Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa
|
|
- Juha Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Ma r k k u No r va s u o 1 Tiivistelmä Sekä varhainen arkkitehtuurin ja 30-lukujen modernismi (funktionalismi), 1940-luvulla yleistynyt kaupungin hajakeskityksen periaate että lukujen lähiörakentaminen loivat lähtökohtia, joilla on edelleen vaikutusta tapaamme käsittää asuminen ja tuottaa kaupunkia. Kirmo Mikkola tarkasteli lisensiaattityössään Metsäkaupungin synty (1972) vuosille osunutta lähiörakentamisen aikaa ja siihen johtaneita kehityskulkuja. Metsäkaupunki merkitsi hänelle myös funktionalismin myöhäiskautta. Kirjoituksessa pohditaan URBA-hankkeen teemoja Mikkolan tekstin välityksellä. Aluksi tarkastellaan Mikkolan tekstin lähtökohtia ja kirjoittamisajankohtaa. Mikkolan työ on historiallinen analyysi, mutta hän tulkitsi sen avulla myös lukujen vaihteen kaupunkisuunnittelun tilannetta. Seuraavaksi käydään pääpiirteissään läpi Metsäkaupungin synnyn sisältämät teemat ja selvennetään teoksen lukutapaa. URBAn kannalta osoittautuu erityisesti kolme aihepiiriä kiinnosta viksi. Ensimmäinen on kaupungin rakenne, jota koskee myös Mikkolan käyttämä käsite tilallinen alarakenne. Toisena on matalan ja korkean rakentamisen vastakkaisuus. Kolmantena ovat asumisen palvelut ja yhteisöllisyys. URBAn konsepteista etenkin kaupunkipientalo, james ja hybriditalo voidaan liittää näihin pohdiskeluihin. Kaupungin rakenne puolestaan koskee koko URBA-hanketta, sillä urbaania asumista käsiteltäessä asumisen suhde kaupunkiin on perustava kysymys. 1 Kiitän Mikko Mälkkiä arvokkaista kommenteista tekstini käsikirjoitukseen. Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 87
2 Mikkolan tekstin kirjoitusajankohdasta Metsäkaupungin synty: funktionalismin kaupunkisuunnittelun aatehistoria on Kirmo Mikkolan ( ) vuonna 1972 valmistunut lisensiaattityö, jonka hän teki Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurinhistorian laitokselle. Työhön tuolloin myötävaikuttaneita henkilöitä olivat muun muassa Olli Kivinen, Nils Erik Wickberg ja Erik Kråkström. Metsäkaupungin syntyä ei julkaistu. Se on kuitenkin intensiivinen ja omaperäinen modernismin perinnön tulkinta, jonka kirjoitusajankohta osui merkittävään historian vaiheeseen. Vuonna 1984 ilmestyi väitöskirja Eliel Saarinen aikansa kaupunkinäkemysten tulkkina Suomen aika, jossa käsiteltiin osin samoja teemoja, mutta paljon suppeammin. Koska Mikkolan keskeinen huomio Metsäkaupungin synnyssä kohdistui asuinrakentamisen ja kaupungin rakenteen väliseen suhteeseen, haluan tässä tarkastella URBA-hankkeessa esiin tulleita kysymyksiä Mikkolan tekstin välityksellä. Käsitteellä metsäkaupunki oli Mikkolalle eräänlainen kaksoismerkitys. Tutkimuskohteena ja työn rajauksena se tarkoitti funktionalismin kaupunkisuunnittelun aatehistoriallisia juuria. Toisaalta se viittasi metaforisesti suomalaiseen asuntorakentamiseen, eikä ainoastaan sodanjälkeisiin lähiöihin vaan myös niitä varhaisempiin ratkaisuihin. Alvar Aallon 1930-luvun puolivälissä suunnittelema Sunilan asuntoalue, joka siis edelsi varsinaista lähiörakentamista, edusti Mikkolalle metsäkaupungin prototyyppiä. 2 Mikkola kirjoitti työnsä lähiörakentamisen merkittävässä murrosvaiheessa, kun 1960-luvun puolivälissä oli siirrytty väljän metsäkaupungin ihanteesta tiiviimpään kompaktikaupunkiin. Sen ensimmäisenä toteutumana Suomessa on pidetty Jyväskylän Kortepohjaa. Muutos koski sekä mitoitusta, rakennustapaa että luontosuhdetta. Toisaalta kuten Johanna Hankonen on todennut, lähiö-sanan määrittely toisen maailmansodan jälkeisessä suomalaisessa rakentamisessa on hankalaa, sillä se viittaa monenlaisin variaatioihin. Lähiöteorian anglosaksisessa 2 Mikkola 1972, 7, 190. Viittaus Sunilaan esiintyi juuri työn loppupuolella. Aallolta Mikkola mainitsee tällöin myös New Yorkin maailmannäyttelypaviljongin ja Villa Mairean, jotka ennakoivat vapaine muotoineen luontoon sopeutettua arkkitehtuuria. Metsän teema näyttää siis olleen metaforisesti peräisin myös sisätilojen arkkitehtuurista ja Aaltoon usein liitetystä metsätulkinnasta. 88 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
3 merkityksessä käsite oli suppeampi. 3 Usein on siteerattu Riitta Hurmeen tiivistystä suomalaisen lähiön piirteistä. Hänen mukaansa se vastaa kooltaan asumalähiötä tai puutarhaesikaupunkia ilman asumalähiön aatteellista sisältöä tai toiminnallista rakennetta, muistuttaa suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen satelliittikaupunkia, mutta eri mittakaavassa, muistuttaa puutarhaesikaupunkia väljyydessä ja vihreydessä, on arkkitehtuuriltaan funktionalismin ja sitä kautta saksalaisten Siedlungien myöhäinen jälkeläinen ja on suunnittelun eri tasoilla käytetty ryhmittely-yksikkö. 4 Myös Mikkolan käsittelee suurelta osin juuri näitä asioita. Hänelle asumalähiön aatteelliset juuret avautuivat historiallisesti laajempina kuin vain lähiöteoriaa koskevina. Tämä laaja kulttuurinen kehys tuottaa pohdintoihin väljyyttä. Mikkola palaa toistuvasti samoihin kysymyksiin erilaisten esimerkkien avulla. Koska teksti käy itsensä kanssa eräänlaista sisäistä dialogia, lopputulos ei ole erityisen tendenssimäinen. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Mikkola käsittelee kompaktikaupungille ominaista paluuta umpikorttelijärjestelmään heti johdantoluvun ensimmäisen kappaleen lopussa: Kaikenkaikkiaan tämän päivän kaupunki pyrkii jälleen olemaan sitä mitä käsitteen urbaani on kaupunkien pitkän historian aikana opittu merkitsevän. Metsäkaupungin aika on ohi. Tämä havainto ikään kuin oikeuttaa hänen tutkimuksensa, sillä hän jatkaa: Koska muutos tuntuu varsin jyrkältä, on mennyttä aikakautta mahdollista jo tarkastella kokonaisuutena, pitäen kuitenkin koko ajan mielessä ne hahmottamisvaikeudet ja näköharhat, joita läheisyys saattaa aiheuttaa. Mikkola esittikin epäilyksensä, että pyrkimys perinteisen kaupunkimuodon palauttamiseen oli painottunut esteettisesti ottamatta huomioon yhteiskunnallisia realiteetteja. Hän toteaa: [S]amanaikaisesti kun keskitetty suunnittelu aikaansaa kompaktikaupunkeja niitä erottavine vihervyöhykkeineen, 3 Lähiön määrittelyssä Hankonen ei pidäydy brittiläisessä yhteisöllisyyden korostuksessa. Lähiöteorian yhteydessä hän viittaa myös Mikkolan lisensiaattityöhön. Hankonen 1994, 19 20, 26. Kompaktikaupungin kannalta merkittäviä tapahtumia olivat Kortepohjan ruutukaava vuodelta 1964 sekä Mitä opimme Tapiolasta seminaari vuonna Hankonen 1994, Mikkola puolestaan toteaa aloittaneensa työnsä vuonna 1968 työskennellessään professori Olli Kivisen johtamassa Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun laitoksessa. Mikkola 1972, 6. 4 Hurme 1991, 69. Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 89
4 täyttää luonnollinen kehitys uusien kaupunkiyksikköjen välit hajarakentamista; Helsingin seutu on tästä havainnollinen esimerkki. 5 Tämä kuulostaa kovin tutulta nykylukijan korvissa, mittakaava vain on laajentunut. Mikkolan tekstiä lukiessa on otettava huomioon, mitä hän tarkoitti funktionalismilla. Hän käsitteli sitä yhtenä tyyliperiodina, joka jakautui kehitysvaiheisiin, varhais ja myöhäis funktio nalismiin. Tällainen periodijäsentely oli mahdollisesti omaksuttu modernin arkkitehtuurin historioista. Raja vaiheiden välillä kulki edellä mainitussa Sunilan suunnittelussa, joka merkitsi asuinalueen suorakulmaisesta suunnittelusta luopumista. Varhaisvaiheeksi Mikkola määritteli noin vuodet ja myöhäisvaiheeksi vuodet Näin katsoen metsäkaupunki ja myöhäisfunktionalismi osuivat ajallisesti yhteen. 6 Käytän jatkossa näitä käsitteitä Mikkolan esittämien aikarajojen mukaisina. Tekstissä varhais- ja myöhäisfunktionalismi vertautuvat toistuvasti keskenään, ja niiden välinen suhde jäsentyy varsin monitahoisesti. Mikkola kohtelee kumpaakin kautta ankarasti. Hän katsoo esimerkiksi varhaisfunktionalistien yhteiskunnallisten käsitysten olleen karkeista yleistyksistä johdettuja mekaanisia johtopäätöksiä, jotka kohti funktionalismin myöhäisvaihetta korvattiin vähitellen mystifioivalla biologisella filosofialla. 7 Samalla hän kuitenkin kunnioittaa aiempia yrityksiä ratkaista ongelmia, joita itsekin tekstissään pohtii. Arvioidessaan funktionalismia jo päättyneenä suuntauksena Mikkola seuraili, osin ehkä tiedostamattaan, aikansa kansainvälistä virtausta. Siinä arvioitiin modernismia kriittisesti mutta myös pyrittiin löytämään 5 Mikkola 1972, Näin muodostetusta laajennetun funktionalismin kaudesta puuttui kuitenkin täysfunktionalismi, minkä Mikkola selitti johtuneen toisen maailmansodan aiheuttamasta katkosta kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Mikkola viittasi tekstissään mm. Henry-Russell Hitchcockiin ja Philip Johnsoniin. Mikkola 1972, 48, 57, Mikkola 1972, 152. Hyvin samanaikaisessa Arkkitehti-lehden kirjoituksessaan Rationalismin perinne Mikkola pyrki vielä selventämään käsitteitä: Termejä rationalismi, funktionalismi ja orgaaninen arkkitehtuuri on viime vuosikymmeninä käytetty lähes synonyymeinä. Jättäen tarkemman käsitteellisen määrittelyn käytän termejä niiden totutuissa merkityksissa: rationalismi, järkiperäisyyden vaatimus, joka korostaa konstruktiivisuuden ja selkeän struktuurin keskeistä merkitystä, funktionalismi, joka lähtee toiminnallisista vaatimuksista ja kytkeytyy läheisesti kuvataiteen kubistiseen perinteeseen,sekä orgaaninen arkkitehtuuri, joka edellyttää rakennukselta biologisia rakenneyhtäläisyyksiä ja on taipuvainen luonnonmuotojen ja -materiaalien suoranaiseen toistamiseen. Mikkola 1972b, Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
5 metsäkaupungin aika varhais- myöhäisfunktionalismi ms Tapiola Kuva 1. Mikkolan tekstin merkittävät ajankohdat ja periodit kirjoitusajankohta uudelleen sen mahdollisuudet. 8 Toisaalta Mikkola tarkasteli kaupunkirakentamisen periaatteiden muutosta nimenomaan kansallisena ilmiönä. Hänen mukaansa nyt elämämme aikakauden alku 50-luvun lopulla merkitsi jyrkkää muutosta 20-luvulla alkaneisiin periaatteisiin: alettiin luopua toimintojen erottamisesta, hylättiin asumalähiö kaupunkirakenteen elementtinä ja palattiin eräällä tavalla perinteelliseen kompaktikaupunkiin ottamalla uudelleen käyttöön perinteiset kaupunkitilat, katu, tori ja umpikortteli ja niin edelleen 9 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jorma Mukala on pyrkinyt konstruoimaan Mikkolan kaupunkinäkemyksen, jonka hän on katsonut kiteytyneen kolmessa vuosina ilmestyneessä artikkelissa. 10 Ne edelsivät Metsäkaupungin syntyä. Niiden pohjalta Mukala tulkitsee Mikkolan muun muassa arvostaneen sosiaalisesti ja tilallisesti tiivistä kaupunkirakennetta, jota suomalainen metsäkaupunki ei kyennyt muodostamaan. Toisaalta Mukala on katsonut Mikkolan 1970-luvulla alkaneen kritisoida tiiviimmän rakentamisen tuloksia. Metsäkaupungin synty osuu Mukalan käsittelemien tekstien väliin, mutta siihen viitataan vain kursorisesti Modernismin kansainvälisesti merkittäviä kriitikkoja olivat mm. Reyner Banham, Peter Collins [jonka Mikkola mainitsee] ja Manfredo Tafuri. Panayotis Tournikiotis on pitänyt rajapyykkinä vuotta Hän on toisaalta katsonut, että kritiikistä huolimatta mainitut kirjoittajat ovat pyrkineet arkkitehtuurin reintegraatioon, eikä modernismille ominainen ajattelun perusta olennaisesti muuttunut. Tournikiotis 1999, 141, Mikkola 1972, Artikkelit olivat Kaupunkiympäristön ongelmia (Topos 4/1965, 52 59), Kaupunkisuunnittelun tilanne (Arkkitehti 3 4/1967, 11) ja Suomi kaupunkilaistuu jättiläisaskelin (Helsingin Sanomat ). Mukala 2009, 257, Arkkitehtuurin aatteet ja arki (Arkkitehti 8/1974, 22 27). Mukala 2009, 259. Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 91
6 En ole itse kartoittanut Mikkolan näkemyksiä laajemmin mutta katson, että Metsäkaupungin synnyn perusteella on vaikea määritellä Mikkolan omaa kantaa selkeästi. Hän käsittelee monia kriittisiä näkemyksiä, mutta usein on vaikea päätellä, vastaavatko ne hänen omia kantojaan. Työn akateeminen luonne voi osaksi selittää tämän. Tekstin sävy on pohdiskeleva ja lopun päätelmät varsin yleisluontoisia suhteessa käytettyyn aineistoon. Toisaalta ajattelen Metsäkaupungin synnyn olleen Mikkolan yritys selkeyttää ja 70-lukujen vaihteen kaupunkisuunnittelun ongelmia ja etsiä menneisyydestä lähtökohtia tulevalle kehitykselle, kuitenkin ohjelmallisuutta välttäen. Hän itse kirjoitti: Tämän tutkimuksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa siihen, minkälainen huomispäivän kaupungin tulisi olla, sensijaan metsäkaupungin aatehistoriallisten juurien selvittäminen kertoo jotain siitä, miten nykytilanteeseen on tultu. 12 Mikkolan työ osui ajankohtaan, jolloin positiivinen kirjoittelu asumalähiöistä oli miltei loppunut. Helsingin Sanomien lähiökirjoituksia tutkineen Irene Roivaisen mukan diskurssi oli aina 1960-luvun alkuun sävyltään positiivista. Lähiö katsottiin urbaaniksi mahdollisuudeksi. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen kirjoittelu voimistui jälleen ja muuttui 1970-luvulle tultaessa ongelmakeskeiseksi. Sellaisena se pysyi aina 1990-luvun puoliväliin saakka. 13 Niistä 1960-luvun konkreettisista kehityskuluista Mikkola ei juurikaan puhu, joiden myöhemmin on katsottu erityisesti vaikuttaneen suomalaiseen lähiörakentamiseen. Voimakkaasti teollistunut talonrakennus, liikenteen kasvanut merkitys ja vähittäiskaupan keskittyminen eivät tule selvästi esille hänen tekstissään. 14 Hän katsoi ongelmien takautuvan paljon kauemmas ja perustuvan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Tärkeä ja toki ajanmukainen viitekehys oli kapitalismin ja sosialismin välinen vastakohtaisuus, johon asemoiden kaupunkisuunnittelun ongelmat palautuivat viime kädessä tuotantosuhteisiin. Tältä osin tekstistä voi poimia yllättävän tuoreelta tuntuvan toteamuksen: Kapitalistisen yhteiskunnan taloudellinen liberalismi tekee kaupunkikehityksestä kompleksisen 12 Mikkola 1972, Roivainen 1999, 111. Seppäsen mukaan ongelmalähiö-keskustelun rinnalle tuli lähiöongelma-keskustelu, jossa tarkasteltiin ihmisten sijasta koko asuinalueen uhkakuvia ja fyysistä rappeutumista. Toisena juonteena oli asuinalueiden välisten erojen kasvu mm. työttömyyden vuoksi. Seppänen 2001, Talonrakennuksen, vähittäiskaupan ja liikenteen tehostamisesta ks. Hankonen 1994, luvut Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
7 ilmiön, jonka hallitsemiseen, sen paremmin teoreettisella kuin käytännöllisellä tasolla ei toistaiseksi ole riitäviä metodeja. 15 Marxilainen näkökulma on paikoitellen esillä näkyvästi, mutta teksti ei lopultakaan jäsenny sen ehdoilla. On ikään kuin Mikkolan oma ajattelu työntyisi väistämättä tällaisten ajattelumallien edelle. Metsäkaupungin synnyn keskeiset narratiivit ja teemat Metsäkaupungin synty jakautuu yhdeksään päälukuun: 1. Johdanto 2. Tilakäsitys 3. Funktionalismi 4. Suunnittelumallien kehitys 5. Kaupunki ja ihminen 6. Kaupunki ja yhteiskunta 7. Kaupunki ja kone 8. Kaupunki ja luonto 9. Yhteenveto. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Tutkimuksensa rakennetta Mikkola luonnehti johdantoluvussa seuraavasti: Ensin kuvataan suunnittelun teorian kehityksen pääpiirteet industrialismin aikana sekä todetaan ilmeiset ajalliset ja paikalliset vaikutussuhteet. Sen jälkeen tarkastellaan kuinka eräät kaupunkisuunnittelun perusrelaatiot ovat vastaavana ajanjaksona kehittyneet. Mainitut relaatiot ilmenevät lukujen 5 8 otsikoista. Ajatuksena oli kuvata sekä kaupunkisuunnittelussa käytettyjen ratkaisujen rakenne että niiden käytön syyt. 16 Tästä temaattisesta rakenteesta aiheutuu, että historiaa käsitellään useina peräkkäisinä kerrontoina. Johdannon ohella myös luku 2, Tilakäsitys, näyttää toimivan Mikkolan tutkimuksen teoreettisena perustana. Hän toteaa pyrkivänsä eräänlaiseen synteesiin [p]erinteellisen idealistisen ja marxilaisuuden myötä syntyneen materialistisen taidekäsityksen välillä : molemmat ovat relevantteja, mutta eri tasoilla. Hän katsoo tilasuunnittelun tavoitteet 15 Mikkola jatkoi kuitenkin: Sosialistisen yhteiskunnan suunnitelmataloudessa sensijaan hyvin pitkälle menevä kaupunkikehityksen säätely on mahdollista. Tällöin antaa vallitseva yhteiskuntasopimus suunnittelulle yksiselitteisemmän normiston. Lisäksi hän mainitsi alaviitteessä kolmanneksi mahdollisuudeksi amerikkalaisen advocate planningin. Mikkola 1972, 143 (lainaukset) sekä Mikkola 1972, 16. Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 93
8 toiminnallisiksi, esteettisiksi ja kulttuurisiksi eli symbolisiksi. Hänen mukaansa funktionalismi ei kieltänyt symbolista sisältöä, mutta sen abstraktista kuvataiteesta lainaama symbolikieli jäi käyttäjille vieraaksi, mikä yhteiskunnallisten epäkohtien ohella tuotti ympäristön köyhyyden. 17 Lisäksi luvussa 2 tarkastellaan eri kirjoittajien näkemyksiä tilasta, kuvataiteiden vaikutusta sekä nykyajan filosofian ja arkkitehtuurin yhteyttä. 18 Varsinaisen historiallisen taustan muodostavat seuraavat kaksi lukua. Luvussa 3 tarkastellaan funktionalismia vaihtelevin tavoin: teoreettisesta, tyylihistoriallisesta, kaupungin rakenteen, tilallisen alarakenteen ja tilarakenteen motivaatioiden näkökulmasta. Käytetty jako merkitsee, että funktionalismin teoria on irrallaan sen tyylihistoriasta. Teorian tarkastelun Mikkola aloittaa Vitruviuksesta ja Albertista, ja sen isäksi hän katsoo amerikkalaisten kuvanveistäjän Horatio Greenoughin. Tyyli historian alku vuorostaan sijoitetaan 1880-luvun Chicagoon ja vuosisadan vaihteen Eurooppaan. Tyylin läpimurron Mikkola katsoo tapahtuneen Saksassa ja Hollannissa noin vuonna Jo edellä mainittu, vuodesta 1935 alkaen muotokieleltään vapaampi myöhäisfunktionalismi liittyi funktionalismin kieltämiseen Neuvostoliitossa ja Saksassa. 19 Mikkola pyrkii konstruoimaan funktionalismin ohjelmallisuuden historiallisesti johdonmukaiseksi, vaikka problematisoikin kehitystä sen monessa vaiheessa. Uuden historiallisen kerroksen Mikkolan tekstiin lisää kaupungin rakenteen tarkastelu. Sen pohjana on huomautus siitä, että funktionalismin ydinkauden rajaaminen vuosiin on kaupunkisuunnittelun kannalta lopulta mielivaltaista. 20 Juuri tässä osassa Mikkola pääsee käsiksi myös asumisen kannalta kiinnostaviin teemoihin. Mikkola toteaa kuitenkin, ettei varhaisfunktionalismi luonut varsinaista kaupungin kokonaismallia (osin siksi, että suunnittelussa rajoituttiin asemakaavoitukseen), mutta kauaskantoisia olivat sen kehittämät rakenteelliset, 17 Mikkola 1972, Mikkola 1972, 22 30, 31 40, Mikkola 1972, Mikkolalla esiintyy myös jako suojaamis- ja sopeuttamisfunktioon. Edellinen merkitsi määrällistä, jälkimmäinen laadullista ja symbolista. Suojaamista edusti ennen kaikkea varhaisfunktionalismi, jälkimmäiseen puolestaan Mikkola liitti mm. Camillo Sitten näkemykset. Mt. 19, 53, Mikkola 1972, Tässä hän mainitsee myös N.-E. Wickbergin esittämän syklisen historiakäsityksen, jossa optimistiset ja tasapainoon pyrkivät kauden vaihtelevat arvoituksellisten, neuvottomuutta kuvastavien kausien kanssa luvun romanttinen reaktio ilmensi jälkimmäistä. 94 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
9 kaupungin sisäistä jäsentelyä (asuminen työnteko virkistäytyminen liikkuminen) koskevat ideat yhdistettyinä puutarhakaupunkiperiaatteeseen. 21 Tärkeä Mikkolan käyttämä käsite on tilallinen alarakenne, jolla hän tarkoittaa suunnilleen sitä, miten kaupungin rakennukset ryhmitellään korttelimittakaavassa (sikäli kuin kortteleista voi puhua). Funktionalismin käsityksille keskeisimmät vaikuttimet olivat suhtautuminen katuun, joka katsottiin luokkakaupungin ja ylitiivin umpikorttelirakentamisen perussyyksi, sekä hygienia ja erityisesti pyrkimys auringonvalon maksimointiin. Mikkola katsoo psykologisten tavoitteiden alkaneen korostua 1940-luvulla, mikä tarkoitti vähittäistä luopumista mekaanisista tila ratkaisuista ja avoimuuden periaatteesta. 22 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Luku 4, Suunnittelumallien kehitys, toistaa kehityksen seuraamisen kronologisesti ja on ehkä koko työn painokkain. On havainnollisinta aluksi tarkastella luvun alaotsikointia: Varhaiset reformiyritykset Haussmann ja Pariisi Kaupunkisuunnitteluopin synty Nauhakaupunki Camillo Sitte Puutarhakaupunki Huvilakaupunki Patrick Geddes ja Survey-menetelmä Une Cité Industrielle Le Corbusier ja Ville Radieuse CIAM ja Charte d Athènes Alvar Aallon koekaupunki Anglo-amerikkalainen vaikutus Asumalähiö New Towns. Luvun alussa Mikkola seuraa 1800-luvun kehitystä ja varsinaisen uuden kaupunkisuunnitteluopin syntyä. Alkuvaiheen teoreettisesti kiinnostavimpana mallina hän pitää Arturo Soria y Matan nauhakaupunkimallia (1882). Vastaavat rakenteelliset ongelmat kiinnostivat funktionalisteja. Siirtymisen teknisestä ongelmakeskeiseen tarkasteluun aloitti Ebenezer Howard. Camillo Sitte puolestaan saattoi näkemään kaupunkisuunnittelun taiteellisena ongelmana ja siirsi kaupunkisuunnittelun ammattina insinööreiltä arkkitehdeille aina omaan aikamme asti. Hän toteaa myös Sitten vaikutuksen Eliel Saariseen ja Otto-Iivari Meurmaniin. Etenkin puutarhakaupunkia koskeva osuus avaa monitahoisen tarkastelulinjan. Se muodostaa taustan sekä huvilakaupunkiaatteen että Tony Garnierin Cité Industriellen tarkasteluille. Puutarhakaupunkimallin tasaveroisena haastajana Mikkola pitää 1930-luvun puolivälissä 21 Mikkola 1972, Mikkola 1972, Jakson lopussa on Kortepohjaa ja sen jälkeistä suunnittelua koskeva huomautus alaviitteessä: Tämän päivän suunnittelulle on ominaista säännöllisen kaupunkirakenteen korostettu arvostus, joka pyrkimyksessään suljettuun tilaan ja suhtautumisessaan luontoon on 50-luvun asenteiden täydellinen vastakohta. Mt., 81. Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 95
10 syntynyttä Le Corbusierin La Ville Radieusea, joka hänen mukaansa sisälsi nykyaikaisen suurkaupungin rakenneperiaatteet. 23 Alvar Aallon koekaupunkia (1940) koskeva katkelma liittyy kiinteästi angloamerikkalaiseen vaikutukseen, joka 1930-luvulla alkoi syrjäyttää saksalaisia vaikutteita; Mikkola korostaa tässä sodan vaikutusta ja mainitsee erityisesti Lewis Mumfordin, mutta myös Alvar Aallon ja Frank Lloyd Wrightin. Englannissa käynnistyneen uudistustyön vaikutukset siirtyivät Ruotsin välityksellä Suomeen. Mikkola toteaa kuitenkin, että amerikkalainen kaupunki on tavattu esittää kaupunkisuunnittelun kielteisenä esimerkkinä, siitä huolimatta että amerikkalaisten ilmiöiden kuten Chicagon koulukunnan sekä Lewis Mumfordin esittelemien Green Belt kaupunkien ja seutusuunnittelun vaikutus eurooppalaiseen suunnitteluun on ollut huomattava. 24 Luvun päättää asumalähiön tarkastelu, johon palaan myöhemmin, ja lyhyt New Towns suuntauksen esittelevä alaluku. 25 Suhteessa edellisiin melko lyhyet luvut 5 8 tematisoivat kaupungin suhdetta neljään pääkysymykseen: ihmiseen, yhteiskuntaan, koneeseen ja luontoon. Lukujen välillä voi tällöin havaita muodostuvan keskinäiset vastaparit ihminen yhteiskunta sekä teknologia luonto. Kuku 5, Kaupunki ja ihminen, tuo esiin käyttäytymistieteiden merkityksen toisen maailmansodan jälkeen. Suunnittelun kannalta tärkeänä Mikkola pitää kontaktien säätelyä. Näkökulmaa voi pitää hyvin suunnittelijakeskeisenä (sen käsittelyyn vaikuttivat myös sosiologit), mutta kysymyksen ydin on siinä, millainen kaupunkirakenteen ja asunnon tai julkisen ja yksityisen tilan välisen suhteen tulisi olla. Hieman edellistä laajemman luvun 6, Kaupunki ja yhteiskunta, keskeisimmäksi ongelmaksi tulee yhteiskunnallisten tekijöiden vähäinen osuus suunnittelussa taiteellisten tavoitteiden rinnalla. Luvun lopussa palataan kysymykseen asumalähiöistä erityisesti kritiikin näkökulmasta. Luku 7, Kaupunki ja kone, pohtii Le Corbusierin asumiskoneen ohella standardointia ja liikkumistapoja. Luku 8, Kaupunki ja luonto, palaa kysymykseen puutarhakaupungista, mutta tarkastelee myös orgaanisuutta ja biologisia analogioita, jotka olivat sodan jälkeen tärkeitä, sekä kaupunkipuistoa. Sisältyihän luontometafora jo metsäkaupungin käsitteeseen Mikkola 1972, , lainaus mt. 92. La Ville Radieusea edelsivät vuonna 1922 esitetty La Ville Contemporaine ja Pariisiin suunniteltu Plan Voisin. 24 Mikkola 1972, Mikkola 1972, Mikkola 1972, , , , Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
11 Kohdistaessaan huomionsa erityisesti funktionalismiin Mikkola oli tietoinen siitä, että asuntokysymys oli ollut keskeinen arkkitehtuurin modernille liikkeelle, ja että se oli johtanut myös pohtimaan kaupungin rakenteellisia kysymyksiä: Varhais funktionalismi oli arkkitehtuurin historian ensimmäinen kausi, joka näki asunto-ongelman arkkitehtuurin keskeisenä ongelmana ja näki myös asunnon yhteyden kaupunkiin ja edelleen seutuun. 27 Varhaismodernismi merkitsi ammattimaisen kaupunkisuunnittelun tehtäväkentän ja asuntopolitiikan uudistumista, ja tällöin myös arkkitehtien rooli vahvistui. Toisaalta arkkitehdin suhde rakennuttajaan ja asuinrakennusten tapauksessa tulevaan asukkaaseen muuttui: Funktionalismista tuli arkkitehtuurihistorian ensimmäinen kausi, joka suunnitteli ns. tuntemattomalle rakentajalle. Funktionalismin aikana vaihtui rakennuttajan ja arkkitehdin välitön kanssakäyminen tilastojen vaikutukseen suunnittelun lähtökohtana. Rakennuttajan yksilöllisten toiveiden sijaan pyrittiin täyttämän jonkinlaisen keskiarvoperheen tarpeet. Normien luomisessa modernistien välineenä oli CIAM, jonka toisen kongressin teemana vuonna 1929 oli pienasunto, Die Wohnung für das Existenzminimum. 28 Helsingin vuoden 1930 Pienasuntonäyttely käsitteli samaa kysymystä. 29 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Standardisointiin sisältynyt toinen tavoite, teollinen sarjatuotanto, jäi kuitenkin varhaisfunktionalismin kaudella lähinnä ihanteeksi, lukuunottamatta sellaisia kohteita kuin Walter Gropiuksen elementtitalo Weissenhofsiedlungissa. Vaikka näin luotiin perustaa 1950-luvulla käynnistyneelle teolliselle rakennustuotannolle, pyrkimykset aiheuttivat myös vastareaktion: Loppujen lopuksi juuri standardisointiestetiikka johti varhaisfunktionalismin umpikujaan, loi sen monotonisen ympäristön, jonka antiteesina 1940-luvun romantiikka syntyi Tässä Mikkola viittaa myös Le Corbusierin teokseen La Ville Radieuse : Eléments d une doctrine d urbanisme pour l équipement de la civilisation machiniste (joskin käyttää sen saksankielistä laitosta vuodelta 1967). Mikkola 1972, 149. Hilde Heynen on jopa erottanut modernin arkkitehtuurin siitä lukujen radikaalista taiteellisesta avantgardesta, jolla oli yhtymäkohtia mm. Adolf Loosin ajatteluun, mutta Mikkolan tekstien perusteella tällaista jakoa ei voi tehdä. Heynenille moderni arkkitehtuuri merkitsee yritystä vastata moderniuden ja modernisation ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Keskeisiä persoonia hänelle olivat Sigfried Giedion ja asuntoreformiin erityisesti paneutunut Ernst May. Heynen 1999, s , Mikkola 1972, Pienasunto? 1930, passim. Näyttelyn komisaario Alvar Aalto oli osallistunut myös CIAM:n vuoden 1929 kongressiin. Mumford 2000, Standardoinnin yhdeksi lähtökohdaksi hän oletti sen, että 1920-luvun sosialistisessa Euroopassa haluttiin asettaa yhteiskunnan edut yksilön edun edelle. Toisaalta hän tote Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 97
12 Metsäkaupungin synnyn lukutavasta Seuraavissa luvuissa tarkastelen lähemmin kolmea URBA-hankkeen kannalta merkittävää teemaa. Tällöin luen Mikkolaa tarkoitushakuisesti poimien kiinnostavia huomioita. Kirjoitukseni ei siis pyri olemaan varsinainen Metsäkaupungin synnyn tai Mikkolan käsitysten analyysi. Lähtökohtana on asumisen suuri merkitys Mikkolan käsittelyssä. Teemoista ensimmäinen on asumisen ja kaupunkirakenteen suhde, joka merkitykseensä nähden on URBAssa hieman taustalle jäänyt kysymys, mutta laajuudessaan myös vaikeasti lähestyttävä. Kysymys kaupunkirakenteesta ei liity niinkään yksittäisiin URBAn konsepteihin kuin yleisemmin siihen, millainen rakentaminen olisi kvaliteeteiltaan urbaania. Viittaan myös Mervi Ilmosen artikkeliin tässä julkaisussa. Mikkolan teksti on tältä osin varsin havainnollinen. Toisena on matalan ja korkean rakentamisen suhde, joka koskee erityisesti URBAssa käsiteltyä kaupunkipientalon (townhouse) konseptia. Toisaalta aihe liittyy myös Helsingin Keski-Pasilan ja Espoon Keilaniemen viimeaikaisiit tornitalosuunnitelmiin. Mikkola osoittaa rakennuskorkeutta koskevan keskustelun pitkät juuret ja vahvat liittymäkohdat kaupungin rakennemalleihin. Kolmantena, hieman hajanaisena kysymyksenä otan esiin asumisen ja palvelujen välisen suhteen, jota käsiteltiin erityisesti james- ja hybriditaloryhmissä (ks. kirjoitukseni aiheesta jäljempänä tässä julkaisussa). URBAn konsepteista varsinkaan omaehtoisesti joustava asunto ja ryhmärakennuttaminen eivät mainittavasti peilaudu Mikkolan tekstistä. Joustavuuden kannalta tämän voi ymmärtää siten, että Mikkola tarkastelee ensisijaisesti yhdyskuntasuunnittelua ja jättää siksi asunnon sisäisen jaon toissijaiseksi. Ryhmärakennuttamisen osalta asia on kiinnostavampi, sillä Mikkola käsittelee kyllä asuntojen tuottamisen tapaa ja myös asuinrakentamisen sosiaalisia näkökohtia. Nämä seikat liittyvät ryhmärakentamiseen. Hän ei kuitenkaan kyseenalaista asiantuntijavaltaa eikä keskitettyä suunnittelua. 31 si, että samoista lähtökohdista arkkitehdit tuottivat keskenään varsin erilaisia ratkaisuja. Mikkola 1972, Aallon käsityksiin Mikkola suhtautuu idealisoiden, kun hän samastaa Aallon Pienasuntonäyttelyn julkaisussa mainitseman orgaanisen kehityksen sodanjälkeisiin orgaanisuuden ja elastisen standardoinnin käsitteisiin. Mt Terttu Nupponen on valottanut ryhmärakennuttamisen historiallisia yhteyksiä artikkelissaan vuodelta Nupponen Toisaalta omaehtoinen rakennuttaminen alkoi taantua vasta 1960-luvulla. Syitä on käsitellyt mm. Hankonen 1994, , , sekä teknologisen muutoksen kannalta Mäkiö et al. 1994, ja passim. 98 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
13 Metodeihin ja teorian voimaan Mikkola aivan ilmeisesti uskoi. Tällaiseen vanha kantaisuuteen kuului kuitenkin myös pyrkimys laajojen kokonaisuuksien ja pitkien kehityskulkujen teoreettiseen hahmottamiseen. Sellaiseen on virkistävää paneutua nyt, kun sosiaalisen median ja vuorovaikutuksen korostaminen innovaatioiden lähteenä tuottaa kaupunkisuunnitteluun rajallisia, toisistaan irrallisia projektialueita ja lyhyitä aikajänteitä. Ratkaisumallit esitetään kuin ne olisi vasta keksitty ongelmiin, joilla ei olisi taustaa ja joita ei olisi osattu ennakoida. Mikkolan lukeminen on vastalääke tällaiselle unohdukselle. Se muistuttaa siitä merkittävästä määrästä pohdintaa, joka vuosikymmenten kuluessa on omistettu kaupunkiasumisen ongelmalle. Keskeinen ristiriita syntyy siitä, että kaupunkirakentamisen kriisit voivat ilmaantua äkillisesti, mutta niiden ratkaisut ovat ajallisesti ja alueellisesti kauaskantoisia. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Mikkola pohtii toistuvasti kaupungin rakennetta Kysymys kaupunkirakenteesta on Mikkolan tekstissä varsin keskeinen ehkä useastakin syystä. Se oli tärkeä jo 1800-luvun teoreettisissa ideoissa kaupungista. Mikkolan eri kohdin käsittelemiä malleja ovat muun muassa Ildefonso Cerdán nauhakaupunki, Ebenezer Howardin puutarhakaupunki, Tony Garnierin Une Cité Industrielle sekä Le Corbusierin La Ville Contemporaine ja La Ville Radieuse luvulla yleistynyt rakennemalli oli hajakeskitys, johon lähiörakentaminen olennaisesti perustui. En kiinnitä niinkään huomiota kaupunkirakenteellisten ideoiden kehitykseen, joka oli tärkeää Mikkolalle. Sen sijaan Mikkolan tekstistä ilmenee monia kaupungin sisäisen jäsentelyn kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa keskustan ja periferian välinen suhde sekä toimintojen sekoittuminen ja rakentamisen tiiviys. Kaupungin kokonaisrakenne oli ollut merkittävä kysymys ennen modernismin läpimurtoa 1920-luvulla, ja sellainen siitä tuli jälleen toisen maailmansodan jälkeen. Nykytilanteelle puolestaan on ominaista rakennetta koskevien kannanottojen vähäisyys tai tarkastelu ensisijaisesti talouden tai ekologian näkökulmasta. Usein alueiden ja kaupunkien suhteet näyttäytyvät mittakaavasta riippumatta abstrakteina verkostoina. Mikkolan mukaan varhaisfunktionalismi asennoitui myönteisesti suurkaupunkiin. Esimerkkinä hän käyttää Le Corbusierin kaupunkivisioita. Toisaalta suurkaupungin epäkohdat, erityisesti toimintojen haitallinen Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 99
14 sekoittuminen 1800-luvun teollisuukaupungissa, johtivat yrityksiin jäsentää kaupungin sisäinen rakenne uudella tavalla. Funktionalismi päätyi toimintojen nelijakoon asumisen, työnteon, virkistäytymisen ja liikkumisen kesken. Mikkola arvelee sen olleen ensisijaisesti käsitteellinen työkalu, vaikka sitä jo 1920-luvun lopulta lähtien käytettiin alueellisena jäsentelymallina. Mikkola korostaa, että vaikka funktionalismi ei luonut varsinaista omaa kaupunkimallia, sen esittämillä rakenneperiaatteilla yhdistettynä puutarhakaupunkiaatteeseen on ollut kauaskantoinen merkitys. Hän arveli, että aprioristinen suhtautuminen, jota kaupungin lopullisen muodon määrittely loppujen lopuksi edellyttää, oli vierasta funktionalismin analyyttiselle ajattelulle. Siksi funktionalismi vältti ottamasta kantaa kaupungin kokonaismuotoon. 32 Funktionalismin piirissä käyty kaupungin kokoa koskeva keskustelu vaimeni 1940-luvulla, kun ruvettiin suosimaan seudullista näkemystä ja soluttaista hajakeskitystä, ja kun siirryttiin toimintapohjaisesta ryhmänmuodostuspohjaiseen jäsentelyyn. Jälkimmäisestä Mikkola mainitsee esimerkkeinä erityisesti solurakenteen, Alison ja Peter Smithsonin ehdottamat clusterit sekä suurkorttelin ja suurtalon. 33 Ne liittyivät metsäkaupungin kannalta merkittävään muutoksen kaupungin sisäisessä jäsentelyssä ja siten myös asumisen ja palvelujen keskinäiseen järjestämiseen, johon palataan tuonnempana. Tässä yhteydessä voi viitata Otto-Iivari Meurmanin vuonna 1947 ilmestyneeseen Asemakaavaoppiin, jossa käsiteltiin rakennekysymystä. Meurmanin mukaan asunnoilla kaavoitetun suuren kaupunkikeskustan ongelmana oli liikenteen ahtautuminen keskiosiin. Vaihtoehtoina hän tarkasteli muun muassa Le Corbusierin keskustan liikerakentamiseen painottuvaa suurkaupunkimallia (1929) sekä nauhakaupunkimallia, jota suosittiin muun muassa Neuvostoliitossa. Tällaisten mallien ongelmana oli kuitenkin kaavamaisuus ja liiallinen tiiviys. Ratkaisuksi tuli elimellinen hajakeskitys, jossa kaupunki jäsennettiin lohkoiksi, luonnon ympäröimiksi pikkukaupungeiksi, yhteenkuuluvien toimintojen mukaan. Keskeisin lohko muodosti kaupungin liikekeskuksen. Liikenneverkko jäsensi kokonaisuuden Mikkola 1972, 61. Tosin Mikkola näyttää tekstissään erottavan hajakeskityksen ja asumalähiöperiaatteen toisistaan: ensiksi mainittu esiintyi mm. Eliel Saarisen Pro Helsingfors yleiskaavaehdotuksessa, kun taas sotien jälkeen rakennettiin asumalähiöperiaatteella. Mt., Mikkola 1972, Meurman 1947, Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
15 Kun Mikkola siirtyy tarkastelemaan asuinrakentamisen yksityiskohtaisempaa jäsentämistä, hän käyttää jo aiemmin mainittua tilallisen alarakenteen käsitettä. Hän aloittaa sen kuvaamisen funktionalismin Zeilenbausta, jonka lähin suomenkielinen vastine lienee lamellirakennustapa; Mikkola suomentaa sen riviperiaatteeksi. 35 Suomalaisen asuinrakentamisen historiaa koskien voi huomauttaa, että Zeilenbaun periaatetta sovellettiin varsin rajallisesti. 36 Jo 1930-luvun kuluessa muotoutunut vapaampi metsäkaupungin sijoitteluperiaate muodostui siten suhteellisen merkittäväksi. Mikkola mainitseekin heti Zeilenbaun vaihtoehdoksi Aallon Sunilaan toteuttaman viuhkamaisen topologisen tilasommittelun, joka soveltui erityisesti pohjoisiin maasto-olosuhteisiin luontoa säilyttävällä tavalla. Mikkolan mukaan tästä alkanut kehitys johti vähitellen rakennusten täysin vapaaseen sijoitukseen, ja 1950-luvun aluerakentamiselle tyypillisessä ympäristössä oli vaikea säilyttää yhtenäistä kaupunkikuvaa. 37 Zeilenbaulle rinnasteisena hän esittää Le Corbusierin tornirakennusten ja niitä ympäröivien muurimaisten kerrostalonauhojen yhdistelmän. Toisinaan hän vertaa suomalaisia 1950-luvun ratkaisuja ja lähiöiden muoto periaatteita ajankohtaisiin ja varhaisempiin ulkomaisiin malleihin. 38 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Kuten Mikkola jo työnsä alussa toteaa, 1960-luvulla oli alettu palata takaisin tiiviiseen kompaktikaupunkiin ja myös toimintojen sekoittamisen tavoitteeseen. Mikkola tunnisti kuitenkin ratkaisematta jääneen hajarakentamisen ongelman. Hän otaksui, että kaupunkialueiden 35 Mikkola 1972, 54, 73. Meurmanin ehdottama lamellitalon synonyymi kaitiotalo (monien muiden uudissanojen ohella) ei vakiintunut käyttöön. Ks. Meurman 1947, 286; Hurtta Johdonmukaisesti Zeilenbaun periaatetta sovellettiin ensimmäisiä kertoja asuntoarkkitehtuuriin Walter Gropiuksen Siedlung Dammerstockin voittaneessa kilpailuehdotuksessa vuonna Sigfried Giedion esitteli periaatteen teoksessa Befreites Wohnen, ja hyvin vastaavalla tavalla se esitettiin myös ruotsalaisessa julkaisussa Acceptera vuonna Mumford 2000, 30; Befreites Wohnen 1929; Asplund et al Saarikangas 2002, , 529 viite Mikkola 1972, 74. Topologinen tilasommittelun Mikkola liitti nimenomaan Sunilaan. 38 Le Corbusierin Nemoursin rakennemalli toistui Mikkolan mukaan Pentti Aholan Myllypurossa. Tornirakennusten ja niitä matalina muureina reunustavien kerrostalonauhojen yhdistelmä esiintyi paitsi Cité de la Muette Drancyssa Pariisin lähellä, myös läntisessä Pihlajamäessä. Viljo Revellin Sininen nauha (1953) näyttäytyi nauhakaupungin pienimuotoisena muunnoksena. Tapiola oli luonnollisesti tärkeimpiä esimerkkejä. Tapiolan ensimmäinen rakennusvaihe edusti Sunilan ohella viuhkateemaa. Ervin piirtämän Tapiolan keskustasuunnitelman Mikkola liittää neoplastistiseen vapaiden tilakappaleiden kontrapuktiseen kompositioon, jollaista edusti myös Le Corbusierin sodanjälkeinen, toteutumaton St. Dién jälleenrakennusehdotus. Mikkola 1972, 74 75, 90. Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 101
16 hajaantuminen ei olisi pelkästään poliittinen valinta vaan voisi liittyä oleellisesti myöhäisteolliseen kulttuuriin. Kompaktikaupunkien suunnittelun ongelmana hän piti takautumista historiallisiin malleihin: hän epäili, että kyse oli lähinnä estetiikasta vailla kaupunki-ilmiöiden syvällistä ymmärtämistä. Kun 1970-luvulla myös ekologiset ongelmat oli alettu tiedostaa, hän viitasi niihinkin. 39 Mikkolan aikakausijaon mukaisesti voidaan siis erottaa kolmiosainen jäsennys historialliseen kaupunkiin, varhaisfunktionalismin periaatteisiin ja metsäkaupunkiin. Silti hänen tarkastelunsa kärki ei kohdistu niinkään kaupunkiin laajana rakenteellisena kokonaisuutena vaan ympäristöön ihmisen ja tilallisen alarakenteen mittakaavassa, kaupungin pienekologiaan. Funktionalismia käsitellessään hän tarkastelee myös kysymystä kadun merkityksestä, joka on URBA-hankkeen kannalta kiinnostava. Mikkola toteaa funktionalistien nähneen kadun kaiken pahan alkusyynä: se synnytti luokkakaupungin, aiheutti terveydelliset epäkohdat ja muutti arkkitehtuurin kulissitaiteeksi. Epäkohtia pahensivat syvä korttelirakenne valopihoineen sekä huonot terveydelliset ja sosiaaliset olot. Siksi funktionalistit pitivät katuja ensisijaisesti liikenneväylinä. Tämä näkemys oli voimakkaasti ristiriidassa sitteläisen näkemyksen ja puutarhakaupunkiaatteen kanssa, joissa korostettiin katujen ja aukioiden merkitystä oleskelutiloina. 40 Tarkasteltaessa funktionalistisen mallin vaihtoehtoja Mikkolan huomio kohdistuukin puutarhakaupunkiin, jonka sovellus 1940-luvun asumalähiö hänen mukansa oli. Toisaalta nimenomaan varhainen funktionalismi Siedlungeineen loi ne alueellisen suunnittelun rakenneperiaatteet, jotka puutarhakaupungin periaatteeseen yhdistyneinä toteutuivat asumalähiöissä. Tässä mielessä Mikkola ei näe suurta eroa varhaisfunktionalismin rationalistisen ja sitä seuranneen orgaanisen kaupunkisuunnittelun välillä. 41 Mikkola viittaa useisiin asumalähiön historiallisiin lähtökohtiin, kuten Ebenezer Howardin puutarhakaupunkiaatteeseen, Clarence Perryn 39 Mikkola 1972, Mikkola 1972, 76. Liikenteen vaihtoehdot hahmottuivat Mikkolan aikaan pelkistetymmin kuin nykyisin. Esimerkiksi pyöräilyn merkitys katsottiin 1960-luvun lopulla vähäiseksi, ja tavoitteena oli jalankulun erottaminen autoilun väylistä. Mallit omaksuttiin pitkälti Yhdysvalloista. Hankonen 1994, Mikkola 1972, 50, 56, 60 61, 124. Hän mainitsee myös ne puutarhakaupungin periaatteet, jotka esiintyivät esimerkiksi Ernst Mayn kaavaehdotuksissa Breslauhun ja Frankfurt am Mainiin. 102 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
17 asumalähiöteoriaan ja Siedlungeihin. Puutarhakaupungin sisäisiä yksiköitä (ward) ei ollut tarkoitus eristää toisistaan eikä Siedlungeja muusta kaupunkirakenteesta. Sen sijaan Perryn teoriassa asumalähiöstä tuli toiminnallisesti perusteltu elementti, mistä oli lyhyt matka myös sen eristämiseen suunnitteluelementiksi. Mikkolan mukaan teoriat siirsi Suomeen juuri Meurmanin Asemakaavaoppi. Mikkolan mukaan [t] eoreettisesti puhtaimmat asumalähiörakenteiset suunnitelmat ovat epäilemättä Meurmanin ja Ervin Oulun yleiskaava vuonna 1952 ja Tapiola, jonka lopullinen suunnittelu tapahtui 1950-luvulla. 42 Mikkola kuvaa myös asumalähiökritiikin syntyä ja asumalähiöteorian sosiologisen perustan hataruutta. Erityisen merkittävänä hän pitää Christopher Alexanderin artikkelia Kaupunki ei ole puu (1965), joka paljasti hierarkkisesti jäsennetyn ja orgaanisuusmetaforaan perustuvan kaupunkirakenteen haitat. 43 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Funktionalismin kadun hylkäämistä sekä toisaalta kaupungin hierarkkista jäsentelyä ja lähiöitä koskevat kritiikit kytkeytyvät toisiinsa Mikkolan tekstissä. Luvussa 5, Kaupunki ja ihminen, hän pohtii aluksi funktionalismin varhaisvaiheen normatiivista ihmiskäsitystä ja arkkitehtien omaksumaa roolia. Mikkolan käyttämä käsite kontaktien säätely liittyy siihen kritiikkiin, jota on 1950-luvulta alkaen kohdistettu asumalähiöteorian mukaiseen yhdyskuntarakenteeseen ja oletukseen sen vaikutuksesta käyttäytymiseen (kriitikkoina mm. Jane Jacobs, Kevin Lynch, Christoffer Alexander ja Hans Paul Bahrt). Hän päätyy kuitenkin toteamaan, että puutteista huolimatta tällainen ryhmänmuodostus tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa paikan identiteettiin ja ottaa huomioon inhimillisiä tarpeita. 44 Ongelmallisinta oli kadun jääminen pelkäksi liikenneväyläksi ja funktionalismin suosima avoin tila. Mikkola viittaa muun muassa Jane Jacobsiin, joka korosti kadun leveyden, korttelipituuden sekä toimintojen laadun ja sijoituksen keskinäistä suhteuttamista. Kun funktionalismi sinänsä johdonmukaisesti luopui perinteisen kadun ohella myös siihen perustuneesta umpikorttelirakenteesta, se ei kyennyt uudistamaan yksityisen ja julkisen tilan keskinäistä suhdetta vaan laiminlöi sen säätelyn. Mikkolan sanoin: Luopuminen kadusta oli epäilemättä 42 Mikkola 1972, Mikkola lukee siis Tapiolankin lähiörakentamisen piiriin. 43 Mikkola 1972, 129, Mikkola 1972, Mikkola viittaa mm. Jane Jacobsin teokseen The Death and Life of Great American Cities (1961). Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 103
18 se funktionalismin uudistus, joka vaikutti eniten kaupungin pienekologiaan. Myös hajarakenteisen kaupungin riippuvuus henkilöautosta vähentää ratkaisevalla tavalla syntyvien kontaktien määrää. 45 Tässä Mikkolan painotukset näyttävät puoltavan kompaktikaupungin ajatusta. URBAn lähtökohtana on ollut lähentää asumista ja työpaikkoja toisiinsa nimenomaan lisäämällä urbaanin keskusta-asumisen suosiota. Helsingin uusien asuinalueiden, kuten Jätkäsaaren ja Herttoniemenrannan, suunnitelmissa pyritään perinteisen katu- ja korttelirakenteen variointiin. Välillisenä tavoitteena näyttää olevan sekoittunut kaupunkirakenne, jossa palvelujen läheisyys pienentää autoliikenteen tarvetta ja julkinen liikenne on hyvin saavutettavissa. Esikaupunkialueiden täydennysrakentamisessa on vaikea luoda vastaavaa rakennetta ympäristöön, jossa sitä ei alun alkaenkaan ole ollut. Toisaalta Pasi Mäenpään esittämä avaran urbanismin käsite on osaltaan pyrkinyt rehabilitoimaan lähiöille tyypillisen väljän ympäristön hyväksymällä sen sellaisenaan urbaaniksi. Koska lähiöiden väljyys on juurtunut ihmisten mieliin vallitsevana ympäristön mallina, urbaanin ei (enää) tarvitse merkitä tiivistä keskustamaisuutta, vaan kysymys on aste-eroista. 46 Tulkitsen Mäenpään siis esittävän, että hyväksyisimme metsäkaupungin ympäristön yhdeksi urbaanin ilmentymäksi; kehittämisen lähtökohdaksihan se on otettava jo käytännön syistä, ellei lähiöitä haluta purkaa. Mikkolalle lähiörakentamisen alkuperäinen pyrkimys väljään ympäristöön ja solurakenteinen kaupunki eivät kuitenkaan näyttäytyneet myönteisinä: Asumalähiöiden kannattajien tavoitteet kuvastavat kulttuuripessimismiä: industrialismin luoma suurkaupunki on pettänyt siihen asetetut toiveet, vain paluu esiteollisen maatalousajan elämänmuotoihin voi palauttaa harmonisen yhteiskunnan. Kansainvälisyys, joka kuvastui varhaisfunktionalismin international style issa oli johtanut suursotaan, ihmiset kokivat paluun paikallisiin rakennusmuotoihin turvallisuutena Mikkola 1972, , lainaus s Mäenpää 2008, ja passim. 47 Mikkola 1972, 172, 197. Mikkola katsoo Christopher Alexanderin osoittaneen asumalähiöteorian solurakenteisen kaupunkimallin virheelliseksi. 104 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
19 Matalan ja korkean rakentamisen vastakkaisuus Alaluvussa Funktionalismin kaupungin rakenne Mikkola tarkastelee myös rakennuskorkeutta. Hän katsoo rakentamistavan olleen funktionalismin synnystä lähtien jatkuvan kiistelyn kohteena hygienisistä, teknisistä, taloudellisista ja jopa kulttuurifilosofisista lähtökohdista. Hän mainitsee esimerkiksi P. E. Blomstedtin puolustaneen vuonna 1928 Helsingin Sinebrychoffin alueen korkeaa rakentamista sillä, että rakennettu pinta-ala jäisi pieneksi ja suurin osa alueesta voitaisiin järjestää puistoksi. Korkea rakentaminen parantaisi valaistussuhteita ja tulisi edullisemmaksi. Myös Gropius oli puolustanut korkeaa rakentamista; Ernst May sen sijaan piti ihanteena matalaa asumisen muotoa. 48 Nykyinen ajoittainen kiista rakennuskorkeuden ekologisesta merkityksestä voidaan katsoa jatkoksi tällaiselle pohdinnalle. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Mikkola totesi edelleen: Le Corbusier tiivisti keskustelun rakennustavasta retorisesti kysymykseen horisontaali vaiko vertikaali puutarhakaupunki? ja vertasi kollektiivipalveluilla varustettua kerrostaloasumista ja omakotimaista asumista lähtien lisääntyneen liikkuvuuden vaikutuksista kaupunkirakentamiseen. Mikkolan lainaamassa kohdassa Le Corbusier katsoi erityisesti, että modernissa koneellistuneessa ja liikkumiseen perustuvassa yhteiskunnassa yksityistalo ei enää ollut perusteltu. Viehättävä pieni talo puutarhoineen oli yritys taata perheen turvallisuus ja pysäyttää aika, mutta yhteiskunnalle se merkitsi maan tuhlausta. Le Corbusier vetosi tässä yhteiskunnan modernisaatioon. Mikkola muistutti myös varhaisista vasemmistohenkisistä eurooppalaisista kerrostaloasumista suosivista näkemyksistä, kun taas Meurman oli korostanut sodan jälkeen oman kodin merkitystä. 49 Lienee vieläkin nähtävissä jälkiä tällaisesta kahtiajaosta, jossa pientaloja kerrostaloasuminen jäsennetään sosiaalisen aseman kautta. Asiaan liittyy kysymys rakennuskorkeudesta. Kenties myös asumisella pilvenpiirtäjän yläkerroksissa on jonkinlainen erityisasema muihin kerrostaloihin verrattuna. Erityisen kiinnostavaksi tällaiset kysymykset osoittautuvat URBAn kaupunkipientalo-konseptin tapauksessa. Mikkolan huomio angloamerikkalaisten vaikutteiden korostumisesta 1930-luvulta alkaen on mielenkiintoinen, sillä tiiviin ja matalan town 48 Mikkola 1972, Mikkola 1972, Mikkolan käyttämä Le Corbusierin teos oli An die Studenten; Die Charte d Athènes, Hampuri 1962 (1943). Meurmanin osalta hän viittaa vuoden 1946 MARS-ryhmän Suur-Lontoon suunnitelman arviointiin. Markku Norvasuo: Kirmo Mikkolan Metsäkaupungin syntyä lukemassa. 105
20 house-rakentamisen esikuvat tulevat lähinnä Iso-Britanniasta ja muusta Länsi-Euroopasta. Nämä asunnot esitetään nyt omakotiasumisen vaihtoehdoiksi, ja niissä korostuu yksilöllisyys, joka koskee sekä ulkonäköä (hollantilainen matala ja tiivis) että hallintamuotoa (yksittäisten townhouse-asuntojen itsenäinen asema kiinteistöinä). Mikkola katsoo, että angloamerikkalaisuus vaikutti Meurmaniin ja myös kasvatti Aallon vaikutusvaltaa: tämän arkkitehtuuri oli henkisesti sukua Frank Lloyd Wrightille, jolle puolestaan yksilön vapaus oli amerikkalaisuuden korkein ihanne ja myös arkkitehtuurin lähtökohta, ja jolle orgaanisuuden periaatteen soveltaminen merkitsi amerikkalaista elämänmuotoa. 50 Kuitenkaan townhouse alkuperäisenä angloamerikkalaisen kaupunkisuunnittelun tiiviinä ratkaisuna ei ollut välttämättä heti sodan jälkeen esikuvallinen malli. Lewis Mumfordin teoksessa Kaupunkikulttuuri, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1949, kuvailtiin esimerkinomaista Coketownia ( Savua kaikkialla ), joka edusti mitä tahansa 1800-luvun tehdaskaupunkia sellaisia oli vielä runsaasti jäljellä. Niiden toisiinsa kiinni rakennettujen työväenasuntojen rivit merkitsivät asumisen irvikuvaa. Historiallisena vastakohtana olivat toisaalta hajanaiset asumisen reformiyritykset, toisaalta omistavan luokan väljästi rakennetut vihreät esikaupungit. Mumfordin mukaan esikaupungit ilmensivät luokkajaosta huolimatta alustavaa pyrkimystä kohti parempaa. Hän kuvasi epäedulliseksi myös 1800-luvun ei-orgaanisen ruutukaavoituksen, jossa katutilan joustamaton leveys aiheutti toisaalta liikenneongelmia, toisaalta rasitetta niille asuinalueille joilla liikennetarve oli vähäinen. 51 Mikkola mainitsee Mumfordin ja viittaa myös 1940-luvun käsitykseen erityisestä Aalto-Mumford-koulukunnasta. 52 Mumfordin teos vaikutti osaltaan puutarhakaupunkiaatteen nousuun Suomessa. 53 Tällaisten sekä historiallisten että edelleen vallitsevien käsitysten avulla voisi osin selittyä kaupunkipientalon ideaa kohtaava osittainen hämmennys. Se ei siis välttämättä johdu vain idean uutuudesta, keski 50 Mikkola 1972, Mumford 1949, sekä kuvasivut IV:11 ja IV:13. Eric Mumford on kiinnostavasti viitannut sotilaskasarmien ja muun hyötyrakentamisen yksinkertaiseen jäsentelyyn Zeilenbaun varhaismuotona; vastaavaa edustivat työläiskaupunkien asuntokasarmit. Mumford 2000, Mikkola 1972, Kaupunkikulttuurissa puutarhakaupungeille omistettu alaluku on otsikoitu Kaupunkien kehityksen uusi muoto puutarhakaupungit. Mumfordille puutarhakaupunki on osa alueellisen suunnittelun paradigmaa. Mumford 1949, sekä kuvasivut VIII: Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
Lähiöt ja muut teollisen kaupungin reuna-alueet
49 Lähiöt ja muut teollisen kaupungin reuna-alueet Myöhempi, mm. amerikkalaisen Clarence Perryn kehittelemä lähiö (neighbourhood unit) -periaate (1929) on satelliitimaisen puutarhakaupunkiajatuksen eräs
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotJUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA S U U N N I T T E L U I H A N T E E T RUUTU vs. SPIRAALI / PYSYVYYS (paradigma) vs. MUUTOS (anomalia) SUOMALAISEN SUUNNITTELUIHANTEIDEN KEHITYKSEN
LisätiedotESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015
ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT
Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotInnovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.
Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotAlue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)
1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.
LisätiedotKulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa
Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotTransnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotYmpäristöministeriö Markku Karjalainen, Associate Professor (rakennusoppi), Tampereen teknillinen yliopisto
Kilpailun järjestäjät Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto, Ympäristöministeriö ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Palkintolautakunta Helsingin kaupunki Anni Sinnemäki, palkintolautakunnan puheenjohtaja,
LisätiedotUuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä
Uuden Oulun identiteettiä etsimässä Prof. Helka-Liisa Hentilä 28.9.2011 Runko Paikan identiteetti Paikkaidentiteetti Kaupunkitilan fyysiset ominaispiirteet Kaupunkitila, toiminnot ja tilakäyttäytyminen
LisätiedotMistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Esipuhe Olen ollut alalla vsta 1978 lähtien (Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta.
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938
1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS
LisätiedotKolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä
Solmu /019 7 Kolmannen neljännen asteen yhtälöistä Esa V. Vesalainen Matematik och statistik, Åbo Akademi Tämän pienen artikkelin tarkoituksena on satuilla hieman algebrallisista yhtälöistä. Erityisesti
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotMitä pientalokaupungilta odotetaan ja miten se toteutetaan
Mitä pientalokaupungilta odotetaan ja miten se toteutetaan ÖSTERSUNDOM LYHYESTI PIENTALOKAUPUNKI - MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET HALUTTAVUUS KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMA? TOTEUTTAMISTAVAT, ONGELMAT JA RATKAISUT PUHDASOPPINEN
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotOlio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.
4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA
ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, selvityshenkilö (TOIMI-Hanke) Esityksen rakenne Sosiaalisten riskien ja sosiaalisten ongelmien hallinta hyvinvointivaltiossa;
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotAsemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea
1 ROVANIEMI Maankäyttö 7.3.2011 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea Julkinen nähtävilläpito 27.1. 25.2.2011 LAUSUNNOT Lapin ELY keskuksen lausunto 2.3.2011 Rakennustapaohjeiden
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotLeena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella
Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella 20.4.2010 Yhteenveto kaupunkiseutujen tietotarpeista Kaupunkirakenne Elinympäristö Ekosysteemi Ekosysteemipalvelut Koettu luonto ja sen arvottaminen
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotS U U N N I T T E L U E L E M E N T I T
S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotIHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA
IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän
LisätiedotPasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet
Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotTäydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)
LisätiedotTässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen
Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen DI, VTM (väit.) Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma 8.10.2015 1 Esityksen rakenne Mistä väitöskirjassa on
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTeemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua
TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTOWNHOUSE. Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin
TOWNHOUSE Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin AALTO YLIOPISTO HELSINGIN KAUPUNKI ARKKITEHTUURI RAKENNUSTEKNIIKKA
LisätiedotPERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA
PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotASUMISEN JA ASUNTOALUEIDEN KEHITTÄMINEN asuntotarjonnan monipuolistamisen esimerkkejä:
MAL päätös s 24.11.2011 Esko Kahri ASUMISEN JA ASUNTOALUEIDEN KEHITTÄMINEN asuntotarjonnan monipuolistamisen esimerkkejä: ASUNTOPOLITIIKKA JA KAAVOITUS lisäten kestävää kehitystä ja kiinteyttäen yhdyskuntarakennetta
LisätiedotPohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.
15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon
LisätiedotDECOMB. Design Concepts and Management of Built Environment Hankelähtöinen kaupunkisuunnittelu-management
Design Concepts and Management of Built Environment Hankelähtöinen kaupunkisuunnittelu-management From allowance to developmental planning Luvanvaraisesta kehittämissuunnitteluun www.decomb.fi Kestävä
LisätiedotASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen
ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotRYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ
MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee
LisätiedotPAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö
PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö Paikallisuus Käsitteeseen paikallisuus sisältyy paikan yhteisöllisyys, sen sosiaalisuus ja sosiaaliset prosessit.
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotTekstin rakenne ja prosessimainen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja prosessimainen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Tekstipajat ja kypsyysnäyte Kaksi tekstipajaa: 1. paja kesäkuussa ja 2.
LisätiedotRakennemallit valtuustoseminaarissa
2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin
LisätiedotNEUVOSTOLIITTO 1917, 1918-32. Agit prop. Proletkult järjestö. Sotakommunismi 1918-21 Lenin kuoli 1924 sisäiset taistelut seurasivat
NEUVOSTOLIITTO 1917, 1918-32 Agit prop Proletkult järjestö Sotakommunismi 1918-21 Lenin kuoli 1924 sisäiset taistelut seurasivat Supermatismi- Malevitsin nimitys abstraktille taiteelle Tatlin 1919-20 Kolmannen
Lisätiedot3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotTEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ
TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
Lisätiedot3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma
keltainen rajaus = ohjeellinen kilpailualue Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma Hyvinkäällä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen Europan 15-suunnittelukilpailu, jossa nuoret kaupunkisuunnittelijat ideoivat
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotTäydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen
Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Lahden Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Henna Leppänen Liikekeskus kasvuun Rakokivi remonttiin -työseminaari 7.5.2015 Sisältö
LisätiedotKaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana
Työryhmä: Kaupunkitilan yhteisöllinen suunnittelu ja tuottaminen Vesa Vihanninjoki Esitelmän abstrakti Filosofista estetiikkaa on koko sen olemassaolon ajan määrittänyt esteettistä arvottamista koskeva
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotTiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto
Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
Lisätiedot