrokratian vähentäminen, yhteishengen kasvattaminen Nykyinen lainsäädäntö ei tue sähköistä asiointia, monissa tapauksissa on jopa este sähköiselle asioinnille. MMM:n toimialalla olisi erityisen tärkeää pyrkiä madaltamaan lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä jotka estävät tiedon jaon yrityksille. On mielestäni selvää, että innovaatiot tulevat yrittäjiltä. Heille pitää tarjota mahdollisuus käyttää kaikkea olemassa olevaa informaatiota innovaatioiden toteuttamiseen. Hallinnon tuottamien tietojen avaamista on jatkettava yhteisten periaatteiden mukaisesti, ja avaamisen esteet on poistettava. Se tarkoittaa mm. julkisuus- ja tietosuojakysymysten selvittämistä ja lainsäädäntöesteiden poistamista. Arviointia on tehtävä sekä paikkatiedon, mutta myös muun hallinnollisen tiedon osalta. Tietopalvelutuotannon osalta hallinnonalalla on säilytettävä yhtenäiset periaatteet mm. maksupolitiikan ja yhteisten asiointikanavien muodossa. MML:llä on maahan kohdistuvat tiedot, mmm viranomaisilla on sijaintiin koskevia tietoja, näiden yhdistäminen asiakastarpeita vastaavasti, niin että tukevat kansalaisen perusprosesseja, ASIAKASPROSESSEJA. Ainiestojen yhdistämisessä on paljon tekemätöntä työtä joiden avulla saadaan havainnollisia ja tilastollisia esityksiä eri aihealueista. Eri alojen asiantuntijoiden pitäisi esitellä omia aineistojaan toisille ja pirää aivoriihipäiviä joissa varmasti syntyy asiantuntijoiden voimin uusia ideoida. Kun asiantuntijat ne tekevät ne voivat olla myös toteutuskelpoisia. Uuden teknologian hyödyntäminen ja kehityksen kyydissä pysyminen on valtion hommissa melko haasteellista. Lähes minkä tahansa asian kehittäminen on byrokraattinen prosessi, joka on raskas viedä läpi. Lisäksi eri substanssivirastojen välillä ei tehdä yhteistyötä, vaan asioista ja rahasta kiistellään jatkuvasti (kenen vastuu ja kuka maksaa) eikä mitään yhteistä synny vaikka tarpeet ovat osittain samoja. Jos byrokratiaa saataisiin vähennettyä niin luultavasti myös kustannuksia saataisiin alas. 4

5 Liiketoimintamahdollisuus on ihmisessä itsessään. Yrityksille mahdollisuuksia esitellä innovaatioitaan Liiketoimintaan liittyvisssä ratkaisuissa pientoimittajia Prosessiorganisoituminen Kuntien yhteistyötä ja esimerkkejä verkossa Luovuus vain pitää kaivaa esille. Poikkitieteellisyys, - taiteellisuus ja kaikenlainen "hassuttelu" kunniaan. Ei saa pelätä nolostumista tms. Matalan kynnyksen aivoriihiä tarvitaan. Ensimmäinen idea saa olla "umpityhmä", siihen on helppo vastata. Kai niitä puheita (potentiaalisten) yrittäjien piirissä on, mutta kun paikalla on joku kirjaamassa ylös ja osoittamassa potentiaalin, niin ajattelu voi lähteä ihan uusiin sfääreihin. Pienestä aloitetaan kokeilemalla, ei rynnätä suin päin miljoonan investointiin. Tällaista kokeilutoimintaa pitäisi tukea mieluummin kuin kannustaa niihin isoihin juttuihin, vaikka ne kaikkinensa tuntuisivatkin "tehokkaammilta". Yrittäjien edustajat näkyisivät paremmin valtionhallinnon palveluiden suunnittelussa. Innovointikilpailujen kautta voidaan päästä liiketoimintamahdollisuuksien äärelle helposti kun järjestetään erilaisia teemakilpailuja. Yritykset ja yksittäiset kansalaiset voivat osallistua säännöllisesti järjestettäviin kilpailuihin. MMM:n hallinnonala koetaan houkuttelevaksi ja imagollisesti saadaan nostetta uutisiin mm. ainaisten lainsäädäntökiemuroiden, tukineuvottelujen sijaan! Tämä hallinnonala kaipaa masennustilastaan piristystä!! Näitä asioita voidaan kehittää kunhan rakenne organisaatioissa saadaan tehokkaammaksi ensin.ja osaaminen hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Prosessin sisällä aliprosesseissa eli pienissä asiantuntijatiimeissä asiat menevät tehokkaimmin eteenpäin ja uusia aluevaltauksia voidaan tehdä kun ideoinnillekin jää tilaa. Tekemällä yhteistyötä verkossa samanlaisten ongelmien kanssa painivat kunnat voisivat oppia toistensa kokemuksista, virheistä ja hyvistä käytännöistä. Tieto voisi palvella suunnittelua niin että osataan suunnitella paikallisiin oloihin sopivat, kustannustehokkaat ratkaisut. Verkkoympäristöstä löytyvät ratkaisut olisivat nopeasti hyödynnettävissä ja kaikkien ulottuvilla. 5

6 Virkamies palvelee kansalaista, ei omaa yksikköään Rahoitus tulee ottaa pois yksiiköistä. Tietojärjestelmien kehittäminen tulee lähteä toiminnankehittämisestä ja prosesseja muuttamalla. Rahaa myönnetään sitämukaa kun löydetään järkeviä kehitykohteita. Virastot huolehtivat edelleen substanssista mutta ministeriön tulee huolehtia siitä, että asiat hoidetaan kustannustehokkaasti. 6

7 3. TUOTANTO Tarkastustietojen tallennus tarkastuspaikoilla Toimijoiden päätökset verkkoon Toimeksiannot valtuutetuille tarkastajille verkkopalvelussa Lisäämällä tietojärjestelmiä, kaksisuunta palvelua Metsätietous, keillamista pitäisi kehittää niin, että sillä MMM:n hallinnonalalla tehdään paljon (varmaan kymmeniä tai jopa satoja tuhansia/ vuosi) erilaisia lakisääteisiä tarkastuskäyntejä toimijoiden omistamissa paikoissa. Näistä tarkastuksista tehdään vieläkin paljon paperilomakkeita. Tulevaisuudessa tarkastusten tiedot pitäisi tallentaa älypuhelimilla, jotka kuitenkin kulkevat tarkastajien mukana. Järjestelmien pitäisi sisältää myös tarkastajien ohjeistus, jotta tarkastukset tulisi oikeudenmukaisesti tehtyä jokaisen tarkastajan työssä. Eli tarkastusprosessit pitäisi saattaa tietoverkkoihin suoraan tarkastuspaikoilla. Virastojen tekemät päätökset pitäisi tuottaa verkkoon toimijoiden itse haettavaksi. Tämä on jo monilla hallinnonaloilla toteutettu. MMM:n hallinnoalalla ei vielä kaikilla sektoreilla. Säästettäisiin postitus- ja paperikuluja. Lainsäädäntö pitää muuttaa tätä toimintaa tukevaksi. Virastot käyttävät paljon ostopalvelutarkastajia, koska virastoissa ei ole tarpeeksi resursseja tarkastusten tekemiseen. Tällaiset toimeksiannot virastosta ostopalvelutarkastajille pitäisi saada verkkopalveluun. Järjestelmän pitää tukea kaikkia eri teknologioita, koska tekniikka kehittyy niin hurjaa vauhtia. Tavoitteen pitäisi olla, että jokainen tarkastustyötä tekevä voisi käyttää järjestelmiä omilla laitteillaan. Maanmittauslaitos voisi lisätä ykkäpitämiään tietojärjestelmiä (kiinteistörekisteri) siten, että se voisi ylläpitää myös virallista rekisteriä kiinteistöillä sijaitsevista rakennuksista ja alueisiin liittyvistä kaavoista. kaksisuuntaisessa palvelussa tulisi lisätä atk-n käyttömahdollisuuksia esim. toimitustern hakemisessa, lainhuutojen hakemisessa jne. saataisiin "raudasta valmistetuille" pyykeille koordinaatit. Lisäksi keilauksen tuloksia pitäisi pystyä hyödyntää enemmän toimitustuotannossa. 7

8 Laserinventointiin perustuvan tiedon hyödyntäminen Satelliittitiedon hyödyntäminen Toimenpiteiden yhteydessä kerättävä tieto Toteutustieto Alueellisten tietojen yhdistäminen Laserinventointien avulla pystytään keräämään tarkkaa tietoa ja niistä johtamaan hyviä käyttökelpoisia tietoja. Tähän tutkimukseen ja tiedon hyödyntämiseen kaupallisessa mielessä kannattaa panostaa- Ymmärtääkseni lähiaikoina lähetetään Eurooppalaisten maiden yhetsityönä satelliitti, joka päivittää kuvatiedon noin kuuden päivän välein. Tämän tiedon hyöödyntämistä kannattaa edistää. Kun maastoon mennään, kerätään siellä automaattisilla sensoreilla toiminnan yhteydessä tietoa, joka jalostetaan seuraavan toimenpiteen suunnittelu varten. Yksi esimerkki on runkolukusarjan mittaaminen lasertekniikalla harvennuksen yhteydessä. Tätä sitten hyödynnetään mallien avulla ennustamalla se seuraavaan toimenpiteeseen. Toimenpiteen toteutus itsessään tuottaa valtavasti tietoa, mm. hakatun puuston rakenteesta. Tätä tietoa yhdistettynä muuhun toimenpiteeseen liittyvään tietoon tulee hyödyntää. Tietoa syntyy valtavat määrät ja sen analysoinnin ja hyödyntämisen kehittäminen vaatii panostusta. Eri alueila kerätään monessa eri lähteessä tietoa: ympäristöanalytiikka, elintarviketuotantoon liittyvä analytiikka, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tiedot. Mikäli kaikella tiedolla olisi selkeästi kirjattu paikkatieto voitaisiin kokonaisuuksia tarkastella ja yhdistellä uuden tiedon tuottamiseksi. 8

9 Pinta-alamittausten yhtenäisyys ja tiedot samaan järjestelmä Kulutustieto vähittäiskaupastarajapinnasta. Maanmittauslaitoksen väki mittaa maastossa päivittäin GPS-laitteilla. Laitteet tuottavat todella tarkkaa koordinaattitietoa, lähes liian tarkkaa kaava-alueen ulkopuolella. Kun mitataan kivipyykkiä, jossa ei pulttia eli ei ole ihan tarkkaa pistettä mistä mitataan, silloin sentin tarkkuuskin on turhantarkka. Maatalouden EUtarkastajat mittaavat "olemattomilla" mittauslaitteila, joiden tarkkuus ei ole lähelläkään Maanmittauslaitoksen laitteita pinta-aloja. Mikset yhdet mitaajat ja yhdet pinta-alat. Saman hallinnonalan ihmiset mittaavat uudestaan ja uudestaan ja rahaa palaa. Tietojärjestelmät saatava sellaisiksi, että jos peltoja lohkotaan tieto pintaaloista ja koordinaattitiedot MaViin ja nämä pintaalatiedot lukittaisiin muutamaksi vuodeksi. Nyt kiinteistörekisteriin ei merkitä edri maankäyttöläjeja on vain kokonaispinta-ala aikaisemmin maakirjoissa oli pelto ja metsä. Voitaisiin tehdä uuditus, jossa tiloittain rekisteröitäisiin viljellyn maan pinta-ala ja muu maa. Tämä pinta-ala olisi sitten yhtieten tietojärjestelmien avulla kaikkien käytössä. Tänä taloudellisesti vaikeana aikana tuntuu valtion varojen tuhlaukselta kun mitaajia on monia ja kukin pitää yllä omaa järjestelmää. Ammattitaitokaan ei takastajilla ole varmaan ihan mittauksessa kohdillaan. Suomessa suurin ongelma on, ettei käytössämme ole yksityiskohtaista kulutustietoa vähittäiskaupan myynneistä. Olemme yksi niistä harvoista Euroopan maista, jossa vähittäiskauppaa ei velvoiteta antamaan viranomaisille ja tavarantoimittajilleen vapaasti tietoa markkinoista ja markkinaosuukistaan, mikä on johtanut tilanteeseen, että kulutustietoa joudutaan mallintamaan yritysten omia myyntejä vertaamalla muiden sektorilla toimivien tietonsa vapaaehtoisesti luovuttavien yritysten tiedoista summattuihin tilastoihin. Tämä luo markkinoille epätasa-arvoa kaupan ja tavarantoimittajien välille. Vaikkakin kassojen läpi kulkevien tuotteiden todellinen määrä ei täysin vastaa kulutettuja määriä (pilaantuminen ja muu hävikki), se antaisi silti paremman kuvan todellisista markkinatilanteista. 9

10 ilmoita häiriöstä -kartta kalastajilta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa Sateliitin käyttö peltolohkojen valvonnassa. Olemassa olevan tiedon laajempi hyödyntäminen Saalispalautetietojen tiedonkeruun yhtenäistäminen Elyn ammattikalastuksen valvonnan mobiilipalvelun kehittämin Vapaa-ajan kalastuksen mobilivalvonta Asiakkaalle mahdollisuus tarkastaa ja päivittää tietonsa Olisi avoin karttapohja, johon voisi täpätä kohdan, jossa on joku häiriö tms. Vaikkapa tulva havaittu, tai liikennemerkki nurin tai ympäristörikos. Viranomaiset näkisivät merkinnän ja reagoisivat. Kansalainen näkisi, että joku on tästä jo ilmoittanut. kalastajat voivat jättää saalisilmoituksen, jonka avulla kerätään tietoa kalansaaliista ja kalastuspalveluiden kehittämistarpeista Miksemme hyödynnä sateliitteja, kuten muut EU maat, peltolohkojen valvonnassa. Miksi kuluttaa arvokkaita resursseja sellaiseen, jonka voisi tehdä helpommalla? Eli ei pelkästään avoimen datan osalta vaan myös muun luottamuksellisen datan osalta viranomaistehtävien hoitamiseen. Esim eläinten pitopaikkatiedojen hyödyntäminen riistavahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kehitetään yksi sähköinen palvelu metsästyksen (ja miksi ei myös vapaa-ajan kalastuksen) saalistiedon keräämiselle. Tällä hetkellä saalistietoja kyselevät Riistakeskus, RKTL sekä Metsähallitus, ihan eri tavalla ja keinoilla mutta osittain samasta saaliseläimestä! ELY:n valvojalle mobiililaite mukaan valvontakäynnille, jotta voi tallentaa kaikki valvontaan littyvät havainnot suoraan tietojärjestelmään sen sijaan että niistä tehdään merkintäjä paperille, josta tiedot tallennetaan tietojärjestelmään. Poistetaan vapaa-ajan kalastajalta velvollisuus kantaa mukanaan maksukuittia ja kehitetään valvojalle mobiilipalvelu, jolla valvoja voi kännykällä tarkistaa onko jonkun henkilön kalastuksenhoitomaksu maksettu. Sähköisen asioinnin palvelun yhteydessä asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus tarkastaa omat hallinnonalan rekistereissä olevat rekisteritietonsa ja päivittää niiitä. Kun asiakas itse päivittää omat tietonsa säästyy virastoissa aikaa ja vaivaa ja saadaan nykyistä ajantaisaisempaa asiakastietoa ainakin aktiivisimpien asiakkaiden osalta. 10

11 Peltoalamääritykset ilmakuvista Karttasovelluksille merkittävämpi rooli Nyt jo on mahdollista saada niin tarkkoja ilmakuvia (ja kuvat vain tarkentuvat kun tekniikka kehittyy), että niistä voisi suorittaa peltoalamääritykset (hyvin usein jopa tarkemmin ja luotettavammin kuin pellolla paikan päällä) ja sen puolesta esimerkiksi alojen valvonta olisi huomattavasti kevyempää, helpompaa, mahdollisesti myös halvempaa(?). Kehitetään entisestääm tapoja hyödyntää aineistomme paikka- ja koordinaattitietoa siten että kerättyä dataa voidaan entistä paremmin, vaivattomammin ja visuaalisemmin esittää myös kartalla. Nykyaikainen ihminen on tottunut käsittelemään materiaalinsa visuaalisessa muodossa (tv, elokuva, internet). Jos haluamme lähestyä kansaa ei kilometrin mittainen taulukkotiedosto ole validi tuote verrattuna mahdollisuuteen saada datapisteitä kartalle. Kehitetään interaktiivisia ja vikkeliä neuvontapalveluita Kehitetään nykyistä nopeampia ja ketterämpiä neuvontapalveluita. Pallvelun muoto voisi olla esimerkiksi chat, pikaviesti, facebook, twitter jne. Nämä saavat asiakkaan hyvälle tuulelle. Puheluiden ohjaaminen keskusten kautta on hidasta, vaikeaa, raskasta ja menee kaiken kukkuraksi usein pieleen. Sähköposti on hyvä vaihtoehto, mutta eipä siihenkään aina kovin nopeasti vastata. Interaktiivinen neuvonta- ja tukipalvelu internetissä voisi tehdä monen asiakkaan nykyistä tyytyväisemmäksi. Täsmäkylvökoneiden käyttö tukihaussa Mobiilitekniikan hyödyntäminen havaintojen keruussa Kylvökoneen saama/käyttämä kylvötieto siirtyy suoraan hallinnon tukihakuun. tarkka kasvulohkotieto ja paljon työtä pois välistä. Luonnossaliikkujien käyttöön apsi, jonka avulla voi lähettää viranomaisille tietoja erilaisita havainnoista (riistahavainto, hukkakaura, koloradokuoriainen, vieraslaji,...). Hyödynnetään kännykässä olevaa gpslaitetta ja kameraa tarvittaessa. 11

12 Metsävaratiedot osaksi metsäalan yhteistä infrastruktuuria Satelliittiteknologia seurantaan Radioteknologiaa Satelliittiaineistolla reaaliaikaiseen monitorointiin Osa tarkastuksista voitaisiin tehdä asiakirjatarkastuksina Eri yksiköiden välinen tiedonvaihto. Metsävaratiedot tulisi koota yhteen valtakunnalliseen tietopankkiin, jota päivitetään sekä uuden kaukokartoitustekniikan sekä toimijoiden ilmoittamien toteutustietojen avulla. Tällöin metsävaratiedot palvelevat kaikkia metsässä toimijoita (samoin kuin esim. metsätieverkosto) ja hyödyttävät myös metsänomistajia lisääntyvän metsäpalvelutarjonnan ja sen aikaansaaman kustannustason alenemisen kautta. Maataloustukien valvonnat ovat menneet täydellisen järjettömyyden tilaan. Satellittivalvonta ainoaksi valvonnan välineeksi, koska teknologia on tähän olemassa ja käyettävissä. Radioteknologiaa voitaisiin hyödyntää Suomessa todella hyvin vaikkapa navetassa/sikalassa/kanalassa/turkistarhalla tiedonsiirtoon, laitumella/pellolla seurantaan tai hankeraportointiin. Satelliitteista saadaan reaaliaikaista, kattavaa ja edullista dataa. Uusilla satelliittiaineistoilla voitaisiin tehdä puustoninventointia, myrsky- ja hyönteistuhojen monitorointia sekä tuottaa reaaliaikaista kuvaa metsistä. Euroopassa laukaistavista satelliiteista saadaan lähitulevaisuudessa aineistoja ilmaiseksi mikä puoltaisi niiden käyttöä. Kaikkia tarkastuksia ei tarvitse tehdä toimijan luona, resurssien säästöä, kun asiakirjat pyydetään toimijalta tarkastajille. Sopii niille sektoreille, joissa tehdään toimijan luona asiakirjatarkastuksia vuosittain. Jos asiakirjatarkastus johtaa siihen, että tarvitaan tarkastus/valvontakäynti se tehdään. Tullin, laboratorioiden, Eviran, kunnallisen sektorin tiedonvaihto. Vastaavasti ympäristökeskuksen data terveysvalvontojen käyttöön ja päinvastoin. Tietoa kerätään nykyään sektoreilla ja usein oleellinenkin data on useampaan kertaan hankittu kentältä. Poikkikenttien menevää yhteistyötä tietopankkien avoimuuden kautta. Siellähän ei niitä salassapidettäviä viranomaistietoja pitäisi olla. Oleellinen data tulee löytyä helposti. 12

13 Hakkuukoneet keräämään metsävaratietoa Kansalaiset tiedonkeruussa Hakkuutiedon ja metsävaratiedon vertailu Teknologiat tehokäyttöön metsäkoneissa ja puutavaraautoissa Valvontojen omavalvonta Toimenpiteen yhdeydessä tehtävä tiedonkeruu on kustannustehokasta. Hakkuukoneisiin voitaisiin liittää laserkeilaimia, joiden avulla saataisiin nykyistä tarkempaa tietoa muun muassa puuston laaduta. Kansalaisten käytössä on paljon matkapuleimia joissa on paikannuslaitteet. Pitäisi miettiä kuinka kansalaisia voitaisiin hyödyntää tiedon keruussa ja ylläpidossa. Esimerkiksi teiden kunnosta voitaisiin kerätä tietoa matkapueliminen välityksellä. Hakkuun jälkeen hakkuukertymän ja metsävaratiedon automaattinen vertailu, erityisesti uudistushakkuukohteilla, olisi mainio keino paljastaa hakkuun ongelmat ja metsävaratiedon ongelmat. Teknisesti ei ole ongelma, koska hakkuukone kerää paikkaansidottua tietoa. Uudet aistintekniikat mahdollistavat automaattisen ympäristön havainnoinnin ja esim. puusto- ja maaperätunnusten sekä tieolosuhteiden mittauksen korjuu- ja kuljetusoperaatioiden yhteydessä. Niillä voidaan parantaa metsävaratiedon laatua, lisätä töiden tuottavuutta, parantaa koneellistamisedellytyksiä sekä ennakoida operatiivisia olosuhteita ketjun seuraavia vaiheita varten. Ehkäpä joitain teknologioita voitaisiin kytkeä myös metsässä ja teillä liikkuvien harrastajien, "jokamiesten" varusteiksi (automaattista tiedonkeruuta vaikkapa tieverkon kunnostustarpeista- pusikoituminen, katkott, toimimattomat ojat ja rummut jne.). Perusteknologiat ovat pitkälti olemassa, mutta tuotteistaminen metsäpuolelle vasta alussa. Eläinten korvamerkit skannataan etälukulaitteella omistajan toimesta ja tieto lähetetään viranomaiselle. Haasteena erottaa onko merkki eläimessä kiinni vai ei (ei ongelma poleteissa) joten tähän pitäisi kehittää jokin paikannus tai tunnistuslaite. Peltolohkojen kasvulohkotiedot ilmoitetaan itse esim. kuvaamalla kasvulohko siten, että kasvilaji näkyy. Kuvassa oltava mukana paikkatieto josta näkee, että kyseessä on oikea lohko. 13

14 Elintarvikevalvonnan omavalvonnan kehittäminen Mikrosirujen käyttö eläinten rekisteröinnissä ja valvonnassa Elektroniset korvamerkit Rfid-lukijalla varustettu pienoishelikopteri Elintarvikkeista yritystoiminnan harjoittaja ottaa itse näytteet, joiden analysointiin on kehitetty työkaluja (esim. liuska, jonka värisävyt ovat tietyt jos laatu on kunnossa tai ei ole). Liuskan lukemiseen on kehitetty skannausmenetelmä, josta saatu tulos lähetetään kuluttajalle. Tietoon tulee lisätä paikkatieto ja kuva, josta näkee että näyte on oikeasta elintarvikkeesta. Eläimiin asetetaan (korvamerkkiin?) mikrosiru, josta eläinten liikkeitä voidaan seurata sovelluksella jatukvasti. Eläinten sijainnit ja tilallapitoaika nähdään sovelluksesta online ja tieto on viranomaisten käytettävissä. Elektroniset merkit nopeuttavat eläintentunnistusta ja vähentävät kirjoitusvirheitä. Esimerkiksi valvonnat, eläinlääkärin toimenpiteet, eläintenpitäjän ilmoitukset, eläinkuljetukset, tarkastukset teurastamolla voidaan suorittaa virheettömämmin ja nopeammin, myös tiedon ajantaisuus paranee. Jo kymmenenvuotta sitten pidettiin pilotti, jossa eläinvalvontaa tehtiin elektornisilla korvamerkeillä. Tuloksena oli suuren lihakarjatilan eläinvalvonnan lyheneminen kahdesta päivästä yhteen päivään. Miksi e-merkkejä ei oteta käyttöön laajemin? Miksi Evira hyväksyy vai e-merkit korvaan? Eläinvalvonnoissa voidaan pienoishelikopterin avustuksella lukea pitopaikassa olevien eläinten e- merkit.tähän voidaan lisätä paikkatieto. Tietojärjestelmässä ko. tieto voidaan yhdistää moneen valvontaan. Tietysti valvojilla tulee olla myös tavallinen, käsikäyttöinen Rfid-lukija jolla hän voi todentaa valvontakohteessa olevat eläimet. Tämä nopeuttaa valvontaa ja lisää tiedon luotettavuutta, lisäksi työturvallisuus paranee. 14

15 Ruutukoodi pitopaikkoihin Esimerkiksi rekisteröityessään eläintenpitäjäksi eläintenpitäjä voi tulostaa ruutukoodin (qr-koodi) jonka hän laittaa näkyville pitopaikan ovelle/tolppaan yms. Eläinlääkärin / valvojan / välittäjän tullessa pitopaikkaan, hän lukee älypuhelimella ruutukoodin ja näkee kuka on vastuuhenkilö, mitä elänlajeja pitopaikkaan on rekisteröity yms. Ruutukoodia ei tarvitse tulosaa uudelleen tietojen vaihtuessa, koska se sisältää ainoastaan pitpaikkatunnuksen ja nettiosoitteen, tämän perustteela haetaan voimassaolevat tieidot rekisteristä. Tarvittaessa voidaan myös tulostaa pitopaikassa olevat eläimet. Ruutukoodia voidaan hyödyntää myös Oivavalvonnassa. Valvontakohteelle tulostetaan ruutukoodi, jossa on vieressä tuttu Oivahyvmy-logo. Ravintolassa / tilamyymälässä yms kävijä voi omalla kännykällään lukea valvontakohteen valvontaraportit. Näin ei tarvitse välittää siitä jos paperituloste sattuu häviämään taskusta. Tiedonkulku eri viranomaisten välillä Edelliseen liittyen: Enemmän mahdollisuuksia saada tietoa eri viranomaisten tiedoista suoraan järjestelmästä. Esimerkiksi onko lainhuudon hakija maksanut varainsiirtoveron? Tieto lainhuuto- ja kiinnitysjärjestelmään suoraan verottajan järjestelmästä. Nykyisin kuittirumba, jolla asiakas edelleen toimittaa Maanmittauslaitokselle kuitin, josta käy ilmi varainsiirtoveron maksaminen. Kauppojen perusteella myönnettyjä lainhuutoja vuonna 2013 lähes kpl. Tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle helpommaksi. Esimerkiksi kirjaamisprosessi/mml ei saa verottajalta perukirjan jäljennöstä, vaikka meillä salassapidettävä asiakirja. Käytännön tapauksia on, joissa kuolinpesän osakkaat eivät perukirjaa löydä ja ainoa kappale on verottajalla. Luottamus siihen, että toinen viranomainen käsittelee virkatehtäviensä vaatimia, toiselta viranomaiseta saamiaan tietoja luottamuksellisesti. 15

16 Hyödynnetään retkeilijöiden ja muiden harrastajien tietoja Tietojärjestelmien yhteentoimivuus: ELY- ja Metsäkeskus Koululaisten sieni- ja marjapaikka-aineistot älypuhelimeen Lähiruoan saatavuus ja jakeluketjut Satelliittiteknologian käyttö tavalliselle kansalle Metsästystietojen ilmoittaminen paikan päällä online Kaksisuuntaiseen palveluun lisää atk:n käyttömahdollisuuksia Kaksisuuntaisen sähköisen asioinnin hyödyntäminen Vaeltajat, pyöräilijät, melojat, kalliokiipeilijät, suunnistajat ja muut luontoharrastajat liikkuvat paljon luonnossa ja heillä on tietoa niin paikkojen sijainneista, olemassaolosta, kunnosta jne. Hyödynnetään sitä. Esimerkiksi suunnistuskarttoja tehdään Maanmittauslaitoksen aineistoja tarkentamalla - nämä tarkennukset tai ainkain mahdolliset löydetyt virheet ja/tai puutteet olisi hyvä saada pian MML:n ja sitä kautta kaikkien kartan käyttäjien käyttöön. Palautteen antaminen pitäisi siis olla helppoa, ja toisaalta harrasteryhmien pitäisi olla tietoisia siitä että he voivat todellakin antaa vinkkejä karttakohteista. Metso- ohjelman optimaalisten kohteiden tuloksellinen hakeminen (esim. Zonation ja ketterä toteutus) ja tietojohtamisen soveltaminen - hiljainen ja tallennettu tieto verkoston käyttöön. Paikkatieto-opinnot ja käytännön maastoretken toteutus osana terveys- ja liikuntakasvatusta Keskitetty tieto alueittain ruoantuottajista ja heiltä saatavista tuotteista; sähköinen tilaus ja jakelujärjestelmä Esimerkiksi maanviljelijä haluaa saada omista pelloistaan ilmakuvat esim. viljelysuunnitelman tekemistä varten, voisi kuvat saada kohtuulliseen hintaan järkevällä toimitusajalla satelliittipalvelun kautta. Metsästystiedot voidaan syöttää sovelluksesta paikan päällä avattuna mobiililaitteeseen. Paikkatieto tallentuu automaattisesti, muut tarvittavat tiedot kysytään sovelluksesta ja syötetään paikan päällä. kaksisuuntaisessa palvelussa tulisi lisätä atk-n käyttömahdollisuuksia esim. toimitustern hakemisessa, lainhuutojen hakemisessa jne. KAIKKI virastot sähköisen asioinnin käyttäjiksi. 16

17 GoogleMaps ja maastotietoaineistot yhteiskäyttöön Standardoitua tietoa yhteentoimivissa järjestelmissä ei koskaan tekniikka edellä! Mahdollisuus hyödyntää GoogleMapsissa maastotietoaineistoja Käytännössä kaikki ihmisten välinen tietojen vaihto ja asioista sopiminen voitaisiin tarvittaessa tehdä ajasta ja paikasta riippumatta sähköisenä asiointina. Terkniikka taipuu nykyisellään mihin vain vain, kun ensin tiedetään miten käytännön tekemistä ja organisointia halutaan muuttaa. Jos mennään tekniikka edellä, ei tiedetä etukäteen miten käytännön työn tekeminen oikeasti muuttuu ja voidaanko ihmisiä sitouttaa koskaan uuteen työntekotapaan. Päätetään ensin toimintatapamuutos ja tuodaan rinnalla tekniikka tukemaan uutta toimintatapaa. Olemassa olevan tiedon tehokas jakaminen Paikkatietoa Tieto tallennetaan vain kerran Tietojen pitää olla yhteensopivia järjestelmät sisältävät jo nykyisellään runsaasti tietoa, jota ei pystytä hyödyntämään laajemmin organisaatiorajojen, lainsäädäntöesteiden, muutosten rahoituksen tai jonkun muun syyn kuin tekniikan puuttumisen vuoksi Paikkatietoa kerätään kattavasti eri puolilta, mutta niiden yhdistäminen on usein vaikeaa tai kallista tai sisältää huomattavasti käsityötä. Erilaisia tietovarastoratkaisuja pitäisi kehittää, jossa samaa tietoa voidaan yhdistää muihin tietoihin. Myös kansalaisten havaintoverkostoa tulisi hyödyntää ja tarjota mahdollisuus helposti tallentaa havaintojaan. Henkilöstö- ja taloushallinnossa tieto pitäisi tallentaa master -järjestelmään siellä, missä se syntyy. Nythän näin ei tapahdu, kun Palkeet hallinnoi Kieku - järjestelmää. Mutta valitulla tiellä mennään eteenpäin kunnes kehitys kehittyy. Asioille tulee olla yhtenäiset ja yhdessä sovitut termit käytössä, jotta pystytään kuvaamaan samaa asiaa samassa paikassa - organisaatiosta riippumatta. 17

18 Enemmän yhteisiä järjestelmiä Eri hallinnonalojen tietoa rajapintapalveluilla käyttöön Hallinnonalan käytöntuki, kirjaamo jne Kaksisuuntaisen asioinnin edelleenkehittäminen Miksi ei koko hallinnonalalla voisi olla enemmän yhteisiä ja yhteiskäyttöisiä järjestelmiä kuten esimerkiksi palvelupyyntöjen hallintajärjestelmä, asiakirjojen hallintajärjestelmän yhteiskäyttöisyys? Kauheaa tuhlausta kun jokainen tekee/teettää/räätälöi omat järjestelmänsä samankaltaisten asioiden hoitamiseen. Hallinnon tietojärjestelmien tulisi nykyistä paremmin tarjota paikkatietoa toimijoiden käyttöön. Kanavat, jotka välittävät dataa, tulisi saada houkutteleviksi ja tehokkaiksi, jotta julkisin varoin kerätty data saadaan käyttöön. Jotta kanavat ovat houkuttelevia, toimijoiden tulisi saada eri hallinnonalojen aineistoa yhden kanavan kautta. Samalla toimijoiden tietojärjestelmät tulisi integroida kanavien avulla hallinnon järjestelmiin, jotta toimijat voivat realiaikaisesti päivittää samalla tietoaineistoa. Virastoissa on lukuisia omia substanssitietojärjestelmiä, jotka vaativat käytöntukea. Jokainen taho on järjestänyt käytöntuen omalla tavallaan. Voisiko olla ideaa katsoa käytöntukea laajemmin, jopa koko hallinnonalaa ajatellen? Kaksisuuntaisen asioinnin edelleenkehittäminen kaikissa Maanmittauslaitoksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa (hakemuksen toimittaminen, täydennysten toimittaminen, päätöksen tiedoksiantaminen, asiointimaksun maksaminen jne.) 18

19 Teknologia mahdollistaa, mutta käytetäänkö sitä? Teknologiaa on varmasti riittävästi saatavilla kaikkiin tarpeisiin kerätä, jakaa ja yhdistää tietoa Enemmän on kyse rohkeudesta ideoida, kokeilla uutta ja tarvittaessa muuttaa suuntaa ja toimintatapoja jos joku juttu ei toimi. Etätyöhön on myös kaikki teknologia olemassa, mutta sitä ei jostain syystä haluta todella hyödyntää ja opetella sen tuomia mahdollisuuksia. Hyvin vähän enää on tehtäviä jotka vaativat päivittäistä läsnäoloa jossain tietyssä toimitilassa. Voisiko laajemmin ajatella että Helsingissä olisi valtion yhteisiä toimitiloja, joihin voisi junapaikkojen varauksen tyyppisesti varata itselleen muutamaksi tunniksi istumapaikan kokousten välillä. Näissä tiloissa voisi työskennellä ja verkostoitua virkamiehiä yli hallinnonalarajojen. Kuntien ja valtion paikkatietojen yhdistäminen tekniikan tulee helpottaa käyttäjän työtä ja elämää ei liikaa erilaisia sovellutuksia vaan yksinkertaisesti yksiselitteiset pintaalamittaukset Toimijoille tunnus, jonka perusteella tietoja voi yhdistää Muistetaan "stasi-riskit" Analysoidaan dataa järkevästi ei vain kerätä älyttömästi Tässä on valtavia mahdollisuuksia kuten osoitetietojen ja rakennustietojen helppo saatavuus Suunnitelmatietojen saatavuuus Kuka tahansa tietoa ja tekniikkaa käyttääkin (toimija, virkamies, kuluttaja), niin hän haluaa työtätnsä helpottavaa teknologiaa. Jäljitettävyys ei ole niin tärkeää, vaan se, että voi säästää aikaa, rahaa ja/tai vaivaa. Hakemukset, päätökset yms. ovat juuri sopivia kohteita sähköisille palveluille. Keep it simple- periaate toimii tässäkin. teknologian hurmassa ei kannata rakentaa liian monimutkaista palveluverkkoa. miten näistä voi joka vuosi nousta yhtä paljon ihmettelyä Ilman, että samat perustiedot pitää päivittää moneen paikkaan Pitää huolehtia yksityisyydensuojan säilymisestä. Pitää osata asettaa oikeat kysymykset. 19

20 Joukkoistaminen Tietoarkkitehtuurit kuntoon Kaukokartoitus Ei päällekkäisiä järjestelmiä eri virastojen kesken. Mallinnus Avoin data Ohjelmiin toimikortilla alueelliset asiakasanalyysit, asiakaskyselyt, paikallinen t Hallinnonalan vastuulla olevissa palveluissa olennaista on paikkasidonnaisuus. Älykkäillä ratkaisuilla asiakkaat ja sidosryhmät voivat tuottaa olennaisen osan tarvittavista tiedoista järjestelmiin ja palveluihin ja näin saadaan viranomaistyötä vähemmäksi. Tietoarkkitehtuurin ja tietojen omistusvastuiden pitäisi olla selvät. Yhteentoimivuudesta on puhuttu kohta 20 vuotta ja edelleen meillä on julkisessa hallinnossa ja myös hallinnoalan sisällä epäselviä vastuita joka johtaa samojen tietojen ylläpitämiseen eri toimijoilla ja eri prosesseissa Kaukokartoitustekniikan kehitys tulee mahdollistamaan yhä tarkempien ja yhä ajantasaisempien tietojen keruun. Kerättävä tietomäärä kasvaa ja on osattava löytää toiminnan kannalta olennainen tieto ja myös keskittää kehitysponnistelut tämän tiedon keruuseen, tallentamiseen ja hyödyntämiseen. Tällä hetkellä useita järjestelmiä, joita voisi hoitaa yhdetä virastosta (esim. Hyrrä, Sharepoint, Peltolohkorekisteri). Luonnonprosesseja kuvaavia malleja on edelleen kehitettävä. Tietojenkäsittelyn kehittymisen myötä on mahdollista kehittää malleja, jotka yhä luotettavammin ennustavat metsien kehitystä. Tietoa on ja tekniikkaa löytyy. Tieto on saatava niin helposti tavallisen käyttäjän käytettäväksi, ettei synny tarpeettomia kynnyksiä mahdollisen ja käytännön väliin. Salasanoja vaativat ohjelmat toimimaan toimikortin kirjautumisen varmenteella. Monien salasanojen muistaminen/unohtaminen on kallista puuhaa. MM. isot kauppaketjut tekevät jo nyt aluuellisia väestöprofiileja, joiden perusteella tarjotaan erilaisia räätälöityjä palvelukimppuja. Näin voidaan paremmin kohdistaa erilaisia palvelukoreja. Kohdistamisen kautta saadaan täsmällisempiä kehitysehdotuksia. 20