IKA JA TYOKUNTOISUUS TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEOLLISUUDESSA AGE AND FITNESS FOR WORK IN TEXTILE AND CLOTHING INDUSTRY. OlaVi Manninen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKA JA TYOKUNTOISUUS TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEOLLISUUDESSA AGE AND FITNESS FOR WORK IN TEXTILE AND CLOTHING INDUSTRY. OlaVi Manninen."

Transkriptio

1 IKA JA TYOKUNTOIUU TKTIIL JA VAATTU- TOLLIUUDA AG AND FITN FOR WORK IN TXTIL AND LOTHING INDUTRY OlVi Mnninen NLJAMIfklty~ tyokuntoewlt s - RAPORT1tJAIRPORT Tmpere tiiketlcudeliinen tudcimuskeslws FIN-3314 rmpereen ykopisto Business Reserch entre FIN-3314 University of Tmpere. Finlnd H nn-33i4tamprwyjp1r- Pub. (3) 25 B812 Fx (3) Ykpistoi*tu 54.6.kjs. olmmnninen u

2 2 sipuhe Pirknmlisen Nelkytviis j rist/neljäviis-koulutushnkkeen sisãllöllistä j toiminnllist yksilointi vrten elokuuss 1999 krtoitettiin postikyselyn vull johtjien, yrittjien j tyontekijoiden käsityksi ikntymisest, tyokuntoisuudest j niihin liittyvist sioist tekstiili- j vtetusln tuotnnollisiss yrityksiss. Kyse!ylomkkeen kysymysten sisllollinen j tekninen muotoilu on tukeutunut johtjien j IuottmushenkilOiden knss tyopikoill kytyihin seikkperäisiin keskustefuihin j niiden yhteydess esitettyihin mielipiteisiin. Tt vrten tutkimuksen vstuuhinen tekij vierili toukokesäkuun ikn 1999 kndesskymmeness eri kokoisess j eri tyyppisessä hmlisess tekstiili- j vtetusln teollisess yrityksess. Kyselylomkkeen viimeistelemiseksi j postikyselyn toteutuksen edistämiseksi toimi myos koimen hengen tyoryhm, johon kuului toimitusjohtj Mtti Järventie Tekstiili- j vtetusteoliisuus ry:stä, tyosuojeiusihteeni Toivo Kerànen Tekstiili- j vtetustyoven liitto Tev ry:stä j tutkimuksen vstuullinen tekij, dosentti Olvi Mnninen. Lisäksi yritysten toimihenkiloiden j teknisten yhdys- j Iuottmushenkiioiden nkemykset tulivt otetuksi huomioon uomen Teoltisuustoimi hen kiloiden Liitto ry:n simies Hnnu Luriln välityksell. Lisäksi tutkimuksen tulosten hyodyntmiseksi perustettiin suunnitteiutyoryhrnã. uunnittelutyoryhmn trkein tehtv oil vstt Iokkuun 7. päivânä 1999 pidettvst kouiutustiiisuudest. uunnitteiutyoryhmn kutsuttliri jäseniksi lueeilisten järjestojen, Iiittojen j ynitysten seilisi edustji, joiden ktsottiin voivn toimi myos jtkoss mkunniiisen Neikytviis j nist/neljviis - hnkkeen vivont- j seurntryhmss. Tekstiili- j vtetusteoilisuusliitto ry j Tekstiiii- j vtetustyoväen Iiitto Tev ry yhdessä ovt mksneet kyselytutkimuksen tietojen kermisen j rportin pintuksen iheuttmt kustnnukset. Tmpereen Puhelin Oy, mik on myos Neikytviis j ristlneljviis- hnkkeen yhteistyoyritys, mksoi Tmpereeli Opetusrvintol etvrtiss iokkuun 7. päivn 1999 p1- detyn koulutus- j plutetilisuuden kustnnukset. Tämän rportin Iisäksi keskeisimpi tuioksi on esiteity useiss kouiutustphtumiss, hnkkeen kotisivuill osoitteess Tmpereen U-huippukokouksen yhteydess Tmpereell jârjestet-yssä Knslisten uroopp toorumiss (Mnninen 1999,b) j englnnin kieleii tieteellisiss kokouksiss j ikkuslehdiss (Mnninen 2,b). Tssä yhteydess hitin esittä prhimmt kiitokseni kikilie ospuolilie eninomiseen tulokseen johtneest yhteistyost. Tmpereeli, lokkuun 15. pãivänä 2 Olvi Mnninen

3 IKA JA TYOKUNTOIUU TKTIIL JA VAATTUTOLLIUUDA Olvi Mnninen Tmpereen yliopiston Lilketloudellinen tutkimuskeskus, 3314 Tmpereen yliopisto Vhteenveto Ikäãntyvien henkiloiden ty- j toimintkyvyn yllpitminen j edistminen, kikinpuolinen jksminen, on yksi suurist jnkohtisist sioist tyelmãss. Ajnkohtiseksi j hsteelliseksi sin tekee ikääntyvien j vnhojen ihmisten subteellisen osuuden jtkuv ksvu. Tst syystä j lj lueellist ikntyvien tyokuntoisuutt edistvãn NelkytViis j ristlneljãviishnkkeen vlrnistelu j sisäi111ist j toiminnllist yksilointiã vrten krtoitettiin postikyselyn vull johtjien, yrittäjien j tyontekijbiden kãsityksiä ikântymisestä, tyossã jtkmisest j tyoss jksmisest, tyokuntoisuudest j nhihin Iiittyvistä sioist tekstiili- j vtetuslri teollisiss yrityksissä lueell Knt-Hme, Pijt-Hme j Pirknm. Kosk tyokuntoisuuteen, tyokykyyn j tyossä jksmiseen liittyvt sit koskettvt koko tyoyhteisä, sek johto että tyontekijoit, kohdejoukko rjttess yrityksist jätettiin pmsääntäisesti pois selliset perheyritykset j yritykset, missä el tyoskennellyt omistjn j yrittjn itsensä lisãksi ulkopuolisi plkttuj IyOntekijOitä. Tietojen keruu tehtiin yhteistyoss tekstiili- j vtetusln tyontekijä- j tyonntjjärjestojen knss. n henkilostoryhmien nãkemysten j mielipiteiden smisen vrmistmiseksi kyselylomkkeet lãhetettiin Pijt- Hmeen, Knt-Hàmeen j Pirknmri mkunniss sijitsevien yritysten johtjille (179 hen- M65), tyontekijoiden luottmushenkiloille (44 henkitoä), teollisuustoimihenkilöiden tuottmushenkiloille (1 henkilo, teknisten yhdyshenkilöille (1 henkilo, työntekijoiden tyosuojeluvltuutetuille (73 henkilo, toimihenkiloicjen tyosuojeluvltuutetuiile (28 henkilo j rvotuifle tyopikn henkiloiden edustjille (45 henkilo eli yhteens 389 henkilolle. Yhden kirjuisen plutuskehotuksen jlkeen kohdejoukon henkiloist 268 plutti lomkkeen määrikn mennessä (eli pluttneiden määrä oh 68.9 %). Kuitenkin plutuneist Iomkkeist viisi oil epäsillisesti j puutteellisesti täytetty, mistä syystä ne hylttiin. Hyvàksyttäviâ lomkkeit ji jijelle yhteensä 263 kpplett. Lopuliiseksi plutusprosentiksi sdn siten Aiemmin toteutettuihin tyoelmäã sivuvien kyselytutkimusten plutusprosentteihin verrttun tt voidn pitää hyvãnâ lukun. Postikyselyn perusteell kertyt tiedot kuvvt henkiiostojä j henkiloston ikãäntymiseen Hittyviã sioit yhteens 121 hãmläisess tuotnnollisess yrityksess. Johtjien j tyontekijoiden vstukset osoittvt, ell kyseisten yritysten yhteenlskettu henkiimär on 6157 hen- U65, joist suunin os (95 %) tyoskentelee kokopivisesti. Loput %) henkilöist ovt ospivisi, tilpãisiä ti ovt määräikisiss tyosuhteiss. Johtjien vstusten perusteell lskettun ynitysten koko tyovoimst 45.2 % on ikâântyviä j ikntyneitã 46-vuotiit ti tätä vnhempi; lle 3-vuotiit on 15.1 %, 3-45-vuotiit on 39.7 %, vuotiit on 37.3 % j 56-vuotiit ti tâtâ vnhempi on 7.9 % henkilömãärstä. ri ikäisten henkitoiden suhteelliset osuudet ikluokittin ovt jokseenkin smt 1-19 henkilo j yli 2 henkito tyoilistävissä yrityksissä. Kikki typikt huomioon otten vnhimmn henkilun keski-ik on 55.6 vuott. PienehkOiss 1-19 henkilon yrityksiss tyskentelee keskimrin 6 henkilo j näitä kookkmmiss yli 2 henkilon yrityksiss tyoskentelee keskimäärin 127 henkiloä. uurin os yrityksist (71 %) on ioittnut toimintns yli 1 vuott sitten. Knden viimeisen vuoden ikn 4 % pienehkoist 1-19 henkilon yrityksist j 81 % edellisi kookkmmist yli 2 henkilbn yrityksistã ovt plknneet uusi tyontekijoitä. nemmisto (62 %) johtjist iimoitt, ettei ik ole vikuttnut uusien tyontekijoiden vlintoihin enempä kuin heidn mmttititons j sopivuutens tyohön.

4 Vltos yritysjohtjist j työntekijoist ktsoo, ettã ikâãntyviä (yli 45-vuotlit henkiloitä voitisiiri plkt enemmänkin, jos vin olisi nykyist prempi tieto henkiloist j heidn tyokokemuksestrt I osmisestn. ek tyontekijãt että johtjt pitãvät yhteistyotä ed ikisten henkiloiden kesken tyopikoilln hyvnä. Pinvstoin Win tuulln, myoskän vstjien enemmiston mielest (79 %) iäkkäillà henkiloill ei ole poissoloj enempää Ruin heit nuoremmill lle 45-vuotiill. Vstnneist 17% ilmoitt, ettã vuosien 1997 j 1999 välisen ikn yrityksist on siirtynyt henkiloit virlliselle vnhuuselkkeelle 65-vuotin. Lhes puclet (46 %) vstjist ilmoitt, ettã edellâ minittuin vuosin herikiloitä on slirtynyt myos muulle Win vnhuuselkkeelle. Yleisimmäksi muulle kuin vnhuuselkkeelle siirtymisen syyksi henkilöt minitsevt elkkeelle siirtyneen huonon terveydentiln, toiseksi yleisimmksi syyksi yrityksen sneeruksen j huonon tloudellisen tilnteen. Ruumiitlisesti kikkein rsittvimpin pidetn vrsto- j pkkustyot, leikkmon tyotã j kutomo- j neulomotyot. Vstjt rvioivt yleens tuotntoon Iiittyvät tyot ruumiillisesti rsittvimmiksi. Henkisesti rsittvimmiksi tyotehtviksi vstjt rvioivt yrityksen johtmistyot j työnjohtotyot, myynti-, osto- j mrkkinointityot j suunnittelutyot. Nun johtjt Win tyontekijät ovt yksimielisi siitä, ettã herikisesti kikkein rsittvint on yritykseri johtmistyo. Tyoss eniten väsyvãt ruumiinost j istit voidn jk yleisyysjrjestyksess seitsemãän osn: nisk- j hrtiseutu, nkö (silmt), selk, ivot, nilkt j jlt, käsivrret, rnteet j sormet sek kuulo (korvt). TyOtehtvittin eriteltyinâ ruumiinosist j isteist eniten väsyvt värjäämötyössä selk, nisk j hrtit sek nilkt j jlt, kunnosspito- j huoltotyossä selk, nisk j hrtit sek kãsivrret, kutomo- j neulomotyössä kuulo, nisk j hrtit sek selk, tuotnnon vustvss tyôssä selk, nisk j hrtit sek ksivrret, pkkus- j vrstotyössã selk, nisk j hrtit sek nilkt j jlt, viimeistämön työssã nisk j hrtit, selk sek nilkt j jlt, ompelutyoss nisk j hrtit, rnteet j sormet sekä selk, leikkmon työssä nisk j hrtit, selk sek nilkt j jlt, sihteeri- j muuss toimistoplvelutyöss nisk j hrtit, nko (silmt) sek ivot, suunnittelutyössä ivot, nisk j hrtit sekä nko (silmt), kirjnpito-, plknlskent- j lskutustyässä nisk j hrtit, nko (silmt) sek ivot, myynti-, osto- j mrkkinointityoss ivot, nisk j hrtit sekã nko (silmt), työnjohtotyossä ivot, nisk j hrtit sek nko (silmt) j yrityksen Johtmistyössä ivot, nko (silmt) sek nisk j hrtit. Tloudellisist knnustimist plkktulon verotuksen keventäminen on kolmsosn (34 %) mielest prs keino motivoid ikããntyviä jtkmn tyon tekemist. Vjn kolmnneksen mielestã toiseksi prhimpn tloudellisen knnustimen pidetn plkn rkenteen muuttmist tyourn loppuviheess ni, ett elke olisi elkkeell oltess nykyist tuntuvsti suurempi. Kuitenkin kolme vstj neljstã (75 %) ktsoo, ettã tloudelliset knnustimet ovt yht trkeit kuin tehtvn tyãn mielekkyys ikkiden tyossã jtkmist jtellen. Omh tyopikil tuko- j elpymishiikunt on prs, tyon ergonomin edistminen toiseksi prs j päivittäisen tyojn lyhentminen kolmnneksi prs tp edist ikntyvien henriloiden tyon tekemist. Lhes puolet vstjist (45 %) ktsoo, että tyopikhl jokinen trvitsee ikãntymiseen hiittyvää koulutust j tieto. Prs jnkoht, johloin henkilon ikntymiseen pitãã kiinnitt huomiot, on ikäkusi 49-vuott. Yhteens kksi kolmest vstjst (71 %) pitää prhimpn jk ikãntymiseen!iittyvä tieto j nt koulutust lhiopetuksen, jot vhvistetn nykyikisten viestimien, hvintoesimerkkien j yksilolhisen ohjuksen vuhl typikoill. Vhiten toivottun pidetn etopetust j opetust oppilitoksiss.

5 Toislt ik j fyysinen kunto, toislt ikä j psyykkinen kunto ovt tiedon os-lueet, joist sek tyäntekijoiden ett jobtjien mielest olisi eniten hyotyä tyopikoill. eurviksi hyodyllisin tiedon os-luein johtjt pitãvãt ikää j sintuntemust, ikãä j tyoteho sek ikäã j oppimist. TyOntekijt puolestn pitvt hyodyllisinä kuntoon liittyvien tietojen jlkeen ikä j tyopisteen suunnittelu, ikää j sintuntemust sek ikää j hyviâ kãytntojã tyopikoili käsittelevi tietoj. Lehdet, rdio j yritysvierilut ovt sopivimmt viestimet j viestintâtvt, joiden vull voidn omlt osltn välittää tietoj, virittää keskusteluj, synnyttä ideoit j iknsd tyyhteisojen j tybympâristojen kehittmisessä trvittvi hertteitã. Kikist vstjist yli puolet 8 %) rvioi, ett yritysten nykyisell henkiloston ikärkenteell (korkell ili on vikutuksi tyopikn toimiritn lhitulevisuudess. Ikrkenteen vikutukset rvioicjn merkittvästi vkvmmiksi kookkiss yli 2 henkilon yrityksissä Win näitä pienemmissä 1-19 henkilon yrityksiss. Viidesos vstjist (21 %) on sitä mielt, että henkiloston ikrkenteell on jo tll hetkell vikutuksi tyopikn/yrityksen toimintn. lkäntyvien kokemuksen j osmisen kikinpuolinen hyodyntminen heijstuu vstjien mielest ennen kikke tieto-tidon silymisen yrityksess, ylipãätänsä yrityksen toiminnn jtkumisen, tuotteiden ldullisen prnemisen j tuottvuuden prnemisen. Jok kolmnness (32 %) yrityksess on toteutettu ikntyvien tyokykyä edistviä toimi. Kuitenkin yritykset erovt tyokyky edistvien toimien toteuttmisen suhteen sen perusteell, mink kokoisest yrityksest on kysymys: noin puolet (47 %) kookkimmist yli 2 henkilon yrityksistä, mutt vin runss kymmenesos (15 %) pienehkoist 1-19 henkilon yrityksist on toteuttnut kyseisiä toimi. Mikä merkittãvintä, tyopikn vnhimpien henkiloiden tyon jtkmishlut riippuvt siitã, onko tyopikll toteutettu ikääntyvien tyokykyã edistvi toimi vi elko ole. PienehkOiss 1-19 henkilon yrityksiss 77 % j kookkiss yli 2 henkilon yrityksiss 65 % tyopikn vnhimmist henkiloist ovt hlukkit jtkmn tyotä 65 vuoden elkeikän sti, jos yrityksissä on toteutettu erityisiä ikâãntyvien tyokykyã edistviä toimi. Ts silloin, kun yrityksiss ei ole tehty tyokyky edistvi toimi, pienehköiss 1-19 henkilon yrityksissä 62 % j kookkiss yli 2 henkilon yrityksissä 49 % tyopikn vnhimmist henkilöist eivat myoskn ole hlukkit jtkmn tyotä 65 vuoden virlliseen elkeikn sti. Yleenskin ikntyvien tyossä jtkmist j jksmist j niihin liittyvien kytännon toimenpiteiden suuntmist j toteuttmist jtellen hvinnoll on suuri merkitys myos siksi, että pienehkoiss yrityksiss tyopikn vnhimmt ovt kookkmpien yritysten senioreihin verrttun useimmin j myos keskimrin noin neljä vuott nuorempin hlukkit siirtymäãn syrjn j tyost pois ennen virllist 65 vuoden elkeik. Tiivisten voidn sno, ett ennen kikke pieniã yrityksiä on knnustettv j ohjttv etsimäan itselleen sopivi ikntyvien tyokyky edistãviã toimi. Nimenomn yritykset trvitsevt tieto ikntyvien henkiloiden psyykkisen j fyysisen kunnon yllpitmisest, tyon ergonomisuudest j tyopisteen suunnittelust. Toivotuin opetusmuoto on lähiopetus tyopikoih lähtien yritysten j yksiloiden omist trpeist. itä toivotn tuettvn smnikisesti nykyikisin viestimin j demonstrtioin. Niskn j hrtiseudun, seln, nãon, ivojen, yl- j lrjojen vsymisen j kiputilojen yleisyyden johdost yritykset mitä ilmeisimmin trvitsevt yksiloityj tietoj hyviksi hvituist ennlt ehkäisevistã keinoist toteutt esimerkiksi tukoj elpymisliikunt, jksott tyonrupemien kestot, muutt tyosentoj j säätäâ vlistusoloj nkemisen vivttomuutt j työn sujuvuutt edistãviksi. ek knsntlouden ettã yritystlouden knnlt tmnkltinen toimint on perusteltu, kosk vltos mmme yrityksisthn on pieniã yrityksiä ns. mikroyrityksi j kosk työkyky edistvt toimet oikein toteutettuin näyttvât inkin tämãn tutkimuksen tulosten perusteell vikuttvn tyoyhteisoiss nun, ell mmttititoiset tyopikn vnhimmt ovt hlukkit jtkmn lyon tekemist inkin muutmll vuodell iottu kuemmin.

6 AG AND FITN FOR WORK IN TXTIL AND LOTHING INDUTRY Olvi Mnninen Business Reserch entre, University of Tmpere, FIN-3314 Tmpereen yliopisto, Finlnd ummry Mintining nd promoting older workers performnce, fitness for work nd job stisfction is one of the most topicl issues in tody's working life. This is minly due to the constnt growth of the reltive shre of older workers t the workplces. For this reson, nd with view to estblishing the contents nd procedures of the "45+ Forty five nd over/fourfive" project the views of mngers, entrepreneurs nd workers on geing, fitness for work nd relted mtters were surveyed with the help of postl inquiry in enterprises of the textile nd clothing industry. ince mtters relted to performnce, fitness for work nd willingness to keep working job concern the entire working community, both mngement nd workers, such fmily businesses tht did not employ ny non-fmily members were s rule excluded from the inquiry. The collection of informtion ws performed in co-opertion with the lbour orgnistions nd employers' ssocitions of the textile nd clothing industry. To ensure the inclusion of views nd opinions from different personnel groups, the questionnires were sent to the mngers (179) of compnies locted in the regions of Pàijät-Häme, Knt-Hme nd Pirknm, to shop stewrds (44), shop stewrds of clericl employees in industry (1), to the contct persons (1) of technicl personnel, to lbour protection delegtes (73), to the lbour protection delegtes of clericl employees (28), nd to llotted representtives of workplces (45), mounting to 389 persons. After one written cll for returning the questionnire, 263 persons of the trget group returned the form properly completed by the end of dedline. The response rte ws thus 67.6, which cn be considered rther high compred to the verge response rte of previous postl inquiries concerning working life. On the bsis of the inquiry the informtion obtined by the inquiry reflect the employees' views nd issues relted to geing in totl of 121 }-Ime-bsed compnies. The mngers' nd workers' responses indicte tht the totl number of people of the compnies in question is 6157, most of whom (95 %) work full-time. The rest %) work on prt-time or temporry bsis or they re employed for fixed time. lculted on the bsis of the mngers' responses, 45.2 % of the whole lbour of compnies re older workers, tht is, 46 or over; 15.1 % re under 3, 39.7 % belong to the ge group 3 to 45, the shre of the ge group 46 to 55 is 37.3 %, nd 7.9 % re older thn 56. The reltive shres of different ge groups in compnies of 1 to 19 employees nd compnies of 2 employees re bout the sme. All workplces considered, the verge ge of the oldest employee is 55.6 yers. mll compnies of 1-19 employees employ n verge of 6 persons, while compnies of more thn 2 employ n verge of 127 persons. Most of the compnies (71 %) hve strted their opertion more thn 1 yers go. During the pst two yers, 4 % of the smller compnies of 1-19 persons hve hired new stff, nd the corresponding figure for lrger compnies of more thn 2 persons is 81 %. A mjority (62 %) of the mngers report tht ge hs not ffected the selection of new workers. Most executives nd workers think tht even more older (over 45-yer-old) could be hired if it ws only possible to get better informtion bout them nd their work experience. Both the workers nd the mngers consider co-opertion between older workers t their workplce good. ontrry to the common belief, mjority of the respondents (79 %) think tht over 45 yers old workers do not hve higher bsence rtes thn their younger collegues.

7 7 17 % of the respondents report tht between 1997 nd 1999 some people hve retired from the compnies t the ge of 65. Nerly hlf (46 %) of the respondents report tht during the bove- mentioned period people hve lso retired to other thn retirement pension. The most generl reson stted for erly retirement ws the retired employee's bd helth, the second most generl reson ws bd economic sitution nd reorgnistion of the compny. torge nd pcking work, cutting room, weving nd dressmking work re considered the most physiclly strenuous types of work. The respondents usully estimte mnufcturing work to be physiclly most strenuous. As the most mentlly strenuous jobs the respondents list mngement nd supervision tsks, selling, buying nd mrketing, s well s plnning nd engineering tsks. Both the mngers nd the workers re unnimous tht compny mngement is the most strenuous mentlly. The body prts nd senses tht most esily get tired during work cn be divided into seven prts in order of frequency: neck region nd shoulder region, sight (the eyes), bck, brins, nkles nd feet, rms, wrists nd fingers, hering (the ers). The body prts tht get most esily tired re bck, neck nd shoulders nd nkles nd feet in the dye works; bck, neck nd shoulders nd rms in mintennce nd service work; hering, neck nd shoulders nd bck in weving nd dressmking; in ssisting positions in mnufcture it is bck, neck nd shoulders nd rms; in pcking nd storge work the most ftigued body prts re bck, neck nd shoulders together with nd nkles nd feet; in finishing work it is neck nd shoulders, bck nd nkles nd feet; in dressmking work neck nd shoulders, wrists nd fingers nd bck; in cutting room neck nd shoulders, bck nd nkles nd feet; in secretril work nd other service work t the office: neck nd shoulders, sight (eyes) nd brins; in plnning nd engineering work: brins, neck nd shoulders nd sight (eyes), in bookkeeping, pyroll computtion nd invoicing work: neck nd shoulders, sight (eyes) nd brins; in selling, buying nd mrketing work: brins, neck nd shoulders nd sight (eyes); in supervision: brins, neck nd shoulders nd sight (eyes): nd in compny mngement: brins, sight (eyes) nd neck nd shoulders. Regrding economic incentives, one third (34 %) of the respondents thought tht esier income txes would be the best wy to motivte older workers to keep on working. Less thn third sw the second best economic incentive to reform of the wge structure so tht the lst yers of employment would ccumulte the retirement pension more thn previous yers nd the resulting pension would be considerbly higher thn the present level. However, three respondents out of four (75 %) finds economic incentives eqully importnt s the sensibility of work. At the workplce, recovering exercise nd exercise during breks is the best mens, the promotion of the ergonomics of work the second best nd reduction of dily working hours the third best mens to promote the work nd fitness for work of older workers. Almost hlf of the respondents (45 %) think tht everyone t the workplce needs trining nd knowledge on geing. The best time to py ttention to the effects of geing is the ge 4 to 49. One third (38 %) finds in-house trining the best wy to distribute informtion nd trining on geing, while one third (33 %) prefers modern medi, illustrtive exmples nd personl tutoring t the workplce. The lest populr methods seem to be distnt lerning or trining in n eductionl institution. Age nd physicl fitness, on the one hnd, nd ge nd mentl fitness, on the other hnd, re the res of knowledge tht both employees nd mngers find the most useful t workplces. Age nd expertise, ge nd performnce, nd ge nd lerning re listed next mong

8 n. the most useful res of knowledge. mployees, in turn, find the useful res to be, besides fitness, informtion on ge nd design of the work cell, ge nd expertise, nd ge nd proven procedures t workplces. Newsppers, the rdio, nd compny visits re regrded s the most suitble medi nd communiction mens tht cn be used for conveying informtion, inducing converstions, invoking ides nd incitement needed for the development of working communities More thn hlf of ll respondents 8 %) thought tht the present ge structure of the personnel (too mny older workers) is going to ffect the opertion of the workplce in the ner future. The effects of the ge structure re considered much more serious in lrge compnies of more thn 2 employees thn in smller compnies of About one fifth of the respondents (21 %) expressed the view tht ge structure lredy ffected the opertion of the workplce. In the respondents' opinion, the utilistion of the experience nd expertise of older workers ws reflected bove ll in the preservtion of know-how in the compny, in the continuity of the opertion in generl, in qulittive improvement of the products nd productivity. very third compny (32 %) hs tken mesures to promote the older workers' fitness for work. However, the compnies differ in fitness-promoting mesures on the bsis of compny size: bout hlf (47 %) of the biggest compnies of thn 2 persons, but over only every seventh (15%) of the smller compnies of 1 t 19 persons hs tken these mesures. The min point here is tht the willingness of the older workers to keep working job depends essentilly on whether mesures to promote the fitness for work of older workers hve been crried out t the workplce. In smller enterprises of 1-19 employees, 77 % of the older workers re willing to keep working to the retirement ge of 65, if the workplce hs tken fitness for workpromoting mesures, while the corresponding figure for lrger compnies of more thn 2 workers is 65 %. In compnies tht hve not tken fitness-promoting mesures, the shres of older workers who re not willing to continue till the retirement ge of 65, re 62 % for the smller nd 49 % for the lrger compnies, respectively. This finding is lso of gret significnce with view to the job stisfction nd fitness for work of older workers nd the directing nd implementtion of prcticl mesures to promote them, becuse compred to seniors in bigger compnies, the oldest workers in smller compnies re more often nd lso on verge four yers erlier redy to retire before the officil retirement ge of 65. In conclusion, it cn be stted tht bove ll smll compnies should be encourged nd guided to find suitble mesures to promote the fitness for work of older workers. Prticulrly in the future, compnies need both informtion relted to the mintennce of the older workers' mentl nd physicl fitness, to ergonomic spects of the work, to the design of the work cell, nd personl in-house trining bsed on the compny's own needs, which is supported with modem medi nd prcticl demonstrtions. Becuse of the commonness of the ftigue of the neck nd shoulder region, bck, sight, brins nd upper nd lower limbs, compnies will most probbly need individulised informtion on proven preventive methods to implement, for exmple, exercise during breks or for recovery, to brek the into periods of suitble durtion, to chnge working postures nd to djust the lighting to promote the ese of vision nd the smooth performnce of the work. This kind of opertion is justifible from the points of view of both ntionl economy nd business economy, becuse there re lot of smll compnies in our country nd becuse mesures to promote fitness for work seem to hve positive effect on the working communities so tht, t lest in the light of the results of this study, the experienced nd expert older workers will be redy to continue working t lest for few yers.

9 Johdnto lhmisen odotettviss olev elinik on pidentynyt keskimáärin 26 vuott viimeksi kuluneen sdn vuoden ikn. uuruudeltn se vst eliniän pidentymistã, mik on tphtunut ihmjseri historiss kulunutt vuosist edeltrieiden viiden tuhnnen vuoden ikn (Butler 1987). lhmisell on monenlisi ikkusi. Amerikklisten omksumn mritelmn mukn henkilo on ikuinen vuotin, ikntyv täytettyããri 45 vuott, ikäntynyt täytettyâän 55 vuott, vnh svutetturi 75 vuoden An j vnhus tultun 85 vuoden ikän. Tehtyjen mielipidetiedustelut myos osoittvt, että 45 % merikklisist hluisi elää yli stvuotiksi. Kndeksnkymment prosentti kuolleist on kuusikymmentã vuott täyttneitâ. OD:n vuonn 1998 julkisemn ktsuksen rnukn ikntyneiden osuus tyovoimst ksv voimkksti tulevisuudess (OD 1998). Ktsuksen mukn vuotiiden osuus tyovoimst uomess vuonn 1995 oli 31.4 % j vuonn 23 se on olev 32.2 %; smn ktsuksen mukn yli 6-vuotiiden osuus tyovoimst vuonn 1995 oli 2.8 % j vuonn 23 se on olev 4.7 %. Yliptns uomi seurilee uroopn Unionin miden keskirvo. Vuoteen 21 mennessä noin 2 % koko uroopn Unionin vestostä on yli 6- vuotiit. rityisesti tänã päivänä puhumme, miten trke on ost tuke ikntyvien ihmisten jksmist j jtkmist tyossä. Historilhisesti ikntyvien henkiloiden j tyon välisten yhteyksien trkstelu ei ole uusi si (Lville 1989, ditoril 1993). Nyt siitã on tullut jnkohtinen j pysyvä ongelmvyyhti vestorkeriteemme vristyneisyyden j tyovoimn käyttoon j stvuuteen Ilittyvien erikoispiirteiden johdost; smn ikn kim ikäntyvien j vnhojen ihmisten suhteehlinen osuus ksv, olln silmtysten elkepon j tyvoimpuln knss. YmpäristOstä puhuttess kytetään ilmisu yksilo-ymprlsto-vuorovikutus. TllOin hlutn ymmrtäã, että kikki kãyttäytymisiin j suorituksiin liittyvät piirteet ovt seurust yksilön j ympâristön, kuten tyontekijn j tyoympäriston vlisestã kiinteästã yhteydest. YksilOn kykyjen, titojen j suoritusten yhteerisovittminen ympriston knss ilmisee itsessäân korkeltuist suoritust, korke tyotyytyväisyyden stett j lhist stressiä, kun ts värânhinen j epäonnistunut yhteensovittminen joht huonoon suoritukseen j korken stressiin. Jos esimerkiksi fyysinen kuormitus tyotilnteess silyy smn vuodest vuoteen j jos smn ikn tyäntekijoiden tyokyky hskee, tämä voi joht eptspinoon tyon iheuttmn kuormn j tyokyvyn vãlillä j edehleen siruksiin j tyostã poissohoon (esim. Fisk j Rogers 1997, Kroemerj Grndjen 1997, Kumshiro 1997). Kiken kikkin mmttititoisen j osvn henkiloston IyOkuntoisuuden j tyokyvyn yhlpitämisest j edistmisestä on tullut merkittv yrityksen kehittämisen keino. simerkiksi Milmn terveysjrjeston (World Helth Orgniztion) mukn eläkkeelle siirtymistã voidn lykt kndehl tvll (WHO 1993). Toinen tvoist kohdistuu tyontekijoihin, toinen tynntjiin. TyOnntjien on muutettv teetettäviä titã nun, ettâ tyohon liittyvt kuormitustekijt vhenevt. TyOntekijOiden on puolestn yllâpidettãv tyokuntoisuuttn terveyttä edistvin toimin, esimerkiksi säannolhisesti kuntoillen. Yksityisen henkihon on tspinoiltv tyokokemustens j ehkkeelle siirtymiseen liittyvien houkutusten vâlihl. Yleisesti puhutn ehkkeehhe tyontvistä j elkkeehhe vetâvistä tekijoist. TyOntviksi tekijoiksi minitn huono terveys, tyon settmt vtimukset, tyytymâttomyys tyohn, tyost sdun tunnustuksen j rvostuksen vãhyys, tyoihmpiiri j ikäsyrjint, kun ts

10 1 elkkeelle vetvik& tekijiksi nimetääri tlous, mndollisuusj vpus (esim. Wrr 1994, hnt j zj 1994, Pueyo j Lville 1997, Wrr j Birdi 1998). uomen tilstollisen vuosikirjn mukn vuonn 1978 tekstiili- j vtetusteollisuudess uomess tyoskenteli 5512 henkilo, joist tekstiilien vlmistuksess oli 2285 j vtteideri vlmistuksess oil Yritykset olivt pääosin keskikokoisi ti suuri: Ile 1 henkiloä tyähhistviss ynityksiss toimi 2 %, Ve 19 henkilo työllistãvissä ynityksiss toimi yhteensã 6 %j yli 5 herikiläâ tyolhistvissä ynityksiss toimi 15 % koko tyovoimst (N 1981). Kksikymmentãviisi vuoff myohemmin kikist toimiln yrityksistä 86 % on mikroyrityksiä, j vuoden 2 luss Tekstiili- j vtetustyuväen iliton (Tev ry) jäsenrekisterissã jäsenten kokonismr on henkilo. mntpinen syviiinen murros hilketoimintojen uudeileen jrjesteiyineen j kilpiluttmisineen on prhiiin kynnissä myos muill toimiloill. Posti kysely Tm tekstiihi- j vtetusin yrityksi koskev postikysely on ensimmâinen os Ij rkennemurrosloihie suuntutuv tutkimus- j kouiutustoimint (Mnninen 1999c). Tekstiilij vtetusln hisãksi muut rkennemurrosit ovt nhk- j kertki, tlonrkennusl, tiotekniikk-i j henkiluhlikerinel. Tutkimusten j selvitysten vuhi pyritään smn seikkperinen kâsitys eri toimilojen yritysten ikäntyvien tyokuntoisuudest, ikãntymiseert iiittyvästä kouiutuksest j iistiedon trpeest, tyossã esiintyvistã rsitus- j kuormitustekijoistä, tyossä jksmisest j tyopikn vntiimpien henkiloiden hlukkuudest jtk tyon tekemist tmän hetkiseen viriliseen 65 vuoden eikeikän sti. Kolidejoukko Pirknmil, Knt-Hmeess j Päijt-Hmeess heinkuuss vuonn 1999 rekisteniss oil ybteens 495 tyosuojehuvlvonnn kohteen oiev tekstiiii- j vtetusin ynitystä. Kosk kysely hiuttiin kohdent ynityksiin, joiss oil pikttu tyovoim, rekisteniss olevist yrityksist poistettiin yritykset, joiss tyoskenteii peikstn yrittjãtlomistjt itse. Tämn rjuksen jhkeen ynitysten kokonismr supistui 198 ynitykseen. Trkennukset vieiä osoittivt, ett rekisterin tiedot eivät olleet täysin jn tsli, vn nàistkin yrityksistä 2 oil joko iopettnut toimintns, tehnyt konkurssin ti yrityksen toimil cii muuttunut. Lopuihiseksi kohdejoukoksi muodostul siten 178 hmiistá ynityst. nnkkotietojen perusteeli nãissä ynityksiss oil yhteens 71 viittu tyontekijoiden tyosuojeiuvituutettu, yhteens 31 vlitlu toimihenkiioiden tyosuojeiuvltuutettu, yhteens 11 viittu teknisten lojen yhdyshenkiio, yhteens 11 vlittu teoihisuustoimihenkihoiden luottmushenkilo j yhteens 43 tekstiihi- j vtetusin tyontekijôiden luottmushenkiio. Lisäksi ynitysten tyontekijoiden joukost oil stunnisesti viittu kyselyyn vstjiksi 52 henkilo. LuottmushenkiiOiden uudeileen viinnt j järjestehyt, sirstomt, irtisnomiset j iomutukset yrityksiss iheuttivt myos nihin ennkkotietoihin muutoksi nun, ett Iomkkeen vstnottvien henkiioiden kokonismãär oil 387 henkuhoä Tuiukko 1).

11 11 Tulukko 1. lokuun ikn 1999 kyselylomkkeen sneet j pluttneet henkilot j nilden perusteell lskettu plutusp rose ntti henkiloiden mmtti- j luottmussemn perusteell. Ammtti- Lomkkeen Lomkkeen Plutuneiden j luottmussem sneet pluttneet mãär (%) ToimitusjohtJ ti yrittj Tyontekijoiden tyosuojeluvltuutettu ToimihenkilOiden tyosuojeluvltuutettu Teknisten yhdyshenkilo Teollisuustoimihenkiloiden Iuottmushenkilo TyontekijOiden luottmushenkilo Vlittu tyontekij Kikki Postikyselyn toteuttminen Trkoituksen cli, ell pitkãjänteiselle mkunnlliselle ns. steensuojhnkkeelle, jonk toteuttmisen trpeellisuutt rhoittjien j virnomisten tholt useiss eri yhteyksiss korostettiin, Iuodn vnkk pohj tutkimuksell. ek tutkimustoimint ell sitâ seurv koulutus- j kehittmistoimint pyritän toteuttmn inkin osittin knsllisell rhoituksell j uroopn Unionin sosilirhstost nottvll toimint-vustuksell. Uuden vuosi 2-26 koskevn ohjelmkuden j siihen Iiittyvieni ohjelm-sikirjojen vlmistumisen johdost tutkimukseen kytettvissã olev ik oli poikkeuksehlisen lyhyt; kevähl 1999 stujen lustvien tietojen penusteell setvitykset oil oltv jtkosuunnitelmien ltimist vrten kãytettvissä Jo e!okuun lopuss Ajn niukkuuden, mutt kerttvien tietojen snriin välttmttomyyden johdost tutkimuksen toteutuksess päädyttiin postikyselyyrt. Niinpã minitust syyst j vlmisteili olevn Nelkytviis j ristlneljviis- kouiutushnkkeen sisliöhlistâ J toiminnhhist yksilointiä vrten eiokuuss 1999 krtoitettiin postikyselyn vull johtjien, yrittäjien j tyontekijoiden ksityksiä ikãäntymisestã, tyokuntoisuudest j niihin liittyvist sioist tekstiiii- j vtetusln teohlisiss yrityksissä. Kosk tyokuntoisuuteen j tyokykyyn liittyvãt sit koskettvt koko tyoyhteiso, sek Johto ell tyontekijoitâ, kohdejoukko rjttess ynityksistä jätettiin pääsäntoisesti pois selliset penheyritykset j yritykset, missä ei tyoskenneliyt omistjien j yrittäjän itsensä lisäksi ulkopuohisi pikttuj tyontekijoitä. Tietojen keruu tehthn yhteistyossã tekstiili- j vtetusln tyontekij- j tyonntjjrjestojen knss. n henkiiostoryhmien näkernysten j mielipiteiden smisen vrniistmiseksi kyselylomkkeet iãhetettiin PäiJt-Hmeen, Knt-Hmeen j Pirknmn mkunniss sijitsevien yritysten johtjille (178), tyontekijoiden luottmushenkiloille (44), teollisuustoimihenkiloiden luotlmushenkilihle (1), teknisten yhdyshenkiloitle (1), tyontekijäiden tyosuojeluvltuutetuille (72), toimihenkiloiden tyosuojeiuvltuutetuille (28) j rvotuille tyopikn henkiloiden edustjute (45) eli yhteensà 387 henki111e.

12 12 Vstusktiivisuus Kyselylomkkeet postitettiiri heinä-elokuun vihteess yritysten johtjille j luottmushenkiblue. tekirjeess vstji pyydettiin pluttmn Iomkkeet täytettyin viimeistään ebokuun 15. pivn mennessä Kunkin vstjn tubi plutt tyttämänsä lomke subjetuss kirjekuoress. Plutukseeri kytettävät kirjekuoret postitettiin vstjible kyselybomkkeen j siihen Iiittyvän stekirjeen postituksen yhteydess. Vstmiseen kytettvät kirjekuoret olivt vlmiiksi postitusosoitteell vrustettuj. Vstjt sttoivt jättâä plutuskuorens postlin ilmiseksi, sillä plutuskuoren postimksu oil jo edeit käsin mksettu. Yhden kirjliisen plutuskehotuksen jlkeen kohdejoukon henkiioist kiken kikkin 268 henkiio piutti bomkkeeri sililsesti täytettynã elokuun ioppuun mennessä (eli piuttneiden määrä oil 69.3 %). Kuitenkin piutetuist iomkkeist yhteens viisi (noin 1. %) oh epäsiilisesti j puutteehiisesti täytettyjã, mistã syystä ne hylättiin. Hyltyistä Iomkkeist yksi oli yrittjriltoimitusjohtjn j muut nelj tyontekijoiden tyosuojeluvltuutettujen, tekriisten yhdyshenkiloiden j vbitun tyontekijn pluttmi iomkkeit. Hyväksyttävi Iomkkeit on siis yhteensâ 263 kppiett. Lopuliiseksi p!utusprosentiksi sdn 68., mitä iemmin toteutettuihin tyoeimãä sivuvien kyselytutkimusten plutusprosentteihin verrttun voidn pitãä hyvnä iukun. Prhiten kyseiytutkimukseen vstsivt tyoritekijoiden j toimihenkiloiden iuottmushenkilot j tyontekijoiden tyosuojeiuvltuutetut. Aihisin piutusprosentti iskettiin toimitusjohtjiile j teknisten yhdyshenkiloille. Tekstiihi- j vtetustyoväenliitto Tev ry:n jsenlehti Toimiks toimi ktiivisesti postikyselyn edistämiseksi j julkisi iheest koime eri kirjoitust. Niissä kerrottiin postikyselyst, siihen vstmisen trkeydest, tuhosten hyodyntämiseksi jrjestettävästä kouiutus- j plutetilisuudest j sduist tuioksist. Yritysten kokojkum Tubukoss 2 trksteiln sitâ, miten perusjoukoksi märiteliyt yritykset jkutuvt eri henkiioluokkiin. mn tpn on ktsottu sitä, miten ne yritykset, joist johtjt ovt vstnneet, jkutuvt henkibostãns suuruuden perusteeli smoihin huokkiin. Vstvnlinen jkumtrkstelu on tehty myos yrityksist, joist johtjt ovt vstnneet (eli 89 yritystä) j ne yritykset, joist tyontekijät ovt vstnneet, mutt johtjt eivãt ole vstnneet (32 yritystä). Toisin snoen nämã yritykset ovt ne 121 yritystâ, joist meiib on tieto joko johtjn itsens ti tyontekijöiden ntmn. Tm on 68. % koko perusjoukon yritysten máãrästä. uurimpi yrityksi iukuun ottmtt vstmtt jàttäneet johtjt edustvt kiken kokoisi yrityksiã (vrt. Tulukko 2).

13 13 Tulukko 2. Perusjoukon yritykset j yritykset, joist johtjt ovl vstnneet j yritykset, joit koskevt tiedot on johtjien vstmttomuuden johdosl tydennetty tyoritekijoiden vstusten perusteell henkiloluokittin eriteltyin. Perusjoukon Yritykset, joist Yritykset, joist jobtjt yritykset johtjt vstnneet j tyontekijt vstnneet Henki11uokk n n % n (38.1) (95.8) (1.) (94.6) (77.8) (1.) Yhteens (68.) ulkeiss o!evt luvut ovt prosenttilukuj j kertovt, kuink kttvsti vstuksi ntneet yritykset edustvt koko perusjoukko henki11uokittin. Kuten tulokset osoittvt, kikkein pienimmät 1-4 henkilö ly11istãvät yritykset ovl liedustelluin. Kyselyll stiin tiedol noin jok kolmnriesl yrityksestä (38.1 %). yyn lhän on toislt yrilysten johtjien vstmttomuus, toislt yleensä IuollmushenkilOideri puuttuminen tmnkokoisisl pienistä yrilyksistä. en sijn muihin kokoluokkiin kuuluvl yritykset ovt vrsin hyvin edustettuin. Muun muss kikki 1-19 henkilo j kikki suuret henkilo ty11istvât ovl henkiloidens vstusten perusteell edustettuin. Vertiturt ehdottomn trkkuuteen on kuilenkin suhtuduttv hiemn vruksellisesti siksi, ettâ rekisteritiedoiss on jonkin verrn Iuokkien vlistä Iiikkuvuutt j siilä johtuv eptrkkuult. Rekisterin päivityslielojen j kyselyn toteuttmishetken vlisen ikn esimerkiksi neij yritysl on siirtynyt suuremmst luokst pienempäãn Iuokkn henkiloston vähenlymisen johdosl. Tulokset HenkiostOt tutkituiss yriiyksiss Kyselyn perusteeh sdut tiedot kuvvt henkilostoj j henkiloston ikãäntymiseen Iiittyviä sioit yhteens 121 hmlisess lekstiili- j vtetusln tuolnnoltisess yrityksessà. Johtjien j tyontekijoiden vstukset osoittvt, ettã kyseisten yritysten yhteentskettu henkilomr on 6157 henkilo, joisl suurin os (95 %) tyoskentelee kokopivisesti. Lopul %) henkiloist ovl ospäiväisiä, lilpisi ti ovl mrikisiss tyosuhteiss. Pienehkôiss 1-19 henkilön yrityksiss tyoskentelee keskimärin 6 henkito j nit kookkmmiss yli 2 henkilon yrityksiss tyoskentelee keskimarin 127 henkilo. uurin os yrityksistã (71 %) on loittnut loimintns yli lo-vuott sitten, noin viidennes (22%) 6-1 vuott sitten j loput (7%) ovt toittneet toimintns Ile 5 vuott sitten.

14 14 Henkiot ikluokittin Kikki tyopikt huomioon otten vnhimmn henkilon keski-ik on 55.6 vuott. Johtjien vstusten perusteell vnhin henkilo yrityksessltyopikll on keskimrin 55.9 vuott. Kikkien vstusten perusteell lskettun pienehkoissä 1-19 henkiloâ ty11istviss yrityksiss tyopikn vnhimpien henkiloiden keski-ik on seitsemän vuott ihisempi kuin kookkiss yli 2 henkilo ty11istävissä yrityksiss tyoskentelevien vnhempien henkiloiden keski-ik (x= 53v vs. 6v). Virlliseen 65 vuoden elkeikn skk tyotän jtkvien tyopikn vnhimpien herikiloiden keski-ik pienehkoiss yrityksiss on 53 vuott j kookkiss 62 vuott. Vstji pyydettiin Iuokittelemn yrityksessãltyopikll olevt henkilot kertyneiden vuosien perusteell neljn ikluokkn. n ikisten henkiloiden suhteelliset osuudet ikäluokittin ovt jokseenkin smt 1-19 henkilori jyli 2 henkilon yrityksiss (Kuv 1). Johtjien vstusten (n=89) perusteell lskettun ynitysten koko tyovoimst 45.2 % on ikntyvi j ikärityneit 46-vuotiit ti tätä vnhempi; heidn mukns j heidn edustmiens yritysten kikist henkiloistä (n=4644) lle 3-vuotiit on 15.1 % (n=73), vuotiit on 39.7 % ( n=1842), vuotiit on 37.3 % (n=1734) j 56-vuotlit ti tt vnhempi on 7.9 % (n=365). Khteen vnhimpn ikluokkn kuuluvi henkiloit, eli ikãntyviä 46 vuott ti tãtã vnhempi henkitoit, on yritysten koko tyovoimst 45.2 %. Kun trksteluun otetn mukn myãs ne yritykset (n=32), joist inostn tyontekijt ovt vstnneet, henkilot jkutuvt ikluokkiin seurvsti. Kikiss 121 yrityksiss olevist 6157 henkilost on Ve 3-vuotilt 13.4 %, vuotiit 43.7 %, vuotiit 35.3 % j 56- vuotiit ti tt vnhempi 7.6 %. Tssä yhteydess trkeä on minit se, ettã niissã suurehkoiss yli 2 henkilo ty11istävissã yrityksiss (n=1 1), joist tyontekijt vstsivt, mutt joist johtjt eivat vstnneet kyselyyn, pelkstn vuotiit henkiloit oli 58.1 % koko henkiloston määrästä. Nyt kyselylomkkeell sdut ikâjkumtiedot vstvt hyvin tekstiiliteollisuuden jãsenynityksistn vuonn 1998 kermi ikãjkumtietoj. Kikkein vnhimpn Iuokkn kuuluvien henkiloiden prosenttimäärät (8.4 %17.6 %) j ikãluokkiin vuotitl vuotit kuuluvien henkiloiden prosenttimäärât (34.6 %135.3 %) vstvt vrsin hyvin toisin. uurin ikãjkumien ero johtjien vstusten perusteell rvioitun on siinä, että kysehyn kohteen ohleiss hämlisiss yrityksiss on noin 6 prosentti vhemmn kikkein nuorimpi (lie 3- vuotiit j reilut 6 prosentti enemmän vuotiit tyontekijôitä kuin kikiss tekstiihiteollisuuden jsenynityksiss. rot selittynevt inkin osittin tietojen keruun jnkohtien vilsell eroll j siiiä, että tekstiiiiteoihisuuden ikluokitteiuss luokkien ktkisukoht ero yhdeli vuodehl täss kyselyss kãytetystä ikäluokittelust. lkkee!!e slirtymiset Kikist vstnneist 17. % ilmoitt, että vuosien 1997 j 1999 vlisen ikn ynityksist on siirtynyt henkitoitä vnhuuseläkkeelhe 65-vuotin. Jok viides (2.2 %) johtj ilmoitt, ell heidãn edustmstn yrityksest on slirtynyt henkilitã vnhuuselkkeelhe 65-vuotin vuosien 1997 j 1999 vähisen ikn (Kuv 2). Johtjist runss kolmnnes (39.3 %) j lhes puolet (45.6 %) kikist vstjist ilmoitt, ettã ynityksist on siirtynyt vuoden 1997 j 1999 vhisen ikn henkilôit myos muulle Win vnhuuselkkeelle.

15 15 Muuiie kuin vnhuuseikkeelie slirtymisen syyt olivt trkeysjrestyksess lueteltuin seurvt (Kuv 3): eikkeelle siirtyneeii oil huono terveys (35. %), eikkee!ie siirtyminen johtui yrityksen sneeruksest j huonost tloudeilisest tilnteest (29.1 %), eikkeelie slirtynyt hlusi hllit jnkäyttääns j sd iisää vp-ik (18.4 %), eikkeeile siirtyneeil el ollut hlu jtk tyot (9.7 %), eikkeelle siirtyminen liittyi perhesioihin (3.4 %) j elkkeelle siirtyneeilä oli puutteellinen mmttitito (4.4 %). Nykyisen ikãrkenteen vikutukset Kikist vstjist 21 % j johtjist 17% on sitä mieltâ, että henkiloston ikrkenteell on jo tli hetkeii vikutuksi tyopiknlyrityksen toimintn (Kuv 4). riemmisto (72 %) johtjist el ktsonut ikãrkenteell olevn vikutust tllä hetkeil. Kymmenen yritysjohtj ei osnnut rvioid ikrkenteen vikutuksi tällä hetkell linkn, vn jätti thn osn kysymyst vstmtt. Vii puolet sekä kikist vstjist 8 %) ett johtjist 5 %) rvioi, että nykyiseli henki- IOstOn ikärkenteell (henkiloiden korkell iäll on vikutuksi työpikn toimintn ihitulevisuudess (Kuv 5). Ikrkenteen vikutukset rvioidn merkittàvästi vkvmmiksi kookkiss yli 2 henkilön yrityksiss kuin näitã pienemmissä 1-19 henkilon yrityksiss; kookkitten yritysten johtjist perâti 82 % j tyontekijoist 72 % ktsoi ikrkenteeti oievn vikutuksi työpikn toimintn (Kuv 6 j Kuv 7). ek tyontekijt ell johtjt pitävät yhteistyot eri ikäisten henkiioiden kesken tyopikoiiin hyvn. Ainostn kolme johtj (3.4 %) iimoitt vstuksessn, että yhteistyö el toimi. MyOs koime johtj (3.4 %) jätt vstmtl kysymykseen. Pãinvstoin kuin luuiln, myoskn kikkien vstjien (79 %) j johtjien (7 %) enemmiston mielest ikntyvill yli 45-vuotiiil ei ole poissoloj enempãä kuin heit nuoremmili lle 45-vuotlill. Jok kymmenes johtj (1 %) vst, ett ikntyviliä on enemmän p15- soloj kuin heitã nuoremmill. mn suuruinen mäârã johtjist ei osnnut trklteen iimist kntns, kosk poissoloj heidn yrityksessâân täll tvil 1 seurt. eitsemn johtj (8 %) jätti vstmtt kysymykseen (Kuv 8). Ikãntyvien kokemuksen j osmisen hyodyt ikntyvien kokemuksen j osmisen kikinpuolinen hyodyntäminen heijstuu vstjien mielestä ennen kikke tieto-tidon siiymisenä yrityksessã (28.8 %), ynityksen toiminnn jtkumisen (17.5 %), tuotteiden Idullisen prntumisen (16.7 %), tuottvuuden prntumisen (11.9 %), ilmpiirin myonteisyytenã (1.2 %), poissoiojen pienentymisenã (8.9 %) j tyooiojen prntumisen (3.9 %). Muutm vstnneist (2. %) iimoitt, ettei hyodyntmisestã ole mitäãn vikutust eik se myoskn heijstu miilàn tvll tyopikii (Kuv 9). Uusien tyontekijoiden plkkminen Knden viimeisen vuoden ikn 39 % pienehkoistâ 1-19 henkihon ynityksista (Kuv 1) j 81 % edelhisi kookkmmist yli 2 henkiton yrityksistä ovt piknneet uusi tyontekijoit (Kuv 11). Vltos ynitysjohtjist j tyontekijoistâ ktsoo, ett ikäãntyviä (yli 45-vuotlit henkiioit voitisiin plkt enemmnkin, jos vin olisi nykyist prempi tieto henkihoistä j heidn tyokokemuksestn. Vj kolmnnes johtjist (3 %) ei ktsonut voivns phkt ikäntyviã henkihoit nykyist enempãä.

16 16 nemmistä (62 %) johtjist ilmoitt, ettel iällä ole ollut vikutust uusien tyontekijoiden vlintn. Ainostn viisi johtj ilmoitt, että ikä on vikuttnut uuden tyontekijän vlintn enemmn kuin mmttitito j sopivuus tyohon. Vj kolmnnes jobtjist (29.2 %) ei hlunnut ott knt tâhn kysymykseen osittin siksi, etteivãt olleet plknneet tyontekijoit. Kolme johtj jtti vstmtt kysymykseen. TyOteht vien kuormittvuus Kikki vstukset (n=263) osoittvt, ett yrityksiss on keskimrin vilsi (x=4.8) tyotehtáv, joiden tekeminen iheutt henkisesti jlti ruumiillisesti pijon ti erittäin pijon rsitust. Tyontekijiden vstusten perusteell pienehkoiss yrityksissä on keskimäärin kuusi (x=6.1) j kookkiss yrityksiss keskimrin viisi (x=4.9). Henkisesti j ruumiillisesti rsittvien tytehtvien mrksi johtjt ilmoittvt keskimärin neij (x=3.7). Koko ineiston perusteell lskettu keskirvo Iuokkrjn kytten yritykset ryhmiteltiin kndenlisiin yrityksiin: niihin yrityksiin, missä on viisi ti sitä vhemmn 5) henkisesti j ruumiillisesti rsittv tyotehtv j niihin yrityksiin, missä on kuusi ti tätä usempi (2t6) tyotehtv, mikä iheutt pijon ti erittäin pijon henkist j/ti ruumiillist rsitust. uunnilleen kolme neljäst pienten (73 %) j kookkitten (72 %) yritysten johtjist j tyontekijoist ilmoitt yrityksess olevn viisi ti vhemmn tyotehtv, joiden tekeminen iheutt pijon ti eritläin henkist j/ii fyysist rsitust. Vstvsti noin jok kolms yritys on sellinen, missä on vähintään kuusi henkisesti j ruumiillisesti erittäin pijon ti pijon rsitust iheuttv tyotehtäv. Vstjt rvioivt yleens tuotntoon Iiittyvät tyät ruumiiilisesti rsittvimmiksi (Tulukko 3). 1-lenkisesti rsittvimmiksi tyotehtviksi vstjt rvioivt yrityksen johtrnistyot j tyonjohtotyot, myynti-, osto- j mrkkinointityot j suunnittelutyot (Tulukko 4). Tulukko 3. Ruumiillisen rsittvuuden yleisyys eri tyotehtvissã Tytelitv rittã& pijon MoN- VhAn ti ti pijon lisesti esitijin vähn % Vritytson johtiiiityät 2 13 s TytnjohtotehtAvt M'nUfosto/mrkkhointtyOt Kisjnpit&p!knlskentMskutustyot $ihteervmuut tqiini$topivoiutybt uunnittelutyot LeikicrnonlyOt OnipelutyOt VümeistAm6n tyot Pkkustvrstotyot Tuotnnon vustvt tyot Kutonio/netdomotyot KunnosspitoThuoltotyOt Vqrno t

17 17 Tulukko 4. Henkisen rsittvuuden yleisyys eri tyotehtvissä Ty&tehtáv rittin pl ion Koht- VAhãn ti ti pijon lisesti esittin vãhân % VrityksenjohtmistyOt TyonjohtotehtAvàt Myynti/osto(mriddnohtityot Kirjnpito/piicsdskentllskutustyót ihteewrnuut toiniistopelvelutyôt uunnitt&utyot Leikkmon tyôt Ompelutyot Viimeistrnon tyot Pldus/vrstotyOt li Tuotnnon vustvt tyôt Kutomo/neuIo4noly6t KunnosspitbuoltotyOt VArjäémotyot TyOssä eniten vàsyvãt ruumiinost j istit voidn jk yleisyysjärjestyksessä seitsemään osn: nisk- j hrtiseutu, nko (silmt), selkä, ivot, nilkt j jlt, kãsivrret, rnteet j sormet sekä kuulo (korvt) (Tulukko 5). TyOtehtvittàin eriteltyin ruumiinosist j isteist eniten vsyvàt värjäämötyössä selk, nisk j hrtit sek nilkt j jlt, kunnosspito- j huoltotyössã selk, nisk j hrtit sek ksivrret, kutomo- j neulomotyoss kuulo, nisk j hrtit sek selk, tuotnnon vustvss työss selk, nisk j hrtit sek ksivrret, pkkus- j vrstotyässä selkâ, nisk j hrtit sek nilkt j jlt, viimelstãmön työssä nisk j hrtit, selk sek nilkt j jlt, ompelutyöss nisk j hrtit, rnteet j sormet sek selk, Ieikkmon työssã nisk j hrtit, selk sek nilkt j jlt, sihteeri- j muuss toimistoplvelutyössä nisk j hrtit, nko (silmt) sek ivot, suunnittelutyöss ivot, nisk j hrtit sek nkä (silmt), kirjnpito-, plknlskent- j lskutustyöss nisk j hrtit, näko (silmt) sekä ivot, myynti-, osto- j mrkkinointityössä ivot, nisk j hrtit sekä nko (silmät), tyonjohtotyöss ivot, nisk j hrtit sek nko (silmt) j yrityksen johtmistyössä ivot, nkä (silmt) sek nisk j hrtit. Tulukko 5. niten ed tyotehtviss väsyvät ruumiinost j istit Tytehtãv Nko KuuIQ Ts- Aivot Rn- Kásl- Po4vet Nilkt Pk- elka Nisk (silmit) pino tet vrret Jlt rt Hrtit onnet YdtyksenjohtmistyOt Tynjohtotehtvit Mnti'osto/mrkkinointityot Ki4np to/pl knlskentflskutustyot hteervmuuttoiitopiveiutyôt uunrtittetuiyot Ldkniontyot Ompehtyt ViirneistAmôntyôt Pkkustvrstotyãt Tuotnnonvustvttyt Kutomo/neulomotyOt KunnosspithuoltotyOt VââAcnôtyOt

18 IL Tietoisuus terveysriskeist Vltos johtjist (96 %) snoo olevris useimmiten tietoinen tyhãn liittyvistä terveys- j tpturmriskeistä. Ainosln 4.5 % johtjist vst olevns tietoinen o. riskeistà joskus. Kukn johtjist el vstnnut olevns täysin tietmton tyohon Iiittyvistã terveys- j tpturmriskeist. Myos suurin os sekä pienehkojen yritysten tyontekijoistä (93 %) ett kookkitten yritysten tyonlekijoist (93 %) snoo olevns tietoinen typikn tpturm- j terveysriskeistä. Voimvrt tiedon hnkkimiseen Useimmt (8 %) jobtjt ilmoittvt, ell yrityksen/tyopikn omt voimvrt tyosuojelu- j tyoterveystiedon hnkkimiseen ovl riittävät. Noin jok viides johtjist 17 % rviol tiedon hnkkimiseen Iiittyvât omt voimvrt vähãisiksi ti olemttomiksi. TyOntekijt ovl tiedon hnkkimisen subteen johtjin huomttvsti tyytymättomãmpiä, sill yli puolet 6 %) pienehkojen j vj kolmnnes (29 %) kookkitten yritysten tyontekijoistä pitaã omi voimvroj työsuojelu- j tyoterveystiedon hnkkimiseen olemttomin ti vâhäisinä. Asi nt untemuksen hyodyntminen Omst mielestän suurin os johtjist (83 %) os hyodyntãä tll hetkell kytäss olev ulkopuolist sintuntemust yrityksens kehittãmistyãssä. en sijn kytoss olev sintuntemust el osnnut hyodynt 17 % johtjist. Johtjiin verrttun osminen tyontekijoiden keskuudess on huomttvsti vhisempa, kosk noin jok toinen 9 %) tybntekijästä snoo osvns hyodyntãä täli hetkell kytss olev sintuntemust. TyOterveyshuoltoplvelut Kolmetoist johtj (15 %) Iukuun ottmtt kikki muut johtjt (85 %) ilmoittvt yrityksensä tehneen tyoterveyshuoltoplvelusopimuksen. MyOs tyontekijoiden vstukset ntvt jokseenkin smn kuvn lyöterveyshuoltoplvelusopimusten yleisyydest. Ne yritykset, joilt lyöterveyshuoltoplvelusopimukset puutluvt, ovl päãsãntoisesti kikkein pienimpiã yrityksi. Useimmt johtjt (79 %) ilmoittvl olevns ttyvãisiä tyoterveyshuollon henkiloiltã smns plveluun. Kookkitlen yritysten lyontekijl ovl hiemn tyytyväisempiâ kuin johtjt j merkitlävãsli tyytyväisempiä kuin pienehkojen yritysten lyontekijät tyoterveyshuollon henkiloilt smns plveluun; tyytyvãisten osuus kookkitten yrilysten tyontekijoiden keskuudess on 83 %, kun tyytyväisten osuus pienehkojen yritysten tyontekijoiclen keskuudess on 64 %. ikãntyvien ibmisten motivoiminen Kun kevennetãn plkklulon verolust, lehdn smll tyo hluluksi. Tämä on nun johtjien 2 %) kuin kikkien vstnneiden (33 %) mielestä prs tp molivoid ikääntyvi ihmisi jtkmn lyon tekemistä. Vj kolmnnes sekä kikisl vstnneist että johtjist pilãã toiseksi prhimpn tloudellisen knnustimen plkn rkenteen muuttmist tyourn loppuviheess ni, ett elke kertyisi elkkeellä oltess nykyistã tuntuvsti suuremmksi (Kuv 12). Kuilenkin kolme neljästa (75 %) kikist vstnneist ktsoo, ell tloudelliset knnustimet ovt yht tärkeit kuin tehtvn tyon mielekkyys (Kuv 13). Ikntyvien lyon jtkmist jtellen myos enemmisto johljist (68 %) pitää tloudellisi knnustimi yht trkein kuin

19 19 tehtvn Won mielekkyyttä. Ainostn muutmn johtjn (8 %) mielestä tloudelliset knnustimet ovt trkempi kuin tehtvn tyon mietekkyys. nemmisto sekä pienehkojen Ile 19 henkilo tyollistãvien yritysten tyontekijoist 8 %) ell kookkitten yli 2 henkilo tyollistâvien yritysten tyontekijoistã (63 %) ktsoc, että tyopikn vloist tulevisuuden nkymt ovt omin knnustmn ikäntyviã jtkmn tyon tekemistä. Johtjt (75 %) pitävãt tyontekijihin verrttun yrityksensä hyviã tulevisuuden nãkymia merkittvmpnä knnustimen. Neljännes johtjist (25 %) ei ktsonut yrityksen tulevisuuden nkymilt olevn merkitystä ikäntyvien tyon jtkmist jtellen. Tyon tekemisen edistminen omh tyopikll Kikkien vstnneiden mielest omh tyopikth tuko- j elpymisliikunt on prs, tyon ergonomin edistminen toiseksi prs, päivittisen tyojn Iyhentminen kohmnneksi prs j os-ikehãkejrjestelyt netjânneksi prs tp edistä ikntyvien henkiloiden tyon tekemist (Kuv 14). sitettyjen keinojen premmuudess esiintyy seurvnhisi eroj riippuen siitä, onko kyse tyontekijoiden, johtjien, pienehkojen viko kookkitten yritysten tyontekijoiden vstuksist. Johtjien mielestä ikääntyvien henkiliden tyon tekemist voitisiin edistäã omh tyopikhl prhiten tuko- j elpymishiikunnn vull, toiseksi prhiten os-ikelkejrjestelyin j kolmnneksi prfilten joustmhl tyhontulo- j tyostlhtojoiss. Neljnneksi prhimpn keinon johtjt pitvät tyon ergonomin kehittmistà. PienehkOjen 1-19 henkilon yritysten tyontekijt pitãvãt prhimpin keinoin pivittiseri tyojn Iyhentmistä, tuko- j elpymislilkunt, tyon ergonomin kehittämist j tyoperäisen ttistuksen vhentämistá. Kookkitten yritysten tyontekijt pitävät neljn prhimpn keinon tyon ergonomin kehittâmist, tuko- j elpymisliikunt, yksi111isi kuntomittuksi j kunto-ohjelmi j pãivittäisen tyojn lyhentmist. Uuden tiedon hyodyntminen Uusin tieto on osttv hyodyntã mndohhisimmn hyvin ikãäntyvien tyon tekemisen edehlytysten prntmiseksi. Tt mielt on 93 % johtjist, 97 % kookkitten yritysten tyontekijoistã j 83 % pienehkujen yritysten tyntekijoistä. Toislt ikâ j fyysinen kunto, toislt ik j psyykkinen kunto ovt tiedon os-lueet, joist nun tyontekijiden Win johtjienkin mielestä olisi eniten hyoty typikoihl (Kuv 15). eurviksi hyodyhlisimpinã tiedon os-luein johtjt pitävt ik j sintuntemust, ikä j tyoteho sek ikâã j oppimist. Puolestn tyoritekijt pitävãt hyodyhhisinã kuntoon hiittyvien tietojen jlkeen ikää j tyopisteen suunnittelu, ik j sintuntemust sek ikää j hyviä kytãntojä tyopikoill ksittelevi tietoj. Lhes puohet kikist vstjist (45 %) ktsoo, ell tyopikhh jokinen trvitsee ikãntymiseen hiittyvãä kouhutust j tieto (Kuv 16). Prs jnkoht, jotloin henkilon ikäntymiseen pitâä kiinnitt huomiot, on ikkusi 49 -vuott (Kuv 17). Lhiopetust tyopikoibbe Kohmnnes kikist vstnneist (38 %) pitää prhimpn jk ikäntymiseen hiittyväã tieto j nt kouhutust thiopetuksen j kohmnnes (33 %) nykylkisten viestimien, hvintoesimerkkien j yksi11hisen ohjuksen vull tyopikoihl. Vãhiten toivottun pidetn etäopetust j opetust oppulitoksiss (Kuv 18).

20 2 Lehdet, rdio j yritysvierilut ovt sopivimmt viestirnet j viestinttvt, joiden vull voidn omlt osltn vlitt tietoj, virittä keskusteluj, synnyttãä ideoit j iknsd tyoyhteisôjen j tyoympristojen kehittmisess trvittvi hertteit. Nun jobtjt kuin pienehkojen j kookkitten yritysten tyntekijt ovt vkuuttuvn yksimielisià siitâ, ell multimedi, tietoverkotj videot ovt vhiten sopivi viestimiä thn trkoitukseen (Kuv 19). Ikntyvien tyokykyä edistvt toimenpiteet Jok kolmnness (32 %) yrityksess on toteutettu erityisiä ikääntyvien tyokykyä edistvi toimi. Kosk jokseenkin kikki yritykset olivt tehneet tyoterveyshuottoplvelusopimuksen jonkun tyoterveysplveluj ntvn yksikon kesken, ikäntyvien tyokykyã edistävän toiminnst puhuttess kysymys ei luonnollisestikn ole perinteisestã tyoterveyshuoltoon kuuluvst toiminnst. Kuitenkin yritykset erovt tyokykyä edistvien toimien toteuttmisen suhteen sen perusteell, mink kokoisest yrityksest on kysymys: noin puolet (47 %) kookkimmist yli 2 henkilon yrityksistã, mutt vin runss kymmenesos (15 %) pienehkoistä 1-19 henkilon yrityksist on toteuttnut kyseisi toimi (Kuv 2). Ne 32 yritystã, joist tyontekijät vstsivt mutt johtjt eivät vstnneet kyselyyn, erovt muist yrityksistä myôs ikäntyvieri tyon tekemist edistävien toimien toteuttmisen suhteen. TyäntekijOiden vstusten mukn jok viidenness yrityksess (19 %) on toteutettu erityisiä toimi edistäã ikntyvien tyokyky. Kksi kolmest kookkist yli 2 henkilon yrityksestã on tehnyt ikäntyvien tyokyky edistvi toimi, kun Ws pienehkoiss Ile 19 henkilon yrityksissä ikãäntyvien tyokykyä edistvien toimien toteuttminen on ollut täysin olemtont. Pienehkojen yritysten tyontekijoiden j johtjien ksitykset ovt yhtäpitävämpi kuin suurehkojen yritysten tyontekijoiden j johtjien ksitykset ikntyvien tykykyä edistävien toimien toteuttmisest; suurehkojen yritysten johtjist 59 % j tyontekijäistä 43 % snoo, että yrityksessä on toteutettu erityisiä toimi ikäntyvien tyôkyvyn yllpitãmiseksi. Pienehkojen yritysten johtjien j tyontekijoiden smn sin ntmt vstukset erovt toisistn inostn kolmen prosentin verrn. Mik merkittvintã, tyopikn vnhimpien henkiloiden tyon jtkmishlut riippuvt siitä, onko tyopikll toteutettu erityisiã ikntyvien tyokyky edistäviä toimi vi eiko ole. PienehkOiss 1-19 henkilon yrityksiss 77 % j kookkiss yli 2 henkilon yrityksissä 65 % tyopikn vnhimmist henkiloistä ovt hlukkit jtkmn tyotä 65 vuoden elkeikän sti, jos yrityksissâ on toteutettu erityisi ikntyvien tyokyky edistãviä toimi. Ts silloin, kun yrityksissä ei oltu tehty tyokyky edistäviã toimi, pienehkoiss 1-19 henkilon yrityksiss 62 % j kookkiss yli 2 henkilon yrityksiss 49 % vnhimmist henkiloistä eivât myoskän ole hlukkit jtkmn tyotä 65 vuoden ikään sti (Kuv 21). Mielenkiintoist on myos se, ettã niissä pienehkoissä ti kookkiss yrityksiss, joiden johtjt eivät vstnneet mutt työntekijt vstsivt kyselyyn, % tyopikn vnhimmist henkiloist eivät ole hlukkit jtkmn tyãtã 65 vuoden elâkeikãän sti. Kookkitten ydtysten senioreihin verrttun pienehkjen yritysten senioreiden tyon jtkmishlut ovt yhteydess myos siihen, miten useit henkisesti j ruumiillisesti rsittvi tyotehtävi yrityksessä on. Ainostn jok kolms senioreist (32 %) on hluks jtkmn tyãri tekemist niissä pienehkoiss yrityksiss, missà henkisesti j ruumiillisesti rsittvien tyotehtvien määrà on kuusi ti enemmän (Kuv 22). Kun pljon rsitust iheuttvien tyotehtvien lukumrän lisáksi trksteluun smnikisesti otetn mukn se, ollnko yrityksiss toteutettu erityisiä ikääntyvien tyokykyä edistvi toimi, muodostuu kuv tyopikn vnhimpien henkiloiden hlukkuudest ti hluttomuudest jtk tyotãän seurvsti. rityisesti niiss yrityksissã, missä on runssti henkisesti j fyysisesti rsittvi tyotehtãviä, ikãntyvien tyokykyä edistvät toimet vikuttvt myonteisellä tvll nun, ell tyopikn senioreist 82-1 %

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press. Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS AIKUISKOULUTUSTILASTOT M Itell Posti Oy YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2010 'CONTINUING VOCATIONAL TRAINING SURVEY - CVTS4' TIEDUSTELU PERUSTUU TILASTOLAKIIN (LAKI 280/04) KYSELYLOMAKE SÄHKÖINEN LOMAKE:

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä

Lisätiedot

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä Tutkimussetelmien tilstollisist menetelmistä Jnne Pitkäniemi VTM, MS (iometry HY, Knsnterveystieteen litos 1 Kohorttitutkimuksen siruen j ltisteen välinen ssositio Tpusverrokki tutkimus Poikkileikkustutkimus

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1 Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen ikkuskirj t u t k i m u s r t i k k e l i Sij Huuskonen j Anssi Ahtikoski Sij Huuskonen Ensihrvennuksen joituksen j voimkkuuden vikutus kuivhkon knkn männiköiden tuotokseen j tuottoon Huuskonen,

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien

1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien KTPO/Ammtillisen koulutuksen yksikkö PM 4.12.29 1 25 opiskelijpikn lisääminen mmtillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.21 lukien Tust Aikisemmt opiskelijmäärälisäykset Hllitusohjelmn j vltiontlouden

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kohteen turvaluokitus on

Kohteen turvaluokitus on LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012 Sosililutkunt 21.03.2012 11 Sosililutkunt Aik: Keskiviikko 21.03.2012 klo 16.00 17.35 Pikk: Vnhinkoti Asit 9 Sosililutkunnlle tiedoksi 10 Plvelussuhteen päättyminen 11 Rvitsemistyöntekijän tehtävien hoito

Lisätiedot

TU-C2030 Operations Management Project. Introduction lecture November 2nd, 2016 Lotta Lundell, Rinna Toikka, Timo Seppälä

TU-C2030 Operations Management Project. Introduction lecture November 2nd, 2016 Lotta Lundell, Rinna Toikka, Timo Seppälä TU-C2030 Operations Management Project Introduction lecture November 2nd, 2016 Lotta Lundell, Rinna Toikka, Timo Seppälä Welcome to the course! Today s agenda Introduction to cases and schedule/ Timo Seppälä

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

3 So many animals! No. An elephant? Kirjoita nimesi taulukkoon ja heitä noppaa kolme kertaa. Mitkä eläimet saat? Rastita.

3 So many animals! No. An elephant? Kirjoita nimesi taulukkoon ja heitä noppaa kolme kertaa. Mitkä eläimet saat? Rastita. Aluksi pohjustetn opittvi sioit j setetn tvoitteet. So mny nimls! I cn Olen jo hrjoitellut esittelemään tvroit luvut 1 12. I ll lern Nyt opin eläinsnoj kertomn, että tvroit on mont kertomn, mitä minull

Lisätiedot

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b 5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

Syysrypsin kylvö kevätviljaan

Syysrypsin kylvö kevätviljaan Syysrypsin kylvö kevätviljn Antti Tuulos j Pirjo Mäkelä Soveltvn biologin litos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, emil: ntti.tuulos@helsinki.fi j pirjo.mkel@helsinki.fi Tiivistelmä Syysrypsi on vrteenotettv

Lisätiedot

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa ArcGIS Server ArcGIS for Server Luo, j j hllitse pikktieto ArcGIS Serverin vull voidn luod plveluit keskitetysti, hllinnoid näitä plveluit j jk niitä orgnistion sisällä sekä verkoss. Plveluj voidn helposti

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Kruunupyyn kunt 26.L.2075 r/2 Sosili- j terveyslutkunt /-zîe MLL;n Lsten j nuorten puhelimen j netin vustus vuodelle 2015 f7o Toivomme, että kuntnne vust Lsten j nuorten puhelin- j nettiplvelun toimint.

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13 t, P R I.S KI. TARVIil PÄMTYS As y Siselänkuj 1 iselänkuj I 00970 HSIKT difiu: 3.9.20'13 Y}ITVT Rkennustekniikk Asunt y Siselänkuj 1 n Helsinin Mellunmäess sijitsev kuuden suinkestln nudstm yhti. Rkennusvusi

Lisätiedot

Espoon toimintaympäristö 2012 vahvuuksia ja haasteita

Espoon toimintaympäristö 2012 vahvuuksia ja haasteita Espoon toimintympäristö 212 vhvuuksi j hsteit Strtegi- j tloussuunnitteluryhmä 16.5.212/Teuvo Svikko/Mrkku Tkl Espoon vhvuuksi Pitkän väestöennusteen mukn seudun j Espoon ksvu jtkuu kikiss vihtoehdoiss.

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Tmpereen mmttikorkekoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU KEHITTÄMISHANKE Opettjnkoulutuksen kehittämishnke Vpn sivistystyön käsityön lyhytkurssien sisällöllinen kehittäminen Anj Rosenberg 2008 TAMPEREEN

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Travel Getting Around

Travel Getting Around - Location Olen eksyksissä. Not knowing where you are Voisitko näyttää kartalta missä sen on? Asking for a specific location on a map Mistä täällä on? Asking for a specific...wc?...pankki / rahanvaihtopiste?...hotelli?...huoltoasema?...sairaala?...apteekki?...tavaratalo?...ruokakauppa?...bussipysäkki?

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä

Lisätiedot

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Myllypuron alueen asukkaiden keskuudessa kerättävien aineistojen kerääminen ja jäsentely. Mielenkiinnon kohteina myllypurolaisten käsitykset kampuksesta ja sen

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa) 5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät

Lisätiedot

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon. 5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson

Lisätiedot

5 Epäoleellinen integraali

5 Epäoleellinen integraali 5 Epäoleellinen integrli 5. Integrlin suppeneminen Olkoon f sellinen välillä [, b[ (ei siis välttämättä pisteessä b) määritelty funktio, että f on Riemnn-integroituv välillä [, ] kikill ], b[ eli on olemss

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot