TEKIJÄT Terttu Vainio Eero Nippala. 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto. Helsinki Suomen Kuntaliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKIJÄT Terttu Vainio Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-108-3. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto"

Transkriptio

1 Terttu Vainio, Eero Nippala Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa ISBN

2 TEKIJÄT Terttu Vainio Eero Nippala 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa (tämä raportti, tekijöinä Terttu Vainio VTT:ltä ja Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta) Edellä mainitut raportit ovat Internetistä saatavissa sivulta k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528; Sivu löytyy myös osoitteesta: kohdasta 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 10 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 2005 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 2005 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 3

4 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Johdanto 5 Tausta 5 Tavoite 5 Toteutus 5 2 Ruotsi Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tilat ja tilahallinto Tilakustannukset 9 Sisäinen vuokra 9 Kustannusvastuunjako 10 Rakennus- vai rakennusosakohtainen poisto? 11 Investointi vai vuosikustannus? 12 Pääomakustannusten ennakointi Sisäilmaongelmien hoito 13 3 Norja Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tilat ja tilahallinto 18 Norjan koulujen kunto Korjauskustannusten ennakointi 23 Kunnossapitokustannukset 23 Peruskorjaustarpeen ennakointi 25 Poistoajat Norjassa Sisäilmaongelmat 27 4 Yhteenveto ja johtopäätökset 29 Yhteenveto 29 Johtopäätökset 30 Haastattelut / henkilöt 31 Haastattelut / organisaatioiden esittely 32 Lähdeluettelo 34 4

5 1 Johdanto Taus austa Suomen kuntien ja vastuuministeriöiden käyttöön tuotettiin tietoa kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennusten sisäilmakysymyksistä ja niiden hoitamisesta sekä tuotettiin malli, jonka avulla tuleva peruskorjaustarve ja -rahoitus kyetään ennakoimaan. Tiedossa on, etteivät sisäilmakysymykset ja rakennuskannan tila ole yksinomaan Suomen julkisen sektorin huolenaihe vaan samojen kysymysten edessä ollaan myös muissa Pohjoismaissa. Tästä syystä kotimaan projektiin haluttiin vertailuaineistoksi ja opiksi kokemuksia muista Pohjoismaista. Tavoit oite Pohjoismaisen selvityksen tavoitteena oli selvittää mikä on Kunkor-talotyyppien eli sosiaali-, terveys- ja opetustoimen rakennusten tila sekä mitä työkaluja käytetään tämän tilan ja tulevien peruskorjaustarpeiden ennakointiin Ruotsissa ja Norjassa missä määrin Ruotsissa ja Norjassa on näissä rakennuksissa kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia sekä miten tällaiset ongelmat siellä käsitellään ja ratkaistaan. Toteutus Projekti toteutettiin helmi maaliskuussa 2006 tutustumalla aihepiiristä julkaistuihin oppaisiin ja koottuihin kokemuksiin (raportin kirjallisuusluettelo) ja haastattelemalla henkilökohtaisesti 13 henkilöä (haastateltujen nimet ja organisaatioiden esittelyt raportin lopussa). Haastateltavat tahot valikoituivat usean eri lähestymistavan kautta. Suosituksia haastateltavaksi pyydettiin sekä Suomen että Norjan ja Ruotsin ministeriöiltä, paikallisilta kuntaliitoilta ja sisäilmayhdistyksiltä sekä Euroconstruct- ja Nordic FM -organisaatioilta. Projektissa oli tehtävänä hakea vertailutietoa Kunkor-projektin osiin A, B ja C. Lähtökohtana kaikille näille kolmelle osalla on olemassa oleva rakennuskanta ja sen tila. Siihen kytkeytyvät suoraan osat B ja C, joissa käsitellään sisäilmaongelmien esiintymistä rakennuskannassa ja ongelmien ratkaisua. Tältä osin vertailutietoa on ollut saatavissa suoraan: sekä ongelmat että ratkaisumallit ovat samantapaisia kuin Suomessa. 5

6 Kohdan A osalta ei voitu edetä yhtä suoraviivaisesti kulttuurillisten eroavaisuuksien takia. Ruotsissa pyritään suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, jotta vältyttäisiin peruskorjauksilta. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat korkeammat, koska suunnitelmalliset korjaukset maksetaan jo vähitellen eikä kertaluontoisina korjaushankkeina. Myös Norjassa on tavoitteena samanlainen korjauskulttuuri, mutta se ei vielä toimi kuin muutamissa edistyksellisissä kunnissa. Koska löydettävissä ei ollut samanlaista peruskorjauksen laskentamalliratkaisua kuin Kunkor A, on aihepiiriä lähestytty kaavion mukaisesti. Rakennuskannan määrään ja kuntoon sekä kunnon kohentamiseen tai säilyttämiseen on keino suunnitelmallinen kunnossapito. Suunnitelmallinen kunnossapito rahoitetaan sisäisillä vuokrilla (Ruotsi) tai tullaan rahoittamaan (Norja). Sisäisten vuokrien taso riippuu siitä, miten vastuut ja kustannukset jaetaan vuokralaisen ja vuokra-antajan kesken. Sisäisten vuokrien ja ennen kaikkea kiinteistöjen yhtiöittämisen myötä on herännyt keskustelu rakennusten poistoajoista. Perinteisesti kirjanpitoarvot eivät ole vastanneet rakennusten todellista arvoa. Vastaavuus nähtäisiin suotavaksi hallinnoitaessa rakennuksia kiinteistöyhtiöiden kautta. 6

7 2 Ruotsi 2.1 Opetus tus-, sosiaali- ja terv erveys ystoimen tilat t ja tilahallin linto Ruotsissa on 290 kuntaa. Kunnat ovat asukasluvultaan jonkin verran suurempia kuin Suomessa, koska maassa on enemmän asukkaita (9 miljoonaa asukasta), mutta kuntia kuitenkin vain 67 prosenttia Suomen kuntien lukumäärästä. Ruotsin väestön määrässä eikä väestörakenteessa ole tapahtunut muutosta viimeisen 10 vuoden aikana. Ruotsin asukasmäärän ennakoidaan kasvavan 9,9 miljoonaan asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Jako työikäisten (20 64 vuotiaat ~ 60 %) ja huollettavien välillä on säilynyt samanlaisena (muut ikäluokat ~ 40 %). Seuraavan 20 vuoden aikana Ruotsin väestön huoltosuhde tulee muuttumaan. Ikäluokkiin vuotiaat kuuluvien osuus tulee vähenemään 55 prosenttiin ja vastaavasti kouluikäisten ja eläkeikäisten osuus kasvamaan 45 prosenttiin. 10 Ruotsin väestökehitys vuoteen 2025 milj vuotiaat Huollettavat 65 - vuotiaat 0-19 vuotiaat Lähde:Statistics Sweden Neljännes ruotsalaisista asuu 12:ssa yli asukkaan kaupungissa. Näistä suurimmat ovat Uppsala ( asukasta vuonna 2005), Malmö ( ), Göteborg ( ) ja Tukholma ( ). Noin neljännes ruotsalaisista asuu alle asukkaan kunnissa, neljännes asukkaan kunnissa ja viimeinen neljännes asukkaan kunnissa. Kuntien keskiarvokoko on asukasta. 7

8 60 % Eri kokoiset kunnat ja niiden asukkaat Ruotsissa kpl % asukkaita % 40 % 20 % 0 % < asukasta: 171 kuntaa asukasta: 68 kuntaa asukasta: 39 kuntaa > asukasta: 12 kuntaa Lähde: Statistics Sweden Ruotsin kiinteistövarallisuuden arvioidaan olevan 450 miljardia euroa, josta julkisen sektorin omistuksessa olevan toimitilakannan osuus on 20 prosenttia. Kaikki valtion rakennukset sekä osa kuntien ja maakuntakäräjien (landsting) rakennuksista on yhtiöitetty kiinteistöyhtiöiksi. Yhtiöitettyjen rakennusten osuus julkisesta rakennuskannasta on kolmannes. Rakennuksista 2/3 on edelleen suoraan julkisen organisaation (kunnan tai maakuntakäräjien) hallinnassa. Valtion kiinteistöjen hallintaa hoiti Ruotsissa aiemmin samanlainen rakennushallitus -tyyppinen organisaatio kuin Suomessa. Kuten Suomessakin, se on sittemmin yhtiöitetty. Yhden yhtiön sijaan Ruotsiin on perutettu useita erillisiä kiinteistöyhtiöitä kuten akateemiset kiinteistöt, ilmailulaitoksen kiinteistöt, postin kiinteistöt, jne. Kuntien vastuulla on peruskouluista 88 prosenttia (4 381 kpl vuonna 2004) ja tätä astetta käyvistä oppilaista 93 prosenttia ( koululaista vuonna 2004). Muita peruskouluopetuksen järjestäjiä ovat mm. saamen yhteisö, yksityiset koulut, kansainväliset koulut ja valtion sisäoppilaitokset. Kuntien ylläpitämiä II asteen oppilaitoksia eli lukioita ja ammattikouluja on 64 prosenttia kouluista (491 koulua vuonna 2004) ja niissä oppilaista 87 prosenttia ( opiskelijaa vuonna 2004). Päiväkodeista 75 prosenttia (6 576 kpl vuonna 2004) ja hoidettavista lapsista 85 prosenttia ( lasta vuonna 2004) kuului kunnallisen sosiaalitoimen piiriin. Laitoshoidossa olevista senioreista 87 prosenttia ( henkilöä) on kunnallisessa laitoksessa ja loput käyttävät yksityisiä palveluja. Terveydenhoidosta keskussairaalatason järjestävät läänit (landsting). Pääsääntöisesti toimitilat on kytketty toimintoon (enhet), esim. rehtori päättää sekä opetuksen järjestämisestä että tiloista. Tehtävien jako toimen (vuokralainen) ja kiinteistön pitäjän kesken vaihtelee tapauskohtaisesti. Kiinteistöstä vastaava taho (vuokranantaja) voi olla kunnan tekninen osasto tai tilakeskus (fastighetskontor) tai kunnan omistama kiinteistöyhtiö (fastighetbolag). 8

9 Kiinteistöyritys Kuntakiinteistöjen pidossa ajankohtaisia kysymyksiä ovat Ruotsin kuntaliiton mukaan energiatalousselvitykset, ilman laatu -kysymykset, systemaattinen palonturvallisuustyö, ympäristöohjelmat, takuuajat rakennushankkeissa (2, 5 vai 10 vuotta), julkiset hankinnat, kilpailukyky tulevaisuudessa ja esteettömyys. Oheisessa nuolikuviossa esitetään Ruotsin kuntaliiton käsitys siitä, miten kiinteistön pito on muuttumassa. Se tuo esille selvästi Ruotsin erilaisen näkökulman rakentamiseen ja kiinteistönpitoon. Ruotsissa kiinteistönpitoa on lähdetty kehittämään teknisistä lähtökohdista ja tästä syystä nämä asiat on sisällytetty osaksi asset management -kenttää. Kiinteistöjen ylläpito on Ruotsissa suppeampi alue kuin Suomessa, missä kiinteistön pitäjän vastuulla ovat monet niistä palveluista, jotka Ruotsissa kytketään suoraan toimintaan eli käyttäjän (vuokralaisen) itsensä maksettaviksi. Asset management Uudis-, lisä- ja korjausrakentaminen, ostaminen ja myyminen, suunnitelmalliset korjaukset, vakuudet, sopimukset? Kiinteistön hallinta Hallinto, käyttö, juoksevat ylläpito tehtävät Käyttäjäpalvelut Tilat, siivoukset, vartiointi, catering, tukipalvelut etc. Lähde: Ruotsin kuntaliitto 2.2 Tilakus ustannuk tannukse set Sisäinen vuokra Ruotsissa kunnan toiminnot saavat kunnan budjetista kokonaissumman, jonka ne voivat haluamallaan tavalla jakaa henkilökuntamenojen, tilojen ja muiden hankintojen kesken. Sosiaali-, terveys- tai opetustoimi ei päätä itse investoinneistaan, vaan ne ovat kunnassa keskitettyjä, poliittisia päätöksiä. Toiminnot ovat maksaneet noin 10 vuoden ajan sisäistä vuokraa tiloistaan. Sisäinen vuokra antaa tietoa tilojen absoluuttisista kustannuksista sekä niiden suhteesta toiminnan kokonaiskustannuksiin ja ohjaa toimintoja taloudellisuuteen mm. tarkoituksenmukaiseen tilojen käyttöön, uusinvestoinneista pidättäytymiseen ja vajaakäytössä olevista tiloista luopumiseen. Vuokranantajana toimii kunnan tasolla keskitetty tilahallinto, joka on joko kunnan sisäinen organisaatio tai kunnan omistama kiinteistöyhtiö. Vuokra voidaan määrätä joko markkinaperusteisesti (internhyra) tai kustannusperusteisesti (internpris). 9

10 Kustannusperusteinen, kohdekohtainen sisäinen vuokra muodostuu pääomakustannuksista, kunnossapitokustannuksista ja käyttökustannuksista. Pääomalle lasketaan valittu korko. Kustannusperustainen, toimintokohtainen sisäinen vuokra määritetään edellisen kohdan tavoin koko toiminnolle ja jyvitetään edelleen kohteille mm. laadun perusteella. Markkinaperustaisessa vuokrassa sisäinen vuokrataso on sama, kuin jos tila vuokrattaisiin vapailta markkinoilta. Vuokrataso on sama kunnan omille toiminnoille ja ulosvuokrauksessa esim. yksityiskouluille. Järjestelmä voi tuottaa voittoa tai tappiota. Jos vuokrat kytketään kustannusperusteiseen kiinteistönpitoon, pitää vuokranantajan ja vuokralaisen kesken sopia: mikä on oikea rakennuksen pitoaika? mikä on oikea vuokrataso pitkällä aikavälillä? miten riskit jaetaan eri osapuolten kesken? jos poistot ja kunnossapitotaso kytketään keskenään, miten vuokrataso määritetään kun rakennuksen kirjanpitoarvo jo on nolla. Markkinaperusteinen vuokran määräytyminen erottuu kustannusperusteisesta suhteessaan investointeihin: poistoajan pituudesta ollaan tarkempia (poistoajat lyhyempiä) mitkä investoinnit vyörytetään vuokraan (tilakeskuksen aloitteesta tehtyjä ei, vuokralaisten aloitteesta kyllä) mikä taho kantaa kustannusvastuun investoinnista (kustannusperustaisessa investointi voidaan rahoittaa suoraan kunnan yleisestä budjetista). Ruotsissa erikoissairaanhoito on maakuntakäräjien vastuualuetta. Tukholman maakuntakäräjillä kiinteistönomistus on keskitetty pääosin Locum-kiinteistöyhtiöön pois lukien kuitenkin ns. strategiset kiinteistöt, jotka maakuntakäräjät joko omistaa suoraan tai on vuokralla pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Muihin sairaalakiinteistöihin sovelletaan joko markkinaperusteisia vuokria tai kohtuullistettua markkinaperusteista vuokraa, kuten menetellään terveyskeskusten osalta. Kustannusvastuunjako Sisäisessä vuokrauksessa ei ole käyttö- ja kunnossapitokustannuksien jaosta vuokranantajan ja vuokralaisen välillä yleistä, yhteistä käytäntöä vaan jako vaihtelee kohdekohtaisesti. Tästä syystä kustannusvertailujen tekeminen (benchmarkkaus) on äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta. Ruotsin kuntaliitto on linjannut perusperiaatteita kustannusvastuun jaolle seuraavasti: vastuu taholla, joka voi vaikuttaa kustannusten kertymään (esim. vuokralainen maksaa itse vesilaskun, koska voi säännöstellä veden kulutusta) vastuu taholla, joka kantaa seuraukset (esim. vuokranantajan kannattaa vastata kantavien rakenteiden kunnossapidosta) 10

11 vastuu taholla, joka voi analysoida panos/tuotos-suhteen (esim. vuokralainen voi vastata sisätilojen kuluvista pintamateriaaleista). Osassa kunnista sisäiseen vuokrasysteemiin on sisällytetty kannustin luopua tiloista ja tehostaa tilankäyttöä. Tyhjät tilat muodostavat kunnalle tilapankin, jonka ylläpitokustannuksista vastaa tilakeskus eli käytännössä tyhjien tilojen kustannukset jakautuvat kaikille tilakeskuksen vuokralaisille. Tilakeskuksissa pyritään tarpeettomat tilat vuokraamaan ulos tai myymään. Rakennus- vai rakennusosakohtainen poisto? Investointi tulee jakaa niille vuosille, jolloin rakennusta käytetään. Näin meneteltäessä poisto kuvaa pääoman vuosikustannusta rakennuksen käyttövuosille. Laskennallisia poistoja ei kuitenkaan käytetä pääomavuokran määrittämiseen. Poistokäytäntöjä on alettu analysoida perusteellisemmin sen jälkeen, kun kunnissa on otettu käyttöön sisäiset vuokrat ja rakennusten hallintaan on perustettu kiinteistöyhtiöitä. Rakennuskohtaisesti poistettaessa kuntien rakennusten poistoajat ovat Ruotsissa: toimistorakennus 50 vuotta, 2 %/v teollisuusrakennus 25 vuotta, 4 %/v erikoisrakennus 33 vuotta, 3 %/v kunnantalo 33 vuotta sairaala 33 vuotta koulu 33 vuotta asuinkerrostalo 50 vuotta. Valtion rakennuksissa käytetään lyhyempiä vuoden pitoaikoja. Yksityisissä yrityksissä kirjanpidolliset poistoajat rakennuksille ovat vuotta, teollisuusrakennuksille 25 vuotta ja toimistorakennuksille 50 vuotta. Ruotsissa on keskusteltu viime aikoina siitä, onko rakennusten käyttöikä lyhenemässä kun erilaisten toimintojen elinkaari lyhenee koko ajan. Elinkaaren lyheneminen näkyy siinä, että rakennuksiin tehdään paljon toiminnallisista syistä perusteltuja peruskorjauksia. Rakennuksiin asennetaan myös paljon teknisiä järjestelmiä, joiden käyttöikä on selvästi lyhyempi kuin monien perinteisten rakenteiden esim. rakennuksen rungon käyttöikä. Myös tämä herättää saman kysymyksen, ovatko poistoajat liian pitkiä talo- ja tietotekniikkaintensiivisille rakennuksille. Ruotsissa on tutkittu rakennusten elinkaaren aikana toteutettujen toimenpiteiden kautta poistokäytännön toimivuutta. Tutkimuksessa rakennukset jaettiin 45 rakennusosaan, joiden poistoajat vaihtelivat rungon 60 vuoden ja pinnoitteiden ja ohjausjärjestelmien 10 vuoden välillä. Tutkimuksen tulos oli, että rakenteiden erilaisista käyttöikäpituuksista ja rakenteiden kustannusosuuksista summautuu lopulta melko sama käyttöikä kuin rakennuskohtaisesti on tapana käyttää, joten tarvetta poistoaikauudistukseen ei tullut. Suurempaa vuotuista poistoa (4 %) voi harkita käytettäväksi vain rakennuksissa joissa on runsaasti taloteknisiä ratkaisuja tai runko on rakennettu lyhyelle pitoajalle (esimerkiksi varasto). 11

12 Tehtäessä korjauksia räätälöidysti vuokralaisen tarpeisiin, voi olla tarvetta huomioida tilojen ja teknisten järjestelmien lyhyt käyttöikä, ettei vuokranantajalle jäisi räätälöinneistä poistamatonta osuutta vuokrasuhteen päättyessä. Se voidaan tehdä jakamalla rakennus tai tila 1. perusjärjestelmään (runko, ilmanvaihto, tms.) 2. asiakasjärjestelmään (väliseinät, sisustus, varustus, tms.) 3. IT-järjestelmään (asiakaskohtainen dataverkko, talotekniikan ohjaus, tms. jota ei korjata vaan uusitaan kokonaan vuokralaisen vaihtuessa). Rakennusosakohtaisia (komponentavskrivning) tai tilakohtaisia (tilamuutos vuokralaisen tarpeeseen) poistoja käytetään harvoin, mutta mikäli näin menetellään, suositeltavina poistoaikoina pidetään: 40 % sähkö-, tele-, hälytys-, tietotekn.järjestelmät 10 vuotta 40 % muu talotekniikka 20 vuotta 20 % rakennustekniikka 33 vuotta. Ruotsissa sekä kuntien että valtion rakennuksissa korjausten poistoaika on lyhyempi kuin uudisinvestoinnin. Toiminnallisissa korjauksissa poistoaika voi olla vuokra-ajan pituus, jopa vain 3 5 vuotta. Investointi vai vuosikustannus? Poistosäännöt kirjanpidossa ja verotuksessa sallivat investoinnin kirjaamisen taseeseen vain jos toimenpide (uudis-, laajennus- ja perusparannustoimenpide) parantaa rakennuksen tasoa. Korjaukset ja ylläpitotoimet, jotka ylläpitävät rakennuksen teknisen ja toiminnallisen tilan ennallaan, olisi kirjattava vuosikustannuksiksi. Ruotsissa suositaan suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja pyritään välttämään isoja investointiluokan korjauksia. Jos kirjanpitolakia noudatettaisiin täsmällisesti, olisivat rakennukset systemaattisesti arvokkaampia kuin kirjanpitoarvo osoittaa. Tästä syystä kiinteistönpidossa on muodostunut käytännöksi määritellä investoinneiksi toimenpiteet, jotka korottavat rakennuksen varustusta toimenpiteet, jotka mahdollistavat vuokrankorotuksen verrattuna alkuperäisen vuokrasopimuksen tasoon toimenpiteet, jotka aiheuttavat suuren säästön käyttökustannuksissa toimenpidekokonaisuudet, joissa on mukana perusparannusta, lasketaan kokonaisuudessaan investoinniksi, vaikka kysymyksessä olisi vuosikorjaus toimenpiteet, jotka budjettitaktisista syistä määritetään investoinniksi. Myös kansainväliset säännöt kulkevat enemmän kohti sitä, että rakennusten kirjanpitoarvo on entistä lähempänä todellista arvoa tai markkina-arvoa. Rakennuksen arvoa voidaan myös korottaa muutoin kuin investoinnin kautta mikäli arvonkorotuksen pitää olla merkittävä, esim. 20 % arvonkorotuksen pitää olla pysyvä korkeampi arvo pitää dokumentoida jäljellä oleva pitoaika pitää olla suurempi kuin 10 vuotta. 12

13 Käytännössä arvon nostoja ei julkisella sektorilla tehdä ilman korjaustoimia, mikäli rakennuksen hallinta ei ole muuttumassa. Arvon korotuksia on tehty rakennusomistuksen yhtiöittämisen yhteydessä. Arvon alennukset tehdään, kun tilat ovat tyhjiä, rakennus puretaan tai rakennus myydään kirjanpitoarvoa alemmalla hinnalla. Pääomakustannusten ennakointi Ruotsista ei löydy Kunkor A -tyyppistä peruskorjaustarpeen arviointimenettelyä yksittäisen rakennuksen peruskorjaustarpeen tai suuremman rakennusmassan korjaustarpeen laskentaan. Lähinnä vastaavana voi pitää samalle aikajänteelle ulottuvaa tilastrategioiden laadintaa. Tilastrategia pitää sisällään konkreettiset, toimenpidetasolle ulotetut budjetoinnit eri aikajaksoille (3 v, 6 v, 12 v). Ruotsin kuntaliiton ohjeistuksen mukaan strategioiden laatimisessa lähtökohtina on otettava huomioon kohteen käyttökelpoisuus, tekninen kunto, talous (kohteen rahavirrat), toimintaympäristöön liittyvät piirteet ja laillisuuskysymykset. Käyttökelpoisuudella tarkoitetaan kykyä vastata nykyiseen käyttötarpeeseen tai muuntojoustavuutta ja sitä kautta kykyä vastata muuttuviin tilatarpeisiin. Talouden osalta oleellisia kysymyksiä ovat odotettavissa olevat korjaustarpeet, esim. ovatko kohteen tulevat korjauskustannukset kohtuulliset. Ruotsissa painotetaan suunnitelmallista kunnossapitoa. Kohteiden sisäisiin vuokriin sisältyy automaattisesti tietyt kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet, jotka kiinteistöä hallinnoiva taho (vuokranantaja) päättää. Näitä kustannuseriä voi pitää pääomavuokran kaltaisina erinä. 2.3 Sisäilmaongelmien hoito Kansainvälisen määritelmän mukaan ilman laatu on huono, mikäli 20 prosenttia tilassa oleskelevista pitää ilman laatua huonona. Ruotsin omien määritelmien mukaan ilman laadun indikaattorina pidetään hiilidioksidipitoisuutta, joka saisi olla enintään 1000 ppm. Ruotsissa sisäilman laatutavoitteen saavuttamista on tutkittu otantapohjaisesti ja havaittu, ettei tavoitteeseen päästä. Tästä syystä kuntaliitto on tarkentanut ohjeistustaan ilmanvaihdosta. Kuntien vaikeuksille tässä löytyy ymmärrystä, koska ilmanvaihdon korjaaminen on kallis toimenpide, jossa hyöty/kustannussuhde voi jäädä heikoksi. Lailla asetettujen ohjearvojen saavuttamista myös valvotaan. Rakennuksen omistajalla on velvollisuus tarkistuttaa kahden vuoden välein ilmanvaihdon toimivuus valtuutetulla asiantuntijalla. Mikäli tarkistuksessa tulee esiin puutteita, ne on korjattava puolen vuoden kuluessa. Tarkistustodistus on oltava esillä rakennuksessa (vert. hissien tai palosammuttimien tarkistustodistukset). Valvontavastuu on kuntien rakennuslautakunnilla. Ruotsissa katsotaan, että työnantajalla on vastuu työympäristöstä ja tästä syystä velvollisuus toimia, mikäli sisäilmasto on huono. Kunnassa työnantajaa edustavat teoriassa poliittiset päättäjät ja lautakunnat, käytännössä kuitenkin asianomaisen kohteen johtaja (rehtori, päiväkodin johtaja, johtava lääkäri tms.). Huolehtiminen terveellisestä työympäristöstä suositellaan kirjattavaksi johtavien henkilöiden toimenkuvaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. rehtori voi asettaa koulun käyttökieltoon. 13

14 Työsuojeluviranomaisilla ja ympäristö-/terveystarkastajilla on lainmukainen oikeus tyhjentää rakennus ja velvoittaa se korjattavaksi, kunhan perusteet tälle toimenpiteelle on hankittu asianmukaisilla selvityksillä. Kunnissa ympäristö/terveyslautakunta on valvova elin, joka vastaanottaa valitukset ja seuraa toimenpiteisiin ryhtymistä. Myös lautakunta voi määrätä rakennuksen/tilan väliaikaisesti käyttökieltoon, mikäli se katsotaan terveysriskiksi käyttäjille. Nämä lainmukaiset oikeudet perustuvat 1977 annettuun työympäristölakiin (arbetsmiljölag) ja 1999 annettuun ihmisten terveyttä suojelevaan lakiin (miljöbalken). Työympäristölaki (2 2) velvoittaa suunnittelemaan ja järjestämään työn niin, että se voidaan toteuttaa terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Työhygieenisten ohjeiden mukaan (2 4) sisäilma, valaistus, melu, tärinä ja vastaavat pitää olla hyväksyttävät; (2 6) aineita, jotka voivat aiheuttaa sairauden tai tapaturman vaaran, saa käyttää ainoastaan kontrolloiduissa olosuhteissa sekä (3 2) työnantajan pitää toteuttaa kaikki toimenpiteet, jotka tarvitaan työntekijän työolosuhteiden sairauden tai tapaturmavaaran ehkäisemiseksi. (3 4) jos työtekijä havaitsee työssään vakavan vaaran, täytyy hänen ilmoittaa siitä työnantajalle. Ympäristölakia pitää soveltaa siten, että ihmisten terveyttä ja ympäristöä suojellaan haitoilta ja vahingoilta. Asuntoja ja toimitiloja pitää käyttää niin, ettei käytöstä aiheudu haittaa ihmisten terveydelle (9 9). Ruotsin kuntaliitto on antanut menettelyohjeet myös varsinaisten sisäilmaongelmien selvittämiseen (6 askeleen kaavio). Heräte sisäilmaongelman selvittelyyn voi tulla joko kohteen käyttäjiltä tai terveysviranomaisilta. Sisäilmaongelman ratkaiseminen Havaitsija: Terve talo-ryhmä / Ympäristö & terveyshuolto / Työterveys / Henkiökunta / Työnantaja / Kiinteistönhoitaja / Vanhemmat / Työsuojelu Askel 1: Tarkistukset ja tiloissa työskentelevien / asioivien kuuleminen Löydökset Toimenpiteet Seuranta Askel 2: Katselmukset Löydökset Toimenpiteet Seuranta Askel 3: Kyselyt / haastettelut Ongelma ratkaistu Ongelma ratkaistu Askel 4: Tutkimukset rakenteet ja tekniset järjestelmät käyttö siivous Löydökset Toimenpiteet Seuranta ympäristöriskit kohdekohtaiset tekijät Löydökset Toimenpiteet Seuranta Ongelma ratkaistu Ongelma ratkaistu Askel 5: Mittaukset valo, ääni, ilmanlaatu, ilmavaihto, kemialliset aineet, lämpötila, mikro-organismit Löydökset Toimenpiteet Seuranta Ongelma ratkaistu Askel 6: Lääketieteelliset tutkimukset ja kohdennetut mittaukset Lähde: Ruotsin kuntaliitto 14

15 Askel 1: Kun sisäilmaongelma tulee esille, on tärkeätä välittömästi mennä paikanpäälle keskustelemaan niiden henkilöiden kanssa, joita ongelma koskee. Samalla tarkastetaan kohteesta yksinkertaiset virheet/virheasetukset (esim. ilmanvaihdon tai lämmityksen säädöt tai viat), jotka voivat olla ongelman aiheuttajia. Askel 2: Mikäli ongelmaan ei löydy yksinkertaista syytä on syytä aloittaa rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien katselmukset. Tässä vaiheessa käytetään yksinkertaisia aistinvaraisia (näkö-kuulo-haju) kuntoarviomenetelmiä sekä keskustellaan myös kiinteistön huollosta vastaavien henkilöiden kanssa. Askel 3: Jos askeleet 1 ja 2 eivät ole tuottaneet ratkaisua sisäilmaongelmaan, on syytä haastatella perusteellisemmin käyttäjiä: kuinka moni on havainnut sisäilmaongelman ja saa siitä oireita. Tätä varten on olemassa vakioituja kyselykaavakkeita kuten Örebro, Göteborg ja Stockholm. Askel 4: Edellisissä vaiheissa kerätyn aineiston perusteella jatketaan yksityis-kohtaisempiin ja rajattuihin tutkimuksiin. Edelleen vältellään monimutkaisia tutkimusmenetelmiä ja mittauksia. Tekniikan lisäksi tässä vaiheessa tutkitaan kohteen ylläpitoa, kohdekohtaisia ominaisuuksia ja myös käyttäjien ominaisuuksia esim. onko joukossa allergikkoja. Askel 5: Mikäli edellä esitetyillä toimenpiteillä ei ole onnistuttu ratkaisemaan sisäilmaongelmaa, on syytä ottaa käyttöön perusteelliset tutkimus- ja mittausmenetelmät ja mittalaitteet. Tässä vaiheessa voidaan tarvita erityisasiantuntemusta. Tutkimuksen kohteita voivat olla ilmanvaihdon toimivuus, lämpötila, ääni, valo, kemikaalit, mikro-organismit tai allergeenit sen mukaan, mitä saatiin selville kyselyllä. Askel 6: Viimeinen vaihtoehto on keskittyä niihin yksittäisiin ihmisiin, jotka korjaavista toimenpiteistä huolimatta voivat huonosti tarkastelun kohteena olevassa ympäristössä. Tällaisten ihmisten lähityöympäristö tutkitaan (mitataan) kohdennetusti. On tärkeätä ottaa heidät vakavasti, koska taustalla voi olla vakava allergia tms. Tukholman koulu- ja päiväkotikiinteistöyhtiöllä (SISAB) on oma ohjeistus sisäilmakysymysten käsittelyyn. Sen määrittelyn mukaan kysymyksessä on sisäilmaongelmaongelma/kosteusvaurio, mikäli kunnossapitäjä ei tiedä, mitä pitää tehdä rakennukselle kaikki vesivahingot kosteusvauriot, joita kunnossapitäjä ei itse kykene korjaamaan tapaus, jossa ihmiset oireilevat ja voivat huonosti. Sisäilmaongelman ratkaisujärjestelmä koostuu seuraavista osista ja ohjeista: tärkeää toimia nopeasti, kun valituksia ilmenee toiminnan aloittamisen lähtökohta on, että valitus on oikeutettu. kerätään kaikki tarpeellinen tieto ongelmasta 15

16 rakennuksen mittaukset tehdään vasta, kun on selvillä, mitä tarkkaan ottaen mitataan ja mitä tarkoitusta varten ja miten tuloksia tulkitaan miksi mitataan? Mitä hypoteeseja on olemassa, onko joku hypoteesi todennäköinen ja miten hypoteesi todennetaan eli millä mittauksilla mitä mitataan? milloin, missä ja kuka mittaa? mitkä olosuhteet vaikuttavat mittauksiin? etukäteisarviot mittaustuloksille? mittauskonsultille asetetut vaatimukset: tekninen osaaminen, kokemus vastaavista tapauksista CV, meriittilistat, referenssit. Sisäilmaongelman käsittely: SISAB Tukholman koulukiinteistöyhtiön ohjeistus Ongelma Ongelmankuvaus Työjärjestys Toimenpidepäätös Tieto kouluun Toimenpiteen suunnittelu Toimenpiteen päätös Terveellisen sisäilman tarkistuslista Silmämääräinen tarkistus Aiemmat tarkastukset, inventoinnit Kosteusepäily Tiedonvaihto asiassa käyttöhenkilöstön tiedustelu Piirustusten läpikäynti Metodin valinta Dokumenttien päivitys Työryhmän perustaminen Konsultin ja urakoitsijan valinta Dokumenttien päivitys Palaute koululle Kokemusten palaute 16

17 Sisäilmaongelman käsittely SISAB Tukholman koulukiinteistöyhtiön ohjeistus Toimenpide -ehdotus V alm is toim enpide Korjaussuunnitelma A rviointi ja kokemusten kirjaaminen 17

18 3 Norja 3.1 Opetus tus-, sosiaali- ja terv erveys ystoimen tilat t ja tilahallin linto Norjassa asuu 4,6 miljoonaa asukasta vuonna Vuoteen 2025 mennessä väestön määrän ennakoidaan kasvava 5,2 miljoonaan asukkaaseen. Väestörakenne on kestänyt samanlaisena viimeiset 10 vuotta. Työikäisen väestön osuus tulee säilymään entisellään (20 64-vuotiaat ~ 60 %), mutta lasten ja koululaisten osuus tulee vähenemään ja eläkeikäisten määrä lisääntymään. Huollettavat Norjassa on yhtä monta kuntaa kuin Suomessa, 431 kuntaa, mutta väestöä jonkin verran vähemmän, joten kunnat ovat hieman pienempiä. Kuntien keskiarvokoko on asukasta. Neljännes Norjan asukkaista asuun yli asukkaan kaupungeissa eli Bærumissa ( asukasta vuonna 2005), Stavangerissa ( ), Trondheimeimissa ( ), Bergenissä ( ) ja Oslossa ( ). Neljännes asuu pienissä, alle asukkaan kunnissa. Neljännes kooltaan asukkaan kunnissa ja viimeinen neljännes asukkaan kunnissa. 18

19 80 % 60 % Eri kokoiset kunnat ja niiden asukkaat Norjassa kpl % asukkaita % 40 % 20 % 0 % < asukasta: 330 kuntaa asukasta: 69 kuntaa asukasta: 29 kuntaa > asukasta: 5 kuntaa Lähde: Statistics Norway Norja koko rakennuskannan kooksi arvioidaan 325 miljoona neliömetriä ja arvoksi miljardia kruunua ( miljardia euroa), josta kuntien ja läänien (fylke) hallinnassa kannasta on 9 prosenttia, 30 miljoonaa neliömetriä. Kuntien kannaksi arvioidaan 24 miljoonaa neliötä, josta puolet kouluja. Peruskoulussa ja alemmassa II toiseen asteen koulutuksessa Norjassa on yhteensä oppilasta ja näiden koulutus on lähes kokonaan kuntien tehtävä. Tätä vanhempien koulutus eli ammattikoulu- ja lukiotaso ( opiskelijaa) ovat maakunnan vastuulla. Kunnat järjestävät myös päivähoito- ja iäkkäiden hoitopalvelut eli huolehtivat tähän tehtävään rakennetuista rakennuksista. Norjassa on päiväkotia, joista kunta omistaa puolet (2 900 päiväkotia) ja niissä päiväkotia käyvistä lapsista noin 70 prosenttia ( lasta). Toisen puolen päiväkodeista omistavat mm. yksityiset perheet, hoiva-alan yrittäjät ja erilaiset aatteelliset järjestöt (kristilliset järjestöt, naisjärjestöt). Vuonna 2002 terveystoimi keskitettiin kokonaan kunnilta valtion hallintaan (sykehus reform). Tämä siirto tehtiin, jotta väestölle voidaan tarjota asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja solidaarinen terveydenhoito. Terveydenhoito on organisoitu alueellisten sairaalayritysten (foretagsmodell) kautta, joiden toimialaan kuuluvat sekä sairaanhoito- että terveydenhoitopalvelut. Sairaalayritysten edellytetään toimivan kiinteistöpääoman suhteen liiketoiminnallisin periaattein. Tämä tarkoittaa tehokasta tilankäyttöä, sekä tilojen että erikoislaitteiden sitomista niiden käyttöön (menojen ja tulojen vastaavuus), todelliseen käyttöikään sidottuja poistoaikoja, jne. 85 prosentissa kunnista kiinteistöistä vastaa tekninen osasto tai erityinen omaisuuden ylläpito-osasto, muilla (opetusvirasto, kunnan liikelaitos ja muut) on kaikilla 5 prosentin osuus. Kunnossapitoon on yleensä kunnan omat työntekijät, mutta jonkin verran käytetään myös ostopalveluita. Vahtimestarit ovat tärkeä linkki välittämään tietoa kohteen kunnosta ja tilasta tekniseen toimeen. 19

20 Rakennuksien pito kuuluu teknisille osastoille, mutta rahapäätösvalta on toimen (enhet) johtajalla (esim. rehtori). Opetustoimen ja sosiaalitoimen käyttöön on osoitettu määräraha yksiköittäin ja sen käytön on saanut toiminnonjohtaja (esim. rehtori) jakaa palkkojen ja materiaalien, kiinteistön pidon ja käyttökustannusten välillä. Käytäntö on johtanut siihen, että rakennusten kunto on päässyt rapistumaan. Koulujen kuntoon on puuttunut Norjan valtiontalouden tarkastuskeskus (Rikrevisjonen report 3: ) ja valtion lapsiasiamies, jonka mukaan monissa kouluissa olosuhteet ovat terveydelle vaaralliset. Norjan valtion hallinnon kunta- ja alueosastolla on vastuu valtion kunnallispolitiikasta ja kuntien ohjauksesta. Kuntien omaisuuden hallinta on kuntien itsehallinnon piirissä. Valtio ohjaa kuntia yleisellä tasolla kunnallislain kautta. Opetus- ja tutkimusministeriö (UFI) johtaa ja vastaa siitä, että fyysinen kouluympäristö on lain (opplæringsloven) vaatimusten mukainen. Kunnallislain mukainen raportointijärjestelmä (Kostra) toimii tiedonsiirtoalustana kuntien ja valtion välillä. Rakennusten kuntoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi muutamissa kunnissa, kuten Oslossa on perustettu kunnan omistamia kiinteistöyhtiöitä hoitamaan omaisuuden hallinnan ja kiinteistön kunnossapitotehtäviä. Kiinteistöjen käyttöä palvelevat hoitotehtävät (energia, vesi, siivous, vartiointi, ulkoalueiden hoito) ovat edelleen toimien itsensä vastuulla. Norjassa jaetaan kiinteistöjen pitoon liittyvät tehtävät omistamiseen, hallintaan ja käyttöön. Omistaja tehtäviin kuuluu kiinteistöjen hankkiminen ja kehittäminen, hallinta osastolle rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien kunnossapito ja korjaukset. Käyttö on siis sidottu tiloissa toimivaan organisaatioon eikä kiinteistöjen hallintaan hoitavaan tahoon. Tässä kohtaa on kuitenkin paineita organisoinnin muutoksiin. Siivous nähdään tärkeänä osana hyvän sisäilman tuottamista ja tästä syystä rakennuksen hallinnasta vastaavat organisaatiot haluaisivat ottaa sen hoitaakseen. Kunnan poliittiset hallintoelimet tekevät kuntien rakennuskantaa koskevat strategiset päätökset. Omistamiseen liittyviä strategisia kysymyksiä ovat esim. minkä tyyppisiä tiloja aiotaan omistaa, investoida, peruskorjata ja purkaa. Strateginen päätöksen teko perustetaan investointi- ja kokonaistaloudellisuuslaskelmiin. Investoinneille lasketaan vuosikustannukset ja asetetaan tältä pohjalta vuokratulotavoitteet. Tilojen kuntostrategia määrittää, pidetäänkö tilat korkealuokkaisina koko ajan vai annetaanko tilojen kulumisen hieman näkyä tai onko talotekniset laitteet ja kojeet uusittava ennen kuin ne rikkoontuvat vai uusitaanko ne vasta rikkoutuessa. 20

21 Omistaja päättää myös energiataloudesta, ympäristöstrategiasta, sisäilmastoon liittyvistä kysymyksistä, jätehuollosta ja kierrätyksestä. Myös turvallisuus on tärkeä osa tilastrategiaratkaisuja. Siihen kuuluu mm. päätökset kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmistä. Taktinen taso toteuttaa omistajan strategiset päätökset käytännössä sekä organisoi tilojen ylläpidon ja hoidon suunnittelun. Sille kuuluu myös budjetointi ja taloudellinen ohjaus sekä yhteyden pito (mm. vastuiden jako) tilojen käyttäjien ja vuokralaisten kanssa Operatiivinen taso käsittää ne toimet, jolla rakennuksen ja tilojen rakennustekninen kunto, esteettinen laatu ja käyttäjien palvelukyky säilyvät strategian mukaisella tasolla. Nämä kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet tilaa osin taktinen taso ja osin tilojen käyttäjät. Yleensä taktinen taso (kunnan tekninen toimi tai kiinteistöosasto) huolehtii rakennuksen ulkovaipan, rakenteiden, talotekniikan, lämmityksen, ilmanvaihdon ja sähköjärjestelmien toimivuudesta, kunnosta ja ylläpidosta. Käyttäjä/vuokralainen (koulu, päiväkoti) vastaa itse sisätiloista ja sisäpinnoista, siivouksesta ja puhtaanapidosta sekä itse tekemistään asennuksista. Korjaus-, kunnossapito- ja ylläpitotehtäviä voivat hoitaa kunnan palveluksessa olevat henkilöt tai ne voidaan tilata yksityisiltä palveluyrityksiltä. Norjan koulujen kunto jälkeen kunnat velvoitettiin tarkistamaan ja hyväksymään sosiaali- ja terveystoimen rakennusten ulko- ja sisätilojen kunto sekä fyysinen ja psykososiaalinen toimintaympäristö sekä asettamaan tavoitteet kunnossapidolle ja suunnittelemaan korjaustoimenpiteet. Toimenpidevelvoitteet koskevat erityisesti niitä kuntia, jotka saavat valtiolta avustusta. Kuntien tiloista 60 prosentille on tehty vaaditut toimenpiteet 2005 mennessä. Koulujen kunnosta on tehty selvitys vuosina , missä niiden kuntoa ja käyttökelpoisuutta on arvioitu neliportaisella asteikolla. Otannassa oli mukana 671 koulua 109 kunnasta. Koulujen kuntokartoituksen perusteella koulut jakaantuivat kuntoluokkiin seuraavasti: 0. ei oireita, huomattavan hyvässä kunnossa ja vain pieniä poikkeamia uudisrakentamistasoon 11 % 1. heikkoja oireita, hyvä tai tyydyttävä kunto, missä kaikki lait ja asetukset saavutetaan, joitakin kulumia tai eroja uudisrakentamistasoon 31 % 2. keskiraskaita oireita, tietty määrä teknistä parantamista vaativia vikoja ja poikkeamia / alittaa lakien ja asetusten vaatiman tason 44 % 3. raskaita oireita, laajoja vaurioita, vikoja tai puutteita, laaja tarve tekniselle parantamiselle, alittaa lakien ja asetusten tason 14 %. Kunnan varallisuudella ei ole systemaattista merkitystä koulujen kuntoluokkiin. Uusimmat koulut ovat luonnollisesti kuntoluokaltaan parhaimpia, aikana rakennetut koulut ovat kuntoluokaltaan samaa tasoa. Kuntoisuusluokka keskiarvona mitattuna vaihteli rakennuksen iän mukaan seuraavasti (asteikko 0 3): 21

22 ennen vuotta 1951 rakennetut keskiarvo 1, rakennetut keskiarvo 1, rakennetut keskiarvo 1, rakennetut keskiarvo 1,52 vuoden 1981 jälkeen rakennetut keskiarvo 1,28 Ratkaisu esiin tulleisiin ongelmiin on ammattimainen kiinteistönpito ja elinkaarikustannusajattelu, joka pitää sisällään pitkälle aikavälille laaditut kunnossapitosuunnitelmat. Koulujen kunto Norjassa otantatutkimuksen mukaan Koulujen kunto ikäluokittain 22

23 Koulujen kunto rakennusosittain 3.2 Korjausk orjauskus ustannus tannusten ennakoin ointi Kunnossapitokustannukset Norjalaisten teorian mukaan tulee edullisemmaksi pitää hyvä rakennus hyvässä kunnossa kuin huonokuntoinen rakennus edes siinä kunnossa, mitä se on. Teorian taustalla on oheinen käyrästö. Kuvan vasemmassa laidassa kuvataan tilannetta, jossa kunnossapitotoimenpiteitä tehdään vain tarpeen ilmaantuessa (punainen käyrä). Kuvan oikeassa laidassa esitetään tilanne, jossa panostetaan paljon suunnitelmalliseen korjaustoimintaan (keltainen käyrä). Molemmissa tapauksissa kokonaiskustannukset ovat korkeammat, kuin jos sopivassa suhteessa harjoitetaan suunnitelmallista ja tarpeen mukaista korjaamista (optimialue). Kunnossapidon kustannukset Kustannusopitimi Kunnossapidon määrä Yhteiskustannus Suunnitelmallinen Suunnitelmallinen kunnossapito kunnossapito Kunnossapito esiintulevien tarpeiden mukaan mukaan Teorian perusteet voidaan havainnollistaa myös oheisella tolppakuvaajalla, joka konkretisoi korjaustarpeen kehittymisen ajan funktiona. Rakennuksen vauriokorjaukset kannattaa siis toteuttaa mahdollisimman pian vaurion ilmettyä. Vaurio pahenee aikaa myöten ja saattaa vaurioittaa muita rakennusosia, jolloin korjauskustannuksiin tulee kerrannaisvaikutuksia. 23

24 Norjan byggforskningsinstitutin mukaan suunnitelmallisen kunnossapidon tavoitetaso on 100 kruunua/neliö (13 euroa/neliö) koulurakennuksissa vuonna Jos rahaa käytetään tätä vähemmän, syntyy akuutteja vikoja, ( tulipaloja ), jotka priorisoidaan ja tämä sekoittaa suunnitelmallisen kunnossapidon vuosiksi eteenpäin. Koulujen osalta on selvitetty kunnossapitoon käytetty rahamäärää. Alla olevassa taulukossa ensimmäinen sarake on kuntien itsensä (poliittinen päätös) asettama tavoitteellinen taso ja toinen sarake toteutunut taso eli se, minkä koulujen rehtorit ovat osoittaneet toimintamenoista rakennusten kunnossapitoon. 75 prosenttia kunnista katsoo, että tavoitteellinen taso olisi yli 70 kruunua (9 euroa), mutta vain 14 prosenttia kunnista yltää tälle tasolle. Keskimääräinen kunnossapitokustannus neliötä kohden on 32 kruunua (4 euroa) vuodessa. Tämä jää huomattavasti alle 24

25 Norjan byggforskningsinstitutin arviosta, jonka mukaan rahaa pitäisi kulua 100 kruunua (13 euroa) vuodessa per neliö. Peruskorjaustarpeen ennakointi Norjassa kuntien rakennuskannan tilan analysointiin on käytetty Multi Map - järjestelmää, jossa etsitään vastauksia kysymyksiin: kuinka suuri on rakennuskannan tekninen peruskorjaustarve? mikä on rakennusten toiminnallisuuden nykytilanne? tyydyttävätkö rakennuskannan toiminnalliset ominaisuudet tulevan toiminnan tarpeet? Analyysijärjestelmä selvittää tutkimuksen kohteena olevan rakennuskannan toiminnallisen arvon sekä lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Mallin perusominaisuus on, että tilaaja määrittelee haluaako se karkean strategisen arvion rakennuskannan tilasta vai yksityiskohtaisen rakennuskohtaisen arvion tilanteesta (pyramidikaavio). Rakennuksen tila Rakenteet LVIS Karkea tilannekartoitus: rakenne, sisäilma, toiminnallisuus, joustavuus Korjauskustannusarvio Korjauskustannus suunnittelu Projektointi Lähde: Multiconsult Karkeimmalla tasolla käydään läpi vain rakenne, sisäilma, toiminnallisuus ja muuntojoustavuus. Yksityiskohtaisin selvittämistaso vastaa korjaushankkeen suunnittelua. Analyysijärjestelmään kuuluu kyselyä kohteesta rakennuksen isännöitsijältä, käyttäjiltä/vuokralaisilta ja talonmieheltä/käyttöhenkilöstöltä. Kysymyksillä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: rakennuksen ja tontin perusdataa: rakennuksen liittyvät perustiedot kuten laajuus ja rakennusvuosi, paikkakunta, omistaja, tontin omistaja, liittymät jne. rakennuksen perusominaisuuksia: rakennuksen fyysiset ominaisuudet: tilavuus, kerrosala, rakennusmateriaalit, teknisiä tietoja: missä kunnossa eri rakennusosat ovat ja mikä on talotekniikkavarustus. Rakennusosia arvioidaan asteikolla 0 = uusi 3 = vaatii uusimisen tilojen toiminnallisuutta: millainen on eri tilojen toiminnallisuus ja palvelukyky käyttäjän (isännöitsijä, vuokralaiset, muut käyttäjät) näkökulmasta 25

26 tontin vuokra-aika tai omistustilanne, vuokran suuruus, pysäköintimahdollisuudet, liikenneyhteydet, tontin sijainti, rakennusoikeus, rakennuksen arvo jne. Koko rakennuksen osalta annetaan arvio sijoittamalle se oheiseen nelikenttätarkasteluun. Nelikenttä muodostuu muuntojoustavuuden ja toiminnallisuuden kombinaatioina ja tuloksen tehtävä on auttaa päättämään toimenpiteet yksittäisen rakennuksen kohdalla: Tilojen osalta arviointi koskee sekä teknistä kuntoa että toiminnallisuutta ja taloutta. Rakennukset/tilat sijoitetaan 4 luokkaan: uudet, korjatut, korjaustarpeessa olevat ja terveyden tai talouden kannalta riskikohteet (terveysriski: sisäilma tai konkreettisesti rakenteiden kunto; taloudellinen riski: joko korkeat korjauskustannukset tai sopimattomuus nykykäyttöön). Lähde: Multiconsult Periaatekaavio rakennuksen elinkaaren aikana tarvittavan rahamäärän arvioinnista. Peruskorjaukset ajoitetaan karkeasti ja diskontataan nykyarvoksi (kuvan yläosa). Kaikki nykyarvoiksi lasketut kuluerät jaetaan tasaisesti koko rakennuksen elinkaaren ajalle annuiteettimenetelmällä (kuvan alaosa). Lähde: Multiconsult 26

27 Korjaushankkeiden kustannusarvio tehdään rakennusosa-arviona. Jokaiselle rakennusosalle ja vaurioluokalle on valmiiksi laskettu korjauskustannusarvio. Kun tarvittavien rakennusosien kuntoarvio on tehty ja tiedot yhdistetään vauriota vaan kustannustietoon saadaan laskettua koko hankkeen korjauskustannusarvio. Poistoajat Norjassa Norjassa rakennusten poistoajat vaihtelevat vuoteen. Valtion rakennusten poistoaikana on käytetty tyypillisesti 60 vuotta, jolle annuiteetit on laskettu. Eniten käytetty poistomenetelmä Norjassa on lineaarinen poisto. Rakennus poistetaan elinaikana joka vuosi tasasuuruisella poistolla. Norjassa käytetään myös annuiteetti poistoa. Tekninen pitoaika riippuu seuraavista tekijöistä: Materiaali: materiaalien tekniset ominaisuudet Suunnittelu: millaisia ovat suunnitteluratkaisut eri materiaalien suhteen Tekninen toteutus: rakennustyön laatu Ympäristö: ilmasto-olosuhteet, mekaaninen, kemiallinen biologinen kuormitus Kunnossapito: millainen kunnossapitostandardi rakennuksella on ollut Toiminnallinen pitoaika riippuu käyttäjän tarpeiden muuttumisesta rakennuksen käytön aikana. Toisaalta myös viranomaiset vaativat rakennukselta mm. palonkestoa, hyvää sisäilman laatua, energiatehokkuutta. Yksittäisen rakennusosan kohdalla käytäntö on osoittanut, että paljon teknistä pitoaikaa nopeammin saavutetaan toiminnallinen pitoaika. Esteettinen pitoaika riippuu kunkin ajankohdan trendeistä, suunnittelusta ja rakennusten kunnossapidon laadusta. Heikko kunnossapito aiheuttaa teknisen pitoajan lyhenemistä nopeasti. Taloudellinen pitoaika vaihtelee talotyypeittäin jopa kymmeniä vuosia, keskimääräisinä aikoina pidetään: väliaikaiset rakennelmat alle 10 vuotta teollisuus-, varasto- ja kauppahallit vuotta teollisuusrakennukset 30 vuotta opetusrakennukset, terveydenhoitorakennukset, liike- ja toimistorakennukset, sosiaalirakennukset 60 vuotta korkealuokkaiset julkiset rakennukset 120 vuotta. 3.3 Sisäilmaongelmat Norjassa ei ole yleisesti käytössä sisäilma-ryhmän kaltaista käytäntöä eikä ohjeistusta sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Käyttökiellon voi antaa työterveysorganisaatio. Norjassa hyvän käytännön esimerkkinä pidetään Oslon koulukiinteistöyhtiötä, jolla on oma sisäinen asiantuntijaryhmä sisäilmaongelmien hoitamiseen. Koulu- 27

28 kiinteistöyhtiö yrittää olla aktiivinen ja toimia ennen ulkopuolisten (mainittu työterveys) puuttumista. Norjalaisen teorian mukaan hyvä sisäilma koostuu: ilmanvaihtosysteemistä harkitut rakennusmateriaalit tiivis vaippa (vesikate, ikkunat, ovet ja julkisivut) mahdollisuus avata ikkuna ei täyteen ahdettuja luokkia siivoukseen panostettava ulkovaatteita ei saa tuoda luokkahuoneisiin. Norjassa pyritään aktivoimaan tilojen käyttäjiä sisäilma- ja energiakysymyksissä. mm. koululaisille on kehitetty ohjelma. 28

29 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteen eenveto Ruotsissa ja Norjassa on väestön keski-ikä vanhempi kuin monissa muissa maissa, mutta ero on kaventumassa, kun muu maailma ottaa ajan myötä kiinni läntiset teollisuusmaat. Historiallisista syistä näissä maissa koko maan rakennuskanta ja erityisesti julkinen rakennuskanta on vanhempaa kuin Suomessa. Tästä syystä monet julkiset palvelut toteutetaan vanhoissa tiloissa, joita ei ole suunniteltu nykyiseen käyttöönsä ja tarpeisiin. Rakennusten ikärakenteen ja kiinteistönpidon organisoinnin takia rakennusten kunto on päässyt rapistumaan. Syynä tähän pidetään mm. sitä, että vastuu kiinteistöistä on ollut hajautettu ja integroitu tarjottavaan palveluun. Esim. koulutoimessa rehtorin budjetti on sisältänyt rahat sekä opetukseen että kiinteistönpitoon. Tämän tyyppinen menettely ei ole toiminut, ja siksi molemmissa maissa asiantilaan on puututtu. Kiinteistöjen hallinnassa on molemmissa maissa tapahtumassa muutoksia, kun kiinteistöjen omistus ja pito ollaan eriyttämässä terveys-, sosiaalija opetustoimen yhteydestä erityisiin tilakeskuksiin tai kiinteistöyhtiöihin. Isoissa kaupungeissa sekä valtion omistamien kiinteistöjen osalta on kiinteistönpito irrotettu niissä tehtävästä palvelutuotannosta julkisiin kiinteistöyhtiöihin. Molemmissa maissa kiinteistöyhtiöt (= vuokranantaja) pitävät huolta nimenomaan rakennuksista, käyttäjäpalvelut ja käyttömenot ovat edelleen toimien itsensä (= vuokralaisten) omia hankintoja. Pienissä kunnissa omistajataho on edelleen kunnan sisäinen organisaatio. Kiinteistön omistajan päätetehtäviin kuuluu tietää rakennustensa kunto ja toimia rakennuttajana sekä uudis- että korjaushankkeissa. Ruotsissa ja Norjassa ei ole tapana käyttää projektinjohtokonsultteja. Isoissa kiinteistöyhtiöissä on myös omat kuntotutkijat vaikka näitä palveluja voidaan ostaa myös ulkopuolelta. Olipa kiinteistöjen omistus järjestetty kiinteistöyhtiön tai kunnan oman organisaation sisällä, on toimilta alettu periä sisäistä vuokraa tiloista. Sisäinen vuokra voi olla määritetty kustannusperusteisesti (yleisin tapa) tai markkinaperusteisesti (harvinainen). Molemmissa maissa korostetaan kiinteistöstrategiaa ja siihen liitettyä, suunnitelmallista kiinteistöjen kunnossapitoa. Kiinteistöstrategia ja siihen liittyvä rahanmeno johdetaan teknisistä, toiminnallisista ja taloudellisesta tarpeista ottamalla huomioon myös säännökset ja toimintaympäristö. Tätä kautta määritetään pääomavuokran osuus. 29

30 Pääomavuokraa ei saa määrittää kirjanpitopoistojen mukaan, koska suunnitelmallisen kunnossapidon takia kirjanpitoarvot ovat matalia suhteessa kohteiden todelliseen kuntoon. Kiinteistöjen yhtiöittämisen myötä kuitenkin tavoitteena on, että kiinteistöjen kirjanpitoarvo vastaisi rakennuksen todellista arvoa. Molemmissa maissa on säädetty lakeja, jotka velvoittavat rakennusten omistajia ja työnantajia järjestämään terveellisen sisäilman. Ruotsin lait ovat Miljöbalken, Arbetsmiljölagen ja Hälsoskyddslagen. Lakien säätämisen taustalla ovat sisäilmaongelmat, jotka molemmissa maissa ovat yleisiä. Lainsäädännöllä mm. velvoitetaan tarkistamaan ilmanvaihtolaitteistojen kunto joka toinen vuosi sekä korjaamaan tarkastuksessa ilmenneet viat. Kokemusten mukaan sisäilmavalitukset ovat aina olleet aiheellisia ja niihin on löytynyt jokin tekninen syy. Niiden perusteella Ruotsin kuntaliitto että kiinteistöyhtiöt ovat laatineet ohjeistuksia miten menetellä ongelman esiin tullessa. Ohjeissa korostuu nopea, mutta järkeväntuntuinen, ihmisläheinen mutta kuitenkin tekniikkalähtöinen reagointi ja ongelman selvittely. Selvittelyssä lähdetään siitä, että valituksiin reagoidaan nopeasti ja paikan päällä käyden selvitetään yksinkertaiset syyt heikkoon sisäilmaan. Mikäli yksinkertaista syytä ei löydy, siirrytään askel kerrallaan perusteellisempiin tutkimus- ja mittausmenetelmiin. Vasta viimeisenä keinona turvaudutaan lääketieteeseen. Norjasta sisäilmaongelmille ei löydy käsittelyohjeita. Omistajat / ylläpitäjät valitsevat oman menettelytapansa kohdekohtaisesti. Norjassa on lähestytty ongelmaa toistaiseksi käyttäjien suunnasta ja valistettu, miten vaatia parannusta tilanteeseen. Sosiaali- ja opetustoimen sisäilmaongelmien hoitamista haittaa se, että kunnan sisällä ei tohdita puuttua toisen toimen hoitoon. Tilanne muuttuu kokonaan toiseksi, jos valvottava taho on julkinen kiinteistöyhtiö tai yksityinen palveluntarjoaja. Sisäilmakysymyksiä ei myöskään ole tutkittu eikä opetettu alan oppilaitoksissa, kuten on tehty Ruotsissa ja Suomessa. Johtopäätök opäätökse set Suomen kannattaa tehdä yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa rakentamisen, kiinteistönpidon ja sisäilmakysymysten saralla, koska aihepiiriin liittyvät kysymykset ovat yhteisiä. Tässä projektissa Ruotsista löytyi tietoa erityisesti sisäilmakysymyksistä. Norjasta löytyi tietoa rakennuskannan kunnon ja käyttökelpoisuuden arviointimenetelmistä sekä käyttö- ja pääomakustannusten ennakoinnista. Ruotsissa ja Norjassa on useita esimerkkejä omistusjärjestelyistä, joissa yhteen kiinteistöyhtiöön on keskitetty paljon rakennuksia. Kiinteistöyhtiölle on annettu vapaus ostaa, myydä, vuokrata tiloja (myös ulkopuolisille) ja korjata tiloja. Ammattimaisesta kiinteistönpidosta on hyviä kokemuksia. Yleensä kiinteistönpidossa on saatu aikaan sekä säästöjä että toimivia ja hyväkuntoisia tiloja. Ruotsissa ja Norjassa on havahduttu suunnitelmalliseen kunnossapitoon keinona kiinteistöpidon kustannusten kurissa pitämiseen sekä aktiiviseen omistajapolitiikkaan, jossa pyritään toimiviin tilaratkaisuihin. Tätä tehtävää varten laaditaan kiinteistöstrategia, jonka laatimisessa lähtökohtina otetaan huomioon kohteen käyttökelpoisuus, tekninen kunto, talous (kohteen rahavirrat), toimintaympäristöön liittyvät piirteet ja laillisuuskysymykset. 30

31 Ruotsissa sisäilmaongelmien käsittelyyn on paneuduttu. Siellä velvoitetaan lakisääteisesti ennaltaehkäisyyn (sisäilman laatuvaatimukset ja ilmanvaihdon kontrollit) ja on ohjeistettu, miten menetellä ongelmien ilmetessä olivatpa ongelmat helposti tai vaikeasti ratkaistavissa. Haasta tattelut/henkilöt Sveriges Kommuner och Landsting (Stockholm) Linda Andersson (fastighetsekonom) Magnus Kristiansson (handläggare) Sisab (Stockholm) Per Thunman (Chef Information och Lokalutveckling) Peter Eklund () Nina Wahlberg (Miljöansvarig) Locum (Stockholm) Gunnel Forsberg (financial director) Susanne Bovallius (controller) Undervisningsbygg (Oslo) Marit Thorsen (informationssjef) Roy Sypriansen (økonomisjef) Marianne Stokkereit Aasen (eiendossjef) Norsk innemiljøorganisasjon (Oslo) Sverre B. Holøs (leder) Multiconsult (Oslo) Svein Bjorberg (FoU ansvarig) Anders Larsen (Bygningsforvaltning) 31

32 Haasta tattelut/or elut/organis ganisaa aatioiden esit sittely Vuoden 2005 alusta Ruotsin paikallisviranomaiset (290 kuntaa ja 18 maakäräjää) ovat toimineet yhteisenä Sveriges kommuner och landsting -nimisenä järjestönä. Sen tehtäväkenttään kuuluvat jäsenkunnan hallinnolliset, ammatilliset ja työmarkkinapoliittiset kysymykset. Se ajaa ja tukee paikallishallinnon itsenäisyyttä. SKL:ssä on 445 työntekijää, joista toimitilakysymyksiin on erikoistunut 4 henkilöä. Nämä sijoittuvat organisaatiossa Tillväxt och samhällsbyggnad osastolle. SKL pyrkii kehittämään työntekijöidensä työskentelyedellytyksiä ja osaamista mm. laajalla tutkimus-, julkaisu- ja koulutustoiminnalla. SKL:n toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Tukholman kouluja isännöivä kiinteistöyhtiö SISAB Skolfastigheter i Stockholm AB on yksi Tukholman kaupungin 15 yrityksestä. Koulukiinteistöyhtiön hallinnassa on 180 koulua ja 380 kpl esikoulua. SISAB käyttää rahaa 0,8 1 mrd. SEK ( milj. euroa) vuosittain kunnossapitoon ja investointeihin. Aiemmin Tukholman koulutoimi hoiti sekä opetustoimen että rakennusten ylläpidon eriytettiin opetustoimi (nämd) ja rakennusten ylläpito. Nyt rakennusten kunnossapitoa ei voi laiminlyödä siirtämällä rahoja opetukseen. SISAB:n kouluista 70 prosenttia on rakennettu vuosina , 15 prosenttia ennen vuotta 1945 ja 15 prosenttia vuosina Vanhin hallinnassa oleva koulu on rakennettu SISAB:n vuokrat ovat kustannusperustaisia ja keskimäärin SEK 985 kerrosneliötä kohden vuodessa. Peruskorjausinvestointien rahoittamiseen käytetään pankkilainoja, joissa korkotaso on 3,44 prosenttia (vuoden 2006 taso). Locum AB on perustettu vuonna 1992 hallinnoimaan, kehittämään, ylläpitämään ja hoitamaan Tukholman suuralueella sijaitsevia sairaaloita. Tavoitteena oli sairaalanpidon tehostaminen mm. vuokraperusteiden avulla. Locum on yksi Ruotsin suurimmista kiinteistönomistajista. Locumin hallinnassa on tällä hetkellä 2,4 miljoonaan kerrosneliötä, josta käytössä 90 prosenttia. Kiinteistöjen arvon lasketaan olevan SEK 17 miljardia (1,8 mrd. euroa). Yhteenlasketut vuokratulot olivat vuonna 2004 yhteensä SEK miljoonaa (175 milj. euroa). Locumin vuokrat ovat markkinaperusteiset (SEK 1300, 140 euroa per kerrosneliö). Kiinteistöyhtiö on tuottanut voittoa, jonka tulouttanut omistajalleen (Stockholm län landsting). Kun Locum aloitti toimintansa 1992, oli kiinteistöjen tilavuokrat (ylläpito-, käyttö- ja korjauskustannukset) 18 prosenttia sairaaloiden toimintakustannuksista. Vuoteen 2004 mennessä tätä osuutta on onnistuttu pienentämään noin 8 prosenttiin mm. tilojen käytön tehostamisella. Vaikutusta on ollut myös sillä, että sairaaloiden käyttökustannukset (lääkekustannukset, hoitokustannukset) ovat olleet kasvamaan päin. Oslossa on perustettu opetustoimen rakennusten hallintaan ja ylläpitoon Undervisningsbygg kunnallinen kiinteistöyhtiö ja sosiaalitoimen rakennusten hallintaan ja ylläpi- 32

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) 1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1). Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kosteus- ja hometalkoiden toimenpideohjelma B 2. Sisäilmaongelmien

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx

Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Yhteyshenkilö puhelin Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx Osoite Postinumero

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin sisäilmatyöryhmän toiminta

Lappeenrannan kaupungin sisäilmatyöryhmän toiminta Lappeenrannan kaupungin sisäilmatyöryhmän toiminta L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Leena Jormanainen 7.10.2014 1 Sisäilmaryhmän kokoonpano kaupunginjohtaja nimennyt 23.2.2009 TILAKESKUS - Sisäilmatyöryhmän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA

AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA ESKO KORHONEN 21.3.2013 Erityisasiantuntija/Toimitilat esko.korhonen@kuntaliitto.fi SISÄILMAONGELMIEN NYKYTILANNE 2 Vesa Pekkola, STM TIETOA

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Vuokranantaja: Oulaisten kaupunki (0186852-2), PL 22, 86301 Oulainen. Vuokralainen: Sonira Oy (2364672-8), Liponkuja 10, 86300 Oulainen

Vuokranantaja: Oulaisten kaupunki (0186852-2), PL 22, 86301 Oulainen. Vuokralainen: Sonira Oy (2364672-8), Liponkuja 10, 86300 Oulainen Maanvuokrasopimus 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet 1. Vuokra-alue Vuokranantaja: Oulaisten kaupunki (018685-), PL, 8601 Oulainen Vuokralainen: Sonira Oy (667-8), Liponkuja 10, 8600 Oulainen Sopimuksen tarkoittama

Lisätiedot

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell Rakennusten sisäilmaongelmat Ulla Lignell Kysymykset Millä perusteella ja kuinka usein sisäilmakartoituksia/sisäilmaselvityksiä Vantaan omistamissa kiinteistössä tehdään?- onko esimerkiksi tehty kartoitussuunnitelma

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-110-5. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto

TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-110-5. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto Terttu Vainio, Liisa Jaakkonen, Harri Nuuttila, Eero Nippala Kuntien rakennuskanta 2005 ISBN 952-213-110-5 2006 TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala 1. painos ISBN 952-213-110-5

Lisätiedot

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät. Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT

Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät. Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT 2 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 Tilakeskuksen organisaatio TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE 12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE Kampusmanageri Riitta Pirilä, SYK Oy Kuva: Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto 12.4.2016 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO 2 Sisällys SISÄLLYS... 2 1 RYHTIWEB HUOLTOKIRJA... 3 2 RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAATIMINEN... 3 2.1 LAITTEISTO JA OHJELMISTOVAATIMUKSET... 3 2.2 UUDEN

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu 6, 08100 Lohja

Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu 6, 08100 Lohja 1 (4) Luonnos 7.8.2015 SL Liite 5/Tekla 18.8.2015 ASUINRIVITALOJEN KAUPPAKIRJA 1. Osapuolet Myyjä Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu

Lisätiedot

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Toimintaryhmä 17.12.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Vastuu rakennusten rakenteellisesta turvallisuudesta on omistajalla MRL

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

TILAOMAISUUDEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN - eväitä omistamiseen, hallintaan, sisäilmaasioiden hoitoon, palveluiden parantamiseen ja talouteen

TILAOMAISUUDEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN - eväitä omistamiseen, hallintaan, sisäilmaasioiden hoitoon, palveluiden parantamiseen ja talouteen TILAOMAISUUDEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN - eväitä omistamiseen, hallintaan, sisäilmaasioiden hoitoon, palveluiden parantamiseen ja talouteen Kuntamarkkinat 12.9.2013 ESKO KORHONEN, ERITYISASIANTUNTIJA (FT,

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun 24.1.2014 ESKO KORHONEN, ERITYISASIANTUNTIJA (FT, RI) esko.korhonen@kuntaliitto.fi 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 388/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TARKISTUSLISTA JULKISTEN KIINTEISTÖJEN SISÄILMAONGELMIEN HALLITSEMISEKSI

TARKISTUSLISTA JULKISTEN KIINTEISTÖJEN SISÄILMAONGELMIEN HALLITSEMISEKSI TARKISTUSLISTA JULKISTEN KIINTEISTÖJEN SISÄILMAONGELMIEN HALLITSEMISEKSI uusia työkaluja käyttöön Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja, DI Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Rakennusten

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot