Asiakasedut. Lue lisää s. 8. Tilinpäätös. Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakasedut. Lue lisää s. 8. Tilinpäätös. Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009

2 Sisältö 1. Lyhyesti Tapahtumia Toimitusjohtajan katsaus Asiakasedut Sijoitustoiminta Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli Suomi-yhtiölle erittäin hyvä. Asiakkaille annettiinkin lisäetuja kaikkiaan yli 160 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina uusilla vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksilla saattaa olla lisäetuja pienentävä vaikutus. Jos vaatimukset nostetaan niin korkeiksi kuin EU:ssa nyt kaavaillaan, yhtiöiden on alennettava sijoitusriskiään. Se taas vähentää mahdollisuuksia tuottaa lisäetuja asiakkaille. Lue lisää s. 6 Asiakasedut Sijoitustoiminnan korkea tuotto mahdollisti taas hyvien lisäetujen jakamisen. Vanhat vakuutukset saavat vuodelta 2009 säästöilleen parhaimmillaan jopa yli 12 prosentin ja muutkin 4,5 5,0 prosentin tuoton. Edut maksetaan vuoden 2010 aikana. Vanhoille vakuutuksille aikanaan luvatuista 5 miljardin markan eli 840 miljoonan euron ylimääräisistä lisäeduista on antamatta 100 miljoonaa euroa. Yhtiö on maksanut lisäetuja vuosina kaikkiaan lähes 1,2 miljardia euroa. Lue lisää s. 8 Sijoitustoiminta Suomi-yhtiön sijoitustoiminta saavutti erittäin hyvän, 12,5 prosentin tuoton. Tilivuoden aikana riskiä asteittain lisättiin, kun edellisenä finanssikriisivuonna sitä oli kevennetty. Kokonaisuutena vuotuinen tuotto näiltä kahdelta vuodelta oli noin 4 prosenttia eli erittäin hyvä niin markkinakehitykseen kuin olosuhteisiinkin nähden. Yhtiön voi katsoa onnistuneen toimenpiteissään ja toipuneen finanssikriisistä hyvin. Lue lisää s. 10 Hallituksen toimintakertomus Konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 997 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia). Konsernin tase oli miljoonaa euroa (6 089 milj. euroa). Lue lisää s. 20 Tilinpäätös Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen vuodelta 2009 sekä verkkoversiona että pdf-tiedostona. Kieliversiot ovat suomi ja englanti. Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Pdf-tiedosto Verkkovuosikertomukseen sisältyy Pdf-muotoinen vuosikertomus, joka on helppo tulostaa kokonaisuutena.

3 LYHYESTI Erittäin hyvä tulos mahdollisti taas lisäetujen jakamisen Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen (Suomi-yhtiö) sijoitustoiminta tuotti vuonna 2009 erittäin hyvin, 12,5 prosenttia. Tuotto kattoi reilusti finanssikriisivuonna 2008 Suomi-yhtiöllekin tulleet sijoitustoiminnan tappiot. Yhtiön saavuttama tulos ja selvästi parantunut vakavaraisuusasema mahdollistivat yhteensä yli 160 miljoonan euron lisäetujen antamisen vakuutuksenottajille. Korkeimmillaan ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee yli 12 prosentin. Vuosina yhtiö on jakanut asiakkailleen erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa. Yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alusta. Se keskittyy hoitamaan vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Strategiaan kuuluu ottaa hallitusti riskiä sijoitustoiminnassa, jotta voidaan vastata mahdollisimman hyvin asiakkaiden pitkäaikaisiin tuottotavoitteisiin. Vakavaraisuus pidetään riittävän hyvänä, jotta asiakkaiden säästöille voidaan antaa mahdollisimman hyvä tuotto. Vakuutuskanta pienenee vähitellen. Vakuutuksenottajia on edelleen noin Vakuutuskannan pienentyessä vakavaraisuuspääoman tarve vähenee hiljalleen. Keskinäisenä yhtiönä Suomi-yhtiö jakaa vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa vakuutuksenottajille lisäetuina. Asiakkaille jaettujen lisäetujen taso on maailmantalouden kriisivuotta 2008 lukuun ottamatta ollut korkea paitsi vakavaraisuuspääoman palautuksen myös yhtiön hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Vuonna 2005 yhtiö julkisti periaatteet vakavaraisuuspääoman mahdollisimman tasapuolisesta palauttamisesta. Palautusta ovat ensisijaisesti saaneet yhtiön ns. vanhat vakuutukset, jotka olivat voimassa jo , koska näille vakuutuksille on aikanaan ehdollisesti luvattu kaikkiaan 840 miljoonan euron ylimääräiset edut. Hyvän vakavaraisuustasonsa ansiosta yhtiö on antanut vuoden 2006 jälkeen myös muille vakuutuksille vakavaraisuuspääoman palautusta. Vuoden 2009 lisäedut maksetaan asiakkaille vuoden 2010 aikana. Näiden etujen jälkeen vanhoille vakuutuksille ehdollisesti luvatusta määrästä on antamatta vielä noin 100 miljoonaa euroa. Vuodelta 2009 ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan yli 12 prosentin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta, 4,5 prosentin erityislisäedusta ja 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2009 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,0 prosenttia. Erityislisäeduista ja asiakashyvityksistä päätetään vuosittain. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen. Tämän vuoksi asiakashyvitykset ja erityislisäedut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Konsernin vakavaraisuuspääoma oli vuoden 2009 lopussa miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 997 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia). Sijoitukset tuottivat 12,5 prosenttia Suomi-yhtiön sijoituskanta käyvin arvoin oli tilivuoden lopussa miljoonaa euroa (6 004 milj. euroa). Yhtiön 12,5 prosentin sijoitustuotto oli euromääräisesti käyvin arvoin 713 miljoonaa. Tuotto ylitti selvästi yhtiön vastuuvelan ja oman pääoman tuottovaateiden perusteella johdetun tuottotavoitteen. Edellisvuonna sijoitustuotto oli -4,0 prosenttia (-267 milj. euroa). Yhtiö selvisi finanssikriisistä kohtuullisen hyvin. Tarkasteltaessa vuosia 2008 ja 2009 kokonaisuutena oli vuotuinen tuotto näiltä kahdelta vuodelta käyvin arvoin noin 4 prosenttia. Riskiä kevennettiin vuonna 2008 ja lisättiin asteittain vuonna Toimenpiteissä onnistuttiin, ja tulos on erittäin hyvä niin markkinakehitykseen kuin olosuhteisiinkin nähden. Suomalaisten vakuutussäästöistä Suomi-yhtiössä 14 prosenttia Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo oli 83 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Korvauksia maksettiin kaikkiaan 412 miljoonaa euroa (536 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 14,0 prosenttia (15,2 prosenttia), laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä osuus oli 20,5 prosenttia. Laskuperusteinen vakuutussopimus oikeuttaa asiakkaan tiettyyn vähimmäistuottoon, kun taas sijoitussidonnaisessa riskin vakuutuksen arvonkehityksestä kantaa asiakas sijoitusvalinnoillaan. Suomi-yhtiön vakuutuskanta ei sisällä sijoitussidonnaisia vakuutuksia. Yhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa (15 milj. euroa). Liikekustannussuhde oli 100 prosenttia. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa oli tilivuoden lopussa 11 henkilöä (11), kaikki emoyhtiön palveluksessa. Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP-Pohjolaryhmään niin vakuutuskantansa kuin sijoituskantansakin käytännön hoidon. Yhtiön tehtävänä on valvoa, että ulkoistetuille toiminnoille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet täyttyvät. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat (suomi) ja (ruotsi). 3

4 Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan Lääkäreitä palkittiin merkittävästä elämäntyöstä Terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan tukeminen sopii henkivakuutusyhtiölle. Suomi-yhtiö palkitsee vuosittain yhdessä OP-Pohjolaryhmän kanssa suomalaisia lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto on myönnetty vuodesta Vuonna 2009 palkinto myönnettiin neurologian professori Hilkka Soiniselle tunnustuksena hänen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnastaan dementian ja Alzheimerin taudin syiden selvittämisessä ja hoitojen kehittämisessä. Vuoden 2010 tammikuussa lääketieteen palkinto myönnettiin Valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä lääketieteen professori Jussi Huttuselle tunnustuksena ansioista suomalaisen terveydenhuollon laaja-alaisena vaikuttajana ja kansanterveyden edistäjänä. Palkinnon suuruus on euroa. Suomi-yhtiö on jo 1950-luvulta tukenut vesiturvallisuuden ja hengenpelastustyön edistämistä. Kuluneena vuonna uimarannoille lahjoitettiin perinteiseen tapaan pelastusrenkaita yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu perustajajäsenenä vuonna 2006 perustettuun Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY), joka edistää taiteen tuntemusta ja harrastusta sekä taidehistoriallista tutkimusta ja säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä. Toukokuussa 2009 avattiin Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä syksyyn 2010 jatkuva Modernin kahdet kasvot -näyttely, joka keskittyy ja 1930-lukujen taiteeseen. Lokakuussa 2009 avattiin Tukholmassa Prins Eugens Waldemarsudden taidemuseossa näyttely Bilder från Finland land och folk, joka kuului Suomen ja Ruotsin hallitusten viralliseen Merkkivuosi ohjelmaan. STSY on julkaissut kirjoja eri näyttelyihin liittyen ja myös lahjoittanut niitä kirjastoille. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto / -tappio, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 14,0 15,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 12,5-4,0 Sijoitusten jakauma Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Osakkeet, milj. euroa Joukkovelkakirjalainat, milj. euroa Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, milj. euroa Lainasaamiset, milj. euroa 1 1 Muut sijoitukset, milj. euroa

5 TAPAHTUMIA Yhtiökokouksessa ei muutoksia hallituksen kokoonpanoon Yhtiökokouksessa huhtikuussa 2009 ei hallituksen kokoonpanoon tullut muutoksia. Seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka hallitukseen kuuluvat MMM Jukka Tuori puheenjohtajana, VTT Arja Alho varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä VTT Kari Kaunismaa, pormestari Timo P. Nieminen ja johtaja Helena Pesola. Yhtiökokouksena toimiva edustajisto valitsi keskuudestaan nimitysvaliokuntaan uudeksi jäseneksi maakuntaneuvos Ilkka Joenpalon ja muiksi jäseniksi edelleen professori Mikko Viitasalon (puheenjohtaja) ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälän. Nimitysvaliokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle esitykset hallituksen jäseniksi ja tilintarkastajaksi. Sijoitustoiminnan korkea tuotto mahdollisti taas lisäetujen jakamisen Loppuvuonna yhtiön hallitus päätti vuonna 2010 annettavista lisäeduista. Yhtiön sijoitustoiminnan tuotto oli vuoden mittaan noussut merkittävästi ja yhtiö oli toipunut nopeasti edellisvuoden tappioista. Vuodelta 2009 vakavaraisuuspääomaa päätettiin jälleen palauttaa lisäetuina vakuutuksenottajille, yhteensä noin 160 miljoonaa euroa. Maailmantalouden kriisivuonna 2008 yhtiö oli painottanut asiakkaiden vakuutussäästöjen turvaamista ja jakanut hyvin vähän lisäetuja. Kaikkiaan yhtiö on vuosina jakanut erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan yli 12 prosentin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta, 4,5 prosentin erityislisäedusta ja 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,0 prosenttia. Näiden lisäetujen jälkeen vanhoille vakuutuksille aikanaan ehdollisesti luvatusta 840 miljoonasta eurosta on antamatta erityislisäetuina noin 100 miljoonaa euroa. Erityislisäeduista ja asiakashyvityksistä päätetään vuosittain. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen. Tämän vuoksi asiakashyvitykset ja erityislisäedut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Edustajiston vaalit olivat marraskuussa 2009 Vuosi 2009 oli vaalivuosi Suomi-yhtiössä. Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen vakuutuksenottajia ja samalla omistajia edustaa yhtiökokouksena toimiva 75-jäseninen edustajisto, johon valittiin 25 jäsentä erovuoroisten tilalle. Edustajiston vaalit järjestettiin postivaalina. Ehdokkaiden määrä oli 100 eli selvästi suurempi kuin edellisissä vaaleissa ehdokkaita oli sekä vuoden 2006 että vuoden 2003 vaaleissa 91 ja vuoden 2000 vaaleissa 94. Ehdokasmäärän nousu oli yllättävää, koska vain vakuutuksenottajat voivat olla ehdokkaina ja heidän määränsä vähenee pikkuhiljaa yhtiön lopetettua vakuutusten myynnin vuoden 2005 alusta. Kaikkien jäsenten kausi päättyy marraskuussa 2012 pidettäviin vaaleihin. Äänioikeutettuja vakuutuksenottajia oli noin Äänestysprosentti oli 22,7 (edellisissä vaaleissa vuonna 2006 lähes äänioikeutettua ja äänestysprosentti 22,9). 5

6 Tuottokin muistettava vakavaraisuusvaatimuksissa Kun vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia viimeistellään EU:ssa, tulisi muistaa, että asiakkaat hakevat vakuutussäästöilleen paitsi turvaavuutta myös tuottoa. Toimitusjohtaja Markku Vesterinen TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Suomi-yhtiön tehtävänä on hoitaa nykyisten asiakkaidensa vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Keskinäisenä yhtiönä ainoa lähtökohtamme on toimia asiakkaidemme parhaaksi. Tavoitteemme on saavuttaa sijoitustoiminnassamme mahdollisimman hyvä tuotto riskinkantokykymme sallimalla riskinotolla. Huolehdimme samalla yhtiön toiminnallisesta tehokkuudesta. Jaamme sekä vuotuisen tuloksemme että vakuutusten päättymisten myötä vapautuvan vakavaraisuuspääoman lisäetuina asiakkaillemme siinä määrin kuin riskinkantokykymme sallii. Lisäetumme ja riskinottomme pyrimme sovittamaan yhteen siten, että eripituisia vakuutuksia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Vuoden 2009 tulos oli erittäin hyvä Vuoden 2009 alkaessa toimintaympäristömme oli utuinen. Edellisenä syksynä kärjistynyt finanssikriisi oli edelleen syvä ja oli mahdotonta arvioida sen kehitystä. Osakekurssien lasku jatkui ja markkinoiden volatiliteetti säilyi korkeana. Vuoden alussa osakeriskimme oli hyvin alhainen. Tähän olimme päässeet suojaamalla osakesijoituksia etukäteen valmistelemamme suunnitelman mukaisesti. Tunnelma sijoitusmarkkinoilla muuttui ensimmäisen vuosineljänneksen loppupuolella. Osakkeiden arvot kääntyivät voimakkaaseen nousuun, jota jatkui alkusyksyyn asti. Yrityslainojen riskilisät alkoivat alentua. Tämä käänsi edellisenä vuonna arvoaan menettäneen yrityslainasalkkumme arvon kasvuun. Hedge-rahastojenkin arvot nousivat. Pääoma- ja kiinteistörahastojen arvot selviävät niiden luonteen vuoksi muita sijoituksia hitaammin. Niiden tulos jäi vuonna 2009 tappiolliseksi. Pyrimme aina pitämään sijoitusriskimme hallinnassa. Kun markkina kääntyy nousuun, alamme lisätä riskiä. Käytännössä riskiä lisätään useammassa vaiheessa. Jälkikäteen saatetaan usein todeta, että nopeampi riskinlisäys olisi johtanut parempaan lopputulokseen. Niin tapahtui myös vuonna Pidän tätä toimintatapaa vakuutuksenottajien kannalta oikeampana kuin sitä, että riskin lisääminen tapahtuisi yhdellä kerralla. Niin toimittaessa väärä arvio markkinoiden kääntymisestä johtaisi vakavaraisuusaseman heikkenemiseen ja riskinottokyvyn pysyvämpään laskuun. Varovaisempaa toimintatapaa puoltaa myös se, että keskinäisellä yhtiöllä ei ole pääomahuoltoa. Sijoitustoimintamme tuotto oli vuonna 2009 käyvin arvoin 12,5 prosenttia. Korkean tuoton ansiosta ylitimme tulostavoitteemme selvästi. Pidämme saavutettua tulosta erittäin hyvänä. Vuotuinen tuotto vuoden 2008 alusta vuoden 2009 loppuun oli käyvin arvoin noin 4 prosenttia. Markkinakehitykseen verrattuna ja vallinneet olosuhteet huomioon ottaen tämäkin tulos on erittäin hyvä. Se ei kuitenkaan täytä pitkän ajan tulostavoitteita eikä siten ole niiden näkökulmasta riittävän hyvä. Muuttumassa oleva vakavaraisuussäännöstö luo vaikeutta toiminnan ohjaamiseen EU:ssa valmistellaan vakuutusyhtiöitä koskevien solvenssivaatimusten muutoksia (ns. Solvenssi II). Uuden säännöstön mukainen vakavaraisuusvaatimus ottaa aiempaa paremmin huomioon kunkin yhtiön omat riskit. Suomessa uudistettu vakuutusyhtiölaki tuli voimaan vuonna Se mahdollistaa valvonnan asteittaisen muuttamisen kohti Solvenssi II:n mukaista valvontaa jo ennen kuin uudet EU-säännökset tulevat voimaan. 6

7 Kehityssuunta sinällään on myönteinen. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia. Edellisen vuosikertomuksen katsauksessani kuvasin vastuuvelan niin sanottuun markkinaehtoisuuteen liittyviä ongelmia. Kerroin myös vastuuvelan uudesta laskentatavasta saamistamme käytännön kokemuksista. Huomasimme sen aiheuttavan vuoden 2008 kaltaisissa olosuhteissa suuria vastuuvelan heilahteluja. Kun korkotaso oli hyvin matala, päätimme luopua osittain vastuuvelan korkoriskin laajamittaisesta suojauksesta. Pidimme tällaisen riskin ottamista perusteltuna korkotason mataluuden vuoksi. Vuoden 2009 aikana muutimme vastuuvelan markkinaehtoisessa määrittämisessä soveltamaamme laskentatapaa siten, että käytimme pitkille vastuille kiinteää korkoa markkinakorkojen sijasta. Iloksemme tätä muistuttavaa diskonttokoron määrittelytapaa on esitetty harkittavaksi myös Solvenssi II:een. Toteutuessaan se käsittääkseni parantaisi uuden vakavaraisuusjärjestelmän toimivuutta merkittävästi ja poistaisi siitä yhden itse luodun markkinoiden heiluntaa turhaan kasvattavan tekijän. Eurooppalaiset valvojat julkaisivat vuonna 2009 ehdotuksensa varsinaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytettäviksi riskiparametreiksi. Jos ehdotukset hyväksytään, uudet vakavaraisuusvaatimukset nousevat merkittävästi aiemmin arvioitua korkeammiksi. Finanssikriisi ja sen aikana havaittu erityyppisten sijoitusten arvojen voimakas heilahtelu ovat varmasti pääsyyt tähän ehdotukseen. Korkeilla vakavaraisuusvaatimuksilla haluttaneen lisätä vakuutuskuluttajien etujen turvaavuutta, mikä sinällään on oikea tavoite. Minusta valittu tapa on kuitenkin väärä. Jo ennen edellä mainittua valvojien ehdottamaa vakavaraisuusvaatimusten korotusta oleellisesti alhaisempikin vaatimustason korotus on vaikuttanut henkivakuutusyhtiöiden toimintaan merkittävästi. Yhtiöt ovat jo useita vuosia tarjonneet asiakkailleen pääosin sijoitussidonnaisia vakuutuksia, joissa koko riski siirretään asiakkaalle ja jotka eivät siten edellytä yhtiöltä korkeata vakavaraisuuspääomaa. Tällöin yhtiön realisoituvat riskit eivät yleensä aiheuta asiakkaalle menetyksiä. Asiakas ei kuitenkaan välttämättä välty menetyksiltä. Niitä aiheutuu nyt hänen omista valinnoistaan. Suomi-yhtiön vakuutuskannassa ei ole sijoitussidonnaisia vaan ainoastaan perinteisiä laskuperustekorkoisia vakuutuksia. Niissä vakuutussopimus oikeuttaa asiakkaan tiettyyn vähimmäistuottoon. Meidän kohdallamme jokainen vakavaraisuusvaatimuksen korotus merkitsee tarvetta alentaa sijoitusriskiä. Tämä taas johtaa alempiin tuottoihin ja pienentää asiakkaan saamaa kokonaistuottoa. Edellä sanotulla en vastusta uusia vakavaraisuusvaatimuksia. Uudistus on välttämätön. Haluan kuitenkin tuoda esiin, että vaatimustason nostaminen aiheuttaa kustannuksia, jotka lopulta maksaa asiakas. Mielestäni laskuperustekorkoinen vakuutus sopii monille asiakkaille paremmin kuin sijoitussidonnainen vakuutus. Sitä ei saisi liiallisella turvaamisella tehdä liian kalliiksi. Vakavaraisuusvaatimusten tavoite ei saisi olla vakuutusyhtiöiden konkurssivaaran minimointi vaan mahdollisesta konkurssista asiakkaalle seuraavan menetyksen pitäminen hallittuna. Vanhat, sinällään riittämättömät vaatimuksetkaan eivät ole käytännössä johtaneet konkursseihin, joissa asiakkaat olisivat kärsineet merkittäviä menetyksiä. Lisäetuja jaettiin taas Vuosilta Suomi-yhtiö jakoi erilaisia lisäetuja asiakkailleen noin miljardi euroa. Vuoden 2008 osuus tästä oli mitätön huonon tuloksen vuoksi. Vuoden 2009 hyvä tulos mahdollisti taas suurempien lisäetujen jakamisen. Niitä annettiin kaikkiaan 160 miljoonaa euroa. Pääosa tästä annettiin erityislisäetuina sellaisille vakuutuksille, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo Erityislisäedut perustuvat näille vanhoille vakuutuksille aikanaan annettuun ehdolliseen lupaukseen. Niistä on antamatta vielä noin 100 miljoonaa euroa. Vahvistimme vuonna 2009 myös vastuuvelkaa. Näimme tämän tarpeelliseksi siksi, että vastuuvelkamme oli ja on täydennyksen jälkeenkin alempi kuin nykykorkotasolla markkinaehtoisesti määrätty vastuuvelka. Suomi-yhtiö selvittää run off -kantansa hoitotapaa Kun Suomi-yhtiö lopetti vakuutusten uusmyynnin vuoden 2005 alussa, yhtiön toimintaa päätettiin jatkaa run off -tilassa. Silloin ei otettu kantaa siihen, miten kauan erillisen yhtiön säilyttäminen on järkevää. Vuonna 2009 päätimme käynnistää selvityksen siitä, löytyykö ratkaisu, jossa erillinen yhtiö lopetettaisiin ja vastuun run off -kannan hoidosta kantaisi jatkossa jokin markkinoilla aktiivisesti toimivista henkivakuutusyhtiöistä. Suomi-yhtiö arvioi selvitystyön tuloksia yksinomaan asiakkaidensa etujen näkökulmasta. Asiakkaat voivat siten suhtautua selvitystyöhön rauhallisesti. Mahdollisen kumppaninkin on tietysti koettava ratkaisu itselleen edulliseksi. Toteutuskelpoisessa ratkaisussa on löydyttävä etuja ja arvoja, jotka tekevät sen molemmille osapuolille hyväksyttäväksi. Yhteistyö hallintoelinten kanssa on jatkunut hyvänä. Toivon, että hallintoelimissä työskentelevät suhtautuvat ennakkoluulottomasti myös yhtiön tulevaisuusselvitykseen. Pieni henkilökuntamme on onnistunut hyvin. Samoin vakuutus- ja sijoituskantaamme hoitavat yhteistyökumppanit ovat toimineet tehokkaasti ja yhteistyöhenki on säilynyt hyvänä. Vaikka olemme erittäin tyytyväisiä nykyisten yhteistyökumppaniemme toimintaan, edellä mainittuun tulevaisuusselvitykseen osallistuu muitakin potentiaalisia kumppaneita. Tällä pyrimme siihen, että löydämme selvitystyössä asiakkaidemme kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun. Markku Vesterinen toimitusjohtaja 7

8 Asiakkaille taas lisäetuja Vanhat vakuutukset saavat tilivuodelta säästöilleen parhaimmillaan jopa yli 12 prosentin ja muutkin 4,5 5,0 prosentin tuoton. Talousjohtaja Kai Niemi ASIAKASEDUT Keskinäisen yhtiön omistajuuden merkitys Keskinäisessä yhtiössä omistajuuden perusteena on voimassa oleva asiakassuhde. Yksikään omistajavakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. Tällainen omistajuus ei realisoidu osinkona tai muuna oman pääoman tuottona. Keskinäisen yhtiön toiminnan jatkuessa normaalisti omistajuus merkitsee ensi sijassa oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta äänestää yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa (viimeksi syksyllä 2009). Omistajuus päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta. Ylimääräinen pääoma palautetaan vakuutuksenottajille Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy, yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee. Näin vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan yhtiön vakuutuksenottajille. Palautusperuste ei ole heidän omistajuutensa vaan heidän vakuutusasiakkuutensa. Keskeisesti tähän vakavaraisuuspääoman palautukseen vaikuttavat yhtiön sijoitustoiminnan tuotot, huonoina vuosina negatiiviset tuotot voivat kokonaan eliminoida palautuksen. Suomi-yhtiö on julkistanut vuonna 2005 ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille mahdollisimman tasapuolisesti. Palautus suunnattiin aluksi kokonaan niin sanottuihin erityislisäetuihin. Niihin ovat oikeutettuja sellaiset nykyiset vakuutuksenottajat, joiden vakuutus oli voimassa Suomi-yhtiössä jo Tälle vakuutuskannan osalle on aikanaan annettu ehdollinen lupaus ns. erityislisäeduista. Yhtiön aiemmin julkistamissa ylijäämän palautusperusteissa tämän lupauksen määräksi vahvistettiin 840 miljoonaa euroa aikanaan ehdollisesti luvattu määrä lisättynä korolla, joka hyvitetään alkaen määrän jakamatta olevalle osalle. Vuodelta 2009 tälle kannan osalle annettiin 4,5 prosentin korotus vakuutussäästöille. Tämän jälkeen edellä mainitusta ehdollisesti luvatusta määrästä on toteutumatta noin 100 miljoonaa euroa. Usean vuoden ajan yhtiön vakavaraisuuspääoma on ylittänyt selvästi edellisessä kappaleessa määritellylle vakuutuskannalle aiemmin ehdollisesti luvatuista erityislisäeduista vielä antamatta olevan osan. Tämän vuoksi yhtiön hallitus laajensi vuonna 2006 vakavaraisuuspääoman palautuksen koskemaan koko vakuutuskantaa, ja sama menettely jatkui myös vuonna Vuodelta 2009 vakuutussäästöille annettiin 0,5 1,0 prosentin hyvitys riippuen vakuutussopimuksen laskuperustekorosta. Yhtiön aiempien lisäetupäätöksien johdosta merkittävä osa niistä sopimuksista, joissa sopimuskorko on 4,5 prosenttia, saavat vuotuisen 2,7 prosentin hyvityksen. Näin ollen vakuutussäästöt voivat saada parhaimmillaan yli 12 prosentin kokonaisvuosituoton (4,5 prosentin laskuperustekorko, 2,7 prosentin erityisetu, 4,5 prosentin erityislisäetu vuodelta 2009 ja 0,5 prosentin asiakashyvi- 8

9 tys vuodelta 2009). Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,0 prosenttia. Vanhojen riskivakuutusten pysyvänä lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Euromääräisesti yhtiö jakoi lisäetuja vuonna 2009 yhteensä yli 160 miljoonaa euroa. Nämä edut maksetaan asiakkaille vuoden 2010 aikana. Vuosina yhtiö on jakanut asiakkailleen erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa. Vakavaraisuusvaatimusten muutosten vaikutus asiakashyvityksiin Euroopan unionissa on meneillään nk. Solvenssi II -projekti, jonka lopputuloksena valmistuu uusi vakavaraisuusdirektiivi vakuutusyhtiöille (vrt. pankkien Basel II). Tämän esiasteena Suomessa sisällytettiin lokakuussa 2008 voimaan tulleeseen uudistuneeseen vakuutusyhtiölakiin ennakoivan valvonnan luku. Jatkossa yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavatkin suoraan yhtiön vakavaraisuusvaatimukseen. Suomiyhtiö ennakoi tätä kehitystä siirtymällä jo vuoden 2008 alussa omassa ohjausjärjestelmässään vastaavanlaiseen tapaan. Suomi-yhtiölle muutos ei kuitenkaan ollut kovin suuri omaisuuspuolen riskien osalta, sillä yhtiö oli jo aiemminkin asettanut omat sisäiset vakavaraisuustavoitteensa omaisuuseriin liittyvien riskien perusteella. Suomi-yhtiön osalta merkittävin muutos onkin ollut se, että yhtiön vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa eriytyy yhtiön vakuutuksenottajien vakuutussäästöistä. Näin siksi, että vakavaraisuuslaskelmissa vastuuvelka lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona ja korkona käytetään kiinteän koron sijasta kulloistakin markkinakorkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuuvelan määrä vakavaraisuuslaskelmissa heilahtelee korkotason heilahtelujen mukana. Vakuutussäästöt sen sijaan kasvavat edelleen sopimuksen mukaisella laskuperustekorolla ja sen lisäksi annettavilla lisäeduilla. Edellä mainitun seurauksena vallitseva korkotaso ei enää vaikuta yhtä suoraviivaisesti asiakashyvityksien tasoon kuin se on aikaisemmin vaikuttanut. Jatkossa asiakashyvitykseen vaikuttaakin enemmän se, kuinka hyvin yhtiö on hallinnut koko taseen korkoriskiä ja miten yhtiö on onnistunut riskinotossaan. Yhtiö on kuvannut tilinpäätöksen Riskienhallinta-osiossa tarkemmin ohjausjärjestelmäänsä ja sen asettamia edellytyksiä yhtiön vakavaraisuuspääomalle. Yhtiö soveltaa omassa riskienhallinnassaan Solvenssi II:n vuoden 2008 aikana toteutetun vaikutusanalyysin mukaista laskentakehikkoa. Näillä näkymin on todennäköistä, että vakavaraisuusvaatimukset tulevat asettumaan siinä esitettyä korkeammiksi. Tällä on suora seuraus yhtiön riskinottokykyyn eli lähivuosina yhtiö tulee jonkin verran leikkaamaan operatiivisessa toiminnassaan ottamaansa riskiä. Toinen vaihtoehto olisi pidättäytyä tai vähentää lisäetujen maksamista lähivuosina, mutta tämän ei ole katsottu olevan vakuutuksenottajien tasapuolisen kohtelun mukaista. Riskin pienentäminen voi odotusarvoisesti vähentää tulevien lisäetujen määrää, mutta kolikon toinen puoli on toisaalta jo karttuneiden etujen turvaavuuden lisääntyminen. Yhtiön vastuut ovat pitkäkestoisia Henki- ja eläkevakuutussopimukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. Siksi Suomi-yhtiönkin vastuut jatkuvat pitkään. Vuoden 2006 vuosikertomuksessa havainnollistettiin erilaisilla kuvilla silloisen arvion mukaisesti yhtiön vakuutuskannan kehitystä. Yhtiö tekee vastaavia tarkasteluja vuosittain suunnitellessaan omaa operatiivista toimintaansa pitkällä aikavälillä. Johtopäätökset kyseisten tarkastelujen jälkeen ovat edelleen samoja kuin vuonna 2006 eli yhtiön tase ja sitä kautta vastuuvelka pienenevät hitaasti vakuutettujen määrä vähenee suhteessa edellä mainittuja nopeammin, mutta vakuutettujen määrä on parinkymmenen vuoden kuluttua vielä lähes (nykyään lähes ) maksutulon määrä pienenee melko nopeasti ja putoaa alle 50 miljoonan euron seuraavan 5 vuoden aikana (nykyään hieman yli 80 miljoonaa euroa). Vastuuvelan ja taseen kehitystä kuvaavia arvioita käytetään yhtiön sijoitustoiminnan suunnittelussa. Run off -yhtiön sijoitusten pituuden pitää olla sovitettavissa yhteen yhtiön vastuiden purkautumisen kanssa Arvio maksutulon kehityksestä , milj Arvio korvausten kehityksestä , milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus 9

10 Sijoitukset tuottivat erittäin hyvin Sijoitustuotot olivat tilivuonna 12,5 prosenttia. Finanssikriisivuoden tappio on hyvinkin jo katettu vuosituotto kahdelta viime vuodelta on 4 prosenttia. Sijoitusjohtaja Timo Hukka SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusympäristö suosi riskinottoa Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli kuluneena toimintakautena erittäin hyvä. Vuosituotto oli 12,5 prosenttia. Ilman vastuuvelkaa suojaavan swap-korin arvonmuutosta tulos oli 12,4 prosenttia. Tulos riitti reilusti kattamaan edellisen vuoden 4 prosentin tappiot. Kuinkas sitten kävikään Vuosi 2009 käynnistyi masentavissa merkeissä. Finanssikriisin seurauksena pankkijärjestelmä oli lamaantunut ja toimi keskuspankkien tekohengityksen varassa. Institutionaaliset sijoittajat painiskelivat vakavaraisuusongelmiensa kanssa ja keskittyivät riskienhallintaan tuotontavoittelun sijasta. Riskipreemiot nousivat huippuunsa ja osakekurssit olivat jyrkässä laskussa. Samaan aikaan kullan hinta vahvistui ja korot matelivat pohjalukemissa. Riskisijoitukset kärsivät likviditeetin puutteesta. Sijoittajat olivat peloissaan. Mutta vähitellen pahin paniikki sijoitusmarkkinoilta alkoi väistyä. Markkinoille palautui usko massiivisen viranomaiselvytyksen tehoon ja kykyyn estää taantuman painuminen pitkäaikaiseen 30-luvun tyyppiseen lamaan. Luottamus pankkijärjestelmän toipumiseen vahvistui. Vaikka reaalitaloudessa ei siinä vaiheessa vielä positiivisia signaaleja juuri nähtykään, osakemarkkinat pohjasivat maaliskuussa ja kääntyivät sen jälkeen vahvaan sentimenttivetoiseen nousuun. Sijoittajat olivat havahtuneet huomaamaan, että osakkeiden ja muiden riskisijoitusten hinnat olivat kriisin seurauksena painuneet olosuhteisiin nähden kohtuuttoman alas. Riskinottajat palasivat markkinoille, ja heille tilanne tarjosikin ainutkertaisen mahdollisuuden huikeisiin kuukausituottoihin. Positiivinen perusvire vallitsi markkinoilla yhtäjaksoisesti aina syksyyn saakka. Kurssit toipuivat ja osakkeiden arvostukset palasivat enemmän tai vähemmän neutraaleille tasoille. Reaalitaloudessa vaikeudet kuitenkin jatkuivat. Loppuvuodesta markkinoille alkoi levitä huoli siitä, miten valtiot tulevat selviytymään hetkessä jättimäisiksi kasvaneista veloistaan. Pelättiin, että tehokkaasti finanssisektoria tukenut elvytys joudutaan katkaisemaan ennen aikojaan, jolloin reaalitalous ei saisikaan siitä sitä piristysruisketta, johon hetkeä aikaisemmin vielä uskottiin. Seurauksena sijoitusmarkkinoilla osakekurssien nousu hidastui ja epävarmuus vahvistui uudelleen. Jälkikäteen arvioituna vuoden 2009 sijoitusympäristö oli maaliskuun käänteen jälkeen loppujen lopuksi suhteellisen helppo. Tulkinnassa teknisen analyysin merkitys kuitenkin korostui. Markkinoilla likvideille instrumenteille oli leimallista voimakas trendinomaisuus. Sijoittajan tarvitsi vain uskoa näkemäänsä ja lisätä riskitasoaan sitä mukaa kuin kurssinousun myötä parantunut riskinkantokyky myöten antoi. Riskinhallinta erilaisin stop loss -strategioin oli suhteellisen helppoa. Tilanteen arviointia helpotti suuresti myös se, miten täsmällisesti kehitys seurasi aikaisemmin koettuja suhdannekäänteitä. Omaisuusluokat toipuivat yksi kerrallaan suunnilleen siinä järjestyksessä ja siinä aikataulussa kuin aina ennenkin. Historia toisti itseään, ja edellisvuoden häviäjä oli viime vuoden voittaja. Tämän vuoksi oli jokseenkin odotettua, että osakkeiden ohella vuosi 2009 oli menestyksellinen hedge fundeille ja luottoriskillisille 10

11 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) vuodesta 1900 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) vuosina korkosijoituksille. Eli kaikille niille omaisuusluokille ja sijoitusmuodoille, jotka suhdannekäänteissä aikaisemminkin ovat toimineet etusyklisesti. Yhtä lailla oli odotettua, että jälkisykliset kiinteistö- ja pääomasijoitukset tulisivat vuonna 2009 kärsimään. Kotimaassa yhtenäistä syklikuvaa rikkoivat oikeastaan vain asuntomarkkinat, jotka aikaisemmista suhdannekäänteistä poiketen toipuivat pienestä notkahduksestaan poikkeuksellisen nopeasti. Syy oli sielläkin kuitenkin varsin ilmeinen. Uudiskohteiden tarjontaa oli rakentajien pidättyvyyden takia rajoitettu niin voimakkaasti, ettei nopeasti pahentunut työttömyyskään pystynyt estämään asuntojen hintojen nopeaa palautumista. Vuosi 2010 on käynnistynyt jälleen epävarmoissa merkeissä. Reaalitalouden ongelmat erityisesti kehittyneissä länsimaissa ovat edelleen erittäin suuria. Vaikka suhdannepohja on jo lähes varmasti sivuutettu, odotukset länsimaiden talouskasvulle ovat vaatimattomia. Kasvu tulee jatkumaan hitaana. Työttömyys ei ole vielä saavuttanut huippuaan, ja julkistalouksien rahoitusvajeet vaativat verojen korotuksia ja tulonsiirtojen leikkauksia. Yksityinen kulutus kärsii tilanteessa, jossa myös yksityiset investoinnit antavat odottaa itseään. Eli kovin nopeasti länsimaat eivät toivu taantumasta. Ja voi olla, että sijoittajienkin riskinälkä on jo hiipumaan päin. Sen verran sekavalta myös markkinoiden tekninen kuva vuoden vaihteessa näytti. Sijoitusriskin lisäämisessä onnistuttiin Suomi-yhtiön sijoitustoiminta tuotti vuonna 2009 erittäin hyvin ja selvästi alkuperäisiä odotuksia paremmin. Sekä suhteelliset että absoluuttiset tavoitteet saavutettiin. Huomionarvoista on, että 12,5 prosentin vuosituotto riitti reilusti kattamaan edellisenä vuonna kärsityt tappiot (-4,0 prosenttia). Markkinapohjan tunnistamisessa ja riskin lisäämisen ajoituksessa siis onnistuttiin. Riskin lisäys kohdistui erityisesti osakkeisiin, ja se toteutettiin johdannaissuojauksia asteittain purkamalla. Osakeallokaatiota kasvatettiin maaliskuun vajaasta kymmenestä prosentista vuoden lopun noin 28 prosenttiin. Euromääräisesti ilmaistuna sijoitustoiminta tuotti vuonna 2009 yhteensä 713 miljoonaa euroa (-267 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy vastuuvelan suojaamiseksi otetun swap-korin positiivinen tulos, 6 miljoonaa euroa. Ilman sitä sijoitustoiminnan tulos olisi ollut 707 miljoonaa euroa. Tulos ylitti selvästi vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja markkinaehtoisesta oman pääoman tuotosta vuodelle 2009 johdetun 120 miljoonan euron tuottotavoitteen. Yhtiö jakoi vuodelta 2009 myös merkittäviä asiakashyvityksiä, yhteensä 161 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta yhtiön vakavaraisuus oli vuoden päättyessä edelleen korkea ja sijoitusriskien kantokyky hyvä. Saksan valtionobligaation 10 vuoden korko vuosina kk euribor vuosina ,2 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2, ,5 4,5 3,5 2,5 1,5 0,

12 Suomi-yhtiön osakeallokaation kehitys (ml. osakejohdannaiset) vuoden Swap-korko (euro) % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1/08 4/08 7/08 10/08 1/09 4/09 7/09 10/09 12/09 5,2 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2, IG-allokaation kehitys vuonna 2009 (ml. luottojohdannaiset) 1 30 v. Swap-korko 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % tammikuu * Luottoriski BBB tai parempi helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu HY-allokaation kehitys vuonna 2009 (ml. luottojohdannaiset) tammikuu * Luottoriski BB tai heikompi helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu joulukuu Seuraavassa esitettyjä omaisuuslajikohtaisia tuottolukuja tarkasteltaessa on huomattava, että yhtiön sisäisessä raportoinnissa käyttämä omaisuuslajiluokittelu poikkeaa joiltakin osin viranomaisten soveltamasta luokittelusta. Suomi-yhtiön sijoitustoiminta menestyi hyvin myös suhteessa markkinoiden kehitykseen. Erityisesti korkosijoitukset tuottivat hyvin. Luottoriskillisten investment grade- ja high yield- lainojen tuotot nousivat palautuneiden arvonalennusten ja riskilisäysten myötä merkittävästi. Esimerkiksi suhteellisen pienestä, 7 prosentin allokaatiosta huolimatta high yield lainat tuottivat yksin 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. 7 v. 8 v. 9 v. 10 v. 12 v. 15 v. 20 v. 25 v. 163 miljoonaa euroa eli 47,5 prosenttia. Kokonaisuutena korkosijoitukset mukaan lukien sijoitukset vaihtovelkakirjalainoihin tuottivat vuositasolla 12,8 prosenttia, kun riskittömistä valtiolainoista ja rahamarkkinasijoituksista koostuva vertailuindeksi tuotti 4,9 prosenttia. Osakesijoitukset tuottivat vuoden 2009 aikana jokseenkin markkinoiden mukaiset 29,3 prosenttia eli 286 miljoonaa euroa. Parhaiten menestyivät sijoitukset kehittyville markkinoille 81,6 prosentin tuotollaan. Pääomasijoitukset kärsivät jälkisyklisestä luonteestaan ja jäivät tappiolle 18,4 prosenttia eli 54 miljoonaa euroa. Alkuvuodesta 2010 tätä katsausta kirjoitettaessa pääomasijoitusten alaskirjaustarpeet näyttävät hävinneen ja ensimmäiset ylöskirjaukset rahastoissa on jo nähty. Oletettavaa on, että pääomasijoitusten arvojen palautuminen jatkuu. Uusia pääomarahastosijoituksia yhtiö ei enää tee. Kiinteistösijoituksissa jäätiin tavoitteeksi asetetusta 5,3 prosentin tavoitteesta. Kokonaisuutena kiinteistöt tuottivat 1,5 prosentin tappion eli -10 miljoonaa euroa. Erityisesti kiinteistörahastoille vuosi oli vaikea. Rahastot tuottivat noin kymmenen prosentin tappion, mutta kuten pääomasijoituksissa myös kiinteistörahastoissa nähtäneen jatkossa merkittävää arvojen palautumista. Suoraan kiinteistösalkkuun sijoitusympäristön vaikeutumisella ei juuri ollut vaikutusta. Kiinteistösalkku jakaantui vuoden päättyessä jokseenkin tasan epäsuorien rahastojen ja suorien omistusten kesken. Uusia kiinteistörahastosijoituksia ei enää tehdä. Kokonaisuutena kiinteistösijoitusten osuus taseesta oli vuoden päättyessä noin 10 prosenttia. 30 v. 12

13 Hedge-rahastoihin oli vuoden päättyessä sijoitettu 4 prosenttia. Myös nämä sijoitukset tuottivat hyvin. Tulos oli 16,4 prosenttia eli 35 miljoonaa euroa. Näissäkin sijoituksissa osa tuloksesta perustui palautuneisiin arvonalennuksiin. Raaka-aineisiin oli vuoden päättyessä sijoitettu enää 0,2 prosenttia. Nyttemmin raaka-ainesijoituksista on kokonaan luovuttu. Sijoitusten jakauma (ilman johdannaisia), markkina-arvot % Rahamarkkina 3 Joukkolainat 55 Valtio 20 Inflaatiolinkatut joukkolainat 3 Investment grade 16 High yield 7 Emerging market debt 5 Vaihtovelkakirjalainat 3 Osakkeet yhteensä 28 Pohjola Pankki 4 Suomi 5 Eurooppa 3 USA 3 Japani 1 Kehittyvät markkinat 8 Pääomasijoitukset 4 Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 4 Hedge fundit 4 Kiinteistöt 10 Suorat 5 Epäsuorat 5 Yhteensä 100 Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2009 % Suomi 37 Muu Eurooppa 12 USA 14 Japani 4 Muut kehittyneet markkinat yhteensä 30 Kehittyvät markkinat 33 Osakkeet yhteensä

14 Merkittävimmät rahastosijoitukset Markkina-arvo milj. euroa 1. R2 Crystal Fund Euro Class Aviva Global Convertible Bond Fund OP-Obligaatio A OP-Yrityslaina Prima A OP-Latinalainen Amerikka A Investec Emerging Markets Debt I Acc G Schroder ISF EM Debt Absolute Return C, Acc (USD) UBS (Lux) Institutional Sicav -US Equity Growth BA T. Rowe Price-Global High Yield Bond Fund Class I OP-Cash Manager A Fidelity Asian High Yield A, Acc (USD) OP-Venäjä A OP-Reaalikorko A Evli Greater Russia B Nordea Yield Fund B Acc / OP-Euro II A Parvest US Small Cap Inst Pimco GIS Emerging Markets Bond I, Acc (USD) Natixis Loomis Sayles Senior Loan Fund Class S USD Martin Currie China A 50 Haasteelliset liiketoimintaperiaatteet Muutama vuosi sitten Suomi-yhtiön hallitus hyväksyi yhtiön uudet liiketoimintaperiaatteet. Niiden mukaan yhtiön nettovarallisuus jaetaan vakuutuksenottajille lisäetuina. Varallisuutta jaetaan pääsääntöisesti sitä mukaa kuin yhtiöön vastuuvelan alentumisen tai sijoitustoiminnan tuloksen kautta syntyy pääomaa, jota ei tarvita tuotoltaan kilpailukykyiseen sijoitusportfolioon sisältyvien riskien kattamiseen. Liiketoimintaperiaatteita myötäillen yhtiön sijoitustoiminnan vuotuinen tuottotavoite johdetaan markkinaehtoisesti. Vastuuvelan tuottotavoite haetaan lähtökohtaisesti korkomarkkinoilta ja vastaavasti yhtiöön pidätettävän toimintapääoman tuottotavoite osakemarkkinoilta. Tavoitteisiin pyrittäessä sijoitusriski ei koskaan saa ylittää riskinkantokykyä. Uudet päätökset, toimenpiteet, suunnitelmat, tavoitteet ja muuttuneet olosuhteet merkitsevät aina haasteellisia muutoksia sijoitustoimintaan. Sijoituskannan rakenne sekä toiminnan tavoitteet ja menettelyt on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Viime vuonna toimintaa leimasi aluksi riskienhallinta, mutta mitä pidemmälle vuosi eteni, sitä enemmän korostui myös tuoton tavoittelu. Sijoitustoiminnan perustavoitteet murroksessa Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät säilyivät pitkään ennallaan huolimatta sijoituskannan ja taseen rakenteen muutoksista. Yhtiön sijoitustoimintaa hoidettiin pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti, mutta pitkälti sijoitustoiminnan omin ehdoin. Tuotolla tarkoitettiin sijoitusomaisuuden tuottoa ja riskillä lähinnä sijoitussalkkujen arvonheilahtelua. Käytännön toiminnassa korostui sijoitustuoton tavoittelu ja pääomien mahdollisimman tehokas käyttö, koska yhtiön vakavaraisuus eli sijoitusriskin kantokyky oli vakaa ja hyvä. Todellisuudessa yhtiön vastuuvelkaan sisältyi kuitenkin jo merkittävä korkoriski, jonka vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen ei kuitenkaan aiemmin otettu huomioon. Vuoden 2008 alusta Suomi-yhtiö siirtyi sisäisessä laskennassaan uusia ja tulevia viranomaismääräyksiä (uusi vakuutusyhtiölaki ja Solvenssi II) myötäillen vastuuvelan arvostamisessa käyvän arvon periaatteeseen. Muutos aiempaan oli erittäin merkittävä, ja sillä oli olennainen vaikutus myös sijoitustoiminnan ohjaukseen ja tavoitteisiin. Erityisesti korkosijoituksissa korostui niiden rooli vastuuvelkaan sisältyvän korkoriskin suojaajana puhtaan tuotontavoittelun ohella. Toisaalta vastuuvelan arvonmuutoksesta tuli suoraan yhtiön laskennalliseen tulokseen vaikuttava komponentti. Korkoriskiä on siten hallinnoitava yhtenä kokonaisuutena, jossa aktiivinen korkoriski määräytyy sijoitusriskin sekä vastuuvelan arvonmuutosriskin ja sitä suojaavan johdannaiskorin välisenä nettoriskinä. Samoin tuoton tavoittelussa on perinteisen sijoitustuoton ohella muistettava suojaamattoman vastuuvelan arvonmuutos. Vuonna 2009 kävi ilmi, että Solvenssi II -säännöstön kehittäminen on pitkä ja vaikea prosessi. Teorian ja käytännön yhteensovittaminen ei ole helppoa, ja yksityiskohdissa on vielä paljon hiomista. Erimielisyyksiltäkään ei ole vältytty ja sovittelua tarvitaan. Ongelmista huolimatta hanke etenee ja kompromissien kautta toivottavasti myös jalostuu. Sijoitussuunnitelma ja riskienhallintasuunnitelma ohjaavat toimintaa Suomi-yhtiön sijoitustoimintaa ohjataan hallituksen hyväksymällä sijoitussuunnitelmalla. Riskinkantokyvyn ja sijoitusriskien mittaus- ja laskentatapa määritellään riskienhallintasuunnitelmassa. Sijoitussuunnitelmassa vahvistetaan muun muassa sijoitustoiminnan tuottoja likviditeettitavoitteet, jotka on johdettu vastuuvelan luonteesta ja rakenteesta. Riittävän hajautuksen turvaamiseksi suunnitelmassa vahvistetaan enimmäis- ja vähimmäismäärät kullekin omaisuusluokalle. Lisäksi siinä määritellään valuuttasijoitusten periaatteet. Myös sijoitusorganisaatio ja sen toimivaltuudet kuvataan. Suomi-yhtiön hallitus ja omat asiantuntijat vastaavat sijoitustoiminnan suunnittelusta, strategisesta ohjauksesta sekä yhteistyökumppanien valinnasta ja valvonnasta. Pohjola Varainhoito Oy on tuottanut Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tarvitsemat kirjanpito- ja raportointipalvelut. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy huolehtii Suomiyhtiön kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintoon liittyvistä operatiivisista tehtävistä joko itse tai omien alihankkijoidensa kautta. Osan osakesijoituksistaan Suomi-yhtiö hoitaa suoraan itse. OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolelle Suomi-yhtiö on ulkoistanut osan korkosijoituksistaan sekä merkittävän osan osakerahastosijoituksistaan. Yhtiön tavoitteena on löytää aina kuhunkin tehtävään parhaiten perehtynyt varainhoitaja. 14

15 HALLINTO Hyvä hallintotapa Suomi-yhtiössä Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Yhtiökokous Suomi-yhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan postivaaleilla valitsema 75-jäseninen edustajisto. Se käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja yleensä valtaosa muistakin hallituksen jäsenistä on läsnä yhtiökokouksessa. Edustajisto kokoontui vuonna 2009 yhden kerran. Edustajiston puheenjohtajan kokouspalkkio oli euroa ja muiden jäsenten 800 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Edustajiston kokoonpano on sivulla 17. Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokouspalkkio oli puheenjohtajalle 600 euroa ja jäsenille 500 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on esitetty sivulla 18. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Jäsenmäärä on nykyisin viisi. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitukseen valittavan jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi hallituksessa on oltava edustettuna sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Jäseneltä ei edellytetä yhtiön osakkuutta, yläikärajaa ei ole eikä uudelleenvalintaa ole rajoitettu. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa päättää Suomi-yhtiön strategiasta ja valvoo sen toteuttamista päättää yhtiön vakuutusliikkeen tuottaman ylijäämän ja vapaan oman pääoman käytöstä vakuutuksenottajille annettaviin erilaisiin lisäetuihin tekee yhtiökokoukselle esityksen yhtiön tuottaman voiton käytöstä tai tappion käsittelystä hyväksyy sijoitussuunnitelman, jonka osana määritellään muun muassa sijoitusvaltuudet ja raportointi hyväksyy toimintasuunnitelmat, tavoitteet ja budjetit sekä valvoo niiden toteutumista hyväksyy riskienhallintasuunnitelman päättää merkittävistä yrityskaupoista, omaisuuden myynneistä ja sopimuksista nimittää ja vapauttaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen ja päättää heidän palkoistaan ja eduistaan sekä muista työsuhteen ehdoista päättää johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustusjärjestelmistä sekä vahvistaa yhtiössä sovellettavan palkka- ja palkkiopolitiikan päättää jälleenvakuuttajien valinnasta ja jälleenvakuutuksen hajauttamista koskevista periaatteista asettaa vaalivuonna vaalilautakunnan edustajiston vaaleja varten. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna Osallistumisprosentti oli 100. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi itsearviointina vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Kaikkien hallituksen jäsenten kokouspalkkio on 500 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Puheenjohtajan kuukausipalkkio on lisäksi euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten euroa. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on esitetty sivulla 19. Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa johtamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja valvoo, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot luontaisetuineen olivat euroa ( euroa vuonna 2008). Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä on esitelty sivulla

16 Palkitseminen Yhtiöllä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiön koko henkilöstö. Hallitus ei kuulu palkitsemisjärjestelmän piiriin. Hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmän ja päättää vuosittain siihen liittyvistä tulostavoitteista. Tulospalkkioiden suuruuden pääperusteena on tilivuonna aikaansaatu yhtiön nettovarallisuuden muutos lisättynä vakuutuksenottajille annettujen lisäetujen määrällä. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten maksimitulospalkkio on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmään kuuluva sijoitusjohtaja kuuluu tämän ohella sijoitushenkilöstön palkitsemisjärjestelmän piiriin. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta ongelmatilanteissa. Ulkoistetun palvelun tuottajan sisäisen tarkastuksen tehtävä on valvoa, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä ja sen tilintarkastajilla on oikeus saada yhtiön tilintarkastuksen sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuonna 2009 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajiksi KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja KHT Leena Rajalan. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Wahlroos. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2009 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys on katsottu tarpeelliseksi säilyttää laajempana kuin lain minimimääräykset edellyttäisivät, koska keskinäisessä yhtiössä tähän on olemassa erityinen informatiivinen tarve. Yhtiöjärjestys sisältää myös edustajiston jäsenten vaaleissa noudatettavan vaalijärjestyksen. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Lisätietoja: Tiedottaminen Yhtiöllä on omat kotisivut Internetissä. Suomenkielisillä kotisivuilla esitetään listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaiset asiakokonaisuudet siltä osin kuin ne ovat relevantteja keskinäiselle yhtiölle. Keskinäisyyden vuoksi relevantteja tietoja eivät ole osakkeisiin ja osakkeenomistajiin liittyvät tiedot. 16

17 Edustajiston kokoonpano Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 75-jäseninen edustajisto, jonka nämä valitsevat keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Kari T. Ahonen, eduskunnan hallintojohtaja Helsinki; Eero Akaan-Penttilä, kansanedustaja, LKT Espoo; Harry Bogomoloff, toimitusjohtaja, VTM Helsinki; Eija Esko, mikrobiologi Helsinki; Kari Hakala, VT, ekonomi Espoo; Lotta Hakala, KTM Espoo; Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki; Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja Espoo; Jarmo Leppiniemi, professori Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä, Helsinki; Jouni Mykkänen, kulttuurineuvos Espoo; Anssi Rauramo, liikuntajohtaja Helsinki; , Risto Rautava, komentaja Helsinki; Suvi Rihtniemi, diplomi-insinööri Helsinki; , Riitta Saarikangas, yrittäjä, kouluttaja Hyvinkää; Kaarina Suonperä, toimitusjohtaja Vantaa; Ulla-Marja Urho, maat. ja metsät. maist. Helsinki; Mikko Viitasalo, professori Helsinki; II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Mikko Elo, FL Pori; Nina Granath, KTM Lohja; Kaija Hartiala, LKT Turku; Pentti Huovinen, professori, erikoislääkäri Turku; Liisa Hyssälä, sosiaali- ja terveysministeri Lieto; Marjatta Hyttinen, ylilääkäri Salo; Timo Kalli, kansanedustaja Eura; Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja Pori; , Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori Kaarina; Virpa Puisto, erikoissairaanhoitaja Turku; Outi Rannikko, aluejohtaja Rusko; Matti Saarinen, kansanedustaja Lohja; Erkki Saario, agrologi Vihti; Jussi Sävelä, hammaslääketieteen lisensiaatti Pori; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Ilkka Joenpalo, maakuntaneuvos Forssa; Aarne Kauranen, maakuntaneuvos Hämeenlinna; Sirpa Koivisto, lähihoitaja Tampere; Riitta Koskinen, hammaslääkäri, Tampere;

18 Juha Kostiainen, toimialajohtaja Tampere; Kalervo Kummola, toimitusjohtaja Tampere; Paula Kurki-Suonio, asianajaja, VT Lahti; Mirja Lavonen-Niinistö, toiminnanjohtaja Jyväskylä; Harri Lintumäki, käräjätuomari, laamanni Hämeenlinna; Arja Ojala, eläkeläinen Tampere; Mirja Salminen, TTM Lahti; Reijo Savolin, kiinteistövälittäjä, LKV Jyväskylä; Riitta Tarvainen, emäntä, maisteri Hämeenlinna; , Jukka Tonteri, maatalousyrittäjä, LuK Lahti; Timo Tuomisto, rehtori Jämsä; IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Martti Huumonen, rehtori, eläkeläinen Siilinjärvi; Margit Hänninen, assistentti Joensuu; Pentti Hänninen, kelloseppä Ilomantsi; , Pekka Kantanen, toimitusjohtaja Kuopio; Raija Kantanen, aluesihteeri Kuopio; Katri Komi, kansanedustaja, MMM Joroinen; Markku Laukkanen, kansanedustaja, YTM Kouvola; Ulla Miettinen, emäntä, YTM Vieremä, Tuula Partanen, YTM Lappeenranta; , Leo Puustinen, eversti Kuopio; Juha Saarinen, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Mikkeli; Hannu Äikäs, EU-asiamies Lappeenranta; V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Juhani Alaranta, rovasti Merijärvi; Maija-Leena Hirvonen, terveydenhoitaja Raahe; Juha Häkkinen, VT Vaasa; Niilo Keränen, ylilääkäri Taivalkoski; Antti Liikkanen, ylilääkäri Rovaniemi; Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö Seinäjoki; Leena Piikivi, ylilääkäri Oulu; Maija Rask, KM Kemi; Paula Risikko, peruspalveluministeri Seinäjoki; Petri Salo, kansanedustaja Kauhava; Paula Sihto, kansanedustaja Ilmajoki; Liisa Talvitie, VT, hallinto-oikeuden ylituomari Seinäjoki; Helena Tuuri-Tammela, ylitarkastaja, HTM Isokyrö; Jukka Vihriälä, valtiopäiväneuvos Seinäjoki; , Kyösti Virrankoski, filosofian maisteri Kauhava; Edustajiston keskuudestaan valitseman nimitysvaliokunnan kokoonpano Mikko Viitasalo, puheenjohtaja Ilkka Joenpalo Jukka Vihriälä 18

19 Hallituksen kokoonpano Jukka Tuori *1948, maakuntaneuvos, MMM Hallituksen jäsen 2006, puheenjohtaja 2007 Arja Alho *1954, VTT Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 2008 Kari Kaunismaa, Helena Pesola, Jukka Tuori, Arja Alho, Timo P. Nieminen Timo P. Nieminen *1944, kaupunkineuvos, Tampereen pormestari Hallituksen jäsen 2007 Helena Pesola *1947, YTM, Kansaneläkelaitoksen johtaja Hallituksen jäsen 2002 Kari Kaunismaa *1954, VTT, rehtori Hallituksen jäsen 2002 Johtoryhmän kokoonpano Markku Vesterinen *1951, filosofian lisensiaatti, SHV Toimitusjohtaja vuodesta 2008 Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1978, Suomi-yhtiössä ja vuodesta Hän on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen ja Finsilva Oyj:n hallituksen jäsen. Timo Hukka, Markku Vesterinen ja Kai Niemi Timo Hukka *1952, ekonomi Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Hän on toiminut vakuutusalan johtotehtävissä vuodesta 1979, Suomi-yhtiössä vuodesta Hän on Finsilva Oyj:n, Sato Oyj:n ja Aberdeen Property Investors Finland Oy:n hallitusten jäsen. Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Talousjohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntijatehtävissä vuodesta 1995, Suomi-yhtiössä vuodesta Hän on Henkivakuutusosakeyhtiö Retron hallituksen jäsen. 19

20 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Vertailuvuoden 2008 aikana Suomi-yhtiön konsernirakenne muuttui. Yhtiö myi Baltiassa toimivan henkivakuutusliiketoimintaa harjoittavan eurooppayhtiön ja Puolassa toimivan henkivakuutusyhtiön itävaltalaiselle Vienna Insurance Groupille. Baltian liiketoimintojen luvut sisältyvät konsernin lukuihin vertailuvuodelta kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja Puolan liiketoiminnan luvut neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2009 oli 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 konsernin liiketappio oli 49 miljoonaa euroa. Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 119 miljoonaa euroa vuonna Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotto oli 557 miljoonaa euroa, mikä oli 606 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 716 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 vastaava tuotto oli -261 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo laski 85 miljoonasta eurosta 83 miljoonaan euroon. Vuonna 2008 konsernin maksutuloon sisältyi vielä 10 miljoonaa euroa ulkomaisten tytäryhtiöiden maksutuloa. Konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 997 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta, joissa on vakuutettuina lähes henkilöä. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:öön. Suomiyhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2009 oli 83 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 16,5 miljoonaa euroa (16,9 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 66,3 miljoonaa euroa (58,4 milj. euroa). Emoyhtiön vakuutusmaksutulon kasvu selittyy ryhmäeläkevakuutuksen maksutulon kasvulla. Ryhmäeläkevakuutuksessa osassa vakuutuksista etuuksia korotetaan muulla kuin yhtiön omalla asiakashyvityksellä ja vuonna 2008 esimerkiksi TyEL-indeksi oli korkeampi kuin yhtiön asiakashyvitys. Näistä aiheutuneet indeksikorotusmaksut tulivat maksuun tilivuoden aikana. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 412 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 536 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 169 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja eläkevakuutuksen osalta 242 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 52 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä laski 100 miljoonaan euroon edellisvuoden 242 miljoonasta eurosta. Säästösummien lasku selittyi kapitalisaatiosopimusten säästösummien vähentymisellä. Vertailuvuonna erääntyi poikkeuksellisen paljon kyseessä olevia sopimuksia. Emoyhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa vuonna Liikekulujen ja vakuutusten hoidosta perittävien kuormitusten suhdetta kuvaava liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2008 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten kuormitusrakenne pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään kuormitukseen ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa vuonna 2005 erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2009 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuun purkua olisi ollut 102 prosenttia (103 prosenttia). Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 14 miljoonaa euroa ylijäämäinen (11 milj. euroa). Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka nousi miljoonaan euroon (5 049 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 14,0 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 15,2 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli 20,5 prosenttia. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2009 lopussa miljoonaa euroa (6 004 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 29 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 20 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2009 lopussa 54 prosenttia (53 prosenttia). Samaan aikaan 3 prosenttia (11 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. 20

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä VUOSIKERTOMUS 2006 Sisältö 1. Lyhyesti 2. Tapahtumia 3. Toimitusjohtajan katsaus 4. Asiakasedut 5. Sijoitustoiminta 6. Hallinto 7. Tilinpäätös 8. Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Saavutimme asettamamme

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET 16.3.2016 PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE OSINGONJAKOEHDOTUS Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2015 päivätyn taseen mukaan 34.214.777,30 euroa,

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Allokaatiomuutos Alexandria

Allokaatiomuutos Alexandria Allokaatiomuutos 3.6.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 28.5.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,12 Suomi 5,87 SEB Finlandia SEB 4,39 SEB Finland Small Cap SEB 1,48 Eurooppa

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2014 2013 2014 2013 Liikevaihto milj. 415 323 408 320 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 43 50 43 50 Liikekulut milj. 15 12 15 12 Korvaustoiminnan hoitokulut milj.

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2014

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2014 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2014 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö) antaa tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät.

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät. 9.5.2012 Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 1. Tieto Oyj 2. 10,3 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5)

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) 2 (5) Yleinen lähtökohta Corporate Governance (CG) -työryhmän vuonna 2003 julkaisemat

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2015 2014 2015 2014 Liikevaihto milj. 343 415 338 408 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj. 27 43 27 43 Liikekulut milj. 10 15 10 15 Korvaustoiminnan hoitokulut

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2009 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

KESKINÄISEN VAKUUTUSYHTIÖN FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS

KESKINÄISEN VAKUUTUSYHTIÖN FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS KESKINÄISEN VAKUUTUSYHTIÖN FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS Yleinen lähtökohta Corporate Governance (CG) -työryhmän vuonna 2003 julkaisemat 57

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010 Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Palkka- ja palkkioselvitys...3

SISÄLLYSLUETTELO. Palkka- ja palkkioselvitys...3 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 SISÄLLYSLUETTELO Palkka- ja palkkioselvitys...3 Tämä sivu on tulostettu HKScanin verkkovuosikertomuksesta 2015. Lue kertomus kokonaisuudessaan osoitteesta vuosikertomus2015.hkscan.com.

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Emoyhtiön taseen 31.12.2011 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset

Lisätiedot

Liite 6 Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 24 186 082,73 euroa, josta tilikauden

Lisätiedot

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1 Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1. Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann Finnairin Johtoryhmä Pekka Vauramo toimitusjohtaja Eija Hakala Henkilöstö Ville

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2013 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 17 969 052,99 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 PALKITSEMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS... 2 2.1 HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN JA PALKITSEMISEN VALMISTELU... 2 2.2 TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

PALKITSEMISTA KOSKEVIEN TIETOJEN JULKISUUS VALTIO- OMISTEISISSA YHTIÖISSÄ. b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus

PALKITSEMISTA KOSKEVIEN TIETOJEN JULKISUUS VALTIO- OMISTEISISSA YHTIÖISSÄ. b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus PALKITSEMISTA KOSKEVIEN TIETOJEN JULKISUUS VALTIO OMISTEISISSA YHTIÖISSÄ 1. a) Yhtiön nimi Alko Oy b) Valtion omistus ja äänivaltaosuus Valtion omistus ja äänivaltaosuus 100 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 6.4.2011 Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 2 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2010.. 2 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys

Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Digia Oyj:n hallitusten jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2015 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Emoyhtiön taseen 31.12.2012 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa tilikaudelta 1.1.2015 31.12.2015 osinkoa 0,14 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle,

Lisätiedot

Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys

Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys Työjärjestyksen tarkoitus 1. Tämän työjärjestyksen tarkoituksena on ohjeistaa Fennian hallituksen käytännön työskentelyä. Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Täydennys Finanssivalvonnan hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/ /2015).

Täydennys Finanssivalvonnan hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/ /2015). Orava Asuntorahasto Oyj LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYSASIAKIRJA 24.8.2015 Täydennys Finanssivalvonnan 30.6.2015 hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/02.05.04/2015). Listalleottoesitteessä

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 24 186 082,73 euroa, josta tilikauden voitto

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Sijoitusomaisuus on hyvin hajautettu eivätkä lainsäädännössä asetetut omaisuuslajirajat ole ylittyneet.

Sijoitusomaisuus on hyvin hajautettu eivätkä lainsäädännössä asetetut omaisuuslajirajat ole ylittyneet. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Muuta tilivuodesta Tärkeimmät tapahtumat Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 4. huhtikuuta 2016 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 3 Johtoryhmän

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Leppiniemi Jarmo 3 Sitoutumattomat - 2757 4601,00 valittu 2 Akaan-Penttilä Eero 8 Kokoomus 794 3793,00 valittu 3 Hakala Lotta 4 Sitoutumattomat - 557

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2016 Palkitsemisraportti vuodelta

Palkka- ja palkkioselvitys 2016 Palkitsemisraportti vuodelta Palkka- ja palkkioselvitys 2016 Palkitsemisraportti vuodelta 2016 15.2.2017 1 2 Palkka- ja palkkioselvitys 2016 JOHDANTO Tämä on Suomen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA ehdottaa, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan 0,35 euroa osakkeelta ja että

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 24.11.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 21.11.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 23,53 Suomi 5,02 SEB Finlandia SEB 5,02 Eurooppa 8,06 BGF European Fund Blackrock

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

10 vuoden korkotasoja

10 vuoden korkotasoja Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian hallituksen työjärjestys 1 (5)

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian hallituksen työjärjestys 1 (5) Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian hallituksen työjärjestys 1 (5) 2 (5) Työjärjestyksen tarkoitus 1. Tämän työjärjestyksen tarkoituksena on ohjeistaa Henki-Fennian hallituksen käytännön työskentelyä. Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 1 (5) DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 Hallituksen ehdotukset ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi varsinaiselle yhtiökokoukselle 2017 2 (5) Hallituksen

Lisätiedot

TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN

TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN 1 TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN Hallitus ehdottaa 11.4.2017 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016 vahvistettavan taseen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2) PÖRSSITIEDOTE 9.4.2003 klo 13.00 1 (2) :N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 1,25 euroa osinkoa vuodelta 2002. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien osakkeiden luovuttamiseen

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 12. toukokuuta 2014 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot