Asiakasedut. Lue lisää s. 8. Tilinpäätös. Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakasedut. Lue lisää s. 8. Tilinpäätös. Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009

2 Sisältö 1. Lyhyesti Tapahtumia Toimitusjohtajan katsaus Asiakasedut Sijoitustoiminta Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli Suomi-yhtiölle erittäin hyvä. Asiakkaille annettiinkin lisäetuja kaikkiaan yli 160 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina uusilla vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksilla saattaa olla lisäetuja pienentävä vaikutus. Jos vaatimukset nostetaan niin korkeiksi kuin EU:ssa nyt kaavaillaan, yhtiöiden on alennettava sijoitusriskiään. Se taas vähentää mahdollisuuksia tuottaa lisäetuja asiakkaille. Lue lisää s. 6 Asiakasedut Sijoitustoiminnan korkea tuotto mahdollisti taas hyvien lisäetujen jakamisen. Vanhat vakuutukset saavat vuodelta 2009 säästöilleen parhaimmillaan jopa yli 12 prosentin ja muutkin 4,5 5,0 prosentin tuoton. Edut maksetaan vuoden 2010 aikana. Vanhoille vakuutuksille aikanaan luvatuista 5 miljardin markan eli 840 miljoonan euron ylimääräisistä lisäeduista on antamatta 100 miljoonaa euroa. Yhtiö on maksanut lisäetuja vuosina kaikkiaan lähes 1,2 miljardia euroa. Lue lisää s. 8 Sijoitustoiminta Suomi-yhtiön sijoitustoiminta saavutti erittäin hyvän, 12,5 prosentin tuoton. Tilivuoden aikana riskiä asteittain lisättiin, kun edellisenä finanssikriisivuonna sitä oli kevennetty. Kokonaisuutena vuotuinen tuotto näiltä kahdelta vuodelta oli noin 4 prosenttia eli erittäin hyvä niin markkinakehitykseen kuin olosuhteisiinkin nähden. Yhtiön voi katsoa onnistuneen toimenpiteissään ja toipuneen finanssikriisistä hyvin. Lue lisää s. 10 Hallituksen toimintakertomus Konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 997 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia). Konsernin tase oli miljoonaa euroa (6 089 milj. euroa). Lue lisää s. 20 Tilinpäätös Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen vuodelta 2009 sekä verkkoversiona että pdf-tiedostona. Kieliversiot ovat suomi ja englanti. Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Pdf-tiedosto Verkkovuosikertomukseen sisältyy Pdf-muotoinen vuosikertomus, joka on helppo tulostaa kokonaisuutena.

3 LYHYESTI Erittäin hyvä tulos mahdollisti taas lisäetujen jakamisen Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen (Suomi-yhtiö) sijoitustoiminta tuotti vuonna 2009 erittäin hyvin, 12,5 prosenttia. Tuotto kattoi reilusti finanssikriisivuonna 2008 Suomi-yhtiöllekin tulleet sijoitustoiminnan tappiot. Yhtiön saavuttama tulos ja selvästi parantunut vakavaraisuusasema mahdollistivat yhteensä yli 160 miljoonan euron lisäetujen antamisen vakuutuksenottajille. Korkeimmillaan ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee yli 12 prosentin. Vuosina yhtiö on jakanut asiakkailleen erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa. Yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alusta. Se keskittyy hoitamaan vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Strategiaan kuuluu ottaa hallitusti riskiä sijoitustoiminnassa, jotta voidaan vastata mahdollisimman hyvin asiakkaiden pitkäaikaisiin tuottotavoitteisiin. Vakavaraisuus pidetään riittävän hyvänä, jotta asiakkaiden säästöille voidaan antaa mahdollisimman hyvä tuotto. Vakuutuskanta pienenee vähitellen. Vakuutuksenottajia on edelleen noin Vakuutuskannan pienentyessä vakavaraisuuspääoman tarve vähenee hiljalleen. Keskinäisenä yhtiönä Suomi-yhtiö jakaa vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa vakuutuksenottajille lisäetuina. Asiakkaille jaettujen lisäetujen taso on maailmantalouden kriisivuotta 2008 lukuun ottamatta ollut korkea paitsi vakavaraisuuspääoman palautuksen myös yhtiön hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Vuonna 2005 yhtiö julkisti periaatteet vakavaraisuuspääoman mahdollisimman tasapuolisesta palauttamisesta. Palautusta ovat ensisijaisesti saaneet yhtiön ns. vanhat vakuutukset, jotka olivat voimassa jo , koska näille vakuutuksille on aikanaan ehdollisesti luvattu kaikkiaan 840 miljoonan euron ylimääräiset edut. Hyvän vakavaraisuustasonsa ansiosta yhtiö on antanut vuoden 2006 jälkeen myös muille vakuutuksille vakavaraisuuspääoman palautusta. Vuoden 2009 lisäedut maksetaan asiakkaille vuoden 2010 aikana. Näiden etujen jälkeen vanhoille vakuutuksille ehdollisesti luvatusta määrästä on antamatta vielä noin 100 miljoonaa euroa. Vuodelta 2009 ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan yli 12 prosentin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta, 4,5 prosentin erityislisäedusta ja 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2009 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,0 prosenttia. Erityislisäeduista ja asiakashyvityksistä päätetään vuosittain. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen. Tämän vuoksi asiakashyvitykset ja erityislisäedut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Konsernin vakavaraisuuspääoma oli vuoden 2009 lopussa miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 997 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia). Sijoitukset tuottivat 12,5 prosenttia Suomi-yhtiön sijoituskanta käyvin arvoin oli tilivuoden lopussa miljoonaa euroa (6 004 milj. euroa). Yhtiön 12,5 prosentin sijoitustuotto oli euromääräisesti käyvin arvoin 713 miljoonaa. Tuotto ylitti selvästi yhtiön vastuuvelan ja oman pääoman tuottovaateiden perusteella johdetun tuottotavoitteen. Edellisvuonna sijoitustuotto oli -4,0 prosenttia (-267 milj. euroa). Yhtiö selvisi finanssikriisistä kohtuullisen hyvin. Tarkasteltaessa vuosia 2008 ja 2009 kokonaisuutena oli vuotuinen tuotto näiltä kahdelta vuodelta käyvin arvoin noin 4 prosenttia. Riskiä kevennettiin vuonna 2008 ja lisättiin asteittain vuonna Toimenpiteissä onnistuttiin, ja tulos on erittäin hyvä niin markkinakehitykseen kuin olosuhteisiinkin nähden. Suomalaisten vakuutussäästöistä Suomi-yhtiössä 14 prosenttia Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo oli 83 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Korvauksia maksettiin kaikkiaan 412 miljoonaa euroa (536 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 14,0 prosenttia (15,2 prosenttia), laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä osuus oli 20,5 prosenttia. Laskuperusteinen vakuutussopimus oikeuttaa asiakkaan tiettyyn vähimmäistuottoon, kun taas sijoitussidonnaisessa riskin vakuutuksen arvonkehityksestä kantaa asiakas sijoitusvalinnoillaan. Suomi-yhtiön vakuutuskanta ei sisällä sijoitussidonnaisia vakuutuksia. Yhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa (15 milj. euroa). Liikekustannussuhde oli 100 prosenttia. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa oli tilivuoden lopussa 11 henkilöä (11), kaikki emoyhtiön palveluksessa. Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP-Pohjolaryhmään niin vakuutuskantansa kuin sijoituskantansakin käytännön hoidon. Yhtiön tehtävänä on valvoa, että ulkoistetuille toiminnoille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet täyttyvät. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat (suomi) ja (ruotsi). 3

4 Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan Lääkäreitä palkittiin merkittävästä elämäntyöstä Terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan tukeminen sopii henkivakuutusyhtiölle. Suomi-yhtiö palkitsee vuosittain yhdessä OP-Pohjolaryhmän kanssa suomalaisia lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto on myönnetty vuodesta Vuonna 2009 palkinto myönnettiin neurologian professori Hilkka Soiniselle tunnustuksena hänen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnastaan dementian ja Alzheimerin taudin syiden selvittämisessä ja hoitojen kehittämisessä. Vuoden 2010 tammikuussa lääketieteen palkinto myönnettiin Valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä lääketieteen professori Jussi Huttuselle tunnustuksena ansioista suomalaisen terveydenhuollon laaja-alaisena vaikuttajana ja kansanterveyden edistäjänä. Palkinnon suuruus on euroa. Suomi-yhtiö on jo 1950-luvulta tukenut vesiturvallisuuden ja hengenpelastustyön edistämistä. Kuluneena vuonna uimarannoille lahjoitettiin perinteiseen tapaan pelastusrenkaita yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu perustajajäsenenä vuonna 2006 perustettuun Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY), joka edistää taiteen tuntemusta ja harrastusta sekä taidehistoriallista tutkimusta ja säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä. Toukokuussa 2009 avattiin Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä syksyyn 2010 jatkuva Modernin kahdet kasvot -näyttely, joka keskittyy ja 1930-lukujen taiteeseen. Lokakuussa 2009 avattiin Tukholmassa Prins Eugens Waldemarsudden taidemuseossa näyttely Bilder från Finland land och folk, joka kuului Suomen ja Ruotsin hallitusten viralliseen Merkkivuosi ohjelmaan. STSY on julkaissut kirjoja eri näyttelyihin liittyen ja myös lahjoittanut niitä kirjastoille. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto / -tappio, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 14,0 15,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 12,5-4,0 Sijoitusten jakauma Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Osakkeet, milj. euroa Joukkovelkakirjalainat, milj. euroa Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, milj. euroa Lainasaamiset, milj. euroa 1 1 Muut sijoitukset, milj. euroa

5 TAPAHTUMIA Yhtiökokouksessa ei muutoksia hallituksen kokoonpanoon Yhtiökokouksessa huhtikuussa 2009 ei hallituksen kokoonpanoon tullut muutoksia. Seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka hallitukseen kuuluvat MMM Jukka Tuori puheenjohtajana, VTT Arja Alho varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä VTT Kari Kaunismaa, pormestari Timo P. Nieminen ja johtaja Helena Pesola. Yhtiökokouksena toimiva edustajisto valitsi keskuudestaan nimitysvaliokuntaan uudeksi jäseneksi maakuntaneuvos Ilkka Joenpalon ja muiksi jäseniksi edelleen professori Mikko Viitasalon (puheenjohtaja) ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälän. Nimitysvaliokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle esitykset hallituksen jäseniksi ja tilintarkastajaksi. Sijoitustoiminnan korkea tuotto mahdollisti taas lisäetujen jakamisen Loppuvuonna yhtiön hallitus päätti vuonna 2010 annettavista lisäeduista. Yhtiön sijoitustoiminnan tuotto oli vuoden mittaan noussut merkittävästi ja yhtiö oli toipunut nopeasti edellisvuoden tappioista. Vuodelta 2009 vakavaraisuuspääomaa päätettiin jälleen palauttaa lisäetuina vakuutuksenottajille, yhteensä noin 160 miljoonaa euroa. Maailmantalouden kriisivuonna 2008 yhtiö oli painottanut asiakkaiden vakuutussäästöjen turvaamista ja jakanut hyvin vähän lisäetuja. Kaikkiaan yhtiö on vuosina jakanut erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan yli 12 prosentin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta, 4,5 prosentin erityislisäedusta ja 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,0 prosenttia. Näiden lisäetujen jälkeen vanhoille vakuutuksille aikanaan ehdollisesti luvatusta 840 miljoonasta eurosta on antamatta erityislisäetuina noin 100 miljoonaa euroa. Erityislisäeduista ja asiakashyvityksistä päätetään vuosittain. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen. Tämän vuoksi asiakashyvitykset ja erityislisäedut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Edustajiston vaalit olivat marraskuussa 2009 Vuosi 2009 oli vaalivuosi Suomi-yhtiössä. Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen vakuutuksenottajia ja samalla omistajia edustaa yhtiökokouksena toimiva 75-jäseninen edustajisto, johon valittiin 25 jäsentä erovuoroisten tilalle. Edustajiston vaalit järjestettiin postivaalina. Ehdokkaiden määrä oli 100 eli selvästi suurempi kuin edellisissä vaaleissa ehdokkaita oli sekä vuoden 2006 että vuoden 2003 vaaleissa 91 ja vuoden 2000 vaaleissa 94. Ehdokasmäärän nousu oli yllättävää, koska vain vakuutuksenottajat voivat olla ehdokkaina ja heidän määränsä vähenee pikkuhiljaa yhtiön lopetettua vakuutusten myynnin vuoden 2005 alusta. Kaikkien jäsenten kausi päättyy marraskuussa 2012 pidettäviin vaaleihin. Äänioikeutettuja vakuutuksenottajia oli noin Äänestysprosentti oli 22,7 (edellisissä vaaleissa vuonna 2006 lähes äänioikeutettua ja äänestysprosentti 22,9). 5

6 Tuottokin muistettava vakavaraisuusvaatimuksissa Kun vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia viimeistellään EU:ssa, tulisi muistaa, että asiakkaat hakevat vakuutussäästöilleen paitsi turvaavuutta myös tuottoa. Toimitusjohtaja Markku Vesterinen TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Suomi-yhtiön tehtävänä on hoitaa nykyisten asiakkaidensa vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Keskinäisenä yhtiönä ainoa lähtökohtamme on toimia asiakkaidemme parhaaksi. Tavoitteemme on saavuttaa sijoitustoiminnassamme mahdollisimman hyvä tuotto riskinkantokykymme sallimalla riskinotolla. Huolehdimme samalla yhtiön toiminnallisesta tehokkuudesta. Jaamme sekä vuotuisen tuloksemme että vakuutusten päättymisten myötä vapautuvan vakavaraisuuspääoman lisäetuina asiakkaillemme siinä määrin kuin riskinkantokykymme sallii. Lisäetumme ja riskinottomme pyrimme sovittamaan yhteen siten, että eripituisia vakuutuksia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Vuoden 2009 tulos oli erittäin hyvä Vuoden 2009 alkaessa toimintaympäristömme oli utuinen. Edellisenä syksynä kärjistynyt finanssikriisi oli edelleen syvä ja oli mahdotonta arvioida sen kehitystä. Osakekurssien lasku jatkui ja markkinoiden volatiliteetti säilyi korkeana. Vuoden alussa osakeriskimme oli hyvin alhainen. Tähän olimme päässeet suojaamalla osakesijoituksia etukäteen valmistelemamme suunnitelman mukaisesti. Tunnelma sijoitusmarkkinoilla muuttui ensimmäisen vuosineljänneksen loppupuolella. Osakkeiden arvot kääntyivät voimakkaaseen nousuun, jota jatkui alkusyksyyn asti. Yrityslainojen riskilisät alkoivat alentua. Tämä käänsi edellisenä vuonna arvoaan menettäneen yrityslainasalkkumme arvon kasvuun. Hedge-rahastojenkin arvot nousivat. Pääoma- ja kiinteistörahastojen arvot selviävät niiden luonteen vuoksi muita sijoituksia hitaammin. Niiden tulos jäi vuonna 2009 tappiolliseksi. Pyrimme aina pitämään sijoitusriskimme hallinnassa. Kun markkina kääntyy nousuun, alamme lisätä riskiä. Käytännössä riskiä lisätään useammassa vaiheessa. Jälkikäteen saatetaan usein todeta, että nopeampi riskinlisäys olisi johtanut parempaan lopputulokseen. Niin tapahtui myös vuonna Pidän tätä toimintatapaa vakuutuksenottajien kannalta oikeampana kuin sitä, että riskin lisääminen tapahtuisi yhdellä kerralla. Niin toimittaessa väärä arvio markkinoiden kääntymisestä johtaisi vakavaraisuusaseman heikkenemiseen ja riskinottokyvyn pysyvämpään laskuun. Varovaisempaa toimintatapaa puoltaa myös se, että keskinäisellä yhtiöllä ei ole pääomahuoltoa. Sijoitustoimintamme tuotto oli vuonna 2009 käyvin arvoin 12,5 prosenttia. Korkean tuoton ansiosta ylitimme tulostavoitteemme selvästi. Pidämme saavutettua tulosta erittäin hyvänä. Vuotuinen tuotto vuoden 2008 alusta vuoden 2009 loppuun oli käyvin arvoin noin 4 prosenttia. Markkinakehitykseen verrattuna ja vallinneet olosuhteet huomioon ottaen tämäkin tulos on erittäin hyvä. Se ei kuitenkaan täytä pitkän ajan tulostavoitteita eikä siten ole niiden näkökulmasta riittävän hyvä. Muuttumassa oleva vakavaraisuussäännöstö luo vaikeutta toiminnan ohjaamiseen EU:ssa valmistellaan vakuutusyhtiöitä koskevien solvenssivaatimusten muutoksia (ns. Solvenssi II). Uuden säännöstön mukainen vakavaraisuusvaatimus ottaa aiempaa paremmin huomioon kunkin yhtiön omat riskit. Suomessa uudistettu vakuutusyhtiölaki tuli voimaan vuonna Se mahdollistaa valvonnan asteittaisen muuttamisen kohti Solvenssi II:n mukaista valvontaa jo ennen kuin uudet EU-säännökset tulevat voimaan. 6

7 Kehityssuunta sinällään on myönteinen. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia. Edellisen vuosikertomuksen katsauksessani kuvasin vastuuvelan niin sanottuun markkinaehtoisuuteen liittyviä ongelmia. Kerroin myös vastuuvelan uudesta laskentatavasta saamistamme käytännön kokemuksista. Huomasimme sen aiheuttavan vuoden 2008 kaltaisissa olosuhteissa suuria vastuuvelan heilahteluja. Kun korkotaso oli hyvin matala, päätimme luopua osittain vastuuvelan korkoriskin laajamittaisesta suojauksesta. Pidimme tällaisen riskin ottamista perusteltuna korkotason mataluuden vuoksi. Vuoden 2009 aikana muutimme vastuuvelan markkinaehtoisessa määrittämisessä soveltamaamme laskentatapaa siten, että käytimme pitkille vastuille kiinteää korkoa markkinakorkojen sijasta. Iloksemme tätä muistuttavaa diskonttokoron määrittelytapaa on esitetty harkittavaksi myös Solvenssi II:een. Toteutuessaan se käsittääkseni parantaisi uuden vakavaraisuusjärjestelmän toimivuutta merkittävästi ja poistaisi siitä yhden itse luodun markkinoiden heiluntaa turhaan kasvattavan tekijän. Eurooppalaiset valvojat julkaisivat vuonna 2009 ehdotuksensa varsinaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytettäviksi riskiparametreiksi. Jos ehdotukset hyväksytään, uudet vakavaraisuusvaatimukset nousevat merkittävästi aiemmin arvioitua korkeammiksi. Finanssikriisi ja sen aikana havaittu erityyppisten sijoitusten arvojen voimakas heilahtelu ovat varmasti pääsyyt tähän ehdotukseen. Korkeilla vakavaraisuusvaatimuksilla haluttaneen lisätä vakuutuskuluttajien etujen turvaavuutta, mikä sinällään on oikea tavoite. Minusta valittu tapa on kuitenkin väärä. Jo ennen edellä mainittua valvojien ehdottamaa vakavaraisuusvaatimusten korotusta oleellisesti alhaisempikin vaatimustason korotus on vaikuttanut henkivakuutusyhtiöiden toimintaan merkittävästi. Yhtiöt ovat jo useita vuosia tarjonneet asiakkailleen pääosin sijoitussidonnaisia vakuutuksia, joissa koko riski siirretään asiakkaalle ja jotka eivät siten edellytä yhtiöltä korkeata vakavaraisuuspääomaa. Tällöin yhtiön realisoituvat riskit eivät yleensä aiheuta asiakkaalle menetyksiä. Asiakas ei kuitenkaan välttämättä välty menetyksiltä. Niitä aiheutuu nyt hänen omista valinnoistaan. Suomi-yhtiön vakuutuskannassa ei ole sijoitussidonnaisia vaan ainoastaan perinteisiä laskuperustekorkoisia vakuutuksia. Niissä vakuutussopimus oikeuttaa asiakkaan tiettyyn vähimmäistuottoon. Meidän kohdallamme jokainen vakavaraisuusvaatimuksen korotus merkitsee tarvetta alentaa sijoitusriskiä. Tämä taas johtaa alempiin tuottoihin ja pienentää asiakkaan saamaa kokonaistuottoa. Edellä sanotulla en vastusta uusia vakavaraisuusvaatimuksia. Uudistus on välttämätön. Haluan kuitenkin tuoda esiin, että vaatimustason nostaminen aiheuttaa kustannuksia, jotka lopulta maksaa asiakas. Mielestäni laskuperustekorkoinen vakuutus sopii monille asiakkaille paremmin kuin sijoitussidonnainen vakuutus. Sitä ei saisi liiallisella turvaamisella tehdä liian kalliiksi. Vakavaraisuusvaatimusten tavoite ei saisi olla vakuutusyhtiöiden konkurssivaaran minimointi vaan mahdollisesta konkurssista asiakkaalle seuraavan menetyksen pitäminen hallittuna. Vanhat, sinällään riittämättömät vaatimuksetkaan eivät ole käytännössä johtaneet konkursseihin, joissa asiakkaat olisivat kärsineet merkittäviä menetyksiä. Lisäetuja jaettiin taas Vuosilta Suomi-yhtiö jakoi erilaisia lisäetuja asiakkailleen noin miljardi euroa. Vuoden 2008 osuus tästä oli mitätön huonon tuloksen vuoksi. Vuoden 2009 hyvä tulos mahdollisti taas suurempien lisäetujen jakamisen. Niitä annettiin kaikkiaan 160 miljoonaa euroa. Pääosa tästä annettiin erityislisäetuina sellaisille vakuutuksille, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo Erityislisäedut perustuvat näille vanhoille vakuutuksille aikanaan annettuun ehdolliseen lupaukseen. Niistä on antamatta vielä noin 100 miljoonaa euroa. Vahvistimme vuonna 2009 myös vastuuvelkaa. Näimme tämän tarpeelliseksi siksi, että vastuuvelkamme oli ja on täydennyksen jälkeenkin alempi kuin nykykorkotasolla markkinaehtoisesti määrätty vastuuvelka. Suomi-yhtiö selvittää run off -kantansa hoitotapaa Kun Suomi-yhtiö lopetti vakuutusten uusmyynnin vuoden 2005 alussa, yhtiön toimintaa päätettiin jatkaa run off -tilassa. Silloin ei otettu kantaa siihen, miten kauan erillisen yhtiön säilyttäminen on järkevää. Vuonna 2009 päätimme käynnistää selvityksen siitä, löytyykö ratkaisu, jossa erillinen yhtiö lopetettaisiin ja vastuun run off -kannan hoidosta kantaisi jatkossa jokin markkinoilla aktiivisesti toimivista henkivakuutusyhtiöistä. Suomi-yhtiö arvioi selvitystyön tuloksia yksinomaan asiakkaidensa etujen näkökulmasta. Asiakkaat voivat siten suhtautua selvitystyöhön rauhallisesti. Mahdollisen kumppaninkin on tietysti koettava ratkaisu itselleen edulliseksi. Toteutuskelpoisessa ratkaisussa on löydyttävä etuja ja arvoja, jotka tekevät sen molemmille osapuolille hyväksyttäväksi. Yhteistyö hallintoelinten kanssa on jatkunut hyvänä. Toivon, että hallintoelimissä työskentelevät suhtautuvat ennakkoluulottomasti myös yhtiön tulevaisuusselvitykseen. Pieni henkilökuntamme on onnistunut hyvin. Samoin vakuutus- ja sijoituskantaamme hoitavat yhteistyökumppanit ovat toimineet tehokkaasti ja yhteistyöhenki on säilynyt hyvänä. Vaikka olemme erittäin tyytyväisiä nykyisten yhteistyökumppaniemme toimintaan, edellä mainittuun tulevaisuusselvitykseen osallistuu muitakin potentiaalisia kumppaneita. Tällä pyrimme siihen, että löydämme selvitystyössä asiakkaidemme kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun. Markku Vesterinen toimitusjohtaja 7

8 Asiakkaille taas lisäetuja Vanhat vakuutukset saavat tilivuodelta säästöilleen parhaimmillaan jopa yli 12 prosentin ja muutkin 4,5 5,0 prosentin tuoton. Talousjohtaja Kai Niemi ASIAKASEDUT Keskinäisen yhtiön omistajuuden merkitys Keskinäisessä yhtiössä omistajuuden perusteena on voimassa oleva asiakassuhde. Yksikään omistajavakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. Tällainen omistajuus ei realisoidu osinkona tai muuna oman pääoman tuottona. Keskinäisen yhtiön toiminnan jatkuessa normaalisti omistajuus merkitsee ensi sijassa oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta äänestää yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa (viimeksi syksyllä 2009). Omistajuus päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta. Ylimääräinen pääoma palautetaan vakuutuksenottajille Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy, yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee. Näin vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan yhtiön vakuutuksenottajille. Palautusperuste ei ole heidän omistajuutensa vaan heidän vakuutusasiakkuutensa. Keskeisesti tähän vakavaraisuuspääoman palautukseen vaikuttavat yhtiön sijoitustoiminnan tuotot, huonoina vuosina negatiiviset tuotot voivat kokonaan eliminoida palautuksen. Suomi-yhtiö on julkistanut vuonna 2005 ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille mahdollisimman tasapuolisesti. Palautus suunnattiin aluksi kokonaan niin sanottuihin erityislisäetuihin. Niihin ovat oikeutettuja sellaiset nykyiset vakuutuksenottajat, joiden vakuutus oli voimassa Suomi-yhtiössä jo Tälle vakuutuskannan osalle on aikanaan annettu ehdollinen lupaus ns. erityislisäeduista. Yhtiön aiemmin julkistamissa ylijäämän palautusperusteissa tämän lupauksen määräksi vahvistettiin 840 miljoonaa euroa aikanaan ehdollisesti luvattu määrä lisättynä korolla, joka hyvitetään alkaen määrän jakamatta olevalle osalle. Vuodelta 2009 tälle kannan osalle annettiin 4,5 prosentin korotus vakuutussäästöille. Tämän jälkeen edellä mainitusta ehdollisesti luvatusta määrästä on toteutumatta noin 100 miljoonaa euroa. Usean vuoden ajan yhtiön vakavaraisuuspääoma on ylittänyt selvästi edellisessä kappaleessa määritellylle vakuutuskannalle aiemmin ehdollisesti luvatuista erityislisäeduista vielä antamatta olevan osan. Tämän vuoksi yhtiön hallitus laajensi vuonna 2006 vakavaraisuuspääoman palautuksen koskemaan koko vakuutuskantaa, ja sama menettely jatkui myös vuonna Vuodelta 2009 vakuutussäästöille annettiin 0,5 1,0 prosentin hyvitys riippuen vakuutussopimuksen laskuperustekorosta. Yhtiön aiempien lisäetupäätöksien johdosta merkittävä osa niistä sopimuksista, joissa sopimuskorko on 4,5 prosenttia, saavat vuotuisen 2,7 prosentin hyvityksen. Näin ollen vakuutussäästöt voivat saada parhaimmillaan yli 12 prosentin kokonaisvuosituoton (4,5 prosentin laskuperustekorko, 2,7 prosentin erityisetu, 4,5 prosentin erityislisäetu vuodelta 2009 ja 0,5 prosentin asiakashyvi- 8

9 tys vuodelta 2009). Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,0 prosenttia. Vanhojen riskivakuutusten pysyvänä lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Euromääräisesti yhtiö jakoi lisäetuja vuonna 2009 yhteensä yli 160 miljoonaa euroa. Nämä edut maksetaan asiakkaille vuoden 2010 aikana. Vuosina yhtiö on jakanut asiakkailleen erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa. Vakavaraisuusvaatimusten muutosten vaikutus asiakashyvityksiin Euroopan unionissa on meneillään nk. Solvenssi II -projekti, jonka lopputuloksena valmistuu uusi vakavaraisuusdirektiivi vakuutusyhtiöille (vrt. pankkien Basel II). Tämän esiasteena Suomessa sisällytettiin lokakuussa 2008 voimaan tulleeseen uudistuneeseen vakuutusyhtiölakiin ennakoivan valvonnan luku. Jatkossa yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavatkin suoraan yhtiön vakavaraisuusvaatimukseen. Suomiyhtiö ennakoi tätä kehitystä siirtymällä jo vuoden 2008 alussa omassa ohjausjärjestelmässään vastaavanlaiseen tapaan. Suomi-yhtiölle muutos ei kuitenkaan ollut kovin suuri omaisuuspuolen riskien osalta, sillä yhtiö oli jo aiemminkin asettanut omat sisäiset vakavaraisuustavoitteensa omaisuuseriin liittyvien riskien perusteella. Suomi-yhtiön osalta merkittävin muutos onkin ollut se, että yhtiön vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa eriytyy yhtiön vakuutuksenottajien vakuutussäästöistä. Näin siksi, että vakavaraisuuslaskelmissa vastuuvelka lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona ja korkona käytetään kiinteän koron sijasta kulloistakin markkinakorkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuuvelan määrä vakavaraisuuslaskelmissa heilahtelee korkotason heilahtelujen mukana. Vakuutussäästöt sen sijaan kasvavat edelleen sopimuksen mukaisella laskuperustekorolla ja sen lisäksi annettavilla lisäeduilla. Edellä mainitun seurauksena vallitseva korkotaso ei enää vaikuta yhtä suoraviivaisesti asiakashyvityksien tasoon kuin se on aikaisemmin vaikuttanut. Jatkossa asiakashyvitykseen vaikuttaakin enemmän se, kuinka hyvin yhtiö on hallinnut koko taseen korkoriskiä ja miten yhtiö on onnistunut riskinotossaan. Yhtiö on kuvannut tilinpäätöksen Riskienhallinta-osiossa tarkemmin ohjausjärjestelmäänsä ja sen asettamia edellytyksiä yhtiön vakavaraisuuspääomalle. Yhtiö soveltaa omassa riskienhallinnassaan Solvenssi II:n vuoden 2008 aikana toteutetun vaikutusanalyysin mukaista laskentakehikkoa. Näillä näkymin on todennäköistä, että vakavaraisuusvaatimukset tulevat asettumaan siinä esitettyä korkeammiksi. Tällä on suora seuraus yhtiön riskinottokykyyn eli lähivuosina yhtiö tulee jonkin verran leikkaamaan operatiivisessa toiminnassaan ottamaansa riskiä. Toinen vaihtoehto olisi pidättäytyä tai vähentää lisäetujen maksamista lähivuosina, mutta tämän ei ole katsottu olevan vakuutuksenottajien tasapuolisen kohtelun mukaista. Riskin pienentäminen voi odotusarvoisesti vähentää tulevien lisäetujen määrää, mutta kolikon toinen puoli on toisaalta jo karttuneiden etujen turvaavuuden lisääntyminen. Yhtiön vastuut ovat pitkäkestoisia Henki- ja eläkevakuutussopimukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. Siksi Suomi-yhtiönkin vastuut jatkuvat pitkään. Vuoden 2006 vuosikertomuksessa havainnollistettiin erilaisilla kuvilla silloisen arvion mukaisesti yhtiön vakuutuskannan kehitystä. Yhtiö tekee vastaavia tarkasteluja vuosittain suunnitellessaan omaa operatiivista toimintaansa pitkällä aikavälillä. Johtopäätökset kyseisten tarkastelujen jälkeen ovat edelleen samoja kuin vuonna 2006 eli yhtiön tase ja sitä kautta vastuuvelka pienenevät hitaasti vakuutettujen määrä vähenee suhteessa edellä mainittuja nopeammin, mutta vakuutettujen määrä on parinkymmenen vuoden kuluttua vielä lähes (nykyään lähes ) maksutulon määrä pienenee melko nopeasti ja putoaa alle 50 miljoonan euron seuraavan 5 vuoden aikana (nykyään hieman yli 80 miljoonaa euroa). Vastuuvelan ja taseen kehitystä kuvaavia arvioita käytetään yhtiön sijoitustoiminnan suunnittelussa. Run off -yhtiön sijoitusten pituuden pitää olla sovitettavissa yhteen yhtiön vastuiden purkautumisen kanssa Arvio maksutulon kehityksestä , milj Arvio korvausten kehityksestä , milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus 9

10 Sijoitukset tuottivat erittäin hyvin Sijoitustuotot olivat tilivuonna 12,5 prosenttia. Finanssikriisivuoden tappio on hyvinkin jo katettu vuosituotto kahdelta viime vuodelta on 4 prosenttia. Sijoitusjohtaja Timo Hukka SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusympäristö suosi riskinottoa Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli kuluneena toimintakautena erittäin hyvä. Vuosituotto oli 12,5 prosenttia. Ilman vastuuvelkaa suojaavan swap-korin arvonmuutosta tulos oli 12,4 prosenttia. Tulos riitti reilusti kattamaan edellisen vuoden 4 prosentin tappiot. Kuinkas sitten kävikään Vuosi 2009 käynnistyi masentavissa merkeissä. Finanssikriisin seurauksena pankkijärjestelmä oli lamaantunut ja toimi keskuspankkien tekohengityksen varassa. Institutionaaliset sijoittajat painiskelivat vakavaraisuusongelmiensa kanssa ja keskittyivät riskienhallintaan tuotontavoittelun sijasta. Riskipreemiot nousivat huippuunsa ja osakekurssit olivat jyrkässä laskussa. Samaan aikaan kullan hinta vahvistui ja korot matelivat pohjalukemissa. Riskisijoitukset kärsivät likviditeetin puutteesta. Sijoittajat olivat peloissaan. Mutta vähitellen pahin paniikki sijoitusmarkkinoilta alkoi väistyä. Markkinoille palautui usko massiivisen viranomaiselvytyksen tehoon ja kykyyn estää taantuman painuminen pitkäaikaiseen 30-luvun tyyppiseen lamaan. Luottamus pankkijärjestelmän toipumiseen vahvistui. Vaikka reaalitaloudessa ei siinä vaiheessa vielä positiivisia signaaleja juuri nähtykään, osakemarkkinat pohjasivat maaliskuussa ja kääntyivät sen jälkeen vahvaan sentimenttivetoiseen nousuun. Sijoittajat olivat havahtuneet huomaamaan, että osakkeiden ja muiden riskisijoitusten hinnat olivat kriisin seurauksena painuneet olosuhteisiin nähden kohtuuttoman alas. Riskinottajat palasivat markkinoille, ja heille tilanne tarjosikin ainutkertaisen mahdollisuuden huikeisiin kuukausituottoihin. Positiivinen perusvire vallitsi markkinoilla yhtäjaksoisesti aina syksyyn saakka. Kurssit toipuivat ja osakkeiden arvostukset palasivat enemmän tai vähemmän neutraaleille tasoille. Reaalitaloudessa vaikeudet kuitenkin jatkuivat. Loppuvuodesta markkinoille alkoi levitä huoli siitä, miten valtiot tulevat selviytymään hetkessä jättimäisiksi kasvaneista veloistaan. Pelättiin, että tehokkaasti finanssisektoria tukenut elvytys joudutaan katkaisemaan ennen aikojaan, jolloin reaalitalous ei saisikaan siitä sitä piristysruisketta, johon hetkeä aikaisemmin vielä uskottiin. Seurauksena sijoitusmarkkinoilla osakekurssien nousu hidastui ja epävarmuus vahvistui uudelleen. Jälkikäteen arvioituna vuoden 2009 sijoitusympäristö oli maaliskuun käänteen jälkeen loppujen lopuksi suhteellisen helppo. Tulkinnassa teknisen analyysin merkitys kuitenkin korostui. Markkinoilla likvideille instrumenteille oli leimallista voimakas trendinomaisuus. Sijoittajan tarvitsi vain uskoa näkemäänsä ja lisätä riskitasoaan sitä mukaa kuin kurssinousun myötä parantunut riskinkantokyky myöten antoi. Riskinhallinta erilaisin stop loss -strategioin oli suhteellisen helppoa. Tilanteen arviointia helpotti suuresti myös se, miten täsmällisesti kehitys seurasi aikaisemmin koettuja suhdannekäänteitä. Omaisuusluokat toipuivat yksi kerrallaan suunnilleen siinä järjestyksessä ja siinä aikataulussa kuin aina ennenkin. Historia toisti itseään, ja edellisvuoden häviäjä oli viime vuoden voittaja. Tämän vuoksi oli jokseenkin odotettua, että osakkeiden ohella vuosi 2009 oli menestyksellinen hedge fundeille ja luottoriskillisille 10

11 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) vuodesta 1900 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) vuosina korkosijoituksille. Eli kaikille niille omaisuusluokille ja sijoitusmuodoille, jotka suhdannekäänteissä aikaisemminkin ovat toimineet etusyklisesti. Yhtä lailla oli odotettua, että jälkisykliset kiinteistö- ja pääomasijoitukset tulisivat vuonna 2009 kärsimään. Kotimaassa yhtenäistä syklikuvaa rikkoivat oikeastaan vain asuntomarkkinat, jotka aikaisemmista suhdannekäänteistä poiketen toipuivat pienestä notkahduksestaan poikkeuksellisen nopeasti. Syy oli sielläkin kuitenkin varsin ilmeinen. Uudiskohteiden tarjontaa oli rakentajien pidättyvyyden takia rajoitettu niin voimakkaasti, ettei nopeasti pahentunut työttömyyskään pystynyt estämään asuntojen hintojen nopeaa palautumista. Vuosi 2010 on käynnistynyt jälleen epävarmoissa merkeissä. Reaalitalouden ongelmat erityisesti kehittyneissä länsimaissa ovat edelleen erittäin suuria. Vaikka suhdannepohja on jo lähes varmasti sivuutettu, odotukset länsimaiden talouskasvulle ovat vaatimattomia. Kasvu tulee jatkumaan hitaana. Työttömyys ei ole vielä saavuttanut huippuaan, ja julkistalouksien rahoitusvajeet vaativat verojen korotuksia ja tulonsiirtojen leikkauksia. Yksityinen kulutus kärsii tilanteessa, jossa myös yksityiset investoinnit antavat odottaa itseään. Eli kovin nopeasti länsimaat eivät toivu taantumasta. Ja voi olla, että sijoittajienkin riskinälkä on jo hiipumaan päin. Sen verran sekavalta myös markkinoiden tekninen kuva vuoden vaihteessa näytti. Sijoitusriskin lisäämisessä onnistuttiin Suomi-yhtiön sijoitustoiminta tuotti vuonna 2009 erittäin hyvin ja selvästi alkuperäisiä odotuksia paremmin. Sekä suhteelliset että absoluuttiset tavoitteet saavutettiin. Huomionarvoista on, että 12,5 prosentin vuosituotto riitti reilusti kattamaan edellisenä vuonna kärsityt tappiot (-4,0 prosenttia). Markkinapohjan tunnistamisessa ja riskin lisäämisen ajoituksessa siis onnistuttiin. Riskin lisäys kohdistui erityisesti osakkeisiin, ja se toteutettiin johdannaissuojauksia asteittain purkamalla. Osakeallokaatiota kasvatettiin maaliskuun vajaasta kymmenestä prosentista vuoden lopun noin 28 prosenttiin. Euromääräisesti ilmaistuna sijoitustoiminta tuotti vuonna 2009 yhteensä 713 miljoonaa euroa (-267 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy vastuuvelan suojaamiseksi otetun swap-korin positiivinen tulos, 6 miljoonaa euroa. Ilman sitä sijoitustoiminnan tulos olisi ollut 707 miljoonaa euroa. Tulos ylitti selvästi vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja markkinaehtoisesta oman pääoman tuotosta vuodelle 2009 johdetun 120 miljoonan euron tuottotavoitteen. Yhtiö jakoi vuodelta 2009 myös merkittäviä asiakashyvityksiä, yhteensä 161 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta yhtiön vakavaraisuus oli vuoden päättyessä edelleen korkea ja sijoitusriskien kantokyky hyvä. Saksan valtionobligaation 10 vuoden korko vuosina kk euribor vuosina ,2 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2, ,5 4,5 3,5 2,5 1,5 0,

12 Suomi-yhtiön osakeallokaation kehitys (ml. osakejohdannaiset) vuoden Swap-korko (euro) % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1/08 4/08 7/08 10/08 1/09 4/09 7/09 10/09 12/09 5,2 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2, IG-allokaation kehitys vuonna 2009 (ml. luottojohdannaiset) 1 30 v. Swap-korko 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % tammikuu * Luottoriski BBB tai parempi helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu HY-allokaation kehitys vuonna 2009 (ml. luottojohdannaiset) tammikuu * Luottoriski BB tai heikompi helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu joulukuu Seuraavassa esitettyjä omaisuuslajikohtaisia tuottolukuja tarkasteltaessa on huomattava, että yhtiön sisäisessä raportoinnissa käyttämä omaisuuslajiluokittelu poikkeaa joiltakin osin viranomaisten soveltamasta luokittelusta. Suomi-yhtiön sijoitustoiminta menestyi hyvin myös suhteessa markkinoiden kehitykseen. Erityisesti korkosijoitukset tuottivat hyvin. Luottoriskillisten investment grade- ja high yield- lainojen tuotot nousivat palautuneiden arvonalennusten ja riskilisäysten myötä merkittävästi. Esimerkiksi suhteellisen pienestä, 7 prosentin allokaatiosta huolimatta high yield lainat tuottivat yksin 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. 7 v. 8 v. 9 v. 10 v. 12 v. 15 v. 20 v. 25 v. 163 miljoonaa euroa eli 47,5 prosenttia. Kokonaisuutena korkosijoitukset mukaan lukien sijoitukset vaihtovelkakirjalainoihin tuottivat vuositasolla 12,8 prosenttia, kun riskittömistä valtiolainoista ja rahamarkkinasijoituksista koostuva vertailuindeksi tuotti 4,9 prosenttia. Osakesijoitukset tuottivat vuoden 2009 aikana jokseenkin markkinoiden mukaiset 29,3 prosenttia eli 286 miljoonaa euroa. Parhaiten menestyivät sijoitukset kehittyville markkinoille 81,6 prosentin tuotollaan. Pääomasijoitukset kärsivät jälkisyklisestä luonteestaan ja jäivät tappiolle 18,4 prosenttia eli 54 miljoonaa euroa. Alkuvuodesta 2010 tätä katsausta kirjoitettaessa pääomasijoitusten alaskirjaustarpeet näyttävät hävinneen ja ensimmäiset ylöskirjaukset rahastoissa on jo nähty. Oletettavaa on, että pääomasijoitusten arvojen palautuminen jatkuu. Uusia pääomarahastosijoituksia yhtiö ei enää tee. Kiinteistösijoituksissa jäätiin tavoitteeksi asetetusta 5,3 prosentin tavoitteesta. Kokonaisuutena kiinteistöt tuottivat 1,5 prosentin tappion eli -10 miljoonaa euroa. Erityisesti kiinteistörahastoille vuosi oli vaikea. Rahastot tuottivat noin kymmenen prosentin tappion, mutta kuten pääomasijoituksissa myös kiinteistörahastoissa nähtäneen jatkossa merkittävää arvojen palautumista. Suoraan kiinteistösalkkuun sijoitusympäristön vaikeutumisella ei juuri ollut vaikutusta. Kiinteistösalkku jakaantui vuoden päättyessä jokseenkin tasan epäsuorien rahastojen ja suorien omistusten kesken. Uusia kiinteistörahastosijoituksia ei enää tehdä. Kokonaisuutena kiinteistösijoitusten osuus taseesta oli vuoden päättyessä noin 10 prosenttia. 30 v. 12

13 Hedge-rahastoihin oli vuoden päättyessä sijoitettu 4 prosenttia. Myös nämä sijoitukset tuottivat hyvin. Tulos oli 16,4 prosenttia eli 35 miljoonaa euroa. Näissäkin sijoituksissa osa tuloksesta perustui palautuneisiin arvonalennuksiin. Raaka-aineisiin oli vuoden päättyessä sijoitettu enää 0,2 prosenttia. Nyttemmin raaka-ainesijoituksista on kokonaan luovuttu. Sijoitusten jakauma (ilman johdannaisia), markkina-arvot % Rahamarkkina 3 Joukkolainat 55 Valtio 20 Inflaatiolinkatut joukkolainat 3 Investment grade 16 High yield 7 Emerging market debt 5 Vaihtovelkakirjalainat 3 Osakkeet yhteensä 28 Pohjola Pankki 4 Suomi 5 Eurooppa 3 USA 3 Japani 1 Kehittyvät markkinat 8 Pääomasijoitukset 4 Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 4 Hedge fundit 4 Kiinteistöt 10 Suorat 5 Epäsuorat 5 Yhteensä 100 Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2009 % Suomi 37 Muu Eurooppa 12 USA 14 Japani 4 Muut kehittyneet markkinat yhteensä 30 Kehittyvät markkinat 33 Osakkeet yhteensä

14 Merkittävimmät rahastosijoitukset Markkina-arvo milj. euroa 1. R2 Crystal Fund Euro Class Aviva Global Convertible Bond Fund OP-Obligaatio A OP-Yrityslaina Prima A OP-Latinalainen Amerikka A Investec Emerging Markets Debt I Acc G Schroder ISF EM Debt Absolute Return C, Acc (USD) UBS (Lux) Institutional Sicav -US Equity Growth BA T. Rowe Price-Global High Yield Bond Fund Class I OP-Cash Manager A Fidelity Asian High Yield A, Acc (USD) OP-Venäjä A OP-Reaalikorko A Evli Greater Russia B Nordea Yield Fund B Acc / OP-Euro II A Parvest US Small Cap Inst Pimco GIS Emerging Markets Bond I, Acc (USD) Natixis Loomis Sayles Senior Loan Fund Class S USD Martin Currie China A 50 Haasteelliset liiketoimintaperiaatteet Muutama vuosi sitten Suomi-yhtiön hallitus hyväksyi yhtiön uudet liiketoimintaperiaatteet. Niiden mukaan yhtiön nettovarallisuus jaetaan vakuutuksenottajille lisäetuina. Varallisuutta jaetaan pääsääntöisesti sitä mukaa kuin yhtiöön vastuuvelan alentumisen tai sijoitustoiminnan tuloksen kautta syntyy pääomaa, jota ei tarvita tuotoltaan kilpailukykyiseen sijoitusportfolioon sisältyvien riskien kattamiseen. Liiketoimintaperiaatteita myötäillen yhtiön sijoitustoiminnan vuotuinen tuottotavoite johdetaan markkinaehtoisesti. Vastuuvelan tuottotavoite haetaan lähtökohtaisesti korkomarkkinoilta ja vastaavasti yhtiöön pidätettävän toimintapääoman tuottotavoite osakemarkkinoilta. Tavoitteisiin pyrittäessä sijoitusriski ei koskaan saa ylittää riskinkantokykyä. Uudet päätökset, toimenpiteet, suunnitelmat, tavoitteet ja muuttuneet olosuhteet merkitsevät aina haasteellisia muutoksia sijoitustoimintaan. Sijoituskannan rakenne sekä toiminnan tavoitteet ja menettelyt on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Viime vuonna toimintaa leimasi aluksi riskienhallinta, mutta mitä pidemmälle vuosi eteni, sitä enemmän korostui myös tuoton tavoittelu. Sijoitustoiminnan perustavoitteet murroksessa Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät säilyivät pitkään ennallaan huolimatta sijoituskannan ja taseen rakenteen muutoksista. Yhtiön sijoitustoimintaa hoidettiin pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti, mutta pitkälti sijoitustoiminnan omin ehdoin. Tuotolla tarkoitettiin sijoitusomaisuuden tuottoa ja riskillä lähinnä sijoitussalkkujen arvonheilahtelua. Käytännön toiminnassa korostui sijoitustuoton tavoittelu ja pääomien mahdollisimman tehokas käyttö, koska yhtiön vakavaraisuus eli sijoitusriskin kantokyky oli vakaa ja hyvä. Todellisuudessa yhtiön vastuuvelkaan sisältyi kuitenkin jo merkittävä korkoriski, jonka vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen ei kuitenkaan aiemmin otettu huomioon. Vuoden 2008 alusta Suomi-yhtiö siirtyi sisäisessä laskennassaan uusia ja tulevia viranomaismääräyksiä (uusi vakuutusyhtiölaki ja Solvenssi II) myötäillen vastuuvelan arvostamisessa käyvän arvon periaatteeseen. Muutos aiempaan oli erittäin merkittävä, ja sillä oli olennainen vaikutus myös sijoitustoiminnan ohjaukseen ja tavoitteisiin. Erityisesti korkosijoituksissa korostui niiden rooli vastuuvelkaan sisältyvän korkoriskin suojaajana puhtaan tuotontavoittelun ohella. Toisaalta vastuuvelan arvonmuutoksesta tuli suoraan yhtiön laskennalliseen tulokseen vaikuttava komponentti. Korkoriskiä on siten hallinnoitava yhtenä kokonaisuutena, jossa aktiivinen korkoriski määräytyy sijoitusriskin sekä vastuuvelan arvonmuutosriskin ja sitä suojaavan johdannaiskorin välisenä nettoriskinä. Samoin tuoton tavoittelussa on perinteisen sijoitustuoton ohella muistettava suojaamattoman vastuuvelan arvonmuutos. Vuonna 2009 kävi ilmi, että Solvenssi II -säännöstön kehittäminen on pitkä ja vaikea prosessi. Teorian ja käytännön yhteensovittaminen ei ole helppoa, ja yksityiskohdissa on vielä paljon hiomista. Erimielisyyksiltäkään ei ole vältytty ja sovittelua tarvitaan. Ongelmista huolimatta hanke etenee ja kompromissien kautta toivottavasti myös jalostuu. Sijoitussuunnitelma ja riskienhallintasuunnitelma ohjaavat toimintaa Suomi-yhtiön sijoitustoimintaa ohjataan hallituksen hyväksymällä sijoitussuunnitelmalla. Riskinkantokyvyn ja sijoitusriskien mittaus- ja laskentatapa määritellään riskienhallintasuunnitelmassa. Sijoitussuunnitelmassa vahvistetaan muun muassa sijoitustoiminnan tuottoja likviditeettitavoitteet, jotka on johdettu vastuuvelan luonteesta ja rakenteesta. Riittävän hajautuksen turvaamiseksi suunnitelmassa vahvistetaan enimmäis- ja vähimmäismäärät kullekin omaisuusluokalle. Lisäksi siinä määritellään valuuttasijoitusten periaatteet. Myös sijoitusorganisaatio ja sen toimivaltuudet kuvataan. Suomi-yhtiön hallitus ja omat asiantuntijat vastaavat sijoitustoiminnan suunnittelusta, strategisesta ohjauksesta sekä yhteistyökumppanien valinnasta ja valvonnasta. Pohjola Varainhoito Oy on tuottanut Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tarvitsemat kirjanpito- ja raportointipalvelut. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy huolehtii Suomiyhtiön kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintoon liittyvistä operatiivisista tehtävistä joko itse tai omien alihankkijoidensa kautta. Osan osakesijoituksistaan Suomi-yhtiö hoitaa suoraan itse. OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolelle Suomi-yhtiö on ulkoistanut osan korkosijoituksistaan sekä merkittävän osan osakerahastosijoituksistaan. Yhtiön tavoitteena on löytää aina kuhunkin tehtävään parhaiten perehtynyt varainhoitaja. 14

15 HALLINTO Hyvä hallintotapa Suomi-yhtiössä Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Yhtiökokous Suomi-yhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan postivaaleilla valitsema 75-jäseninen edustajisto. Se käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja yleensä valtaosa muistakin hallituksen jäsenistä on läsnä yhtiökokouksessa. Edustajisto kokoontui vuonna 2009 yhden kerran. Edustajiston puheenjohtajan kokouspalkkio oli euroa ja muiden jäsenten 800 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Edustajiston kokoonpano on sivulla 17. Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokouspalkkio oli puheenjohtajalle 600 euroa ja jäsenille 500 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on esitetty sivulla 18. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Jäsenmäärä on nykyisin viisi. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitukseen valittavan jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi hallituksessa on oltava edustettuna sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Jäseneltä ei edellytetä yhtiön osakkuutta, yläikärajaa ei ole eikä uudelleenvalintaa ole rajoitettu. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa päättää Suomi-yhtiön strategiasta ja valvoo sen toteuttamista päättää yhtiön vakuutusliikkeen tuottaman ylijäämän ja vapaan oman pääoman käytöstä vakuutuksenottajille annettaviin erilaisiin lisäetuihin tekee yhtiökokoukselle esityksen yhtiön tuottaman voiton käytöstä tai tappion käsittelystä hyväksyy sijoitussuunnitelman, jonka osana määritellään muun muassa sijoitusvaltuudet ja raportointi hyväksyy toimintasuunnitelmat, tavoitteet ja budjetit sekä valvoo niiden toteutumista hyväksyy riskienhallintasuunnitelman päättää merkittävistä yrityskaupoista, omaisuuden myynneistä ja sopimuksista nimittää ja vapauttaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen ja päättää heidän palkoistaan ja eduistaan sekä muista työsuhteen ehdoista päättää johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustusjärjestelmistä sekä vahvistaa yhtiössä sovellettavan palkka- ja palkkiopolitiikan päättää jälleenvakuuttajien valinnasta ja jälleenvakuutuksen hajauttamista koskevista periaatteista asettaa vaalivuonna vaalilautakunnan edustajiston vaaleja varten. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna Osallistumisprosentti oli 100. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi itsearviointina vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Kaikkien hallituksen jäsenten kokouspalkkio on 500 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Puheenjohtajan kuukausipalkkio on lisäksi euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten euroa. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on esitetty sivulla 19. Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa johtamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja valvoo, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot luontaisetuineen olivat euroa ( euroa vuonna 2008). Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä on esitelty sivulla

16 Palkitseminen Yhtiöllä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiön koko henkilöstö. Hallitus ei kuulu palkitsemisjärjestelmän piiriin. Hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmän ja päättää vuosittain siihen liittyvistä tulostavoitteista. Tulospalkkioiden suuruuden pääperusteena on tilivuonna aikaansaatu yhtiön nettovarallisuuden muutos lisättynä vakuutuksenottajille annettujen lisäetujen määrällä. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten maksimitulospalkkio on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmään kuuluva sijoitusjohtaja kuuluu tämän ohella sijoitushenkilöstön palkitsemisjärjestelmän piiriin. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta ongelmatilanteissa. Ulkoistetun palvelun tuottajan sisäisen tarkastuksen tehtävä on valvoa, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä ja sen tilintarkastajilla on oikeus saada yhtiön tilintarkastuksen sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuonna 2009 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajiksi KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja KHT Leena Rajalan. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Wahlroos. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2009 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys on katsottu tarpeelliseksi säilyttää laajempana kuin lain minimimääräykset edellyttäisivät, koska keskinäisessä yhtiössä tähän on olemassa erityinen informatiivinen tarve. Yhtiöjärjestys sisältää myös edustajiston jäsenten vaaleissa noudatettavan vaalijärjestyksen. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Lisätietoja: Tiedottaminen Yhtiöllä on omat kotisivut Internetissä. Suomenkielisillä kotisivuilla esitetään listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaiset asiakokonaisuudet siltä osin kuin ne ovat relevantteja keskinäiselle yhtiölle. Keskinäisyyden vuoksi relevantteja tietoja eivät ole osakkeisiin ja osakkeenomistajiin liittyvät tiedot. 16

17 Edustajiston kokoonpano Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 75-jäseninen edustajisto, jonka nämä valitsevat keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Kari T. Ahonen, eduskunnan hallintojohtaja Helsinki; Eero Akaan-Penttilä, kansanedustaja, LKT Espoo; Harry Bogomoloff, toimitusjohtaja, VTM Helsinki; Eija Esko, mikrobiologi Helsinki; Kari Hakala, VT, ekonomi Espoo; Lotta Hakala, KTM Espoo; Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki; Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja Espoo; Jarmo Leppiniemi, professori Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä, Helsinki; Jouni Mykkänen, kulttuurineuvos Espoo; Anssi Rauramo, liikuntajohtaja Helsinki; , Risto Rautava, komentaja Helsinki; Suvi Rihtniemi, diplomi-insinööri Helsinki; , Riitta Saarikangas, yrittäjä, kouluttaja Hyvinkää; Kaarina Suonperä, toimitusjohtaja Vantaa; Ulla-Marja Urho, maat. ja metsät. maist. Helsinki; Mikko Viitasalo, professori Helsinki; II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Mikko Elo, FL Pori; Nina Granath, KTM Lohja; Kaija Hartiala, LKT Turku; Pentti Huovinen, professori, erikoislääkäri Turku; Liisa Hyssälä, sosiaali- ja terveysministeri Lieto; Marjatta Hyttinen, ylilääkäri Salo; Timo Kalli, kansanedustaja Eura; Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja Pori; , Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori Kaarina; Virpa Puisto, erikoissairaanhoitaja Turku; Outi Rannikko, aluejohtaja Rusko; Matti Saarinen, kansanedustaja Lohja; Erkki Saario, agrologi Vihti; Jussi Sävelä, hammaslääketieteen lisensiaatti Pori; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Ilkka Joenpalo, maakuntaneuvos Forssa; Aarne Kauranen, maakuntaneuvos Hämeenlinna; Sirpa Koivisto, lähihoitaja Tampere; Riitta Koskinen, hammaslääkäri, Tampere;

18 Juha Kostiainen, toimialajohtaja Tampere; Kalervo Kummola, toimitusjohtaja Tampere; Paula Kurki-Suonio, asianajaja, VT Lahti; Mirja Lavonen-Niinistö, toiminnanjohtaja Jyväskylä; Harri Lintumäki, käräjätuomari, laamanni Hämeenlinna; Arja Ojala, eläkeläinen Tampere; Mirja Salminen, TTM Lahti; Reijo Savolin, kiinteistövälittäjä, LKV Jyväskylä; Riitta Tarvainen, emäntä, maisteri Hämeenlinna; , Jukka Tonteri, maatalousyrittäjä, LuK Lahti; Timo Tuomisto, rehtori Jämsä; IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Martti Huumonen, rehtori, eläkeläinen Siilinjärvi; Margit Hänninen, assistentti Joensuu; Pentti Hänninen, kelloseppä Ilomantsi; , Pekka Kantanen, toimitusjohtaja Kuopio; Raija Kantanen, aluesihteeri Kuopio; Katri Komi, kansanedustaja, MMM Joroinen; Markku Laukkanen, kansanedustaja, YTM Kouvola; Ulla Miettinen, emäntä, YTM Vieremä, Tuula Partanen, YTM Lappeenranta; , Leo Puustinen, eversti Kuopio; Juha Saarinen, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Mikkeli; Hannu Äikäs, EU-asiamies Lappeenranta; V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Juhani Alaranta, rovasti Merijärvi; Maija-Leena Hirvonen, terveydenhoitaja Raahe; Juha Häkkinen, VT Vaasa; Niilo Keränen, ylilääkäri Taivalkoski; Antti Liikkanen, ylilääkäri Rovaniemi; Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö Seinäjoki; Leena Piikivi, ylilääkäri Oulu; Maija Rask, KM Kemi; Paula Risikko, peruspalveluministeri Seinäjoki; Petri Salo, kansanedustaja Kauhava; Paula Sihto, kansanedustaja Ilmajoki; Liisa Talvitie, VT, hallinto-oikeuden ylituomari Seinäjoki; Helena Tuuri-Tammela, ylitarkastaja, HTM Isokyrö; Jukka Vihriälä, valtiopäiväneuvos Seinäjoki; , Kyösti Virrankoski, filosofian maisteri Kauhava; Edustajiston keskuudestaan valitseman nimitysvaliokunnan kokoonpano Mikko Viitasalo, puheenjohtaja Ilkka Joenpalo Jukka Vihriälä 18

19 Hallituksen kokoonpano Jukka Tuori *1948, maakuntaneuvos, MMM Hallituksen jäsen 2006, puheenjohtaja 2007 Arja Alho *1954, VTT Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 2008 Kari Kaunismaa, Helena Pesola, Jukka Tuori, Arja Alho, Timo P. Nieminen Timo P. Nieminen *1944, kaupunkineuvos, Tampereen pormestari Hallituksen jäsen 2007 Helena Pesola *1947, YTM, Kansaneläkelaitoksen johtaja Hallituksen jäsen 2002 Kari Kaunismaa *1954, VTT, rehtori Hallituksen jäsen 2002 Johtoryhmän kokoonpano Markku Vesterinen *1951, filosofian lisensiaatti, SHV Toimitusjohtaja vuodesta 2008 Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1978, Suomi-yhtiössä ja vuodesta Hän on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen ja Finsilva Oyj:n hallituksen jäsen. Timo Hukka, Markku Vesterinen ja Kai Niemi Timo Hukka *1952, ekonomi Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Hän on toiminut vakuutusalan johtotehtävissä vuodesta 1979, Suomi-yhtiössä vuodesta Hän on Finsilva Oyj:n, Sato Oyj:n ja Aberdeen Property Investors Finland Oy:n hallitusten jäsen. Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Talousjohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntijatehtävissä vuodesta 1995, Suomi-yhtiössä vuodesta Hän on Henkivakuutusosakeyhtiö Retron hallituksen jäsen. 19

20 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Vertailuvuoden 2008 aikana Suomi-yhtiön konsernirakenne muuttui. Yhtiö myi Baltiassa toimivan henkivakuutusliiketoimintaa harjoittavan eurooppayhtiön ja Puolassa toimivan henkivakuutusyhtiön itävaltalaiselle Vienna Insurance Groupille. Baltian liiketoimintojen luvut sisältyvät konsernin lukuihin vertailuvuodelta kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja Puolan liiketoiminnan luvut neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2009 oli 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 konsernin liiketappio oli 49 miljoonaa euroa. Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 119 miljoonaa euroa vuonna Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotto oli 557 miljoonaa euroa, mikä oli 606 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 716 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 vastaava tuotto oli -261 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo laski 85 miljoonasta eurosta 83 miljoonaan euroon. Vuonna 2008 konsernin maksutuloon sisältyi vielä 10 miljoonaa euroa ulkomaisten tytäryhtiöiden maksutuloa. Konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 997 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta, joissa on vakuutettuina lähes henkilöä. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:öön. Suomiyhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2009 oli 83 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 16,5 miljoonaa euroa (16,9 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 66,3 miljoonaa euroa (58,4 milj. euroa). Emoyhtiön vakuutusmaksutulon kasvu selittyy ryhmäeläkevakuutuksen maksutulon kasvulla. Ryhmäeläkevakuutuksessa osassa vakuutuksista etuuksia korotetaan muulla kuin yhtiön omalla asiakashyvityksellä ja vuonna 2008 esimerkiksi TyEL-indeksi oli korkeampi kuin yhtiön asiakashyvitys. Näistä aiheutuneet indeksikorotusmaksut tulivat maksuun tilivuoden aikana. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 412 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 536 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 169 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja eläkevakuutuksen osalta 242 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 52 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä laski 100 miljoonaan euroon edellisvuoden 242 miljoonasta eurosta. Säästösummien lasku selittyi kapitalisaatiosopimusten säästösummien vähentymisellä. Vertailuvuonna erääntyi poikkeuksellisen paljon kyseessä olevia sopimuksia. Emoyhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa vuonna Liikekulujen ja vakuutusten hoidosta perittävien kuormitusten suhdetta kuvaava liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2008 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten kuormitusrakenne pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään kuormitukseen ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa vuonna 2005 erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2009 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuun purkua olisi ollut 102 prosenttia (103 prosenttia). Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 14 miljoonaa euroa ylijäämäinen (11 milj. euroa). Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka nousi miljoonaan euroon (5 049 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 14,0 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 15,2 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli 20,5 prosenttia. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2009 lopussa miljoonaa euroa (6 004 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 29 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 20 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2009 lopussa 54 prosenttia (53 prosenttia). Samaan aikaan 3 prosenttia (11 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. 20

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä VUOSIKERTOMUS 2006 Sisältö 1. Lyhyesti 2. Tapahtumia 3. Toimitusjohtajan katsaus 4. Asiakasedut 5. Sijoitustoiminta 6. Hallinto 7. Tilinpäätös 8. Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Saavutimme asettamamme

Lisätiedot

ENNAKOIDEN EUROA TUOTTOA MILJARDIA EUROA YHTIÖ SOPEUTTI SIJOITUSSALKKUAAN UUSIA EU-SÄÄNNÖKSIÄ LISÄETUJA MAKSETTIIN KAIKKIAAN NOIN MILJOONAA

ENNAKOIDEN EUROA TUOTTOA MILJARDIA EUROA YHTIÖ SOPEUTTI SIJOITUSSALKKUAAN UUSIA EU-SÄÄNNÖKSIÄ LISÄETUJA MAKSETTIIN KAIKKIAAN NOIN MILJOONAA YHTIÖ SOPEUTTI SIJOITUSSALKKUAAN LISÄETUJA MAKSETTIIN KAIKKIAAN NOIN 60 MILJOONAA EUROA VANHOJEN VAKUUTUSTEN SÄÄSTÖILLE TUOTTOA JOPA 8,7 % ENNAKOIDEN UUSIA EU-SÄÄNNÖKSIÄ YHTIÖ ON MAKSANUT LISÄETUJA VUOSINA

Lisätiedot

Asiakasedut. Suomi-yhtiö jakoi lisäetuina asiakkailleen. sisältyvät vuonna 2008 annettavat erityislisäedut ja asiakashyvitykset.

Asiakasedut. Suomi-yhtiö jakoi lisäetuina asiakkailleen. sisältyvät vuonna 2008 annettavat erityislisäedut ja asiakashyvitykset. VUOSIKERTOMUS 2007 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Tapahtumia... 5 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Asiakasedut... 8 5. Sijoitustoiminta... 11 6. Hallinto... 16 7. Tilinpäätös... 21 8. Yhteystiedot... 53

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Asiakasedut. Lisäetuja annettiin vuodelta 2008 hyvin niukasti. Epävarmassa maailmantalouden

Asiakasedut. Lisäetuja annettiin vuodelta 2008 hyvin niukasti. Epävarmassa maailmantalouden VUOSIKERTOMUS 2008 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Tapahtumia... 5 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Asiakasedut... 9 5. Sijoitustoiminta... 12 6. Hallinto... 17 7. Tilinpäätös... 22 8. Yhteystiedot... 55

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

Sisältö. Hallituksen toimintakertomus. Tilinpäätös. Pdf-tiedosto. Asiakasedut s. 8. Sijoitustoiminta s. 10. Toimitusjohtajalta s. 6. 1. Lyhyesti...

Sisältö. Hallituksen toimintakertomus. Tilinpäätös. Pdf-tiedosto. Asiakasedut s. 8. Sijoitustoiminta s. 10. Toimitusjohtajalta s. 6. 1. Lyhyesti... VUOSIKERTOMUS 2011 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Tapahtumia... 5 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Asiakasedut... 8 5. Sijoitustoiminta... 10 6. Hallinto... 15 7. Tilinpäätös... 20 8. Yhteystiedot... 52

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Puolivuosikatsaus 2011 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2011 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2011 Liikevoitto nousi 22,5 milj. euroa 37,9 milj. euroon (15,4 milj. e) Kokonaistulos oli

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2014

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2014 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2014 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö) antaa tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen

Lisätiedot

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksu Hallitus esittää, että Kertyneistä voittovaroista jaetaan osinkoa 11 266 560 euroa eli 3,20 euroa kutakin A-osaketta

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 1 Vaikea kvartaali vaimensi tulosta riskipuskuri edelleen vahva 1,1 Sijoitusten tuotto, % 40,4 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 9,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 10.3.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 10.3.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 10.3.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Osakemarkkinat ylipainossa Alexandria Cautious 10.3.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,11 Suomi 7,01 Finlandia 5,40 Finland Small Cap

Lisätiedot

TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA

TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Infografiikka... 4 3. Avainlukuja... 6 4. Toimitusjohtajan katsaus... 7 5.

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ Liite 6 TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ YHTiÖKOKOUKSEN ESITYSLISTAN KOHTA 8 HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGON. MAKSUSTA PÄÄTTÄMISESTÄ Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014)

Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014) Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014) Hallituksen palkitseminen Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 18.4.2013 Harri Takanen Harri Takanen on toiminut Sievi Capital Oyj:n toimitusjohtajana 1.4.2013 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut Scanfil Oyj:n

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA Arvopaperin Rahapäivä 17.9.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ESITYKSEN SISÄLTÖ Ilmarinen lyhyesti Sijoitusmarkkinoiden pitkän aikavälin

Lisätiedot

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola-ryhmä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy LähiTapiola Kiinteistövarainhoito,

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Alla luetellut liitteet ilmenevät :n tilinpäätöksestä 2014, joka löytyy :n internet-sivuilta osoitteesta: https://fortum-ar-2014.studio.crasman.fi/pub/pdf/fortum_tilinpaatos_2014.pdf Liite 6 Tilinpäätösasiakirjat

Lisätiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011 Tämä selvitys Saga Furs Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu 25.11.2011 erillisenä kertomuksena ja julkaistu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 3 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ 2) PwC:n tutkimus Corporate Governance -tietojen esittämisestä listayhtiöissä PwC PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ PwC kävi läpi CG-tietojen esittämisen Päälistan

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2/2012

Määräykset ja ohjeet 2/2012 Määräykset ja ohjeet 2/2012 Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja Dnro FIVA 10/01.00/2011 Antopäivä 23.2.2012 Voimaantulopäivä 31.12.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

Sisältö. Lyhyesti. Hallituksen toimintakertomus. Henkivakuutukset OP Ryhmään. Tilinpäätös. Vuosi oli kohtuullinen. Lisäetuja ei voitu antaa

Sisältö. Lyhyesti. Hallituksen toimintakertomus. Henkivakuutukset OP Ryhmään. Tilinpäätös. Vuosi oli kohtuullinen. Lisäetuja ei voitu antaa VUOSIKERTOMUS 2015 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Avainlukuja... 4 3. Infografiikka... 5 4. Toimitusjohtajan katsaus... 6 5. Hallinto... 8 6. Tilinpäätös... 12 7. Yhteystiedot... 43 Toimitusjohtaja Jari Sokka

Lisätiedot

Hallitus. Toiminimi ja kotipaikka. Yhtiön toiminnan käsittämät vakuutuslajit. Osakkuus. 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Hallitus. Toiminimi ja kotipaikka. Yhtiön toiminnan käsittämät vakuutuslajit. Osakkuus. 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Yhtiöjärjestys Toiminimi ja kotipaikka 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, ruotsiksi Ömsesidiga arbetspensionsförsäkringsbolaget Varma ja englanniksi Varma Mutual Pension Insurance

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

10 vuoden korkotasoja

10 vuoden korkotasoja Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja ylimääräistä osinkoa 0,39 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Björn Wahlroos hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Björn Wahlroos hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015 Björn Wahlroos hallituksen puheenjohtaja EKP:n talletuskorko on negatiivinen EKP:n ja FED:n talletuskorot FED EKP Lähde: Thomson Reuters Datastream Euroopan

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007 LEHDISTÖTIEDOTE 4/2007 1 (6) 8.6.2007 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007 Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kehittyi suotuisasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Sijoitusomaisuus on hyvin hajautettu eivätkä lainsäädännössä asetetut omaisuuslajirajat ole ylittyneet.

Sijoitusomaisuus on hyvin hajautettu eivätkä lainsäädännössä asetetut omaisuuslajirajat ole ylittyneet. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Muuta tilivuodesta Tärkeimmät tapahtumat Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

lähes 8 %, Positiivinen tulos, 8,9 % tavoitteet saavutettiin

lähes 8 %, Positiivinen tulos, 8,9 % tavoitteet saavutettiin Vanhimpien vakuutusten säästöille tuottoa jopa lähes 8 %, muillekin 4 5 % Positiivinen tulos, vaikka markkinakorkojen lasku kasvatti vastuuvelkaa Sijoitukset tuottivat 8,9 % tavoitteet saavutettiin VUOSIKERTOMUS

Lisätiedot