Vuosikertomus. Kiipulasäätiö

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 Kiipulasäätiö

2 Kiipulasäätiö Perustamisvuosi: 1945 Päätoimipaikka: Janakkala Säätiön taustayhteisöt: Kansaneläkelaitos Filha ry. Janakkalan kunta Vuosivaihto: n. 26,3 milj. euroa Henkilöstö: 369 2

3 Sisältö Kiipulasäätiö 2 Sisältö 3 Entistä vahvempana kohti tulevaa 4 Iso askel eteenpäin 6 Henkilöstö 8 Koulutus 9 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen 9 Ammatillinen erityisopetus 12 Perustutkintokoulutus 14 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 15 Ammatillinen aikuiskoulutus 16 Työvoimakoulutus 17 Lisäkoulutus 17 Kelan kuntoutusohjelmat 17 Ammatillinen peruskoulutus ja valmentava koulutus 18 Kuntoutus 19 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen 19 Ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus 21 Urasuuntapalvelut 22 Työelämäpalvelut 23 Puutarha 24 Talous 25 Kehitys toimialoittain 25 Rahoitus ja investoinnit 27 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2010 näkymät 27 Organisaatio 28 Valtuuskunta 28 Hallitus 29 Tilintarkastajat 29 Sisäinen tarkastaja 29 Ammattiopiston johtokunta 29 Kiipulasäätiön johtoryhmä 29 Huomionosoitukset 29 Julkaisut ja artikkelit 30 Tuloslaskelma 31 Tase 32 Tilinpäätöksen liitetiedot 34 3

4 Entistä vahvempana kohti tulevaa Vuosi 2009 jää taloushistoriaan voimakkaiden muutosten vuotena, kun maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi rantautui täydellä voimalla myös maahamme. BKT supistui yli 7 prosenttia ja vienti romahti lähes kolmanneksen teollisen tuotannon ja rakentamisen äkkipysähdyksessä. Mittavien elvytystoimien seurauksena kotimarkkinat kantoivat taloutta, mikä lievensi työttömyyden kasvua. Elvytystoimilla mm. lisättiin yritysten mahdollisuuksia käyttää taantuman aika henkilöstön koulutukseen irtisanomisten sijasta. Myös työttömien ja nuorten koulutusmahdollisuuksia lisättiin. Talouskriisi muuttaa myös talouden rakenteita, mistä ensimmäiset selvät merkit on jo havaittavissa. Vanhoja työpaikkoja häviää tuotannon siirtyessä kasvaville markkinoille mm. Aasiaan ja latinalaiseen Amerikkaan. Uusia työpaikkoja syntyy uudenlaiseen teollisuus- ja palvelutuotantoon. Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitys korostuu, kun osaamista kehitetään uudistuvan tuotannon tarpeiden mukaisesti. Osaamisella myös luodaan uutta tulevaisuutta. Vuoden 2009 helmikuussa valmistuivat opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotukset aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Talouden taantuma kiirehti myös näiden uudistusten toimeenpanon aloittamista. Jo toteutetuilla ja vuoden 2010 aikana voimaan tulevilla toimenpiteillä lisätään nuorten ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta 4

5 sekä ohjataan lisäresursseja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Oppisopimuskoulutusta uudistetaan ja se otetaan käyttöön myös työvoimakoulutuksessa ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa. Aikuiskoulutuksen etuudet uudistetaan sekä työssä olevien että työttömien osalta. Aikuiskoulutustukea selkiytetään, tuen tasoa nostetaan ja tukea maksetaan myös osa-aikaiseen, työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun. Työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen parannetaan ja koulutusetuuksia selkiytetään. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä ja koulutustarpeiden ennakointia aluehallinnossa vahvistetaan osana aluehallinnon uudistusta. Elinikäistä oppimista edistämään perustettiin opetusministeriön yhteyteen elinikäisen oppimisen neuvosto. Keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä kävi vilkkaana vuoden 2009 aikana. Keskustelussa nousi esille myös työurien pidentäminen alkupäästä, kuten mm. koulutukseen siirtymisen tehostaminen, keskeyttämisen vähentäminen sekä valmistumisen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Myös aikuiskoulutuksella ja elinikäisellä oppimisella on tärkeä merkitys työurien pidentämisessä. Työhyvinvoinnin edistäminen sekä työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus ovat avainasemassa pyrittäessä vähentämään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Talouslamasta poiketen toimintavuosi 2009 piirtyy Kiipulan historiaan valoisana, tulevaisuuden toivoa täynnä olevana vuotena. Perttulan erityisammattikoulun yhdistyminen Kiipulan ammattiopistoon vuoden alussa nosti toimintamme laajuudeltaan kokonaan uudelle tasolle ja on tehnyt ammattiopistosta entistä vahvemman ja vaikuttavamman toimijan ja kehittäjän ammatillisen erityisopetuksen kentällä. Yhdistyminen vaati paljon työtä kaikilta henkilöstöstä johtoon ja hallintoon saakka. Yhdistyneen Kiipulan hyvä henki ja yhteinen Emmiina-hanke loivat hyvän perustan onnistuneelle yhdistymiselle. Hallituksen puolesta kiitän kaikkia kiipulalaisia hyvin hoidetusta projektista. Tästä on hyvä jatkaa. Vuoden 2009 toiminnan osalta ammatillinen erityisopetus ja aikuiskoulutus kasvoivat merkittävästi. Sen sijaan kuntoutuksen haasteellinen markkinatilanne jatkui edelleen, minkä takia toiminnan laajuuden sopeuttaminen ja tehostaminen oli välttämätöntä. Tehdyt toimet sekä yhtenäinen Kiipula-brändi luovat kuitenkin jatkossa aiempaa paremmat edellytykset menestyksekkäälle toiminnalle kaikilla osa-alueilla. Kiipulan strategian mukaisesti eri osa-alueet ja niihin liittyvät oheispalvelut tukevat vahvasti toisiaan, luovat keskinäistä synenergiaa ja yhdessä tekevät Kiipulasta edelläkävijän ja vahvan toimijan ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen, elinikäisen oppimisen ja kuntoutuksen alueella. Markku Koponen hallituksen puheenjohtaja 5

6 Iso askel eteenpäin Vuoden 2009 toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnitteluun paneuduttiin erityisellä huolella ja tarmokkuudella. Vuonna 2008 käynnistetyn Perttulan erityisammattikoulun yhdistymisprosessin käytäntöön vienti ja siitä seuranneen toiminnan kasvun hallitseminen onnistuneesti vaati työtä ja toimintojen uudelleenorganisointia monella rintamalla. Myös strategian jalkauttamistyö lähes 400 toimihenkilön organisaatiossa vaati lukuisia yhteisiä keskusteluja ja linjanvetoja, joista saadaan jatkossakin merkittävä hyöty. Yhdentymistä varten valjastetun Emmiina-hankkeen tulokset olivat erinomaiset ja tavoitteet toteutuivat vähintäänkin suunnitellulla tavalla. Toiminnalliset, hallinnolliset sekä moniin tieto- ja laskentajärjestelmiin liittyvät uudistukset ja muutokset vietiin läpi tiukan aikataulun puitteissa. Merkittävästi kasvaneen Kiipulan ammattiopiston häiriötön toiminta ja asiakkaiden tarpeita palveleva, työelämälähtöinen koulutyö jatkui ja kehittyi eteenpäin. Emmiina-hankkeen toimijoita oli paljon. Monet toiminnalliseen organisaatioon liittyvät muutokset koskivat tavalla tai toisella lähes koko henkilöstöä. Haluankin lausua mitä parhaimmat kiitokset kaikille Emmiina-hankkeen osallisille ja koko henkilökunnalle todella merkittävästä ja sitoutuneesta panoksesta toimintavuoden onnistumiseksi. Henkilöstön sitoutuneisuutta ja kiinnostuneisuutta työhönsä kuvastaa mm. osallistuminen vuoden lopulla toteutettuun arvoprosessin kyselyyn, johon vastauksensa jätti peräti noin 250 kiipulalaista. Myös henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tulokset olivat positiivisia. Monessa suhteessa vuosi 2009 kuuluu Kiipulasäätiön historian merkittävimpiin ajanjaksoihin. Hyvällä syyllä voidaan puhua todella isosta askeleesta eteenpäin. 6

7 Vuotta 2009 sävyttivät maailmanlaajuinen syvä taantuma ja työttömyyden voimakas kasvu, mikä teki nopeat valtionhallinnon elvytystoimet välttämättömiksi. Erityisesti ammatilliseen koulutukseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistämistoimiin suunnattiin varoja ja aktiviteettia. Yhteiskunnallisen vakauden ja työvoimapoliittisten tavoitteiden kannalta toimintalinja oli onnistunut ja elvytys vahvisti myös merkittävästi Kiipulan ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja urasuuntapalvelujen volyymia. Myös hanketoiminta ja työelämäpalvelut olivat hyvässä kasvukehityksessä. Epävakaa tilanne haittasi laitoskuntoutustoimintaa ja volyymitavoitteista jäätiin vajaiden ja peruuntuneiden kurssien takia. Ammatillinen kuntoutus on kuitenkin lähivuosina nousujohteisessa kehityksessä Kiipulan menestyttyä hyvin Kelan ammatillisten avokuntoutuskurssien kilpailutuksessa. Kulutuskysynnän hiipuminen haittasi puutarhan kaupallista toimintaa. Työssäoppimisen ohjaus kehittyi puutarhalla myönteisesti ja perustehtävän mukaisesti. Erottuminen muista toimijoista on jatkuvuuden kannalta tärkeää. Kiipulan strateginen perusta ja kilpailukyky nojaavat työelämäsuuntautuneeseen ja monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen ja kuntoutukseen sekä vahvan kehittämisosaamisen kautta muodostuvaan edelläkävijyyteen. Vuoden 2009 tärkeänä tavoitteena oli hakea toiminnallista synergiaa ja luoda operatiivinen organisaatio, joka mahdollistaa joustavan ja moniammatillisen yhteistyön. Kiipulan toiminta laajeni kymmenelle paikkakunnalle. Osaamista yhdistämällä muodostettiin vahvoja toimipaikkoja suuriin kaupunkikeskuksiin lähelle Kiipulan perusasiakkaita. Hyvän perustan aluestrategian kehittämiselle antoivat entistä laajempi ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, kasvanut palvelujen kysyntä sekä hyvät verkostosuhteet tilaajatahoihin. Alueellista toimipaikkastrategiaa kehitetään edelleen ja Kiipulan tunnettuutta erityisesti suurissa Etelä-Suomen kaupunkikeskuksissa pyritään lisäämään. Asiakkaille tarjottavien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta kehitetään niin ikään systemaattisesti. Erinomainen kehitys ammatillisen erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen opiskelijamäärissä siivitti hyvää taloudellista tulosta. Myös työelämäpalvelut ja hanketoiminta saavuttivat tavoitteensa. Kuntoutuksen kehittämis- ja sopeuttamistoimet eivät riittäneet positiiviseen tulokseen, sillä kuntoutuskurssien volyymi jäi noin 10 % suunnitellusta tavoitteesta. Entistä enemmän kentälle jalkautuneet urasuuntapalvelut onnistuivat sen sijaan toiminnassaan ja asiakastavoitteissaan hyvin ja budjettitavoite ylittyi. Uudistuneet tukitoiminnot, hallinto ja prosessituki sekä kehittämis- ja viestintätoiminnoista vastaava visiotiimi, onnistuivat perustoimintoja tukevassa tehtävässään. Yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tunnistaminen, ennakointi ja reagointiherkkyys ovat tärkeitä asioita palvelu- ja asiantuntijaorganisaation olemassaolon ja menestyksen kannalta. Kiipulasäätiö onnistui muutosjohtamisessa ja strategisissa valinnoissaan. Haluankin lausua parhaimmat kiitokset Kiipulasäätiön hallintoelimille niiden antamasta arvokkaasta ja tärkeästä tuesta niin operatiivisessa johtamisessa kuin muutosten ja kehityshankkeiden läpiviennissä. Haluan välittää kiitokset myös lukuisille yhteistyökumppaneille ja palvelujen tilaajille. Haasteellinen vuosi onnistui yhteen hiileen puhaltamalla. Osaavan ja työhönsä motivoituneen henkilöstön avulla voimme siirtyä luottavaisin mielin uudelle vuosikymmenelle visiomme mukaisesti Edelläkävijänä työelämävalmiuksien tukemisessa. Juhani Törmä toimitusjohtaja 7

8 Henkilöstö Kiipulan henkilöstön määrä kasvoi oppilaitosyhdistymisen myötä 368,5 henkilötyövuoteen. Työntekijöiden määrä vuoden lopussa oli 453. Keskeiset toimivaltaa, yhteistoimintaa ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat ja toimintaohjeet päivitettiin uudelle organisaatiolle soveltuviksi. Kaikissa toimipaikoissa otettiin käyttöön sähköinen työajanseuranta. Osaamisen ja työhyvinvoinnin hallintaprosessia uudistettiin koostamalla säätiön työhyvinvointiryhmä ja vastuualuekohtaiset työhyvinvointiringit vastaamaan uudistunutta organisaatiota. Ammattiopiston, kuntoutuskeskuksen sekä hallinnon ja prosessituen tyhyrinkien laatimat työhyvinvointisuunnitelmat toteutuivat käytännön tasolla varsin hyvin. Koko Kiipulan työhyvinvointitoiminnan parantamishankkeena luotiin Parempi varhain -toimintatavat, jotka julkaistiin kirjasena. Kehityskeskusteluja käytiin aiempaa enemmän, mutta tavoitteeksi asetetusta 90 %:n kattavuudesta jäätiin hieman. Henkilöstöstä 85 % kävi kehityskeskustelut. Yhtenäisen osaamiskartoituksen rakentaminen aloitettiin. Henkilöstön osaamiseen panostettiin mm. järjestämällä henkilöstökoulutusta ja työnohjausta sekä tukemalla opintoja. Henkilöstöä perehdytettiin järjestelmällisesti, esimiehiä koulutettiin ja uusien johtoryhmien työskentelyä kehitettiin. Osaamisen kehittämisen tavoitteeksi asetettu kahdeksan työpäivää henkilötyövuotta kohden saavutettiin. Henkilöstön työhyvinvointia on seurattu säännöllisesti QPSNordic-kyselyn avulla joka toinen vuosi. Lokakuussa 2009 toteutetun kyselyn tulosten perusteella voidaan työhyvinvoinnin todeta olevan hyvällä tasolla. Haasteellisesta muutosprosessista huolimatta tulokset olivat jopa parantuneet kahden vuoden takaisista. Erityisesti tyytyväisyys esimiestyöhön kohentui. Työterveyspalvelujen järjestäminen kilpailutettiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma uudistettiin. Syyskauden alusta henkilöstölle järjestettiin kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut kattavasti kaikilla toimipaikoilla yhteistyökumppanina Mehiläinen Työterveyspalvelut. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä pysyi tavoitteenmukaisella tasolla. Henkilöstöä ja organisaatiota yhdistävänä toimenpiteenä toteutettiin syyskauden aikana arvoprosessi, jonka tuloksena syntyivät yhdistyneen Kiipulan uudet tavoitearvot Aikaansaavuus, Rohkeus, Kumppanuus, Kohtuullisuus ja Ihmisyys. Tunnusluku henkilöstömäärä (htv) palkat ja palkkiot (milj. euroa) HEKS-prosessin kattavuus % henkilöstöstä panostus osaamisen kehittämiseen pv/htv sairauspoissaolojen osuus työajasta % 13,1 9,5 9, ,2 3,0 3,8 8

9 Koulutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Opetusministeriön ammattiopistostrategian mukaiset koulutuksen järjestäjäkentän muutokset heijastuivat myös Kiipulan ammattiopiston toimintaympäristöön. Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat järjestäneet yhteistyönsä uudella tavalla ja myös aikuiskoulutuksen toteuttajien verkosto on uudelleen muotoutumassa. Toimintavuonna tehtiinkin aktiivista yhteistyötä eri oppilaitosten, sidosryhmien ja viranomaistahojen kanssa erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen kehitystyössä. Toimintavuosi oli uuden oppilaitoksen käynnistämisen vuosi. Yhdistymisen ja lisäpaikkojen myötä erityisopetuksen määrä kasvoi 60 %, oppilaitoksen koko budjetti ja henkilökunnan määrä 75 %, koulutusalat lisääntyivät neljästä kahdeksaan ja toimipaikkojen määrä kaksinkertaistui. Rahoituksen ja henkilökunnan määrää kasvatti erityisesti lisäys vaikeavammaisten koulutusmäärissä ja asuntolatoiminnassa. Emmiina-hankkeen painopiste siirtyi hallinnollisesta yhdistämisestä oppilaitoksen toimintaperiaatteiden ja -tapojen yhtenäistämiseen. Hyvänä tukena siinä olivat opetussuunnitelmien uudistustyö ja johtoryhmän työskentely. Yhdistyneen oppilaitoksen tuomia synergiamahdollisuuksia kyettiin hyödyntämään hankkeissa, jotka tukivat strategisten painopisteiden: työelämäyhteistyön, yksilöllisen ohjauksen, koulutustarjonnan kehittämisen ja yhteistoiminnallisen työotteen edelleen vahvistamista. Toimintavuosi oli ennen kaikkea uuden organisaation toimintaan saattamisen ja yhteisten toimintatapojen luomisen aikaa. Samanaikaisesti kyettiin hyvin vastaamaan myös tilaajien ja asiakkaiden tarpeisiin mm. kasvattamalla volyymia sekä erityisopetuksessa että aikuiskoulutuksessa. Ammattiopiston johtamista vahvistettiin jakamalla erityisopetus koulutusaloittain kolmen koulutusjohtajan alaisuuteen. Koulutusjohtajilla on koulutusalojen lisäksi erikseen sovittuja vastuita ammattiopistossa ja/tai Kiipulasäätiössä. Asiakaspalvelun vahvistamiseksi opiskelijoiden tukipalvelut yhdistettiin yhteiseksi palveluammattilaisten kokonaisuudeksi, johon kuuluvat opiskelijahuollon erityistyöntekijät, asumisen ja vapaa-ajan ohjaajat, opinto- ja koulutussihteerit ja koulunkäyntiavustajat. Opiskelun tukipalveluille laadittiin kehittämissuunnitelma toiminnan vakiinnuttamiseksi ammattiopistossa. Tavoitteena on kehittää ja lisätä erityistyöntekijöiden konsultoivia palveluja ja ryhmämuotoista toimintaa. Ammattiopiston johtoryhmä laati kehittämisaskeleet uuden organisaation käyttöönotolle ja toiminnan kehittämiselle. Keskeisiä tavoitteita olivat koulutus- ja työryhmänjohtajien vastuiden selkiyttäminen, yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen ja niiden viestintä. Erityistä huomiota kiinnitettiin yhteistoiminnalliseen työotteeseen koulutusjohtajien keskinäisessä yhteistyössä ja yhteistyöhön Kiipulan muiden prosessien kanssa. Perustehtävän, opiskelijan polun toteuttamisessa keskityttiin edelleen moniammatillisen yhteistyön ja ohjauksen syventämiseen. Tiimityöskentelyä ja yhteistoiminnallista työotetta kehitettiin levittämällä yhdistyneiden oppilaitosten parhaita käytäntöjä. Yhdistymistä tuettiin esimiestoiminnalla, työnohjauksella, yhteisillä kehittämispäivillä ja -hankkeilla. Ammattiopiston uudistettu johtosääntö ja siihen liittyvät uudet johtamisjärjestelmät loivat pohjan toiminnan ohjaukselle. Johtoryhmälle ja muille keskeisille työryhmille luotiin toimintatavat ja vuosikellot päivitettiin vastaamaan uutta organisaatiota. 9

10 Laadunhallinnan toimintatapojen kehittämiseksi elvytettiin ammattiopiston laaturinkitoiminta. Ringissä on edustettuina aikuiskoulutuksen ja erityisopetuksen toimijoita ja se toimii erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen prosessien omistajien tukena. Erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen tuloskortteja hiottiin osana koko organisaation tuloskorttien tarkistustyötä. Henkilöstön osaamista kehittämällä tuettiin ammattiopiston kehittämis- ja palvelukeskustehtäviä ja Kiipulan uusia prosesseja (urasuuntapalvelut ja työelämäpalvelut). Erityisopetuksessa kehityskeskustelut käytiin kaikkien työntekijöiden kanssa. Aikuiskoulutuksessa käytiin kehityskeskustelut vuoden 2008 lopulla ja seuraavan kerran ne käydään kevään 2010 aikana, jolloin päästään yhtenäiseen keskustelujen toteutusaikatauluun koko ammattiopistossa. Henkilöstötarpeiden pitkän aikavälin suunnittelua ei toimintavuonna ehditty tehdä, mutta siihen palataan alkuvuodesta Toimintavuonna henkilöstöä oli runsaasti opettaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajakoulutuksissa, joiden kehittämistehtäviä suunnattiin järjestelmällisesti oppilaitoksen tarpeisiin. Toimintatapoja sekä sisällöllistä ja alueellista työnjakoa kehitettiin yhteistyössä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten ja aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa. Erityisoppilaitosten yhteistyöverkosto teemakohtaisine alaryhmineen uudistettiin. Hankkeiden, sisäisen kehittämistyön ja jatkuvan parantamisen avulla tuotteistettiin koulutus- ja konsultointipalveluja tarjottavaksi Kiipulan ulkopuolelle. Ammattiopiston koulutusten markkinointia ja yhteistyötä opiskelijoita lähettäviin tahoihin tehostettiin. Hakijoita erityisopetukseen suhteessa valittuihin oli 1,9 lähinnä poikkeuksellisen suuren valittujen määrän vuoksi. Erityisopetuksen opiskelijamäärätavoite ylittyi ollen keskimäärin 572 ja opiskelijoista 99 % oli erityistä tukea tarvitsevia. Negatiivisten keskeyttämisten määrä oli noin 2 %. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivämäärä ylittyi selkeästi ollen Tavoitteena ollutta viittä yhteishankintakoulutusta ei saavutettu, mutta hankalassa yritysten taloudellisessa tilanteessa toteutettua kolmea koulutusta voidaan pitää hyvänä tuloksena. Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan A-osa otettiin käyttöön lukuvuoden alussa. Siinä määriteltiin ammattiopiston toiminnan periaatteet, toimintaympäristö ja toimintaa ohjaavat näkemykset. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä työstettiin yhteisen osan B-osaa ja alakohtaisia toteutussuunnitelmia, joiden tekemiseen osallistettiin laajasti henkilöstöä. B-osassa täsmennetään yhteisiä toimintaperiaatteita mm. ohjauksen, oppimisympäristöjen ja pedagogisten menetelmien osalta ja määritellään toiminnan arvioinnin ja henkilöstön kehittämisen periaatteet. Alakohtaisten toteutussuunnitelmien rakenne ja sisällöt yhdenmukaistetaan, jotta voidaan arvioida yhteisesti sovittujen toimintaperiaatteiden toteutumista niissä. Opetussuunnitelmatyö jatkuu vielä keväällä Toteutussuunnitelmia uudistetaan vastaamaan entistä paremmin yksilöllistämisen ja henkilökohtaistamisen haasteisiin ja toteutusta kehitetään entistä toiminnallisemmaksi ja työelämälähtöisemmäk- 10

11 si. Opiskelijahallintaohjelma Primuksen käytön laajentaminen koko oppilaitokseen käynnistettiin yhdistämällä Perttulan ja Kiipulan tietokannat ja kehittämällä sisältöä. Seuraavassa vaiheessa kevään 2010 aikana myös aikuiskoulutus liitetään samaan ohjelmaan. Koulutustarjonnan kokonaisuuden pitkän aikavälin suunnitelman tekeminen siirtyi vuodelle Syksyllä käynnistettiin aikuiskoulutuksen ja erityisopetuksen hyvinvointialojen koulutusten yhdistäminen muodostamalla niistä oma työryhmä. Hämeenlinnan seutukunnalla tehtiin selvitys toisen asteen koulutuksesta ja siinä yhteydessä Kiipulan ammattiopiston rooli erityisopetuksen kehittämisja palvelukeskuksena määriteltiin. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä jatkettiin Kiipulan strategisten painopisteiden ja vahvojen alueiden mukaisissa hankkeissa muiden aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa. Janakkalan lukioille tarjottiin mm. lukitestauspalveluja, mutta aikaisempien vuosien tapaista valinnaisaineyhteistyötä ei jatkettu. Kansainvälisessä toiminnassa ammattiopiston strategiaan sopivia hankkeita käynnistettiin useita etenkin yhteistyössä erityisoppilaitosten kansainvälisen verkoston kanssa. Kansainvälinen toiminta organisoitiin uudelleen kokoamalla yhdistyvien oppilaitosten kansainvälinen toiminta ja verkostot. Turkista kotoisin oleva vapaaehtoistyöntekijä Irem Kocaoglu jatkoi Maailmanvaihdon kautta toteutettua vapaaehtoistyöntekijäperinnettä kevätlukukaudella. Kiipulan ja Perttulan ulkopuolisia toimipaikkoja vahvistettiin nimeämällä toimipaikkoihin toimipaikkavastaavat. Loppuvuodesta käynnistettiin uusien toimitilojen hankinta tai vanhojen laajentaminen Hämeenlinnassa, Lahdessa, Vantaalla, Tampereella ja Kouvolassa. Tunnusluku Ammatillinen erityisopetus opiskelijamäärä hakijamäärä/valitut 1,9 1,34 1,5 negatiiviset keskeytykset % 2,0 2,0 2,9 erityisen tuen tarve % opiskelijoista 99,0 97,0 94,5 Ammatillinen aikuiskoulutus koulutuksen volyymi otp opiskelijamäärä palvelujen uudistumisaste % yhteishankintakoulutuksia 3 11

12 Ammatillinen erityisopetus Vuoden 2009 keskeisinä toimintaa ohjaavina tekijöinä olivat Kiipulan ammattiopiston ja Perttulan erityisammattikoulun yhdistyminen ja ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistamistyö. Henkilöstöltä saadun palautteen perusteella vahvistettiin erityisesti lähiesimiestyötä koulutusjohtajien työtä tukevilla työryhmänjohtajilla. Opiskelun tukipalveluiden toimintaa arvioitiin Kansallisen arviointineuvoston järjestämässä kansallisessa arvioinnissa. Arvioinnin tulosten pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelmat toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Opiskelijoiden sijoittumisen seurantakyselyä valmisteltiin toimintavuoden aikana ja uusi, sähköisenä toteutettava kysely otetaan käyttöön vuoden 2010 alusta. Seurannan avulla kerätään palautetta toiminnan edelleen kehittämiseksi. Kehittämistoiminnassa hyödynnettiin useita hankerahoituksia. Kiipulan ammattiopiston, Perttulan erityisammattikoulun ja Arla-instituutin ideoima Koko koulu kasvattaa -hanke jatkui vuodenvaihteen jälkeen Kiipulan ja Keskuspuiston ammattiopiston projektina, jossa yhdistettiin oppilaitoksen arjen toimintaa opiskelijoiden opintoihin. Työelämässä tarvittavien taitojen opiskelua Kiipulasäätiön toiminnoissa, asuntoloissa ja opiskelijoiden vapaa-aikana tehostettiin, samoin niiden opinnollistamista. Hankkeessa hyödynnettiin parhaista käytännöistä oppimista järjestelmällisellä benchmarkkauksella. Hankkeessa edistettiin opiskelijoiden työhyvinvointiosaamista kehittämällä malli työkykypassin suorittamiseksi. Kevätlukukaudella käynnistyi vuosille ajoittuva Kumppanit työssä -hanke, jonka tavoitteena on edistää oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä. Hankkeen toimintana järjestettiin toimintavuoden aikana viisi työelämäjaksoa ja koulutettiin 12 työpaikkaohjaajaa. Työelämäyhteistyötä kehitettiin myös Opetushallituksen näyttötoiminnan kehittämiseen myöntämän rahoituksen avulla. Kevätlukukaudella yhdistyneiden oppilaitosten vanhat näyttötoimikunnat (näyttöelimet) pohtivat järjestäytymistä uudessa oppilaitoksessa. Uusi, yhteinen toimikunta aloitti kaksivuotisen toimikautensa elokuun alussa. Toinen syyslukukauden kokoontumisista toteutettiin yhteistyöpäivänä, jossa oli laajasti mukana työelämän edustajia pohtimassa näyttöjen käytännön järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöhankkeena käynnistyi Sulautettu erityisopetus -hanke, jossa kehitetään sähköisiä oppimisympäristöjä. Erityisoppilaitosten yhteisessä kansainvälisessä Dream College -hankkeessa ( ) kehitettiin opetussuunnitelmatyötä. Seitsemän maan yhteishanke Co-Building a Good Guidance ( ) puolestaan keskittyi opiskelun tukipalvelujen ohjauskäytäntöjen kehittämiseen. Opinnoista tiedottaminen yhtenäistettiin yhteisellä hakijan oppaalla ja opintooppaalla. Opiskelijavalinta toteutettiin yhteisenä keväällä Koulutuskokeiluja kehitettiin ja uudet ohjeistukset laadittiin Kiipulan ja Perttulan parhaita käytäntöjä yhdistäen. Sisäisten koulutuskokeilujen ohjeistuksella tuettiin siirtymiin liittyvää yhteistyötä oppilaitoksen sisällä. Opiskelijoiden tukipalvelut aloittivat toimintansa vuoden 2009 alussa uutena kokonaisuutena. Palvelukokonaisuuden taustalla oli tarve yhdistää opiskelijoille suunnatut tukipalvelut ja vahvistaa niiden asemaa ammattiopistossa ja kytkeä palvelut saumattomasti opetussuunnitelman toteutukseen. Asuntola- ja vapaa-aikaohjaajien kanssa käynnistettiin kehittämistyö 24 tunnin opetussuunnitelman toteutumiseksi koko ammattiopistossa. Kehittämistyötä tuettiin Opetushallituksen rahoittamalla Koko Koulu Kasvattaa -hankkeella. 12

13 Opiskelijoiden vapaa-aikapalvelujen toteuttamisessa Kiipulan ja Perttulan toimipaikoissa hyödynnettiin synergiaetua ja uusia vapaa-aikapalveluja kehitettiin yhteistyössä. Kehittämistyön suunnittelussa hyödynnettiin Kansallisen arviointineuvoston järjestämän arvioinnin tuloksia. Koulunkäyntiavustajat järjestäytyivät omaksi ammattilaisryhmäkseen. Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan ja rooliaan opetuksessa ja ohjaustoiminnassa. Ammattiopiston yhteisten kehittämispäivien ryhmätöissä marraskuussa määriteltiin eri ammattiryhmien rooleja ja ammatillisia vaatimuksia moniammatillisen yhteistyön toteuttamisessa. Syntyneitä kuvauksia hiotaan edelleen ja niitä hyödynnetään seuraavan kehityskeskustelukierroksen ja osaamiskartoitustyön yhteydessä. Toiminnan kehittämisessä hyödynnettiin uusia, laajentuvia verkostoja. Yhteistyötä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa terävöitettiin virallistamalla neljä kehittämistyöryhmää: pedagoginen, viestintä-, laatu- ja kansainvälisyystyöryhmät, joiden toimintaa koordinoi erityisoppilaitosten johdosta muodostuva ohjausryhmä. Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät Tekniikka ja liikenne Puutarhatalous Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemusja talousala Liiketalous ja tietojenkäsittel Valmentava koulutus Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne Liiketalous ja tietojenkäsittely Puutarhatalous Valmentava koulutus Kulttuuriala 10 Sosiaali- ja terveysala 10 Matkailu-, ravitsemus- ja talousala 13 Yhteensä

14 Perustutkintokoulutus Perustutkintokoulutusten toteutussuunnitelmien uudistuksessa painotettiin opiskelija- ja työelämälähtöisyyttä siten, että opetusta voidaan toteuttaa joustavasti ja työvaltaisesti opetussuunnitelmien perusteita opiskelijalähtöisesti tulkiten. Tiimimuotoinen organisaatio ja ryhmänohjaajien säilyminen samoina koulutuksen ajan tukivat koulutuksesta työelämään siirtymävaiheen valmistelun aloittamista heti opintojen alusta alkaen. Koulutuksen toteuttamisessa keskeisellä sijalla olivat perustaitojen oppiminen, työssäoppimisen laatu, ohjaus- ja tukijärjestelmien tavoitteellinen toteutus ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen pääsääntöisesti työssäoppimispaikoilla. Oppimisen ja osaamisen arviointimenetelmiä kehitettiin yhteistoiminnallisesti työpaikkaohjaajien ja työelämän kanssa. Keväällä 2009 valmistuneet opiskelijat saivat tutkintotodistuksen lisäksi näyttötodistuksen. Uusina koulutuksina pilotoitiin Vantaan toimipaikassa työammattikoulutuksia puutarhataloudessa ja kiinteistönhuollossa. Sosiaali- ja terveysalan hoiva-avustajan koulutus siirrettiin Tampereelta Perttulaan, mikä tarjosi opiskelijoille myös asumismahdollisuuden. Perustutkintokoulutusta järjestettiin seuraavasti: Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto (tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma), artesaani Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Liiketalouden perustutkinto (asiakaspalvelu ja myynti, talous- ja toimistopalvelut -koulutusohjelmat), merkonomi Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalous Metsäalan perustutkinto (metsätalouden koulutusohjelma), metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Puutarhatalous Puutarhatalouden perustutkinto (kukka- ja puutarhakauppa, puutarhatuotanto, viherala -koulutusohjelmat), puutarhuri Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Tieto- ja tietoliikennetekniikka Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Puhdistuspalvelut Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (vammaistyö, vanhustyö, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus -koulutusohjelmat), lähihoitaja Autoalan perustutkinto (autotekniikan koulutusohjelma), ajoneuvoasentaja Logistiikan perustutkinto (varastopalvelujen koulutusohjelma), varastonhoitaja Talotekniikan perustutkinto (kiinteistönhoidon koulutusohjelma), kiinteistönhoitaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), elektroniikkaasentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), ICT-asentaja Catering-alan perustutkinto (suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma), suurtalouskokki Puhdistuspalvelujen perustutkinto (siivousalan koulutusohjelma), toimitilahuoltaja Perttula Kiipula Perttula Kiipula, Vantaa Perttula Perttula Kiipula ja Perttula Kiipula, Perttula ja Vantaa Kiipula Kiipula Perttula Perttula 14

15 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavia ja kuntouttavia ryhmiä (Valmentava I) toimi oppilaitoksessa kevätlukukaudella seuraavasti: Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, Valmentava I Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava AVA-ryhmä Liiketalouden valmentava koulutus, LIVA-ryhmä Puutarhatalouden valmentava koulutus, PUVA-ryhmä (kevätlukukaudella) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava TAKOVA-ryhmä Tekniikan ja liikenteen valmentava koulutus, TEVA-ryhmä Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavat VAKOVA-ryhmät (3 ryhmää) Perttula, Lahti ja Riihimäki Kiipula Kiipula Tampere Kiipula Kiipula Työhön sekä itsenäiseen elämään valmentavia ryhmiä (Valmentava II) toimi oppilaitoksessa kevätlukukaudella seuraavasti: Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus, Valmentava II Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ITEVA-ryhmä Itsenäiseen elämään painottuva ITE-ryhmä Kaupanalan tehtäviin painottuva kauppa-tyva-ryhmä Kuvataidepainotteinen valmentava KUVA-ryhmä Luonnonvara-alan tehtäviin painottuva LUVA-ryhmä Vaikeimmin vammaisille soveltuvat TEVAKO-ryhmä ja VAKA-ryhmä Vaikeimmin vammaisille ja autistisille kehitysvammaisille soveltuvat ryhmät (2 ryhmää) Vaikeimmin vammaisille soveltuva opetus Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava VATIVA-ryhmä Forssa Perttula Perttula Perttula Perttula Kouvola Lahti Tampere Hämeenlinna 15

16 Syyslukukaudella yhtenäistettiin ja otettiin käyttöön valmentavan koulutuksen opetusryhmien uudet nimet. Käyttöön otettiin nimet valmentava I, AVA sekä valmentava II, TYVA. Kiipulan toimipaikassa aloitti syyslukukaudella erityisesti autismin kirjon nuorille tarkoitettu strukturoidun opetuksen ryhmä. Tämän lisäksi Kouvolan toimipaikassa käynnistyi myös strukturoidun opetuksen ryhmä. Toimintavuoden aikana käynnistettiin valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opetussuunnitelmien uudistamistyö. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Valmentavan koulutuksen tarjontaa ja toteutusta kehitettiin koulutuksen toimijoiden sisäisenä yhteistyönä. Kehittämistyössä otettiin huomioon myös valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön yhteydessä tehtävät valmentavan koulutuksen linjaukset. Erityisesti sisäoppilaitosmuotoisena toteutetussa valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa kehittämisalueena oli asuntoloissa tapahtuvan itsenäistymistaitojen harjoittelun opinnollistaminen. Tämä tapahtui kehittämällä ohjaustyötä, toimintaan liittyviä järjestelmiä ja henkilöstön välistä tiivistä yhteistyötä Ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen toimintavuotta leimasivat työvoiman poistumasta johtuvat työmarkkinoiden tarpeet, talouselämän lama ja meneillään oleva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Kolmas toimintavuosi osana Kiipulan ammattiopistoa on tuottanut aikuiskoulutukseen kaivattua pitkäjänteisyyttä ja vakautta. Kulunutta vuotta voidaan pitää sekä toiminnallisesti että taloudellisesti onnistuneena kokonaisuutena. Toimintavuosi haastoi aikuiskoulutuksen monella tapaa lunastamaan lupaukset toiminnan joustavuudesta ja reagointiherkkyydestä. Pääasiallisesti kysyntälähtöisten koulutus- ja kuntoutuspalvelujen tuottajana aikuiskoulutuksen oli kyettävä sopeuttamaan toimintansa koulutusmarkkinoilla vallitsevaan tilanteeseen. Aikuiskoulutuksen esimiestyötä kehitettiin Kiipulan yhteisellä koulutusohjelmalla ja työryhmänjohtajien työnohjauksen avulla. Yhteisöllinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen nostettiin henkilökohtaistamisen ja työelämälähtöisyyden ohella toiminnan perustaksi. Yhtenäisten toimintatapojen ja palvelujen kehittämiseksi järjestettiin sisäistä koulutusta mm. koulutuspalvelujen tuotteistamisessa ja kehittämisessä, taloushallinnossa sekä opiskelijan polun eri vaiheisiin liittyvien toimintojen analysoinnissa ja tukemisessa. Aikuiskoulutuksessa keskityttiin koulutusprosessin laadukkaaseen hoitamiseen ja edelleen kehittämiseen. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin ammattiopiston yhteisen opetussuunnitelmatyön linjaukset ja siinä kuvatut aikuiskoulutuksen toimintamallit. Kehitystyötä tehtiin osin yhdessä erityisopetuksen kanssa. Myös tuloskortin mittareiden seurantaa tehostettiin. 16

17 Aikuiskoulutuksen toteutuksessa panostettiin entistä enemmän kumppanuuksiin ja verkostoissa tapahtuvaan toimintaan. Työpaikoilla tapahtuvaa yhteishankintakoulutusta kehitettiin edelleen tiivistämällä yhteistyötä yritysten ja työhallinnon kanssa. Erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden työpaikalla tapahtuvaa koulutusta kehitettiin mm. käynnistämällä ESR-hanke KoutsiHäme Forssan ja Hyvinkään -Riihimäen aikuiskoulutustoimijoiden ja VATES-säätiön kanssa. Aikuiskoulutus toimi kiinteässä yhteistyössä erityisopetuksen prosessin ja kuntoutuksen toimialan kanssa. Yhteistyössä erityisopetuksen kanssa järjestettiin mm. luonnonvara-alan ja talotekniikan työvaltaisia koulutuksia Vantaalla. Urasuuntapalvelujen kanssa toteutettiin ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu-, arviointi- ja ohjauspalveluja. Aikuiskoulutuksessa saavutettiin tavoitteeksi asetettu suoritepäivää. Tavoitteeseen pääseminen edellytti toiminnan vahvistamista ja kasvattamista kaikissa Kiipulan toimipaikoissa. Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusta järjestettiin kysyntälähtöisesti aikuiskoulutuksen vahvoilla osaamisalueilla tekniikan alalla, ohjaavassa koulutuksessa sekä liiketaloudessa ja muilla palvelualoilla. Toimintavuonna selvitettiin edelleen mahdollisuuksia laajentaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle suunnattua koulutustarjontaa. Suunnitelma ko. palvelujen tuottamiseksi ammattiopiston yhteisin voimavaroin käynnistettiin toimintavuoden lopulla. Työhallinto uudisti yrityksille suunnattua yhteishankintakoulutusta. Kyseinen koulutus suunnitellaan ja rahoitetaan yhdessä työhallinnon ja työnantajan kanssa. Toimintavuonna saatiin käynnistettyä kolme yhteishankintakoulutusta. Maahanmuuttajille suunnattuihin koulutuksiin tehtiin useita tarjouksia, mutta toteutukseen asti koulutuksia ei vielä saatu vietyä. Työvaltaisen koulutuksen mallin edelleen kehittämiseen liittyvä KoutsiHäme - hanke käynnistettiin vuoden toisella puoliskolla. Hankkeeseen liittyvä varsinainen koulutustyö käynnistyy vuoden 2010 aikana. Työvoiman palvelukeskusten kanssa järjestettiin edelleen kaikilla toimintapaikkakunnilla palvelukeskusten asiakkaille soveltuvia, pääosin yksilöllisesti toteutettuja palveluita. Lisäkoulutus Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisessä pitäydyttiin työvoimakoulutuksen tavoin aikuiskoulutuskeskuksen vahvoilla koulutusaloilla. Koulutuksen määrän tasaisen kasvun turvaamiseksi koulutusta järjestettiin entistä enemmän päiväkoulutuksena. Koulutusten suunnittelussa huomioitiin Kiipulassa oleviin toimitiloihin sopivat ja sijoitettavat koulutukset. Koulutusta järjestettiin edellisvuosien tapaan erityisesti tekniikan ja liiketalouden työryhmissä aiempia ammatillisia perustutkintoja täydentävinä ammattitutkintoina ja tutkinnon osina mm. tietotekniikassa, taloushallinnossa, myynnissä ja isännöinnissä. Kelan kuntoutusohjelmat OTE-kuntoutuskursseja järjestettiin Kelan kanssa tehdyn jatkosopimuksen mukaisesti Hämeenlinnassa, Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla. Jatkossa OTE-kuntoutus jää palvelutarjonnasta pois ja tilalle tulee uusi avomuotoisen kuntoutuksen tuoteperhe. 17

18 Kela järjesti avomuotoisissa kuntoutuspalveluissa uuden standardin mukaisen kilpailutuskierroksen, jossa ammattiopisto onnistui erinomaisesti. Vuonna 2010 toteutukseen tulevia avomuotoisia kuntoutuskursseja järjestetään kuudella eri paikkakunnalla Etelä-Suomen alueella. Ammatillinen peruskoulutus ja valmentava koulutus Aikuiskoulutus järjesti toimintavuonna koulutuksen järjestämisluvan mukaisilla perusopetuksen paikoilla aikuisille suunnattua datanomikoulutusta. Lisäksi aiemmin ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetty vankilakoulutus siirtyi valmentavana koulutuksena toteutettavaksi koulutustoiminnaksi. Näissä koulutuksissa oli vuoden aikana keskimäärin kaksikymmentä opiskelijaa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät Työvoimapoliittinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus Muu koulutus ESR (ml. työvoimapoliittinen) Koulutuksia Opiskelijoita Opiskelijatyöpäiviä Aiemmin ammatillisen aikuiskoulutuksen muuhun koulutukseen sisältyneet Työelämäpalveluiden koulutukset (opiskelijamäärät ja -päivät) on tilastoitu v alkaen Työelämäpalvelut-prosessissa. 18

19 Kuntoutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Kiipulan kuntoutuskeskus tuottaa ensisijaisesti työikäisille tarkoitettuja ja työelämäsuuntautuneita kuntoutuskursseja sekä arvioivia ja ohjaavia urasuuntapalveluja. Kelan tilaamien palvelujen osuus laitoskuntoutuksena toteutettavien kuntoutuskurssien vuotuisesta suoritemäärästä on ollut pitkään yli 80 %. Muita palvelujen tilaajia ovat Valtiokonttori (veteraanikuntoutus), kansanterveys- ja potilasjärjestöt (RAY:n rahoittamat sopeutumisvalmennuskurssit) ja yritykset (kuntoremonttikurssit). Urasuuntapalvelujen pääasiallisia tilaajia ovat Kela, työhallinto ja työeläkevakuuttajat. Vuoden 2009 keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli pysäyttää vuonna 2006 alkanut kuntoutuspalvelujen määrän laskeva vuosittainen kehitys. Merkittävimmät syyt laskevaan suoritemäärään olivat edeltävinä vuosina Kelan tarjouskilpailuissa menetetyt kuntoutuspalvelut (Tyk-toiminta kaudelta ja sydänkuntoutus kaudelta ), kuntoutuskurssien toteutuminen entistä useammin osallistujamääriltään vajaina ja veteraanikuntoutuksen jo pitkään jatkunut väheneminen. Arvioidun kysynnän perusteella toimintasuunnitelmassa vuoden 2009 suoritetavoitteeksi asetettiin noin kuntoutusvuorokautta. Toimintavuoden suoritemääräksi muodostui kuntoutusvuorokautta, mikä on noin 11 % alle talousarviossa asetetun tavoitteen. Kuntoutuskurssien suurin palvelutuote, ASLAK-kuntoutus, toteutui lähes ennakoidusti, sillä suoritemäärä oli vain 4 % (270 vrk) alle asetetun tavoitteen. Sen sijaan lääkinnällisen kuntoutuksen kurssit jäivät yhteensä 16 % (470 vrk) ja veteraanikuntoutus 34 % (250 vrk) alle suoritetavoitteiden. Eniten talousarviossa asetetusta tavoitteesta (700 vrk) poikkesi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeena toteutettava TEOSTA-kuntoutus, mikä osaltaan osoittaa uuden palvelutuotteen markkinoinnin ja ennustettavuuden vaikeutta. Ainoastaan yhteistoiminnassa kansanterveysjärjestöjen kanssa järjestetyillä sopeutumisvalmennuskursseilla ylitettiin niille arvioitu suoritemäärä (250 vrk). Kelan tilaamien palvelujen osuus kuntoutusvuorokausien kokonaismäärästä säilyi ennallaan ja oli noin 87 %. Kokonaisuutena alle tavoitetason jäänyt suoritemäärä merkitsi myös vuosivaihdon jäämistä merkittävästi talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Aiemman ja toimintavuodelle ennustetun suoritekehityksen määrien vuoksi toimintavuoden tavoitteeksi oli asetettu myös kustannusten alentaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Näistä Tunnusluku * volyymi kuntoutuspäivät asiakasmäärä ammatillinen kuntoutus työelämässä oleville % suoritemäärästä lääkinnällinen kuntoutus ja sopeutumisvalmennus % suoritemäärästä geriatrinen kuntoutus % suoritemäärästä *Vuoden 2007 luvut sisältävät työelämä- ja urasuuntapalveluja. 19

20 syistä vuoden 2009 aikana jouduttiin toteuttamaan jo edeltävän vuoden lopussa välttämättömiksi todetut toimet henkilöstömäärän supistamiseksi. Työsuhteiden päättämisten, tehtävävaihtojen, eläkejärjestelyjen ja lomautusten avulla kuntoutuksen henkilöstömäärää ja -kuluja vähennettiin merkittävästi. Saavutetuista kustannussäästöistä huolimatta toimintavuosi jäi merkittävästi alijäämäiseksi. Toimintavuonna panostettiin henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, uusien menetelmien käyttöönottoon, tuotekehitykseen ja kehittämistoimintaan. Kuusihenkinen ASLAK-kuntoutuksen työryhmä osallistui vuoden aikana työlähtöisen kuntoutuksen verkostokoulutukseen ja työlähtöisen kuntoutuksen menetelmiä otettiin koekäyttöön. Toinen työntekijäryhmä osallistui pientyöpaikkojen työhyvinvointityöhön liittyvän kehittämishankkeen (PUNK) koulutuksiin ja hankkeeseen sisältyvät ensimmäiset palvelut tuotettiin vuoden lopulla. Palveluvalikon uudistamiseksi neljä työntekijää perehtyi sykevariaation mittaamiseen perustuvaan stressin ja siitä palautumista koskevan arviointimenetelmän käyttäjäkoulutukseen. Edellisenä vuonna käynnistynyt epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien kuntoutuksen kehittämishanke (TEOSTA) jatkui. Lisäksi toimintavuonna osallistuttiin Kelan mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeen uuden vaiheen valmisteluun. Hankkeen kohderyhmänä ovat nyt toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret. Kuntoutuskeskuksen kuntoutuspäivät v lähettäjätahon mukaan (yht kuntoutuspäivää) Kansaneläkelaitos 88 % Valtiokonttori 3 % Sosiaali- ja terveysjärjestöt 5 % Muut 4 % 20

21 Ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Kelalle toteutettava ASLAK-kuntoutus muodosti 58 % kaikista kuntoutuksen palveluista. Vuoden 2007 tarjouskilpailussa menetetyn Tyk-kuntoutuksen viimeiset jaksot toteutettiin toimintavuoden aikana ja niiden osuus jäi siten 6 %:iin kokonaisuudesta. Uusia ASLAK-ryhmiä aloitti 42 kappaletta. Kuntoutuskeskuksen aloitteesta toteutuivat yrittäjille, esimiehille ja asiantuntijoille suunnatut ASLAK-kurssit. Tyk-kuntoutuksen päättyminen vaikutti siten, että ammatillisen kuntoutuksen kokonaisuus oli 10 % alhaisempi verrattuna edelliseen vuoteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen osuus muodosti 20 % kaikista palveluista. Perinteisten niska- ja selkäkurssien rinnalla toteutettiin kolme painonhallintakurssia ja yksi elämänhallintakurssi. Sydänkuntoutus menetettiin edellisen vuoden tarjouskilpailussa läppäkuntoutusta lukuun ottamatta rajun hintakilpailun takia, joten sen osuus oli ainoastaan 2 % kokonaisuudesta. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa oli laskua edellisvuoteen verrattuna 40 %. Tulokseen vaikuttivat oleellisesti sydänkuntoutuksen lasku ja tules-kurssien alkaminen vajaina. Geriatriseen kuntoutukseen sisältyivät sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutus ja Lotta Svärd Säätiön rahoittama kuntoutus. Geriatrisen kuntoutuksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna lähes puolella. Kuntoutuskeskuksen asiakasmäärät v lähettäjätahon mukaan (yht asiakasta) Kansaneläkelaitos 76 % Valtiokonttori 3 % Sosiaali- ja terveysjärjestöt 6 % Muut 15 % 21

22 Urasuuntapalvelut Kiipulan ammatillisen kuntoutuksen arviointi- suunnitteluja ohjauspalvelut siirtyivät vuoden 2009 alusta entistä selkeämmin osaksi kuntoutuksen vastuualuetta. Samalla palveluprosessi sai uuden nimen, urasuuntapalvelut, joka on koettu ytimekkääksi ja toimintaa selkeästi kuvaavaksi. Palvelukokonaisuutena urasuuntapalvelut vakiinnutti toimintavuoden aikana paikkansa Kiipulan palvelutarjonnassa. Palvelutuotannon jako kahteen palvelulinjaan, arvioiviin ja ohjaaviin palveluihin, on toiminut hyvin. Kehittämistyötä uudistuvan ja kustannustehokkaan palveluprosessin aikaansaamiseksi tehtiin tuloksellisesti. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta palvelujen tilaajien ja yhteistyökumppanien kanssa on entisestään tiivistetty. Kiristyvässä kilpailussa solmittiin puitesopimuksia uusien tilaajatahojen kanssa. Paikalliset suorat kontaktit TE-toimistoihin ja työvoiman palvelukeskuksiin luovat hyvää pohjaa alueelliselle avomuotoiselle kuntoutustoiminnalle. Edustus Työhönkuntoutumisen palveluverkoston ohjausryhmässä ja verkoston extranet-järjestelmää uudistavassa työryhmässä tarjosivat hyvän mahdollisuuden päästä seuraamaan alan kehitystä ja olemaan hedelmällisessä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa. Yritysyhteistyötä tehtiin enenevässä määrin ohjaavien palvelujen lukuisten työnantajakontaktien muodossa. Ohjaavien palvelujen kysynnän kasvu oli vuoden aikana merkittävää. Toiminta laajeni erityisesti Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla. Tämä oli mahdollista ammattiopiston aikuiskoulutuksen ohjaavan koulutuksen kanssa tehdyllä tiiviillä yhteistyöllä ja jaetuilla resursseilla. Erityisesti työeläkevakuuttajien palvelukysyntä jatkoi kasvuaan, asiakasmäärissä mitattuna yli kolminkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Elinkeinohallinnon tarjouskilpailuissa ja asiakashankinnassa onnistuttiin ja asemaa palveluntuottajana pystyttiin vakiinnuttamaan alueellisesti. Arvioivien palvelujen kysyntä vähentyi, esimerkiksi laitosmuotoisten kuntoutustutkimusten asiakasmäärissä 40 %, mikä oli ennalta odotettavissa. Sen sijaan kaupunkitoimipaikoissa toteutettavat avomuotoiset terveydentilan tutkimukset ovat herättäneet kiinnostusta, ja niitä toteutettiinkin jo Riihimäen ja Lahden toimipaikoissa. Koulutuskokeilujen merkittävä määrällinen kasvu, 22 % asiakasmäärissä mitattuna, toteutui Perttulan erityisammattikoulun Kiipulaan yhdistymisen myötä. Arviointipalvelujen tarjontaa kehitettiin paitsi tuotteistamalla avomuotoisia terveydentilaselvityksiä myös kehittämällä laitosmuotoista kuntoutustutkimusta entistä paremmin myös nuorille kuntoutusasiakkaille soveltuvaksi ammatinvalintaa tukevaksi palveluksi. Urasuuntapalvelujen painopistealueiden muutokset laitosmuotoisesta avomuotoiseen ja arvioivista ohjaaviin palveluihin haastavat organisaatiota edelleen palvelujen ja toimintakäytäntöjen jatkuvaan kehittämiseen. Tiivis verkostoituminen alueellisesti ja valtakunnallisesti, laadukas tilaajan ja asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelutoiminta sekä markkinointi ja viestintä ovat jatkossakin urasuuntapalvelujen keskeisiä menestystekijöitä. 22 Tunnusluku asiakasmäärä asiakasvuorokaudet

23 Työelämäpalvelut Kiipulan työelämäpalveluja on edelleen kehitetty läpi koko organisaation kulkevana palveluprosessina, joka kokoaa Kiipulan moniammatillisen osaamisen palvelemaan ja kehittämään työelämää. Prosessissa on koordinoitu Kiipulan eri palvelukokonaisuuksien työelämäyhteistyötä ja rakennettu yhteistyöverkostoja elinkeinoelämän, työelämän ja rahoittajayhteistyökumppaneiden kanssa. Työelämäpalveluihin on kyetty kiinnittämään eri toimialoilta työntekijöitä, joiden osaamisella on vastattu asiakkaiden työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Työelämäpalvelujen toimintakäytäntöjä hiottiin mm. vahvistamalla prosessin asemaa organisaatiossa ja selkeyttämällä johtamista. Syksyllä prosessia arvioitiin ammattiopiston ja säätiön johtoryhmissä ja tehtiin päätös prosessin liittämisestä aikaisempaa vahvemmin aikuiskoulutukseen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Toimintavuoden aikana asiakkaille tarjottiin räätälöityjä palveluja, joissa kiipulalainen osaaminen yhdistyi. Uusia yritysasiakkaita saatiin ja heidän kanssaan on päästy pitkäjänteiseen yhteistyöhön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisessä. Asiakkaina on sekä julkisen sektorin toimijoita että yrityksiä. Työelämäpalvelujen tarjontaa lisättiin alueellisesti mm. eteläisellä Pirkanmaalla esimerkkinä loppuvuodesta käynnistynyt hanke, Akaan Verkko. Markkinointia suunnattiin myös mm. Lahden seudulle. MUKAVA-hankkeen alla aloitettiin työhyvinvoinnin suunnittelupalvelujen tarjoaminen, jossa liikkeelle lähdettiin hankkeen partnerioppilaitoksista. Kustannustehokkuutta pystyttiin parantamaan tarjousprosessia kehittämällä, eri prosessien välisellä yhteistyöllä ja tehokkaalla henkilöstön käytöllä. Onnistuminen em. tavoitteessa ei kuitenkaan näy prosessin tilinpäätöksessä, koska talouden rasitteena olivat mm. kohonneet kiinteät kulut. Prosessissa työskenteli koko vuoden päätoimisesti vain yksi henkilö, mutta henkilötyövuosia kertyi reilun parinkymmenen henkilön työpanoksista yhteensä noin neljä. Kiipulalla on ennestään kaksi kumppanuussopimusta ja joulukuussa 2009 solmittiin uusi kumppanuussopimus Metsähallituksen kanssa toimintavuoden tavoitteen mukaisesti. Työelämäpalveluissa toteutettiin seuraavia Opetushallituksen rahoittamia työelämän kehittämishankkeita (tyke): Osaamista työhön Työelämäpalvelut toimintaan -sisäisessä projektissa kehitettiin työelämää palvelevaa toimintaa, työelämäpalveluja ja hiottiin yhteen muita tyke-hankkeita. Hanke päättyi vuoden lopussa. Tuottava-hankkeessa kehitettiin pilottiyritysten avulla kaupan alan pk-yrityksille tarkoitettuja, asiakkaan prosesseihin sopeutettuja palveluja. Hanke jatkuu vuonna Yrittäjyyden haasteet liikkuvilla työmarkkinoilla (Liikkuvat 2) hankkeessa tuotteistettiin maahanmuuttajien alkuosaamiskartoitus. Hanke jatkuu vuonna Tulos-hankkeessa jatkettiin v aloitettuja osaamisen ja työn vaativuuden kartoituksia. Hanke päättyi vuoden lopussa. Mukava-hankkeessa kehitettiin ja tuotettiin työyhteisöille ja yrityksille yhdessä heidän kanssaan välineitä työhyvinvoinnin kehittämisen avuksi ja tueksi. Uutena hankkeena syksyllä käynnistyi MUKAVA 2, jossa syvennetään teemoja ja keskitytään organisaatioiden työhyvinvointistrategioiden laatimiseen. ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä -hankkeessa kehitettiin ohjaamisen koulutustuotteita ja välineitä yritysten tarpeisiin ammatillisen osaamisen tarpeiden tunnistamiseksi. TUOTE, tuotekehitysosaamista työelämään -hankkeessa kehitetään oman organisaation tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista. Tykehanke käynnistyi syksyllä Ammatillisen koulutuksen pedagoginen kehittäminen -hankkeen sisältönä on ollut opetustoimen henkilöstökoulutus ja se jatkui koko vuoden. Hanke on osa Opetushallituksen rahoituksella toteutettavaa erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoimintaa (kepa). Tunnusluku yhteisöasiakkaiden määrä asiakasvuorokaudet tarjousten läpimeno % 79,