LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ"

Transkriptio

1 1 Heikki Susiluoma Maaseutututkija (FT) Tuohitie Jyväskylä LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Matkailun mikroyrittäjä osana yhteisöään Syrjäisen maaseudun kehittämisnäkökulmat luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjän näkökulmasta.

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TIIVISTELMÄ eli KESKEISET TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 2.1. OSA- AIKAISUUS JA ELÄMÄNTAPAYRITTÄJYYS ALAN KEHITTÄMISEN YHDEKSI LÄHTÖKOHDAKSI 2.2. POLTTAVIMMAT ONGELMAT LIITTYVÄT KASVAVAAN BYROKRATIAAN, VEROTUKSEEN JA KANNATTAVUUDEN EI VERKOSTOITUMISEEN 2.3. MONIPUOLINEN TYÖHISTORIA JA AMMATTITAUSTA TAKAA MONIMUOTOISUUDEN LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUISSA 2.4. ALUEELLINEN ERIKOISTUMINEN ELI KÄRKITUOTE AUTTAA MARKKINOINNISSA 3. LÄHTÖKOHTIA TUTKIMUKSELLE 3.1. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN HAASTEET 3.2. MATKAILU JA LUONTOMATKAILU 3.3. LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUT 3.4. LUONTOMATKAILUN KOULUTUS 4. TUTKIMUKSEN KULKU Mitä tehtiin ja minkälaisin menetelmin HAASTATTELUT 4.2. KYSELYTUTKIMUS 4.3. KYSELYYN VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 4.4. OSALLISTUVA TOIMINTATUTKIMUS 5. OHJELMAPALVELUIDEN ERILAISET YRITTÄJÄTARINAT / TARINAN ELEMENTIT 5.1. VAHVA HARRASTUS POHJALLA 5.2. ALÄMÄNMUUTOS TAI ELÄMÄNTAVAN MUUTOS 5.3. PAIKKA JA PERINNESIDONNAISUUS

3 ASIAKASTARJONTA 5.5. LUONTOKOHDE MÄÄRÄÄ SIJAINNIN 6. TUTKIMUKSEN TULOKSET 6.1. LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN, OPISKELU JA TYÖHISTORIA Haastattelut Kysely Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Kehittämisehdotuksia 6.2. LUONTO- OHJAAJAKSI KOULUTTAUTUMINEN Haastattelut Kysely Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Kehittämisehdotuksia 6.3. TÄMÄNHETKINEN TUOTEVALIKOIMA JA ASIAKKAAT Haastattelut Kysely Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Kehittämisehdotuksia 6.4. PÄÄTOIMISUUS JA KANNATTAVUUS Haastattelut Kysely Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Kehittämisehdotuksia 6.5. MATKAILUALAN JA ERITYISESTI LUONTOMATKAILUALAN SISÄINEN YHTEISTOIMINTA Haastattelut Kysely Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Kehittämisehdotuksia 6.6. MUUHUN YHTEISTYÖ; VIRANOMAISET, KYLÄYHTEISÖ, METSÄSTÄJÄJÄRJESTÖT Haastattelut Kysely Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Kehittämisehdotuksia 6.7. TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU, OMAT SUUNNITELMAT JA ALAN YLEINEN KEHITTÄMINEN Haastattelut Kysely Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Kehittämisehdotuksia

4 3 7. LUONTOMATKAILUN LÄHDEAINEISTOJA LIITE: LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITYKSEN VIISI TÄRKEINTÄ ONGELMAA

5 4 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksessa tavoitteena on tarkastella maaseudun kehittämisen kysymyksiä yhden toimijan luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjän - näkökulmasta ja hänen avullaan. Ohjelmapalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yrityksiä ja erityisesti yrittäjiä, joiden pääasiallinen tulonlähde on tai ainakin pyrkii olemaan ihmisten vieminen luontoon erilaisten aktiviteettien muodossa. Tärkeä paino tutkimuksessa on näiden yrittäjien toimintahistorian, pärjäämisen ja arjen kuvauksessa. Sitä kautta luodaan kuvaa laajemmasta luontomatkailun merkityksestä ja roolista maaseudun elävänä ja toimivana pysymisessä. Itse kuvauksen ja kehittämisehdotusten lisäksi tässä tutkimuksessa haluan haastaa myös muutamia itsestäänselvyyksiä, jotka liittyvät matkailuun, luontomatkailuun, kasvuyrittäjyyteen ja nk. elämäntapayrittäjyyteen. Tutkimus on tehty käyttämällä teemahaastattelua, kyselyä ja osallistuvaa toimintatutkimusta. Tutkimukseen haastattelin yhteensä 24 luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjää. Vain paria poikkeusta lukuun ottamatta heidän koko yritystoimintansa perustuu ohjelmapalveluihin eli ihmisten luontoon viemiseen ja joillakin siihen yhdistettyihin majoitus- ja ruokapalveluihin. Tähän tutkimukseen mukaan otetut yrittäjät keskittyvät lähes 100 %:sti lihasvoimin tehtäviin retkiin luontoon ja luonto, eläimet, kalastus, metsästys ovat yritystoiminnan keskiössä. Haastattelin myös jonkin verran matkailun muita toimijoita kuten viranomaisia, kehittäjiä, opettajia. Kyselyaineiston keräsin nettiin rakennetulla kyselykaavakkeella. Kyselyllä kokosin tietoa aikaisemmasta koulutuksesta ja ammatista, luontoalan koulutuksesta, taloudellisesta pärjäämisestä, verkostoitumisesta ja näkemyksistä alan kehittämiseen. Kyselyssä oli valintakysymyksiä, arvottamisväitteitä sekä avoimia vastauskenttiä. Kyselyä levitettiin koko maahan aktiivien toimijoiden avulla ja poimimalla osoitteita netistä ja muista lähteistä. Käytännön kriteerinä olivat ohjelmapalvelutarjonnan lisäksi toimivat nettisivut, joilta sähköpostiosoite löytyi. Kyselykehotuksia lähti noin 450 ja kyselyyn reagoi 113 yrittäjää, joista kokonaan loppuun asti kyselyyn vastasi 81. Osallistuva toimintatutkimus tarkoittaa sitä, että tutkimuksen tekijänä ja työn suorittajana toimin itse luontomatkailualalla. Olen kehittänyt oman tuotteen ja olen tämän GPS- retkikonseptin myötä myös osa matkailualan verkostoa Keski- Suomessa, Keski- Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Etelä- Pohjanmaalla ja Kainuussa. GPS- retkikonsepti kokoaa yrittäjiä toimimaan verkostomaisesti. Tutkimuksen tärkeä tulos on luontomatkailun kuvan tarkentuminen erityisesti ohjelmapalveluyrittäjien osalta. Heistä ei ole aiemmin tehty läpivalaisevaa tai kattavaa

6 5 selvitystä. Koko luontomatkailualaa on tarkasteltu eri tutkimuksissa (mm. Petäjistö, Selby, 2012). Luontomatkailualaa koskevassa tutkimuksessa tiedon keräämisessä ongelmana on esimerkiksi se, että työ- ja elinkeinoministeriön tilastoinnissa sekoittuvat majoittajat ja ohjelmapalveluyrittäjät. Tutkijana näen ohjelmapalveluyrittäjät luontomatkailun laaja- alaisen kasvamisen tärkeinä avaintoimijoina. Ohjattujen luonnossa tapahtuvien aktiviteettien lisääntymisen myötä tarjoutuu myös maaseudun majoitustoiminnalle tilaisuus laajentua. Tässä tutkimuksessa laajeneminen tarkoittaa nimenomaan koko Suomea ja maaseutua kaikkialla, ei vain isoja hiihto- ja retkeilykeskittymiä, joita en tarkastele erikseen. Luontomatkailu on nykyajan harvoja kasvavia toimialoja ja siksi myös monen tahon kiinnostuksen kohteena. Tämä on lisännyt erilaisten kyselyjen ja selvitysten määrää sekä yrittäjien väsymistä niin kyselyihin kuin hankkeisiinkin. Siinä voi olla yksi selitys, miksi kyselyyn vastaamisen prosentti ei kohonnut isommaksi. Jonkin verran kommentteja erilaisten kyselyjen ja hankkeiden tekemisen runsaudesta kaikui minunkin korviini. Taasen kysymys, johon en viitsi ilmaiseksi vastata...! Olen toiminut alalla jo 22 vuotta ja tiedän mistä puhun! Tällaisia kysymyksiä on tullut urani aikana ainakin kpl...ja väsyttää vastata samanlaisiin kysymyksiin että konsultti saa palkkansa ja voi mukamas levittää tuloksia luennoillaan ja saada näennäisuskottavuutta! (kyselystä poimittua) Tutkimus on tehty Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (työ- ja elinkeinoministeriö) apurahan turvin.

7 6 2. TIIVISTELMÄ eli KESKEISET TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Seuraavassa tutkimuksen keskeiset johtopäätökset perusteluineen esitettyinä kehittämissuuntina (4 aihealuetta). Tutkimuksen tuloksia esittelen seikkaperäisemmin jäljempänä OSA- AIKAISUUS JA ELÄMÄNTAPAYRITTÄJYYS ALAN KEHITTÄMISEN YHDEKSI LÄHTÖKOHDAKSI Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät ovat varsinkin isojen matkailukeskittymien ulkopuolella - usein osa- aikaisia, muusta ammatista siirtyneitä luontoa, kalastusta, metsästystä ikänsä harrastaneita ammattilaisia, joille tekemisen ilo ja elämäntapa ovat usein yhtä tärkeitä kuin taloudellinen tulos. Useat heistä saavat osan elantoaan vielä muusta työstä ja lähes kaikki hyödyntävät aikaisempaa ammattiaan ja osaamistaan luontomatkailutyössään. Niin luontomatkailun ohjelmapalvelutoiminnan jatkuvuuden, monimuotoisuuden kuin maaseudun kehittämisenkin kannalta olisi kehittämistyössä kiinnitettävä huomiota osa- aikaisen elämäntapayrittäjyyden kehittämiseen sen omista lähtökohdista ja yleisesti koko alan pienyrittäjien toiminnan kannattavuuden parantamiseen. Suomalaisen maaseudun ja eräällä tapaa koko Suomen yhtenä uutena suuntana (sisäisenä Nokiana) voisi olla luontoalan elämäntapayrittäjyys. Isojen asutus- ja matkailukeskittymien ulkopuolella luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät ovat usein mitä parhaita esimerkkejä siitä, miten halu tehdä jotain työtä ja sen sijainti määrää koko elämäntavan. Elämäntapayrittäjyys on tässä tutkimuksessa vaihtoehtoinen, jopa vastakkainen käsitteelle kasvuyrittäjyys. Elämäntapayrittäjyys voi muuttua kasvuyrittäjyydeksi, mutta tutkimukseni taustalla olevan maaseudun kehittämisen tavoitteen kannalta se ei ole oleellista. Voidaan jopa väittää, että elämäntapayrittäjyys on maaseudulle suurempi siunaus kuin kasvuyrittäjyys. Monimuotoisesti maaseudun kyliin ja usein omille kotipaikoille asettuva elämäntapayrittäjyys tuo maaseudulle usein enemmän ihmisiä kuin kasvuyrittäjyys. Ja juuri aktiiviset ihmiset ovat maaseudun hupenevin luonnonvara. Maaseudulla on elanto aina tullut useista eri lähteistä, ja maaseudun elinvoimaisuuden yhdeksi takeeksi on vielä nykyaikanakin tarjottu moniammatillisuutta. Luontomatkailu kokonaisuudessaan ja erityisesti ohjelmapalvelut ovat sidoksissa siihen luontoon, jonka yrittäjä tuntee ja jonka hän voi muille ihmisille avata tarinoillaan. Siksi samaa konseptia ei aina voi viedä laajemmalle alueelle tai esimerkiksi kasvattaa ryhmien kokoa. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kyse vastakkainasettelusta vaan enemmänkin elämäntapayrittäjyyden tekemisestä näkyväksi ja hyväksytyksi. Kun kasvuyrittäjyys määritellään usein niin, että yrittäjän keskeinen työn tavoite on kasvattaa yritystä mahdollisimman nopeasti, niin elämäntapayrittäjyydessä tavoite on usein jatkuvuus ja elämänikäinen työpaikka. Kasvuyritys on usein rakentajalleen tapa tienata nopeasti rahaa ja

8 7 myydä yritys hyvällä tuotolla. Tällainen logiikka sopii huonosti maaseudun pieniin ohjelmapalveluyrityksiin. OECD:n ja Eurostatin määritelmän mukaan kasvuyrityksen työllisyys ajanjakson alussa on vähintään 10 henkeä ja seuraavan kolmen vuoden aikana henkilöstön keskimääräinen kasvu ylittää 20 prosenttia vuositasolla. (Tilastokeskus 2011) Pitää tykätä tästä hommasta olla palo näihin töihin, eikä voi tuijotella työaikoja vaan usein menee viikonloput näissä hommissa ja yöt. Kun on erilaisia porukoita ja iltaa vietetään, niin se on kello 3 herkästi ennen kuin kaikki on tehty. (H10) ONKO LUONTOMATKAILUN ELÄMÄNTAPAYRITTÄJÄ OTTAMASSA ENTISEN PIENVILJELIJÄ/METSURIN PAIKAN MAASEUDUN YHTENÄ TUKIJALKANA? 2.2. POLTTAVIMMAT ONGELMAT LIITTYVÄT KASVAVAAN BYROKRATIAAN, VEROTUKSEEN JA KANNATTAVUUTEEN EI VERKOSTOITUMISEEN Erilaisissa raporteissa peräänkuulutetaan verkostoitumista ja yhteistoiminnan puute nähdään eräänä keskeisenä ongelmana luontomatkailualan kehittymiselle. Tämän tutkimuksen haastattelut ja kysely eivät tue tätä näkemystä. Niin 24 henkilökohtaisesti teemahaastateltua yrittäjää kuin valtaosa kyselyaineistoon vastannutta (81 kpl) luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjääkin nostivat toiminnan ongelmien keskiöön byrokratian ja sen kasvun, verotuksen moninaisuuden ja korkean tason sekä yleisen kannattavuuden. Kyselytutkimukseni avoimessa kysymyksessä pyysin vastaajia kirjaamaan viisi keskeisintä ongelmaa tärkeysjärjestyksessä. Eniten ykkös- ja kakkossijoja sekä kokonaismainintoja keräsi ongelmavyyhti, jota kuvaan byrokratian, verotuksen ja työvoiman palkkauksen koriksi. Samalla laskumenetelmällä toiseksi eniten merkintöjä sai kannattavuuteen, mainostamiseen, markkinointiin ja omaan osaamiseen liittyvät asiat. Kolmas kokonaisuus piti sisällään olosuhteisiin liittyviä asioita kuten sesonkiluonne, syrjäisyys, alan yleinen arvostus, yhteydet ja yleinen markkinointi. Neljänteen koriin tuli erilaisia yhteistyöhön viittaavia mainintoja kuten verkostoituminen, kilpailun vääristyminen, kateus, viranomaisyhteistyö, maanomistus. Valtaosa näistä ohjelmapalveluyrityksistä on 1-2 hengen mikroyrityksiä, jolloin esimerkiksi erilainen raportointi koetaan raskaaksi. Lisäksi matkailussa on käytössä useita eri arvonlisäverokantoja, mikä hankaloittaa yrittäjää, jolla on ohjelmapalveluiden lisäksi majoitusta ja ruokailua. Hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä määräyksistä voisi mainita ruskeisiin tienvarsikyltteihin liittyvät määräykset. Vanha sinivalkoinen kyltti ei tuota mitään haittaa kuin korkeintaan kyltissä mainitulle yrittäjälle, mutta uudistus ja lisärasite tehdään yrittäjän kustannuksella. Vanhaa kylttiä ei saa enää pitää. Kannattavuus liittyy myös vahvasti osa- aikaisuuteen ja matkailun kausiluonteisuuteen maassamme. Maantieteelle ja ilmastolle emme voi mitään ja sen vuoksi tämän osa- aikaisuuden ottaminen kehittämisen lähtökohdaksi ja kohteeksi (eikä poistettavaksi ongelmaksi) voisi edesauttaa luontomatkailun ohjelmapalvelujen ja koko luontomatkailun kasvua maaseudulla.

9 8 Byrokratian, verotuksen ja kannattavuuden ongelmavyyhteen kietoutuu myös ulkopuolisen työvoiman palkkaamisen ongelma, joka on monilla kehittämisen esteenä. Kausityövoiman palkkaamiseen sekä uusien ammattilaisten alalle opettamiseen voisi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen olla yhtenä ratkaisuna. KANNATTAVUUS JA YHTEISTYÖ KIETOUTUVAT KESKENÄÄN Yhteistyö yrittäjien kesken saa tutkimuksessa yllättävän positiivisen vastauksen. Vain häviävän pieni osa (1.2 %) kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Parannettavaa toki on, mutta avoimissa vastauksissa valtaosa on joko positiivisia kuvauksia tai kehittämisajatuksien pohtimista. Usein yhteistoimintaa hiertää tai ongelmien taustalla ovat samat keskeiset ongelmakohdat kuin alan yrittäjien arjessa muutenkin eli kannattavuus ja byrokratia sekä verotus. Yksi tärkeä asia verkoston rakentamisessa olisi hinnoittelun opettelu ja harjoitteleminen. On ehkä luonnollista että matkailualan konsultit tarjoavat verkostoitumista ja yhteistyötä ratkaisuksi tuotekehityksen ja paketoinnin lisäksi, koska niihin heillä on osaamista ja lääkkeet. Verotuksen, byrokratian ja kannattavuuden ongelmiin on vaikeampi vastata. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat ongelma muiden joukossa, ja usein yhteistyö paranee siinä vaiheessa, kun asiakasvirrat kasvavat. Vaikka olenkin saanut joistakin hankkeista kontakteja ulkomaille, niin alan olla aika kypsä näihin hankkeisiin. Jos ei pysty tutustumaan oman alueen yrityksiin ilman hankkeita, niin on huono juttu. (H6) Yrittäjien viiden ongelman listasta tarkemmin liitteessä MONIPUOLINEN TYÖHISTORIA JA AMMATTITAUSTA TAKAA MONIMUOTOISUUDEN LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUISSA Haastatteluissa nousee vahvasti esiin ennen luontomatkailualalle ryhtymistä hankitun koulutuksen ja työkokemuksen merkitys. Samalla kun näiden taitojen ylläpito on tärkeää, ne muodostavat pohjan ohjelmapalveluiden monimuotoisuudelle. Aikaisemmassa työssä hankitun ammattitaidon mukaan voidaan erikoistua esimerkiksi hoivan ja luontoretken yhdistelmälle, lajintunnistukselle tai selviytymistaidoille. Kyselyyn vastanneiden ohjelmapalveluyrittäjien keski- ikä oli noin 50 vuotta ja suuri osa asettui 45 ja 60 ikävuoden välille. Vaikka alalle tulee nuoria osaajia suoraan koulunpenkiltä, keski- ikäisyyden voi nähdä hyvin voimavarana. Usein erilaisissa erätaidoissa oma vuosien kokemus on hyvä laadun tae ja luo sekä turvallisuutta että tunnelmaa asiakkaille. Tärkeää on tässä hommassa että ei ole ihan pieniä lapsia. Nuorimmainenkin oli vuotias kun aloittelimme tätä hommaa. Siksi kai monet ohjelmapalveluyrittäjät ovat vähän vanhempaa väkeä. (H10)

10 9 LUONTO- OSAAMISEN KOULUTUS TAKAA ALAN KEHITTYMISEN TARJONTA LISÄÄ KYSYNTÄÄ Vaikka luontomatkailun loputtomat mahdollisuudet on jo osin kulunut klisee, osaltaan se pitää paikkansa. Mutta alalle pääsy ja oman ekologisen lokeronsa löytäminen vaatii vuosien työn. Esimerkiksi luontokatselun uusia yrittäjiä on tullut viime vuosina erityisesti Kainuussa. Silti se ei ole poissa aikaisemmin aloittaneilta. Luontokuvaus ja luonnon katselu on laajeneva harrastus, ja erityisesti ulkomaiset asiakkaat eivät löydä kohteita ilman asiantuntevaa opastusta ALUEELLINEN ERIKOISTUMINEN ELI KÄRKITUOTE AUTTAA MARKKINOINNISSA Suurten matkailukeskittymien ulkopuolella yhtenä tärkeänä ongelma- alueena luontomatkailussa nähdään alueellisen markkinoinnin ja erikoistumisen vaikeus. Kaikissa seutukunnissa ei luonto voi olla yleisellä tasolla vahvuus. Haastattelut kokosin kahden maakunnan alueelta, ja selkeä ero Kainuun ja Keski- Suomen ohjelmapalveluille luontomatkailussa on, että isolla alueella Kainuussa on osattu koota yrityksiä yhteen ja rakentaa brändiä siten, että karhujen ja muiden näyttävien eläinten katselu on se kuva, joka annetaan markkinoinnissa. Luontomatkailuyritysten yhdistys Wild Taiga on hyvin rakennettu kuva, jonka myötä matkailijat ovat löytäneet vuosi vuodelta paremmin myös Kainuun muiden pienten matkailuyritysten asiakkaiksi. Yhteiskunnan tuki kannattaisikin suunnata sellaisille alueellisille markkinointiponnisteluille, jossa on selkeä kärkituoteajattelu. LUONTO ON KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA on hokema vailla vastaavuutta arkitodellisuudessa. Meillä on luontoa kaikkialla, kun vähänkin kuljetaan taajamien ulkopuolelle. Ehkä tällä hokemalla ei ole sitä tarkoitettu, mutta helposti syntyy mielikuva siitä, että luonnon hyödyntämistä ei olisi oivallettu. Todellisuudessa luontoalalle ryhtymistä ja omia tuotteita miettii moni ihminen ja alaa myös kokeilee moni ja vain osa pystyy rakentamaan itselleen siitä ammatin. Ohjelmapalveluyrityksen ja kiinnostavan ohjelman rakentaminen on pitkä ja vaativa työ. Luonto sinällään ei ole käyttämätön. Ihmisten kohtaaminen ja asiakkaan pitäminen on vaikeampaa kuin luonnon kohteen löytäminen. Alan esimerkkiyrityksillä ja vanhoilla konkareilla on takanaan useampi tappiollinen tai nollavuosi, jolloin tuotetta on kehitetty ja tehty tunnetuksi. Jos jaksaa hankkia elantonsa muista töistä ja on sinnikäs, jossakin vaiheessa puurtaminen palkitaan.

11 10 3. LÄHTÖKOHTIA TUTKIMUKSELLE 3.1. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN HAASTEET Suomalaisella maaseudulla on sanottu luvulla käynnistyneen uuden autioitumisaallon. Sitä vauhdittavat kuntaliitokset, koulujen sulkemiset ja keskittäminen. Myös maataloudessa ovat vallalla yhä suuremmat yksiköt. Siksi katseet kääntyvätkin maaseudun kehittämisessä ainoan selkeästi kasvavan elinkeinon puoleen. Matkailu on kasvanut vuosi vuodelta ja matkailun sisällä luontomatkailu vieläkin suuremmalla prosentilla. Tämä on näkynyt esimerkiksi kuntien strategioissa: Kun vielä 10 vuotta sitten matkailu nähtiin useissa kunnissa marginaalisena puuhasteluna, nyt alkaa kaikkien kuntien suunnitelmissa olla luontomatkailuun panostaminen, vaikka se ei konkreettisesti vielä tarkoittaisikaan isoja satsauksia. Matkailu on yksi maailman suurimmista elinkeinoista. Se on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin tuoja. Alan merkitystä kasvattaa sen paikkasidonnaisuus, jolloin työpaikkoja ei voi siirtää muille paikkakunnille tai muihin maihin. Lisäksi matkailu tulee myös jatkossa pysymään työvoimavaltaisena. (Petäjistö, Selby, Metlan työraportteja 246, 2012) Kun samaan aikaan kesämökeillä vietetään yhä pidempiä aikoja, monen maaseutualueen aktiivisena säilyminen on yhä riippuvaisempi siellä väliaikaisesti vierailevasta joukosta. Maaseudulla on perinteisesti oltu monialayrittäjiä, ja sellaisia ovat myös luontomatkailuyrittäjät ja erityisesti ohjelmapalveluyrittäjät. Vesalan ja Co (2013) tutkimuksessa todetaan, miten maaseudun monialayrittäjät ovat vähemmän uupuneita kuin perinteisen maatalouden yrittäjät, jotka kokevat etteivät selviä yrittäjyyden vaatimuksista. Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät näkevät Petäjistön ja Selbyn (Metla, 2012) mukaan itsensä toteuttamassa muutakin tehtävää kuin yrittäjyyttä. Heillä luontoon ohjaaminen sisältää myös kasvatustehtävän MATKAILU JA LUONTOMATKAILU Matkailun on arvioitu työllistävän vuonna 2010 vajaat henkilöä eli n. reilu 2 % työvoimasta. Tästä määrästä ulkoilun ja luontomatkailun arvioidaan käsittävän noin kolmanneksen henkilötyövuotta. Vaikutus heijastuu kuitenkin laajemmalle, koska on arvioitu, että vain neljäsosa luontomatkailuyrityksistä on päätoimisia. Kaksi kolmesta toimii ympärivuotisesti. Lisäksi luonnon virkistyskäyttöä mittaavassa väestötutkimuksessa on arvioitu, että 43 prosenttia suomalaisista tekee vuosittain yöpymisen sisältävän luontomatkan. Metsäntutkimuslaitoksen työraportti N:o 246:ssa Leena Petäjistö ja Ashley Selby tarkastelevat luontomatkailun moninaista kenttää: Yritykset ovat monialaisia ja toimivat useilla toimialoilla, joko itse palveluita tuottaen tai alihankintana tarjoten. Myös monet pienetkin majoitusyritykset tarjoavat ravitsemus- ja ohjelmapalveluita. Luontomatkailuyritykset työllistivät keskimäärin kolme vakituista ja viisi

12 11 määräaikaista työntekijää. Yhteensä yritykset työllistivät keskimäärin 41 henkilötyökuukautta vuonna 2009 ja koko luontomatkailualan työllisyysvaikutusten arvioitiin olevan henkilön suuruusluokkaa. Luontomatkailuyrityksiä on tutkittu suhteellisen vähän osin sen vuoksi, että alan tilastointi on hajallaan eri rekistereissä. Matkailussa on jo pitkään puhuttu siitä, miten massaturismin aika on ohi ja nyt etsitään pienemmissä porukoissa henkilökohtaisempia elämyksiä. On myös sanottu, että silloin kun etsitään jotakin erityistä, ollaan myös valmiita maksamaan siitä. Vaikka luontomatkailu on kasvanutkin, tämä ei välttämättä aivan ole realisoitunut suomalaisella maaseudulla. Esimerkiksi merkkejä laman tuomasta tinkaamisesta on myös luontomatkailussa, ja yritysten vähentäessä ostoja on ollut vaikea löytää yksityisistä ihmisistä uusia asiakkaita. Suomalainen ei luontoon viemisestä kovin helposti maksa. Useat pienyrityksiä koskevat tutkimukset ovat tuoneet myös esiin, että yrittäjyys ei ole homogeeninen käsite. Yrittäjyys vaihtelee yrittäjän tavoitteiden, asenteiden ja elämäntavan ja myös osaamisen perusteella. Yrittäjän asenteisiin vaikuttavat myös alueen yrityskulttuuri (esim. Komppula 2004, Selby 1989, Petäjistö ym. 2001, Selby & Petäjistö 2008). Petäjistö ja Selby arvioivat, että luontomatkailun ytimen yrityksiä, joiden toiminnasta ainakin osa tapahtuu luonnossa olisi 5700 kpl, kun mukana eivät ole ravitsemusyritykset. Ohjelmapalveluyrityksiä olisi noin 1000 kpl. Kun määrittelyä tiukennetaan niin, että luonto on vahvasti yrityksen toiminnan keskiössä, silloin arvio luontomatkailuyrityksistä on 3000, joista ohjelmapalveluyrityksiä on LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUT On hyvin suosittua todeta matkailun kehittäjäpuheessa, että luonto on käyttämätön vara ja että Keski- Euroopassa olisi tulijoita valtavia määriä kun vain osataan tuotteistaa. Tällainen puhe kertoo osin luontomatkailun arjen ymmärtämättömyydestä, siitä, miten isojen ponnistelujen takana on toimivan ulkomaan kontaktin rakentaminen ja minkälaista tasapainoilua tuotekehitys ja asiakaspalvelu ovat hyvän luontoelämyksen ja taloudellisen tuottavuuden välissä. 4-8 hengen ryhmän kanssa saa vielä henkilökohtaisia elämyksiä aikaan, mutta tuotto jää pieneksi. Isojen ryhmien kanssa tuote saattaa muuttua ratkaisevasti. Toinen merkittävä ongelma- alue on, että samalle maantieteelliselle alueelle on joskus todella vaikea kehittää aktiviteetteja jokaiselle vuodenajalle. Silloin vuoden tili on tehtävä lyhyen sesongin aikana. Pienimuotoisessa luontomatkailussa on kasvun rajat hyvin helposti saavutettu. Myös luontomatkailussa muodit ja trendit vaihtelevat. Vain kalastus ja metsästys pysyvät vuodesta toiseen lähes samanlaisina vain uusia alueita bongaillaan. Toisaalta hyvillä persoonallisilla ideoilla ja paneutumisella voi melkein minne tahansa rakentaa oman lokeronsa luontomatkailussa ja sinnikkäällä työllä löytää ne omaan tuotteeseen innostuneet matkailijat. Tällä tavalla uusi yrittäjä saattaa tuoda aivan uusia ihmisiä luontomatkailun asiakkaiksi.

13 12 Näin on hiljalleen käynyt esimerkiksi Kainuussa, missä luontomatkailutoiminta on laajentunut ja uusille yrittäjille on löytynyt oma asiakaskunta. Parhaiten tämä on toiminut, kun uusi toimija on ensin tehnyt töitä alueen yrityksissä kiireisenä aikana ja samalla tutustunut jo olemassa olevaan tarjontaan. Voidaan sanoa, että luonto ei ole heikosti käytetty resurssi vaan yrittäjien yksilöllisten polkujen rakentamiseen voisi kiinnittää enemmän huomiota. Luonto on joka paikassa olemassa mutta liiketoiminta syntyy siitä, kun ihminen kohtaa toisen ihmisen oikealla tavalla. Matkailupuheessa on manattu massaturismin kuolemaa ja persoonallisten yksilöllisten tuotteiden esiinmarssia jo pitkään. Silti se ei välttämättä realisoidu matkailuyrittäjien asiakasvirrassa. Matkailuelinkeino on globaalisti muuttunut tai muuttumassa. Vanhalle matkailulle on ollut tyypillistä esimerkiksi massaturismi. Siinä on ollut tärkeää auringon ottaminen tai halpa hinta, ja silloin suurtuotannolliset edut ovat olleet tärkeässä asemassa (Poon 1993, Page & Dowling 2001). Poonin (1993) mukaan uudelle matkailulle sitä vastoin on tunnusomaista loman joustavuus, yksilöllinen palvelu (jossa kuitenkin otetaan huomioon myös suurtuotannolliset edut), palvelujen tarjonnan perustuminen asiakkaiden vaatimuksiin ja myös se, että massamarkkinointi ei ole dominoivaa ja markkinoinnissa otetaan huomioon jokaisen yksilön omat taustat. Vaikka matkailu on edelleen tuote suurille joukoille, ovat asiakkaat nyt aikaisempaa kokeneempia matkailijoina, paremmin koulutettuja, määränpääorientoituneita sekä joustavampia ja vihreämpiä. Nykyisin asiakkaat arvostavat myös aikaisempaa enemmän matkakohteiden ympäristöä ja kulttuuria. (Petäjistö & Selby, 2012 s. 10) Mielenkiintoista on, että Norjassa luontomatkailu näyttäytyy saman tyyppisenä pienten yritysten elämäntapayrittäjyytenä, jossa jokin muu kuin raha ja taloudellinen menestys on tärkeää. Tämä käy ilmi tuoreesta raportista. (Naturbaserte reiselivsbedrifter i Norge, 2014) 3.4. LUONTOMATKAILUN KOULUTUS Suomessa on Opetushallituksen tilaston (Vipunen) mukaan 13 erä- ja luonto- oppaaksi valmistavaa oppilaitosta. Samasta tilastosta löytyy opiskelijoiden lukumääräksi vuonna ja valmistuneiden määräksi 86. Mutta kun siihen lisätään ne muulla nimikkeellä samaan työhön kouluttavat, joita tiedän olevan, mutta jotka ovat tilastoitu eri nimikkeellä, niin maastamme löytyy lähes 20 oppilaitosta, jotka antavat opetusta luonto- oppaan tai eräoppaan ammattiin. Arviolta vuosittain valmistuu siis useita kymmeniä, ehkä jonkin verran yli sata opasta. Vipusen tilaston mukaan valmistuneiden määrä luonto- ja eräoppaan koulutuksesta on ollut vuosittain luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ollen koko vuosikymmenen aikana noin 900. Naisten osuus on kohonnut vuosikymmenen loppuun tultaessa niin että heitä on hieman yli puolet. Vuosikymmenen alussa reilu 40 %. Oppilaitokset ja alan opettajat myöntävätkin, että kaikki eivät jää tähän ammattiin ja harvat perustavat oman yrityksen. Silti luonto- ohjaaja- ja eräopasopintoja voi käyttää monessa ammatissa hyväkseen.

14 13 Luonto- ohjaajien koulutus on muuttunut viime vuosina talouden paineessa, ja osa alan yrittäjistä kritisoi esimerkiksi työssä oppimisen määrän kasvua, mikä tarkoittaa, että isompi osa opetuksesta jää alan yrittäjien harteille. Monet yrittäjät kritisoivat voimakkaasti tätä, ja osa heistä olisikin valmiimpia kehittämään lyhytkestoisen yritykseen tutustumisen sijasta oppisopimusjärjestelmää, jolloin voisi kouluttaa nimenomaan oman alan töihin uusia toimijoita. Nykyinen tutkinto ja sen vaatimukset ovat vieneet hommaa väärään suuntaan. Taustalla on valitettavasti se, että halutaan oppilaitoksille rahaa ja kun pelataan tulosperusteisesti, niin tutkinnot yritetään saada valmiiksi hinnalla millä hyvänsä. Toinen ongelma on se, että tutkintoon voi valita valinnaisina palikkoina niin runsaasta valikoimasta opintokokonaisuuksia, että ei todellakaan voi tietää minkälaisin valmiuksin sieltä oppilaita tulee. Jos pyörit tunnin mörrimöykkynä nuotion ympärillä, niin se riittää näytöksi. Myös luonnon tuntemus on mennyt alaspäin. Jos sun tarttee osata vain 10 kasvia, eikä edes tietää mihin niitä käytetään, niin on se heikkoa. (H25) Koska luontomatkailu on kasvava ala ja luonto- opastusta voi liittää moneen muuhun työhön matkailualalla ja vaikka hoitoalalla, koulutuksen määrän voimakas vähentäminen ei ole viisasta. Koulutuksen vaatimusten kirkastaminen voisi kuitenkin olla paikallaan.

15 14 4. TUTKIMUKSEN KULKU Mitä tehtiin ja minkälaisin menetelmin? 4.1. HAASTATTELUT Tutkimusta varten haastattelin Keski- Suomessa ja Kainuussa yhteensä 24 luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjää. Lisäksi haastattelin aiheeseen liittyen asiantuntijoita ja muita luontomatkailun toimijoita. Kukaan haastatteluun pyytämäni alalla toimiva yrittäjä tai asiantuntija ei kieltäytynyt haastattelusta. Haastattelut tehtiin pääosin yrittäjän toimitiloissa tai kotona. Haastatteluihin käytetty aika vaihteli reilusta tunnista useampaan tuntiin. Haastattelut pyrin kirjoittamaan puhtaaksi mahdollisimman nopeasti, mutta tietojen tarkistamiseksi nauhoitin haastattelut. Tavoitteena ei ollut haastattelujen sanasta sanaan litterointi. Haastattelut muodostavat tärkeän osan tutkimusta ja perustavan aineiston yrittäjien motivaation rakentumisesta, alalle tulosta ja sille omistautumisesta. Oma luontomatkailualan kokemukseni helpotti lähestymistä ja olennaisten kysymysten esittämistä KYSELYTUTKIMUS Kysely oli nettikyselynä toteutettu useampiosainen kysely, joka sisälsi yhteensä 58 kysymystä taustakysymykset mukaan lukien. Kyselyn nettiosoitetta levitin erilaisten alan yhdistysten, hankkeiden, toimintaverkostojen yms. kontaktien kautta. Lisäksi etsin erilaisista luetteloista ja matkailusivustoilta sähköpostiosoitteita. Alueellista kattavuus toteutuu sillä, että vastaajia on kaikista maakunnista, mutta joidenkin maakuntien osuus on aktiivisten kyselyn levittäjien ansiosta isompi kuin arvioitu yrittäjien todellinen osuus. Toisaalta tutkimuksen tavoite ei ollut alueellinen tarkastelu, jolloin aktiivi yrittäjä on hyvä tiedon lähde maakunnasta riippumatta. Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät eivät ole luetteloitu tilastollinen yksikkö, jonka suuruus olisi selvillä ja maantieteellinen jakaumakin on vähintään yhtä epämääräinen. Petäjistön ja Selbyn (Metlan työraportti 246, 2012) arvio luontoon vahvasti nojaavista luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjistä on noin 800 ja kyselyni lähti noin 450 yrittäjälle, joista kyselyn aloitti yhteensä 113 yrittäjää, ja pääosassa kysymyksiä vastaajia oli siten, että ihan loppuun kysymykset vei 81 vastaajaa. Vastausprosentti oli siis reagoinneissa 25 % ja kyselyn loppuun vei noin 20 % kyselyn lähetetyistä. Pidän vastaajien määrän, maantieteellisen jakautumisen ja yritysten kokojakautuman pohjalta oikeutettuna arviota, että kyseessä on kuitenkin hyvin kuvaava läpileikkaus alan aktiivisista ja alaa kehittävistä yrittäjistä. Yritysten koko niin liikevaihdon kuin päätoimisuudenkin suhteen on linjassa Petäjistön ja Selbyn koko luontomatkailua koskeviin

2.3. MONIPUOLINEN TYÖHISTORIA JA AMMATTITAUSTA TAKAA MONIMUOTOISUUDEN LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUISSA

2.3. MONIPUOLINEN TYÖHISTORIA JA AMMATTITAUSTA TAKAA MONIMUOTOISUUDEN LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUISSA Heikki Susiluoma (versio 19.5. alkaen) LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Matkailun mikroyrittäjä osana yhteisöään Syrjäisen maaseudun kehittämisnäkökulmat luontomatkailun

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ

LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Heikki Susiluoma (versio 19.5. alkaen) LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Matkailun mikroyrittäjä osana yhteisöään Syrjäisen maaseudun kehittämisnäkökulmat luontomatkailun

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

PIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere

PIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere PIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere Geenivaraoppihanke Pirkanmaan Perinnepihalla Ahlmanin tarjoama opetuspaketti johdattelee vanhojen geneettisesti

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot