Kauniainen Osallisuusselvitys

Transkriptio

1 Kauniainen Osallisuusselvitys

2 2

3 Onko teillä käsitystä siitä, miten paljon me ymmärrämme näistä!? Kauniaislainen nuori Mielestäni nuoret voisi sisällyttää kaikkeen päätöksentekoon Kauniaisissa. Nuoret voisivat saada esittää mielipiteitään (jotka otetaan huomioon) ja osallistua suoraan päätöksentekoon. Lapset ja nuoret ovat yleensä viisaita ja tiukkoja/vaativia kun ne tekevät päätöksiä. Lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita jokapäiväisestä ympäristöstään ja yhteiskunnasta jossa elävät. Kauniaislainen aikuinen Että vaatii usein pientä tönäisyä selkään, että jotain tapahtuisi. Nuoret eivät useinkaan tee niin paljon omasta aloitteestaan, tarvitaan apua. Kauniaislainen nuori Tuomalla päätöksentekoprosessissa esiin nuorten ja lasten mielipiteet - näitä toki tulisi myös aktiivisesti kartoittaa. Oma nuorisovaltuutettu tms. taho voisi tuoda näkemykset esiin. Mielipiteet tulisi myös saattaa kaikkien kuntalaisten tiedoksi. Tärkeintä toki kuunnella oikeasti mitkä asiat ovat nuorille tärkeitä - ja myös toteuttaa heidän visioitaan. Kauniaislainen aikuinen Että nuorilla on todella omia ajatuksia ja hyviä asioita sanottavana. Kauniaislainen nuori Miten lapset pääsääntöisesti pitävät eri asioista, eikä vain olla piittaamatta mitä "joku pieni lapsi" ajattelee. Kauniaislainen lapsi Opetetaan jo pienestä, että asioihin voi vaikuttaa" Kauniaislainen aikuinen Ja aikuiset kuuntelisivat lapsia ja antaisivat heillä olla omia mielipiteitä ja tehdä niitä valintoja, joita he haluavat tehdä. Kauniaislainen lapsi Kaikki toimisivat niin kuin pitäisi ja kaikki voisivat hyvin. Kauniaislainen nuori 3

4 Sisällysluettelo Sivu JOHDANTO 5 1. KAUNIAISTEN OSALLISUUSELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN VELVOITTEET 8 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA KUNNASSA LAPSI-JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA SUOMEN KUNTALIITON LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA LASTEN KUULEMINEN VALTAKUNNALLISESTI Yhteisöllinen oppilaskuntakulttuuri perusopetuksessa Lasten Parlamentti kunnassa KAUNIAISTEN OSALLISUUSSELVITYS AIKUISTEN KYSELYN VASTAUKSET KAUNIAISTEN LASTEN JA NUORTEN VASTAUKSET OSALLISUUSSELVITYKSEN YHTEENVETO Toimenpidesuositus Nuorisoneuvosto ja Lasten Parlamentti osana Kauniaisten kaupunkia Kaaviokuva 74 Liitteet Matkaeväs 87 Kannen kuva: Jenni Vepsäläinen, Kauniaisten Kuvataidekoulu, Odenwall. Työ esittää Suomen vanhinta kuvataidekoulua ja symbolisoi lapsi- ja nuorisoystävällistä Kauniaisten kaupunkia. 4

5 JOHDANTO Osallisuusselvitys on eri-ikäisten kuntalaisten suoraa puhetta asukkaiden tahtotilasta, jonka tavoitteena on tukea kuntaa ja kuntalaisia lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallisuusselvitysten tärkeä tavoite on tukea kuntaa lasten osallisuuden edistämisessä sekä pysyvien lasten kuulemis- ja vaikuttamisrakenteiden perustamisessa. Selvitys toteutetaan aina yhteisöllisenä prosessina kunnan eri toimijoiden kanssa, jolloin kunta ja kuntalaiset ovat itse avaintoimijoita. Osallisuusselvitys on kunnalle valtionbudjettivaroin mahdollistettu kuntalaisten kuuleminen. Opetusministeriön Kauniaisten kaupungille myöntämällä erityisavustuksella on tuettu kuntaa toteuttamaan jatkossa lapsi -ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ja nuorisolain (72/2006) velvoitukset. Nuorisolain 8 edellyttää kuntia järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuorisolaki velvoittaa, että lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa Suomen Lasten Parlamentin säätiö toteuttaa kuntiin opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tukemaa konsultaatiota osallisuusselvityksen keinoin, kunnan omaan osallistuvan toimintakulttuurin kehittämishankkeeseen. Osallistavalla toimintakulttuurilla tarkoitetaan kuntalaisten näkemystä eri asukasryhmien ja erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Osallisuusselvitys on verkkokysely, jonka tulosten pohjalta kuntaan rakentuu lasten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Kauniainen on liittänyt osallisuusselvityksen osaksi kunnan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa ja sen valmistelutyötä, sekä osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Osallisuusselvityksen aineisto on selvitys, ei tutkimus. Selvitys toimii kuntalaisten yhteisenä avauksena keskustelulle lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Erityisenä painopisteenä selvityksessä on nostaa esille lasten ja nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvät näkemykset. Miten lapset ja nuoret itse kokevat osallisuuden, mitkä asiat heitä kiinnostavat ja miten he toivoisivat tulevansa kuulluiksi. Mikä on kunnan eri ryhmiä edustavien aikuisten käsitys lasten ja nuorten elämänpiiriin ja osallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Osallisuusselvityksen muodossa toteutettu konsultaatio avaa kuntalaisten näkemykset laajemminkin lasten ja nuorten elämään liittyvistä asioista. Miten ne ovat tällä hetkellä ja mitä merkityksiä asioille on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Mitä toimenpiteitä ja toimijoita tarvitaan lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseen, miten olemassa olevia käytänteitä ja uusia käytänteitä nivotaan toimivaksi. Miten sukupolvet kohtaavat niin, että toiminta edesauttaa lasten osallisuuden toteutumista ja miten kokonaisuus kytkeytyy kunnan viralliseen organisaatioon. Päähenkilöinä osallisuusselvityksessä ovat erityisesti lasten ja nuorten ikäryhmät. Lasten ja nuorten osallisuus kunnassa vaatii aikuisten ja lasten ja nuorten välisen yhteistyön. Osallisuusselvityksen välityksellä selkiytyy myös kunnan eri toimijoiden kehittymismyönteisyys, vuorovaikutus ja yhteiset päämäärät osallisuutta edistävään toimintakulttuuriin. Kuntalaisten mielipiteiden pohjalta laaditaan toimenpidesuositus ja kunnan lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmän malli. Opetus-ja kulttuuriministeriö tukee selvityksellä erityisesti alakouluikäisten osallisuusrakenteiden syntymistä. Lasten ja nuorten vaikuttamispolku on jatkumo, siksi selvityksellä tuetaan myös seuraavan, nuorten ikäryhmän osallisuuden toteutumista. 5

6 Yleisesti eri selvityksissä ja tutkimuksissa on todettu, että aikuisten aito kiinnostus lapsista ja nuorista ja heidän mielipiteestään kasvattaa lasten ja nuorten itsetuntoa, valmiutta oman mielipiteen muodostamiseen ja ilmaisuun - se lisää myös halukkuutta olla vaikuttamassa yhteisten asioiden hoitoon. Lapsen ja nuoren osallistuminen ja vaikuttaminen edistää yhteisöllisyyden lisäksi myös lapsen omaa persoonallista kasvua ja sosiaalista vahvistumista. On kysymys lapsen kokonaisvaltaisen kansalaisuuden syntymisestä ja vahvistumisesta. Lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa konkretisoituu, se että asiat eivät vain tapahdu, vaan niihin voi oikeasti vaikuttaa. Asioille ja toiminnalle luodaan merkitykset jo lapsena omakohtaisen kokemisen kautta. Näin lapsi ja nuori kasvavat kiinni omaan elämään ja kiinni yhteiskuntaan. He kasvavat oman elämänsä osallisiksi. Osallisuus on hyvinvointia ja osallisuus lisää hyvinvointia. Osallisuusselvitys tukee kuntaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Kauniaislaisilla on mahdollisuus hyödyntää tuloksia jatkossakin kaikilla niillä foorumeilla ja tasoilla joissa lasten ja nuorten hyvinvointia suunnitellaan tai toteutetaan. Aikuiset voisivat kysyä enemmän ennen kuin tekevät päätöksiä sen sijaan, että he vaan tekevät asioita. - Kauniaislainen nuori Monipuolinen vuorovaikutus kaiken lähellä olevan humaanin ja materiaalisen kanssa tekee lapseta ja nuoresta pätevän, toivotun, tarpeellisen ja vastuutakantavan kanssaeläjän lapsen ja nuoren itsensäkin mielestä. Hän kasvaa osaksi yhteisöä ja ympäristöä, eikä sen ulkopuolelle vain sitä kuluttamaan. Tämä kaikki kannattaa myös lasten ja nuorten itsensä takia. - Anu Gretschel, nuorisotutkija Helsingissä Sinikka Mäntysalo-Lamppu Koulutuspäällikkö Suomen Lasten Parlamentti, kanslia Suomen Lasten Parlamentin säätiö 6

7 1. KAUNIAISTEN OSALLISUUSELVITYKSEN TAUSTAA Kauniaisissa lasten kuulemisen ja vaikuttamisen edistämiseen liittyvät toimenpiteet käynnistyivät osana kunnassa valmistelussa olevaa lapsi ja nuorisopoliittista ohjelmaa. Ohjelman valmistelun kaikissa vaiheissa keskeinen sija on lasten ja nuorten osallisuudella ja ohjelmasta tehdään lapsi- ja nuorisolähtöinen ja keskeinen. Ohjelman valmisteluun on nimetty erillinen koordinaatioryhmä, jossa on virkamiesten lisäksi myös luottamushenkilöitä ja lapsia ja nuoria. Koordinaatioryhmän työrukkasena on toiminut poikkihallinnollinen Tejo työryhmä. Tejo -työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysjohtaja ja jäseninä lähinnä tulosaluepäälliköitä, joiden tehtävä on vastuuttaa prosessiin oman sektorinsa henkilöstö. Kauniaisten ja Suomen Lasten Parlamentin kanslian yhteistyö käynnistyi alkuvuodesta-2010, sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkasen yhteydenottopyynnöllä. Tejo-työryhmä ja yhteyshenkilö ovat vastanneet myös lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamisrakenteiden perustamiseen liittyvän osallisuusselvityksen organisoimisesta, selvityksen etenemisen prosessista ja tiedottamisesta kunnassa. Aikuisten, nuorten ja lasten ikäryhmille suunnattu osallisuuskysely oli vastattavana verkossa toukokuussa Työryhmässä sovittiin kyselyn ryhmät ja otannan määrä. Osallisuusselvityksen toteuttajatahon (SLP) määrittelemä maksimiotos kunnassa on tuhat henkilöä. Lasten ja nuorten vastaajaryhmät muodostuivat kaikista Kauniaisten perusopetusta antavista kouluista ja lukioista. Alakouluista kyselyyn osallistui 5-6 luokkien oppilaat, yläkouluista 7 lk. 8 lk. ja 9 luokkien oppilaat ja lukioista ensimmäisen vuosiluokan oppilaat. Koordinaatioryhmän pj. ilmaisi huolensa siitä, että toisen asteen ammatillisissa kouluissa tai muiden kaupunkien lukioissa opiskelevia ei tällä kyselyllä tavoiteta. Aikuisten otantaryhmän muodostivat otoskoulujen oppilaiden huoltajat, ja koulujen henkilökunta, kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Kyselyyn vastasi yhteensä 448 kuntalaista. Vastaajista lapsia ja nuoria oli yhteensä 323 ja aikuisia 125. Käsillä oleva osallisuusselvitys tarjoaa runsaan aineiston lasten, nuorten ja aikuisten näkemyksistä, lasten osallisuuden ja hyvinvoinnin edelleen edistämisessä Kauniaisten kaupungissa. Kuntalaiset ovat tuottaneet konkreettisia kehitysajatuksia myös asioista, jotka toimivat ja asioista jotka vaativat edelleen kehittämistä tai muutosta. On toivottavaa, että osallisuusselvityksen tulokset toimisivat jatkossa eri työryhmien asiantuntijaaineistona. Lapset ja nuoret voivat hyödyntää aineistoa oppitunti- tai oppilaskuntatyöskentelyssä. Asioita ja teemoja on mahdollisuus edelleen analysoida ja pohtia. Osallisuusselvitys avaa reaaliaikaisen ikkunan TEJO- työryhmälle, päättäjille, virkamiehille, opettajille, nuorisotoimelle, vanhempainiltoihin ja eri aikuisryhmiin. Selvityksen aineisto tarjoaa näköalaa ja tietoa erityisesti lasten ja nuorten käsityksistä heille tärkeistä asioista, heidän vaikuttamisen kokemuksista ja monista lasten ja nuorten elämänpiiriin läheisesti liittyvistä asioista. Aikuiset ovat kertoneet omat näkemykset lasten ja nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvissä asioissa. Aikuiset ovat ilmaisseet tahotilansa, jossa lapset ja nuoret nähdään vastuullisina toimijoina. Lapsille ja nuorille ollaan valmiita antamaan tilaa ja vastuuta. Toiminnan tulee olla lasten ja nuorten näköistä, rentoakin, mutta kuitenkin tavoitteellista. Selvityksellä tuetaan kuntaa erityisesti lasten ja nuorten kuulemisen- ja vaikuttamisen organisoimisessa. Tämän toiminnan tärkeä tavoite on, että kuuleminen ja vaikuttaminen saavat kunnassa virallisen rakenteen, toimintatavan ja aseman. Oppilaskunnat ovat tärkeä lähtöväylä ja kotipesä, lasten kuntatason kuulemisen ja vaikuttamisen toteutumiseen. 7

8 2. TAUSTAA LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN LISÄÄMISELLE Merkittävinä taustatekijöinä lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamistoiminnan edistämiselle ovat mm. seuraavat lait, asetukset, poliittiset ohjelmat ja perusopetuksen opetussuunnitelmat. Lapset ja nuoret ovat myös sekä kansalaisia että kuntalaisia. Yleissopimus lapsen oikeuksista Lainsäädäntötasolla lasten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistä edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1989 yleissopimuksen lapsen oikeuksista. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista astui Suomessa voimaan vuonna Yleissopimuksessa lapsen oikeudet jaetaan kolmeen pääteemaan: oikeus suojeluun (protection), oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) ja osallistumisoikeudet (participation). Lasten Parlamentti toiminta valtakunnan ja kunnan tasolla toteuttaa erityisesti lapsen osallistumisenoikeuksia. Oppilaskuntatoiminta luokassa ja koulussa on lasten osallisuuden toteutumisen ykköspesä. Tämä koulu kunta - valtakuntason toimintatapa mahdollistaa lasten osallistumisen ja äänen toteutumisen systemaattisesti pysyvissä rakenteissa. Erityisen merkittävät lapsen osallisuuden toteutumisen sisältävät artiklat ovat 12 ja 13. Artikla 12: Lapsellakin on ääni YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artiklan mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikissa häntä itseään koskevissa asioissa ja mielipide on myös otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lasta itseään koskevat asiat käsittävät laajasti lapsen elinympäristöön liittyvät asiat, esimerkiksi koulutukseen, vapaa-aikaan ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat. Tähän artiklaan liittyy vahvasti myös erilaiset lasta koskevat oikeuskäsittelyt. Artikla 12 on yhdessä lapsen oikeuksien artiklojen 13, 14 ja 15 kanssa hyvin merkityksellinen. Yhdessä ariklat antavat lapselle aktiivisen roolin omien oikeuksiensa haltijana ja käyttäjänä ja tukevat ajatusta lapsesta yksilönä, joilla on oikeus mielipiteisiinsä ja ajatuksiinsa aivan kuten täysi-ikäisilläkin ihmisillä. Artikloiden alkuperäinen tarkoitus on ollut viedä sopimusta pois vanhakantaisesta, lasta ja lapsen mielipiteitä väheksyvästä ajatusmallista. Lapsen hyvän elämän takaamisesta tuli hyväntekeväisyyden sijaan lapsen oikeus ja siihen on myös lapsella itsellään sananvalta. 13 artikla: Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä: a) muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai b) kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai moraalinen suojelemiseksi. Suomen lainsäädäntö Suomen hallitusmuodossa on ilmaistu kaikkia kansalaisia koskevat perusoikeudet, jotka koskevat myös lapsia. Hallitusmuodon 5 :ssä sanotaan, että lapsia on kohdeltava tasaarvoisesti yksilöinä ja heidän tulee vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Perustuslaki näkee lapsen kansalaisena ja kuntalaki kuntalaisena. 8

9 Perustuslaki 6, 1999/731: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Kuntalaisuuden perustana on käytännössä toteutunut osallistuva kansalaiskasvatus eri ikäkausina. Kuntalaki Kuntalain 27 :ssä määritellään kunnan asukkaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tämä velvoite koskee kaikkia kuntalaisia, siis myös lapsia ja nuoria. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: Valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin: Järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; Tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; Selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; Järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; Avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; Järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslaki Lain tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Kaavoitusmenettely tulee järjestää niin, että kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumisen oikeus koskee kaikkia kuntalaisia, myös lapsia ja nuoria. Nuorisolaki 8 Nuorille tulee varata mahdollisuuksia osallistua paikallista nuorisotyötä sekä nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden valmisteluun. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Uusi nuorisolaki tuli voimaan vuonna 2006 ja sen kahdeksannessa pykälässä määritellään nuorten osallistuminen ja kuuleminen. Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteutumisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolain 8 pykälä edellyttää kuntia rakentamaan lasten ja nuorten kuulemisen käytännöt. Vuoteen 2010 mennessä tulisi kuulemisen käytäntöjen olla rakennettu jokaisessa kunnassa. 9

10 Perusopetuslaki 2 Lakien ja asetusten lisäksi peruskoulun valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet velvoittavat kouluja ja oppilaitoksia monipuoliseen aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamiseen. Opetussuunnitelmien perusteissa tulee esille muun muassa opetuksen arvopohja, tehtävät, toimintakulttuuri, oppimiskäsitys, oppimisympäristö, työtavat, eheyttäminen ja aihekokonaisuudet. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (2004) peruskoulun tehtäväksi määritellään muun muassa antaa oppilaalle välineitä osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua kolutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteena on kehittää peruskoululaisten osallistumisessa tarvittavia valmiuksia. Opetussuunnitelma korostaa oppilaiden oikeutta: Osallistua tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä. Osallistua ja vaikuttaa omassa koulussa ja elinympäristössä sekä arvioida oman toiminnan vaikuttavuutta Oppia demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa Tutustua erilaisiin osallistumis- ja vaikuttamiskeinoihin kansalaisyhteiskunnassa Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. (Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 3.3) Perusopetuksen laatukriteerit Perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä turvata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Laatukriteereiden hyödyntäminen auttaa koulujen henkilöstöä, hallintoa ja päättäjiä tiedostamaan toiminnan puutteet ja parantamaan niitä. Laatukriteeristö on johtamisen väline, jonka kautta arvioidaan toiminnan nykytilaa ja kehitetään sitä. Laatukriteeristö on valmistunut työryhmätyöskentelynä vuonna 2008 ja kriteeristö tuodaan selvityksessä esille painottaen nimenomaan sen osallisuuden ja vaikuttamisen laatukriteeristöä. Laatukriteeristö on jaettu seuraaviin laatukortteihin, jotka muodostuvat seuraavista perusopetuksen teemoista; johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit, arviointi, opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö ja oppimisympäristön turvallisuus. Osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskeviin asioihin edistävät heidän kasvamistaan aktiivisiksi kansalaisiksi sekä antavat valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Luomalla oppilaille mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevien asioiden käsittelyyn opetuksen järjestäjä ja koulut kehittävät osallisuutta ja vaikuttamista tukevaa toimintakulttuuria. Rehtorin, opettajien, oppilaiden ja huoltajien kesken päätetään, miten yhteistoimintaa toteutetaan ja edistetään. Toiminnalle sovitaan yhteiset tavoitteet, joita tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa. Vaikuttaminen liittyy arviointiin 10

11 ja johtamiseen, mikä parantaa toiminnan laatua ja lisää osallistumismahdollisuuksia. Oppilaat voivat osallistua myös sidosryhmäyhteistyöhön, esimerkiksi työskentelyyn toisten koulujen ja hallinnonalojen, elinkeinoelämän, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Keskeinen oppimiseen kuuluva tekijä on sosiaalinen vuorovaikutus, joka toteutuu sekä koulun toimintakulttuurissa että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulun avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee oppilaiden osallisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista yhtä lailla kuin tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista edistävät mm. riittävän pienet opetusryhmät, Koska oppilaskuntatoiminta edistää keskeisesti oppilaiden osallisuutta, kunnassa huolehditaan oppilaskuntatoiminnan ohjaukseen tarvittavista resursseista. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan. Selkeät toimintatavat ja yhteistyömuodot koulun johdon, opettajien ja huoltajien kanssa tukevat tavoitteellista toimintaa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kulttuureista tulevien lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseksi käytetään menetelmiä, jotka edistävät oppilaiden suvaitsevaisuutta ja kulttuuritietoisuutta. Opettajat tukevat oppilaiden välistä yhteistyötä ja osallisuutta opetustilanteissa ja myös koulun muussa toiminnassa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti painotetaan yhteistoiminnallisen ja vastuullisen opiskelun merkitystä. Osallisuus ja tasa-arvo ehkäisevät ennalta syrjäytymistä. Laatukriteerit opetuksen järjestäjälle Kunnassa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Oppilaiden mielipiteitä kuullaan kunnassa heitä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Laatukriteerit koulussa Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava. Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Oppilaskunnan ohjaamiseen on varattu riittävästi resursseja. Oppilaiden osallisuuden toteutumisesta opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa on huolehdittu. Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla. (Lähde: Perusopetuksen laatukriteerit väliraportti ) 11

12 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA KUNNASSA Suunnitelman voi tehdä hyvin tai huonosti. Huonoa on jos se tehdään pienellä porukalla ilman laajaa yhteistyötä ja kuulemista - Esa Iivonen, MLL Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (L 417/ ). Suunnitelma on uusi lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on jatkossa osa kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma koskee koko kuntaa ja sen eri toimialoja 1. yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen, 2. liikunta-, nuoriso, ja erilainen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä 3. varhaiskasvatus ja koulu muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön 4. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut erilaiset palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea. Niissä kunnissa, jotka ovat mukana kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 169/2007 mukaisissa yhteistoiminta-alueissa, on suunnitelmat perusteltua laatia koko yhteistoiminta-alueelle. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995 mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta onkin eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Kunnan tai seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointi- tai lapsipoliittinen ohjelma sekä nuorisolain (L 72/2006, 4 ja 7 ) perusteella mahdollisesti laadittu ohjelma, antavat hyvän perustan suunnitelmalle. Kunnan laatimat ja edelleen voimassaolevat erilaisia lapsia, nuoria ja perheitä koskevat ohjelmat on tarpeen yhteen sovittaa. Suunnitelman valmistelulle laajana sitouttavana yhteistyöprosessina, kannattaa antaa sen vaatima aika ja viedä suunnitelma hyväksyttäväksi uudelle vuonna 2009 käynnistyvälle kunnanvaltuustolle. Suunnitelma varmistaa, että kunnan lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä, ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmästä vastaavat johtajat varmistavat lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti kehittyvän palveluvalikon ja palvelujen toimivuuden sekä huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Suunnitelma tukee käytännön asiakastyötä niin, että jokaisen lapsen palveluprosessia voidaan toteuttaa lapsen näkökulmasta ja hänen asiakassuunnitelmassaan määritellyllä tavalla. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. (LÄHDE: 12

13 Kuntien hyvinvointisuunnitelman mahdollisuudet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Esa Iivonen kiteyttää kuntien hyvinvointisuunnitelman mahdollisuudet seuraavassa haastattelussa. Erityisen merkittävänä mahdollisuutena Iivonen pitää kuntien lakisääteisiä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia, jotka hän toivoo kuntien ottavan vakavasti. Hän kehottaa hyödyntämään Kuntaliiton julkaisemia oivallisia oppaita aiheesta. Suunnitelman voi tehdä hyvin tai huonosti. Huonoa on jos suunnitelma tehdään pienellä porukalla kirjoituspöytätyönä ilman laajaa yhteistyötä ja kuulemista, Iivonen selventää. Tai jos vain kuvataan vallitsevaa käytäntöä eikä aseteta tavoitteita. Hyvää suunnitelmaa varten kuullaan lapsia ja nuoria itseään sekä näiden asioiden parissa toimivia järjestöjä ja muita tahoja. Se sisältää rehellisen analyysin ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Suunnitelma otetaan huomioon kunnan talousarvion valmistelussa, ja suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Iivosen mielestä kunnassa tulisi olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaryhmä, jonka tehtävänä olisi mm. valmistella hyvinvointisuunnitelma ja seurata sen toteuttamista. (lähde: Esa Iivonen, Mannerheimin lastensuojeluliitto, 4. LAPSI-JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Laajaan osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen 7.2 Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät KUVAUS: Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki (72/2006) velvoittaa kunnat järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuorisolaki velvoittaa, että lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Osassa Suomen kunnista on käytössä nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä, mutta niiden toimivuus vaihtelee kuntakohtaisesti. Haasteena ovat alle kouluikäiset lapset, joiden kuulemiskäytäntöjen kehittäminen on vasta käynnistynyt. Kokeilut pienten lasten osallistumisesta, esimerkiksi päiväkotien toimintojen suunnitteluun, ovat saaneet aikaan myönteisiä tuloksia. Lasten osallisuuskasvatus pitäisikin aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja jatkaa sitä perusopetuksessa ja toisella asteella. Lasten ja nuorten osallistumisessa ratkaisevaa on aito kuuleminen. Lapsi- ja nuorisojärjestöjen merkitys vaikuttamiskanavina on edelleen keskeinen. TAVOITE: Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemis-järjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti. Tavoitetta tukee verkkodemokratiavälineiden kehittäminen (kts. kohta 7.3). Vahvistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten edellytyksiä osallistua oman elinympäristönsä ja arkensa rakentumiseen. Ylioppilaskuntia ja opiskelijakuntia kuullaan aktiivisesti niitä koskettavissa asioissa. TOIMENPIDE: Opetusministeriö tukee kuntia tiedollisesti ja erityisavustuksilla lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien luomisessa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n ja Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry:n sekä opetusministeriön rahoittaman nuorison tieto- ja neuvontapalvelujen koordinaatiokeskuksen kanssa. 13

14 Vuoden 2009 heinäkuussa tehdään väliarviointi kuntakohtaisesta tilanteesta tavoitteen saavuttamiseksi. Samassa yhteydessä tehdään arvio vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien laadusta ja vaikuttavuudesta. Vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien kehittämisessä hyödynnetään kokemuksia Kuunnelkaa meitä -hankkeesta, jonka tavoitteena on edistää lasten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kohderyhmänä 6 12-vuotiaat lapset ja heidän harrastustoiminnastaan vastaavat ohjaajat. Kuntalain (365/1995) 27 :n 3 momenttiin tehdään viittaus nuorisolakiin (72/ 2006) ja lastensuojelulakiin (417/2007): Lasten ja nuorten tarkemmasta osallistumisesta ja kuulemisesta on säädetty nuorisolaissa ja lastensuojelulaissa. Oppilaskunnille tiedotetaan aktiivisesti kaikkien kunnan asukkaiden mahdollisuudesta iästä riippumatta käyttää kuntalaisaloitetta. Lasten ja nuorten sekä heidän järjestöjensä tekemät kuntalaisaloitteet käsitellään mahdollisimman nopeasti ja aloitteentekijöitä informoidaan aloitteen käsittelyvaiheista. Kannustetaan ylioppilas- ja opiskelijakuntien sijaintipaikkakuntia kuulemaan opiskelijoita heitä koskettavissa asioissa. Kiinnitetään huomiota varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen ja valmiuksiin tukea lapsen osallistumista ikävaiheen mahdollistamalla tavalla. Levitetään hyväksi koettuja käytänteitä lapsilähtöisistä vaikuttamis- ja kuulemistavoista. Käynnistetään hanke, jossa etsitään tapaa erilaisissa erityisoloissa olevien lasten ja nuorten osallisuuden parantamiseen näiden oman eheytymisen ja kasvun tueksi. Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja vaikuttavuutta oman alueensa kehittämistoimintaan ja otetaan nuoret mukaan paikallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien ja -ohjelmien laadintaan, päätöksentekoon, toimeenpanoon ja seurantaan. Kehitetään kaupunkeihin vastinparit maaseudulla toimiville Leander-toimintaryhmille vahvistamaan nuorten vuorovaikutuksellisia yhteishankkeita. 7.3 Verkkodemokratia KUVAUS: Verkkodemokratialla tarkoitetaan uuden teknologian hyväksikäyttöä lasten ja nuorten demokratiakasvatuksessa sekä lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisvälineenä. Verkkodemokratiatyö pyrkii vastaamaan uuteen tapaan toimia ja vaikuttaa verkkoyhteisöinä. Opetusministeriö on tukenut nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin liittyvän vaikuttamis- ja kuulemiskanavan kehittämistä. TAVOITE: Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien kehittämiseksi kunnilla on käytössään verkkodemokratiaväline, jota voidaan hyödyntää muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulujen demokratiakasvatuksessa (kts. kohta 7.2). TOIMENPIDE: Nuorten tieto- ja neuvontapalveluverkoston yhteyteen lisätään nuorten vaikuttamis- ja kuulemisosio, jonka kehittämisessä hyödynnetään jo valmiina olevia sovelluksia. Muun muassa kuntien nuorisotyöntekijät ja opettajat koulutetaan välineen käyttöön. Tehostetaan aiheeseen liittyen informaatio-ohjausta kouluihin ja oppilaitoksiin. Lasten parlamenttitoimintaa sekä nuorisovaltuustoja tuetaan verkkodemokratian käyttäjinä. 7.4 Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen KUVAUS: Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään, että koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Käytännössä koulut voivat jäädä eri asemaan oppilaskuntatoiminnan kehittämisessä. Opetushallituksen vuoden 2005 lokakuussa tekemään kyselyyn vastanneista peruskouluista (kattavuus 43,2 prosenttia) oppilaskuntatoimintaa ei ollut 68,5 prosentilla. 14

15 Oppilaskunnilla on merkittävä tehtävä oppilaiden osallisuuden edistäjinä heidän omassa koulussaan. Oppilaskuntien hallituksilla pitäisi olla päätösvaltaa ja konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa koulujen toimintaan. TAVOITE: Jokaisessa Suomen peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa on toimiva oppilaskunta, jolla on hyvät toiminta-edellytykset koulussa ja laajemmin koko kunnassa. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella parannetaan opettajien valmiuksia tukea oppilaskuntaa ja toimia yhteistyössä sen kanssa. TOIMENPIDE: Säädetään perusopetuslakiin (239/2007), että koululla on oppilaskunta ja määritellään sen tehtävät. Opetustoimi yhdessä nuorisotoimen kanssa vastaa oppilaskuntien tiedollisten valmiuksien ja toiminnallisten edellytysten kehittämisestä. Selvitetään mahdollisuudet käyttää kunnan nuorisotyöntekijöitä oppilaskuntatoiminnan ohjaajina. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät rakenteet vakiinnutetaan osaksi peruskoulujen toimintamuotoja. Vastaavien rakenteiden kehittämistyö toteutetaan toisen asteen koulutuksessa vuosina , minkä jälkeen toiminta on vakiinnutettavissa osaksi oppilaitosten toimintaa. Edistetään oppilaskuntien sekä nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien yhteistyötä. LÄHDE: Opetusministeriön julkaisuja 2007:41 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma SUOMEN KUNTALIITON LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA Suomen Kuntaliiton lapsipoliittisen ohjelman tavoitteena on nostaa lapsen näkökulma tärkeäksi keskustelunaiheeksi eri foorumeilla. Tavoitteena on saada aikaan laaja yhteinen sitoutuminen lapsipoliittisten päämäärien edistämiseksi. Visio 2015:ssä on omaksi arvonäkökohdaksi nostettu lapsen osallistuminen ja vaikuttaminen itseään ja yhteisöään koskeviin asioihin. Kuntaliiton Lapsipolitiikan tavoitteet on avannut kolme pääteemaa seuraavasti: 1. Varmistetaan turvallinen lapsuus Tällöin puhutaan vanhemmuuden merkityksestä, vanhemmuuden tukemisesta yhteiskunnan toimin, lasten kanssa työskentelevien kasvatustyöstä, yhdyskunnan ja liikenteen turvallisuuden edistämisestä ja haavoittavissa elämänolosuhteissa kasvavien lasten erityisestä suojelusta. (Protection) YK Lapsen oikeudet käsittävät ikäluokan 0-18 vuotiaat. 2. Huolehditaan lapsuuden voimavaroista lapsen kaikissa kehitysvaiheissa ja perheen elämäntilanteissa. Tällöin tarkasteltavina asioina ovat työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, tulonsiirrot, tuet, palvelut omalla äidinkielellä, lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen erilaisissa avoimissa voimavarakeskuksissa kuten kouluissa, päiväkodissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. (Provision) 3. Edistetään lapsen mahdollisuutta toimia aktiivisena osallistuvana kuntalaisena Tällöin tarkasteltavana ovat yhteisöjen toimintatavat ja osallistumisen väylät sekä lapsen mahdollisuudet tasa-arvoiseen koulutukseen. Sosiaaliset valmiudet eivät synny itsestään, vaan osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kautta. (Participation) Lähde:Kuntaliiton www-sivut 15

16 6. LASTEN KUULEMINEN VALTAKUNNALLISESTI Suomen Lasten Parlamentti Lapsilla on hyödyllistä asiaa kuunteleeko kunta? Lasten parlamenttitoiminnassa tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita ja menettelyjä: Muun muassa tilan ja ajan varaamista lasten näkökulman keräämiseen sekä vuoropuheluun. Kaikki kokemukset lapsille tarjotuista vuorovaikutuksen mahdollisuuksista ovat osoittaneet, että lapsilla on mielessään monia asioita, joita he haluaisivat välittää yhteiskunnan päättäjille. Usein lasten mielessä ovat arjen kokemukset ja kysymykset siitä, mitä lähiyhteisössä sekä lähialueella tapahtuu ja tehdään. Lapsia askarruttavat myös laajemmat kysymykset. Mitä aikuisten tulisi sanoa siitä, että jokin asia askarruttaa lapsia laajasti, mutta ei ole aiheuttanut edes keskustelua aikuisten parissa? Suomen Lasten Parlamentti on lasten yhteisö. Lasten oman yhteisön ja lasten keskinäisen keskusteluyhteyden mahdollistaminen on arvo sinänsä. Lasten edustajille on vuodesta 2007 rakennettu päättäjien verkostoa käymään keskustelua lasten ajatuksista lasten ja aikuisten kesken sekä viemään ajatuksia myös päätöksentekoon. Parlamentin kanslia tarjoaa kunnille koulutusta ja konsultointia sekä osallisuuskartoituksia ja kehittämisehdotuksia. Valtakunnan tasolla Suomen Lasten Parlamentin kanslia tukee sekä paikallista tasoa kunnissa, että kuntien lapsiedustajien toimintaa verkossa verkkonuorisotyön keinoin ja toimii lasten päätösten kokoajana, tiedottajana ja edistäjänä sekä luo lasten ja päättäjien välistä vuorovaikutusverkostoa. Suomen Lasten Parlamentin kanslian toiminnasta vastaa Suomen Lasten Parlamentin säätiö, jonka perustuki tulee opetus-ja kulttuuriministeriöstä. Mikäli kunnat ja koko yhteiskunta aikoo hyödyntää päätöksenteossa lasten näkökulmaa, tarvitaan kuulemista hoitamaan mm. vastuuhenkilöitä, virkamiesten kouluttamista, lasten opastamista ja tukemista sekä lapsiyhteisöjen toiminnan ja viestinnän mahdollistamista. Myös yksilötason kuulemisen muotoja tulee tarkastella ja kehittää lapsen näkökulmasta. Lapsuudesta tiedetään nyky-suomessa vähän. Esimerkiksi ilman lapsiasiavaltuutetun toimistoa tietäisimme lasten näkökulmasta varsin vähän. Vuonna 2008 Turussa perustettiin valtakunnallinen Lapsuudentutkimuksen seura, joka osaltaan lisää tietoamme lasten elämästä Suomessa. (lähde: Suomen Lasten Parlamentti, Raportti lasten vaikuttamistoiminnasta ) Kuntien ja koko yhteiskunnan organisoituminen lasten kuulemiseen Suomen Lasten Parlamentti on valtion mahdollistama, fyysisessä ja internet ympäristössä toimiva kuulemisjärjestelmä lapsille. Järjestelmän perusrungon muodostaa lasten edustajisto. Edustajisto eli Suomen Lasten Parlamentti koostuu lapsiedustajista, joille kunnanhallitukset ovat antaneet mandaatin toimia. 259 kuntaa on asettanut edustajansa Suomen Lasten Parlamenttiin. Kauniaisten kaupunki on ottanut vastaan edustajapaikat valtakunnallisesta Suomen Lasten Parlamentista. Kauniaisten kaupungin toisen istuntokaudenkauden edustajat ovat Harri Iisakka, Mäntymäen koulusta ja Jannica Savander, Granhultsskolanista. Ensimmäisen istuntokauden edustaja oli Jaakko Laamanen, Mäntymäen koulusta. Suomen Lasten Parlamentin toiminta perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sekä nuorisolain toteuttamiseen; yhteiskunnan velvollisuuteen järjestää lasten osallisuus ja kuuleminen. Suomi on rakentanut ensimmäisenä Euroopassa oman kansallisen, puolivirallisen demokraattisen järjestelmän lapsille. Vuonna 2007 perustettu Suomen Lasten Parlamentti on avain lasten kuulemiselle heitä koskevissa asioissa sekä lasten omalle aktiiviselle osallistumiselle. Parlamenttitoiminnan tavoitteena on lasten näkemysten sekä lasten näkökulmien ja tärkeysjärjestysten ottaminen huomioon yhteiskunnan päätöksenteossa. 16

17 Parlamentti käsittelee lasten yhteisikseen kokemia huolia, kysymyksiä ja aloitteita ja toimii valtakunnan tasolla lasten näkemysten esittelijänä. Parlamenttitoiminnan tavoitteena on aktivoida ja kanavoida kaikin verkkonuorisotyön keinoin lasten osallisuutta sekä tarjota lapsille ei kaupallinen ja ohjattu väylä lasten ja lapsiyhteisöjen vaikuttamistoimintaan sekä aikuisille osallisuus ja demokratiakasvatukseen. Parlamentti käsittelee lasten yhteisiksi kokemia huolia, kysymyksiä ja aloitteita ja toimii valtakunnan tasolla lasten näkemysten esille tuojana. Parlamentintoiminnan tavoitteena on toimia verkkonuorisotyön keinoin kaikkien lasten osallisuuden aktivoijana ja kanavana tarjoten lapsille ei kaupallisen ja turvallisen väylän lasten ja lapsiyhteisöjen vaikuttamistoiminnassa sekä osallisuus- ja demokratia-kasvatuksessa. Parlamentti toimii mm. lapsiasiavaltuutetun neuvonantajana sekä eduskuntaryhmien edustajista muodostuvan eduskunnan neuvottelukunnan sekä ministeriöiden ja valtion toimielinten lasten aloite- ja kuulemisympäristönä. Suomen Lasten Parlamentin edustajat toimivat kuntien antamalla mandaatilla. Toimielimen syntyminen ja toiminta sinänsä on merkittävä tulos niin lasten aseman kuin valtiovallan näkökulmasta. Edustajat ovat useissa tilanteissa kertoneet arvostavansa saamaansa edustajuutta, mitä voidaan myös pitää tärkeänä tuloksena. Lasten Parlamentti on lapsille ja kaikenikäisille kansalaisille, konkreettinen osoitus aikuisten osoittamasta arvostuksesta lapsia ja heidän mielipidettään kohtaan. Lasten Parlamentti osoittaa, että aikuisilla on vilpitön halu antaa lasten itsensä olla luomassa kuulemis- ja vaikuttamiskäytäntöjä, joilla lasten ääni saadaan valtakunnassa esille sille kuuluvan arvon mukaisesti. Lapset voivat Lasten Parlamentin kautta nostaa julkiseen keskusteluun lapsille tärkeitä asioita. Lasten Parlamentti antaa kaikille Suomen lapsille mahdollisuuden oppia demokratian aakkoset ja kasvaa demokratiaan. Lasten Parlamentin edustajien vanhemmat ja lähipiiri muodostavat demokratiaa tukevan maanlaajuisen aikuisten verkoston. Lasten parlamenttitoiminintaan mukaan tulleet edustajat saavat uuden osallistavan harrastuksen ja itselleen turvallisen vertaisyhteisön. Lasten parlamenttitoiminta opettaa lapsille yhteisöllisen ja globaalin ajattelun mallin. Edustajat ovat toimineet Lasten oikeuksista kertovina lähettiläinä paikkakunnillaan ja pitäneet kouluissaan ja muissa yhteisöissä esityksiä parlamenttitoiminnasta. Parlamentin toiminnan avulla voidaan havaita, että lapsilta lapsille kulkeva tieto on tärkeä yhteiskunnallinen kehitysresurssi. Lasten parlamenttitoiminnan tavoitteena on kehittää kunnissa käytävää lasten ja päättäjien välistä vuorovaikutusta ja kehittää mm. nuorisotyötä sekä lasten oppilaskuntatoimintaa yhteisöllisemmäksi sekä internetin että fyysisin rakentein. Toiminta käsittää sekä koulun, että kunnan tasot. Tärkeää on, että kunnissa rakennetaan vuorovaikutusväyliä ja malleja lasten ja päättäjien välille. Lasten Parlamentin tärkeä toimintaedellytys paikallistasolla onkin, että lasten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet on systemaattisesti organisoitu ja Lasten Parlamentti on virallinen lasten toimielin kunnassa. Lainsäädäntötasolla lasten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistä ovat edistäneet YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Eurooppalaiset säädökset sekä Suomen uusi nuorisolaki. Lasten osallisuus ja lasten parlamenttitoiminta on myös osa lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista astui Suomessa voimaan vuonna Yleissopimuksessa lapsen oikeudet jaetaan kolmeen pääteemaan: osallistumisoikeudet (participation), oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) oikeus suojeluun (protection). Suomen Lasten Parlamentti toteuttaa erityisesti partisipaation pääteemaa. 17

18 Suomen Lasten Parlamentti on sekä paikallistasolla että valtakunnallisesti osa uuden nuorisolain edellyttämää uutta ja pysyvää rakennetta, joka auttaa lapsia tulemaan kuulluksi heitä koskevissa asioissa sekä helpottaa viranomaisten mahdollisuutta esittää lapsille tai heidän edustajilleen lasten asioita koskevia kysymyksiä. Puoluepoliittisen mallin sijasta Suomen lasten parlamentti rakentuu uudenlaisesta mandaattidemokratian mallista, missä arkipäivän toimivalla instituutiolla on edustuspaikka lasten parlamentissa sekä siitä, että osallistumisen ja vaikuttamisen mandaattia halutaan tietoisesti jakaa virallisten edustajien lisäksi jokaiselle ala-aste ikäiselle lapselle. Erityisesti luokkayhteisön ja oppilaskunnan hallituksen tai verkon kautta tapahtuva osallistuminen on omiaan alentamaan osallistumisen ja vaikuttamisen kynnystä ja parantamaan lasten ja nuorten mahdollisuutta saada äänensä kuuluville. Kysymys on myös lasten sosiaalisesta vahvistamisesta, oman identiteetin vahvistumisesta ja kansalaisuuteen kasvusta. Sosiaalinen vahvistaminen nähdään hyvän elämän ja hyvinvoinnin mahdollistajana sekä yksilön ja ryhmien toimintakykyisyyden ja elämänhallintataitojen lisääjänä. Lapsuuden osallisuuden ja vaikuttamisen kokemukset ovat merkittävä osa lapsen sosiaalisen vahvistumisen toteutumisessa. Elämäntaitohallinnat pitävät sisällään syrjäytymisen ennaltaehkäisyn. Sosiaalinen vahvistaminen käsittää myös yhteiskunnalliset rakenteet sekä uudistaa ja luo uusia toimintamalleja. Lasten parlamenttitoiminnassa on kysymys myös lasten sosiaalisen vahvistumisen mahdollistumisesta. Peruskoululaisten vaikuttamisjärjestelmien perustamisen yhtenä tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden lisääminen. Oletetaan, että jos lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada osallistua ja vaikuttaa, niin hän todennäköisesti toimii aktiivisesti myös aikuisena. Demokratia ei synny itsestään, vaan demokratiaan on kasvatettava. Omakohtaisella osallistumisella ja vaikuttamisella on yhteys myös kouluviihtyvyyteen ja oman elämän hallintaan. Lasten Parlamentin malli eroaa ns. täysi-ikäisten poliittisiin puolueisiin turvautuvasta demokratiamallista. Parlamentin malli syntyy alakoulujen oppilaskuntatoiminnasta ja sen avautumisesta vuorovaikutukseen kunnan kanssa. Tämä toimintamalli vahvistaa Lasten Parlamentin vaikuttavuutta, säännöllisyyttä ja turvallisuutta toimia lasten ja nuorten aseman ja osallisuuden lisäämiseksi. Koulujen varaan rakentuva lasten vaikuttamiskanava motivoi sekä opetusta että tarjoaa opetukselle jokapäiväisen ja arkisin käytössä olevan sovelluskentän, lasten osallistumisen toimintafoorumin. Demokratia ei synny itsestään, vaan demokratiaan on kasvatettava. Demokratiakasvatuksen yhtenä välineenä nähdään oppilaskuntatoiminnan kehittäminen. 18

19 6.1 Yhteisöllinen oppilaskuntakulttuuri perusopetuksessa Yhteisöllinen oppilaskuntakulttuuri Edistää kouluyhteisön hyvinvoinnin rakentamista On lapsen oikeuksien edistämistä On lasten ja aikuisten vuorovaikutuksen väline PERUSOPETUKSEN OPPILASKUNTATOIMINTA On oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen edistämistä Kytkee kunnan ja paikallisen toiminnan valtakunnan tasolle ja antaa lasten paikalliselle toiminnalle ja äänelle valtakunnallisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden. Sisältää paikallisten päättäjien ja lasten välisen vuorovaikutuksen rakenteen Alakoulun yhteisöllinen oppilaskuntatoiminta Kuvaus, siitä mitä alakoulujen oppilaskuntatoiminta on, mitä toiminta edistää sekä miten oppilaskunta kytkeytyy paikallisella ja valtakunnallisella tasolla osaksi lasten parlamenttitoimintaa. YHTEISÖLLINEN OPPILASKUNTATOIMINTA Edistää kouluyhteisön hyvinvoinnin rakentamista On lapsen oikeuksien edistämistä On lasten ja aikuisten vuorovaikutuksen välinen ALAKOULUN OPPILASKUNTATOIMINTA On oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen edistämistä Kytkee paikkakunnan valtakunnallisesti ja antaa lasten paikalliselle toiminnalle valtakunnallista näkyvyyttä ja ulottuvuutta Kunnan edustajat valtakunnallisessa Suomen Lasten Parlamentissa Sisältää paikallisten päättäjien ja lasten välisen vuorovaikutuksen rakenteen (Lasten Parlamenttitoiminta) 19

20 6.2 Lasten Parlamentti kunnassa Lasten Parlamentti kunnassa on sekä rakenne että toiminta. Lasten Parlamentti tarjoaa alakouluikäiselle kuulemis- ja vaikuttamisväylän koulu- ja kuntatasoilla. Toimintatavat ja toiminnan muodot rakentuvat kuntakohtaisesti yhdessä lasten ja aikuisten kanssa. Lasten Parlamentin tärkeä toimintaedellytys paikallistasolla on se, että lasten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet on systemaattisesti organisoitu ja Lasten Parlamentti on virallinen lasten toimielin kunnassa. Lasten virallinen kuulemisrakenne toimii vajaassa kolmessakymmenessä Suomen kunnassa. Tampereen Lasten Parlamentti on kaikkien Suomen Lasten Parlamenttien äiti. Toiminta on alkanut Tampereelta vuonna Tampereen Lasten Parlamentti on tamperelaisten, vuotiaiden lasten vaikutuskanava ja on perustettu vuonna Kahdesti vuodessa Tampereen Lasten Parlamentti kokoaa 1-3 koulujen edustajaa kustakin Tampereen alakoulusta suurkokoukseen Tampereen kaupungin valtuuston istuntosaliin. Koulujen edustajat valitaan oppilaskuntien hallitusten luokkalaisista jäsenistä. Suurkokoukset päättävät Tampereen Lasten Parlamentin toimintaan liittyvistä asioista, kuten euron toimintarahan käytöstä, tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta sekä vuosittain erilaisille lapsiryhmille jaettavista ryhmäavustuksista. Suurkokouksissa koulujen edustajilla on mahdollisuus esitellä koulunsa oppilaskunnan hallituksen toimintaa ja jättää aloitteita, joita Tampereen Lasten Parlamentin hallitus sitoutuu viemään eteenpäin. Suurkokous valitsee myös kahden vuoden välein koulujen edustajista Tampereen Lasten Parlamentin hallituksen, joka vastaa suurkokouksien järjestämisestä ja valitsee suurkokouksiin ajankohtaisen, tamperelaisten lasten elämään liittyvän asiantuntijavieraan, jolla on tiedon jakamisen lisäksi myös mahdollisuus kartoittaa lasten mielipiteitä asiaansa liittyen. Suurkokous on ainutlaatuinen mahdollisuus lähes sadalle lapselle tulla kuulluksi ja edustaa kouluaan virallisesti. Tampereen Lasten Parlamentin 15-jäseninen hallitus toimii ns. virallisena edustajistona, joka ottaa kantaa lapsiin liittyviin asioihin Tampereella, toimien ns. tamperelaisten lasten äänitorvena. Hallituksen jäsenet osallistuvat myös erilaisiin työryhmiin, esittelevät Tampereen lasten Parlamentin toimintaa ja tekevät aloitteita. Tampereen Lasten Parlamentin toiminta on osa Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen toimintaa ja sitä ohjaa nuorisoohjaaja. Nuoriso-ohjaaja on mukana oppilaskunnille kahdesti vuodessa järjestettävissä koulutuksissa. Koulutuksilla pyritään tukemaan oppilaskuntien hallitusten ja niitä ohjaavien opettajien työskentelyä mm. kokoustekniikka-koulutusta antamalla. Koulutusten avulla pyritään myös saamaan sekä opettajille että oppilaille mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja oppilaskuntien hallitusten välisen yhteistyön kehittämiseen. Koulutusten tavoitteena on myös saada oppilaskuntatoimintaa koulun sisällä näkyvämmäksi ja koskettamaan koko koulun oppilaita ja opettajia. Tampereelle on luotu alakoulujen käyttöön jokaisen koulun oppilaskunnan omat internetsivut, joiden kautta koulun kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada tietoa oppilaskunnan hallituksen toiminnassa. Lasten Parlamentin muoris-ohjaaja järjestää myös yhdessä oppilaskuntien ohjaavien opettajien kanssa oppilaskuntien hallituksille ns. ryhmäyhtymispäiviä. Päivän aikana oppilaskunnan hallituksella on mahdollisuus tutustua toisiinsa ajan kanssa, pitää hallituksen kokous, suunnitella tulevan vuoden toimintoja jne. Tampereen Lasten Parlamentin alueelliset toimikunnat ovat vapaa-aikana tapahtuvaa harrastustoimintaa, johon kaikilla vuotiailla on mahdollisuus osallistua. Toimikunnat kokoontuvat eri puolilla Tamperetta, nuorisokeskuksissa. Toimikuntatoiminta tarjoaa lapsille mahdollisuuden vaikuttaa omaan asuinalueeseensa liittyviin asioihin osallistavan ja toiminnallisen harrastuksen avulla. Toimikunnat tekevät aloitteita liittyen omaan asuinalueeseensa, osallistuvat alueiden toimintaa kehittäviin työryhmiin ja järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten lapsille suunnattuja asukasiltoja. Tampereen Lasten Parlamentin toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen, kannustaa lapsia kiinnostumaan heitä koskevista asioista ja osallistumaan oman kotikaupungin kehittämiseen lapsen ikätasoon sopivalla tavalla. (läde: Miia Nivala, Tampereen Lasten Parlamentti) 20

21 7. KAUNIAISTEN OSALLISUUSSELVITYS Kauniaisten kaupungin Suomen Lasten Parlamentin säätiön (SLP) yhteistyö käynnistyi alkuvuodesta 2010, sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkasen yhteydenotolla. Kauniaisissa oli aloitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelutyö. Ohjelman valmistelun kaikissa vaiheissa keskeinen sija on lasten ja nuorten osallisuudella ja ohjelman tavoitteeksi oli asetettu sen lapsi- ja nuorisolähtöinen ja keskeinen toimintatapa. Kauniaisten kaupunki esitti yhteistyötä, opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Lasten Parlamentin säätiön kautta kuntaan tukeman osallisuusselvityksen muodossa. Osallisuusselvityksen eteneminen kunnassa Suomen Lasten Parlamentin osallisuusselvityksen aloituskokous pidettiin Kauniaisissa Aloituskokous yhdistettiin poikkihallinnollisen TEJO- työryhmän kokouksen yhteyteen. Tilaisuudessa esiteltiin lasten ja nuorten kuulemiseen ja vaikuttamiseen vaikuttavat lait, asetukset ja ohjelmat sekä avattiin osallisuusselvityksen prosessi kunnassa. Työryhmä teki päätöksen osallisuusselvityksen toteuttamisesta Kauniaisissa. Kunta toimitti eritysavustushakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle maaliskuussa Osallisuusselvitys oli otantatyhmien vastattavana verkossa ajanjaksolla: Osallisuusselvitykselle ei ollut tarvetta perustaa erillistä ryhmää. Osallisuusselvityksen tukena toimi TEJO- työryhmä. Työryhmän jäsenet ovat: Ulla Tikkanen pj, sosiaali- ja terveystoimi Tina Strandberg, kaupunginkanslia Susanna Tommila, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Helena Pirvola-Nykänen, liikunta Roger Renman, kansalaisopisto Patrik Währn, terveydenhuolto (johtava lääkäri) Susanna Ilonen, suun terveydenhuolto (vastaava hammaslääkäri) Annika Hiitola, lasten päivähoito (varhaiskasvatuspäällikkö) Taru Kaikkonen, sosiaalitoimi (sosiaalipalvelupäällikkö) Marika Noso, sosiaali- ja terveystoimi (hallintopäällikkö) Anna-Lena Granlund-Blomfelt, yhdyskuntatoimi (ympäristösihteeri) Antti Rönkä, suomenkielinen koulutoimi (koulutoimenjohtaja) Bjarne Mollgren, ruotsinkielinen koulutoimi (koulutoimenjohtaja) Työryhmässä sovittiin Kauniaisten kyselyn otantaryhmiksi lapset ja nuoret kaikista Kauniaisten perusopetusta antavista kouluista ja lukioista. Otantaryhmiksi sovittiin alakouluista 5-6 luokkien oppilaat, yläkouluista 7 lk. 8 lk. ja 9 luokkien oppilaat ja lukioista ensimmäisen vuosiluokan oppilaat. Koko vastaajamäärä huomioiden, vuosiluokista sovittiin otanta. Otantaan kuuluivat Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulu, Kauniaisten lukio, Granhultsskolan, Hagelstamska skolan. Gymnasiet Grankulla samskola. Aikuisten otantaryhmän muodostivat otoskoulujen oppilaiden huoltajat, ja koulujen henkilökunta, kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Kyselysarjoja sovittiin kaksi, yhteinen kysely lapsille ja nuorille (11 16 vuotta) ja toinen kysely kaikille aikuisille. Todettiin lasten ja nuorten yhteisen kyselylomakkeen haasteellisuus, ikäjakauman ollessa noin viisi vuotta. Asiaan vaikutettiin niin, että lasten ja nuorten kysymyssarjoja valmisteli ja kommentoi nuorten ryhmä. Valmis kyselypohja myös koekäytettiin lasten ja nuorten ikäryhmissä. 21

22 Aikuisten kysymyssarjoja valmisteli pienempi ryhmä, lähinnä kunnan viranhaltijat. Kysymyssarjojen tulee vastata aina siihen, mihin ministeriön tuki on osoitettu. Saadun aineiston pohjalta kunnalla on valmius toteuttaa kunnassa lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmän perustaminen. Lopulliset kysymyssarjat kunnan ja Suomen Lasten Parlamentin kanssa sovittiin Kysymyssarjojen, tiedotuksen ja myöhemmin raportin käännöstyöstä ja kustannuksista vastasi kunta. Sosiaali- ja terveystoimesta lähtivät seuraavat tiedotteet : Tiedote kouluille - Lasten ja nuorten osallisuusselvityksestä verkkokysely Kauniaisissa. Tiedote aikuisille - Lasten ja nuorten osallisuusselvityksestä verkkokysely Kauniaisissa Tiedote kouluille ja ohjeita opettajille - Lasten ja nuorten osallisuusselvityksestä verkkokysely Kauniaisissa. (liitteet) Osallisuusselvityksen tiedotus toteutettiin otsoryhmien jäsenille suorin sähköpostiyhteyksin. Tiedotuksessa käytettiin kunnan omia sähköpostilistoja. Koulujen rehtorit vastasivat oppilaiden huoltajien tiedotuksesta. (liite: tiedotus koteihin). Kauniaisten kohdalla toivottiin, kyselynlinkkien lähettäminen sähköpostien välityksellä. Toinen vaihtoehto on avata kysely kunnan www-sivuilla. (hallintamahdollisuus). Kyselynlinkkien jakaminen suoraan sähköpostikentässä osoittautui, Kauniaisten omasta toiminnasta johtumatta, haasteelliseksi. Vastuu OKM kuntaan tukeman osallisuusselvityksen kyselylinkeistä on Suomen Lasten Parlamentilla. Suomen Lasten Parlamentin säätiö on tehnyt verkkokyselyyn liittyvän linkkitapahtuman selonteon suoraan Kauniaisten kaupungille. Aikuisten, nuorten ja lasten ikäryhmille suunnattu osallisuuskysely oli vastattavana verkossa välisenä aikana. Koulujen oppilaat vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana. Koulun lukuvuosi huomioiden, ajankohta vastaamiselle oli haasteellinen. Osallisuusselvityksen tiedotukseen osallistui myös paikallislehti Kaunis Grani. Kyselyyn liittyvä asia- artikkeli julkaistiin Kaunis Granissa Kunnan väkilukuun suhteutettuna vastaajamäärä on erittäin hyvä. Suomen Lasten Parlamentista lähetettiin kuntaan käännettäviksi ruotsinkielinen aineisto kesäkuussa Valmis käännöstyö palautettiin kunnasta Suomen Lasten Parlamentille syyskuun lopussa Aineistot yhdistettiin ja osallisuusselvityksen raportointi toteutettiin. Kauniaisten osallisuusselvityksen vastaajamäärät Kyselyyn vastasi yhteensä 448 kuntalaista. Lapsia ja nuoria ala- ja yläkouluista, sekä lukioista oli yhteensä 323, ja aikuisia osallisuusselvityksen kyselyyn osallistuneita oli yhteensä

23 8. AIKUISTEN KYSELYN VASTAUKSET LASTEN JA NUORTEN KUULEMISEN NYKYTILANNE KAUNIAISISSA AIKUISET Kauniaisten kyselyyn vastasi yhteensä 125 aikuista, joista enemmistö oli huoltajia. Kysely kohdennettiinkin kyselyyn osallistuvien koulujen oppilaiden vanhemmille. Muina merkittävinä vastaajajoukkoina olivat luottamushenkilöt/päättäjät sekä viranhaltijat. (Kuva 1.) 1. Mitä ryhmää ensisijaisesti edustat Kauniaisten kaupungilla? Luottamushenkilö / 32 päättäjä Rehtori tai opettaja 12 Nuorisotyöntekijä 3 Hallinnollisessa tehtävässä 21 Huoltaja 54 Jokin muu, mikä 3 2. Vastaajien ikäjakauma Aikuisista vastaajista 67 % oli naisia ja 33 % miehiä. Suurin osa aikuisista vastaajista oli vuotiaita. (Kuva 2). 23

24 3. Mitä Kauniaisten palveluista arvostat? Voit valita viisi tärkeintä vaihtoehtoa Koulutus ja opiskelu sekä terveyspalvelut ovat selvästi arvostetuimmat palvelut Kauniaisissa aikuisten mielestä. Seuraavaksi arvostetuimmat ovat liikunta sekä turvallisuus ja järjestys. Vähiten tässä kyselyssä sai arvostusta rakennusvalvonta, rakennukset, tontit ja rakennuttaminen sekä työ, yrittäminen ja elinkeinot. 4. Huomioidaanko Kauniaisissa lapset ja nuoret asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa? Reilu kolmannes aikuisista on sitä mieltä, että Kauniaisissa lapset ja nuoret huomioidaan usein tai melko usein asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Toisaalta lähes puolet kokee, että huomioimista tapahtuu harvoin tai ei koskaan. (Kuva 4). Yli puolet aikuisista toteaa, että Kauniaisissa lapsille ja nuorille ei ole koskaan annettu mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Noin viidennes kokee, että mahdollisuuksia on annettu. 24

25 5. Onko lapsille ja nuorille annettu mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin? Lasten ja nuorten osallisuus on kirjattu melko hyvin (59 %) eri yksiköiden suunnitelmiin ja strategioihin. Aikuisista 30 % vastasi, että näin ei ole. Nämä suunnitelmat ja strategiat ovat useimmiten varhaiskasvatus-, esiopetus- tai opetussuunnitelmia, mutta Kauniaisissa on lasten ja nuorten osallisuus näkyy myös muun muassa erilaisissa tulevaisuusprosesseissa, arvioinneissa ja mm. toiminnan hallintajärjestelmässä. Lasten ja nuorten osallisuus pitäisi kuitenkin huomioida paremmin yksiköiden suunnitelmissa ja strategioissa. Tätä mieltä on 80 % aikuisista. Nuorisopalvelut ja nuorisotyö, koulutus ja opiskelu, liikunta sekä kulttuuripalvelut ovat asioita, joissa lapsia ja nuoria tulisi kuulla Kauniaisissa. Tätä mieltä ovat aikuiset. Seuraavaksi tärkeimpiä aiheita ovat kirjasto, turvallisuus ja järjestys sekä kadut, viheralueet ja liikenne. (Kuva 6). Mielestäni nuoret voisi sisällyttää kaikkeen päätöksentekoon Kauniaisissa. Nuoret voisivat saada esittää mielipiteitään (jotka otetaan huomioon) ja osallistua suoraan päätöksentekoon. Lapset ja nuoret ovat yleensä viisaita ja tiukkoja/vaativia kun ne tekevät päätöksiä. Lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita jokapäiväisestä ympäristöstään ja yhteiskunnasta jossa elävät. 25

26 6. a) Missä asioissa lasten ja nuorten mielipiteitä tulisi kuulla Kauniaisissa? Voit valita useamman vaihtoehdon Kouluyhteisössä lapsia ja nuoria tulisi kuulla erityisesti tilojen ja pihan viihtyisyydessä sekä yhteishengen vahvistamisessa. Myös kerhotoiminta, kouluruoka ja tapahtumien suunnittelu ovat aikuisten mielestä tällaisia asioita. 26

27 6. b) Missä asioissa lasten ja nuorten mielipiteitä tulisi kuulla koulussa? Valitse viisi tärkeintä 7. Miten kehittäisit nuorten nykyisiä vaikuttamiskanavia Kauniaisissa? (esim. nuorisoneuvostoa = Granin Nuorten Ääni, oppilaskuntatoimintaa) Eiköhän ensin rakenneta helppo vaikutuskanava ja ennen kaikkea avoin raportointi niin siinä tuskin mutta tarvitaan Kauniaisten nuorisoneuvosto tulisi elvyttää ja oppilaskuntatoimintaa tehostaa ja aktivoida. Nykyinen Granin Nuorten Ääni halutaan aktivoida ja kehittää toimivammaksi. Vaikuttamiskanavien arvostuksen parantaminen niin nuorten kuin päättäjienkin parissa: että nuoret haluaisivat osallistua päätöksentekoon ja että päättäjät arvostaisivat myös nuorten mielipiteitä. Kouluissa oppilaskuntatoiminnan arvoa on kehitettävä. Granin nuorten ääni on hyvä, mutta sen pitää toimia. Vaikka oppilaskuntien kautta, jos ei muuten. Haluaisin eri koulujen oppilaskuntien ja nuorisotalon nuorista koostuvan kokoonpanon. Nämä nuoret muodostaisivat noin 10 opiskelijan ryhmän esim. Nuorten ääni Kauniaisissa. 27

28 Vuorotellen ryhmän jäsenet edustaisivat ryhmää eri lautakunnissa kukin omien vahvuuksiensa mukaisesti. Lasten ja nuorten kuuleminen aktiivisesti, säännöllisesti ja järjestelmällisesti nähtiin perusedellytyksinä vaikuttavalle toiminnalle. Lisäksi toiminnan tulee olla rentoa, mutta kuitenkin tavoitteellista. Myös koulun ja kodin yhteistyö nostettiin esille muutamissa vastauksissa. Emme kaipaa kivaa puuhaa lapsille, vaan tulisi olla yhteydessä vanhempiin ja tukea vanhemmuutta - perheiden yhteyttä. Vastauksissa nostettiin esille erilaisia toimintamuotoja, kuten läsnä- ja puheoikeus lautakuntien kokouksissa, luottamushenkilöiden järjestämät kyselytunnit, keskustelut ja tapaamiset nuorten ja aikuisten päättäjien ja valmistelijoiden välillä ympäristöissä, joissa nuoret luontevasti ovat, aivoriihet, ryhmäkeskustelut ja tutkimukset, sähköisten avoimien kanavien käyttö laajempien mielipiteiden kartoituksissa (nettisivut, keskustelufoorumit), sosiaalisen median yhteisöt, ad hoc ryhmät sekä yhteistyö paikallislehden kanssa. Erilaiset sosiaaliset mediat ja sähköiset kyselyt nähtiin keinona suoran demokratian kehittämiselle edustuksellisen demokratian rinnalla. Toisaalta yksittäisissä mielipiteissä tuotiin esille myös edustuksellisten rakenteiden tarpeettomuus. Nuorille ei mielestäni pidä rakentaa erillisiä organisaatioita tai neuvostoja. Asioiden käsittely ja mielipiteiden muodostus pitää olla osa koulutoimintaa esim. yhteiskuntaopetuksen alueella. Laajemman mielipiteen saaminen edellyttää kaikkien osallistumista asioiden miettimiseen ei siis edustuksellisia rakenteita. Moniammatillinen yhteistyö tuli useissa vastauksissa esille, eräässä jopa ikäpolvien välinen keskustelu. Nuorisotyöntekijöiden ja opettajien yhteistyö nähtiin merkittävimpänä keinona lasten ja nuorten kuulemisen järjestämisessä. Kaivataan myös ammattilaista aikuista vastuuhenkilöä koordinoimaan toimintaa. Voisiko Kauniaisissa pohtia lapsiasiamiehen vakanssin perustamista Tampereen kaupungin hyvien kokemusten tapaan? Olen huonosti perillä millaisissa ryhmissä nuoret toimivat. Minusta tuntuu, että se on varsin hajanaista. Ehkä meidän tulisi tutkia mahdollisuuksia vaikuttaa kokoamalla yhteen nuorisotyöntekijöitä, opettajia, urheiluvalmentajia ja muita aikuisia, jotka johtavat nuoriso- ja urheilutoimintaa kartoittaaksemme kentän ja löytääksemme eri kanavat, joilla tavoittaa nuoret. Opettajilla ja muulla koulun henkilökunnalla on haaste tuoda lasten ja nuorten ääni arjesta lähtevinä hyvinä ideoina rehtorille, joka tuo viestin koulutoimenjohtajalla ja lautakuntaan. Luodaan foorumi, jossa eri ikäryhmät voisivat puhua toisilleen. Uudessa keskustassa voisi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Ammattimaisesti johdettu neuvosto, ehkä oppilaskunnan nuorista koostuva. Elimellä tulee olla aikuinen/virkamies, joka tiedottaa nuorille tietyistä asioista, avustaa valmistelussa ja ylläpitää yhteyksiä muihin järjestöihin ja valittuihin elimiin. 28

29 8. Ovatko Kauniaisten päättäjät tai viranomaiset olleet yhteydessä lapsiin ja nuoriin asioiden valmisteluvaiheessa/ missään vaiheessa? Aikuisista vastaajista yli 60 % ei osannut sanoa, ovatko päättäjät tai viranomaiset olleet yhteydessä lapsiin ja nuoriin asioiden valmisteluvaiheessa. Lähes 30 % mielestä näin oli tapahtunut ja vajaat 10 % ei osannut sanoa. Ottaa nuoret (Granin Nuorten Ääni) mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja antaa heidän esittää neuvoja esim. ympäristöön, urheiluun ja kulttuuriin liittyen. Nuorisotoimi vetovastuuseen ja kytkentä oppilaskuntatoimintaan Lasten vaikuttamisrakenne ja toiminta tulisi kytkeä koulujen oppilaskuntatoimintaan vahvan enemmistön mielestä (63 %). Toisaalta epävarmoja on 27 %, joten asia edellyttää lisäkeskusteluja. (Kuva 8). Muitakin malleja esitettiin: Ennen kaikkea oppilaskuntien kautta ja heille, jotka eivät käy koulua Kauniaisissa, nuorisosektori tulisi olla se kanava, jonka kautta heitä voi kuulla. 9. Miten lasten ja nuorten mielipiteet voitaisiin mielestäsi huomioida paremmin Kauniaisissa? Opetetaan jo pienestä, että asioihin voi vaikuttaa" Vastaukissa nousi esille aikuisten aito vastuunkanto siitä, että lasten ja nuorten kuuleminen Kauniaisissa olisi mahdollista. Asiaa katsottiin myös aikajanalla, jossa tämän päivän ratkaisut ja toimintatavat korreloivat suoraan lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Sukupolvien välinen vuorovaikutus nähtiin kaiken toiminnan ykkösprioriteettina. Heillä olisi mahdollisuus esittää ideoitaan lautakunnissa ja jos ideat ovat tarpeeksi hyviä, he voisivat nähdä jotain tapahtuvan ennen kuin he ovat vanhempia ja ovat muuttaneet muille paikkakunnille asumaan. Lasten kiinnostus loppuu silloin, kun he eivät näe mitään tuloksia. Edelleen aikuisilla on vastuu minkälaisiksi muodostuvat lasten ja nuorten osallistumisen kokemukset. Näennäisosallistuminen tai lasten innostumisen väärinkäyttö, ei ole vastuullista lasten ja nuorten huomioimista. Mäntymäen koulun piharemontti peruttiin ja lasten toiveet turvallisesta ja toimivasta pihasta unohdettiin. Toivotaan jatkossa asian parantuvan. 29

30 Kysymällä. Esimerkiksi skeittiparkki -case oli ikävä nuorten kannalta. Ensin kysytään ja ideoidaan kovasti, sitten tulee raharajoitukset! ja tehdään tynkätoteutus. Noloa! Usein lasten ääntä kuunnellaan, mutta päätöksenteossa ne eivät kuulu. Kyselyissä saatuja kommentteja ja viestejä ei ole huomioitu, esimerkiksi nuorten palautetta riittämättömän kouluterveydenhoidon osalta Aikuiset kantavat vastuuta myös siitä, että asiat ja kanavat ovat lasten ja nuorten kokoisia ja näköisiä. Heitä tulee myös opastaa asiassa. Tämä on vaikeata jos ei tiedä eikä ymmärrä miten päätöksenteko toimii. Aikuiset esittivät myös tämän kysymyksen yhteydessä runsaasti konkreettisia toimintatapoja ja kanavia miten lasten ja nuorten osallistuminen voi toteutua. Tärkeää on, että heihin ollaan aktiivisesti yhteydessä. Huomioidaan erityisesti lasten ja nuorten kuuleminen teemoissa, jotka ovat lähellä heitä, mm. kouluun liittyvät. Koulun ja kodin kautta toivotaan myös kanavien luomista. Asioita ei haluta kuitenkaan rajata, vaan nähdään, että lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita jokapäiväisestä ympäristöstään ja yhteiskunnasta jossa elävät. Esitettiin myös, että olemassa olevat vaikuttamiskanavat riittävät, mutta niiden arvostusta voisi parantaa niin, että nuoret haluaisivat osallistua päätöksentekoon ja että päättäjät arvostaisivat myös nuorten mielipiteitä. Pelkkä kyseleminen lapsilta ja nuorilta parannettavista asioista ei ole ainoa tapa, eikä hedelmällinen, vaan toivottiin pieniä projekteja, joihin lapset voisivat itse osallistua. Osallisuus ja vaikuttamisen kokemus tulee tekemällä. Tarvitsemme toimivan Granin Nuorten Äänen. Kehittämällä nuorisoneuvostoa niin, että heidät varmasti otetaan huomioon (=heitä kuullaan sopivassa vaiheessa prosessia) erityinen nuorisoneuvosto voidaan kutsua keskustelemaan asioista, joita luottamushenkilöt käsittelevät. Mielipiteiden kuulemiseen kiteytetään toive, yksinkertaisia, uusia ja tuoreita kuulemistapoja (internet). Sosiaalinen media nousee monissa aikuisten vastauksissa tämän päivän vuorovaikutuksen välineeksi. Printtimediaakaan ei unohdettu vaan esitettiin, että paikallislehdessä voitaisiin julkaista enemmän nuorten mielipiteitä. Sosiaalinen media, kuten IRC-Galleria ja Facebook voisivat olla hyviä nuorille, mutta se vaatisi aikaa ja henkilöstöresursseja kaupungilta. Kaupungin sivuilla voisi esim. olla sähköpostiosoite lasten ja nuorten palautetta/mielipiteitä varten ja että palautteet oikeasti otettaisiin huomioon. Mielipiteitä voisi kerätä vapaamuotoiseen sähköpostilaatikkoon jolloin mielipiteen esittämisen kynnys matalammaksi. Keräisi todennäköisesti myös epäasiallista kirjoittelua mutta näin saataisiin useamman mielipiteet/ehdotukset esiin. Mahdollisuus avoimeen palautteeseen nuoria koskevissa asioissa, esim. kaupungin nettisivujen/fb:n kautta." Kaikilla koulujen oppilailla ainakin alk 3- luokasta eteenpäin on sähköinen kanava. Miksei tänne laiteta aika ajoin ns. avointa palautekanavaa...? Opetukseen ja työpajatoimintaan liittyvä oppilaiden mielipiteiden ja myös toiminnallinen työtapa, olisi yksi vaihtoehto. Tärkeänä nähtiin, kaupungin päättäjien ja luottamushenkilöiden jalkautuminen kouluihin, ja oppilaiden etukäteen valmistautuminen päättäjätapaamisiin. 30

31 Esitettiin, että kouluissa tulee järjestä ideointitilaisuuksia, joihin nuoret voisivat osallistua. Kerhotoiminta ja koulujen oppilaskunnat (parlamentit) ovat kanavia, joiden kautta kaikkien oppilaiden ääni kuuluu. Oppilasparlamentit voisivat esittää mm. toiveruokapäivän menuita ja tapahtumatoiveita sekä vapaa-ajan tilojen ja puistojen toiveita. Mielestäni nuoret voisi sisällyttää kaikkeen päätöksentekoon Kauniaisissa. Nuoret voisivat saada esittää mielipiteitään (jotka otetaan huomioon) ja osallistua suoraan päätöksentekoon. Lapset ja nuoret ovat yleensä viisaita ja tiukkoja/vaativia kun ne tekevät päätöksiä. Lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita jokapäiväisestä ympäristöstään ja yhteiskunnasta jossa elävät. Muutamia nostoja Järjestämällä asianmukainen vuoropuhelu sovituista asioista. Esim. ""luokkaretket"" kaupungintalolle, tapaaminen kaupunginjohtajan kanssa, vierailu valtuuston istunnossa... Valtuutetut voisivat myös käydä kouluissa innostamassa nuoria. Näin saataisiin myös kiinnostus kunnallispolitiikkaan lisäämään >tulevia NUORIA päättäjiä." Kuuleminen - tilaisuudet, jossa lapset ja nuoret kohtaavat kunnan viranhaltija ja poliittista johtoa. Ottaminen huomioon päätöksenteossa. Oppilaskuntatoiminnasta ja muiden vaikuttamiskanavien rakentaminen tulisi vastuutta kouluittain. Nuorten edustaja voisi olla mukana esim. lautakunnissa Nuorten aloitteiden ja kannanottojen julkistaminen esim. Kaunis Grani lehdessä. Kitketään kiusaaminen pois. Luoda ne organisaatiot, joiden kantaa tiedustellaan kun asioita valmistellaan. Koululautakuntien jäsenten vierailut/keskustelutilaisuudet oppilaskuntien kokouksissa Tuomalla päätöksentekoprosessissa esiin nuorten ja lasten mielipiteet - näitä toki tulisi myös aktiivisesti kartoittaa. Oma nuorisovaltuutettu tms. taho voisi tuoda näkemykset esiin. Mielipiteet tulisi myös saattaa kaikkien kuntalaisten tiedoksi. Tärkeintä toki kuunnella oikeasti mitkä asiat ovat nuorille tärkeitä - ja myös toteuttaa heidän visioitaan. Koulujen toimintaa koskevissa asioissa olisi suunnitelmia esiteltävä koululaisille ja nuorille ja kirjattava saatu palaute ja kommentit, jotka pitäisi tuoda julki kun asiaa käsitellään esimerkiksi lautakunnissa kaupungin ja koulun pitäisi esitellä suunnitelmiaan ja kehittämisajatuksiaan jo ennen päätöksentekoa nettisivuilla, ja niihin kommentointi pitäisi järjestää" Poliitikot voisivat käydä esim. kouluilla, joissa pidettäisiin jonkinlaisia yhteisistuntoja Mikäli niitä tiedetään, uskon ne huomioitavan päätöksen teossa. Valmistellut esitykset perusteluineen on helppo huomioida pienen kaupungin politiikassa ja virkamiesvalmisteluissa. Muistetaan kuitenkin; On jo paljon lähellä kaikenlaista esim. liikuntamahdollisuuksia laidasta laitaan, kuvataide- ja musiikkikoulua, partioita, jne. Etteivät harrasta itseään kuoliaaksi. 31

32 Lasten Parlamentti toiminta tulee kytkeä osaksi oppilaskuntatoimintaa, tätä mieltä on 63 % vastaajista. 11. Kysymykseen miten opetus - ja nuorisotoimi voisivat tehdä yhteistyötä lasten vaikuttamiskanavan perustamisessa ja itse toiminnassa? Vastauksissa nousee esille erityisesti asiat, jotka tulee huomioida lasten ja nuorten osallistuminen mahdollistumisessa. Vastauksissa esitetään konkreettisia toimintatapoja opetus -ja nuorisotoimen yhteistyöhön, samalla aikuiset myös rakentavat mallia paikalliseen lasten kuulemiseen. Yhteistyössä lähtökohtana on se, että ei toimittaisi erillisinä saarekkeina. Nuorisotoimi sinne missä lapset ja nuoretkin ovat. Edelleen aikuisten ja lasten yhteistyö on kaiken keskiössä. Kyselyn perusteella opetus - ja nuorisotoimi voivat tehdä monin tavoin yhteistyötä lasten kuulemisen ja osallistumisen mahdollistamisessa. Aikuiset esittivät mm. seuraavia teemoja; tiedon lisäämistä lapsille vaikuttamisen mahdollisuuksista, vastuullisten aikuisten nimeämistä, organisaatiotasolla toimijaverkon vahvistamista, oppilaskuntatoiminnan kytkemistä vahvasti yhdeksi vaikuttamisenrakenteeksi, osallisuuden teema osaksi oppiaineita mm. yhteiskuntaoppi, kansalaistaito ja lähidemokratiaan kuuluvien asioiden käsittely, jalkautumien kouluihin, avoimet foorumit, lasten ja nuorten edustajien kutsuminen kokouksiin, kielirajojen ylittävä yhteistyö ja sosiaalisen median tarjoamat vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Opettajien ja nuorisotoimen työntekijöiden osaamista hyödyntämällä sekä heidän yhteistyö nähtiin useassa vastauksessa avaintekijänä. Tämä edellyttää yhteensovittamista, koordinoinnin ja hallinnon suunnittelua aikuisten organisointivastuuta. Sekä opetus- että nuorisotoimessa tulisi olla asian vastuuhenkilö, miksei kouluittainkin. Nuorisotoimi voisi toimia linkkinä koulujen ja kaupungin välillä muokaten asioita lasten kielelle. Yhdessä vastauksessa ehdotettiin perustettavaksi järjestö, joka edustaa nuoria ja joka tuo heidän näkemyksensä kokouksissa viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa. 32

33 Avaintoimijoina Kauniaisten lasten ja nuorten kuulemisen kehittämisessä nähtiin ensisijassa sivistystoimi, johon kuuluu sekä koulutoimet että nuorisotoimi. Uskottavan ja vaikuttavan toimintamuodon edellytys on, että myös kaupungin ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohto on sitoutunut asiaan. Alla olevassa kuvassa on esitetty punaisilla laatikoilla ne toimijat, jotka alkuvaiheessa tulisi ottaa mukaan yhteiseen keskusteluun. Nuorisotoimelta toivottiin koordinoijaa. Kaupunginkanslia Tiedotustoimisto Vanhempainyhdistykset Lasten ja nuorten järjestöt Avaintoimijat Kauniaisten kaupungin lasten ja nuorten kuulemisen kehittämisessä 12. Miten Sinä haluaisit tukea tai edistää lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia Kauniaisissa? Aikuiset ovat valmiita etenemään Vastanneiden aikuisten kommenteissa huokui tahto tehdä asialle jotain, kukin sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten kuulemisen kehittäminen tulee kuitenkin kytkeä kaupungin koko hallintoon ja palveluihin. Uskaltaa muuttaa päätöksentekoprosessia niin, että lapset ja nuoret otetaan mukaan järjestelmällisesti valmistelussa ja että heidän näkemyksensä ovat merkityksellisiä, kun päätös tehdään. Rakenteet ja menetelmät on muutettava siten, että lapsista ja nuorista tuntuu helpolta ja oikeudenmukaiselta olla mukana. 33

34 Lapset oppivat tavan toimia demokraattisesti ja osallistua, jos me aikuiset näytämme tietä ja otamme heidät mukaan Yksittäisiä aikuisten tapoja viedä lasten ja nuorten kuulemista eteenpäin ovat kyselyn perusteella: auttaa nuoria yhteiskuntaopissa auttaa koulujen koulukomiteoiden ja nuorisotyöntekijöiden kautta auttaa sellaisten foorumien luomisessa, jossa hoidetaan nuorten asioita yhteistyötä koulujen ja nuorisosektorin välillä järjestää ajattelukokouksia tarjota mahdollisuuksia osallistua uusmediassa kannustaa aikakin omiani osallistumaan kuljetusapu lasten ja nuorten harrastuksiin herättää kiinnostus sekä rakennettuun että luonnon ympäristöön kertomalla omaan ammattialaan liittyvistä asioista osallistua ja työskennellä koulun ja nuorisotoimen tilaisuuksissa infota, motivoida ja kannustaa lasta osallistumaan äänestää kunnanvaltuustoon henkilöitä, jotka ajavat nuorten asioita tuon omassa yksikössäni lasten osallisuutta esille tarkastelen omaa toimintaa ja pohdin, toteutuuko lasten osallisuus parhaalla mahdollisella tavalla vierailen kouluissa osallistun kokouksiin yhdessä nuorten kanssa ja olen muilla foorumeilla aktiivinen kuuntelen lasten ja nuorten mielipiteitä tukea resurssien myöntämistä antamalla aikaa pohdintoihin olemalla mukana perustamassa yhteistoimintaa ottaa nuoria mukaan suunnitteluun osallistua esim. tapaamisiin nuorten edustajien kanssa erilaisten teemapäivien välityksellä. 13. Mitä Sinä odotat tässä asiassa lapsilta ja nuorilta itseltään? Vastusten perusteella aikuiset ovat sitoutuneita ja se välittyy myös aikuisten viesteissä lapsille ja nuorille. Aikuiset välittävät ymmärrystä myös siitä, että ensin tulee olla lasten ja nuorten osallistumiselle edellytykset ja siitä kantaa vastuun aikuiset. Tämän jälkeen vasta voidaan odottaa lapsilta nuorilta ns. tuloksia. Esitetään, että lasten ja nuorten sitoutuminen näkyisi ja aktiivisuus välittyisi. Rohkaistaan myös heitä, olemaan yhteydessä suoraan aikuisiin. Rohkaistaan lapsia/nuoria ottamaan käyttöön avautuvat vaikuttamisen väylät, vain siten voidaan vaikuttaa myös päätöksentekoon. Toivotaan ja edellytetään kaikkien lasten ja nuorten tasa-arvoista osallistumisen mahdollisuutta. Edustuksellisuus, jossa lapset/nuoret valitaan vaikuttajaryhmiin, velvoittaa puhumaan kaikkien äänellä. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus osallistua jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Aikuiset uskovat, että kun lapset/nuoret saavat vaikuttamisen kokemuksia ja vaikuttamisen tulokset pitää tuoda esille. Kiteytyksiä: Aktiivisuutta, kiinnostusta, uteliaisuutta, vastuunottoa, Ideoita ja luovuutta. 34

35 Nuorilta odotetaan kiinnostusta ja tarjotaan mahdollisuuksia, vastuuta ja näytön paikkoja Aikuiset odottavat lapsilta ja nuorilta omaa aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisiin asioihin. Useissa vastauksissa kuitenkin todettiin, että kaupungin ja aikuiset täytyy luoda pysyvät edellytykset ja vasta sitten lapsilta ja nuorilta voi odottaa aktiivisuutta. Edustuksellisuuden kriteeriksi mainittiin myös edustuksellisuus kirjaimellisesti. Että ne lapset, jotka on valittu edustajaksi lasten parlamenttiin, mahdollistavat kauniaislaisten lasten äänen kuulumisen, eivätkä puhu ainoastaan omalla äänellään. (Odotan nuorilta) Ideoita ja luovia ratkaisuja, mutta kulttuuri on tällä hetkellä passiivista ja itsekeskeistä, joten he tarvitsevat apua ja ohjausta aikuisilta. Nuorille itselleen voisi antaa vastuuta erilaisista toiminnoista ja tiloista. Kun lisätään heidän osallistumistaan asioiden valmisteluun (esim. skeittirampit) niin voidaan paremmin odottaa heidän huolehtivan niiden kunnossa pysymisestä. Esim. skeittirampille voisi luoda ramppineuvoston, joka loisi säännöt ja muodostaisi sinne toimintakulttuurin, joka parhaimmassa tapauksessa edistäisi ramppien ympäristön pysymistä siistinä. Tähän kannattaisi laitta vielä jokin palkinto. Eli jos paikat pysyvät kunnossa ja ympäristö siistinä niin seuravana vuonna rakennettaisiin sinne jotain lisää. Lisäksi esitettiin eräs idea lasten ja nuorten sekä aikuisten keskinäisen vuorovaikutuksen toteuttamiseksi. Oppilailta saanee pajoissa ja yläkoulussa yhteiskuntaopissa mielipiteitä moneen asiaan turvallisuudesta säästämiseen. Lautakunnan ja koulutoimikunnan jäsenet voisivat osallistua tapahtumiin. Yläkoululaiset voisivat tehdä powerpointin tai muun esityksen lautakunnalle ajamistaan asioista." Raporttiin tuodaan perustellusti aikuisten autenttiset viestitit lapsille ja nuorille. Aikuisten viestit lapsille ja nuorille: Reipasta ideoiden kertomista, jopa " lehmät lentää"-ajatuksia. Lisää toimintaa ja että he voisivat ilmaista mielipiteensä asiallisesti. Jotta lasten ja nuorten ääni kuuluu, niin täytyy itse olla aktiivinen. Etsiä tilanteita, joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa ja avata suunsa ja sanoa mielipiteensä. On tärkeää tehdä yksinkertaiseksi lasten osallistuminen päätöksentekoon. Näin tapahtuu, jos on mielenkiinnon ohella pakolliset kiintiöt. Osallistuminen on myös keskityttävä tiettyihin painopisteisiin. Ennen kaikkea lapset eivät tarvitse edustajia. On tärkeää osoittaa, että jopa lapset saavat tutustua päätöksentekoon ja viestiä tästä. Odotan toimintaa, kiinnostusta ja pitkäaikaisuutta. Uskon, että nuorilla on kiinnostusta, mutta he ajattelevat, että heidän näkemyksiään ei kuunnella. Toivon, että tulee nuoria, joilla on konkreettisia ideoita siitä millä tavoin haluavat olla mukana ja vaikuttaa. Nuorilta omaa aktiivisuutta. Jotkut lapset eivät luultavasti tiedä aikuisten toimia. Sitoutuminen ja vastuu. Aikuiset / kaupunki luo edellytykset, vasta sitten voimme odottaa nuorilta "esityksiä". Ylimääräinen istunto voisi olla hyvä kokeilu, mutta se on valmisteltava vakavasti ja hyvin. Että kaikkein aktiivisimmat osallistuvat ja tulevat mukaan ja vaikuttavat.. 35

36 Uskon, että nuorilla on kiinnostusta, mutta he ajattelevat, että heidän näkemyksiään ei kuunnella. Toivon, että tulee nuoria, joilla on konkreettisia ideoita siitä, miten haluavat olla mukana ja vaikuttaa. Nuorilta omaa aktiivisuutta. Jonkun aikuisen täytyy ohjata lapsia. Aikuiset / kaupunki luo edellytykset, vasta sitten voimme odottaa nuorilta tuloksia. Ylimääräinen istunto voisi olla hyvä kokeilu, mutta se olisi valmisteltava hyvin ja perusteellisesti. Että kaikkein aktiivisimmat osallistuvat ja tulevat mukaan ja vaikuttavat.. Aktiivisuus ja kiinnostus Että ne lapset, jotka on valittu edustajaksi lasten parlamenttiin, mahdollistavat kauniaislaisten lasten äänen kuulumisen, eivätkä puhu ainoastaan omalla äänellään. Se, että he kysyvät ja että aikuiset antavat tukea ja ohjausta asioissa, joita nuoret eivät tunne. Että he ottavat käyttöön heille avautuvat mahdollisuudet ja uskaltavat ilmaista itseään ja ehdottaa ja ottaa kantaa, jotka voitaisiin ottaa huomioon päätöksenteossa Että he uskaltavat kertoa, jos jokin asia ei toimi. Heidän tulisi ottaa yhteyttä. Kontaktipinta lasten ja nuorten maailmaan, siihen mistä he ovat kiinnostuneita, mitä heiltä puuttuu, mitä he haluavat itse, mitä ongelmia heillä on. Eri suunnitteluryhmillä tulisi olla valmiutta osallistua useampiin kokouksiin peräkkäin. Vastuunottoa, joka edellyttää aikuisen tukea. Tukea aloitteellisuudelle ja siihen, miten asioita viedään eteenpäin. Luodaan foorumi, jossa eri ikäryhmät voisivat puhua toisilleen. Uudessa keskustassa voisi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Että he olisivat aktiivisia ja luovia ja sanoisivat rehellisesti mielipiteensä itseään koskevista asioista. Pitkän aikavälin hankkeissa voidaan luoda vaikuttamismahdollisuuksia nuorille. Vaikuttamisen tulokset pitää tuoda esille hyvinä esimerkkeinä siitä, miten asioita voidaan ajaa yhteiskunnassa. Aina ei saa läpi mitä haluaa, mutta voi oppia tekemään enemmistön päätösten mukaisesti. Että he ymmärtävät, että todellisuudessa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jos vain haluaa osallistua ja tulla kuulluksi. On tärkeää, että asiat, joiden kehittämiseen nuoret ovat osallistuneet, myös konkreettisesti etenevät. Uskon todella, että monilla on kiinnostusta vaikuttaa, kunhan he saavat kokea, että he todella VOIVAT vaikuttaa. Aluksi sitä pitää ohjata suhteellisen varmalla kädellä (opettajat?), jotta nuoret oppivat löytämään tietoa, kanavia ja ihmisiä ja tietävät mihin asioihin voivat vaikuttaa. Toimintaa ja vastuun ottamista siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Vastuullista osallistumista, mikä merkitsee sitä, että tulee olla aikuisia, jotka opastavat ja tukevat. Asiallista suhtautumista ja aktiivisuutta kun kanava on osoitettu. Aktiivista otetta, puuttumista erityisesti töhrintään ja roskaamiseen sekä ilkivaltaan harrastustoiminnan pitkäjänteisyyttä, valinnat lasten kykyjen ja taipumusten mukaisesti Aktiivisuutta, kiinnostusta, uteliaisuutta, vastuunottoa Ideoita ja luovuutta, kun päästään hommiin. Totta kai kiinnostus yhteisiin asioihin olisi hyvä. Toiveita siitä mihin halutaan puuttua ja vaikuttaa. Lapsilla on hyviä ideoita ja joskus myös pakottavia tarpeita viedä asioita eteenpäin. Toiminnan pitäisi olla kuitenkin rentoa, mutta kuitenkin tavoitteellista. Lapsille on kerrottava, että hyvien asioiden eteen kannattaa panostaa. Maahanmuuttajien lapsille voisi saada enenemän tukea kesäleirille, harrastuksia ja niin edelleen sosiaalipalvelulta. Eiköhän ensin rakenneta yllä oleva helppo vaikutuskanava ja ennen kaikkea avoin raportointi niin siinä tuskin muuta tarvitaan Lapsista ja nuorista löytyy virtaa ja voimaa, jos heille löytyy oikea kanava ja oikeanlaiset ohjaajat. Tärkeää on myös, että nuorten ääni saadaan oikeasti kuuluviin. Oppilasparlamentissa äänen saa hyvin harva! Lapsilla pitää olla mahdollisuus olla osallisia ja heidän äänensä tulla kuulluiksi. 36

37 Aktiivista osallistumista, aloitteita. Kykyä demokratian mukaiseen edustukselliseen keskusteluun ja vastuullista käyttäytymistä. Aktiivisuutta! Odotan enemmän osallistumista lasten vanhemmilta / perheiltä!! Kun lisätään heidän osallistumistaan asioiden valmisteluun esim. liikuntapaikkojen suunnittelussa (esim. skeittirampit) niin voidaan paremmin odottaa heidän huolehtivan niiden kunnossapysymisestä. Tämänkaltaisen yhteistyön tulisi olla kuitenkin jatkuvaa jotta paikat pysyisivät jatkossakin kunnossa - ja vieläpä ympärsitö siistinä. Esim. skeittirampeille voisi luoda "ramppineuvoston", joka loisi säännöt ja muodostaisi sinne toimintakulttuurin, joka parhaimmassa tapauksessa edistäisi ramppien ympäristö pysymista siistinä. Tähänä kannattaisi laittaa vielä jokin palkinto. Eli jos paikat pysyvät kunnossa ja ympäristö siistinä niin seuraavana vuonna rakennettaisiin sinne jotain lisää. Aktiivisuutta, uteliaisuutta ja halua vaikuttamiseen. Aktiivisuutta ja kiinnostumista vaikuttamismahdollisuuksista. Oma toiminta auttaa aina, valmiiksi tehdyt/päätetyt asiat eivät tunnu omilta. Aktiivisuutta, kun oppilaskunnat ja muut kanavat on saatu toimimaan. Enemmän vastuuntuntoa yhteisistä asioista ja enemmän yhteishenkeä ja toisten huomioon ottamista. Kiinnostusta yhteisen omaisuuden kunnossapitämiseen." Aktiivisuutta. Lapset valitsevat edustajansa tarvittaviin keskusteluihin ja päätöksen tekoon. Kertokaa huolistanne opettajille ja vanhemmille. Asiallista aktiivisuutta ja uskoa, että heidän esille tuomansa ääni oikeasti vaikuttaa. Rohkeutta ottaa kantaa Asiallisuutta ja vakavuutta asioiden äärellä Oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta esittää asioita ja tehdä aloitteita myös luottamushenkilöiden kautta. Osallistumista ja avointa mieltä. Vastuunottoa, osallisuutta ja ennen kaikkea sitä, että he toimisivat myös käytännön tasolla. Mahdollisuuksiin tarttumista. Aktiivisuutta ja kiinnostusta. Todennäköisesti myös oman ympäristön huomioiminen/vastuunottaminen kohenisi vaikuttamismahdollisuuksien myötä. En ainakaan sitä että oma-aloitteisesti yrittäisivät vaikuttaa, kaupungin on järjestettävä nuorille vaikuttamiskanavat ja tässä voivat kysyä nuorten mielipiteitä, aloite oltava kaupungin virkamiehillä Omaakin aktiivisuutta mahdollisuuksien tarjoutuessa. Asiallista viestintää ei yök, paskaa, höpö, höpö yms. kommentteja vaan asiallista eli joskus tuntuu että osa ei pystykään asialliseen kommunikointiin kun omat ajatukset ovat niin sekaisin esim. murkkuvaiheesta tai omana elämän tilanteesta johtuen. Parempi on esim. oppilaskuntaedustuksellisuus kokemukseni mukaan ja jotenkin tuntuu että aikuisen läsnäolo on tilanteen kannalta oleellista. Aikuisen "nälkä" on ilmeinen esim. kouluissa. Aktiivisuutta, ymmärrystä, demokratiaa Vastuunkantoa, näkemyksiä, asioiden esille nostamista rakentavasti Ideoita ja luovia ratkaisuja, mutta kulttuuri on tällä hetkellä passiivista ja itsekeskeistä, joten he tarvitsevat apua ja ohjausta aikuisilta. Toteuttaisivat hyvää käytöstä, kohtuullisesti liikuntaa ja harrastuksia, söisivät ja joisivat terveellisesti ja pienissä ryhmissä keskustelisivat aikuisten kanssa askarruttavista asioista. Aktiivista mukana oloa päätöksien valmistelussa, jos ja kun se heille suodaan." Aktiivisuutta sen jälkeen, kun vaikuttamiskanavat ovat selvillä. Ideoita ja innostunutta mieltä. 37

38 9. KAUNIAISTEN LASTEN JA NUORTEN VASTAUKSET Kauniaisten lasten ja nuorten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti: Alakoulu, vastaajia on yhteensä 147 oppilasta 5 - luokan oppilaita luokan oppilaita 61 Yläkoulu, vastaajia on yhteensä 160 oppilasta 7 - luokan oppilaita luokan oppilaita luokan oppilaita 61 Lukio, vastaajia on yhteensä vuosiluokka 1 2- vuosiluokka 11 38

39 Kauniaisten lasten ja nuorten vastaajaryhmistä oli tyttöjä 145 ja poikia 172. Kaaviossa on esitetty Kauniaisten osallisuusselvitykseen vastanneiden lasten ja nuorten koulut. Alakoulu-yläkoulu ja lukio 39

40 Vastaajien kotikuntajakauma: Kauniainen 236 oppilasta, Espoo 73 oppilasta ja jokin muu kunta 8 oppilasta. 2. Mikä on parasta Kauniaisissa Miltei kaikilla kyselyyn osallistuneilla lapsilla ja nuorilla oli mielipide siihen, mikä Kauniaisissa on parasta. Lapsilla ja nuorille oli helppo vastata kysymykseen. Lasten ja nuorten mielestä Kauniaisissa oli runsaasti hyvin olevia asioita. Vastausten määrä ja monipuolisuus saadaan konkreettisiksi aihealueiksi teemoittamalla vastausten sisällöt. Teemoitusten alle kootaan autenttiset lasten ja nuorten vastaukset. Täällä on kaikki mitä tarvitset. Se on rauhallinen kaupunki. Täällä on kaikki lähellä eikä mikään ole kaukana. On monia kauppoja ja ruokapaikkoja. On olemassa kaikenlaisia harrastusmahdollisuuksia, kuten jalkapallokenttä, laskettelurinne, jäähalli, uimahalli, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, tanssikoulu, tenniskeskus, salibandy-sali, urheilukenttä, hiekkakenttä, kaikki on mahdollista. On hauskaa mennä keskustaan, kun on jäätelökioski ja puisto. On hyvä, että on nuorisotalo johon mennä, jos kotona on tylsää tai ei ole mitään tekemistä. Työntekijät kaupoissa ja ravintoloissa ovat mukavia ja iloisia, silloin myös itse tulee iloiseksi. Kauniainen on pieni ja hauska kaupunki, jossa on paljon ystäviä. On kaunis luonto ja ilmapiiri ei ole huono, koulu on turvallinen, täällä on mukavaa ja hyvä koulutus. On olemassa melko paljon kauppoja joihin voi mennä ja voi myös pyöräillä ympäri kaupunkia. Kauniaisissa, pikku kaupungissa myös tuntee useimmat ihmiset, erityisesti koululaiset. Meillä on myös täällä Kauniaisissa paljon metsiä ja pihoja joissa voi leikkiä. Siksi mielestäni on kiva asua Kauniaisissa. Se on aika rauhallinen ja siellä ei tapahdu kovin paljon koko ajan ja se on niin pieni. 40

41 Lasten ja nuorten vastauksista nousseet teemat 1. Kaikki on lähellä pieni ja siisti ( Kompakti sijoittelu ) 2. Yhteisöllisyys - sosiaalinen yhteisö 3. Palvelut ja paikat 4. Vapaa-aika ja harrastukset 5. Turvallisuus ja rauhallisuus 6. Liikenneyhteydet - liikkumisen helppous 7. Ympäristö ja luontoarvot 8. Kaksikielisyys 9. Tyytyväisyys kuntaan 10. Kouluun liittyvää 11. Elintaso 12. Mitä toivomme 13. Arvostamme 14. Monipuolisuus 15. Tapahtumat 16. Perusteltava kavereille 1. Kaikki on lähellä pieni ja siisti Nuoren teemoittamana: Kompakti sijoittelu Kauniaisissa on kaikki lähellä ( x monta) pieni, monipuolinen paikka (x monta) Pieni. ( x 12) kauniaisten keskusta :D sijainti Kauniaisten keskusta Ehkä se että tämä on kiva, pieni ja siisti kunta ja täällä jäädytetään luistelukentät nopeammin kuin Espoossa Kaikki on lähellä. Rauhallinen. kaikki on mukavaa ja kivaa Nätti asuinympäristö, rauhallista. Kauniaisista löytyy kaikki tarvittava. Ei ole pitkä matka liikkua ja on turvallista. koulu lähellä Kompakti sijoittelu; kaikki löytyy kävelymatkan päästä. Rauhallinen paikka ja kaikki lähellä Se että kaikki on lähellä ja kivoja ihmisiä Hmm.. Kirjasto, kauppa ja koulu lähellä.. se että kaikki paikat on lähellä toisiaan Kauniaisissa parasta on asioiden läheisyys, kaikki tarvittava on lähellä. Lähellä koulu, ei tääl paljoo muuta hyvää löydy. Se on rauhallinen kaupunki. Täällä on kaikki lähellä eikä mikään ole kaukana. Se, että kaikki on niin lähellä. Kaikki on niin lähellä. Se on rauhallinen kaupunki. Täällä on kaikki lähellä, mikään ei ole kaukana. Kaikkiin paikkoihin pääsee nopeasti Granissa. Löytää kaiken ja voi helposti pyöräillä kaikkialle. Kauniainen on pieni kaupunki, jossa löytää helposti ja liikkuu nopeasti kävellen, bussilla tai polkupyörällä. 41

42 Pieni, rauhallinen ja melko moderni, turvallinen. Kaikki on lähellä, etäisyydet ovat lyhyitä.(4) Pieni, rauhallinen, siisti ja aika mukava. Pieni ja mukava kaupunki. Kaupunki on niin pieni ja lähellä kaikkea, kuten kauppoja. Kaikki on lähellä koulua ja harrastukset ovat lähellä ja voi mennä niihin. Kaikki on niin lähellä: koulu, ystävät, kaupat ja kirjasto. Täällä on Granipäivä. Pieni kaupunki, helppo pyöräillä paikasta toiseen ( x monta). Se on mukavan pieni mutta nykyaikainen kaupunki. Siellä on aktiviteetteja ja vapaaajanmahdollisuuksia. Se on pieni ja vähän ihmisiä. Ei mitään muuta kuin, että kaikki on lähellä. Niin pieni kaupunki, joten kaikki on lähellä. Kaupunki on pieni, joten löytää helposti kaikkialle. Se on pieni ja turvallinen. En tiedä, mutta se on lähellä Selloa. Se on pieni kaupunki ja kaikki paikat ovat lähellä Se on pieni kaupunki, jossa voi mennä lähes mihin tahansa paikkaan. Se on pieni kaupunki, jossa kaikki on lähellä, eikä kovin usein tapahtumia. Se on pieni kaupunki, jossa voi pyöräillä kavereille. Monet ovat rikkaita ja heillä on kaikkea. Se on melko pieni ja löydät kaiken Kauniaisissa. On niin lyhyt matka kaikkialle Kauniaisissa. Se on pieni ja kaikki on lähellä. Ei ole niin helppoa Helsingissä ja muissa paikoissa. Kauniainen on melko pieni ja on helppo löytää kaikki ( x monta) Kaikki Kauniaisissa, kaikki on hauskaa! Kaikki on lähellä ja täällä on suhteellisen rauhallista. Pieni kaupunki ja monia erilaisia asioita. Pieni, mukava ja miellyttävä kaupunki. Kaikki on lähellä. Pieni kaupunki, jossa on lyhyt matka lähes kaikkialle. 2. Yhteisöllisyys - sosiaalinen yhteisö siellä on paikkoja jossa voi nähdä kavereita. ihmiset ihmiset, se että se on aika pieni paikka Kaikki on lähellä, oikein mukavia ihmisiä. Ihmiset. Se on pieni, joten ei ole pitkä matka kavereille. Kaikki tuntevat toisensa ja se on pieni ja turvallinen. Monet sukulaisistani ja ystävistäni asuvat siellä. Se on pieni ja hauska kaupunki! Grani on niin pieni, että ystävät asuvat lähellä. Minulla on hyviä naapureita, joiden kanssa voin pelata pelejä. Pieni kaupunki, jossa tuntee lähes kaikki. Pieni kaupunki, eikä hirveästi ihmisiä. Pieni kaupunki, jossa melkein kaikki tuntevat toisensa. Kaikki on lähellä ja on paljon ystäviä. Kaikki on lähellä ja kaikki tuntevat toisensa. Kaikki on lähellä, kaikki tuntee toisensa. On melko rauhallista ja tuntee suurimman osan ihmisistä. Se, että tunnet melkein kaikki lapset täällä (paitsi ne jotka ovat Mäntymäellä), ruokakaupat ovat lähellä, ystävät ovat täällä ja vanhemmilla on työ täällä. Parasta Kauniaisissa on, että kaikki on lähellä ja on paljon tekemistä, vaikka Kauniainen on pieni kaupunki. Lähes kaikki ystäväni myös asuvat täällä. 42

43 Kaikki tuntevat kaikki ja se on kiva ja siisti kaupunki. Se on myös varsin pieni ja se on hyvä asia koska ei ole pitkä matka kouluun jne. Se, että täällä on kaikkea, tuntee useimmat, kaikki asuvat lähellä toisiaan, on mahdollisuudet harrastuksiin ja muuhun. Se on niin pieni ja kodikas ja kaikki tietää ketä täällä asuu. Kauniainen on niin pieni ja helppo löytää kaikki paikat ja ystävät elävät lähellä toisiaan. Tuntee suurimman osan. Paitsi jotka käyvät Mäntymäellä. Ystävät ovat lähellä. Kaikki on lähellä ja kaikki minun kaverini asuvat täällä. Jos on hyviä ystäviä ja ei välitä siitä mitä muut sanovat, viihtyy Kauniaisissa. Se on niin pieni, että tietää melkein jokaisen joka asuu täällä Se on pieni ja helppo löytää helposti eri paikkoihin ja ystävät asuvat lähellä toisiaan. Se on niin pieni ja kodikas ja voi tuntea kaikki, jotka täällä asuvat Kauniainen on niin pieni ja helppo löytää kaikki paikat ja ystävät elävät lähellä toisiaan. Kaupunki on pieni ja siksi ystävät asuvat lähellä. On myös kiva luonto ja kaikki on niin lähellä. Minun taloni. 3. Palvelut ja paikat Juna-asema liikenneyhteydet ymmerstan pizzeriaan Parasta tällä hetkellä mulle on Granin kirjasto, koska sieltä voi hakea varattuja kirjoja, joita ei Granin kirjastossa ole. :) Sitten on kiva se puisto ja ihan normi kaupat siin, jost voi hakee vaik jädee (; Sit Makuuni. S-market Palvelut McDonalds ( x monta) kaikki Makuuni varubodenin berliininmunkit Päiväkodit. Koulut ovat lähellä ja on uimahalli, urheilukenttä ja elokuvateatteri. Täällä on rautatieasema, uimahalli, Sahara, urheilukenttä, jäähalli, laskettelurinne, jalkapallokenttä, menee paljon busseja ja junia, ruokakaupat, Move, monet puistot ja nurmikot. Kauniaisissa on kivoja kauppoja ja paikkoja. Kauniaisissa on oma uima-halli, elokuvateatteri. Kaikki on halpaa kaupoissa, paitsi paikallisessa R-kioskissa ja yläkoulussa on kaakaokone. Täällä on kaikki, päiväkoti, alakoulu, yläkoulussa, lukio. Täällä on myös paljon, uimahalli, terveyskeskus, elokuvateatteri jne. Kauppoja on lähellä (ruokakaupat). Se, että on monia kauppoja ja se on melko pieni kaupunki. Kaikki on lähellä, kuten kaupat. Se on rauhallinen kaupunki, on monia hauskoja paikkoja olla koulun jälkeen, kuten nuorisotalo. Se, että täällä on monia erilaisia paikkoja, kuten jäähalli, kirjasto, uimahalli jne. Paljon erilaisia palveluja Kauniaisissa. On kauppoja. On urheilukenttiä. Ja muita hauskoja paikkoja, joissa voi olla kavereiden kanssa. 43

44 4. Vapaa-aika ja harrastukset Siellä on jäähalli ja urheilukenttiä Se on vaa nii hyvä ko on kaikkii urheilu mahollisuuksii ja sillee ni se on kiva ja niit sais olla enemmänki kaikki mahollisuus urheilla skedeparkki, jäähalli Paljon urheilumahdollisuuksia ja iha rauhallista. Se on niin pieni ja täältä on helppo päästä pois ja Kauniaisissa on hyvät urheilumahdollisuudet. Paljon vapaa-ajan toimintaa. Minulla on kaikki harrastukset Granissa, joten ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja. Täällä on loistavat mahdollisuudet kaikenlaiseen urheiluun, koulut (ainakin ruotsinkielinen) ovat hyviä, on turvallista yöllä ja päivällä ja on helppo päästä esimerkiksi Helsinkiin jne. Että on paljon urheilupaikkoja esim. jäähalli, urheilukenttä. Pieni kaupunki, joten kaikki on lähellä kun haluaa mennä esim. kauppoihin. Jalkapallokenttä. Ehkä urheilu ja että kaikki on lähellä. Kaikki on lähellä ja voi pyöräillä tai mennä kavereille tai treeneihin. Jalkapallokenttä On mahdollisuuksia urheilla ja edellytykset harrastaa mitä haluaa. Pieni ja siellä on jalkapallokenttä. Voi urheilla ja tehdä kaikkea muuta hauskaa. Urheilumahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset. On paljon paikkoja urheilla ja pitää hauskaa. Kaikki on lähellä ja on hyvät urheilumahdollisuudet. Urheilumahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset. Voi urheilla ja tehdä kaikkea muuta hauskaa. 5. Turvallisuus ja rauhallisuus Ei ole niin helppo eksyä kuin esimerkiksi Helsingissä ja tuntee olonsa turvalliseksi, koska on vähemmän outoja ihmisiä. Rauhallisuus (8 x monta) turvallisuus,helppo kulkea ympäriinsä, Rauhallinen seutu Ei oo poliisei nii paljo. Rauhaisa paikka jossa on hyvät kulkuyhteydet. Turvallisuus ja kaikki on lähellä. Pieni ja rauhallinen kaupunki. Kaikkiin paikkoihin pääsee Granissa nopeasti. Se on rauhallinen, vähän luontoa. Pieni ja turvallinen kaupunki. Kaverit asuvat lähellä. Se on niin pieni, että melkein tuntee kaikki jotka asuvat Granissa. Voi myös mennä kaikkialle. Täällä on turvallista. Pieni kaupunki, hyvä lapsiperheille ja turvallinen kaupunki. Kaikki on lähellä, 1-2 km etäisyydellä. Ei voi eksyä, koska Kauniainen on niin pieni. Se on varsin turvallinen. Turvallinen ja rauhallinen paikka. 44

45 6. Liikenneyhteydet - liikkumisen helppous nopeat yhteydet kaikkialle kaikki on lähellä ja helppo liikkua hyvät yhteydet muihin kaupunkeihin. Juna menee Kauniaisten kautta. On paljon kauppoja. Miellyttävä pieni kotikaupunki, jossa on monia liikuntapaikkoja ja julkinen liikenne jolla pääsee muualle Helsingin seudulle. Pääsee junalla ja bussilla kaikkialle. Hyvä, että rautatieasema on keskustassa. Se on pieni. Voi pyöräillä tai kävellä mihin tahansa. Hyvät liikenneyhteydet sekä kaupunkiin että Kirkkonummelle (juna) ja Espooseen (bussi). Kaikki on melko lähellä, pääset Helsinkiin 20 minuutissa junalla ja täällä on turvallista Pieni alue, löytää helposti mihin mennä. Helppo päästä Hesaan. Pieni ja kaikki on lähellä. Helppo päästä Helsinkiin ja muualle. Pieni alue, löytää helposti mihin mennä, se on helppo mennä Hesaan. Kun kaikki on niin lähellä voi mennä kaikkiin harrastukseen pyörällä. Kaikki on melko lähellä, voi pyöräillä kaikkiin kauppoihin ja kaikki on hyvin kaunista. On lyhyt matka kavereille, kun Kauniainen on niin pieni. 7. Ympäristö ja luontoarvot Kauniaisissa on paljon luontoa: metsiä, puita ja hienoja kukkaistutuksia. Kauniit talot. Luonto + turvallisuus Vihreä ja mukava, ei niin tiheään asuttu ja kaikki on lähellä. Mukava luonto, ei vain taloja. On metsää ja rauhallista. Parasta Granissa on puhdas luonto. Haluaisin kuitenkin kovasti, että roskattaisiin vähemmän. Tämä on pieni, mutta täällä on ihan mukavaa. On aina kavereita. On puhdasta. Tällä on nurmikkoja. On paljon luontoa ja puita ja täällä on rauhallista. Luonto On erilaisia eläimiä. Kaunis luonto Luontoa ja puita ja täällä on rauhallista. Kaunis luonto 8. Kaksikielisyys Kauniainen on vahvasti kaksikielinen Kaupoissa puhutaan ruotsia, ruotsinkieliset koulut. Kaupunki on pieni ja monet puhuvat ruotsia. tuntee melkein kaikki ihmiset jotka asuvat täällä ja kaikki ainakin ruotsinkieliset ovat ystävällisiä Tämä on pieni kaupunki, jossa jokainen puhuu ruotsia, jokainen on ystävällinen, on paljon toimintaa nuorille ja ruotsinkielisiä nuoria. Että se on niin pieni ja kodikas ja että saat palvelua ruotsiksi melkein kaikkialla. Kaikki on niin lähellä ja täällä puhutaan ruotsia. Tuntee melkein kaikki ihmiset jotka asuvat täällä ja kaikki ainakin ruotsinkieliset ovat ystävällisiä. Tämä on pieni kaupunki, jossa jokainen puhuu ruotsia, kaikkia kohdellaan hyvin, on paljon toimintaa lapsille ja nuorille ruotsin kielellä. Ruotsinkielinen, pieni ja mukava paikkakunta Että se on niin pieni ja kodikas ja että saat palvelua ruotsiksi melkein kaikkialla. 45

46 9. Tyytyväisyys kuntaan Että se ei ole liittynyt Espooseen Löytää kaikki paikat, koska se on niin pieni. Tunnen kaikki paikat täällä. Kauniainen on hyvä, siisti kaupunki ja hieno kaupunki. Parasta Kauniaisissa on se, että se on pieni kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia, harrastuksia ja koulut. Ei tarvitse koskaan huolehtia liikkumisesta pienessä kaupungissa, jossa on helppo tuntea ihmiset ja yhdessä vanhempien kanssa voi sopia hyvistä ja turvallisista kulkureiteistä. Koulumme on hyvä paikka, paljon oppilaita ja hyvä opetus. Jatketaan näin! Alhaiset verot. Alhainen kunnallisvero 10. Kouluun liittyvää Hyvä kouluruoka. :) ruoka, kuuma keittiö Hyvät koulut. Siis vakavasti otettuna? Hmm... Minulla on lyhyt koulumatka. Parasta ovat opettajat, kun kuulee mitä muissa kouluissa on 11. Elintaso Kauniaisessa on paras varakkuus, koska sen ansiosta Kasavuoren kouluun saadaan laadukkaita oppitarvikkeita. Ruoka Rikkaita ihmisiä. Se ei ole kovin iso kaupunki ja siellä on paljon hienoja omakotitaloja. Se on luultavasti hyvä asia opettajille, että koulu on parempi kuin muut koulut. 12. Mitä toivomme Skedeparkkia isommaksi Kauniasten skeittiparkki ja skeitti kisa Fudiskentät iha semi. Ei oikee muut skeittiparkkia. Näin tää homma ei vaan toimi. Mutta mielestäni urheilukentän rata tulisi uusia. 13. Arvostamme Ja ei ole tuhansia kauppoja. Granipäivä ( x monta) Teboil, jossa voi maksaa bensiini kassalle. Paljon erilaisia palveluja Kauniaisissa. hyvä koulutus. Ei ikinä sada Ruotsalaiset tytöt Täällä on kaikki mitä tarvitset 14. Monipuolisuus Voi tehdä monia asioita. Nykyaikainen 15. Tapahtumat Granipäivä ( x monta) 16. Perusteltava kavereille Jos on hyviä ystäviä ja eikä välitä siitä mitä muut sanovat, elämä hymyilee Kauniaisissa 46

47 Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä kunnassa. (Suluissa esitetään vastaajienmäärä) Kuusikymmentä prosenttia (188) oli sitä mieltä, kyllä huomioidaan joskus, seitsemäntoista prosenttia oli sitä mieltä, että kyllä, useimmiten (53) ja lasten ja nuorten mielipiteitä ei huomioida, vastasi kaksikymmentäkolme prosenttia vastaajista (73) Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä kotona. 45 % (144) oli sitä mieltä, että huomioidaan usein, huomioidaan melko usein, vastasi 43 % (138), usein ja melko usein yhteensä 88 % (282) harvoin vastasi 8 % (27) ja ei koskaan tai en osaa sanoa 3 % (9). 47

48 Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä luokassa. 18 % (161) oli sitä mieltä, että huomioidaan usein, huomioidaan melko usein, vastasi 43 % (138), usein ja melko usein yhteensä 88 % (282) harvoin vastasi 8 % (27) ja ei koskaan tai en osaa sanoa 3 % (9). Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä koulussa. 43 % (136) oli sitä mieltä, että huomioidaan melko usein, huomioidaan harvoin, vastasi 33 % (104), huomioidaan usein, 12 % (38) ei koskaan 7 % (23) ja en osaa sanoa vastasi 5 % (15). 48

49 Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä harrastuksissa. 44 % (138) oli sitä mieltä, että huomioidaan melko usein, huomioidaan usein, vastasi 34 % (106), huomioidaan harvoin, 11 % (35) en osaa sanoa vastasi 8 % (25) ei huomioida koskaan vastasi 3 % (9). Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä kouluterveydenhoidossa. 40 % (126) oli sitä mieltä, että huomioidaan melko usein, huomioidaan usein, vastasi 28 % (88), asiasta ei osaa sanoa vastasi 17 % (53) harvoin vastasi 11 % (36) ja ei huomioida koskaan, vastasi 4 % (22). 49

50 Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä hammaslääkärissä. Huomioidaan melko usein, vastasi 31 % (104), huomioidaan usein, vastasi 26 % (82), usein ja melko usein yhteensä 48 %, (61) en osaa sanoa, vastasi 19 % (60) ja ei koskaan vastasi 5 % (17). Lapsilta ja nuorilta kysyttiin huomioidaanko lasten ja nuorten mielipiteitä lääkärissä. Huomioidaan usein, vastasi 34 % (108), huomioidaan melko usein, vastasi 33 % (104), usein ja melko usein yhteensä 67 %, (61) en osaa sanoa, vastasi 19 % (60) harvoin 10 % (32) ja ei koskaan vastasi 3 % (10). 50

51 Lasten ja nuorten mielipiteiden huomioiminen Järjestys yhdistettynä usein ja melko usein jakauman mukaisesti. 1. Kotona 88 % 2. Harrastuksissa 78 % 3. Kouluterveydenhoidossa 68 % 4. Lääkärissä 67 % 5. Luokassa 61 % 6. Hammaslääkärissa 57 % 7. Koulussa 55 % 4. Koetko, että aikuisilla on riittävästi aikaa lapsille ja nuorille? a kotona c koulussa (kyllä/ei/ en osaa sanoa) Lapsilta ja nuorilta kysyttiin heidän kokemustaan aikuisten riittävästä ajasta kodin ja koulun arjessa. Vastauksissa aikuisten antamasta ajasta kotona, 73 % ( 231) lapsista ja nuorista olivat sitä mieltä että aikaa on riittävästi, 17 % (53) ei osannut kertoa asiasta mielipidettä ja 10 % (31) vastaajaa oli sitä mieltä, että aikuisilla ei ole riittävästi aikaa kotona lapsille ja nuorille. 51

52 Vastauksissa aikuisten antamasta ajasta koulussa, 56 % ( 174) lapsista ja nuorista olivat sitä mieltä että aikaa on riittävästi, 27 % (83) ei osannut kertoa asiasta mielipidettä ja 17 % (54) vastaajaa oli sitä mieltä, että aikuisilla ei ole riittävästi aikaa koulussa lapsille ja nuorille. Koonti Aikuisilla on riittävästi aikaa lapsille ja nuorille kotona 73 % vastasi kyllä. Aikuisilla on riittävästi aikaa lapsille ja nuorille koulussa 56 % vastasi kyllä. Lapsilta ja nuorilta kysytiin heidän toivettaan Kauniaisten päättäjien tapaamiseen koulussa. En osaa sanoa, vastasi 47 % (145), en ole kiinnostunut, vastasi 40 % (124) ja kyllä, haluan tavata päättäjiä koulussa, vastasi 13 % (41). 52

53 KOULU Lapsilta ja nuorilta kysyttiin Kauniaisten oman nuorten vaikuttajaryhmän (Granin nuorten ääni) tarpeellisuutta lasten ja nuorten itsensä mielestä? Nuorisoneuvosto on tarpeellinen 39 % (77) vastaajan mielestä, yhtä moni ei osannut sanoa asiasta mielipidettä 39 % (77), nuorten vaikuttajaryhmä ei ole tarpeellinen 23 % (45) vastaajan mielestä. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin Kauniaisten päättäjien ja viranomaisten yhteydenottoa ja vuorovaikutusta lasten ja nuorten kanssa asioiden valmisteluvaiheessa, laajentaen, missään vaiheessa. Vastaajista 56 % (109) ei osannut kertoa asiasta mielipidettä (tarkoittaa, ei ole tietoa), ei ole ollut yhteydessä, 32 % (62) ja kyllä ovat olleet yhteydessä 12 % (23) vastaajista. 53

54 Lapsilta ja nuorilta kysyttiin vastaavasti pitäisikö myös 6 12-vuotiaille olla mahdollisuus osallistumiseen ja mielipiteiden kertomiseen? Kysymyksen taustaksi kerrottiin yhdellä lauseella mitä ko. toiminta tarkoittaa. Lasten Parlamentti -toiminta on suunnattu 6-12-vuotiaille lapsille ja perustuu koulujen oppilaskuntatoimintaan, missä lasten näkökulmaa saadaan yhteistyössä aikuisten kanssa kuulumaan laajemmin lapsen koko elämänympäristössä, koulusta aina kunnan tasolle asti. Kyllä nuoremmalle ikäryhmälle tulisi olla myös mahdollisuus osallistumiseen ja mielipiteiden kertomiseen, tätä mieltä oli 45 % (126), asiasta ei mielipidettä 20 % (98) ja tämän ikäryhmän mielipiteitä tai osallistumista ei tarvitse huomioida, vastasi 35 % (56). Kysymykseen tarvitaanko Kauniaisissa Lasten parlamenttitoimintaa, 42 % (119) vastasi, ettei osaa sanoa, kyllä tarvitaan, vastasi 30 % (85) ja toimintaa ei pitänyt tarpeellisena 28 % (80) vastaajista. 54

55 8. Mihin asioihin haluaisit vaikuttaa ja kertoa mielipiteesi koulussa? Valitse viisi tärkeintä Lapsilta ja nuorilta kysyttiin 19-kohtaisen luokituksen avulla, asioita joihin he haluavat koulun toimintaymäristössä vaikuttaa. Kyselyyn tuotiin muutama kysymys huhtikuussa 2010 ilmestyneestä Unicefin lasten osallistumista Pohjoismaissa selvittänseestä tutkimuksesta. (lisää: tutkimus julkaistu Oppilaat saivat valita listauksesta viisi tärkeintä asiaa, josta haluaisi kertoa mielipiteen ja olla näin vaikuttamassa asioihin koulun tasolla. Lasten ja nuorten määrittelemä asioiden tärkeysjärjestys: Aihe Vastaajamäärä (5 tärkeintä) 1. Kouluruoka Välitunnit Luokka- ym. retket Loma-ajat Tilojen ja pihan viihtyisyys Siihen, mitä koulussa opitaan Järjestyssäännöt Opettajan käytöksen arviointiin Opetuksen suunnittelu ja toteutus Koulun kohdistuvat säästöt Tapahtumien suunnittelu Kerhotoiminta Koulun kehittäminen yleensä Koulurakennusten suunnittelu Yhteishengen vahvistaminen Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma Kouluterveydenhuolto Opetuksesta annettavaan palautteeseen 37 Oppilaat olivat tuoneet vielä listan ulkopuolelta muutaman konkreettisen asian. Oppilaat vastasivat, haluan vaikuttaa kaikkeen, edelleen, opettajien omaan aloitteellisuuteen, kiusaamiseen, nyyttikestejä toivotaan ja ympäristöystävällisyyteen liittyviin asioihin. 55

56 Oppilailta kysyttiin oman koulun oppilaskunnan toiminnasta. Toimiiko oppilaskunta hyvin, melko hyvin tai huonosti. Melko hyvin toimi 49 % (148) oppilaan mielestä, toimi hyvin 33 % (100), melko hyvin ja hyvin yhteensä 82 % vastaajan mielestä ja oppilaskunta toimi huonosti18 % (56) vastaajan mielestä. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin, miten tärkeänä he näkevät koulun oppilaskuntatoiminnan. Asiasta ei ollut mielipidettä ja/ tai siihen ei osattu vastata 43 % (132), toiminta on tärkeä, vastasi 39 % (119) ja koulun oppilaskuntatoiminta ei ole tärkeää, tätä mieltä oli 18 % (56) oppilaista. 56

57 Kauniaisissa lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia toivoi 30 % (90) vastaajista, asiasta ei osannut kerota mielipidettä 62 % (185) ja lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ei Kauniaisiin kaivannut 8 % (25) vastaajista. Lapset ja nuoret olivat tuoneet kysymykseen vielä muutaman tarkentavan esimerkin siitä minkälaisia tapahtumia lapset ja nuoret toivoivat: Hyödillisiä ja käytännöllisiä, mäkkibileeet, retkiä,tapahtumia yms. No jotai kisoja, urheilutapahtuma, konsertteja, skeitti kisoja, parempi skeitti parkki, jotain oleskelutiloja nuorille, kahviloita yms., frisbeegolf, bileet, juhlia, hengailua, erilaisia vapaa-ajanvietto tapoja ja paikkoja. esim puisto missä voisi "hengailla" olisi todella kiva!! Näitä tapahtumia toivomme Urheilutoiminta (6) Jotain tekemistä Lisää telinevoimistelua Tapaamispaikka (2) Linus Lundström Leirikoulu 6 kesälomalla Erilaiset kilpailut Kulttuuri, musiikki, sellaista, joka kiinnostaa useimpia Ratsastus Granipäivä, mutta jonakin muuna päivänä, esim. vappuna Kivaa tekemistä, kuten Granipäivänä Kirjat urheilutapahtumat, musiikkitapahtumia Kulttuuritapahtumat Festivaalitapahtumat Musiikkia, tanssia, esityksiä, konsertteja, uusia asioita, joita voisi kokeilla Airsoftning ( x monta) 57

58 Lapsilta ja nuorilta kysyttiin millaisen kaupungin tapahtuman järjestelyissä he haluaisivat olla mukana. Tapahtumat oli kohdennettu, nuoriso-,kulttuuri-, ja liikuntatapahtumaksi sekä avoimeksi vaihtoehdoksi. Tämä kysymys oli tullut nuorten osallisuuselvityksen työryhmältä. Liikuntatapahtuman järejstelyissä haluaa olla mukana 43 % (122) Kauniaislaisista lapsista ja nuorista, seuraavana on nuorisotapahtuma 39 % (122), kulttuuritapahtumassa 11 % (34) ja Lapsilta ja nuorilta kysyttiin tulisiko paikallislehti Granissa olla lapsille ja nuorille oma palsta. Noin puolet vastaajista ei osannut sanoa asiasta mielipidettä 51 % (155). Kolmannes vastaajista 32 % (97) vastasi, kyllä olen kiinnostunut lasten ja nuorten omasta palstasta. Ei ole tarpeen vastasi 17 % (50). Lapset ja nuoret saivat myös vastata mistä aiheista he olisivat erityisesti kiinnostuneita. Kysymys ei käsittänyt tasoa, jossa heiltä olisi kysytty, haluavatko he lukea ko. asioista vai myös osallistua lasten ja nuorten palstan toimitukseen. Vastauksista nousee seuraavat kiinnostuksen alueet, urheilu ja sen eri lajit, kouluun liittyvät asiat, toivotaan aiheartikkeleita, joissa käsitellään luontoa, eläimiä ja tekniikka. Palsta voisi tarjota pelejä ja toiminnallisia tehtäviä. Palstalta voidaan seurata myös kulttuuria ja uutisia. Lapset ja nuoret olivat myös kiinnostuneita lukemaan, mitä muissa kouluissa tapahtuu. (oma kunta ja laajemmin). 58

59 Alla vastaajien aihe-ehdotuksia, mikäli Kaunis Granin paikallislehdessä olisi tulevaisuudessa lasten ja nuorten palsta: Urheilu ja kulttuuri. Meillä on monia lahjakkaita urheilijoita Kauniaisissa ja heistä halutaan lisää tietoa. Mitä on tapahtunut muissa kouluissa. Urheilua, uusia klubeja ja muuta hauskaa Testejä, kysymyksiä ja vastauksia Uutisia ja ristisanatehtäviä Urheilu ja urheilu Granissa Huono kouluruoka! Musiikki ja urheilu Harrastukset Eläimet ja kirjat Pitäisi saada lähettää omia kuvia ja lyhyitä tekstejä. Pitäisi olla myös jonkin verran askartelua nuorille Musiikki, kulttuuri Kaikki Urheilu, käsipallo, ratsastus, jääkiekko, käsipallo, tanssi, airsoftning Pelit Urheilu ja tekniikka 14. Miten haluaisit aikuisten ottavan huomioon lapset ja nuoret Kauniaisissa? Lapsille ja nuorille annettiin sanaa on vapaa -tila, jossa he saivat esittää viestejä suoraan aikuisille. Kysymys oli otsikoitu niin, että lapset ja nuoret saivat esittää toiveita aikuisille, lasten ja nuorten huomioimisesta Kauniaisissa. Lapsilla ja nuorilla on paljon kerrottavaa. Kolme neljäsosaa lapsista ja nuorista vastasi avoimeen kysymykseen (75 %). Onko teillä käsitystä siitä, miten paljon me ymmärrämme näistä!? Että, aikuiset kysyisivät mitä lapsille ja nuorille kuuluu? Urheilu ja liikunta ovat tärkeitä, että lapset voisivat hyvin, joten uskon, että meidän pitäisi sijoittaa enemmän siihen, että olisi mahdollista harrastaa kaikenlaista. Radiossa muistutetaan koko ajan, että nykypäivän lapset ovat ylipainoisia, mutta johtuuko se siitä, että ei ole mahdollisuutta urheilla? Siinä ei saa myöskään olla mitään eroa urheilussa, onko se tyttö- vai poikaurheilua! Esimerkiksi telinevoimistelijat hakivat pallohallin tennissalia. Sitten kun järjestö kasvaa suuremmaksi, sali voisi olla myös koulun käytössä, seura voisi järjestää kilpailuja ja myös pojilla tulisi olla mahdollisuus tutustua hauskaan urheilun! Koska lasten ja nuorten vastaukset ovat suoraa puhetta aikuisille, kirjoitukset tuodaan raporttiin autenttisina. Lasten ja nuorten viesteistä koostuvasta aineistosta syntyi aihekokonaisuuksia, jotka teemoitetaan viesteinä aikuisille (A ) ja toiminnallisina esityksinä (B). Jaottelu on tehty A ja B otsakkeiksi. A otsakkeet kertovat: Mitä odotamme aikuisilta ja B- otsakkeet kertovat asioista, joihin lapset ja nuoret haluavat konkreettisesti osallistua, vaikuttaa ja joihin halutaan muutosta. A: Mitä odotamme aikuisilta? 1. Kysykää mitä lapsille ja nuorille kuuluu 2. Lasten ja nuorten arvostus 3. Luottakaa meihin 4. Tehkää kuulemisemme helpommaksi 5. Tilan anto (turva unohtamatta) 6. Lisätään yhteishenkeä ja suvaitsevaisuutta 7. Olkaa aikuisia 59

60 1. Kysykää mitä lapsille ja nuorille kuuluu Miten lapset voivat? Aikuiset voisivat kysyä enemmän ennen kuin tekevät päätöksiä sen sijaan, että he vaan tekevät asioita. Että ottaa enemmän huomioon lasten näkemykset Siitä, miten he ajattelevat opetuksesta ja muista tärkeistä asioista Että vanhemmat kuuntelisivat lapsia! Onko sinulla kivaa täällä? Onko jotain mikä häiritsee sinua? Että he välittävät kuunnella lapsiaan Yleisesti miten nuorilla on koulussa, onko ruoka hyvää. jne. Urheilu ja lasten terveys, miten he voivat ja, että kaikilla on hyvä olla 2. Lasten ja nuorten arvostus Että he kuuntelisivat lapsia enemmän eikä aina kuunnella muita Kunnioitusta Oikeus seurustella enemmän perheen kanssa. Että jokaisella on samat oikeudet Ymmärtämisen Lapset ja aikuiset tasa-arvoon Kaikille on samat oikeudet Kuunnella nuoria ja ottaa huomioon, että kaikki ovat tasavertaisia. Ei tulisi kohdella heitä kuin lapsia, vaan yhtä paljon kunnioitusta kuin aikuisten antamalle ehdotuksille ja mielipiteille. Että he kysyisivät suoraan nuorilta sen sijaan, että he tekevät sellaista mitä he uskovat, että nuoret pitävät. Nuoriso voisivat olla yhteydessä kunnanvaltuustoon tai johonkin vastaavaan. Ja että koulussa lopetettaisiin kollektiivinen rankaiseminen, se on uskomattoman ärsyttävää. Lapset eivät ole kuin eläimet. Heillä on tunteita, joita aika monella on vaikea ymmärtää. Jos puhutaan esimerkiksi kiusatun kanssa, niin pitää oikeasti saada lapsi voimaan paremmin, eikä vain sanoa "ymmärrän sinua!" jne.. Se ärsyttää minua. 3. Luottakaa meihin Kauniainen on melko turvallinen kaupunki, joten aikuisten pitäisi luottaa meihin enemmän Että lapset saavat päättää vähän itse Että heillä todella voi olla hyviä ideoita ja mielipiteitä. Nuoret kuitenkin loppujen lopuksi tietäisivät parhaiten, kuitenkin korkeammat päättäjät käsittelevät esim. kouluihin tai koulutukseen liittyviä päätöksiä. Että nuorilla on todella omia ajatuksia ja hyviä asioita sanottavana. Miten lapset pääsääntöisesti pitävät eri asioista, eikä vain olla piittaamatta mitä "joku pieni lapsi" ajattelee. He huomioisivat enemmän nuorten toiveita oleskelupaikoista 4. Tehkää kuulemisemme helpommaksi Että vaatii usein pientä tönäisyä selkään, että jotain tapahtuisi. Nuoret eivät useinkaan tee niin paljon omasta aloitteestaan, tarvitaan apua. Meidän mielipiteemme Se pitää olla vapaampaa Aikuisten on kuunneltava lasten mielipiteitä. Voisi kuunnella enemmän lapsia. Ja ottaa huomioon lasten tupakointi ja alkoholin juominen. Nuorten mielipiteen kuuleminen.. Yksinkertaisin keino on ottaa lasten ja nuorten näkemykset huomioon tutkimusten/kyselyiden avulla (samankaltaisia jotka järjestetään koulussa netissä). "Vapaaehtoinen" toiminta ei ole kovin tehokasta. että lapsilta/nuorilta kysytään mielipidettä Kuunnella lasten mielipiteitä, sillä he ovat usein oikeassa. 60

61 Kuuntelee enemmän mielipiteitä Kyseltäisiin enemmän lapsilta kaikkea. Että vaikuttamisesta tehtäisiin nuorillekin helpompaa, kaikki ei tiedä missä ja miten voi vaikuttaa. 5. Tilan anto (turva unohtamatta) Että lapset saisivat myös aikaa itselleen ja, että vanhemmat eivät tulisi liian suojeleviksi Antaa meille enemmän vapautta Se, että meidän pitäisi myös saada päättää, esim. missä sijaitsee puistot ja kioskit. Enemmän huomiota Ööö neutraali/puolueeton Ja aikuiset kuuntelisivat lapsia ja antaisivat heillä olla omia mielipiteitä ja tehdä niitä valintoja, joita he haluavat tehdä. 6. Lisätään yhteishenkeä ja suvaitsevaisuutta Kaikki ei ole granilaisia, haluaisin mielelläni nähdä kun kaikki oppilaat tulevat hyvin toimeen keskenään ja rakentaa myönteisestä henkeä kaikkien oppilaiden keskuudessa Että Kauniaisten ulkopuolisen henkilön on vaikea sopeutua Kauniaisiin. 7. Olkaa aikuisia Aikuiset toimivat, heidän ei tarvitse tehdä enempää. Heidän pitää totella meitä myös Että he näkevät, että voi hyvin ja eivät lyö. Olla ystävällisempiä lapsille esim. urheilukentällä. Juopottelu ja juhliminen Kauniainen on pieni kaupunki Espoon sisällä missä on maan alhaisin veroprosentti. Keskittykää mieluimmin alueisiin jossa apua tarvitaan. Yleisiä viestejä aikuisille Lakata valittamasta, jos meillä on musiikki hieman liian kovalla viikonloppuisin, eläkää asian kanssa Että ne eivät huutaisi ja valittaisi kokeista ja näin Aikuisilla on tiettyjä täysin idioottimaisia sääntöjä, jotka ovat ainoastaan periaatteita. Ja meillä on paljon turhia oppiaineita koulussa... Älkää laittako yhtä paljon paineita meille. Pitäisi huolta, että ne jotka eivät saa juoda alkoholia, eivät juo ja pitäisi nostaa ikärajaa Alkossa. Koskee myös tupakkaa ja muuta sellaista. Ja että ei koskaan tarvitse pelätä. Ei tarvitsisi päättää niin paljon Ei mitään minusta he hoitavat hyvin! enemmän vapauksia älkää menkö teboilille! 61

62 B. Aiheet joihin halutaan vaikuttaa 1. Kouluruoka 2. Liikunnantilat 3. Kaupunkiympäristö 4. Tapahtumat ja toiminta 5. Toimeentulo 6. Koulu 1. Kouluruoka Kouluruokailu, säästöbudjetti koskien kouluja ja harrastustoimintaa. Kouluruokailu Pitäisi olla parempaa kouluruokaa. Kouluruokailu! Kouluruoka oli Ahvenanmaalla hyvää. Se oli ekologisesti ja paikallisesti tuotettua. Ruokaa ei ollut laimennettu vedellä ja muilla aineilla Ei ollut hiuksia ruoassa, kuten täällä, jossa löytää hiuksia omalta tai ystävän lautaselta. Jos ruoka on erillistä niin sanotusti ei sekoitettua, kuten esimerkiksi kaali, puolukkahillo ja muita sekoitteita ilman kurkkua, erillisessä "ruokapurkissa ja salaatti erillisessä... että kaikki ei olisi niin rikkikeitetty myöskään. Ja se ruoka, joka on laktoosittomille ja muuta, ei olisi niin vetistä. Jos saisi pitää puhelimen esillä välitunnilla. Voisi panostaa enemmän kouluruokaan eikä yrittäisi säästää paljon rahaa sillä, koska se on ihan turhaa, että on huono kouluruoka ja kukaan ei syö sitä Ei tulisi myrkyttää heitä kouluruualla ja pitää monta matematiikan tuntia. On muita tärkeitä aineita kuin matematiikka ja se ei ole tarpeen, että on matikkaa 4/5 päivänä kouluajasta viikossa. KOULURUOKA!!!! ja parempaa kouluruokaa Koulu on meidän työpaikkamme. Jos haluatte säästää jossakin, niin älkää säästäkö ruuassa. Kouluruoka on ainoa ateria työpäivinä kello Miksi ei perusteta kouluruaalle edullista kilpailevaa yksityistä yritystä? Parempi kouluruoka, koska se on huonoa. Vielä yksi tekonurmijalkapallokenttä Mielestäni niiden pitäisi kuunnella enemmän meitä, kun on kyse kouluruuasta. Se on inhottavaa, ja sen tietävät myös opettajat - miten kauan he jaksavat teeskennellä. Lasten täytyy syödä koulussa, mutta se on elintarvikkeiden tuhlausta koulussa, kun kaikki heitetään pois ruuan, joka on kelvoton. Nuorten mielipide kouluruoasta. Joskus se on aika inhottavaa ja kamalaa. Jotkut nuoret ovat päättäneet välttää lihan syöntiä, jotkut jopa ovat vegaaneja. Siksi kouluruokaan tulisi kuulua nk. Kasvisruokapäivä. Lisäksi useimmat kasvisvaihtoehdot sisältävät kananmunaa ja maitoa, mitä vegaanit eivät syö. Laittakaa se raha ruokaan nii tyypit ei lähe kauppaan. ilmaista mäkkisafkaa lapsille 2. Liikuntatilat Että tarvitsemme OMAN telineliikuntasalin esim. käsipallolle ja sählyllä on omat alueet, GGF:llä on vain Mäntymäki. Silloin saisimme me, jotka ryhmävoimistelemme vain kaksi kertaa viikossa (korkeintaan) harjoitella ja käsipalloharjoitukset on neljä kertaa viikossa. Että GGF;ä saisi OMAN telineliikuntasalin. Käsipallolla ja sählyllä on jo sali, joten GGF:n pitäisi saada oma. Että me tarvitsemme oman telinevoimistelusalin, jotta voimme käyttää taitojamme, joten aikuisten tulisi miettiä sitä! Voisivat ajatella enemmän urheilua, kuten käsipalloa. Heidän pitäisi ajatella enemmän käsipalloa Heidän tulisi ajatella enemmän urheilua 62

63 Pitäisi hankkia Soft Airia (?) Kauniaisiin, missä voisi olla vain lapsia ja nuoria. Ptää olla talo, jossa sodittaisiin mutta luodit jotka ammutaan, eivät ole vaarallisia Pitäisi huolehtia siitä, että GGF:llä (Kauniaisten voimisteluseura) olisi oma voimistelusali. On nimittäin paljon lapsia, jotka ovat mukana tässä organisaatiossa. Telinevoimistelijat eivät voi mm. harjoitella kaikkea mitä he haluavat koska meillä ei ole ollut pääsyä suureen saliin. Olemme olleet Mäntymäen voimistelusalissa, mutta nyt meidät siirretään tennissaliin pallohalliin, jossa saamme olla joitakin päiviä viikossa. Jos GGF saisi ihan oman salin, myös koulut hyötyisivät siitä, kun heillä on telinevoimistelua voimistelutunnilla koulussa. Pitäisi olla enemmän harjoitteluaikaa joukkueille jotka panostavat toimintaansa Uusi jalkapallokenttä tai asetettaisiin maalit keskuskentälle 3. Kaupunkiympäristö Suurempi keskusta Ei poisteta kaikkia suosittuja leikkipuistoja (Arkkipuiston menettäminen oli ikävää). Laajentaa oikeuksia esittää mielipiteitä, ei vain koulussa. Työskentelyä enemmän ympäristökysymyksissä, koska se on tulevaisuutemme. No, että tääl olis paremmat paikat esim. kauniaisten keskustaa vois parantaa! skedeparkkia isommaks Laajennettava skeittiparkkia Enemmän pikaruokapaikkoja keskustaan. no kaikkee sellasta skivaa valot päälle Vapaa-aikatiloja ja ei lisää rakennuksia kauniaisiin, vaan puistoja ja sellaista luonnollista huvilakaupunki meininkiä mieluummin! Eli kauniita taloja ja isot pihat ja puistoja ja metsiä. 4. Tapahtumat ja toiminta Voisi olla enemmän tapahtumia Enemmän nuorisolle tapaamispaikkoja ja tapahtumia. 5. Toimeentulo Halvemmat hinnat, jotta nuorilla olisi myös varaa ostaa esim. ruokatarvikkeita. Ja kaikilla nuorilla, jotka ajavat moottoripyörää, ei ole luottokorttia ostaakseen bensiiniä ST1:ltä. 6. Koulu Lapsilla olisi lyhyempiä koulupäiviä Ei tulisi myrkyttää heitä kouluruualla ja pitää monta matematiikan tuntia. On muita tärkeitä aineita kuin matematiikka ja se ei ole tarpeen, että on matikkaa 4/5 päivänä kouluajasta viikossa. Kaksi vastausta koski myös itse kyselyn kysymyksiä: Helpompia kysymyksiä!!!!!!!!!!!!!!!!!. Tai, Älä anna näin vaikeita kysymyksiä, joita kukaan ei ymmärrä. 63

64 15. Miten lapset ja nuoret itse voisivat edistää lasten ja nuorten hyvinvointia (= hyvää elämää ) Kauniaisissa? Osallisuusselvityksen tärkeä tavoite on tuoda lasten ja nuorten käsityksiä ja mielipiteitä osallistumiseen liittyviin teemoihin. Minkälaisena näyttäytyy lasten ja nuorten kunta tarkasteltaessa kuntalaisuutta lasten ja nuorten kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Mitä lapset ja nuoret itse kertovat. Kysymyksen (15): Miten lapset ja nuoret itse voisivat edistää lasten ja nuorten hyvinvointia (= hyvää elämää ), vastaukset esitetään vastaavasti kuin kysymyksessä 14. Lasten ja nuorten vastaukset teemoitetaan aihealueiksi ja esitetään autenttisina lasten ja nuorten äänenä. Pitkähkön kysymyssarjan (15 kysymystä) viimeiseenkin kysymykseen, lapset ja nuoret jaksoivat vastata hyvin aktiivisesti. On arvioitavissa, että erityisesti alakoulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaille on voinut olla hyvinvointi- käsite olla haastava. Hyvinvointi sanaa oli avattu vertaamalla asiaa hyvään elämään Kauniaisissa. Kysymykseen oli vastannut 75 % kyselyyn osallistuneista lapsista ja nuorista. Annetuista vastauksista vain kolme koski kysymyksen vaikeutta; Elämämme olisi helpompaa, jos ei olisi niin vaikeita kysymyksiä. Vastauksista nousee esille myös lasten ja nuorten käsitys siitä, että vain täysi-ikäisillä olsi mahdollisuus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Ei mitenkään ku on alaikäsi tai Ei keinoja.. Toisaalta lasten ja nuorten vastauksista välittyy laaja tietämys siitä, miten he voivat itse vaikuttaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymiseen omassa elämässään. Nuorisoneuvoston ohella koulussa voitaisiin perustaa ryhmä, jossa pohdittaisiin näitä asioita Olla äänessä, ei olla hiljaa ja katsella. Puhua aikuisten kanssa. Lapsilta ja nuorilta nousseet aihealueet 1. Oma toiminta ja aktiviteetti 2. Oma käytös 3. Oma mielipide 4. Hyvä elämä 5. Muiden huomioiminen ja vastuu 6. Terveelliset elämäntavat 7. Ympäristövastuu 8. Luontoarvot 9. Tilat ja paikat 10. Konkreettisia asioita 11. Kauniaislaisuuden haasteet 12. Viestejä aikuisille 64

65 1. Oma toiminta ja aktiviteetti Olemalla tietysti itse mukana! Noudattamalla omia sääntöjä emt. Opiskella ahkerammin en tiedä??? Ei sotketa ja käyttäydytään kunnolla :) Pitämällä hyvää yhteishenkeä Lapset ja nuoret voisivat vastustaa tupakan ja nuuskan myyntiä, ja yrittää auttaa niitä, jotka esim yläkoulussa käyttävät jo tupakkaa Lapset ja nuoret voisivat, vaikka laajentaa kaveripiiriään Auttaa toisia. Harrastaisivat enemmän liikuntaa. Mennä erilaisiin yhdistyksiin ja seuroihin. Opiskella kunnolla hyvän tulevaisuuden takia. 2. Oma käytös Olla iloinen ja tehdä parhaansa Käyttäytyä, eikä tehdä typeryyksiä Noudattaa sääntöjä Kunnioittaa toisia ja noudattaa tiettyjä sääntöjä 3. Oma mielipide Kertomalla omat mielipiteet ja tekemällä asian eteen jotain. Tuomalla mielipiteensä rohkeasti esille Omia mielipiteitä kertomalla niin, että aikuisetkin kuuntelisivat... Tuomalla mielipiteitä esiin opettajien kautta. Kuunneltaisiin lasten mielipiteitä koulusta. Voi ajatella itse eikä aina niin kuin ystävät. 4. Hyvä elämä Hyvä elämä toteutuu, kun on suunta elämässä, kun on selvillä mitä haluaa tehdä. Ööö.. nauttia elämästä On paljon ystäviä ja olla itse mukava On ystäviä ja asua talossa. (3) Omistaa ystäviä ja asua talossa. Ottaa rauhallisesti ja eikä stressata Pitää hauskaa Saada paljon ystäviä Olemalla aktiivinen ja osallistumalla siihen mistä on kiinnostunut, olkoon se urheilu, taidekoulu tai nuorisoneuvosto. Kaikki toimisivat niin niin kuin pitäisi ja kaikki voisivat hyvin. 5. Muiden huomioiminen ja vastuu Huolehtia itsestään ja ajatella ennen kuin tekee jotain. Ei aina tehdä niin kuin kaverit, vaan ajatella itse. Ei kiusaa muita ja on mukava kaikille, jotka tuntee ja tapaa. Jos kaikki ovat mukavia toisilleen, niin silloin tietysti riidellään harvoin. Ei kiusata ja tärvellä/rikota Ei tehdä samoja asioita kun jotkut 8- ja 9-luokkalaiset Huolehtia koulusta ja olla ystävällinen toisille. 6. Terveelliset elämäntavat vastustetaan tupakanpolttoa, alkoholin käyttö pois Enemmän liikuntaa ja syödä vähemmän makeisia. Urheilla urheilukentällä tai uida uimahallissa, aloittaa harrastus Liikkua, mennä ulos kavereiden kanssa, ulkoiluttaa koiraa jne.. Ruoka Urheilemalla frisbeegolfrata Juhlia vähemmän Syödä hyvin, liikkua ja niin edelleen. (: Vähentää tupakointia 7. Ympäristövastuu ostaisi vaan mitä tarvii. Olla roskaamatta ja kertomalla oman mielepiteensä. Pitää hyvää huolta luonnosta 8. Luontoarvot Ei saa roskata, silloin on siistimpää Pitää hyvää huolta luonnosta 9. Tilat ja paikat enemmän paikkoja missä olla. Nuorille kokoontumispaikka. Lentopalloverkko, ja muita hauskoja paikkoja joissa voi olla kavereiden kanssa ja hengailla. 10. Konkreettisia asioita mäkkiruokaa enemmän Syrjintää pitäisi vähentää. Erilaisia kerhoja Älkää menkö teboilille! Ottaa omaa ruokaa kouluun 65

66 11. Kauniaislaisuuden haasteet Lopettaa käyttäytyminen kuin olisi ylempää luokkaa ja lopettaa niiden kiusaaminen, jotka eivät ole yhtä rikkaita. Kauniaisilla on oikeastaan aika huono maine tämän takia. Tehdä yhteistyötä sellaisten kanssa, jotka tulevat vähän toisenlaisesta ympäristöstä eikä vain oman lähipiirin kanssa 12. Viestejä aikuisille Vähemmän sääntöjä Että ei olisi niin montaa autoa. Olla ja viettää aikaa lastensa kanssa. Mielestäni meillä on hyvä ja kiva elää Kauniaisissa! Saada kertoa nuorten mielipide ja toiveet kaupunginhallitukselle. Urheilumahdollisuudet ovat hyvät lähellä! Vahva yhteenkuuluvuuden tunne muiden kauniaislaisten kanssa Enemmän valinnanmahdollisuuksia En oikein ymmärtänyt kysymystä, pitäisi käyttää helpompaa kieltä lasten ja nuorten tutkimuksissa. Meinataanko viihtymistä/hauskanpitoa, perhettä vai mitä? Jos tarkoitetaan jotain viihtymistä/hauskanpitoa, niin ehkä voi hankkia harrastuksen. Turvallisempaa illalla, voi olla aika vaarallista Kauniaisten keskustassa illan suussa. 66

67 10. OSALLISUUSSELVITYKSEN YHTEENVETO Aikuiset Kauniaisten kyselyyn vastasi yhteensä 125 aikuista, joista enemmistö oli huoltajia. Muina merkittävinä vastaajajoukkoina olivat luottamushenkilöt/päättäjät sekä viranhaltijat. Aikuiset arvostivat kaupungin palveluista selkeästi eniten opiskelu- ja terveyspalveluita. Seuraavaksi arvostetuimmat ovat liikunta sekä turvallisuus ja järjestys. Lähes puolet aikuisista kokee, että Kauniaisissa lapset ja nuoret huomioidaan päätöksenteossa harvoin tai ei koskaan. Yli puolet toteaa, että lapsille ja nuorille ei ole koskaan annettu mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Reilu kolmannes aikuisista on sitä mieltä, että lapset ja nuoret huomioidaan usein tai melko usein asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Lasten ja nuorten osallisuus on kirjattu melko hyvin (59 %) eri yksiköiden suunnitelmiin ja strategioihin. Aikuisista 30 % vastasi, että näin ei ole. Nämä suunnitelmat ja strategiat ovat useimmiten varhaiskasvatus-, esiopetus- tai opetussuunnitelmia, mutta Kauniaisissa on lasten ja nuorten osallisuus näkyy myös muun muassa erilaisissa tulevaisuusprosesseissa, arvioinneissa ja mm. toiminnan hallintajärjestelmässä. Lasten ja nuorten osallisuus pitäisi kuitenkin huomioida paremmin yksiköiden suunnitelmissa ja strategioissa. Tätä mieltä on 80 % aikuisista. Nuorisopalvelut ja nuorisotyö, koulutus ja opiskelu, liikunta sekä kulttuuripalvelut ovat asioita, joissa lapsia ja nuoria tulisi kuulla Kauniaisissa. Tätä mieltä ovat aikuiset. Seuraavaksi tärkeimpiä aiheita ovat kirjasto, turvallisuus ja järjestys sekä kadut, viheralueet ja liikenne. Kouluyhteisössä lapsia ja nuoria tulisi kuulla erityisesti tilojen ja pihan viihtyisyydessä sekä yhteishengen vahvistamisessa. Myös kerhotoiminta, kouluruoka ja tapahtumien suunnittelu ovat aikuisten mielestä tällaisia asioita. Kauniaisten nuorisoneuvosto tulisi elvyttää ja oppilaskuntatoimintaa tehostaa ja aktivoida. Nykyinen Granin Nuorten Ääni halutaan aktivoida ja kehittää toimivammaksi. Lasten ja nuorten kuuleminen aktiivisesti, säännöllisesti ja järjestelmällisesti nähtiin perusedellytyksinä vaikuttavalle toiminnalle. Lisäksi toiminnan tulee olla rentoa, mutta kuitenkin tavoitteellista. Myös koulun ja kodin yhteistyö nostettiin esille muutamissa vastauksissa. Erilaiset sosiaaliset mediat ja sähköiset kyselyt nähtiin keinona suoran demokratian kehittämiselle edustuksellisen demokratian rinnalla. Moniammatillinen yhteistyö tuli useissa vastauksissa esille, eräässä jopa ikäpolvien välinen keskustelu. Nuorisotyöntekijöiden ja opettajien yhteistyö nähtiin merkittävimpänä keinona lasten ja nuorten kuulemisen järjestämisessä. Kaivataan myös ammattilaista aikuista vastuuhenkilöä koordinoimaan toimintaa. Voisiko Kauniaisissa pohtia lapsiasiamiehen vakanssin perustamista Tampereen kaupungin hyvien kokemusten tapaan? Aikuisista vastaajista yli kuusikymmentä prosenttia ei osannut sanoa, ovatko päättäjät tai viranomaiset olleet yhteydessä lapsiin ja nuoriin asioiden valmisteluvaiheessa. Kolmasosa vastaajista oli sitä mielestä, että näin oli tapahtunut ja vajaat kymmenen prosenttia ei osannut sanoa. Nuorisotoimen katsottiin olevan avainasemassa pohdittaessa lasten ja nuorten vaikuttamisrakenteen- ja toiminnan vetovastuuta kunnassa. Lasten vaikuttamisrakenne ja toiminta tulisi myös kytkeä koulujen oppilaskuntatoimintaan vahvan enemmistön mielestä. Aikuiset pohtivat sitä miten lasten ja nuorten mielipiteet voitaisiin huomioida paremmin Kauniaisissa. Oltiin yhtä mieltä siitä, että Opetetaan jo pienestä, että asioihin voi vaikuttaa". Vastaukissa nousi esille aikuisten aito vastuunkanto siitä, että Kauniaisissa lasten ja nuorten kuuleminen olisi mahdollista. Asiaa katsottiin myös aikajanalla, jossa tämän päivän ratkaisut ja toimintatavat korreloivat suoraan lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Sukupolvien välinen 67

68 vuorovaikutus nähtiin kaiken toiminnan ykkösprioriteettina. Aikuiset ilmaisisivat myös, että vastuu lasten ja nuorten osallistumisen kokemuksista on aikuisilla. Näennäisosallistuminen tai lasten innostumisen väärinkäyttö, ei ole vastuullista lasten ja nuorten huomioimista. Esille tuotiin esimerkkejä tämäntyyppisistä kokemuksista. Aikuiset kantavat vastuuta myös siitä, että asiat ja kanavat ovat lasten ja nuorten kokoisia ja näköisiä. Heitä tulee myös opastaa. Aikuiset eivät halua rajata lasten ja nuorten osallistumisen aiheita, vaan nähdään, että lapset ja nuoret ovat laajasti kiinnostuneita arjen ympäristöstään ja yhteiskunnasta jossa elävät. Kyselyn perusteella opetus - ja nuorisotoimi voivat tehdä monin tavoin yhteistyötä lasten kuulemisen ja osallistumisen mahdollistamisessa. Aikuiset esittivät mm. seuraavia teemoja; tiedon lisäämistä lapsille vaikuttamisen mahdollisuuksista, vastuullisten aikuisten nimeämistä, organisaatiotasolla toimijaverkon vahvistamista, oppilaskuntatoiminnan kytkemistä vahvasti yhdeksi vaikuttamisenrakenteeksi, osallisuuden teema osaksi oppiaineita mm. yhteiskuntaoppi, kansalaistaito ja lähidemokratiaan kuuluvien asioiden käsittely, jalkautumien kouluihin, avoimet foorumit, lasten ja nuorten edustajien kutsuminen kokouksiin, kielirajojen ylittävä yhteistyö ja sosiaalisen median tarjoamat vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Avaintoimijoina Kauniaisten lasten ja nuorten kuulemisen kehittämisessä nähtiin ensisijassa sivistystoimi, johon kuuluu sekä koulutoimet että nuorisotoimi. Uskottavan ja vaikuttavan toimintamuodon edellytys on, että myös kaupungin ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohto on sitoutunut asiaan. Aikuisten kommenteissa huokui tahto tukea ja edistää lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia, kukin sopivalla tavallaan. Nähtiin kuitenkin tärkeänä, että lasten ja nuorten kuulemisen kehittäminen kytketään kaupungin koko hallintoon ja palveluihin. Lapsilta ja nuorilta aikuiset odottavat kiinnostusta ja vastuuta, kun tarjotaan mahdollisuuksia. Useissa vastauksissa kuitenkin todettiin, että kaupungin ja aikuisten täytyy ensin luoda pysyvät edellytykset ja vasta sitten lapsilta ja nuorilta voi odottaa aktiivisuutta. Lapset ja nuoret Kauniaisissa kyselyyn osallistui 319 lasta ja nuorta. Kyselyn ikäryhmä käsitti ikäryhmän vuotta. Vastaajista tyttöjä oli 145 ja poikia kyselyyn vastasi 172. Lasten ja nuorten mielestä Kauniaisissa oli parasta se, että kaikki on lähellä, Kauniainen on pieni ja siisti. Lasten ja nuorten sanoin: kompakti sijoittelu. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen, turvallinen yhteisö, olivat arvostettuja asioita. Palvelut ja vapaa-ajan ja harrastusten monet eri mahdollisuudet tuotiin tärkeinä esille. Kauniaisten keskeinen sijainti liikenneyhteyksineen teki lasten ja nuorten liikkumisesta helppoa, tätä arvostettiin. Luonto- ja ympäristö, kaksikielisyys ja elintaso nostetaan vastauksissa arvostusasteikon kärkipäähän. Lapset ja nuoret arvostivat sitä, että Kauniaisissa oli kaikki se mitä he tarvitsevat. Kauniainen on lapsista ja nuorista moderni kaupunki. Vastauksissa tuotiin esille tyytyväisyys kaupungin itsenäisyydestä. On hyvä asia, että Kauniainen ei ole liittynyt naapurikuntiin. Kysyttäessä 7- kohtaisella jaottelulla lasten ja nuorten huomioimista, parhaiten heidän mielipiteensä huomioitiin kotona. Toiseksi parhaiten mielipiteet huomioitiin harrastustoiminnassa, kolmanneksi kouluterveydenhoidossa, neljäntenä lääkärin vastaanotolla, viidentenä luokkayhteisössä, kuudentena hammaslääkärissä ja viimeisenä esitetyn listauksen mukaan mielipide tuli huomioiduksi koko kouluyhteisössä. Vastausten mukaan yli kolme neljäsosaa koki, että kotona aikuisilla on riittävästi aikaa lapsille ja nuorille. Koulussa aikuisilla on riittävästi aikaa oppilaille, reilu puolet vastaajista oli tätä mieltä. 68

69 Vajaa puolet vastaajista halusi tavata koulussa päättäjiä ja miltei yhtä moni ei osannut sanoa, miten on. Mahdollisuus on uusi asia koulun toimintaympäristöön, samoin kysymyksessä ei avattu päättäjä sanaa. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin nuorisoneuvoston (Granin Ääni) tarpeellisuutta Kauniaisissa. Alle puolet oli sitä mieltä, että nuorisoneuvosto on tarpeellinen, sama määrä ei osannut kertoa mielipidettä asiasta. Nuorisoneuvoston toiminta, tehtävät ja vastuut vaativat kunnassa aikuisten ja nuorten yhteisen keskustelun. Nuorten oma ideointiryhmä toiminnan elvyttämiseksi on avainasemassa. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin Kauniaisten päättäjien ja viranomaisten yhteydenottoa ja vuorovaikutusta lasten ja nuorten kanssa asioiden valmisteluvaiheessa, tai missään vaiheessa. Yli puolet lapsista ja nuorista ei osannut kertoa asiasta mielipidettä. Arvioitavaa on, että kokemusta ei ole ollut. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin vastaavasti pitäisikö myös 6 12-vuotiaille olla mahdollisuus osallistumiseen ja mielipiteiden kertomiseen? Kysymyksen taustaksi kerrottiin mitä ko. toiminta tarkoittaa. Lasten Parlamentti -toiminta on suunnattu 6-12-vuotiaille lapsille ja perustuu koulujen oppilaskuntatoimintaan, missä lasten näkökulmaa saadaan yhteistyössä aikuisten kanssa kuulumaan laajemmin koulusta aina kunnan tasolle asti. Vajaa puolet vastaajista piti asiaa tärkeänä ja kolmasosa vastaajista ei pitänyt tämän ikäryhmän mielipiteitä tai osallistumista tarpeellisena huomioida. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin 9- kohtaisen luokituksen avulla, asioita joihin he haluavat koulun toimintaymäristössä vaikuttaa. Kyselyyn tuotiin myös muutama kysymys huhtikuussa 2010 ilmestyneestä Unicefin lasten osallistumista Pohjoismaissa selvittäneestä tutkimuksesta. Kouluruoka oli ykkönen, välitunnit, luokkaretket ja loma-ajat. Tilojen- ja pihan viihtyisyys, järjestyssäännöt ja opettajan käytöksen arviointi ja opetuksen suunnittelu ja toteutus, sekä opetukseen kohdistuneet säästöt olivat lasten ja nuorten kymmen kärjessä olevat asiat. Tapahtumien suunnittelu ja kerhotoiminta tulevat tärkeysjärjestyksissä heti kymmenen kärjen perään. Kouluterveydenhoitoon ja opatuksesta annettavaan palautteeseen koettiin vähiten kiinnostusta. Asiat eivät korreloi suoraan asioiden vähäistä kiinnostusta, vaan voivat viestiä osaltaan siitä, että kyseisiin asioihin ei tarvitse vaikuttaa, toimivat. Oppilaskunta toimi omassa koulussa hyvin tai melko hyvin noin 80 % vastaajien mielestä. Kysyttäessä pitikö oppilaskuntatoimintaa tärkeänä, alle 40 % oli tätä mieltä. Vaikka oppilaskuntatoimintaan oltiin tyytyväisiä, ei toimintaa kuitenkaan pidetty samassa suhteessa tärkeänä. Puuttuuko oppilaskuntatoiminnalta arvostus? Tai onko toiminta sellaista, joka ei luo eikä tuo uskottavuutta ja kiinnostusta. Kauniaisissa lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia toivoi kolmasosa vastaajista. Yli puolet ei osannut kertoa asiasta mielipidettä. Lapset ja nuoret esittivät kuitenkin runsaasti konkreettisia esimerkkejä siitä, minkälaisia tapahtumia Kauniaisissa tulisi olla. Urheilu,- kultuuri,- festivaalitapahtumia, ja Grnanipäivä on Kauniaislaisille tärkeä. Päivää esitettiin pidettäväksi vastaisuudessa vappuna. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin millaisen kaupungin tapahtuman järjestelyissä he itse haluaisivat olla mukana. Tapahtumat oli kohdennettu, nuoriso-,kulttuuri-, ja liikuntatapahtumaksi. Tämä kysymys oli tullut nuorten ryhmältä. Liikuntatapahtuman järjestelyt olivat suosituimmat, seuraavana nuorisotapahtuma ja neljänäntenä kulttuuritapahtuma. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin tulisiko paikallislehti KaunisGranissa olla lapsille ja nuorille oma palsta. Kolmannes vastaajista oli kiinnostunut lasten ja nuorten omasta palstasta. Lapset ja nuoret saivat myös vastata mitkä aiheet erityisesti kiinnostavat. Kysymys ei käsittänyt tasoa, jossa olisi kysytty, haluavatko lapset ja nuoret lukea ko. asioista tai myös olla toimittamassa palstaa. Vastauksista nousee seuraavat kiinnostuksen alueet, urheilu ja sen eri lajit, kouluun liittyvät asiat, aiheartikkelit mm. luonto, eläimet, tekniikka, pelit, toiminnalliset tehtävät, kulttuuria ja uutisia. Lapset ja nuoret olivat myös kiinnostuneita, mitä muissa kouluissa tapahtuu niin oman kunnan sisällä kuin laajemminkin. Paikallislehden kannattaa tehdä yhteistyötä suoraan lasten ja nuorten kanssa. 69

70 Tämä mahdollisuus kiinnostaa lapsia ja nuoria. Yhteistyö voi olla toimituksellista ja liittyä osaksi oppiaineita, oppilaskuntatoimintaa tai vapaa-ajalla tapahtuvaa vapaamuotoista yhteistyötä. Yhteistyössä toteutuu sekä osallistumisen, että vaikuttamisen tasot. Lapset ja nuoret kertoivat näkemyksiään siitä, miten he haluaisivat aikuisten ottavan huomioon lapset ja nuoret Kauniaisissa. Mitä viestejä he lähettävät aikuisille? Lapsilla ja nuorilla on paljon asiaa aikuisille. Kolme neljäsosaa vastasi avoimeen kysymykseen. Lasten ja nuorten viestit voidaan kiteyttää muutamaan perusviestiin: Kysykää mitä lapsille ja nuorille kuuluu? Arvostakaa lapsia ja nuoria! Luottakaa meihin! Tehkää kuulemisemme helpommaksi! Antakaa tilaa! Lisätään yhteishenkeä ja suvaitsevaisuutta! Olkaa aikuisia! 10.1 Toimenpidesuositus Kauniaisten osallisuusselvityksen pohjalta Kysely tukee kaupunkia etenemään lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisrakenteen perustamisessa. Kauniaisissa on toiminut nuorisoneuvosto. Toiminnan elvyttämiselle on sekä nuorten, että aikuisten myönteinen tahtotila. Samoin merkityksellisenä nähdään alakouluikäisten vaikuttava oppilaskuntatoiminta ja kuuleminen kunnan tasolla. Kyselyn vastaajaryhmiltä on saatu runsas aineisto, joka tulee huomioida lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia tarkasteltaessa. Rakenne sisältää lasten ja nuorten omakohtaisen osallistumisen koulun ja kunnan tasoilla, toiminnan virallisen aseman, eritasoiset viralliset ja ei viralliset toimintamuodot, vastuut, toimijat ja konkreettiset lapsi- ja nuorisolähtöiset teemat. Tavoitteena on, että oppilaskuntatoiminta ja lasten ja nuorten vapaa-aikaan liittyvä osallisuuden toteutuminen, integroituisi kunnassa mahdollisimman hyvin osaksi lasten ja nuorten arjen ja koulun toimintaa. Demokraattinen ja oppilaita osallistava rakenne luodaan osaksi koulua, jolloin oppilaskuntatoiminta ei muodosta erillistä osallisuuden saareketta, vaan toimii jatkumona myös kuntaan. Oppilaskuntatoiminta on kaksitasoista, koulun toimintakulttuuriin ja kuntatasolla vaikuttavaa. Nuorisoneuvosto Granin Ääni on tärkeä kytkeä vuorovaikutukseen kunnan virallisen vaikuttamis- järjestelmän kanssa. Toiminnan liittäminen osaksi yläkoulujen ja lukion oppilaskuntatoimintaa, tarjoaisi toiminnalle pohjan, jossa se tavoittaa koko ikäluokan. Edustuksellisuus tarkoittaa sitä, että yläkoulujen ja lukion oppilaskunnista valitaan edustajat nuortenvaikuttajaryhmään. Tämä toimintatapa vahvistaa kaikkien Kauniaislaisten nuorten tasapuolista mahdollisuutta tulla kuulluiksi ja vaikuttaa. On yleisesti pohdittava, miten kansalaistaitojen oppiminen ja yhteiskuntatietous saadaan osaksi koulun toimintaa, osaksi yhteiskuntaopetusta tai ylioppiainerajojen toteutuvaa opetusta. Tämä tuli esille aikuisten vastauksissa. Ilman rakenteita ja systemaattista toimintatapaa, jää vuoropuhelu kuntatasolle ohueksi. Sosiaalinen media, verkkovaikuttaminen on Kauniaisten nuorten ja lasten ikäryhmien yhteinen kanava. Lasten ja nuorten osallistumisen kanavat tulee tehdä matalaksi, oli kyselyn yksi tärkeä tulos. Kauniaisten kunnan viralliset verkkosivut tarjoavat tulevaisuudessa suoran lasten ja nuorten kanavan, jonne lapset ja nuoret voivat jättää mielipiteitä, ideoita, kommentteja ja antaa myös palautetta. Verkko-osallisuus tulee olla kaksisuuntaista ja toteutua lasten/nuorten ja aikuisten vuorovaikutuksessa. Kauniaisten kaupungin viralliset www-sivut tulevat jatkossa tarjoamaan lasten ja nuorten oman sivuston. Sivuston sisällöstä vastaavat lapset ja nuoret itse. Toimintaan tulee kytkeä kaupungin viestintäosasto ja nuorisotoimi. 70

71 On hyvä pohtia, voidaanko lasten ja nuorten verkkosivuston sisällön tuotanto liittää osaksi opetusta tai tarjota kurssitarjottimella esim. valinnaisaineena. Lasten ja nuorten ikäryhmät toimivat yhteistyössä. Tärkeää on toiminnan säännöllisyys ja jatkuvuus, jossa Kauniaisten lapset ja nuoret saavat kokea sivuston omaksi, innostavaksi ja vaikuttavaksi. Verkkosivusto tarjoaa virallisen ja ei virallisen toimintaympäristön. Virallisessa vaikuttamisosiossa kunnan viranomaiset ja päättäjät tuovat kohdennettuja suunnittelussa tai valmistelussa olevia asioita lasten ja nuorten kommentoitavaksi. Matala kynnys tarkoittaa myös kolmannen sektorin ja seurakunnan ym. kunnan toimijoiden näkyvyyttä sivuilla. Sivuilla tarjotaan myös kyselyjä lapsille ja nuorille. Facebook-sivuston ja muiden yhteisösivustojen käyttömahdollisuutta esitettiin harkittavaksi. Toimintamalleja voidaan myös yhdistää. Kauniaisten kaupungin on hyvä selvittää aloitekanavapalvelun käyttöönotto. Palvelua koordinoin nuorten tieto- ja neuvontapalvelu ja kunnan on mahdollisuus saada toiminnan käyttöönottoon opetus- ja kulttuuriministeriön tuki. Aloitekanava palvelu liitettäisiin kunnan virallisille sivuille. Aloitekanavakuntien nuorilla on mahdollisuus saada oma äänensä kuluviin viisiportaisen kuulemisrakenteen kautta. Nuori pääsee itse osallistumaan, kun hän rekisteröityy oman kotikuntansa Aloitekanavalle. Verkkopalvelun toiminta perustuu prosessiin, joka jalostaa nuorten ideat aloitteiksi. Aloitekanavan avulla nuoret voivat ideoida omaa lähiympäristöään koskevia parannus-, kehitys- ja muutosehdotuksia. Kaikki verkkopalvelun käyttäjät voivat selata ja tutustua eri Aloitekanavakuntien toimintaan, sillä ideointiprosessin eri vaiheet (ideointi, kommentointi, äänestys/allekirjoitus, seuranta) näkyvät kaikille. Aloitteita ideoidaan omatoimisesti ja ideointi voi tapahtua esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa, harrastusympäristöissä, nuorisotaloilla tai itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Tämän lisäksi nuoret voivat kommentoida ja esittää oman mielipiteensä muiden ideoista, äänestää ja allekirjoittaa moderoituja aloitteita sekä seurata, miten aloitteen käsittely etenee. Aloitekanavan avulla nuoret saavat päätöksen esittämästään asiasta. (Lisää liitteessä: vuorovaikutteinen verkkodemokratiapalvelu). Verkkovaikuttaminen ja osallistuminen eivät tarkoita kuitenkaan pelkkiä kyselyjä parannettavista asioista, esitettiin. Lapsille ja nuorille tulee järjestää tulevaisuudessa pieniä projekteja, joissa heille mahdollistuu osallistumisen kokemus. Kauniaisissa toimii tulevaisuudessa lasten ja nuorten ajattelukokoukset ja ideointi-illat. Päättäjät vierailevat kouluissa. Kauniaisissa järjestetään vuosittain Vaikuttaja-päivä. Tilaisuus on yhteinen kaikille Kauniaisten perusopetusta antaville ala- ja yläkouluille sekä lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Päivään valmistaudutaan kouluilla ja tilaisuuteen osallistuu kouluista valitut oppilasedustajat ja koulun opettajia. Paikalla on lasten parlamentin edustajat, nuorisovaltuutetut sekä kaupungin päättäjiä ja toimijoita. Vaikuttaja-päivään liittyen lapset ja nuoret laativat lukukauden aikana aloitteita, joissa he pohtivat, mitä Kauniaisissa, omassa koulussa tai lähiympäristössä tulisi kehittää. On tärkeä huomioida miten esikouluikäisten osallistuminen voitaisiin liittää Kauniaisten lasten ja nuorten vaikuttajapäivään. Ehdotukset esitetään tilaisuudessa ja lähetetään edelleen toimenpiteitä varten osoitetulle taholle. Osasta tulee virallisia kuntalaisaloitteita. Kaikkiin esityksiin tullaan antamaan virallinen lausunto ja lausunnot julkaistaan verkkosivuilla. Aikuiset esittivät, että nuorille tulee tarjota läsnä - ja puheoikeutta lautakuntien kokouksissa. Tämä toimintatapa on vaikuttava, mutta vaatii myös todellisen yhteisen valmisteluprosessin. Tarkoittaa, että tukiaikuinen toimii ennakkoon virallisten asioiden tulkkina. Käsiteltävät asiat tulee avata lasten ja nuorten kokoisiksi ja selkokielisiksi ennen kokouksia. Tärkeää on myös, että ennen lautakuntien kokouksia asiat ovat olleet vaikuttajaryhmän keskustelussa. lman tätä, läsnä - ja puheoikeus voi jäädä kauas sille kohdistuvasta odotuksesta ja vaikuttavuudesta. Lautakunnan kokouksiin pyritään tuomaan aina koko lasten ja nuorten ikäryhmän näkökulma. 71

72 Lapsille ja nuorille avataan paikallislehti Kaunis Graniin oma palsta. On hyvä pohtia, voiko lehti tarjota vuorovaikutuksellisen kanavan, aineiston vastaanoton lisäksi. Tarkoittaa toimintaa, jossa lapset ja nuoret osallistuvat myös toimitukselliseen työhön. Lasten ja nuorten ylläpitämä paikallislehden palsta tarjoaisi konkreettisen kanavan, jossa toimituksellisuus voitaisiin liittää osaksi koulun toimintaa, esim. osaksi äidinkielen opetusta. Yhteistyö paikallislehden kanssa on vaikuttava osallistumisen kanava, joka tarjoaa omakohtaisen kokemuksen sekä lasten ja nuorten kuntatason näkyvyyden. Lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistumiseen toivottiin myös kotien ja perheiden mukanaoloa. Koulujen vanhempainyhdistykset voivat toimia sekä lasten parlamenttitoiminnan, että nuorten vaikuttajaryhmän tukena. Toimintamuodot tulee rakentaa yhteisesti. Säännölliset yhteiset tapaamiset ja koulujen vanhempainryhditysten toimiminen lasten ja nuorten ryhmien kummeina voivat olla perusta yhteistoiminnalle. Alakouluikäisten lasten vaikuttamisrakenne ja toiminta tulee myös kytkeä osaksi koulujen oppilaskunta toimintaa. Kauniaisissa alakouluikäisten ja nuorten ikäryhmien vaikuttaminen kulkevat läheisessä yhteistyössä. Nuorten vaikuttajaryhmästä on jokaiselle lasten parlamentin edustajalle nimetty oma kummi. Nuorten ja lasten ikäryhmät suunnittelevat myös yhteisiä tapahtumia Kauniaisissa. Suunnittelu tapahtuu osana vaikuttajaryhmien omaa toimintaa. Kauniaisten lasten parlamenttitoiminta käsittää rakenteen, jossa jokainen alakoulun oppilas on osallinen. Kunnan virallinen lasten vaikuttamis- ja kuulemisrakenne vaatii myös Lasten Parlamentin hallituksen/edustajiston, joka muodostuisi kunnan kahden alakoulun oppilaskuntien hallitusten jäsenistä. Tämä edustajisto muodostaa Kauniaisten väestöpohja ja koulujen määrä huomioiden suoraviivaisen toimintatavan. Edustajisto tarvitaan myös siksi, että kunnalla on näin reaaliaikainen alakouluikäisten edustus, joka pystyy tarvittaessa kertomaan lapsinäkökulmaa jo suunnitteluvaiheessa. Edustajisto voi myös ottaa kantaa ja antaa lausuntoja. Lapsenkokoisesti ja näköisesti, eli lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Esimerkiksi kuka osaa kertoa parhaiten oman koulumatkan turvalliset ja ei turvalliset paikat jne. (Viite: LAPSI-JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA TAVOITE: Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti. ) Kauniaisten kahden alakoulun oppilaskunnasta muodostettu Lasten Parlamentti toimii luontevasti kaikkien kunnan lasten äänenä. Kouluissa oppilaskunta kokoaa mm. säännöllisillä luokkatapaamisilla, koulun oppilaskunnan omilla verkkosivuilla tai aloitelaatikon kautta lapsilta tietoa, jotka liittyvät joko koulun tai kunnan toimintaan. Lasten Parlamentin edustajisto kokoontuu tarpeen mukaan yhteiseen kokoukseen. Voidaan ajatella, että nämä toteutuisivat ns. laajentuneina oppilaskuntakokouksina. Kokouksissa käsitellään sekä kouluista, että kunnan viranomaisilta tai päättäjiltä tulleita ajankohtaisia asioita. Edustajiston tehtävä on mm. käydä keskustelua ja päättää mitkä koululuokista tulleet ehdotukset valitaan vaikuttajapäivään. Edustajisto valitsee myös joka toinen vuosi Kaunaisten edustajat valtakunnalliseen Suomen Lasten Parlamenttiin. Kauden edustaja on Harri Iisakka, Mäntymäen koulusta ja Jannica Savander, Granhultsskolanista. Alakoululaiset ideoivat Kauniaisten Lasten Parlamentin nimen. Parlamentille voidaan nimetä sekä kummivirkamies kaupungin hallinnosta, että kummivaltuutettu kaupunginvaltuustosta. Nuorisovaltuusto voi toimia Lasten Parlamentin kumppanina yhteisesti sovituin toimintatavoin. Kauniaisten nuorisotoimi voi toimia yhteistyössä oppilaskunnan ohjaavien opettajien kanssa Lasten Parlamentti toiminnan käytännön organisoimisessa. 72

73 Opetus- ja nuorisotoimen henkilöstön työpari ajattelu tukee toimintaa. Nuorisotyö voi tarjota vuosittaisia ryhmätymispäiviä Lasten Parlamentin edustajistolle, käytännössä kahden alakoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenille. Kunnassa käydään keskustelut tuleeko Lasten Parlamentille varata erillistä budjettikiintiötä, jonka käytöstä Lasten Parlamentti päättää. Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmille voidaan määritellä kaupungin budjetista erillinen määräraha. Suuremmissa kunnissa Lasten Parlamentille myönnetään euron vuosittainen määräraha. Käytännössä kysymys on olemassa olevan rahoituksen kohdentamisesta pieneltä osin aikuisten päätöksestä lasten ja nuorten päätettäväksi. Koulun toimintakulttuurissa esimerkkinä kouluun ja vapaa-aikaan liittyvät asiat. Tarvitaanko koulussa jalkapallomaaleihin verkot tai mitä soittimia tulisi hankkia musiikkiluokkaan. Tai toivotaanko kouluun perustettavaksi oma bändi, jonka vetäjäksi tarvitaan aito rokkari. Kauniaisissa kahden alakoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenet muodostavat Lasten Parlamentin edustajiston/ tai hallituksen, ja varsinainen Kauniaisten Lasten Parlamentti muodostuu esim. näiden alakoulujen luokkien 4.lk. 5 lk. ja 6.- luokan oppilaista. Mikäli Kauniainen tulee toteuttamaan vaikuttaja päivän kaltaisia tapahtumia, vastaa se kunnan Lasten Parlamentin vuosittaista suurkokousta. Mikäli vaikuttaja-päivä ei toteutuisi, voidaan Kauniaisissa toteuttaa kerran vuodessa yleiskokous, jossa lasten kouluissa valmistellut esitykset käsitellään. Lapset voivat kutsua kokouksiin myös asiantuntijavieraita. Esimerkkinä ruoka-asiantuntija voi kertoa miksi ja miten oppilaiden päivittäinen ruoka-annos koostuu, kunnan kaavoittaja voi kertoa sekä olla itse kuulemassa lasten näkemyksiä menossa oleviin ympäristösuunnitelmiin jne. Thurmaninpuisto on valmistunut. Ympäristöön vaikuttaminen, jossa myös osallisuus mahdollistuu, ovat lasten ja nuorten ryhmille tärkeitä. Rakenteita tarvitaan siksi, että kunnan viranomaisille ja päättäjille tarjoutuu reaaliaikainen mahdollisuus saada lasten ja nuorten näkemyksiä ja mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Toiminta perustuu siihen, että rakenteen kautta Lasten Parlamentti on virallinen kunnan lasten kuulemis- ja vaikuttamiskanava. Toiminnalla on virallinen asema ja Lasten Parlamentille laaditaan toimintasääntö. Toimintasäännön pohtiminen on yhteinen lasten ja aikuisten työskentelyprosessi. Osallisuuden periaate ja mahdollisesti myös käytännöt kirjataan opetussuunnitelmaan. Tiedottaminen lasten asioista (+ lapset ja nuoret tiedon tuottajina) ja heidän oma osallistuminen kunnassa, koulussa, kerhoissa ja harrastuksissa ovat avainasemassa. Tieto lisää kaikkien kuntalaisten yhteisöllisyyden kokemusta. Erityisesti lasten sekä nuorten omaa aktiviteettia ja vahvistumista lisää se, että heillä on siihen sekä kanavat sekä toimimisen resurssit. Kauniaisten tuleva Lasten Parlamentti on myös osa valtakunnallista Suomen Lasten Parlamenttia. Kauniainen on nimennyt edustajan valtakunnalliseen verkossa toimivaan Lasten Parlamenttiin sekä ensimmäisenä ja toisena istuntokautena. Edustajan kautta voidaan tuoda Kauniaislaisten lasten ajatuksia ja ajankohtaisia asioita valtakunnalliseen keskusteluun. Asioita, jotka puhuttavat yleisellä tasolla lasten arkea ja elämää. Näin paikalliselta tasolta lasten ääni kantaa myös valtakunnan tason päättäjille, lapsiasiavaltuutetulle ja aina EU-tasolle saakka. Edustajan koulun oppilaskunta ja tuleva Kauniaisten Lasten Parlamentti ovat valtakunnallisen Suomen Lasten Parlamentin edustajien tärkeä tuki ja kotipesä. Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien suunnittelutyö on hyvä käynnistää yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa. On tärkeä muistaa lasten ja nuorten osallisuuspolun rakentamisessa se, että toiminta yli sukupolvien ylittävää yhteistyötä ja oleellisimpina oppijoina ovatkin aikuiset. Kauniaisten kaupungissa on erinomainen tahtotila sille, että lasten ja nuorten ikäryhmien näkökulma tulee toteutumaan osana kunnan virallista organisaatiota. Lapsi- ja nuorisolähtöisyys ovat osa koko kaupungin strategiaa. 73

74 10. 2 Nuorisoneuvosto ja Lasten Parlamentti osana Kauniaisten kaupunkia Nuorisoneuvosto ja Lasten Parlamentti osana Kauniaisten kaupunkia Nuorisovaltuustojen edustajisto Valtakunnallinen Suomen Lasten Parlamentti-> Lapsiasiavaltuutettu, Suomen Eduskunta, EU Suorat yhteydet päättäjiin Grani- päivä Tiedotus TIEDOTUS Kaupungin www-sivut Sosiaalinen media, facebook Aloitelaatikko Aloitekanava -palvelu Aikuisten ja lasten vuorovaikutus- Lasten ja nuorten näkökulmaa ja esityksiä osana suunnittelua, toteutusta ja arviointia Nuorilla lautakunnissa läsnäolo ja puheoikeus Printtimedia Kaunis Grani lasten ja nuorten palsta Seurakunta, kolmas sektori - huomioida Yhteys viralliseen valmisteluun Vaikuttaja-päivä ja/tai Lasten ja nuorten ryhmien suurkokoukset (1 krt./vdessa) Lasten Parlamentti Alakoulujen oppilaskunnat Nuorisoneuvosto Yläkoulujen ja lukion oppilaskunnat Koulujen vanhempainyhdistykset Lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmän hallinnollinen vastuu Nuorisotoimi käytännön vastuu Kunnan kaikille nuorille avoin väylä Aikuiset, lapset ja nuoret yhdessä: Kauniaisten lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmän käytännön organisointi. Kaupunki antaa lasten ja nuorten kuulemiselle ja vaikuttamiselle virallisen aseman esim. hallinto- tai toimintasäännöllä. 74