MITÄ ON INSTITUUTIOTALOUSTIEDE?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ ON INSTITUUTIOTALOUSTIEDE?"

Transkriptio

1 INSTITUUTIOTALOUSTIETEEN PERUSTEET LUKU 1 MITÄ ON INSTITUUTIOTALOUSTIEDE? Martti Vihanto Luku perustuu julkaisuihin Tasapaino-oletus ja vapauden väheksyntä taloustieteessä. Kansantaloudellinen aikakauskirja 96(1), 2000, s , Johdanto: Mitä on instituutiotaloustiede? kirjassa Instituutiotaloustieteen nykyisiä suuntia, toim. Martti Vihanto. Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellinen tutkimusyhdistys, Turku 2005, s sekä Instituutiotaloustieteen oppikirjassa standardia avarampi ihmiskäsitys. Kansantaloudellinen aikakauskirja 108(3), 2012, s Päivitetty Luvussa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mikä on taloustieteen tehtävä ja määritelmä? Mitä ovat taloustieteen mallit, ja miksi niitä tarvitaan? Mitä tarkoittaa rationaalisuus, ja miksi se on rajoittunutta? Miksi on tarpeen ymmärtää päätöksentekoa heuristisena prosessina? Miten tunteet ohjaavat talouden toimijan käyttäytymistä? Mitä instituutio tarkoittaa, ja mikä on sen määritelmä? Millaisesta oppisuunnasta instituutiotaloustieteessä on kysymys?

2 2 1. Tieteen menetelmät Ihminen on luonnostaan utelias, etsii tietoa ja koettaa erottaa, mikä on totta ja mikä jotain muuta. Ensimmäisinä muovautuivat aikoinaan tiedon alueet, joilla luotettavan tiedon hankkiminen oli kaikkein helpointa. Kun järjestelmällinen talouden tutkimus vähitellen lisääntyi 1800-luvulla, oli ymmärrettävää, että mallia otettiin vanhoista tieteistä. Kokemusten hyödyntäminen niiden tutkimusmenetelmistä helpotti uuden tieteen syntymistä, mutta se johti myös onnettomiin seurauksiin. Varhain opittiin tietämään, että Kuu kiertää Maan ympäri säännöllistä aikataulua noudattaen. Tieto saatiin induktiolla. Ihmiset tekivät toistuvia aistihavaintoja taivaankappalten liikkeistä ja löysivät niistä lainalaisuuksia, jotka osoittautuivat ajan mittaan pysyviksi. Kuun kiertoaika Maan ympäri on tarkemmin ottaen 27,3217 vuorokautta. Tähtitiede on sittemmin saanut selville, että Kuun pyörähdysaika akselinsa ympäri on täsmälleen yhtä pitkä ja lyhenee jatkuvasti joskin äärimmäisen hitaasti. Tiedot ovat induktion luonteesta johtuen sikäli epävarmoja, että ne voivat koska tahansa muuttua eikä niiden avulla voida täysin luotettavasti ennustaa tulevaisuutta. Kauan ennen meitä on osattu laskea, paljonko neliönmuotoisen alueen poikki oikaiseminen lyhentää kulkijan matkaa. Jos reitti menee suoraan kulmasta kulmaan ja vaihtoehtona on alueen reunoja pitkin kiertäminen, matka lyhenee pyöristäen 29,2893 prosenttia. Tämä saadaan selville deduktiolla, jossa päättelysuunta on yleisestä tapauksesta yksittäiseen. Päätelmä on tässä tapauksessa täysin varma päinvastoin kuin edellä, mutta deduktion luonteesta johtuen se voidaan esittää vain tietyin alkuoletuksin. Jos alue on muuten tasainen paitsi että keskellä on mäennyppylä, oikotie lyhentääkin matkaa vähemmän ja uudet laskelmat ovat tarpeen. Myös taloustiede käyttää deduktiota ja induktiota pyrkiessään saamaan tietoa kansantaloudesta ja sen toiminnasta. Esimerkki deduktiivisesta päättelystä on kulutushyödykkeiden kysynnän selittäminen mallissa, jossa kuluttajalla on käytössään annettu määrä rahaa, hän voi ostaa rahoillaan kahta eri hyödykettä, ja hyödykkeiden hinnat ovat tietyllä tasolla. Jos jommankumman hyödykkeen hinta alenee, mallissa sen kysyntä kasvaa. Oppikirjoissa muistetaan aina mainita Giffenin paradoksi, joka muodostaa johtopäätökseen poikkeuksen. Oletetaan, että kuluttaja elää köyhyydessä ja valtaosa rahoista menee makkaran tai muun halvan elintarvikkeen ostoon. Makkaran hinnan alentuessa rahaa jää niin paljon yli, että sillä voi ostaa silloin tällöin

3 3 possunpaistia, ja makkaraa tarvitaan nälän voittamiseksi aikaisempaa vähemmän. Hinnan aleneminen johtaa kysynnän pienenemiseen. Deduktiivisessa taloustieteessä päätelmiä testataan eli koetellaan arvioimalla oletusten mielekkyys, tarkistamalla päättelyn virheettömyys sekä vertaamalla tuloksia kokemusperäiseen tietoon. Oletusten ei tarvitse olla realistisia siinä mielessä, että ne kuvaisivat täsmällisesti todellisuuden oloja. Joissakin malleissa voidaan hyvin olettaa, että edellä mainittu kuluttaja tietää tarkasti käytettävissä olevan rahan määrän. Todellisuudessa kuluttaja saattaa laskea rahansa väärin ja kärrätä marketin kassalle liikaa tavaraa. Jono on pitkä, ja hätäpäissään kuluttaja ottaa jotain pois umpimähkään ja jättää kassanhoitajalle. Milton Friedmanin esimerkissä tutkijalla on lupa olettaa, että biljardinpelaaja pystyy ratkaisemaan päässään monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä seuraavaa lyöntiä miettiessään. Edellytyksenä teorian hyväksymiselle osaksi tiedettä on vaadittava, että sen avulla kyetään ennustamaan riittävän luotettavasti pelaajan käyttäytymistä. Mitä väliä sillä on, miten ruoka on valmistettu, kunhan se maistuu hyvältä. Induktiivisessa taloustieteessä etenemissuunta on päinvastainen. Tutkija pyytää kotitaloutta toimittamaan hänelle vuoden ajan kaikki markettiostosten kassakuitit ja katsoo niistä, miten tietyn hyödykkeen hinnan muutokset ovat vaikuttaneet ostomäärään. Negatiivinen suhde hyödykkeen hinnan ja sen kysynnän välillä saattaa ilmetä myös tällaisessa tutkimuksessa. Tutkija ei kuitenkaan pysty yleistämään tulosta muihin kotitalouksiin tai edes tutkittuun kotitalouteen tulevina vuosina. Kuluttaja saattaa lisätä hyödykkeen kulutusta siksi, että sen hinta on alentunut, mutta syynä voi myös olla odotettavissa oleva hinnan kohoaminen, tulojen kasvu, korvaavan hyödykkeen kallistuminen, maun muuttuminen tai jokin lukemattomista muista tekijöistä ja niiden yhdistelmistä. Induktiivinen tutkimus tuottaa luotettavia tuloksia vain siinä tapauksessa, että kaikki muut vaikuttavat tekijät kuin tarkasteltavana olevat pystytään kontrolloimaan. Esimerkiksi matkan lyheneminen neliönmuotoisen alueen poikki oikaisemalla riippuu muistakin tekijöistä kuin mistä Pythagoraan lauseessa on kysymys. Jos lausetta lähdetään koettelemaan kokeella, jossa 100 koeryhmän jäsentä kulkevat eri puolilla Suomea neliönmuotoisten alueiden läpi oikaisten ja toiset 100 vertailuryhmän jäsentä samanmuotoisten alueiden reunoja kiertäen, tutkijan on huolehdittava muun muassa siitä, että maa on kaikkialla tasainen ja koehenkilöt tosiaan kulkevat määrättyä reittiä

4 4 pitkin. Induktiivisen tutkimuksen päätelmiä koetellaan toistamalla samaa tutkimusasetelmaa erilaisissa olosuhteissa ja eri aikoina, suurentamalla otoskokoa sekä kehittämällä uusia asetelmia, joissa oletukset ja rajaukset ovat toisenlaisia. 2. Mallit ja niiden soveltaminen Taloudellisille ja muille yhteiskunnallisille ilmiöille on ominaista tavaton monimutkaisuus. Taloustieteen kyky selittää kompleksisista todellisuutta syntyy mallien käytöstä. Sen sijaan, että tarkasteluun otettu ilmiö pyrittäisiin ymmärtämään kokonaisuudessaan ja kaikessa monitahoisuudessaan, tehtävä pilkotaan mallien avulla hallittavissa oleviin osiin. Mallit voidaan jakaa teoreettisiin ja empiirisiin (< [lat.] empiricus kokemusperäinen), joista kummastakin oli edellä esimerkki. Niiden avulla ei pystytä koskaan rakentamaan yhtenäisteoriaa talouden toiminnasta. Kukin malli tai ajatuskoe valottaa vain yhtä tai enintään muutamaa todellisuuden aspektia. Todellisuudesta saadaan näin jäsentynyt kuva, ja päättelyyn tulee napakkuutta ja ryhtiä. Mallien luonteesta johtuen erilaiset oletukset ovat taloustieteelle ominaisia. Oletukset vaihtelevat selitettävästä asiasta riippuen. Introspektio eli itsehavainnointi on mallien kehittelyssä keskeinen menetelmä. Hyvän taloustieteellisen mallin ei tarvitse olla matemaattinen, ja se voi hyvin olla tarina, jossa on niin kuin lastensaduissa jokin mieleen jäävä viisaus tai ohje. Taloustieteen mallit ovat verrattavissa maastosta tehtyihin karttoihin. Jokainen kartta kertoo käyttötarkoituksensa mukaisesti vain tiettyjä aspekteja maastosta. Käyttäjän tehtävänä on ensinnäkin osata valita oikeat kartat kutakin tarkoitusta varten, ja tämän jälkeen tulkita karttoja oikealla tavalla. Ainutkaan olemassa oleva kartta ei toista täydellisesti kaikkia maaston yksityiskohtia. Esimerkkinä taloustieteilijän saamasta tehtävästä on sen ratkaiseminen, pitäisikö julkisen vallan kieltää horisontaaliset hintakartellit. Tällaisista kilpailunrajoituksista on kysymys, kun samalla toimialalla toimivat yritykset sopivat myymiensä tuotteiden hinnoista kilpailun rajoittamisen tarkoituksessa. Taloustieteen menettelytapa on etsiä mallien avulla näkökohtia, joita on esitettävissä kiellon puolesta ja sitä vastaan. Lopulliseen päätökseen horisontaalirajoituksen kieltämisen suotavuudesta ei päästä yksin tieteellisin perustein. Ratkaisu jää soveltajien tehtäväksi kokemuksen ja

5 5 intuition pohjalta. On todennäköistä, että kieltoperiaatetta pidetään kansantaloudellisesti perusteltuna yleensä mutta ei kaikissa tilanteissa, ja ratkaisu on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Taloustieteilijöiden ammattikunta voidaan jakaa karkeasti mallintajiin ja soveltajiin. Edelliset erikoistuvat rakentamaan teoreettisia ja empiirisiä malleja, joita jälkimmäiset sitten käyttävät tulkitessaan taloudessa esiintyviä ilmiöitä, määrittäessään syitä havaituille ongelmille ja suunnitellessaan korjaavia toimenpiteitä. Soveltavassa taloustieteessä ekonomistin ammattitaito perustuu erilaisiin oletuksiin perustuvien mallien tuntemukseen ja niiden avulla koottujen muistilistojen hallintaan. Ammatin tärkein, vaikein ja ehkä kadehdituin osa on kyky muodostaa tämän tiedon avulla jäsentynyt kokonaiskuva todellisuuden monimutkaisista ilmiöistä. Taloustieteen kolme osaa ovat positiivinen taloustiede, normatiivinen taloustiede ja art eli taito. Positiivisessa taloustieteessä tarkastellaan, miten asiat ovat, ja normatiivisessa taloustieteessä, miten asioiden pitäisi olla. Taitoa käyttää kaikkea olemassa olevaa tutkimustietoa voidaan kutsua soveltavaksi taloustieteeksi. Soveltava taloustiede vaatii harjoittajaltaan monipuolisia valmiuksia. Historiantutkimuksessa tutkija tarvitsee vielä laajempaa tietämystä ja luovempaa mielikuvitusta. Metodikirjassaan Haluatko historiankirjoittajaksi? Suomen historian professori Jussi T. Lappalainen kirjoittaa, että mitään yleispätevää ja kaikkeen soveltuvaa tutkimusmenetelmää ei voi olla olemassa. 1 Menetelmät kussakin käytännön tehtävässä on valittava tapauksen mukaan, ja ne muodostavat vaihtelevia kokonaisuuksia. Historiantutkija käyttää työssään erilaisia hypoteeseja tai malleja, jotka ovat parhaimmillaan valaisevia ajatuskokeita ja järkeenkäyviä yksinkertaistuksia. Työn edetessä kokeillaan erilaisia malleja, yhdistellään niitä eri tavoilla ja kehitellään ehkä kokonaan uusia malleja. Historiantutkija niin kuin taloustieteilijäkin voi aloittaa empirian tutkimuksen myös ilman tarkasti muotoiltua ennakkoajatusta tai hypoteesia siitä, millaisia tuloksia on odotettavissa. Soveltavassa taloustieteessä joudutaan käyttämään kaikkia empiirisen tutkimuksen menetelmiä, joita tiede suinkin pystyy tarjoamaan. Jos tavoitteena on selittää, miksi nimellispalkat eivät kovin helposti alene taantumassa, kysymykseen tulee muun muassa kysely- ja haastattelututkimus (engl. survey). Muita empiirisen tutkimuksen menetelmiä ovat tapaustutkimus ja kokeellinen tutkimus. Taloustieteessä 1 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002, s. 55.

6 6 korostetaan perustellusti kvantitatiivisten eli määrällisten menetelmien ja erityisesti ekonometrian merkitystä. Ne eivät yksin riitä, sillä olisi epärationaalista olla käyttämättä laadullisia menetelmiä, joiden on muissa yhteiskuntatieteissä havaittu tuottavan hyödyllistä tutkimustietoa. Ekonometrikko saisi monesti helpommin ja paremmin tuntumaa talouden toimintaan menemällä kentälle sen sijaan, että istuu työhuoneessaan ja tekee tietokoneajoja kenties valmiilla muiden keräämällä tilastotiedolla. Ekonometria on tilastotieteen erikoisala, jossa taloudelliset ilmiöt pyritään saattamaan mitattavaan muotoon ja esimerkiksi aikasarja-analyysiin käyviksi muuttujiksi. Edellä tarkoitettujen mallien lisäksi taloustieteessä on päätösmalleja. Tärkeimmät niistä ovat tilastollisten menetelmien avulla rakennettuja makrotalouden moniyhtälömalleja, joiden avulla yritetään ennustaa lähitulevaisuuden suhdannekehitystä. Tällaisten mallien hyvyyskriteerinä on tarkoituksenmukaisuus. Ne ansaitsevat paikkansa taloudellisen tiedon kentässä, jos esimerkiksi yksityinen yritys havaitsee riippuvuutta oman liikevaihtonsa ja tietyllä tavalla lasketun bruttokansantuotteen välillä, ja katsoo järkeväksi maksaa osuvista BKT-ennusteista niiden laatijalle. Bruttokansantuote on tilastollinen aggregaattisuure, jossa on maan alueella syntyneen kokonaistuotannon arvo yhteenlaskettuna. Muita esimerkkejä päätösmalleista ovat rahoitustaloustieteessä kehiteltävät johdannais- ja muiden rahoitusmarkkinainstrumenttien hinnoittelumallit, joiden ymmärtäminen ja käyttö saattaa edellyttää huipputason matemaattisia taitoja. Päätösmalleja ja niiden käyttöä ei tarkastella tässä kirjassa. 3. Oppikirjan tarkoitus Yhteiskunnalliset ilmiöt ja taloudelliset niiden osana ovat niin monitahoisia ja mutkikkaita, että ainutkaan tieteenala ei yksinään pysty selittämään niitä kaikissa yksityiskohdissaan. Selitystehtävän onnistumiseksi tarvitaan työnjakoa sekä tieteenalojen välillä että niiden sisällä. Tieteiden väliset raja-aidat ovat jatkuvassa liikkeessä niin kuin kaikki yhteiskunnan kehityksessä. Muutokset tapahtuvat hajautetusti ja pätkittäin, ja ne voivat johtaa ihmisten yhteisten etujen kannalta parempiin tuloksiin kuin mikään tietoinen pitkän aikavälin suunnittelu. Toisaalta

7 7 evoluutio voi lähteä vikaraiteelle ja lukkiutua umpikujaan, joka vastaa tieteelle asetettuja vaatimuksia huonosti. Taloustieteelle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä, yhtä määritelmää. Suurelle yleisölle mielikuva taloustieteestä syntyy helpoiten sen perusteella, mikä näyttäisi olevan sen tutkimuskohde. Kun taloustieteilijä esiintyy televisiohaastattelussa, katsoja odottaa hänen puhuvan suhdanteista, kartelleista ja muista taloudellisista asioista. Talouden asiantuntija osaa vastata talouden kysymyksiin niin kuin työoikeuden tuntija työoikeuden ja historian tuntija historian kysymyksiin. Monelle on yllätys ja aloittavalle opiskelijalle ehkä järkytys, että taloustieteilijät itse luonnehtivat alaansa pikemmin sen käyttämien menetelmien kuin tutkimuksen kohteen mukaan. Tekeillä olevassa oppikirjassa Instituutiotaloustieteen perusteet kehitellään lähestymistapaa, jossa talouden ilmiöitä selitetään monipuolisesti kaikkia tieteen menetelmiä käyttäen. Aikojen kuluessa polkujen kautta syntyneet rajat ja työnjaot yhteiskuntatieteiden välillä ovat hankalasti siirrettäviä. Oppikirjoissa uudenlaisten lähestymistapojen kokeileminen on erityisen varovaa, ja viiveet uusimpien ajatustapojen siirtymisessä opetukseen ovat pitkiä. Kirjan tavoitteena on historian taakasta välittämättä tarjota standardista poikkeava tapa oppia talouden ilmiöitä taloustieteen perusopinnoissa. Taloustieteen perusoppikirjat olisi hyvä aloittaa johdantojen jälkeen sen tarkastelulla, miten ihmisten tiedetään nykytutkimuksen perusteella tekevän taloudellisia päätöksiä. Tämän luvun tavoitteena on hahmotella tuon tarkastelun sisältöä. Aluksi pohditaan rationaalisuuden ja rationaalisuuden rajoitteiden merkitystä, selitetään päätöksentekoa heuristisena prosessina ja verrataan tätä standardioppikirjojen optimointioletukseen. Luvussa keskitytään tunteiden vaikutuksiin päätöksenteon prosesseissa ja toimijoiden vuorovaikutuksessa. Toimijat vaikuttavat toisiinsa paitsi välillisesti hintajärjestelmän kautta myös suoraan, ja tästä esimerkkeinä käytetään kerskakulutusta hyödykemarkkinoilla ja sisäistä motivaatiota työelämässä. Heuristiikat ovat yksilön toimintatapoja, joiden hän arvioi johtavan hyviin päätöksiin, ja instituutiot ovat säännönmukaisuuksia, joita esiintyy laajasti ihmisten käyttäytymisessä ja sen vaikutuksissa. Rajoittunut rationaalisuus ja heuristiikat yhtäältä sekä heuristiikat ja instituutiot toisaalta kytkeytyvät läheisesti toisiinsa, ja näille rakentuvaa taloustiedettä voitaisiin kutsua instituutiotaloustieteeksi. Se on luonteeltaan eklektinen eli valikoiva oppisuunta, joka valitsee muista oppisuunnista kuhunkin

8 8 selitystehtävään parhaiten soveltuvat osat. Tutkijoiden valinnat vaihtelevat eikä odotettavissa ole mitään nykyisen standardin kaltaista yhtenäistä doktriinia. 4. Raha ja rationaalisuus Käytetyimpiä menetelmiä taloustieteessä ovat kvantitatiiviset menetelmät, ja erityisesti ekonometriaa ja differentiaalilaskentaa pidetään metodiikan runkona. Rajautumiseen on olemassa luonnollisia ja hyväksyttäviä syitä. Talouden toiminta perustuu pääosin vaihdantaan, ja vaihdannassa annetaan yleensä rahaa hintana toisen tarjoamista tavaroista tai palveluista. Saatua rahaa voidaan kerryttää rahavaroiksi esimerkiksi pankkien talletustileille. Kun kaikki käyttävät samaa hyödykettä rahana, taloudellisia suureita kyetään mittaamaan samassa yksikössä, ja vaativien tilastollisten menetelmien käyttö tulee mahdolliseksi. Vaihdantaan osallistuminen edellyttää yleensä rahavaroja. Tarve hankkia rahaa ja toisaalta pelko rahavarojen menettämisestä pakottavat talouden toimijat pyrkimään järkeviin päätöksiin. Rahan niukkuuden vuoksi rationaalisuusoletus on luonnostaan keskeinen osa taloustiedettä. Rahan ja rationaalisuuden vahva liitto on johtanut siihen, että talousteoriassa toimijoiden päätöksiä tarkastellaan hyvin usein optimointina. Esimerkkinä on kuluttaja, joka vertailee marketissa eri tavarayhdistelmiä, koettaa saada kaiken irti rahoillaan, ja valitsee yhdistelmän, jolla hän maksimoi hyötynsä rahavarojen sekä tavaroiden hintojen asettamissa rajoissa. Oletus ihmisten rationaalisuudesta (< [lat.] ratio järki) on niin huomiota herättävä piirre taloustieteessä, että tieteenala voitaisiin määritellä sen kautta. Taloustiede olisi silloin yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnallisia ilmiöitä ihmisten rationaalisen käyttäytymisen tuloksena. Selittämisen kohteena voi olla äänestäminen presidentinvaaleissa, osallistuminen hätäapukeräykseen tai varautuminen avioliiton hajoamiseen. Yhteiskuntatieteiden välinen työnjako ei tämän mukaan määräydy pelkästään tutkimuskohteen mukaan. Rationaalisuuden vaikutuksia tarkastellaan toki kaikissa yhteiskuntatieteissä, mutta missään ei oletukseen nojata sellaisella vakaumuksella kuin taloustieteilijöiden piirissä. Taloustiede ei yleensä ota kantaa siihen, mikä on ihmisten itsensä mielestä rationaalista, tai miten heidän pitäisi toimia. Näemme naisihmisen ostavan marketissa

9 9 punaisia omenia 10 euron kilohintaan, vaikka vieressä on vihreitä euron omenia. Syynä ei ole huono näkö eikä hetken mielijohde, sillä aina ostaessaan omenia hän valitsee punaisia eikä koskaan vihreitä. Moni tuttava on ihmetellyt asiaa ja sanonutkin siitä, mutta nainen jatkaa niin kuin ennen. Ehkä punaiset sointuvat hänen tarjoiluvatinsa väriin, kenties punaiset ovat kotimaisia ja herättävät kansallistuntoja, emme tiedä. Nainen puolestaan ihmettelee, kun yksi tuttavistaan ostaa viinakaupassa joka kerta 100 euron viinipullon, vaikka samalla rahalla saisi 10 halvempaa. Ainakin taloustieteessä makuasiat ovat subjektiivisia eikä niistä lähdetä kiistelemään. Rationaalisen ja epärationaalisen välinen rajaviiva on häilyvä. Yksinkertainen ja karkea testi on kysyä toimijalta itseltään teon jälkeen, toimiko hän tuolloin mielestään järkevästi, ja jos voisi siirtyä ajassa taaksepäin, toimisiko hän edelleen samalla tavalla. Jälkiviisaus ei tee tekoa tekemättömäksi, mutta se auttaa oppimaan virheistä ja kehittämään omaa päätöksentekoa. Myös tämä taito on osa ihmisen rationaalisuutta. Omien tekojen arviointi edellyttää mielen toimintakykyä. Tässä valossa selkeitä tapauksia näyttäisivät olevan vaikeasti dementoituneiden ja vakavaa psykoosia potevien käyttäytyminen. Siinäkin tosin voi esiintyä rationaalisuutta ahtaassa merkityksessä siten, että teoissa on sisäisen johdonmukaisuuden piirteitä. Vuosilomalaki on yhteisön keino tahdonheikkoutta vastaan Loma on vapaa-aikaa työn lomassa. Loma on kivaa, mutta niin on työkin, koska siitä saa rahaa. Tällä rahalla on maksettava elämisen menot myös loma-ajalta, ellei ole muita varoja käytettävissä. Kysymys kuuluu, onko työnantaja valmis maksamaan lomapalkkaa ja tavallaan antamaan rahaa tekemättömästä työstä. Vuosiloman pituus, ajankohta ja lomapalkan suuruus ovat vapailla työmarkkinoilla työnantajan ja työntekijän välinen sopimusasia. Esimerkiksi Suomen työmarkkinoilla lainsäädäntö rajoittaa osapuolten valintoja. Tästä huolimatta on hyödyllistä spekuloida, millaiseen lomapalkkajärjestelyyn kenties päädytään kuvitellun sopimusvapauden oloissa. Olkoon loma kuukauden mittainen, sanotaan heinäkuu. Kumpikaan osapuoli ei ole mukana työehtosopimuksessa, joka rajoittaisi sopimista. Yksi mahdollinen ja taloustieteilijälle luonnollinen tapa on ajatella, että työntekijä kustantaa itse lomansa. Hän säästää joka kuukausi palkastaan yhden yhdestoistaosan tai pyöreät 10 prosenttia. Lomalla on sitten käytössä vähintään se mitä normaalisti työvuoden aikana. Palkka ei ole välttämättä joka kuussa yhtä suuri ja samalta työnantajalta. Työttöminä kuukausina lomasäästö on tehtävä päivärahasta ja muusta tulosta. Ihmisen tahdonlujuus on rationaalisen päätöksenteon kannalta valitettavan heikko. Säästö voikin olla viisasta ohjata erilliselle pankkitilille, johon on lupa kajota vasta, kun loma alkaa ja palkanmaksu keskeytyy kuukaudeksi. Toinen tapa on pitää kaikki rahat samalla pankkitilillä ja lokeroida ne eri käyttötarkoituksiin vain omassa mielessä. Tällaista kutsutaan psykologisessa taloustieteessä mentaalitilinpidoksi.

10 10 Tilejä voi olla matkailua, vaatteidenostoa ja joululahjoja varten, ja näillä erilaisia alatilejä. Otetaan esimerkiksi matkailutili. Työntekijä on varannut mielessään tietyn summan vuodessa etelänmatkoihin ja muuhun matkusteluun. Mentaalitilivuosi alkaa kesälomasta. Hän tekee heti pitkän ja kalliin matkan kaukomaahan. Tilivuoden loppuosuudella matkustelua joutuu jarruttelemaan, ja tilinpäätös aikanaan osoittaa, miten tämä on onnistunut. Kaukomaan matkaa varten on mentaalilaskennassa oma alatilinsä, jossa tietty eurosumma on ikään kuin korvamerkitty tarkoitukseen. Juuri ennen lähtöä maan valuutta sattuu devalvoitumaan, ja euron ostovoima maassa kasvaa. Todennäköistä on, että kurssimuutos lisää rahankäyttöä kohdemaassa. Euroissa laskien matkan kokonaismenot voivat pysyä samoina kuin suunnitelma eivätkä aiheuta vaikutelmaa budjetin ylittämisestä. Mentaalilaskenta johtaa muihinkin kummallisuuksiin. Työntekijälle on päässyt syntymään iso luottokorttilaina, jossa on korkea korko. Päällisin puolin näyttäisi järkevältä, että mahdollisimman suuri osa palkasta menee tuon lainan lyhentämiseen eikä makaa huonokorkoisella säästötilillä. Tässä järjestelyssä on kuitenkin vaara, että lyhennetyn lainan tilalle tulee ottaneeksi heti uutta eikä lomakassa kartu niin kuin on tavoite. Oletetaan, että työntekijä on varmuuden vuoksi avannut pankkitilin pelkästään kesälomaa varten. Tilin saldo kasvaa tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Jossain vaiheessa tulee varotoimesta huolimatta kiusaus ottaa pieni summa tärkeään asiaan. Kun pää on avattu, toinen kerta tuottaa vähemmän tunnontuskaa, kolmas on rutiinia, ja loman alkaessa tili on tyhjä. Rahattomalla lomailijalla on erilaisia vaihtoehtoja. Hän voi säästää ruokamenoissa ja kituuttaa muutenkin, vaikka oli alun perin ajatus ottaa lomalla raha-asiatkin vähän löysemmin. Yksi keino on mennä ja pyytää työnantajalta ennakkoa eli förskottia. Sama olisi ehkä edessä töiden alkaessa, taas seuraavassa kuussa ja niin edelleen. Järjestelmän pyörittämisestä päästään eroon, kun työnantaja hoitaa kuukausittain työntekijän puolesta 10 prosentin pidätyksen ja laittaa varat lomarahastoon. Perinteinen taloustiede olettaa, että ihmiset ovat hyperrationaalisia hyödyn maksimoijia. He ovat ikään kuin hyvin rasvattuja päätösautomaatteja, jotka kykenevät hetkessä tekemään omalta kannaltaan täydellisiä valintoja. Todellisuus on tästä kaukana. Aristoteleen mukaan ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Yhdet säästävät niin kuin eläisivät ikuisesti, ja toiset tuhlaavat kuin kuolisivat huomenna. Joillekin ihmisille raha on kuin kuuma peruna, joka polttaa sormia, ja josta on päästävä eroon niin nopeasti kuin mahdollista. He ehkä ajattelevat kuten englantilainen Francis Bacon 1600-luvulla: raha on kuin lantaa, siitä on hyötyä vain levitettynä. Itsekuri on joillakin heikompi kuin toisilla ja vaihtelee olosuhteiden mukaan. Kukaan ei ole täysin suojassa luontonsa heikkouksilta. Yhteisössä tarvitaan instituutioita, jotka ohjaavat erehtyväistä ihmistä sekä oman että kaikkien yhteisen edun mukaisiin suuntiin. Vuosilomalaki on esimerkki keinosta auttaa ihmisiä pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen rahankäyttöön. Sen mukaan työnantajalla on velvollisuus maksaa vuosiloman ajalta rahasumma, joka vastaa, lain sanamuodon mukaan, vähintään työntekijän säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada summa lomakorvauksena. Vuosiloman pituus lasketaan määrättyjen kaavojen mukaan työpäivistä ja työtunneista, jotka ovat kertyneet lomanmääräytymisvuoden aikana.

11 11 Jos työnantajalla ei olisi velvoitetta maksaa lomapalkkaa, hän pystyisi, ja kilpailun oloissa joutuisikin, maksamaan korkeampaa kuukausipalkkaa. Palataan vielä vapaiden markkinoiden mielikuvitusmaailmaan. Mitään lomapalkkoja ei ole pakko maksaa, mutta niistä voidaan sopia jos halutaan. Yritys A lupaa maksaa 1800 euron kuukausipalkkaa muttei mitään lomakuukaudelta. Yritys B lupaa maksaa 1650 euroa kuussa ja saman verran lomapalkkaa. Kumpi on parempi? Vuosiansio on kummassakin sama. Yksinkertaisessa talousajattelussa on kannattavaa valita kahdesta muuten samanlaisesta vaihtoehdosta se, joka jättää enemmän vapausasteita. Se olisi yritys A. Lomapalkka on tässä valossa huono sopimusehto. Työntekijälle voi tulla vuoden aikana polttava rahantarve. Pankkitili on tyhjä, lainaa ei saa mistään, ja raha pitäisi saada heti eikä vasta heinäkuussa. Teorian mukaan olisi paras saada itse päättää, säästääkö palkastaan 10 prosenttia, tätä vähemmän tai enemmän, tai ei yhtään mitään. Joustavasti aina tilanteen mukaan, tapauskohtaisesti harkiten, viileästi järkeen perustuen. Oikeassa maailmassa rationaalisuus ei ole niin täydellinen kuin voisi toivoa. Omaa toimintavapautta on viisasta rajoittaa ennalta. Heikkona hetkenä rahaa tulee käyttäneeksi, vaikkei tarve olisi aivan niin polttava kuin uskottelee itselleen. Katumus tulee viimeistään loman alkaessa. Vuosilomalaki on tapa, jolla kansalaiset päättävät yhdessä sitoa käsiään ja tavoitella pitkän aikavälin hyvinvointia. Perustuu lehtikirjoitukseen Vuosilomalaki ohjaa palkansaajan rahankäyttöä. Turun Sanomat Ortodoksian optimointioletus ja sen kritiikki Rationaalisuuden keskeinen ja jopa ydinasema taloustieteessä merkitsee, että opiskelijoilla on lupa odottaa sen merkitysten pohdintaa. Oppikirjoja on joukoittain ja erikielisiä, eivätkä yleistykset ole mahdollisia niitä tuntematta. Seuraavassa tarkastellaan tyylitellysti rationaalisuuden käsittelyä sellaisissa taloustieteen perusteiden tekstikirjoissa, joita pidetään tieteenalalla standardina. Edustava esimerkki on Suomessakin laajalti käytetty 716-sivuinen Economics, jonka kirjoittajat ovat David Begg, Gianluigi Vernasca, Stanley Fischer ja Rudiger Dornbusch. 2 Standardin alullepanijana voidaan pitää yhdysvaltalaista Paul Samuelsonia, jonka legendaarisen oppikirjan ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1948 eli aika kauan sitten. Rationaalisuus tulee puheeksi usein siinä vaiheessa, kun tarkastellaan kuluttajan valintakäyttäytymistä. Osutus on ymmärrettävä, sillä opiskelijat ovat kerinneet tehdä 2 McGraw-Hill, London 2011.

12 12 eläessään lukemattomia kulutuspäätöksiä ja pystyvät saamaan asiaan valaistusta itsehavainnoinnin menetelmällä. Rationaalinen kuluttaja punnitsee tarjolla olevien vaihtoehtojen hyötyjä ja kustannuksia. Hän pyrkii saamaan käytössä olevalla rahalla niin paljon hyötyä kuin mahdollista. Hän on johdonmukainen siten, että jos omena on hänestä parempi kuin päärynä ja päärynä parempi kuin kiinanomena, hän valitsee mieluummin omenan kuin kiinanomenan. Marginaaliajattelu on olennainen osa taloudellista ajattelutapaa. Kuluttajan on tajuttava, että vaikka vesilitra hiekkaerämaassa on timanttia arvokkaampi, toinen litra ei ole enää yhtä arvokas, vielä vähemmän 100:s tai 1000:s, jonka voi ihmisten ilmoille tultua huuhtoa alas vessasta, jos vesilaitos myy sen riittävän halvalla. Hyödykkeen antama rajahyöty on se hyödyn muutos, jonka hyödykkeen määrän lisääminen yhdellä antaa kuluttajalle. Rationaalisuusoletuksesta on lyhyt matka ajatukseen, että ihmisten päätöksenteko on optimointia eli kuluttajan tapauksessa hyödyn maksimointia. Eikö ole selvä, että järkevä ihminen pyrkii parhaaseen päätökseen eli optimiin (< [lat.] optimus paras), ja että hän näin ollen optimoi? Optimointimenetelmiä on paljon, mutta niistä ei standardioppikirjoissa juuri puhuta, vaan päätöstilanteita tarkastellaan differentiaalilaskennan sidottuina ääriarvotehtävinä. Alusta saakka halutaan antaa kuva deduktiivisesta tieteestä, joka tekee pesäeroa esimerkiksi simulointimenetelmiin. Taloustieteen omalla kielellä ilmaisten tutkijat saattavat uhrata matemaattisen eleganssin vuoksi aikaa perinteisiin tarkastelutapoihin, vaikka esimerkiksi numeerisia menetelmiä käyttävä computational economics tuottaisi pienemmällä vaivalla yhtä hyviä ennusteita toimijoiden käyttäytymisestä ja sen vaikutuksista. Ihmisen käyttäytymisen selittäminen optimointina edellyttää rajuja oletuksia päätöksenteon olosuhteista ja päätöksentekijästä itsestään. Kuluttajat, poliitikot ja kaikki muut toimijat ovat ikään kuin mekaanisia päätöksentekoautomaatteja, jotka osaavat laskelmoida täydellisesti hyötyjä ja kustannuksia sekä valita itsensä kannalta aina parhaan vaihtoehdon. Tietämys on jäsentynyttä, joskaan ei välttämättä täydellinen. Tietämyksen käsittely on virheetöntä ja kognitiivinen kapasiteetti rajaton. Tunteilla ei ole sijaa, tai ainakaan niillä ei ole vaikutusta päätösten tekemisen prosesseihin. Monissa malleissa mennään vielä pidemmälle ja oletetaan ihmisten olevan kiinnostuneita vain omien rahavarojensa lisäämisestä. Rajoittumattomaan rationaalisuuteen (engl.

13 13 unbounded rationality) tai hyperrationaalisuuteen perustuvaa taloustieteen oppisuuntaa kutsutaan tässä kirjassa ortodoksiseksi taloustieteeksi. Optimin etsiminen esitetään perusoppikirjoissa kuvioiden avulla, ja matematiikka on enintään liitteissä. Käppyröitä aikansa tutkittuaan opiskelijalle saattaa, ja on kenties tarkoituskin, tulla käsitys, että taloustiede ei olekaan oppi rationaalisesta käyttäytymisestä vaan optimoinnista, ja siitäkin vain tietynlaisesta. Ymmärrettävää on myös päätyä käsitykseen, että jos rationaalisuus on optimointia, optimointi on rationaalista, eikä mitään muita päätösmenetelmiä tarvitse tuntea. Jotkut opiskelijat oppivat liiankin hyvin ja alkavat uskoa, että ihmiset optimoivat myös todellisessa eivätkä vain mallimaailmassa, ja ehkä pelkästään voittoa tavoitellen. Oletus rajoittumattomasta rationaalisuudesta ei vastaa empiiristä tutkimustietoa siitä, miten ihmiset elävät elämäänsä ja tekevät päätöksiä. Oletukseen perustuvat mallit ovat tästä huolimatta hyödyllinen osa taloustiedettä. Ne eivät selitä täydellisesti jos ollenkaan yksilön käyttäytymistä, mutta saattavat tuottaa oikeansuuntaisia ennusteita käyttäytymisen vaikutuksista kansantalouden tasolla. Hyperrationaalisten päätösten tarkastelu voi olla käyttökelpoinen myös antamalla viitteitä, miten ihmisten pitäisi toimia päästäkseen tavoitteisiin niin hyvin kuin mahdollista. Kysymys on silloin normatiivisesta taloustieteestä. Tärkein peruste optimointioletukselle on mahdollisuus rakentaa sisäisesti johdonmukaisia ajatusrakennelmia, jotka auttavat luonnostelemaan talouden mutkikkaita toimintaperiaatteita ja antamaan niistä karkeita kokonaiskuvia. Aksiomaattisuus ja siitä johtuva ohut kytkentä käytännön talouselämään ovat niin elimellinen taloustieteen piirre, että yliopistojen olisi tuotava ne selkeästi esiin esitteissä, oppaissa ja opinto-ohjauksessa. Yliopistojen ja niihin hakevien välillä on epäsymmetrinen informaatio tutkintojen sisällöistä ja ammattikuvista, ja loppuelämään vaikuttavat fataalit virheet ovat mahdollisia. Opiskelijan ankkuroituminen tekemäänsä pääainevalintaan voimistaa virheen vaikutuksia. Psykologisessa taloustieteessä tai käyttäytymistaloustieteessä (engl. behavioral economics) kutsutaan ankkuroitumisvaikutukseksi (engl. anchoring effect) taipumusta käyttää päätöksissä tapauskohtaisia viitekohtia, jotka voivat parantaa päätösten laatua mutta myös olla asiaan liittymättömiä. Yhdessä koeasetelmassa koehenkilöitä kehotetaan kirjoittamaan paperille henkilötunnuksensa loppuosan kaksi ensimmäistä numeroa. Tämän jälkeen heille näytetään ja esitellään suklaarasiavalikoima

14 14 ja kysytään, ovatko he valmiit maksamaan lukua vastaavan eurosumman ja jos, niin paljonko enintään. Valikoiman hinta kaupassa olisi noin 70 euroa. Jos henkilötunnus vaikuttaa varaushintaan, se toimii mielivaltaisena ankkurina ja johtaa valintojen vääristymiin. 3 Optimointioletus tekee helpoksi käyttäytymisen tarkastelun matemaattisesti, ja se myös edellyttää matematiikkaa. Tässä ei ole mitään moitittavaa. Yhdenlainen tutkimus käyttää yksiä ja toisenlainen tutkimus toisia menetelmiä. Ongelma on siinä, että matemaattisesta formalismista on tullut lähes itseisarvo, joka rajoittaa kuin pakkopaita oletusten valintaa. Aiheellista on huomata, että epäkohta ei juonnu oletuksista sinänsä, vaan oletusten yksipuolisuudesta. Kaikki taloustiede perustuu oppisuuntaan katsomatta malleihin, ja malleissa on aina oletuksia. Ortodoksinen tapa määritellä rationaalisuus on vain yksi muiden joukossa, ja jokaisen tulisi hyväksyä, että muitakin on olemassa eikä käyttöä voida kieltää missään ohjekirjassa. Liikanaista matemaattisuutta on arvosteltu taloustieteen piirissä vuosikymmenien ajan. Keskustelu taloustieteen kriisistä oli kansainvälisessä kirjallisuudessa vilkasta 1970-luvun alkupuolella. Esimerkiksi Wassily Leontief, American Economic Associationin silloinen puheenjohtaja ja vähän myöhemmin talousnobelisti, kutsuu skandaalimaiseksi taloustieteen taipumusta hioa teoreettista järjestelmää, jolla ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa. 4 Neljä vuosikymmentä myöhemmin toinen Nobelin palkinnon saanut Paul Krugman kirjoittaa vuoden 2008 rahoituskriisiin liittyvässä artikkelissaan Miten taloustieteilijät saattoivat olla niin väärässä? seuraavasti: Oman näkemykseni mukaan taloustiede joutui harhateille, koska ekonomistit ryhmänä erehtyivät pitämään vaikuttavalta näyttävän matematiikan kauneutta totuutena. 5 Instituutiotaloustieteen perusteet -kirjassa kritiikki otetaan tosissaan ja kehitellään taloustieteen oppimistapaa, jossa formalismi on taka-alalla tai kokonaan poissa, ja esille tuodaan erilaisten lähestymistapojen erilaisia tulkintoja talouden toiminnasta. 3 Dan Ariely, George Loewenstein & Drazen Prelec: Coherent Arbitrariness : Stable Demand Curves without Stable Preferences. Quarterly Journal of Economics 118(1), American Economic Review 61(1), Kirjassa Kriisin jälkeen, toim. Petri Rouvinen & Pekka Ylä-Anttila. Taloustieto, Helsinki 2010, s. 26.

15 15 6. Instituutioiden yhteydet heuristiikkoihin Hyperrationaalisuudella on vankka asema taloustieteen opetuksessa, ja matemaattiseen optimointiin panostetaan voimakkaasti menetelmäopetuksessa. Tutkimuksen puolella rationaalisuuden vaihtoehtomääritelmiä käytetään vapaammin. Esimerkiksi käyttäytymistaloustieteessä on selviö ajatella, että ihmisen kognitio on rajallinen. Kognitiiviset voimavarat asettavat rajoitteita kaikille päätöksille, mutta useissa ne ovat niukemmat kuin mitkään muut resurssit. Jos rationaalisen toimijan pitäisi jotain optimoida niin oman järkensä käyttö. Tällaisessa optimoinnissa on ongelma, sillä se kuluttaisi ennestäänkin niukkaa aivokapasiteettia eli juuri sitä, mistä on eniten pulaa. Aivojen optimointi aivoilla muistuttaa tilannetta, jossa mies on uppoamassa suohon ja koettaa päästä ylös saappaansa vartta hirveästi kiskomalla. Ihmisten tietämys on epätäydellistä ja jäsentymätöntä, tietoa pystytään lisäämään, ja muutenkin tieto muuttuu koko ajan. Evoluutiotaloustieteessä tarkastelun keskipisteenä ovat tiedon muuttaminen, muuttuminen ja muutosten vaikutukset talouteen. Ihminen pystyy hahmottamaan vain osan valintojensa vaihtoehdoista ja niistäkin monet hämärästi. Pyrkimystä sekoittaa, että tietty vaihtoehto ei välttämättä ole jo jossain löytymistä valmiina odottelemassa, vaan valitsija tavallaan luo sen omassa päässään ajatteluprosessin aikana. Valintojen vaikutukset etenkin pitkällä tähtäyksellä ovat usein epämääräisiä tai kokonaan tuntemattomia. Edes omia preferenssejään ei tiedä tarkasti, vielä vähemmän niiden muuttumista omien toimien seurauksena tai muuten. Tietämyksen ja kognition epätäydellisyydet johtavat väistämättä siihen, että päätöksenteko on heuristista. Heuristiikka on toimintatapa tai peukalosääntö, jonka toimija arvioi johtavan hyviin päätöksiin omien kokemusten, kouluopintojen ja muun tiedon perusteella. Kun toimiva heuristiikka löydetään, sitä toistetaan uusissa päätöstilanteissa, jotka voivat olla erilaisia kuin aiemmat, mutta joissa on samoja piirteitä. Rationaalinen toiminta on prosessi, jossa toimija tunnistaa käsillä olevan päätöstilanteen tärkeimmät ominaisuudet, vertailee niitä vastaaviin aikaisempiin päätöksiin, ja täyttää havaitsemiaan aukkoja tapauskohtaisella harkinnalla. Riittävän monen toiston jälkeen syntyy rutiineja ja myös piintyneitä tapoja, jotka vapauttavat niukkoja kognitiivisia voimavaroja erityispiirteiden tunnistamiseen ja luoviin ratkaisuihin. Heuristiikan kanssa samanlaisia tai samoihin suuntiin viittaavia sanoja ovat

16 16 tottumus, konventio, käytänne, proseduuri, perinne, normi, rituaali, algoritmi ja monet muut. Heuristiikat eivät kuulu ortodoksisen taloustieteen piiriin, mutta joitain on pujahtanut sisään. Tunnetuimpia on yhdysvaltalaisen John Taylorin mukaan nimetty Taylorin sääntö, joka on yksinkertainen kaava keskuspankin ohjauskorkomuutosten mitoittamiseksi rahan arvon ja suhdannekehityksen kannalta parhaalla tavalla. Rahapoliittisista toimenpiteistä voidaan tässä mainita myös moral suasion, joka toteutetaan esimerkiksi lähettämällä pankeille paimenkirje ja kehottamalla näitä vaatimaan suurempia omarahoitusosuuksia asuntolainoissa. Rationaalisuus edellyttää heuristiikkoja niin yksinäisen saaren erakolta kuin suurkaupungin asukkaalta. Yhteisössä heuristiikoilla on merkitystä paitsi kunkin jäsenen itsensä kannalta myös siksi, että ne muovaavat jäsenten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen suhteita. Yhteiset heuristiikat helpottavat yhdessä olemista ja tekemistä esimerkiksi organisaatioissa. Kaikki heuristiikat lisäävät käyttäytymisen ennustettavuutta, ja ilman mitään säännöllisyyttä rauhanomainen yhteiskuntajärjestys olisi sula mahdottomuus. Kun monet soveltavat samanlaisia heuristiikkoja ja kun niiden aikaansaamat säännönmukaisuudet jatkuvat, voidaan ruveta puhumaan yhteiskunnallisista instituutioista. Tässä kirjassa instituutio määritellään säännönmukaisuudeksi, joka esiintyy laajalti ja pitkään ihmisten käyttäytymisessä sekä sen vaikutuksissa. Heuristiikan ja instituution ero on häilyvä ja rajanveto hankalaa erityisesti, kun muutoksia tapahtuu toiminnan olosuhteissa, ja aluksi vain joidenkin yksilöiden käyttäytyminen muuttuu. Instituutiot voidaan nähdä myös pelisääntöinä, jotka rajoittavat käyttäytymistä ja tähtäävät sen ohjaamiseen kyseessä olevan yhteisön, suuren tai pienen, yhteisen edun suuntaan. Osa pelisäännöistä säädetään laeiksi ja saatetaan voimaan pakkoa tai sen uhkaa käyttämällä. Esimerkki on Tieliikennelain säännös, jonka mukaan ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista (9 ). Sääntö on epäilemättä syntynyt kokemuksesta, että on järkevää kulkea tien vastakkaista eikä samaa puolta kuin vastaantulijat. Oikealla puolella kulkemisesta voi tulla niin automaattinen, että autiosaaren erakko noudattaa sitä poluillaan ja toinen erakko kaupunkiasuntonsa käytävillä, vaikka yhtä hyvin voisi edetä vasenta laitaa.

17 17 Joillakin alueilla säännöksi on vähitellen vakiintunut vasemmanpuoleinen liikenne. Kansainvälisen standardin puuttuminen aiheuttaa monenlaista hankaluutta ja vaaratilannetta. Ranskalaisella autoilijalla saattaa olla erinomainen oikealla ajamisen rutiini, mutta kun hän lähtee Englantiin Kanaalin tunnelin junalla, rutiini voi koitua kohtaloksi toisessa päässä. Tavalliset autoilijat eivät saa liikkua tunnelissa, mutta jos saisivat ja kaistat vaihtuisivat valtioiden rajalla, melkoinen sotku olisi odotettavissa. 7. Tunteet päätöksenteossa Tunteet vaikuttavat kaikkeen taloudelliseen käyttäytymiseen. Mies lähtee kauppakeskukseen ostamaan pukua, koska vanha on käynyt pois muodista ja tuntuu herättävän kiusallista huomiota. Myyjä vaikuttaa miellyttävältä, valikoimaa on paljon, ja mies päättää ostaa toisenkin puvun. Kotiinlähdön sijasta mies intoutuu menemään kenkäosastolle ja jatkaa vielä sieltäkin shoppailua. Illalla mies menee elokuviin, jotta saisi iloa elämäänsä. Kesken elokuvan salin etuosassa syttyy tulipalo, ja mies ryntää kohti ovea, josta on tullut sisään. Järkevämpi ratkaisu olisi miettiä hetki ja juosta sivuovelle, jonne kukaan muu ei ymmärrä suunnata. Tunteet ja tuntemukset ovat laajasti tulkittuna ihmismielen tiloja, jotka eivät ole tahdonalaisia. Surua ei voi teeskennellä ja pelko valtaa mielen, vaikkei siihen olisi mitään järjellistä syytä. Syyllisyyden tunnetta ei voi valita tietoisesti, eikä voi myöskään päättää olla tuntematta syyllisyyttä. Tunnetta pystyy estämään epäsuorasti niin, että välttää näkemästä kerjäläisiä ja, jos sattuu jonkun näkemään, koettaa ajatella muuta asiaa. Neurotaloustieteessä tunteiden syntymistä selitetään aivotutkimuksen menetelmillä ja kyetään jopa ennustamaan esimerkiksi kuluttajan ostopäätöksiä. Emootioiden tarkastelusta käy esimerkkinä äänestäjien päätöksenteko presidentinvaaleissa. Taloustieteen oppikirjoissa lähdetään liikkeelle julkisen valinnan teoriasta (engl. public choice theory), jonka mukaan ihminen maksimoi hyötyään niin äänestäjän kuin kuluttajan tai muun ominaisuudessa. Äänestäjä vertailee mielessään ehdokkaita sekä arvioi hyötyä, jota kunkin valituksi tuleminen hänelle antaisi. Hän arvioi äänensä vaikutuksia lopputulokseen sekä äänestämisen kustannuksia, kuten riskiä jäädä auton alle vaalipaikalle mennessä. Hyöty voi merkitä paitsi rahallisia etuja myös

18 18 mielihyvän tunteita, joita oman ehdokkaan näkeminen vaalikauden aikana mediassa synnyttää. Ortodoksisessa taloustieteessä, siten kuin oppisuunta tässä kirjassa määritellään, tunteet voivat olla mukana siltä osin, kuin ne vaikuttavat äänestäjän tavoitteisiin. Tunteiden vaikutukset päätöksentekoon sinänsä tai sen prosessiin eivät mahdu tarkasteluun. Optimointi on mekaaninen toimitus, josta riittävän tehokas kone pystyy suoriutumaan yhtä hyvin, ellei paremmin, eivätkä tunteet vaikuta laskennan lopputulokseen. Yksi plus yksi on aina kaksi. Ratkaisu on tehtävänasettelussa tavallaan jo sisässä, ja sen selville saamiseksi tarvitaan vain matematiikan taito. Tehtävästä on ainoastaan yksi ulospääsy. Tunteiden tarkastelulta ei voi välttyä, kun päätöksenteko nähdään heuristisena prosessina. Päätökseen lähteä äänestyspaikalle vaikuttavat naapurit, jotka kyttäävät toisiaan verhojen takaa ja kertovat kylällä, ketkä lähtivät äänestämään ja ketkä jäivät kotiin nukkumaan. Äänestäjä saattaa arvailla, että hänen suosikkinsa pääsee joka tapauksessa läpi, ja äänestää toista ehdokasta, jolle haluaa antaa tunnustuksen poliittisesta elämäntyöstä. Miltei voisi puhua tunteilusta sillä hetkellä, kun hän kirjoittaa numeroa vaalilippuun. Viereisessä kopissa sielunliikkeet ovat toiset, sillä meneillään on kirkkoveneen piirustaminen. 8. Markkinoiden atomismi ja kerskakulutus Markkinoista annetaan taloustieteen oppikirjoissa kuva hajautuneena järjestelmänä, jossa toimijat tekevät päätökset yksin toisistaan erillään. Kapitalismi on kasvoton, joku haluaisi sanoa. Atomisminäkökulma on optimointioletuksen rinnalla toinen tapa saada tunteet pidetyksi ulkona taloustieteestä. Kun kuluttaja päättää ostaa itselleen uuden paidan, paitojen kysynnän vahvistuminen johtaa oppikirjatarinan mukaan niiden hinnan kohoamiseen. Kuluttajan valinta siirtyy hintojen kautta muiden toimijoiden tietoon. Todellisuuden paitamarkkinoilla toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa on muitakin kanavia kuin markkinahinnat. Paitoja on paitsi monta paksuutta ja kuosia myös eri merkkiä. Kun yhden brändin kysyntä vahvistuu ja hinta nousee riittävästi, siitä saattaa tulla kerskakulutushyödyke. Brändinhallinnan ekspertti osaa suoristaa mutkan, myy paitaa

19 19 alusta alkaen poskettomaan hintaan, ja luo mainonnalla mielikuvia sen sosiaalisesta aistikkuudesta. Tarkoitukseen nähden ylihintaisen paidan ostaminen ja käyttäminen on kuluttajalle keino ylpeillä rahoillaan ja herättää muissa ihailun ja kateuden tunteita. Esimerkki kertoo, että toimijat vaikuttavat toisiinsa paitsi välillisesti hintajärjestelmän kautta myös suoraan. Pelkät arvelut muiden ajatuksista ja tunnetiloista ohjaavat valintoja. Markkinat eivät ole joukko toisistaan eristyneitä erakkoja, jotka kukin omalla saarellaan seuraavat netistä hintojen kehitystä, vievät päivän aikana tuottamansa tavarat illalla laiturille, hakevat seuraavana aamuna toiset, eivätkä koskaan näe rahtia kuljettavaa laivuria. Jos kuluttaja haluaa kerskata rahoillaan, hän oletettavasti valitsee näkyviä hyödykkeitä. Päällyspaidat sopivat tarkoitukseen paremmin kuin alushousut. Thorstein Veblenin aikoinaan esittämä conspicuous consumption suomennetaan kerskakulutukseksi, mutta oikeastaan se tarkoittaa näkyvää, huomiota herättävää kulutusta. Veblen-vaikutukseksi on tapana kutsua ilmiötä, jossa hyödykkeen kysyntä kasvaa sen hinnan kohotessa. Hyödykkeen hintajouston sanotaan olevan silloin positiivinen. Veblen-vaikutus toimii myös niin päin, että jotkut haluavat köyhäillä ja liikkuvat vanhassa paidassa tai vanhalla polkupyörällä, vaikka varaa olisi ostaa uudet tilalle. Ilmiötä voitaisiin kutsua käänteiseksi Veblen-vaikutukseksi (engl. counter Veblen effect). Kun vaatteiden kierrätys tulee muotiin ja vanhoista pyöristä haluttua museotavaraa, ne menettävät Veblen-ominaisuuttaan, ja hintoihin tulee tätä väylää pitkin laskupainetta. Veblen-vaikutukseen liittymättömiä syitä esiintyä köyhänä ovat varkailta suojautuminen ja kerjäläisten torjuminen. Veblen-vaikutus on esimerkki ilmiöstä, joka ei sovi peruskurssimallien logiikkaan, mutta saatetaan todeta ohimennen. Aikaisemmin mainitun Beggin oppikirjan 9. painoksen yksi box käsittelee ilmiötä ja selittää, että kun tavallisesta paidasta tulee merkkipaita, se muuttuu toiseksi hyödykkeeksi, jonka kysynnällä on tavanomainen negatiivinen hintajousto. Laatikot vaihtuvat painoksesta toiseen, ja uusimmassa 10. painoksessa Veblen-vaikutusta ei enää mainita. Se on kuriositeetti, jota varten ei ole tarpeen kehittää systemaattista ajatusrakennelmaa, ja josta riittää ad hoc -pohjainen anekdootti. Teoria taloudesta toisistaan riippumattomien toimijoiden tahattomana tuloksena, ikään kuin näkymättömän käden ohjauksessa, on taloustieteen suurimpia saavutuksia.

20 20 Atomistinen lähestymistapa soveltuu selittämään yksinkertaista kaupantekoa. Kehittyneempää teoriaa tarvitaan, kun hyödykkeet ovat monimutkaisia, samoin toimijoiden väliset suhteet sopimuksissa ja yhteisössä yleensä. Yksinkertaisesta kaupankäynnistä on kysymys, Adam Smithin esimerkkiä mukaillen, kun karjatilallinen myy lehmän lihakauppiaalle, joka teurastaa eläimen ja myy paloina asiakkaille. Toisen kertaluvun haasteen taloustieteelle tarjoaa nykyaikainen työelämä, jossa tuhansia ihmisiä voi olla saman yrityksen palveluksessa, jotkut yhtäjaksoisesti kymmeniä vuosia, ja jossa vertaus lihakauppaan on paitsi mauton myös huono lähtökohta. Taloustieteilijät käyttävät tässäkin mielellään atomistista käsitteistöä ja puhuvat työmarkkinoista, joilla työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja asettuvat tasapainossa yhtä suuriksi. Työelämän ilmiöitä tarkastellaan seuraavassa instituutiotaloustieteen näkökulmasta. 9. Moraalikato ja motivaatiokato työelämässä Instituutiotaloustieteessä tavoitteena on tunnistaa talouden instituutioita, selittää niiden syntyä ja toimintaa sekä arvioida kansantaloudellista merkitystä. Se antaa myös neuvoja, miten olemassa olevia instituutioita voitaisiin kehittää yhteisön kannalta paremmiksi, mitä niistä olisi koetettava juurruttaa pois, ja millä tavoin kyettäisiin luomaan uusien instituutioiden syntymiselle otolliset edellytykset. Haastava tehtävä on ymmärtää, millaisissa vuorovaikutuksissa instituutiot toimivat keskenään, millä tavoin ne tukevat toistensa toimintaa, ja toisaalta miten ne toimivat toisiaan vastaan. Ihanteellisesti instituutiot pelaavat saumatta yhteen ja tuottavat yhteisen edun kannalta niin hyviä tuloksia kuin on inhimillisesti mahdollista. Adam Smithin moral sentiments eli moraalitunnot ovat kaiken yhteiskunnan kivijalka, ja ne sopivat aloitukseksi työelämän instituutioiden tarkasteluun. Taloustieteessä käytetään käsitteitä, jotka ainakin näyttävät vihjaavan moraalituntoihin. Moraalikato on yksi tällaisista. Sopimukset toimijoiden välillä voidaan nähdä lupausten vaihtona. Vaatevalmistaja lupaa vähittäismyyjälle, että paidat on ommeltu kunnolla eivätkä saumat ratkea ensimmäisellä käytöllä, vähittäismyyjä lupaa asiakkaalle, että valmistaja pitää sanansa, ja asiakas lupaa, että maksuksi

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mikrotaloustiede (31C00100)

Mikrotaloustiede (31C00100) Mikrotaloustiede (31C00100) Syksy 2016 Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto Luento 1: Johdanto 1. Mitä on mikrotaloustiede 2. Miksi opiskella mikrotaloustiedettä 3. Tyypillisiä käsitteitä 4. Esimerkki: niputtaminen

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

4 Matemaattinen induktio

4 Matemaattinen induktio 4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1 May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.

Lisätiedot