LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2012"

Transkriptio

1 1 LS ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA CCI 2007 FI 16 2 PO 003 VUOSIRAPORTTI 2012 Tampere Täydennetty 9/2013

2 1 Sisältö YHTEENVETO JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Länsi-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelman muutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle EURA 2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi Kansallinen joustovaraus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR- ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Länsi-Suomen pääomarahasto Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteuttaminen EU:n Itämeren alueen strategian toteutuminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Tasa-arvo Kestävä kehitys Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sitoumukset ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ja alueittain N + 2 säännön toteutuminen Tekninen tuki

3 2 5.5 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Takaisinperinnät Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuranta OHJELMAN TOIMEENPANO MAAKUNNISSA Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen viestintätoimista Ylimaakunnallinen hanketoiminta ja pääomarahasto Maakuntien viestintätoimet ja painotukset Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa ARVIOINTI EAKR-ohjelmien arviointi vuonna VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIITTEET LIITE 1: Työllisyyden kehitys taulukot LIITE 2: Ydinindikaattorit toimintalinjoittain ja maakunnittain LIITE 3: Taloudellinen toiminta LIITE 4: Hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä sekä logistisia tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita ja niiden rahoitus LIITE 5: Yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys LIITE 6: Menoluokat LIITE 7: Sidonnat ja maksatukset toimialoittain ja maakunnittain LIITE 8: Menoluokkien indikatiivinen ryhmittely prioriteettien ja lippulaivojen alle toimenpidemenua

4 3 YHTEENVETO Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Länsi-Suomen alueella asuu yli 1,37 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,4 %) koko Suomen asukkaista. Laman myötä kasvanut työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Länsi-Suomessa vuonna 2012 jälleen kasvuun. Työttömien määrä lisääntyi työttömällä vuonna 2012 ja työttömyysaste nousi taantuman jatkuessa 11,6 %:iin. Länsi-Suomelle tyypillisten investointitavaroiden vienti ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla ja muutenkin monen yrityksen tilauskanta on ollut heikohko. Tämä näkyy yt-neuvotteluina ja heikentyneenä työllisyytenä. Ohjelman strategian toteutuminen ja tulokset Länsi-Suomen ohjelmatyö on edennyt suhdanteet huomioiden hyvin. Epävarmuus on suuri ja elinkeinoelämä on kääntynyt vuoden takaisesta viriämisestä jälleen laskuun. Maakuntien yhteistyöryhmillä ja ohjelmatoimijoilla on ollut tässä tilanteessa omat ongelmansa; hankkeet käynnistyvät varoen ja erityisesti yritysten investoinnit odottavat käännettä. Valtion vastinrahaleikkaukset ovat pakottaneet lisäämään hankkeiden kuntarahoitteisuutta, mikä puolestaan on ruokkinut muiden kuin toimintalinjan 1 hankkeita. Tehostetun kuntarahaseurannan, tiukempien kuntarahavaatimusten ja kmy-erien (kunta, muu julkinen ja yksityinen) tarkistusten jälkeen valtion vastinrahoitustarve saatiin vuoden loppuun mennessä hallintaan ja uhka EUmaksatusten leikkautumista poistui. Lamavaihe ei ota päättyäkseen ja odotettavissa on hidas toipuminen. Toimintalinjan 1 sitoutuminen on lähes tyystin pysähtynyt yritysrahoituksen kysynnän hiljennyttyä syksyn 2012 aikana. Vuodelle 2013 lähdettäessä suurimpana uhkana ovat yritystukien heikko kysyntä ja mahdolliset muutospaineet ohjelmaan ja sen kehyksiin. Julkisesta kehyksestä on sidottu mennessä 82,7 %. EU+valtio osuus julkisista sidonnoista oli 76,8 %, mutta toimintalinjassa 1 Yritysten kehittäminen peräti 94,8 %. Kuntarahan osuus sitoutuneesta julkisesta on 23,2 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 116,9 94,1% 131,5 70,5% Julkiset ja EAKR+v sidonnat m toimintalinjoittain EU+v osuus julkisesta % Julkisesta kehyksestä sidottu 82,7% Kunta+muu julk. osuusjulkisesta 23,2% 58,3 55,7% Julkinen yht. EU+v yht. %, mikä ylittää tavoitteen (20,7 %). Kuntaraha-osuuden nousu heijastelee toiminnan sopeuttamista valtion vastinrahoituksen leikkauksiin. Hankkeita Länsi-Suomen ohjelmassa oli vuoden 2012 loppuun mennessä käynnistynyt kpl. Kaikista hankkeista valtaosa 81,2 % toteutui toimintalinjalla 1 ja näistä Finnvera Oyj:n hankkeita oli kpl eli 55,4 %. 20,0 13,0 62,3% 10,0 100% Lissabonin strategian suhteen 0,0 Länsi-Suomen EAKR ohjelma on TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 TL 5 toteutunut kohtuullisen hyvin. Sen mukaisiin menoluokkiin on sidottu jo 204,1 m, mikä on 80,6 % kaikista sidonnoista (tavoite 81,1 %). Suurimmat menoluokat sijoittuvat yritystoiminnan, T&K -toiminnan, teknologian siirron ja verkostoitumisen ympärille. Tutkimus ja teknologian kehittämi-

5 4 nen (TTK), innovointi ja yrittäjyys -menoluokkiin on kohdennettu 83,6 % Lissabonin strategian mukaisesta EAKR+valtio rahoituksesta. Rahoituksen painottuminen toimintalinjoihin 1 ja 2 ohjaa ja näkyy menoluokkajaossa. Ydinindikaattoreista pääosa on toteutunut toimintalinjan 1 kautta. Uusista työpaikoista on virallisesti saavutettu mennessä vasta 39,1 %, koska Finnvera Oyj:n suunnitteluvaiheen tietoja ei voida työpaikkojen osalta laskea tulokseen (eivät ole varmennettavissa, kpl on 20,7 % tavoitteesta). Uusien yritysten tavoitteesta 60,8 % on saavutettu mennessä (tulos sisältää Finnvera Oyj:n uudet yritykset, voidaan varmentaa). Positiivisena asiana voidaan todeta T&k työpaikkojen osalta, että tavoite on saavutettu jopa moninkertaisesti. Länsi-Suomi EAKR ohjelman indikaattorit Tavoite / tulos Toteutunut Tavoite Tot (%) Uudet työpaikat (kpl) * ,1 % - joista naistyöpaikkojen osuus, tavoite 40 % ,3 % Uudet yritykset (kpl) ** ,8 % - joista naisten perustamia, tavoite 40 % ,4 % T&K-toiminnan määrä - tavoite 28 m / 17,5 % EU-rahoituksesta 17,5 % 28,0 % 160,0 % Uudet T&K-työpaikat ,7 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelmasta 81,1 % 80,6 % 99,4 % Tasa-arvohankkeet (sukup. välinen tasa-arvo), EU-rahoituksesta 10,0 % 8,36 % 83,6 % Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet, kaikentyyppinen tasa-arvo, EU-rahoituksesta 10,0 % 9,99 % 99,9 % Ympäristöpositiiviset hankkeet, 20 % EU-rahoituksesta 20,0 % 35,6 % 177,9 % *EURA2007 hankkeiden tulokset seurantalomakkeiden mukainen raportointi **Tuki2000 osalta on huomioitu vain loppuun maksetut hankkeet ja Finnveran osalta saatavissa vain suunnitteluvaiheen tieto (2015, joista naisten tp:t 677), jota EI ole otettu tässä huomioon Ydinindikaattorit eivät osaamis- ja innovaatiopainotukseen siirryttäessä mittaa ohjelmatyön tuloksia tavoitteiden suunnassa. Mittarit ovat välillisiä ja osa niitä tulokseksi tuottavista toimenpiteistä on poistettu mittaustuloksesta (Finnveran työpaikat) tai niitä synnyttäneiden rahoitusinstrumenttien käyttöä on rajoitettu rahoituksen määrän tai sääntelyn kautta. Toimenpiteiden yhteisvaikutukset sekä välilliset ja myöhemmät vaikutukset muuhun elinkeinotoimintaan jäävät mittausten ja arviointien ulkopuolelle. Mittaus pohjautuu tuensaajien itsearviointeihin, raportointeihin ja tulkintoihin, joten mittaustulos voi olla hyvinkin löysä ja vaihteleva tuensaajasta riippuen. Tässä voi jopa olla systemaattisia eroja eri alueiden välillä. Suomen aluekehitys- ja EU-ohjelmatyö on hyvin maakuntakeskeinen maakuntaohjelmineen ja maakunnan yhteistyöryhmineen. Maakunnat tavoittelevat suorien tulosten ohella rakenteellisia muutoksia vahvuuksiensa ja strategioidensa mukaisesti. Toisaalta yksittäisten hankkeiden suhteellinen vaikutus kehitykseen voi olla huomattavankin erilainen eri alueilla ja arvioitavissa vasta pitemmän ajan kuluttua jälkeenpäin. Tämä korostaa vaikuttavuuden ja tulosten mittaamista kokonaisvaltaisempien arviointien kautta.

6 5 Rahoituksen kohdentuminen ja toiminnan sisältö Osaamiskeskusohjelmaan perustuvat ja koko ohjelma-alueella toteutettavat suuralueen erityisteemat tukevat toimintalinjoja. Suunnittelussa erityisteemoille on varattu 28 %:n rahoitusosuus. Länsi-Suomen EAKR ohjelman sidonnat suuralueteemoihin ovat olleet vuosina ,1 m (EU + valtio). Tämä on 35,6 % ohjelman vuosien kokonaisrahoituksesta (EU + valtio). 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 LS EAKR; erityisteemoihin sidottu , EU + valtio, m 41,1 34,8 7,0 7,2 90,1 Sidottu Erityisteemojen osuus 35,6 % sidotuista EU+v ilman pääomarahastoa (3 Vajaa puolet 45,6 % teemarahoituksesta (EU+v) kohdistui teemaan 1: Kärkiklustereiden kehittäminen ja noin 40 % teemaan 2: Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Toimintalinja 2 vahvistaa alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Lisäksi se kytkeytyy kärkiklustereiden tukemiseen palvelemalla ja verkostoimalla yrityksiä T&K:n ja innovaatiotoiminnan merkeissä. Ohjelman keskeisten toimintalinjojen 1, 2 ja 4 yhteinen rahoituksen tukiosuus on lähes 80 % koko ohjelman rahoituksesta. Yritykset, innovaatiot ja T&K sekä näiden verkottaminen innovaatiokeskittymiin on ohjelman keskiössä. 14,000 12,000 10,000 8,000 6,000 4,000 2,000 0,000 12,0 12,6 1,3 Ohjelmakauden alkuvaiheen jälkeen maakuntien ei ole tarvinnut aikaisempaan tapaan painottaa erityisteemoja hankehauissaan, vaan ne ovat ohjautuneet niihin luontevasti kunkin alueen vahvuuksien pohjalta. Toimialajako kuvaa parhaiten yritysrahoituksen (EU+valtio) kohdentumista eri elinkeinosektoreille. Länsi-Suomelle tärkeitä toimialoja ovat metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, joiden yhteen laskettu kumulatiivinen kohdennusosuus toimintalinjassa 1 oli 31,1 %. Tältä osin tuki noudattaa Länsi-Suomen vientivetoisen vahvan metalli-, kone- ja laiteteollisuuden tarpeita. Toinen tärkeä toimiala puutavara- ja puutuoteteollisuus yhdessä huonekaluteollisuuden kanssa yltävät 12,0 %:iin eli ovat edelleen merkittävä tuen saaja ja toimintasektori alueella. Yksittäisistä toimialoista kumi- ja muovituotteiden valmistus 6,7 % ja Liike-elämän palvelut 4,9 % nousevat myös esille. Rahoituksen sitoutuminen Kärkiklusterit Sidottu EU + valtio 3,1 3,6 5,0 Osuus teemoista 45,6 % Sidottu yhteensä 41,1 m 3,5 Sidottu EU + valtio EAKR+valtio -rahoitusta on mennessä sitoutunut yhteensä 253,3 m. Julkista rahoitusta on sitoutunut mennessä yhteensä 329,7 m, josta kuntarahaa ja muuta julkista on 76,4 m. Julkisesta kehyksestä on sidottu 82,7 %. Sitoutuneen kuntarahan (sis. muun kansallisen julkisen) osuus julkisesta rahoituksesta oli 23,2 %.

7 6 Ohjelman kokonaissidonnat ovat yhteensä 653,4, josta yksityistä rahoitusta on 49,5 %. Yksityisen rahoituksen korkea osuus johtuu tuen muodostumisesta suurelta osin yritystukien kautta, missä tukiprosentti on kovin alhainen. Rahoituksen piiriin on hyväksytty hanketta, joista valtaosa kpl on toimintalinjalta 1 (TL 1; Yritystoiminnan edistäminen) ja näistä oli Finnvera Oyj:n hankkeita. Sidonnat , sisältää Finnveran tiedot Sidottu julkisesta kehyksestä Kunta+ muu julk./ julkinen yhteensä Joista Finnveran hankkeet (kpl) Ohjelma TL Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. Hankkeita yht. (kpl) LS ,0 % 5,9 % ,4 % 29,5 % ,5 % 44,3 % ,2 % 37,7 % ,5 % 0,0 % 40 LS Yhteensä ,7 % 23,2 % Maakuntien sidonta-asteen eroihin vaikuttavat haasteellisten rajausten lisäksi valtionapusäännöt ja kehysrakenne (mm. TL 4, Saa-Vii). Suhteessa pisimmällä ohjelman toteuttamisessa ollaan Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Kaikissa maakunnissa kuntarahan sidonnat sekä maksatukset ovat ylittäneet 20,7 % minimitason. Vuoden 2012 lopun kuntarahan perkuu TUKI2000-hankkeissa korjasi kuntarahan ja kansallisen vastinrahoituksen riittävyyttä ohjelman sulkemisvaihetta ajatellen. Alla taulukossa ovat sidotut ja maksetut tuet maakunnittain vuosina (ml. Finnvera Oyj). Sidonnat EU+valtio Maksatukset EU+valtio m Hankkeita kpl Maksettu EU+valtio sidonnoista % Kunta+muu julk./julk.yht. Sidonnat Maksatukset MAAKUNTA % % Etelä-Pohjanmaa 32,123 17, ,9 % 23,1 % 24,0 % Keski-Suomi 73,132 47, ,5 % 24,1 % 23,3 % Pirkanmaa 51,151 30, ,9 % 27,4 % 22,2 % Pohjanmaa 16,305 9, ,3 % 27,3 % 27,3 % Satakunta 52,500 36, ,2 % 21,1 % 22,0 % Ylimaakunnalliset 3,360 1, ,5 % 21,5 % 28,4 % Rakennemuutosvaraukset 7,157 3, ,1 % 30,6 % 39,3 % Tekninen tuki 10,013 6, ,7 % 0,0 % 0,0 % Pääomarahasto 7,529 7, ,0 % 0,0 % 0,0 % LÄNSI-SUOMI 253, , ,8 % 23,2 % 22,0 % Muita huomioita Lama vaikuttaa ohjelmatyön etenemiseen ja valintoihin. Ensin valtion vastinrahoituksen leikkaukset siirsivät lisääntyneen kuntarahatarpeen myötä painotusta pois toimintalinjalta 1 Yritystoiminnan edistäminen. Samanaikaisesti kuntien huomio on kiinnittyneenä kunta- ja sote-uudistuksiin, mikä taloustilanteen ohella vaikeutti kuntarahan sitouttamista. Kun kansallinen vastinrahoitus alkaa olla hallinnassa, niin toimintalinja 1 on jälleen valokeilassa. Yritystukien kysyntä on hiipunut eurokriisin ja hitaan kasvun myötä ja samalla työttömyys on lisääntynyt. KOKO-ohjelman lakkauttaminen ja maakunnan kehittämisrahan dramaattinen leikkaus ovat vieneet resursseja paikalliselta kehittämistyöltä ja siirtäneet painetta EAKR-hanketoiminnalle. Valtion vastinrahaleikkaukset muuttivat myös radikaalisti paikallista aluekehittämistoimintaa. Alueellisten kehittämisviranomaisten toimintaympäristö on

8 7 muuttunut lyhyen ajan sisällä täysin toisenlaiseksi verrattuna ohjelmakauden alkuvaiheisiin. Sama kehitys näyttää jatkuvan tulevalle ohjelmakaudelle siirryttäessä ainakin ELSA-alueilla. Hallinnon yksinkertaistamistoimilta (flat rate, lump sum) odotetaan paljon. Uusi järjestelmä on otettu flat raten osalta jo laajasti käyttöön. Lump sumin käyttöönotto ei ole lähtenyt liikkeelle vastaavasti. Syynä on osittain rahoittajien varovaisuus, sopivien hankkeiden puute ja pienten toimijoiden jo aikaisemmin tapahtunut vetäytyminen hanketoiminnasta. Flat raten odotetaan nopeuttavan ohjelman loppukauden maksatuksia ja sulkemista. Länsi-Suomen pääomarahaston (Finnvera Oyj) toiminta on ollut käynnissä kohta pari vuotta. Vuoden 2012 loppuun mennessä sijoituksia on tehty Länsi-Suomeen kaikkiaan yhdeksän (1,76 m / 7,5 m ). Ensisijoituksia voidaan tehdä vuoden 2015 lopulle asti ja jatkosijoituksia vielä tämänkin jälkeen kuuden vuoden ajan. Maakunnat ovat olleet tyytymättömiä pääomarahaston toiminnan käyntiinlähtöön ja kritisoineet sitä, koska se on jäänyt niin etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa. Toimintaa on moitittu läpinäkyvyyden puutteesta ja valintakriteerit on koettu liian vaativiksi. Pääomarahasto ei ole myöskään lunastanut lupauksiaan siinä, että se olisi mahdollistanut EUrahoitteisena suuremman riskinoton. Viestinnässä huomiota on pyritty suuntaamaan ohjelman tuloksiin ja vaikutuksiin, ennen kuin huomio kokonaan suuntautuu tulevan ohjelmakauden ratkaisuihin. Tulevan ohjelman rahoitus, järjestelmät, toimintamallit ja teemat keskusteluttavat, vaikka runsaasti ohjelmarahaa on vielä sitomatta ja hankkeita toteuttamatta nykyisessäkin ohjelmassa. Ohjelman sulkemisvalmistelut on jo käynnistetty, mutta maakunnilla ei ole näköpiirissä kovin suuria ongelmia tai paineita esim. kehystarkistuksiin.

9 8 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Western Finland OP Kartta 1. Länsi-Suomen ohjelma-alueen maakunnat ja alueen rakenne Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi-Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA). Liittouman neljällä maakunnalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomella, Pohjanmaalla ja Satakunnalla on yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Pirkanmaalla on Tampereen kanssa oma erillinen edunvalvontatoimistonsa Brysselissä. Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Kaupunkiseutujen vahvuuksina ovat ennen kaikkea perus- ja jalostusteollisuus, yrittäjäperinne ja hyvät yhteysverkot. Osassa kaupunkiseutuja korostuu myös kansainvälisesti merkittävä teknologiaosaaminen. Toisaalta Länsi-Suomella on merkittävä asema Suomen maataloustuotannossa. Pohjanlahden rannikkoseutu on koko Suomelle tärkeä etenkin meriyhteyksien kannalta. Ohjelmakaudella yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat lisäksi Keski-Pohjanmaan Kokkolan seutukunta ja pääosa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Alueella toteutettiin yhteistä Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutettiin myös koko alueella. Nykyisellä kaudella alueeseen kuuluu myös aikaisemman tavoite 2 alueen ulkopuolisia alueita. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta kuului aikaisemmin Pohjois- Suomen tavoite 1 ohjelman alueeseen. Lisäksi Tampereen seutu lukuun ottamatta Hervantaa ja Vaasan seutu olivat tukialueiden ulkopuolisia nk. valkoisia alueita.

10 9 Länsi-Suomen ohjelma-alueen viidessä maakunnassa on vuoden 2012 alkuun mennessä tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen 22 seutukuntaa ja 99 kuntaa. Vähäkyrön kunta liittyy vuoden 2013 alusta Vaasaan ja siirtyy samalla Kyrönmaan seutukunnasta Vaasan seutukuntaan. Koko alueen pinta-ala on neliökilometriä. Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa (TEM ) nyt myös Seinäjoen seutukunta määritelty haasteelliseksi alueeksi, jonka jälkeen sen ulkopuolelle jäävät vain Tampereen, Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jonka tukitaso Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmassa on kansallisesti määritelty Pohjois-Suomen rahoitustasoa vastaavaksi. Tampereen ja Vaasan seutukunnat ovat haasteellisimpien alueiden ulkopuolisia alueita, joita kehitetään suurina kaupunkiseutuina. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi koko EU:n alueella. Myös paikallisella tasolla on sitouduttu entistä tiiviimmin Lissabonin tavoitteisiin. Työssä ovat mukana kaikki alueelliset ja paikalliset toimijat ja työmarkkinaosapuolet. Suomen rakennerahastostrategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Alueen kilpailutekijänä pidetään myös väestömäärää, koska suuret väestökeskittymät tarjoavat vahvan kysyntäpohjan monipuoliselle elinkeinoelämälle ja muodostavat laajat työmarkkinat. Kansallisen strategian mukaan alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, laaja-alaiseen osaamisen keskittymiseen, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Erityyppisten yritysten hyvä toimintaympäristö ja osaavan työvoiman hyvä elinympäristö ovat kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus. Länsi-Suomessa nämä Lissabonin strategian tavoitteet ja kansallisen strategian lähtökohdat on tunnistettu. Alueen vahvuuksiksi on mielletty mm. laadukas koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Ottaen huomioon kansainväliset ja kansalliset strategiset tavoitteet ja ohjelma-alueen kehittyneisyyden tilan sekä kehittämistyön tarpeet ja mahdollisuudet muotoutuu Länsi-Suomen visio 2015 seuraavaksi: Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Visiossa korostuvat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet. Tasapainoisen kestävän alueellisen kehityksen vahvistaminen sekä avaintoimialojen innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittäminen ovat rakennerahastokauden keskeiset tehtävät. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat tuotannollisen ja talouden rakenteen dynaaminen uudistaminen, uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja osaamis- ja innovaatioklustereiden kehittäminen. Länsi-Suomessa haasteeseen vastataan erityisesti vahvoissa elintarvikkeen, metalli- ja teknologiateollisuuden, metsän, energian, puutuoteteollisuuden sekä median ja ict:n klustereissa. Niiden kehittäminen edellyttää panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä erityisesti teknologia-alojen koulutusketjujen toimivuuteen. Erityinen haaste on hallita kokonaisuutta, jossa vaikuttavat uudistuva teknologia, muuttuva markkinaympäristö sekä supistuva työvoiman tarjonta ja ikääntyvän työvoiman uudistamista vaativa osaaminen. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, palveluliiketoimintaan panostaminen sekä jär-

11 10 jestelmien joustavuus mahdollistavat sekä uusien kasvuyritysten syntymisen että nykyisten yritysklustereiden säilyttämisen. Samaan tähtäävät myös pk-yritystoiminnan ja alihankintakulttuurin kehittäminen. Menestystä koulutuksesta voidaan Länsi-Suomessa saavuttaa lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, kehittämällä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten soveltavaa tutkimusyhteistyötä, vahvistamalla koulutuksen tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kasvattamalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. Tällä toiminnalla kasvatetaan entisestään alueen vahvaa erityisosaamista. Euroopassa harjoitetulla koheesiopolitiikalla tarkoitetaan Euroopan laajuista solidaarisuuteen perustuvaa politiikkaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden (koheesion) parantamiseksi vähentämällä eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Koheesiopolitiikka on tärkeä tekijä uuden Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Eurooppa 2020 strategian keskeiset tavoitteet ovat älykäs kasvu, osallistava kasvu ja kestävä kasvu. Ohjelmatyössä pyritään tukemaan näitä tavoitteita, joihin tähtäävät myös jo Suomen tällä ohjelmakaudella toteuttamat ohjelmat. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Vuonna 2010 maailmantalous nousi nopeasti lamasta, mutta aktiviteetti hidastui uudestaan vuonna 2011 ja edelleen jatkoi hidastumistaan vuonna Vuoden 2009 lamassa maailman yksityinen kulutus supistui yhteensä vähän yli 10 % ja investoinnit noin 30 %. Globaali kulutus on toipunut ja ilmeisesti ylitti vuonna 2012 lamaa edeltäneen tasonsa. Globaalit investoinnit ovat toipuneet hitaammin ja jääneet noin 10 % lamaa edeltäneen tason alle ja huomattavasti jälkeen lamaa edeltäneestä trendikasvusta. Finanssikriisissä myös maailmankauppa romahti noin 10 %, osaltaan kaupan rahoituksen vaikeuksien vuoksi. Vaikka myös maailmankauppa on elpynyt, sen vauhti on jäänyt lamaa edeltävästä; vuosina 2011 ja 2012 kauppa kasvoi vain noin 2 %:n vauhtia. Erityisesti teollisuusmaissa kansainvälisen kaupan kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja kääntyi uudelleen hitaaseen laskuun vuonna Kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja erityisesti kehittyvään Aasiaan, jossa kauppa kasvoi vuonna 2012 yli 8 %:n vauhtia. Ennen lamaa maailman talous muuttui jatkuvasti tuonti- ja vienti-intensiivisemmäksi, kun maailmankauppa kasvoi selvästi tuotantoa nopeammin. Finanssikriisin yhteydessä globalisaatiossa tapahtui rakenteellinen muutos. Vuosina kauppa ja tuotanto ovat kasvaneet samaa tahtia ja vuonna 2012 maailmankauppa kasvoi hitaammin kuin tuotanto. Suomen vienti on kärsinyt ongelmista finanssikriisissä ja sen jälkeen. Suomen vienti romahti lamassa enemmän kuin maailmankauppa, eikä Suomen vienti ole päässyt kiinni edes maailmankaupan hidastuneeseen vauhtiin. Vuosina Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa ja jopa enemmän kuin Espanja ja Italia. Lisäksi Suomi on menettänyt markkinaosuutta erityisen paljon nopeasti kasvavissa BRIC-maissa. Suomen viennin ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös kilpailukyvyssä ja suomalaisessa vientitarjonnassa. Yhdysvallat toipui finanssikriisistä nopeasti, mutta elpyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin aiemmista taantumista. Lamassa romahtaneen asuntorakentamisen pohja ilmeisesti saavutettiin vuonna 2012 ja esimerkiksi rakennusluvat ja aloitukset kasvoivat 30 % ja 40 % edellisestä vuodesta. Maan työttömyys on kuitenkin jäänyt historiaan nähden hyvin korkealle tasolle ja kokoaikainen työllisyys oli vuonna 2012 huomattavasti lamaa edeltäneen tasoa alempi. Elpymistä on edistetty sekä finanssi- että rahapolitiikalla, mutta sitä on hidastanut kotitalouksien ja rahoitussektorin taseiden sopeutus.

12 11 EU:n talous kärsi lamasta Yhdysvaltoja enemmän ja myös siitä toipuminen on ollut hitaampaa. Esimerkiksi euroalue kääntyi uudelleen taantumaan vuonna Euroalueella työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti. Myös kehittyvät maat kuten Kiina kärsivät finanssikriisistä muun muassa kaupan heikentyneen rahoituksen ja teollisuusmaiden vaimean kulutus- ja investointikysynnän vuoksi. Kiinan BKT kuitenkin kääntyi vahvaan nousuun, joka sekin hidastui vuonna 2012 noin 8 %:n vauhtiin. Kiinassa kasvua on tuettu vahvalla elvytyksellä, jonka seurauksena maan investointien osuus BKT:sta nousi noin 42 %:n tasolta vuosina noin 47 %:iin BKT:sta. Keskuspankit ovat tukeneet elpymistä sekä ennätyksellisen alhaisilla koroilla että uusilla epätavallisilla toimilla. Tämän seurauksena korkotasot varsinkin teollisuusmaissa ovat olleet hyvin alhaiset ja jopa inflaatiota alemmat vuosina Teollisuusmaiden hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta huolimatta monien raaka-aineiden hinnat ovat pysytelleet korkealla. Esimerkiksi Brent-öljy on nimellisesti kalliimpaa kuin koskaan; se maksoi vuonna 2011 keskimäärin 111 USD (80 EUR) ja vuonna 2012 keskimäärin 112 USD (87 EUR) tynnyriltä. Korkeita hintoja on ylläpitänyt kehittyvien maiden kysynnän kasvu. Vuosina 2011 ja 2012 Yhdysvaltojen markkinoilla raakaöljyn tuotanto on kasvanut erittäin nopeasti. Tämän seurauksena amerikkalaisten öljylaatujen (WTI, Midland) hinnat ovat olleet % alle Brent-hinnan, kun ne aiemmin olivat sitä hieman kalliimpia. Energiaintensiiviset pohjoisamerikkalaiset teollisuuden ja palvelun alat ovat saaneet kilpailuedun suhteessa eurooppalaisiin. Suomen talouden kehitys Suomen talous häilyi taantuman partaalla viime vuonna. Kokonaistuotanto supistui 0,2 %. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 talousarvion perustaksi oletti kesällä 2011, että BKT lisääntyisi 1,8 %. Ennusteen ja toteutuman välinen ero vaikuttaa suurelta, mutta se on itse asiassa keskimääräistä pienempi, sillä valtiovarainministeriön kyseisen ajankohdan ennustevirheiden suuruus on viiden viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin vajaat neljä prosenttiyksikköä. Kokonaistuotannon arvo lisääntyi 2,6 %, kun ennuste oli 4,5 %. BKT:n hinta arvioitiin lähes oikein, joten ero tuli määrän supistumisesta. Suhteellisesti suurin ero ennusteen ja toteutuman välillä oli ulkomaankaupassa. Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kysyntä supisti vientiä 1,4 %, kun viennin odotettiin kasvavan 3,5 %. Vientiaktiviteetti hidastui, kuten odotettiin, mutta maailmankaupan ennakoitua jyrkemmän hidastumisen seurauksena enemmän kuin kesällä 2011 odotettiin. Viennin lasku oli laaja-alaista, sillä sekä tavaroiden että palveluiden vienti jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Erityisen selvästi vähenivät perusmetalli- sekä sähkötekniikkateollisuuden tuotteiden vienti. Öljytuotteiden vienti sen sijaan lisääntyi määrältään lähes kymmenyksen. Toinen kemianteollisuuden vahva vientiala oli peruskemikaalituotteet. Vaihtotaseen ylijäämän odotettiin jatkuvan runsaan prosentin suuruisena suhteessa kokonaistuotantoon, mutta itse asiassa vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 18 vuoteen jo v ja v alijäämä syveni 1,6 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vaimentunut talouskasvu laski tuotannollisen kapasiteetin käyttöastetta ja heikensi kasvunäkymiä, jotka yhdessä vähensivät investointitarvetta. Investoinnit vähenivät 2,9 %, kun investointeihin ennakoitiin hidastuvaa kasvua. Investoinnit vähenivät laajalla rintamalla, sillä niin rakennus- kuin laiteinvestoinnitkin jäivät edellistä vuotta pienemmiksi. Vähemmän kiinteiden investointien määrä kuitenkin lisääntyi. Supistuneiden viennin ja investointien seurauksena tuontitarve väheni, ja tuonti supistui 3,7 %. Tuonnin kasvun odotettiin hiipuvan vain hieman, 2,9 prosenttiin. Selvimmin supistuivat kestokulutustavaroiden - etenkin autojen tuonti, kun autoveromuutos keväällä 2012 supisti uusien autojen rekisteröintiä. Kulutuksen kehitys ennakoitiin sen sijaan hyvinkin tarkkaan. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui viime vuonna 1,6 prosenttiin, juuri saman verran kuin ennuste syksyllä 2011 oletti. Yksityisen kulutuksen kasvua tukivat työlli-

13 12 syyden lisääntyminen ja palkkojen nousu. Kulutuksen kasvu kohdistui etenkin palveluihin sekä huonekaluihin ja vaatteisiin. Julkinen kulutus lisääntyi puolestaan 0,8 %, vain kymmenyksen enemmän kuin ennustettiin. Talousarvion veropohjan muodostavista tekijöistä yksityisen kulutuksen arvon kasvu hidastui viime vuonna 4,3 prosenttiin, kun kesällä 2011 kasvua odotettiin 4,7 %. Palkkasumman kasvu hidastui 3,2 prosenttiin, kun ennusteessa kasvua odotettiin 3,8 %. Työttömyysasteen odotettiin laskevan 7,6 prosenttiin työvoimasta, kun toteutunut työttömyysaste oli lähes sama, 7,7 %. Inflaation odotettiin nopeutuvan 3,3 prosenttiin, mutta todellisuudessa kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui 2,8 prosenttiin. 1.4 Länsi-Suomen tila ja kehitysnäkymät Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaa valmisteltaessa laadittiin swot-analyysi, joka oli pohjana alueen strategiaa ja visiota laadittaessa. Se hyväksyttiin laajassa keskustelussa alueella ja sen hallinnon piirissä. Kansainväliset suhdanteet kääntyivät nopeaan laskuun vuoden 2008 loppupuolella ja edelleen vuonna Kansallisen elvytyksen ja EUohjelmien sopeuttamisen sekä vauhditusten myötä on pystytty palauttamaan usko EU-ohjelmien perusstrategiaan ja toimintaympäristön pääasialliseen säilymiseen. Nyt ollaan pääsemässä hitaan kasvun alkuun ja työllisyystilanne on parantunut hitaasta. Euroopan julkisten talouksien lainavetoisuus ja liikkumavaran niukkuus pitävät talousnäkymät ja euron vakauden epävarmana Väestökehitys ja muuttoliike Länsi-Suomen alueella asui tämän ohjelman valmisteluaikaan vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,4 %) koko Suomen asukkaista. Kokonaisuutena väestön kasvu +2,3 % ohjelmakauden aikana ja +0,4 % vuonna 2012 on ollut hivenen koko maan kehitystä hitaampaa. Taulukko 1: Länsi-Suomen väkiluku ja muutokset maakunnittain (31.12.) Muutos Muutos Väestö Maakunta kpl % kpl % Satakunta ,4 % ,7 % Pirkanmaa ,9 % ,0 % Keski-Suomi ,0 % 782 0,3 % Etelä-Pohjanmaa ,2 % 323 0,2 % Pohjanmaa ,1 % 557 0,3 % L-S EAKR ,3 % ,4 % Koko maa ,8 % ,5 % Uusimaa ,1 % ,2 % Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaalla väestönkasvu jatkui voimakkaimpana myös vuonna Väestö väheni ainoastaan Satakunnassa, jossa väestön luonnollinen lisäys alitti kuolleisuuden ja ylitti nettomuuton. Satakunnan väkiluvun väheneminen poikkeaa kokonaiskuvasta ja sitä selittää osin ehkä muuta aluetta voimakkaampi ja myöhäisempi rakennemuutos. Etelä-Pohjanmaalla edellisvuonna lähes pysähtynyt väestön kasvu kääntyi selvään nousuun.

14 Työllisyyden kehitys Työvoiman tarjonta, työttömien määrät ja työttömyysaste Yleisen taloudellisen epävarmuuden vallitessa työvoiman kehitys heijasteli väestön muutoksia, kun alueiden välinen liikkuvuus oli vähäisempää. Noususuhdanteessa vuonna 2007 työvoiman määrä vielä laski, kun elinkeinoelämä tarvitsi kaikkialla maassa työvoimaa ja osaajia. Työvoiman tarjonta supistui Satakunnassa ja pysyi lähes entisellään Etelä-Pohjanmaalla. Muilla alueilla työvoiman tarjonta lisääntyi. Loppuvuonna 2008 käynnistynyt työttömien työnhakijoiden määrän kasvu kiihtyi vuonna 2009, mutta vuonna 2010 työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi selvään, jopa muuta maata nopeampaan, laskuun. Vuonna 2011 kehitys jatkui samansuuntaisena, kunnes vuonna 2012 notkahti jälleen. Työttömien määrä kasvoi kpl ja työttömyysaste nousi 11,5 %:iin. Euro-epävarmuuden ja muun Euroopan vedon puuttuessa työttömyys paheni jälleen. Taulukko 2: Työvoima, työttömät työnhakijat ja työttömyysasteet 2012 sekä niiden muutos Työvoiman määrä Työttömien määrä Määrä Muutos Määrä Muutos Osuus Työttömyys aste Muutos Maakunta kpl kpl % kpl kpl % % %- yksikköä % Satakunta ,4 % ,4 % 11,9 1,0 9,2 % Pirkanmaa ,4 % ,3 % 12,3 1,4 12,8 % Keski-Suomi ,6 % ,7 % 14,6 1,3 9,8 % Etelä-Pohjanmaa ,3 % ,2 % 9,6 0,9 10,3 % Pohjanmaa ,6 % ,3 % 6,6 0,3 4,8 % L-S EAKR ,3 % ,7 % 11,6 1,1 10,2 % Koko maa ,2 % ,5 % 10,9 1,0 10,1 % Uusimaa ,3 % ,2 % 7,8 0,7 9,9 % Lähde: TEM Alle kymmenen prosentin työttömyyteen päästiin Pohjanmaalla 6,6 % ja niukasti alle myös Etelä-Pohjanmaalla 9,6 %:iin. Heikoin työllisyystilanne oli Keski-Suomessa, jossa työttömyysaste nousi 14,6 %:iin. Länsi-Suomessa työttömyysaste heikkeni 1,1 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden. Kaiken kaikkiaan työllisyys heikkeni Länsi-Suomessa hivenen koko maata ja selvästi esim. Uusimaata nopeammin. Palkkaperusteisin toimin työllistetyt Työllisyyslukuja paransivat työvoimapoliittiset toimenpiteet. Tukityöllistettyjen määrä laski henkilöllä ja samalla tukityöllistettyjen suhteellinen osuus työttömistä laski. Tukityöllistettyjen määrän lasku oli Länsi- Suomessa -27,3 %. Nopeinta tukityöllistettyjen määrän lasku oli Satakunnassa, jossa se on aikaisemmin ollut korkeammalla yhdessä Keski-Suomen kanssa. Hitainta tukityöllistettyjen määrän lasku oli Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla, joista erityisesti Pohjanmaalla työllisyystilanne on ollut muita maakuntia parempi.

15 14 Taulukko 3: Palkkaperusteisin toimenpitein sijoitettujen määrät ja osuudet työttömistä ja työvoimasta vuosina sekä niiden muutokset vuosina Tukityöllistettyjen Muutos Tukityöllistettyjen Muutos määrä osuus työttömistä Maakunta kpl % % yks. % Satakunta ,1 0,145 0,085-0,06-41,0 Pirkanmaa ,0 0,11 0,08-0,02-23,2 Keski-Suomi ,0 0,17 0,13-0,04-24,2 Etelä-Pohjanmaa ,3 0,12 0,09-0,04-28,5 Pohjanmaa ,8 0,13 0,10-0,03-20,3 L-S EAKR ,4 0,13 0,10-0,04-27,3 Koko maa ,3 0,13 0,10-0,03-23,4 Uusimaa ,3 0,11 0,09-0,02-16,7 Lähde: TEM Tukityöllistettyjen osuus työttömistä oli Länsi-Suomessa 10 %:a laskussa. Koko maassa ja Uudellamaalla se laski keskimäärin samaan tahtiin. Maakunnista korkein tukityöllistettyjen osuus työttömistä oli 13 % Keski-Suomessa, jossa myös työttömyysaste oli korkein 14,6 % ja kolme prosenttiyksikköä Länsi-Suomen työttömyysastetta korkeampi. Tukityöllistettyjen osuus Länsi-Suomen koko työvoimasta oli 1,12 %, kun vastaava koko maan prosenttiluku oli 1,07 % ja Uusimaan 0,72 %. Pitkäaikais-, nuoriso- ja naistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi jo vuonna 2009 nousuun lukuun ottamatta Satakuntaa ja Pohjanmaata. Vuosina 2010 ja 2012 pitkäaikaistyöttömien määrä nousi, mutta välivuonna 2011 se kävi jo lievässä laskussa. Heidän osuutensa työttömistä nousi 25,1 %:iin ja oli suhteessa 1,7 % korkeampi kuin koko maassa ja Uudellamaalla. Nuorisotyöttömien osuus työttömistä oli laskussa vuosina , mutta se kääntyi nousuun vuonna Nuorisotakuun myötä se saataneen kuitenkin kääntymään laskuun. Vuonna 2012 alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli 13,4 %. Länsi-Suomessa nuorten osuus koko maan nuorista työttömistä oli 28,6 %, mikä ylitti selvästi alueen väestöosuuden (väestöosuus n. 25 %). Naisten työllisyys heikkeni vuonna 2009 muuta työllisyyttä hitaammin julkisen sektorin erityisesti hoiva-alan sekä palveluelinkeinon säilyttäessä työpaikkojaan. Naistyöttömien osuus työttömistä on tämän ohjelmakauden aikana laskenut 51 %:sta ja vakiintunut noin %:iin.

16 15 Taulukko 4: Pitkäaikais-, alle 25 v. ja naistyöttömät työnhakijat 2012 ja niiden muutokset Pitkäaikais- Muutos Nuoria alle Muutos Nais- Muutos Maakunta työttömiä kpl % 25 v. työttömiä kpl % työttömiä kpl % Satakunta ,2 % ,3 % ,7 % Pirkanmaa ,5 % ,3 % ,2 % Keski-Suomi ,7 % ,5 % ,9 % Etelä-Pohjanmaa ,0 % ,4 % ,8 % Pohjanmaa ,3 % ,3 % ,4 % L-S EAKR ,6 % ,6 % ,9 % Koko maa ,8 % ,4 % ,6 % Uusimaa ,8 % ,2 % ,4 % Lähde: TEM LIITE 1: Työllisyyden kehitys - taulukot Koulutusrakenteen kehitys Innovaatioympäristö Maakunnallisten innovaatiorakenteiden ydin muodostuu oppilaitosinfrastruktuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan pohjalle. TEKESin rahoituksella on suuri merkitys alueellisen osaamisen lisäämisessä ja kehittämisessä. Länsi-Suomessa on seitsemän teknologiakeskusta, jotka vastaavat kansallisesta osaamiskeskusohjelmasta alueellaan. SHOKit eli strategisen huippuosaamisen keskittymät tekevät osaamisalueillaan pitkäjänteistä tutkimusta. Näistä Metallituotteet ja koneenrakennuksen SHOK:a FIMECC Oy:tä vedetään Tampereelta käsin. Klusteripohjainen kansallinen osaamiskeskusohjelma ja sitä myötäilevät suuralueen yhteiset teemat ohjaavat kehityssuuntia. Näistä teema 1:n Kärkiklustereista Älykkäät koneet ja laitteet ja Energiateknologia vahvoina toimialoina sekä Jokapaikan tietotekniikka pienempänä kasvualana ovat erityisen tuen kohteina Länsi- Suomessa. Alueella toimii neljä yliopistoa ja kaksi yliopistokeskusta sekä eri yliopistojen erillisiä yksiköitä. Ammattikorkeakouluja on viisi ja lisäksi alueella toimii kaksi muun AMK:n yksikköä. Näiden yhteistyötä ja erikoistumista pyritään lisäämään osaamisen vahvistamiseksi. Valtion teknisen tutkimuslaitoksen (VTT) Tuotteet ja tuotanto -yksikkö on Tampereella ja Prosessit -yksikkö Jyväskylässä. Tampereella on myös osia Tietotekniikan, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksiköistä ja Prosessit -yksiköstä. Vaasassa toimii VTT:n energiaan erikoistunut yksikkö. Porissa toimii VTT:n ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteinen innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisyksikkö. Osaamiskeskustoiminnalla ja keskittymällä kärkiklustereiden toiminnan kehittämiseen vaikutetaan laajasti koko ohjelma-alueen osaamistasoon ja vetovoimaisuuteen. Osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen tapahtuu tutkimusyksiköiden, korkeakoulujen ja yritysten verkostoissa triple helix periaatteen mukaisesti. Ammatillisessa koulutuksessa oli ohjelma-alueella runsaat opiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa olevien määrän kasvu on pysähtynyt, mutta ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa olevien määrä jopa kasvoi hieman. Luottamus ammatilliseen koulutukseen on nuorilla vahvaa. Alueen perusteollisuuden toimivuuden ja uusiu-

17 16 tumisen kannalta on tärkeää kouluttaa riittävästi nuoria teollisuuden ja rakennustoiminnan tarvitsemiin ammatteihin. Taulukko 5: Ammatillisen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen opiskelijamäärät Länsi-Suomessa 2011 Ammatillinen Ammattikorkeakoulutukoulutus Yliopisto- Vuonna 2011 koulutus Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus. Huom. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijat kirjautuvat muille alueille Työvoiman saatavuus ja osaamisen taso sekä jatkossa väestön ikääntyminen ovat ohjelma-alueen haasteita. Näihin haasteisiin vastataan koulutuksen sisällöllisellä uudistamisella ja oppimisympäristöjen kehittämisellä. Sama koskee yrittäjyyden ja yritystoiminnan kasvavaa merkitystä. Vallitseva keskittymisen tendenssi uhkaa nykyisiä ammatillisen koulutuksen rakenteita ja vaikuttaa ainakin koulutuksen kokoamiseen nykyistä harvempien ylläpitäjien toteuttamaksi. Väestön koulutustaso Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2011 oli Länsi-Suomessa 26,5 %. Se oli maakunnissa korkein Pirkanmaalla ja alin Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Kahden tiedeyliopiston Pirkanmaalla on korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus koko maata suurempi. Tutkinnon suorittaneita oli Länsi-Suomessa vuonna ,7 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut kaikissa Länsi-Suomen maakunnissa, mutta ainoastaan Pirkanmaa ja Keski-Suomi ylittivät koko maan osuuden tutkinnon suorittaneissa. Taulukko 6: Korkea-asteen ja tutkinnon suorittaneiden osuus Länsi-Suomessa maakunnittain 2000 ja (%) yli 15-vuotiaista Tutkinnon suorittaneet % Korkea-aste % Satakunta 55,4 61,2 61,9 62,8 63,6 64,5 19,3 21,8 22,2 22,5 22,9 23,3 Pirkanmaa 60,6 66,7 67,5 68,3 69,1 69,9 23,2 26,7 27,4 27,8 28,5 28,9 Keski-Suomi 58,7 65,0 65,8 66,6 67,5 68,4 21,6 24,7 25,4 25,8 26,2 26,7 Etelä-Pohjanmaa 54,5 61,1 61,9 62,8 63,9 64,9 18,0 20,7 21,3 21,7 22,1 22,5 Pohjanmaa 57,0 62,8 63,5 64,4 65,3 66,0 21,9 24,9 25,6 26,1 26,6 27,0 Länsi-suomi yht. 58,0 64,1 64,9 65,7 66,6 67,7 21,3 24,4 25,0 25,4 25,9 26,5 Koko maa 59,4 64,8 65,5 66,2 67,0 67,7 23,3 26,2 26,9 27,3 27,8 28,2 Lähde: Tilastokeskus

18 17 Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Vuoden 2012 aikana Suomen talouselämä oli edeltäneen luottolaman ja Euroopan julkisen talouden ylivelkaantumisten myötä edelleen melkoisessa epävarmuudessa. Kreikan ja joidenkin muiden Etelä-Euroopan maiden kärjistyneet velkaongelmat, euron kriisi ja viennin ongelmat laskivat myös Suomen talousennusteita. Veronkorotusten ja lisäsäästöjen tarpeet kävivät myös Suomessa yhä välttämättömämmiksi. Työllisyys väheni jo vuonna 2011, mutta kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 aikana. Vaikka Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla kehitys oli vahvempaa kuin muualla maassa, niin myös täällä yritykset tulivat varovaisiksi rekrytoinneissaan. Käytiin lukuisia YT-neuvotteluja ja moni yritys, mm. Nokia, joutuivat jälleen lomauttamaan ja irtisanomaan. Talouden taantumasta johtuen rekrytointiongelmat olivat vain toimialakohtaisia. Erityisesti hoiva-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Ongelmia oli lähinnä opetusalalla ja sosiaalija terveydenhuollossa, josta on muodostumassa pullonkaula-ala. Työvoimapulaa on eri henkilöstöryhmissä lääkäreistä lähihoitajiin. Koska väestö ikääntyy nopeasti, hoidon tarve kasvaa. Hoitoalalla myös poistuma - eläköityminen ja vaihto toisiin ammatteihin - on voimakasta. Vajetta yritetään korjata lisäämällä koulutusta ja kannustamalla hoitajien ja lääkäreiden työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkkinä lisääntyneistä rekrytointiongelmista on Satakunnan tilanne, jossa pula on kohdistunut erityisesti terveydenhoito- ja sosiaalialalle, jossa työvoiman poistuma lähivuosina on noin 500 henkeä vuosittain. Työikäinen väestö kokonaisuudessaan vähenee Satakunnassa jatkossa yli 2600 hengellä vuosittain, mikä vääjäämättä aiheuttaa osaamisvajetta useilla aloilla, esim. metalliteollisuudessa ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Tilanne on sama kaikissa maakunnissa ja sitä on pyritty lievittämään mm. rakennerahastoilla kuten esimerkiksi Vaasan opetusterveyskeskus (A32252) -hankkeella. Toukokuussa 2012 toteutetussa ammattibarometrissa Etelä-Pohjanmaan TE-toimistot arvioivat, että kroonisia osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy lähitulevaisuudessa opetusalalla sekä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Saatavuusongelmien arvioidaan kohdistuvan myös esimerkiksi taloushallinnon suunnittelijoihin, kirjanpitäjiin, ajoneuvoyhdistelmien ja maanrakennuskoneiden kuljettajiin, keittiö- ja ravintolatyöntekijöihin sekä siivoojiin. Lähikuukausina ylitarjontaa arvioitiin olevan muun muassa talonrakennustyöntekijöistä, toimistotyöntekijöistä, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista, ATK-suunnittelijoista, mikrotukihenkilöistä, ompelijoista ja teollisuuden sekatyöntekijöistä. Maakunnan ikääntyvä väestöpohja sekä kasvukeskuksiin suuntautuva lähtömuutto, erityisesti nuorten osalta, vaikuttaa osaltaan tilanteen heikkenemiseen. Huolestuttavaa on myös, että viime vuosien talousturbulenssi on aiheuttanut imagotappion erityisesti metalliteollisuudelle. Alan opiskelijamäärät ovat laskeneet sekä nuorisoasteen koulutuksessa että työvoimakoulutuksessa. Työllistymismahdollisuudet toimialalla ovat kuitenkin mielikuvia valoisammat. Tulevaisuudessa työvoimapula kohdistuu myös runsasta diplomi-insinööri- ja insinööriosaamista vaativaan teollisuuteen. Insinöörejä koulutetaan runsaasti mm. Pohjanmaalla, mutta toisaalta koulutusta pitäisi kohdistaa enemmän ja rajatummin juuri niihin koulutusohjelmiin, joille maakunnan teollisuudella on eniten kysyntää. Pohjanmaalle kone-, metalli-, energia- ja sähköteollisuus ovat tärkeitä maakunnan menestykselle ja oikeiden osaajien saaminen näille aloille on kohtalonkysymys. Jossain vaiheessa nousu käynnistyy ja rekrytointiongelmat nousevat jälleen etualalle. Osaamisvetoisessa aluekehityksessä koulutetun työvoiman merkitys on suuri. Työikäinen väestö vähenee koko alueella, mikä vääjäämättä aiheuttaa osaamisvajetta teknologiateollisuuden lisäksi monilla muilla aloilla, kuten elintarviketeollisuudessa tai palvelualoilla. Myös uusista yrittäjistä ennakoidaan puutetta nykyisten siirtyessä eläkkeelle. Ikääntyvä väestöpohja ja kasvukeskuksiin suuntautuva nuorten lähtömuutto heikentävät maaseutualueiden tilannetta entisestään.

19 18 Elinkeinorakenteessa tapahtuu koko ajan rakenteellisia muutoksia. Alkutuotannosta vähenee vieläkin huomattavasti työpaikkoja. Sitä vastoin palvelualojen työpaikat lisääntyvät. Erityisesti hoiva-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Metsä- ja teknologiateollisuudessa uudistuminen jatkuu. Meneillään oleva perinteisen teollisuuden ja IT-alan rakennemuutos (erityisesti Nokia Oyj:n strategiamuutos) sekä taantuman heijastusvaikutukset vaikeuttavat koulutustarpeen pitkäjänteistä suunnittelua. Osaavan työvoiman saatavuus sekä osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ovat keskeisiä koulutus- ja työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ja viranomaisten yhteistyöllä turvattavia tekijöitä. Toimivat työmarkkinat ohjelma on Keski-Suomen toimijoiden yhteinen tarkastelu alueellisten työmarkkinoiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Ohjelma on lisännyt yhteistä ymmärrystä työmarkkinoista ja työmarkkinoilla vaikuttavista ilmiöistä. Painopisteitä ovat Nuoret: tuetaan koulutukseen ja työelämään sijoittumisessa peruskoulusta ammattiin valmistumiseen saakka. Yrittäjyys: uusia työpaikkoja luodaan tukemalla yritysten perustamista ja tuottamalla asiakaslähtöisiä yrityskehityspalveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Työllistymisen toimintamallit: työllistymistä tukevat palvelut tuotetaan toimijoiden yhteistyönä asiakaslähtöisesti. Työhyvinvointi: hyvinvoivissa työyhteisöissä työelämän laatu paranee ja työurat pidentyvät. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimii myös ennakointiryhmä, joka tuottaa toimintaympäristön kehitysnäkymistä ja työvoimatarpeista monipuolista tietoa. Ennakointiryhmään kuuluu ennakoinnista ja strategisesta suunnittelusta vastaavia henkilöitä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Seinäjoen yliopistokeskuksesta, Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista ja Etelä- Pohjanmaan Yrittäjistä. Lisäksi ryhmään kuuluu asiantuntijoina edustajia Tilastokeskuksesta, Seinäjoen kaupungilta, SoNET Botniasta ja toisen asteen oppilaitoksista. Etelä-Pohjanmaalla ennakointiryhmä toimii sopimuspohjaisesti, vaikka useimmissa muissa maakunnissa ryhmän toiminta on hankkeistettu Yritystoiminnan kehitys Länsi-Suomen elinkeinotoiminnan monialainen osaaminen on tulosta globaalisti toimivien yritysten ja alihankintaverkostojen sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, teknologia- ja osaamiskeskusten yhteistyöstä. Yritystoiminnan tukemiseen julkinen sektori on panostanut kehittämällä yrityspalveluja, yrityskummitoimintaa, teknologiakeskuksia, osaamiskeskusohjelmia ja rahoitusjärjestelmiä. Investointitavaroihin painottuneesta viennistä johtuen vuosina alkanut lama vaikuttaa edelleen voimakkaasti alueen yritysten ja osaamisverkostojen toimintaan, mutta kehityksen uskotaan olevan käänteessä kohti hitaan kasvun vaihetta. Ohjelmatyössä tämä näkyy siten, että yritysten investoinnit ovat lykkääntyneet ja niiden tukemiseen varatut EU-varat ovat jääneet odottamaan ELYhin. Vaikka ohjelma-alueella on koettu voimakas rakennemuutos perinteisestä teollisuudesta tietoteollisuuteen ja maataloudesta palveluelinkeinoihin, pääosa kansalaisista saa edelleen toimeentulonsa perinteisestä teollisuudesta, kaupan sektorilta ja palvelujen tarjonnasta. Rakennemuutokset ja laskusuhdanne ovat kuitenkin aiheuttaneet työpaikkojen menetyksiä, työttömyyttä ja lomautuksia. Kansainvälisen laman myötä uhkaamassa ollut työvoimapula näyttää ainakin lykkääntyneen huolimatta väestön nopeasta ikääntymisestä. Ohjelmakaudella arvioidaan koko ohjelma-alueen teollisten työpaikkojen vähenevän nykyisestään. Vähenemistä on jo tapahtunut esimerkiksi paperiteollisuudessa, jolla on suuria toimipaikkoja alueella. Myös IT-alan rakennemuutos (erityisesti Nokia Oyj:n strategiamuutos) tuntuu alueella. Osaamisintensiivisten ja palvelualojen merkityksen arvioidaan puolestaan kasvavan. Perinteinen teollisuus tarvitsee rinnalleen uusia osaamisintensiivisiä yrityksiä, jotka avaavat uusia ovia kansainvälisille markkinoille. Koko ohjelma-alueella yritystoiminnan ja yrittäjyyden merkitys

20 19 kasvaa. Tavoitteena on myös tuottavuuden kasvu. Vientiteollisuudella on edelleen merkittävä rooli elinkeinorakenteessa, joten sen kehittämistä ei saa unohtaa. Keski-Suomen liiton teettämän selvityksen mukaan vientituloista teollisuuden osuus on liki 95 %. Väestö ikääntyy koko ohjelma-alueella, mikä on sekä haaste että mahdollisuus. Ikääntyminen tuottaa entistä enemmän tarvetta sukupolvenvaihdoksiin yrityksissä. Samoin syntyy tarvetta uudentyyppisten ja peruspalvelujen tuotannon lisäämiseen. Länsi-Suomessa arvioidaan keskittymistä tapahtuvan maakuntakeskuksiin ja muihin asutuskeskuksiin. Tämä merkitsee harvaan asutun ja ydinmaaseudun ongelmien lisääntymistä erityisesti niiden alueiden vanhenevan väestön palvelujen järjestämisessä. Talouden ongelmat heijastuvat kuntatalouteen ja edelleen kuntien mahdollisuuksiin osallistua aluekehitykseen. Kuntarakenteessa on tapahtunut ja tapahtumassa runsaasti muutoksia ohjelmakauden aikana. Kunta- ja soteuudistukset ovat vielä ilman lopullista hahmoaan, mikä näkyy kuntapuolen passiivisuutena ja epävarmuutena aluekehitystyössä. Uudistuksilla pyritään taloudellisesti entistä vahvempiin yksiköihin, joilla on myös paremmat mahdollisuudet taata tasapuoliset palvelut sekä osallistua oman alueensa ja seutukuntansa kehittämistyöhön. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden toteuttaminen (tavoitepäätös) Valtioneuvoston loppuvuodesta 2011 päättämissä valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille (tavoitepäätös) linjataan hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Vuoden 2012 aikana on suunnattu toimia tavoitepäätöksessä esiin nostettujen erityiskysymysten mukaisesti. Näitä ovat äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Käytännössä tätä on edistetty vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden ohjelman laadinnassa sekä maakunnissa uusien maakuntaohjelmien ( ) valmistelussa.

21 20 Hallinnonalojen aluekehittäminen Hallinnonalojen toimintaa ohjataan substanssistrategioiden sekä kansallisten ja EU-säädösten mukaisesti. Näillä linjauksilla ja toimenpiteillä on suoria vaikutuksia alueiden hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Vaikuttavuuden parantamiseksi ministeriöiden alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään mahdollisuuksien mukaan hallinnonalojen muihin strategisiin suunnitteluasiakirjoihin ja sektoripolitiikkojen toteuttamiseen. Näkökulmien yhteensovittamisella lisätään hallinnonalan toimien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä poistetaan mahdollisesti päällekkäistä, osin jopa ristiriitaista toimintaa. Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän ja lainsäädännön uudistaminen Tavoitepäätöksen linjauksen perusteella Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetettiin vuoden 2011 lopussa kansallisena aluekehittämisen erityisohjelmana. KOKO-ohjelmaan kuuluneista verkostoista Innovaatio ja osaaminen, Luovat alat ja kulttuuri, Hyvinvointi sekä Venäjä jatkoivat toimintaansa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuoden 2012 alkupuolella alettiin selvittää alueiden kehittämisestä säädetyn lain sekä rakennerahastolain yhdistämistä, jotta kansallinen ja EU-suunnittelujärjestelmä ja ohjelmatyö saataisiin samaan lakiin. Myös laajentuvan neuvottelu- ja sopimusmenettelyn suhdetta suunnittelujärjestelmään haluttiin selventää. Lisäksi EU:n rakennerahastokautta koskevat uudet säännökset tulee saattaa ajan tasalle ohjelmakauden alkuun mennessä. Selvitystyön jälkeen uudistustyö käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriössä lakihankkeena toukokuussa. Työtä ohjaa valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2013 ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2014 alussa. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi kesäkuussa 2012 kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan valmistelemat kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Näissä toimenpideohjelmissa määritellään kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet. Toimenpideohjelmat toteuttavat laissa alueiden kehittämisestä ja laissa saariston kehityksen edistämisestä määriteltyjä tavoitteita, jotka tähtäävät tasapainoiseen aluekehitykseen koko maassa. Toimenpideohjelmien linjausten toteuttaminen käynnistyi suunnitelman mukaisesti välittömästi. Linjaukset otetaan huomioon ja sovitetaan yhteen laadittaessa uusia maakuntaohjelmia vuosille Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta antavat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle selvityksen toimenpideohjelmien toteutumisesta hallituskauden aikana. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan metropolialueella ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla kehitetään sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa kaupunkiseutujen pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa mm. innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin seudun metropolialue ja muut yli asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua ao. kaupunkiseuduilla.

22 21 Syksyllä 2012 kasvusopimusmenettelyä valmisteli sitä varten asetettu työryhmä. Hakuohjeet menettelyyn julkaistiin joulukuussa Osaamiskeskusohjelman (OSKE, ) toiminta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Erityisenä tavoitteena on osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Osaamiskeskusohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti vuonna 2010 suoritetun väliarvioinnin perusteella tarkistettiin ohjelmaan kuuluvat osaamisklusterit ja -keskukset ohjelman loppukaudeksi Osaamiskeskusohjelman strategisia painopisteitä uudistettiin siten, että toimintaa kohdennetaan entistä vahvemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Uuden instrumentin, Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja sen lähtökohtana on vahvistaa innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimenpiteiden synergiaa. Haku uuteen INKA-ohjelmaan käynnistettiin joulukuussa Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Metropolipolitiikkaa koordinoidaan ja sen painopisteet määritellään metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Kukin ministeriö vastaa yhteisten suuntaviivojen pohjalta osaltaan metropolipolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta hallinnonalalla. Neuvottelukuntaa avustaa ja valmistelee eri ministeriöiden edustajista koostuva sihteeristö. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Seutukuntien määrä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Seutukuntajaon valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessään, että seutukuntajaosta luovutaan. Käytössä ollut seutukuntajako todettiin kuntien rakenteellisen muutoksen ja jo vakiintuneen yhteistyön vuoksi vanhentuneeksi. Kuntien yhteistyöalueet voidaan määritellä joustavasti alueiden kehittämislain 25 :n mukaisesti maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä. Päätös otetaan huomioon uuden alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Alueellistaminen Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä hallituskaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Alueellistamistoimia on toteutettuina henkilötyövuotta, niiden lisäksi on päätettyinä 714 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 317 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta (ns. bruttoluku). Alueellistamistoimista (brutto) noin henkilötyövuotta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden välisinä siirtoina alueellistamispaikkakunnille. Siten nettotoimenpiteet ovat vajaat henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on noin 3 200, lisäksi päätettyjä noin 600 ja suunnitelmia noin 300 henkilötyövuotta. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä.

23 22 Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELY-keskusten johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. 1.6 Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Ohjelmakauden kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ja 2008 välitarkistetun ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin ja huomioidaan EU:n tilanteen muuttuminen vuodesta 2000 ennen kaikkea välitön tarve toipua talouskriisistä. Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3. Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Eurooppalainen digitaalistrategia Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella käytössä oleviin menoluokkiin, joita on käytetty Lissabonin strategian toteutumisen seurannassa. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaa-antavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden toimenpiteiden merkitystä Eurooppa 2020 strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR-ohjelmia keskenään suhteessa molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Taulukossa 6 on kuvattu Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 53 % Länsi-Suomen ohjelmassa mennessä päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR+valtio -rahoitus). Kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä osuus on selvästi matalampi, n. 43 %. Yli 56 % ohjelmassa tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja runsas neljännes kestävän kasvun prioriteettiin. Eurooppa 2020 strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan n. 86 % tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista, kun vastaava osuus kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä on n. 83 %. Verrattuna vuoden

24 Eurooppa lopun tilanteeseen on menoluokkien avulla määritetty Eurooppa 2020 strategian toteutusaste Länsi- Suomessa laskenut 1,1 prosenttiyksikköä, älykäs kasvu prioriteetin osuuden laskiessa 0,7 %-yksikköä ja kestävä kasvu prioriteetin osuuden 0,7 %-yksikköä. Osallistava kasvu prioriteetin osuus on toisaalta noussut 0,3 %- yksikköä. Menoluokkien indikatiivinen ryhmittely prioriteettien ja lippulaivojen alle toimenpidemenua hyväksikäyttäen on esitetty tarkemmin liitteessä 8. Taulukko 6: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa mennessä tehdyt sidonnat (EAKR+valtio) menoluokittain suhteessa Eurooppa 2020 strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin Eurooppa strategian prioriteetit Eurooppa strategian lippulaivat Länsi-Suomi EAKR-ohjelmat yhteensä Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Innovaatiounioni 53,3 % 42,7 % Digitaaliagenda 2,2 % 7,0 % Nuoret liikkeellä 0,5 % 0,5 % Yhteensä 56,1 % 50,2 % Resurssitehokas Eurooppa 3,7 % 7,2 % Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka 21,6 % 23,8 % Yhteensä 25,3 % 30,9 % Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 3,6 % 1,6 % Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen foorumi 0,5 % 0,4 % Yhteensä 4,1 % 1,9 % Eurooppa menoluokat yhteensä 85,5 % 83,0 % Muut menoluokat 14,5 % 17,0 % Kaikki yhteensä 100,0 % 100,0 %

25 24 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelman muutokset 2012 Vuonna 2012 ei tehty varsinaisia ohjelmanmuutoksia, mutta muutostarpeita ovat nostattaneet talouden taantuma vuosina ja sen jatkuminen Euro-kriisin myötä ennakoitua pitempään epävarmuuden ja heikentyneen taloudellisen toimintaympäristön kautta. Valtioneuvosto on reagoinut kriisiin päättämällä leikata valtion vastinrahoitusta vuosina 2012 ja M EU-ohjelmilta. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman osuus on vuositasolla n. 3,3 M, mitä katettu lisäämällä kuntien rahoitusosuutta. Tämä ei edellytä varsinaista ohjelma-asiakirjan muuttamista, mutta muuttaa kansallisen vastinrahoituksen rakennetta. Se uhkasi muutattaa ohjelmien kehyksiä, mutta tarvittava kuntarahoitus näyttäisi kertyvän ja tilanne on näin hallinnassa. Yksinkertaistetuista kustannusmalleista prosenttiperusteinen Flat rate kustannusmalli otettiin käyttöön jo Sen käyttö yleistyikin nopeasti ja vuonna 2012 käynnistyneistä Suomen rakennerahastohankkeista (pl. yritystuet) niiden osuus oli jo noin puolet. Pienille hankkeille tarkoitettu kertakorvausmalli Lump sum otettiin käyttöön Se ei ole toistaiseksi yleistynyt Länsi-Suomessa ja sitä on testattu vain joihinkin yksittäishankkeisiin. Yksinkertaistetut kustannusmallit, erityisesti Flat rate, nopeuttanevat maksatuksia ohjelmakauden loppuvaiheessa. Aluehallinnon vuoden 2010 alusta voimaan tulleet uudistustoimet ovat vakiintuneet ja tiivistäneet aluekehityksen yhteistyötä maakunnissa. Joissain maakunnissa valtionhallinnon uusi tehtävä- ja toimialuejako on jäänyt edelleen epäselväksi. Lukuisat suunnitteluprosessit ja suunnitelmat tuntuvat osin päällekkäisiltä ja turhauttavilta. Tällä hetkellä Finnveran EAKR-rahoitteisten korkotukilainojen kysyntä investointeihin on erittäin heikkoa. Korkotuen kysyntä on laman ja alhaisten markkinakorkojen takia lähes olematonta. Käyttöpääomalainojen kysyntä on kova, mutta se on puhtaasti kansallista rahoitettua toimintaa. Ensi kaudelle ei ole luvassa EU-rahoitteisia korkotukilainoja lainkaan. Uudenlaista toimintaa Finnveralle toi Länsi-Suomen pääomarahasto, jonne varoja on koottu aikaisempina vuosina Sijoitussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi 18 kpl a ensi- ja neljä jatkosijoitusta Länsi- Suomeen vuosina Rahaston käyttö päästiin aloittamaan kesän 2011 kuluessa ja vuoden 2012 loppuun mennessä sijoituspäätöksiä on tehty Länsi-Suomeen kaikkiaan yhdeksän (1,76 m / 7,5 m ). Ensisijoituksia voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti ja jatkosijoituksia vielä tämänkin jälkeen kuuden vuoden ajan. Pääomarahasto nähdään erinomaisena työkaluna innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisien kehittämistoimien rahoittajana, joka voisi tukea mm. osaamiskeskusohjelman toimien kytkeytymistä tiiviimmin liiketoimintaehtoiseen kehittämistyöhön. Se ei ole kuitenkaan lunastanut lupauksiaan rakennerahastorahoitteisena siinä, että se olisi mahdollistanut suuremman riskinoton. Lisäksi Finnveraa on moitittu niukasta tiedottamisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta toiminnassaan. 2.2 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu mm. käsitellä kansallisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevia esityksiä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Vuonna 2012 ARNE kokoontui 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. EU:n rahastokauden valmistelua, rakennerahastojen hallintoa ja hankkeiden rahoitusta koskevien säädöksien valmistelua, kuluvan ohjelmakauden strategian toteutumista, ohjelmien etenemistä ja arviointituloksia, rakennemuutoksiin varautumista, ELY-keskusten strategioiden ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien valmistelua,

26 25 valtioneuvoston asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman valmistelua, maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikkaa, innovaatiokeskittymäpolitiikkaa sekä talousarvion alueellisia vaikutuksia. ARNEn roolissa alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan osalta korostuu poikkihallinnollisuus ja eri aloitteiden ja toimien koordinointi. ARNE toimii keskustelufoorumina ja linjaa keskeisiä alueiden kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Sen toiminnan vaikutukset ohjelmien toimeenpanoon ovat välillisiä siten, että ne heijastuvat ohjelmatasolle seurantakomiteoissa käydyn keskustelun kautta. ARNE:n keskustelussa rakennerahastoihin liittyen korostui vuonna 2012 EU:n rahastokauden valmistelu. Ohjelmakauden toteutuksesta keskusteltaessa pohdittiin syitä, jotka ovat aiheuttaneet haasteita ohjelmien toteutukselle. Käytettävissä olevien varojen osittaiseen siirtymiseen hankkeisiin sitomattomina budjettivuodelta toiselle nähtiin syynä mm. kauden viivästynyt käynnistyminen, jota hankaloitti tietojärjestelmien myöhästynyt käyttöönotto. ARNE:ssa ja EAKR- ja ESR-ohjelmien seurantakomiteoissa käsiteltiin vuoden lopulla kansallisen strategisen raportin luonnosta. Saatujen kommenttien perusteella jalostettiin raportin kuvausta sosioekonomisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä valtakunnallisesti ja alueellisesti lisäämällä sisältöä myös koulutuspolitiikasta ja osaamisesta sekä innovaatiotoiminnasta ja yrittäjyydestä. ARNE:lle käsittelyyn toimitettiin arviointitiedosta yhteenveto. Arvioitsijat esittelivät teemoittaisten EAKRarviointien keskeisiä havaintoja ja suosituksia. ARNE:n keskustelussa tuotiin esiin kysymys siitä onko tehty arvioinnin arviointia ylipäätään ja mietittiin erilaisia tieto- ja analyysitarpeita eri tasoilla. Lisäksi pohdittiin nk. väliportaan arviointia, jossa kerättäisiin jäsennellympää tietoa esim. maakunnan tasolla alueen hankkeista. Arvioitsijat esittelivät lisäksi osana EAKR-ohjelmien teeman 3 (alueiden saavuttavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) tehtyä menetelmäkehittämispainotteista casetutkimusta, joka keskittyi pohtimaan verkostoitumisen vaikutusten arvioinnin menetelmiä ja siihen liittyvää tiedon hankintaa. ARNE:n keskustelussa todettiin näiden tutkimustulosten vahvistavan Pohjois-Savossa toteutetun tutkimuksen pohjalta syntyneitä ajatuksia. Lisäksi todettiin, että olisi kiinnostavaa selvittää myös maaseuturahoituksella toteutettuja verkosto- ja yhteistyöhankkeita, etenkin kun tulevalla kaudella lisätään painoa yritysverkostohankkeisiin. TEM järjesti osana ARNE:n työskentelyä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät Ohjelmassa käsiteltiin alueiden kehittämistä kansallisten ja EU:n osarahoittamien välineiden kokonaisuutena. ARNE:n jäsenet käyttivät puheenvuoroja mm. naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä alueiden kehittämisessä, tulevan EU:n rahastokauden valmistelusta, keskeisten alueiden kehittämisen ja EU:n osarahoittaman toiminnan rahoittajina toimivien organisaatioiden tulevaisuuden näkymistä ja strategioiden ja yhteensovittamisesta ja toteutuksesta. Neuvottelukunta on nimetty kumppanuusperiaatetta noudattaen. Siinä ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö EU-rakennerahastokauden kansallinen valmistelu käynnistyi keväällä Prosessi käynnistyi ensivaiheessa työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta se alkoi pian työllistää myös maakuntien ohjelmaväkeä ja näkyä yhä enemmän seurantakomitean, sen sihteeristön ja maakunnan yhteistyöryhmien työssä.

27 26 Seurantakomitea Seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetään rakennerahastolaissa (1401/2006, muutos 1653/2009) ja asetuksessa (311/2007, muutos 1656/2009). Valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean, jonka tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa ne sille kuuluvat tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Valtioneuvosto asetti , sisäasiainministeriön esityksestä, alueellisen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitean. Se edustaa laajasti maakuntia, sidosryhmien järjestöjä sekä viranomaisia. Vuonna 2012 Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea kokoontui Pohjanmaalla Vaasassa ja yhdessä Etelä-Suomen EAKR -seurantakomitean kanssa Helsingissä Seurantakomiteat ovat käsitelleet ja kuulleet arviointien tuloksista säännöllisesti kokouksissaan. EAKR toimenpideohjelmien arvioinnin ensimmäinen, pääosin toimintalinjojen teemoihin perustunut vaihe, päättyi keväällä Arvioinnin loppuohjelmakauden kattava arviointivaihe, jonka toteuttaa Ramboll Oy, on jaettu kolmeen teemaan: Arviointiteema 1: Arviointiteema 2: Arviointiteema 3: EAKR toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus EAKR rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen EAKR rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Arviointiteemojen 2 ja 3 loppuraportit saadaan vuoden 2012 lopulla, mutta teeman 1 EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus - loppuraportti saatiin keväällä Vaasassa seurantakomitea käsitteli ensimmäisenä päivänä ohjelman etenemistä, hyväksyi vuoden 2011 vuosikertomuksen, kuuli pääomarahaston käynnistymisestä ja arvioitsijoiden EAKR-ohjelmia ja sen temaattisia osioita käsitelleen palautteen. Toisena päivänä kuultiin Itämeren alueen strategian toteutumisesta sekä kuultiin Manner-Suomen ESR-ohjelman ja maaseudun kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset. Lisäksi puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä esitteli tulevan kauden valmistelua, jossa taustalla olivat HALKEn linjaukset, mm. MYRin asema ja keskustelut tulevan kauden teemoista. Tässä yhteydessä kuultiin maakuntien, elinkeinoelämän ja komission näkemyksiä. Yhteenvetona seurantakomitean asioista todettiin, että tulevilta ohjelmilta odotetaan temaattista keskittämistä, kohdentamista ja vaikuttavuutta sekä vahvaa strategista otetta. Hallintoa koskevana palautteena arvioitsija Kimmo Viljamaa totesi Vaasassa seurantakomitean kokouksessa mm., että hankkeiden runsaat perumiset johtuvat Suomen konsultatiivisesta neuvontatavasta. Viranomaisilta ennen virallisen hakemuksen jättöä saatu tuki koettiin kyselyssä erityisen hyödylliseksi ja käsittelyaikojen vaihtelua ei koettu ongelmaksi. Tietojärjestelmä on arvioitsijan mukaan raskas, mutta toimiva, ja toimijat ovat ottaneet sen positiivisesti vastaan. Etuna silla on tiedon syöttämisen kertaluonteisuus. Ohjeistus ja tukikelpoisuustulkinta eivät ole aina yhtenevää ja maksatuksen takia hankkeiden talousihmiset on syytä ohjeistaa alusta pitäen. Tarvitaan suuraluekohtaista ohjeistusta (projektiopas 14+). Normaaliin talousseurantaan verrattuna EU-rahoituksen hallinnointi ja seuranta on jonkin verran työläämpää ja on arvioitu, että ohjelmatyön laskennallinen taakka on 8-10 % (9 11 m ), joka ei vielä sisällä MYR:jä, sihteeristöjä ym. Voitaisiinko liitteiden määrää vähentää ja yksinkertaistaa niitä, tietojärjestelmää kehittää projektien suunnittelua palvelevammaksi, väliraportointia ja maksatusta yksinkertaistaa jne. Hallintoviranomaisten säästöpaineet kohdistuvat välittävien toimielimien määrään, jota tosin supistettiin jo ALKU-uudistuksen yhteydessä.

28 27 Arvioitsija esitti kehittämissuosituksena mm., että sähköinen allekirjoitus otetaan käyttöön, yhteishankkeissa päätoteuttajan allekirjoituksen tulisi riittää, tarvitaanko viralliset allekirjoitukset kaikkiin lomakkeisiin, ohjeistusta on parannettava (ohjeet ja ohjaavat toimet), muutosloki rahoittajille, lomakkeen järjestys (ohjausryhmä loppuun) ja valitut avainasiat voisivat siirtyä/kumuloitua automaattisesti loppuraporttipohjaan. Kansallisen tason hakuprosesseista ja ajoista ym. tarvittaisiin keskitettyä tiedottamista (esim. rakennerahastot.fi). Helsingin kokous oli Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen EAKR-seurantakomiteoiden yhteiskokous. Kokouksessa hyväksyttiin ohjelmien vuoden 2013 teknisten tukien jaot ja indikatiiviset käyttösuunnitelmat. Samoin kuultiin ohjelman toteuttamistilanteista ja palautteesta toimintalinjoittain ja maakunnittain. Kokouksessa kuultiin myös EAKR toimenpideohjelmien arvioinnin ajankohtaistilanteesta ja teemojen 2 ja 3 väliraporttien tuloksista. Lisäksi kuultiin pääomasijoitustoiminnan vaikutusdynamiikan kuvaukset sekä vuoden 2013 suunnitelmasta, johon sisältyy osaraporttien yhdistäminen sekä tulevan ohjelman valmistelua tukevan arviointitiedon tuottaminen. Luonnollisesti tulevan ohjelman valmistelutilanne kuului kokouksen asialistalle. Arviointien ohella pääomasijoitustoiminta oli molemmilla seurantakomiteoiden listoilla. Vuoden 2012 loppuun mennessä sijoituspäätöksiä on tehty kaikkiaan yhdeksän (1,76 m / 7,5 m ). Seurantakomitea ilmaisi kokouksessaan huolensa toiminnan hitaahkosta käynnistymisestä siitäkin huolimatta, että ensisijoituksia voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti ja jatkosijoituksia vielä tämän jälkeen kuuden vuoden ajan. Seurantakomitean sihteeristö Seurantakomitealla on sihteeristö, jossa ovat edustettuina vastaavat viranomaiset kuin seurantakomiteassa. Seurantakomitea päättää sihteeristön kokoonpanosta niin, että viranomaisten edustus tulee tasapuolisesti huomioon otetuksi. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Uudistettu aluekehityslainsäädäntö ja ALKU-muutokset muuttivat hivenen tehtäviä ja vastuita hallinnon sisällä. Yhdessä hallintoviranomaisten kanssa valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirjojen laadinta sekä tarvittavat kulmaluvut maakuntien käyttöön. Samalla on sovittu joustovarauksista ja edeltäneinä vuosina myös maakuntien omista vapaaehtoisista ohjelmareserveistä niiden yhteistyön tarpeisiin sekä ylimaakunnalliseen toimintaan. Sihteeristö kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Sihteeristön ja maakuntien alkusyksyyn kuului vuoden 2013 maakunnan yhteistyöasiakirjojan valmistelu. Vuoden 2012 vuosikehys ei sisältänyt edellisten vuosien tavoin 20 %:n lisäkehystä ennakkoon. Kehykset päinvastoin ovat supistuneet, kun niistä oli vähennetty aikaisemmat ennakkobudjetoinnit 20 % vuodelta 2012 ja 40 % vuodelta Ennakkobudjetoinnin ja leikkausten lisäksi vuoden 2012 kehyksiä supistivat 5 %:n joustovaraus päältä pois periaatteella. Maakuntien vuoden 2012 kehystä korjasi hivenen jakamatta jääneiden joustovarausten 1,75 m palautus alkuvuodesta. Valtion vuosien 2012 ja 2013 kansallisen vastinrahoituksen leikkaukset 3,3 m vuodessa ovat lisänneet vastaavasti kuntarahan sitomistarvetta. Yhdessä eurokriisin ja talouden taantuman kanssa valtion leikkaukset lisäsivät paineita ohjelmatyöhön. Vuoden loppuun mennessä valtion kansallisen vastinrahoituksen leikkaukset oli saatu kurottua kiinni ja korvattua kuntarahoituksella. Kansallisen vastinrahan tilanne helpottui lopullisesti, kun kunta- ja muun julkisen rahoituksen tiedot saatiin vuoden lopussa korjattua TUKI2000-järjestelmällä hallinnoiduissa EAKRhankkeissa. Keväällä 2012 orastanut usko suhdanteiden kääntymisestä hiipui syksyllä. Tämän myötä vähenivät myös yritysten investointihalut ja jäätiin odottamaan suhdanteiden kehittymistä. Hitaan kasvun näkymät, euron epävarmuus sekä pelko Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta lykkäävät mahdollisia investointeja tuonnemmaksi. Näiden seurauksena ELYihin on jäänyt runsaasti käyttämättömiä myöntövaltuuksia ja usko niiden kysyntään ja sitoutumiseen ennen ohjelmakauden päättymistä alkaa horjua.

29 28 Purkautuneiden ja uudelleen budjetoitujen (nk. punaiset kulmat) myöntövaltuuksien jako lisätalousarviossa kohdennettiin pääosin niitä välittäneille toimielimille ja niihin toimenpiteisiin, josta ne olivat purkautuneet. Tämä lisäsi ELYjen käytettävissä olevaa yritystukien määrää ja näin entisestään kärjisti ongelmaa. Seurantakomiteassa todettiinkin, että vuoden 2013 myöntövaltuuksia irrotettaessa helmikuussa myöntövaltuuksien jakoa yritystukiin tarkastellaan kriittisesti ja että kevään seurantakomiteassa sovitaan mahdollisesti tarvittavista kehysmuutoksista tai muista toimenpiteistä. Länsi-Suomen ohjelmakoordinaatio ja EAKR-ohjelman ohjausryhmä Kansallisen rakennerahastolainsäädännön pohjalta hallintoviranomainen voi siirtää ohjelmien hallinnollisia tehtäviä yksittäiselle maakunnan liitolle. Hallintoviranomaisen esityksestä Länsi-Suomen maakunnat solmivat koordinaatiosopimuksen, jossa sovittiin Keski-Suomen liiton koordinointitehtävistä, vastuista ja resursoinnista. Sitä ohjaa erityinen ohjausryhmä, jonka muodostavat Länsi-Suomen maakuntajohtajat ja keskeisten rahoittajatahojen edustajat ja ESR-alueosion koordinaattori. Ohjausryhmä ohjaa ohjelman ja sen erityisteemojen toteutusta sekä sovittaa yhteen maakuntien välisiä etuja. Sen asioita valmistellaan sihteeristössä ja tarvittaessa kiireellisissä asioissa siihen kuuluvien maakuntien ohjelmavastaavien ja rahoittajien muodostamassa suppeammassa koordinaatioryhmässä. Käytännössä on voitu toimia seurantakomitean koko sihteeristön puitteissa, mikä on taannut kattavan tiedonkulun ja avoimuuden. Tavoitteena on hyvän kumppanuuden ja yhteistyön rakentaminen toimijoiden, viranomaisten ja eri rahastojen välille. Ohjelman hallinnollinen valmistelu ja vastuu ovat seurantakomitealla ja sen sihteeristöllä, mutta ohjausryhmällä ja sen koordinaatioryhmällä on roolinsa erityisesti toiminnallisessa kehittämisessä ja maakuntien välisen yhteistyön ja verkostojen luomisessa. Ohjelman loppuvaiheen lähestyessä kannanottoa vaativat uudet avaukset ovat vähentyneet ja huomio on suuntautunut tulevaan ohjelmakauteen, joten ohjausryhmän ei tarvinnut kokoontua lainkaan vuona Koordinaatiota varten erikseen varatulla teknisellä tuella rahoitetaan ohjelmakoordinaattorin ja tukitehtävien kustannuksia. Käytännössä on perustettu projektit itse koordinaatiotehtäville ja toinen viestinnän hankinnoille, kuten Internet-sivuston laadintaan ja ylimaakunnallisten hakujen ilmoitteluun. Koordinaatioprojektista on myös rahoitettu osallistuminen EU-alueen kokemustenvaihtoverkoston IQ-NET:n toimintaan, jota vedetään Strathclyden yliopiston erityisyksikön toimesta. Vuosien 2012 ja 2013 teknisestä tuesta ohjelmakoordinaatioon ei ole tarvinnut osoittaa lisärahoitusta, vaan edellisten vuosien mm. ostopalveluista säästyneillä varoilla on voitu rahoittaa varsinaista koordinoinnin perustyötä. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmä sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on maakunnan strategisia linjauksia toteuttava, rakennerahasto-ohjelmia toimeenpaneva ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä yhteen sovittava toimielin. Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämislaki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien strategista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt EU-politiikan ja sen rahoituksen lisäksi koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Maakunnan yhteistyöryhmän työtä linjaa maakuntaohjelma. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille. Yhteistyöryhmä käsittelee ja antaa lausunnon aluekehityksen kannalta merkittävistä hankkeista rahoittavalle viranomaiselle (pois lukien liikesalaisuuden piiriin kuuluvat hankkeet), päättää hankkeiden valintakriteereiden alueellisesta soveltamisesta, huolehtii ympäristövaikutusten arvioinnista, valmistelee EU ohjelmiin tarvittavia muutoksia, raportoi ohjelmista seurantakomitealle ja vastaa viestinnästä.

30 29 Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina alueen kunnat, ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmän asettaa maakuntahallitus. Yhteistyöryhmien kokoonpanot ovat olleet vakiintuneena ELY keskusten perustamisen vaatimien muutosten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmien toiminta Maakuntien yhteistyöryhmien keskeinen strateginen yhteensovitus tapahtuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU), ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen (STRATSU) ja maakunnan yhteistyöasiakirjojen (MYAK) myötä. MYAK:n valmistelu sujuu maakunnissa rutiiniluonteisesti ja käsi kädessä toimivallaltaan pääosin eri alueille kohdistuvien TOTSU:n ja STRATSU:n kanssa. Toteuttamissuunnitelman merkitys vaikuttaa olevan keskushallinnossa kohtalaisen heikko siihen alueilla käytettyyn työpanokseen nähden. Strategiatyössä huomioidaan laajasti eri EU- ja kansalliset ohjelmat. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee luonnollisesti kuluvan ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman ja ESR-ohjelman etenemistä ja sovittaa niitä yhteen. Eri EU- ja kansallisten ohjelmien, maakunnan kehittämisrahan ja kansallisen rahoituksen tilanteista raportoidaan yhteistyöryhmälle. Pääosassa maakuntia vähintäänkin MYR:n hankeryhmä käsittelee kaikki eri ohjelmien hankehakemukset yhteensovituksen ja päällekkäisyyksien karsinnan näkökulmasta. Suuralueen erityisteemojen käsittely keskittyi maakuntatason teemavalintoihin ja korostui niiden omien painotuksien osalta sitä selvemmin, mitä vahvemmin maakunta on niihin sitoutunut. Näiden valintojensa tueksi maakunnat pyrkivät rakentamaan osaamisympäristön, julkisten toimijoiden ja yritysten tiiviitä yhteistyöverkostoja. Valtion viranomaistahojen määrän väheneminen on helpottanut ja nopeuttanut huomattavasti valtion aluehallinnon ja maakunnan liiton välisten yhteistyöprosessien valmistelua. Valmistelu tapahtuu hyvässä yhteistyön hengessä alueviranomaisten kesken, vaikka ALKU-uudistuksen aiheuttama uusi tehtävä- ja toimialuejako valtion hallinnossa ovat edelleen epäselviä MYR:n jäsenistössä ja osittain päällekkäiset toimialueet ovat aiheuttaneet sekaannusta joissain maakunnissa. Vuoden tärkein tehtävä oli ohjelmakauteen valmistautuminen. Sen valmistelua niin rakennerahastojen kuin maaseuturahastonkin osalta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmien kokouksissa. Maakunnat ovat nimenneet edustajia Etelä- ja Länsi-Suomen tulevan ohjelman valmisteluun ja valmisteluryhmään (ELSA 2014+) ja näin osallistuneet Etelä- ja Länsi-Suomen yhteiseen valmisteluun. Esimerkiksi Keski-Suomessa työ aloitettiin arvioimalla Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen mallia. Maaliskuussa pidetyssä Keski-Suomi työpajassa pohdittiin, mitä Euroopan unionin tavoitteet älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta merkitsevät Keski- Suomelle. Elokuun työpajassa koottiin eväitä tulevan EU-ohjelman valmisteluun yhdessä sidosryhmien kanssa Syksyllä hyväksyttiin vuoden 2013 maakunnan yhteistyöasiakirjat. Vuoden 2013 vuosikehys supistui aikaisempien vuosien ennakkobudjetointien takia vielä 20 % lisää eli vuonna 2013 leikkaus oli 40 %. Näiden vaikutusta lisää valtion kansallisen vastinrahoituksen leikkaus EU-ohjelmille vuosina 2012 ja Edelleen leikkaukset ovat lisänneet paineita kuntarahan kerryttämiseen ja samalla toimintalinjojen 2 ja 3 kehysten kasvattamiseen. Pitkittynyt talouden taantuma heijastuu kuntatalouteen ja vaikeuttaa niin julkisia kehittämis- kuin investointihankkeitakin. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän asialistalla oli vuonna 2012 mm. Satakunnan maakuntakaava ja suunnitelma, uuden EU rakennerahasto-ohjelman sekä maaseudun kehittämisohjelman valmistelu, Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035, ilmasto- ja energiastrategia, aikuiskoulutusstrategia, maakuntaohjelma , Lounais- Suomen ympäristöstrategian ja ohjelman seuranta, ELYjen strategiset tulossopimukset sekä ohjelmakauden valmistelu. Näiden lisäksi käynnistettiin Maakuntaohjelmaprosessi vuosille Maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa kehitetään hanke-esittelyjä, kehittämiskohteisiin tai hankkeisiin tutustumista paikan päällä sekä keskusteluja lisäämällä.

31 30 Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmässä on siirrytty puhtaista hanke- ja asiakäsittelyistä kohti sisältöjä ja temaattisia kehittämiskokonaisuuksia arvioivaan toimintakulttuuriin ja lisätty hankkeiden taustoituksia hankeesittelyissä. MYR:lle tuodaan konkretiaa hanke-esimerkein toteutuneesta toiminnasta sekä sen vaikuttavuudesta ja annetaan elävää sisältöä MYR:n tekemille linjauksille. Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän rooli laajojen kokonaisuuksien käsittelijänä on vahvistunut ja sitä on vahvistettu. Käsitystä ja näkemystä siitä, miten erilaiset asiat kytkeytyvät kehittämisen laajaan kokonaisuuteen, on pyritty tukemaan ja vahvistamaan. MYR on esimerkiksi käsitellyt maakuntakaavaa aluekehittämisen näkökulmasta sekä pohtinut kaupunki- ja innovaatiopolitiikan tilannetta ja haasteita Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan kannalta. Osallistamista ja osallistumista on pyritty vahvistamaan järjestämällä muitakin muotoja ja tapoja vaikuttamiselle ja vuoropuhelulle kuin viralliset kokoukset; MYR:n jäseniä on kutsuttu esimerkiksi maaseutustrategian ja uuden maakuntastrategian valmistelun työpajoihin. Kokousasioiden esitystapaa tulisi tehdä paremmin ymmärrettäväksi ja vähemmän virkamieskieliseksi. Vuonna 2012 kaksi kokousta järjestettiin merkittävissä elintarvikealan yrityksissä Seinäjoella. Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli kasvuyrittäjyysohjelman ja EPANET IIIyhteistyösopimuksen, jotka ovat strategisesti merkittävien kokonaisuuksien kehittämissuunnitelmia. Kasvuyrittäjyysohjelman toimenpiteiden toteuttamisen koordinaatiotahoksi on nimetty kasvuyrittäjyysfoorumi. MYR käsitteli myös mm. Kauhavan lentosotakoulun lakkauttamisuhkaa ja lopulta tilanteen realisoituessa hakemuksen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi sekä hakemuksen EAKR-ohjelman kansalliseen joustovaraukseen. Ohjelman seurantaa on entisestään tiivistetty sekä hanketoimintaa ja rahoitusta on uudelleensuunnattu ohjelman täysimääräiseksi toteuttamiseksi. Aikaisempien vuosien tavoin vuoden 2012 aikana Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä keskittyi toiminnassaan maakunnan toteuttamissuunnitelman (TOTSU) ja maakunnan yhteistyöasiakirjan (MYAK) käsittelyyn liittyviin strategisiin päätöksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen ja maakunnan eri EU-ohjelmien koordinoimiseen liittyviin kysymyksiin. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee yksittäisiä projekteja vain, jos ne ovat maakunnalle erityisen merkityksellisiä. Tämä edellä kuvattu työtapa on määritelty vuonna 2010 hyväksytyssä maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksessä. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyssä olivat mm. rahoituksen järjestäminen rakennemuutostilanteiden hoitoon, maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2013, Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja ELY-keskuksen strateginen tulossopimus Maakunnan yhteistyöasiakirjalla kohdennettiin noin 13 miljoonaa euroa EU-ohjelmien rahoitusta Keski-Suomen kehittämiseen. Koska EU-varoja oli saatu jo ennalta käyttöön, nyt päätettävissä oleva rahoitus oli aiempaa pienempi. Huhtikuussa yhteistyöryhmä vieraili Pietarissa. Opintomatkalla saatiin tietoa Pietarin alueen liiketoimintamahdollisuuksista, tutustuttiin Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n aluetoimiston palveluihin sekä vierailtiin Zao Betsetin elementtitehtaalla. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä siirtyi vuoden alusta alkaen sähköiseen kokouskäytäntöön. Uusi käytäntö on tuonut säästöjä asiakirjojen kopioinnissa ja postittamisessa. Etuna on myös nopeus: kokoukseen kutsutut saavat esityslistan heti, kun se on valmistunut. Lisäkustannuksia syntyi laitehankinnoista (ipad tai kannettava PC).

32 31 Taulukko 7: Maakuntien yhteistyöryhmien toiminta vuonna 2012 Maakuntien yhteistyöryhmät 2012 MYR:ssä Kokouksia Asioita Hankkeita Varsinainen MYR:ssä jäseniä kpl yht. kpl hankekäsittely Satakunta 24 + pj Hankeryhmä ja sihteeristö Pirkanmaa 18 + pj MYR, sihteeristö ja hankeryhmä Keski-Suomi 18 + pj + 8 asiant Hankeryhmä Etelä-Pohjanmaa 24 + pj + 1 asiant Hankeryhmä Pohjanmaa 24 + pj + sihteeristö + 5 asiantuntijat Hankeryhmä ja sihteeristö Yhteistyöryhmien käsittelemien hankkeiden määrä supistui edelleen jonkin verran aiemmista vuosista. Edelleen eniten, 16 hanketta, käsiteltiin Pirkanmaan yhteistyöryhmässä, jossa muodollisesta hankkeiden ja asioiden käsittelystä on kuitenkin siirrytty kohti sisältöjä ja temaattisia kehittämiskokonaisuuksia arvioivaa toimintakulttuuria. Pykäläpohjaisten käsittelyjen lisäksi MYR:n kokouksissa on panostettu hankkeiden taustoituksiin hanketoteuttajien esittelyjen kautta ja kehittämistavoitteena onkin MYRin sitominen tiiviimmin jo valmisteluvaiheen työhön. Keski- Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä on käsitelty yhtä ja Pohjanmaalla ei ainoatakaan yksittäistä hanketta. Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän keskittyessä enemmän strategisten kysymysten käsittelyyn, vastasi yhteistyöryhmän sihteeristö hankevalmisteluryhmän tuella yksittäisiin projekteihin liittyvistä asioista. Hankeryhmä käsitteli ja vertaili hankkeita sekä hankeideoita, jolloin MYR-sihteeristön hankekäsittely lyheni merkittävästi ja sihteeristölle jäi enemmän aikaa strategisten asioiden valmisteluun ja käsittelyyn. Kaikilla maakunnilla ei ole tiukkaa hankkeiden päätösrajaa esim. euromääräisen tuen tai kustannusarvion suhteen, vaan sisältö ja painoarvo ratkaisevat yhteistyöryhmässä päätettävät hankkeet. Yhteistyöryhmät kokoontuivat 4-8 kertaa. Suurin osa hankepäätösten valmistelusta tapahtuu joko rahoittajien yhteisessä hankeryhmässä tai yhteistyöryhmän sihteeristössä. Yrityskohtaisista hankkeista päättää ELY -keskus ilman yhteistä käsittelyä. Erityisesti EAKR- ja ESR -ohjelmien sekä maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden yhteinen käsittely saman pöydän ääressä on parantanut eri ohjelmien yhteensovitusta ja hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä. Maakunnan yhteistyöryhmien sihteeristöt Maakunnan yhteistyöryhmällä on apunaan sihteeristö, jonka tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Lisäksi sen tehtävänä on yhteensovitusta varten tarkastella ja seurata valmisteltavia rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston hankkeita ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Ohjelmien operatiivinen hallinnointi ja yhteistyöasiakirjojen valmistelu tapahtuvat suurelta osin sihteeristön toimesta tai vähintään sen ohjauksessa. Pääosa sihteeristöjen jäsenistä on maakuntien liittojen ja ELY-keskusten henkilöstöä. Sihteeristöjen kokoonpanoon ei ole tarvinnut tehdä muutoksia sen jälkeen, kun ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen perustamisen jälkeiset muutokset oli tehty. Sihteeristön rooli on säilynyt viime vuosina ennallaan. Sihteeristön rooli on ennen muuta MYR:n käsittelyyn vietävien asioiden valmisteleminen. Sihteeristöstä on muotoutunut hyvä foorumi rahoittajaviranomaisten keskinäiselle tiedonvaihdolle ja yhteisten näkemysten muodostamiselle. Koska sihteeristössä on edustettuina ainoastaan ohjelmaa rahoittavia viranomaisia, on kokouksissa mahdollista melko vapaasti yhdessä pohtia rahaa anovan toteuttaja-

33 32 kentän tarpeita ja myös valmistella asioita optimaaliseen suuntaan. Muutamissa maakunnissa sihteeristöt käsittelevät hallinnollisten asioiden lisäksi hankkeita mm. Pirkanmaalla tai vahvistavat hanketyöryhmien linjaukset. Pääsääntöisesti sihteeristön rooli on kuitenkin kehittynyt strategisempaan suuntaan ja hankeryhmä on vastannut varsinaisesta hankevalinnasta. Sihteeristöt kokoontuivat 5-11 kertaa vuodessa. Valmistelutyöstä vastaa yleensä maakunnan liitto. Taulukko 8: Maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristöt ja muu valmistelutyö vuonna 2012 MYR:n sihteeristö ja valmistelutyö Sihteeristössä jäseniä Kokouksia kpl Asioita kpl YVA- ja tasa-arvoasioiden valmistelu Muita valmisteluryhmiä Satakunta Sihteeristössä Omat EU-ryhmät (eri viranom.) Hankevalmistelussa Hankeryhmä, rahoittajien Pirkanmaa läpäisyperiaatteella yhteinen viestintäryhmä Keski-Suomi YVA-ryhmä Hankeryhmä Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 11 + asiant YVA-ryhmä asiant kirjall. 44 Hankevalmistelussa läpäisyperiaatteella Hankeryhmä, viestintäryhmä, ennakointiryhmä Hankeryhmä Hankeryhmät Hankeryhmät toimivat hankkeiden käytännön arvioitsijoina laadun ja alueen strategian näkökulmista. Hankeryhmän lisäksi hankkeet voivat käydä asiantuntijoilla tai teemaryhmissä arvioitavina. Hankeryhmän tehtävänä on varmistaa, että päällekkäistä toimintaa ei tueta ja siinä huomioidaan yleensä myös muut mm. kansalliset rahoituslähteet. Tarvittaessa hankkeet ohjataan oikeille rahoittajaviranomaisille tai oikeaan rahoitusinstrumenttiin. Keski-Suomen käynnistämä kaksivaiheinen hankekäsittely on otettu käyttöön mm. Pirkanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla, jossa hakemusvaiheessa hankkeet tulevat lähinnä tiedoksi. Mm. Pirkanmaalla toimii kuukausittain hankeryhmä, johon hankkeita tuodaan rahoittajien keskinäiseen käsittelyyn. Myös esiteltävien hankkeiden valmiusaste vaihtelee. Käsittely on varsin epävirallista. Hankeryhmän ensisijainen tarkoitus on poistaa hanketoiminnan päällekkäisyyksiä ja edistää rahoittajien välistä tiedonvaihtoa. Tästä hankkeet etenevät ao. rahoituksen edellyttämällä tavalla esim. MYR:n työjärjestyksen mukaisesti jatkovalmisteluun. Pohjanmaalla on saavutettu hyviä tuloksia sisällyttämällä kaksivaiheisuus jo hakuprosessiin; ensin ideahaku ja varsinainen haku vasta sen pohjalta. Hankeryhmien jäseniä ovat pääosin ELY-keskusten ja maakuntien liittojen hankevalmistelijat. Kokouksiin osallistuvat sekä EU-varoin että kansallisin varoin toteutettavien hankkeiden valmistelijat. Hankeryhmä kokoontuu esimerkiksi joka toinen viikko. Rahoittajien yhteisen hankeryhmän ohella viranomaisilla voi olla myös omia EU hankeryhmiä tai -tiimejä, jotka valmistelevat hankkeita ko. hallinnonalan näkökulmasta.

34 33 Maaseutujaostot ja muut työryhmät Maaseutujaoston tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Maaseutujaostot toimivat kaikissa maakunnissa Pirkanmaata lukuun ottamatta. Maaseutujaoston tehtävänä on rakennerahastojen ja maaseudun kehittämistoimien yhteen sovittaminen. Esimerkiksi Pohjanmaan MYR:n työjärjestyksessä on määritelty maaseutujaoston tehtävät, joita ovat muun muassa alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamisen seuraaminen sekä EU:n maaseuturahaston rahoittamien alueellisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja muiden alueellisten toimenpiteiden yhteensovittaminen. Uuden ohjelmakauden lähestyessä maaseutujaoston tuleva rooli tulee keskusteltavaksi. Esimerkiksi Pohjanmaalla maaseutujaoston tärkein tehtävä vuoden 2012 aikana oli tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyvän Pohjanmaan ELY:n toimialueen (Pohjanmaa + Keski-Pohjanmaa) alueellisen maaseutustrategian laadinnan ohjaaminen. Keski- Suomessa maaseutujaosto edisti toimillaan maaseudun kehittämistä muun muassa maaseutuasumisen näkökulmasta sekä osallistumalla seuraavan ohjelmakauden suunnitteluun. Muita jaostoja tai työryhmiä on perustettu harkiten. Näitä on yleensä perustettu esimerkiksi viestintään ja ennakointiin. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän alaisuudessa toimivat maaseutujaosto, osaamisen ja työllisyyden työryhmä, ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin työryhmä, yritysten kehittämisen johtoryhmä ja hankeryhmä. Osaamisen ja työllisyyden työryhmä käsittelee teemoilleen asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ennakoi osaamistarpeita. Toimivat työmarkkinat ohjelman toteutusta päivitettiin vuosille Tärkeimmiksi tavoitteiksi ohjelman loppukaudeksi nostettiin nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen, työelämän laadun nostaminen ja työvoimareservin hyödyntäminen. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän aloitteesta perustettiin vuonna 2011 uusi yritysten kehittämisen johtoryhmä, Y-jory. Se nosti kehittämisteemoiksi yrittäjyyden kehittämisen, julkisten tukien kohdentamisen kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille, oppilaitosten yhteisen yritysten kohtaamispaikan rakentamisen sekä vientitulojen lisäämisen Etelä-Pohjanmaalla toimii ennakointiryhmä, joka koostuu aluehallinnon, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja koulutussektorin edustajista. Ennakointiryhmässä on mm. yhteen sovitettu totsun ja ELYn strategisen tulossopimuksen toimintaympäristöä koskevia tekstejä. Kasvuyrittäjyysohjelman toteuttamistoimien koordinointia varten on perustettu kasvuyrittäjyysfoorumi. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten hankearviointi Hankkeiden ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointi on osa normaalia hankepäätöksen valmistelua. Seurantakomiteassa on hyväksytty kestävän kehityksen raportointimalli sekä nostettu ympäristöasioiden painoa valintakriteerinä. Ohjelman välttämättömien valintakriteereiden mukaan kaikkien tuettavien hankkeiden tulee olla kestävän kehityksen mukaisia. Arviointi on maakunnissa organisoitu joko kokoamalla YVA -ryhmä tai resursoimalla YVA -asiantuntija hankevalintaprosessin tueksi. EURA2007 -järjestelmässä jokainen päätöksen valmistelija ottaa kantaa hankkeeseen kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen mukaisuus on huomioitava koko ohjelman toteutuksessa ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sekä energiankäytön tehokkuuden osalta. Keski-Suomessa hankeryhmä ja ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin (YVA) työryhmä vastaavat käytännössä hankkeiden valmistelusta ja arvioinnista.

35 34 Taulukko 9: Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointi 2012 MYR:n sihteeristö ja valmistelutyö Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa YVA- ja tasa-arvo-asioiden valmistelu Sihteeristö toimii samalla maakunnallisena YVA-ryhmänä, yva-vastaava mukana Hankevalmistelun yhteydessä ja kaiken kattavana läpäisyperiaatteena. YVA-ryhmä Hankevalmistelun yhteydessä ja YVA-ryhmässä Hankevalmistelun yhteydessä ja YVA-ryhmässä 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2012 Maakuntien yhteistyöasiakirjojen valmisteluprosessi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) on osa kansallista suunnittelujärjestelmää ja se toimii maakunnan talousarvioesityksenä valtionrahoitukseksi ja rahoituksen suuntaamiseksi alueen kehittämistä varten. Maakunnat tekevät määrärahaesityksensä harkintansa mukaan kaikista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiksi katsomistaan valtion kansallisista ja EU:n määrärahoista hallinnonaloittain. Mm. Keski-Suomessa valmisteluun sisältyi vilkas keskustelukierros seutujen, koulutusorganisaatioiden ja kehittämisyhtiöiden kanssa Satakunnassa, kuten muuallakin Länsi-Suomessa, aloitettiin uusi käytäntö aikaistamalla maakuntaohjelmatyötä ( ). Näin toimittaessa voidaan maakuntaohjelman valmistelu tehdä käsi kädessä uuden rakennerahastoohjelman ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelun kanssa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja kansallisen julkisen rahoituksen hallinnonaloittainen ja toimintalinjoittainen jakautuminen. Vastaavasti esitetään myös ESR-ohjelman jako alueosion osalta. MYAK:n valmistelu sujuu maakunnissa jo rutiiniluonteisesti ja käsi kädessä TOTSU:n ja SRATSU:n kanssa. Valmisteluprosessi tapahtuu hyvässä yhteistyöhengessä alueviranomaisten kesken. Näin keskustelua ohjaavat maakunnan kehittämistyön sisältö ja toimenpiteet eivätkä rahoitusinstrumentit. `Keskusteluyhteys AVI:n ja maakunnan liiton välillä ei ole vielä kovin kehittynyt. Vaikka EU-ohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan painoarvo vaihtelee maakunnittain, niin maakunnissa yleisesti toivotaan niin MYAK-prosessin kuin kansallisen valmistelun yhä tiiviimpää yhteistyötä, keskinäistä kytkentää ja päällekkäisten prosessien poistamista. Rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuus koetaan maakunnissa hyvin merkittäväksi. Rakennerahastohankkeet ovat käytännössä osoittautuneet maakunnan yhteistyöryhmän nopeimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi reagoida maakuntansa tarpeisiin ja sen kohtaamiin haasteisiin, sillä ohjelmissa päätöksenteko tapahtuu maakunnan rajojen sisällä. Hankkeita, jotka toteutetaan yksinomaan valtion budjettirahoituksella, edeltää yleensä pitkä poliittinen valmisteluprosessi. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi maakunnan infrastruktuuriin liittyvät suuret investoinnit. Tämä korostaa rakennerahastojen tärkeyttä paikkaperusteisen politiikan (Place based policy) työkaluna. Huolestuttavana ja vastakkaisena kehityksenä vuoden 2012 aikana koettiin se, että vapaan käytettävissä olevan maakunnan kehittämisrahan taso putosi vuonna 2012 jälleen huomattavasti edellisen vuoden tasosta. Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmia koskevien nk. totsu-neuvottelujen myötä on nähty maakuntien tavoitteiden täsmentyneen ja toisaalta on voitu havaita keskushallinnon ja maakuntien keskinäisten kantojen samalla lähentyneen toisiaan. Tosin sen neuvottelumenettely koetaan toistaiseksi vaikutuksiltaan vielä hivenen turhauttavak-

36 35 si. Aluehallinnon uudistus antoi mahdollisuuksia prosessien edelleen kehittämiseen, sitovuuden parantamiseen ja alueen sisäisen yhteistyön tiivistämiseen. Pohjanmaa on esittänyt, että totsu ja MYAK-prosesseja voisi kehittää siihen suuntaan, että TOTSUsta tehtäisiin selkeämmin kaksiosainen asiakirja, jonka ensimmäinen osio keskittyisi strategisiin, valtion budjettirahoitusta vaativiin hankkeisiin. Näiden hankkeiden edistämisessä aluehallinnon viranomaisilla olisi keskeinen rooli. Toisessa osiossa voitaisiin puolestaan keskittyä niihin hankkeisiin, jotka toteutettaisiin EU-ohjelmien tuella. Tämä toinen osio muodostaisi MYAKin rungon ja maakunnan yhteistyöryhmällä olisi keskeinen rooli toiminnan koordinoinnissa. Vuonna 2012 valmisteltavissa totsuissa painotettiin TEM:n taholta edellisten vuosien tapaan laajoja kehittämishankkeita, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maakuntaa ja joiden toteuttaminen edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella työstettiin kulttuurista hyvinvointia teemaan liittyvä yhteishanke-esitys. Jatkossa on arvioitava uudelleen totsua varten rakennettujen yhteishankkeiden mielekkyyttä, koska ministeriöiden sitoutuminen ei vaikuta olevan korkealla tasolla ja toisaalta yhteistoiminta-alueen hankkeet eivät välttämättä ole laisinkaan maakunnan ja maakuntaohjelman kannalta erityisen merkityksellisiä suhteessa totsun muuhun sisältöön. Kansallinen osaamiskeskusohjelma on tuonut ohjelmakauden kuluessa uutta sisältöä ja hanke-esityksiä EUohjelmiin. Valmisteluprosessin poliittiset käsittelyt maakunnallisissa elimissä sitouttavat eri osapuolia sekä vahvistavat strategisia linjauksia. Innovaatio- ja tutkimusrahoitus on keskittymässä huippuosaamisen keskittymiin, mikä korostaa rakennerahastojen roolia ja merkitystä erityisesti käytännönläheisten innovaatioiden kehittämisessä alueilla. Maakunnan sisällä EAKR-rahoitus mahdollistaa muiden kuin keskusalueen hankkeiden paremmat rahoitusmahdollisuudet. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on saanut oman erillisosion Keski-Suomen maakunnan yhteistyöasiakirjan osana. Joidenkin maakuntien yhteistyöasiakirjoissa haasteelliset alueet ja teemarahoitus on esitetty tiukasti omina rahoitusosinaan, minkä liian tiukka tulkinta johti joissain maakunnissa joustamattomuuksiin ohjelman toteutuksessa. Ohjelmakauden loppuvaiheessa joudutaan joustamaan tiukoista vuosikehyksistä ja sopeuttamaan rahoitusraamit valtion vastinrahoituksen leikkauksiin, kuntatalouteen ja ohjelmakauden kokonaiskehyksiin. Tarvittaessa on tehtävä muutosesityksiä ohjelman rahoituskehyksiin. Maakunnan yhteistyöasiakirjat Vuoden 2012 vuosikehys ei sisältänyt edellisten vuosien tavoin 20 % lisäkehystä ennakkoon, vaan päinvastoin ne supistuivat aikaisempien vuosien ennakkobudjetointien takia 20 % vuonna 2012 ja 40 % vuonna Kun edellisvuosien kehykset olivat vielä olleet 20 % korotettuja ennakkobudjetoinnista johtuen, niin supistuvista kehyksistä ja valtion kansallisten vastinrahojen leikkauksista aiheutui paineita kuntarahoituksen lisäämiseen ja samalla myös kehysten muuttamiseen. Ongelmia on lisännyt myös talouden taantumasta johtunut yritysrahoituksen kysynnän hiipuminen. Syksyllä 2011 hyväksyttiin vuoden maakunnan yhteistyöasiakirjat ja niitä leikattiin vielä vuoden 2012 alussa valtion vastinrahoituksen leikkausten myötä. Lisäksi vuoden 2013 maakunnan yhteistyöasiakirjojen kehykset tarkistettiin ja korjattiin vuoden 2007 alibudjetoinnista Länsi-Suomen EAKR ohjelmaan kohdistunut 1,95 m vajaus. Vuoden 2012 EU-ohjelmien varat sisältyivät esityksenä jo vuonna 2011 laadittuun ja vuoden 2012 alussa leikattuun yhteistyöasiakirjaan. Länsi-Suomen EAKR-ohjelmalla maakunnille osoitettiin EAKR- ja valtion rahaa, jonka määrä oli teknisten tukien ja joustoreservivarauksen jälkeen 30,649 m (ed. vuonna 52,066 m ). Kuntarahoitusta maakunnan yhteistyöasiakirjoihin on sisällytetty 9,954 m. Vuoden 2012 maakuntien EU-rahan MYAK-osuus oli 41 % edellisvuotta pienempi, joten lasku oli todelle rajua.

37 36 Alla taulukossa oleva ELYn osastojako on vanhentunut, eikä se vastaa tätä päivää, mutta se mahdollistaa vuosittaisen kehitysvertailun ohjelmakauden alusta asti. Tänä päivänä puhutaan ELY-keskuksesta ja sen yritystuista ja työllisyysperusteisista investoinneista. Taulukko 10: Länsi-Suomen EAKR ohjelman maakunnan yhteisasiakirjojen varojen jakautuminen hallinnonaloittain 2012 (sis. kehysvähennyksen 20 %, joka on käytetty ed. vuosien ennakkokehyksiin) MAAKUNTA / Työvoima HALLINNONALA (EU+v) Liitto Yritysos. os. TEM yhteensä OKM MMM LVM STM YM *) Laina / takaus Ohjelmareservi Pääoma YHTEENSÄ SATAKUNTA 2,460 3,399 0,000 5,859 0,265 0,000 0,000 0,000 0,606 0,000 6,730 PIRKANMAA 1,355 3,026 0,000 4,381 2,004 0,000 0,348 0,000 0,643 0,000 7,376 KESKI-SUOMI 0,361 6,977 0,000 7,338 1,813 0,000 0,855 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 10,006 ETELÄ-POHJANMAA 0,578 2,337 0,000 2,915 0,688 0,000 0,228 0,000 0,310 0,000 0,000 0,000 4,141 POHJANMAA 1,404 0,571 0,000 1,975 0,000 0,000 0,184 0,000 0,237 0,000 0,000 0,000 2,396 6,158 16,310 0,000 22,468 4,770 0,000 1,615 0,000 1,796 0,000 0,000 0,000 30,649 MAAKUNNAT YHTEENSÄ TL: t YHTEENSÄ 9,882 17,967 0,000 27,849 7,731 0,000 3,347 0,000 2,751 0,000 0,000 0,000 41,678 EAKR 6,158 16,310 0,000 22,468 4,770 0,000 1,615 0,000 1,796 0,000 0,000 0,000 30,649 Kuntarahoitus 3,506 1,657 0,000 5,163 2,961 0,000 1,714 0,000 0,929 0,000 10,767 Muu julkinen 0,218 0,000 0,000 0,218 0,000 0,000 0,018 0,000 0,026 0,000 0,044 *) Sataknnan 0,902 kohdistuu Varsinais-Suomen ELY-alueelle Eniten rahoitustukea ohjattiin ELYjen yritysosastoille 16,310 m sekä liitoille 10,928 m (6,158 m /TEM ja 4,770 m / OKM). TEM:n osuus ilman liittoja oli yhteensä 52,5 %, josta TEM/yritysrahoituksen osuus oli 72,5 %. Liittojen osuus oli 35,7 % (TEM ja OKM) ja TEM /työvoima jäi nyt kokonaan pois. OKM:n osuus oli 15,6 %, YM 5,9 %, LVM 5,3 % ja MMM 0,0 %. Maakuntien ei tarvinnut jättää omaa ohjelmareservirahoitusta ylimaakunnallista toimintaan tai pääomarahastoa varten enää lainkaan. Samoin Finnvera Oyj:n käyttöön ei tarvittu enää lisävarauksia, koska vanhaa rahoitusta oli vielä runsaasti käyttämättä. Kuntarahoituksen kerryttämisvastuu on jäänyt liitoille, jonka kuntarahoitusosuus nousi 60,1 %:iin. Kuntarahan osuus oli vuonna ,8 %, jolla varauduttiin valtion kansallisen rahoituksen leikkausten kompensointiin (ed. vuonna 19,6 %). Pääosin hallinnonalakohtainen jako oli maakunnille samantyyppinen seuraavin poikkeamin - Pirkanmaalla korostui liitto / OKM:n osuus 27 %, - Keski-Suomessa yritysrahoituksen osuus oli nyt selvästi muita korkeampi 69,7 % - Yritysrahoituksen osuus Pohjanmaalla oli alhaisin 23,8 %, ja liiton osuus suurin 58,6 %. Valintakriteerit Ohjelman valintakriteerejä noudatetaan sellaisenaan koko alueella. Pääosassa maakunnista on hyväksytty myös tarkentavia arviointiperusteita, joilla punnitaan erityisesti hankkeen osuvuutta maakuntaohjelman painopisteisiin ja strategisiin linjauksiin. Myös maakunnan yhteistyöasiakirjaan on saatettu määritellä toimintalinjoille, toimialoille tai teemoille erityisiä painotuskriteereitä, joilla on keskeinen rooli hankkeita valittaessa. Mahdolliset erityispainotukset ja tarkentavat arviointiperusteet ilmoitetaan hakijoille aina hankehaun yhteydessä. Ohjelmanmukaisuus, välttämättömien valintakriteerien täyttäminen ja kokonaisrahoituksen järjestyminen ovat edellytyksiä, jotka karsivat useimmat huonot hankkeet pois. Hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa

38 37 painotetaan ensisijaisesti maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman linjauksia, joista Etelä-Pohjanmaa on hyvänä esimerkkinä omilla painotuksillaan ja kriteereillään: - projekti liittyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa esille nostettuihin kehittämislinjauksiin - mikäli projekti liittyy selkeästi toimialaan tai teemaan, josta on hyväksytty maakunnallinen strategia tai toimenpidesuunnitelma, projektivalinnassa otetaan huomioon ao. strategian linjaukset - projekti on maakunnallinen tai usean kunnan alueella toteutettava sekä toteutusalueen kannalta strategisesti merkittävä Esimerkiksi Keski-Suomessa ohjelman valintakriteerejä noudatetaan sellaisenaan. Niiden lisäksi Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt arviointiperusteet, joita ovat hankkeen vaikuttavuus, toimijoiden sitoutuneisuus, toimenpiteiden merkityksellisyys, hankkeen toiminnan tukeutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin trendeihin sekä profiloiva kokonaisvaikutus. Lisäksi arvioinnin näkökulmaksi on lisätty yritysvaikutukset. Arvioinnissa kysytään yritysten edustajilta muun muassa, mitkä ovat hankkeen vaikutukset yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin, työllisyyteen ja vientituloihin. Satakunnassa on painotettu erityisesti uutta luovia ja rakennemuutoksessa olevia toimialoja tukevia hankkeita. Erityisesti tuetaan pitkävaikutteisia toimenpiteitä työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, uuden luomiseen ja kasvun ja osaamisen kehittämiseen. Ohjelman valintakriteerit toimivat pääosin hyvin. Perusvaatimukset hankkeesta ja hakijasta tulevat selvitetyiksi heti välttämättömien ehtojen yhteydessä. Yleiset arviointiperusteet ja valintaa ohjaavat arviointiperusteet auttavat hankepäätöksen valmistelussa. EURA-tietojärjestelmä tukee valintaprosessia. Laadullinen arviointi ottaa huomioon EURAssa pisteisiin perustuvan numeerisen arvioinnin. Parhaiten pisteytys hankevalintaa ohjaavien kriteereiden osalta toimii, kun vertailtavana on samaan aihealueeseen liittyvät ja saman toimintalinjan rahoituksesta kilpailevat hankkeet. Silloin hakemuksia voidaan helposti vertailla keskenään ja valita rahoitettavat hankkeet saadun kokonaispistemäärän mukaan. Varsin hyvin eri alueilla sovellettavissa oleva yleinen tavoitekriteeristö lienee varsin toimiva myös tulevalla kaudella, joskin alueellinen liikkumavara erityisissä painotuksissa on tarpeen (osaamisen ja yritystoiminnan vahvuudet, yritystoiminnan toimialoittaiset erityistarpeet jne.). Rahoituksen yleislinjaukset riittävät, toimintalinjoilla on joka tapauksessa taustalla ministeriökohtaisia erityistavoitteita. Tärkeää on, että hankkeiden pisteytyksestä ei tehdä liian monimutkaista. Jo nykyisinkin hankkeesta saatetaan laatia erillinen hankeselvitysraportti, jossa käydään läpi ohjelman ja maakunnan valintakriteereiden lisäksi hallinnonalan rahoitussäädökset ja ohjeet. Arviointikriteereiden määrää voitaisiinkin vähentää nykyisestä ilman, että arviointiprosessin laadukkuus heikkenisi. Tärkeämpää on tukea hankkeiden sisällöllistä kehittämistä, jotta hankkeet vastaisivat alueen tarpeisiin. 2.6 EURA 2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät Seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin vuoden 2012 aikana vielä jonkin verran toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2011 aikana. Pääpaino oli rahoitustietojen korjaustoimintojen valmistumisessa sekä näiden vaatimissa raporttimuutoksissa.

39 38 Tammikuussa 2012 otettiin käyttöön molempien järjestelmien hakemus-, päätös- ja maksatusprosesseissa ns. lump sum -kustannusmalli, eli kertakorvauskustannusmalli. Alkuvuodesta valmistui myös rahoituksen peruutustapahtumien syöttö. Tällä toiminnolla voidaan poistaa komission maksupyynnöstä sinne kuulumattomat erät. Kesäkuussa saatiin tuotantokäyttöön EURA 2007:ssä muistiokorjaustoiminto, jolla voidaan korjata maksatusprosessien yhteydessä virheellisesti toimitettuja kunnan, muun julkisen ja yksityisen rahoituksen tietoja. Projektien sulkemistoiminnon yhteydessä syntyvien purkautuneiden sidontojen ja varausten tiedonsiirrot EURA 2007:ään Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmästä valmistuivat huhtikuussa Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmään tehtiin loppuvuoden aikana myös mittavia muutoksia virheellisesti syötettyjen takaisinperintätietojen korjaamista varten. Vuoden 2012 aikana toteutettiin myös runsaasti rahoituksen korjaustietojen vaatimia muutoksia raportointiin. Takaisinperintätietojen ja muistiokorjaustietojen siirrot Tuki järjestelmästä EURA järjestelmään valmistuivat loppuvuodesta Finnveran EAKR-projektien tiedonsiirrot EURA järjestelmään valmistuivat maaliskuussa, ja lokakuun alussa valmistui myös Finnveran projektien takaisinperintätietojen syöttö. Tämä toteutettiin EURA järjestelmään, sillä muutostyöt Finnveran omaan järjestelmään olisivat olleet huomattavasti suuritöisemmät. Näin vältyttiin myös kyseisten tietojen siirrolta. Vuoden 2012 aikana suuntauduttiin jo voimakkaasti tulevan ohjelmakauden tietojärjestelmäratkaisun suunnitteluun ja hankintaan, sillä riittävässä valmiusasteessa toimivien sähköisten rakennerahastopalvelujen tulee olla käytettävissä heti vuoden 2014 alussa uuden ohjelmakauden alkaessa. Tulevan ohjelmakauden EURA järjestelmän toteutus aloitettiin loppuvuodesta TUKI2000 TUKI2000-järjestelmän osalta otettiin vuoden 2012 kesäkuussa käyttöön uusi korjaavat toimenpiteet -osio, joka korvasi ohjelmakauden osalta aikaisemman takaisinperintäosion. Loppuvuonna 2012 otettiin käyttöön myös rahoitustietojen korjaustoiminto, joka mahdollisti kunnan ja muun julkisen rahoituksen tietojen korjaamisen. Yritystukien sähköistä asiointia kehitettiin edelleen maksatushakemusten sähköisen haun osalta. Yrtti-raportointijärjestelmään toteutettiin sähköisten avustushakemusten raportointi sekä ylläpitoluontoiset muutokset EAKR-raporteille. Loppuvuonna aloitettiin järjestelmä- ja laitealustan sekä verkkoympäristön vaihdokseen liittyvät muutostyöt, minkä johdosta itse raportointiin liittyvä kehitystyö jäädytettiin. Uusi ympäristö otettiin tuotantokäyttöön huhtikuussa Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutuksia arvioitaessa voidaan käyttää vaikutusten arvioinnista seuraavaa määritelmää (ympäristöministeriö 2005): Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun

40 39 liittyvä prosessi, jonka ydintavoitteena on tukea suunnitelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä suunnitelmaa koskevaa julkista keskustelua. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista. Lisäksi arvioinnin tavoitteena on osallistumisen ja yhteistyön tukeminen sekä ristiriitojen käsittely. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjassa ympäristövaikutusten arvioinnille asetettiin seuraavat yleistavoitteet: Huolehtii kestävän kehityksen periaatteen toteutumisesta EAKR-ohjelmassa. Parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia toimenpideohjelman valmistelussa. Täyttää uuden lainsäädännön vaatimukset Ohjelma-asiakirjan valmistelun yhteydessä toteutetulla ympäristöselostuksella vaikutettiin osaltaan ohjelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden muotoiluun ja arvioiden perusteella joihinkin toimintalinjojen sisältöihin tehtiin tarvittavia lisäyksiä tai muutoksia. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eri toimintalinjojen kautta tuettavien hankkeiden tasa-arvo-, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset tunnistetaan hankkeiden suunnittelussa ja tukipäätösten valmistelussa, jolloin kestävän kehityksen periaatteet tulevat otetuksi huomioon systemaattisesti ohjelman toteutuksessa ja toimenpiteiden mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. 2.8 Kansallinen joustovaraus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Varaus voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallinen joustovaraus täydentää kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja (muutosturva, työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat, yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet). Vuonna 2012 joustovaraukseen oli käytössä yhteensä 16,425 milj. euroa, josta EAKR+valtio 11,662 milj. euroa ja ESR+valtio 4,763 milj. euroa. ESR-ohjelman varat jaettiin valtioneuvoston päätöksellä yhdellä kertaa välittäville toimielimille, kun taas EAKR-varoja jaettiin useammassa erässä, viimeiset osuudet vasta vuoden 2013 puolella. Vuonna 2012 joustovaraukseen Länsi-Suomessa käytettiin yhteensä 2,940 M, josta EAKR+valtio 2,391 m ja ESR+valtio 0,549 M.

41 40 Taulukko 11. Länsi-Suomen joustovarausten jakautuminen maakunnittain vuonna 2012 Joustovaraukset MAAKUNTA EAKR+valtio ESR+valtio YHTEENSÄ Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa YHTEENSÄ Länsi-Suomen aikaisempien vuosien EAKR joustovaroja palautettiin alueelle yhteensä 1,754 M. Lisäksi Keski- Suomen ELYstä siirrettiin Keski-Suomen liittoon vuoden 2011 joustovarausta. Taulukko 12. Länsi-Suomen joustovarausten palautukset (ja K-S siirto) jakautuminen maakunnittain vuonna 2012 Palautukset MAAKUNTA EAKR+valtio Uusien joustovaraushankkeiden lisäksi käynnissä oli aikaisempia rakennemuutos- ja joustovaraushankkeita mm valtioneuvosto nimesi Ylä-Pirkanmaan seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Vuoden 2011 joustovarauksella jatkettiin jo alkaneita hankkeita Pohjanmaalla ja käynnistettiin myös uusia Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa sekä tuettiin vaikeuksissa olevaa meriteollisuutta Satakunnassa. Vuonna 2011 joustovaraukseen Länsi-Suomessa käytettiin yhteensä 1,927 M, josta EAKR+valtio 1,589 ja ESR+valtio 0,338 M. ESR-ohjelman varat jaettiin kaikki vuoden aikana välittäville toimielimille, EAKR varoja jäi käyttämättä ja palautettiin Länsi-Suomen alueelle yhteensä 0,755 M. Etelä-Pohjanmaa, Kauhava, tilannearvio ESR+valtio YHTEENSÄ Satakunta Pirkanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Siirto ELY -> K-S liitto Keski-Suomen ELY-e Palautukset yht K-S Siirto Vuosien 2013 ja 2014 aikana päätettiin lakkauttaa kuusi varuskuntaa, minkä johdosta valtioneuvosto nimesi mm. Kauhavan varuskunnan lakkauttamisesta johtuvaksi tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Vuoden 2014 loppuun mennessä tapahtuvan Kauhavan lentosotakoulun lakkauttamisen seurauksena kaupungista häviää noin 300 työpaikkaa. Kauhava on nykyisellään laaja liitoskunta, jonka ovat muodostaneet vuoden 2009 alusta Kauhavan kaupunki, Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kunnat. Kauhava on asukasluvultaan Etelä- Pohjanmaan toiseksi suurin kunta, ja sen elinkeinoelämä sekä kaupalliset ja hallinnolliset palvelut heijastuvat varsinkin Lappajärven ja Evijärven kuntiin.

42 41 Työ- ja elinkeinoministeriö päätti jakaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle EAKR-ohjelman vuoden 2012 joustovarausta yhteensä Rahoitus on tarkoitettu Härmänmaan matkailun kokonaisvaltaiselle kehittämishankkeelle (HÄRPÄKE). Matkailu on yksi Kauhavan elinvoimakärjistä ja sen merkitys Kauhavan elinkeinoelämässä on korostunut viime vuosien aikana kärkiyritysten liiketoiminnan kehittymisen myötä. Tarkentavissa hankeneuvotteluissa hankkeen kustannusarvio täsmentyi hieman alaspäin siten, että EAKR-ohjelman tukea sille myönnettiin vuoden 2013 puolella , joten joustovarausrahoitusta on käyttämättä tällä hetkellä Summa on esitetty käytettäväksi Kauhavan Kortesjärvelle suunnitellun vastaanottohalliprojektin valmisteleviin toimiin. Pirkanmaa, tilannearvio Vuonna 2012 Pirkanmaan liitto sai joustovarausta yhteensä euroa Start Up Tampere- ja Tietoalan uudet työpaikat -EAKR-hankkeille. Start Up Tampere hankkeen (811172) kohderyhminä ovat Tampereen seudun start up- ja kasvuvaiheen yritykset sekä yritysten spin offit, pääomasijoittajat, bisnesenkelit, rahoitusalan yritykset sekä myös muut tahot ja yritykset sekä yksityishenkilöt, jotka ovat kiinnostuneet sijoittamaan kasvuyrityksiin. Tavoitteena on rakentaa alueellinen rahoitusratkaisujen kokonaismalli ja mahdollisuuksien mukaan varmistaa sen jatkuvuus. Rahoituspäätös hankkeesta tehdään vuoden 2013 puolella. Tietoalan uudet työpaikat - TUT -projektin (A32338) keskeisenä tavoitteena on saada uusia kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan Tampereen kaupunkiseudulle ja vastata tietoalan rakennemuutoksesta johtuviin uudelleenjärjestelyihin. Projektissa toteutetaan kahden vuoden aikana investointien, tuotekehityksen ja tutkimusyhteistyön klusterikohtaista houkuttelua painottuen tietoalan osaajien saatavuuteen. Houkuttelun kohderyhminä ovat kansainväliset mobiili- ja tietoalan yritykset, mutta lisäksi pyritään löytämään kohdeyrityksiä muilta toimialoilta, jotka voisivat hyödyntää vapautuvaa tietoalan osaamista. Pirkanmaan ELY-keskukselle myönnettiin vuonna 2012 joustovarausta yhteensä euroa. Hankkeilla tuetaan ICT-alalta työttömiksi joutuvien asiantuntijoiden uudelleen suuntautumista kouluttautumisen ja uusien ICTsovellusalojen avaamisen kautta. Mm. Nokian, Nokia Siemens Networksin ja alihankintaverkoston sopeuttamistoimenpiteiden myötä realisoituva Pirkanmaan ICT-rakennemuutos edellyttää uutta innovaatiotoimintaa tukevia toimenpiteitä. Saatu EAKR-tuki ( euroa) mahdollistaa Uusi Tehdas -tyyppisen innovaatioalustan luomisen, jossa alustavia yritysideoita tuetaan ja jalostetaan avoimessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on alan yritysten työpaikkojen ja yritysten säilyminen hallitun rakennemuutoksen kautta sekä uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen. Alueella ja sen toimijaverkostolla on hyvä valmius kehittää innovaatioalustaa uusilla fokusoinneilla (mm. lääketieteen teknologia, koneenrakennus, uudet mediat). Aiemmat kokemukset avoimen innovaatioympäristön käytöstä ovat olleet tuloksekkaita. Saadulla EAKR-tuella katetaan mm. fasilitoinnin palkkakustannuksia, ostopalveluita sekä tila- ja laitevuokria. SPIRIT - Pirkanmaan rakennemuutoskoulutukset ICT-alalle -hankkeella (S12000) täydennetään ICT-alan rakennemuutoksen hallintaan alueella kehitettyä SPIRIT-ohjelmaa, jonka toimenpiteenä ovat erityisesti henkilöstön muunto- ja uudelleenkoulutus ja yrittäjyyskoulutus. Kohderyhmänä ovat rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneet ja vakavia ongelmia työmarkkinoilla kohtaavat, työttömyysuhanalaiset ja työttömät työnhakijat. Ammatillista korkeakoulutasoista liiketoiminta- ja yrittäjyyskoulutusta toteutetaan työvoimakoulutuksena kohderyhmään kuuluville henkilöille Pirkanmaalla vuosina Rahoitukselle on samaan käyttötarkoitukseen esitetty jatkorahoitustarvetta vuoden 2013 ÄRM-haussa.

43 42 Jo vuoden euron joustovarauksella käynnistetty Ylä-Pirkanmaan hanke Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin (A31640) jatkuu vielä vuonna Hankkeella haettiin ratkaisuja kuitusavimateriaalin käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa, tuetaan kuitusaven käyttämistä ympäristörakentamisessa sekä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen (LIIKE) -hanke (A31950) on Ylä-Pirkanmaan ärm-hanke ( euroa, päätös ). Hankkeessa kehitetään Ylä-Pirkanmaan alueen palvelualan yritysten liiketoimintaa ja toimintaympäristöä. Pohjanmaa, tilannearvio Marraskuussa 2011 käynnistyi Vauhdilla matkassa -hanke (A31854), jonka tavoitteena on luoda sellainen yritysverkosto, joka tekee Kaskista tunnetuksi matkailukaupunkina sekä lisää matkailuelinkeinon ja kaupan yritysten välistä yhteistyötä. Tähän pyritään muun muassa koordinoimalla pienyritysten ja tapahtumien järjestäjien tuote- ja palvelutarjontaa sekä kehittämällä tarjottavien palvelujen tasoa koulutuksen avulla. Hankkeen puitteissa on tarkoitus myös markkinoida kaupunkia tehokkaasti erityisesti matkatoimistoille ja bussimatkojen järjestäjille. Hankkeelle laaditaan myös omat nettisivut, joilla on ajankohtaista tietoa yritysten yhteystiedoista, palveluista, yhteiskampanjoista ja paketeista eri kohderyhmille. Varsinainen kustannuksia kerryttävä hanketoiminta käynnistyi vasta vuoden 2012 puolella. Kyseessä on kolmivuotinen vuoden 2014 puolelle jatkuva hanke. Toiminta Kaskisten kehittämiseksi jatkuu vuonna 2012 mm. osana maaliskuussa 2012 käynnistyneen Dynamic Coast Business Boost -hanke (A32007), jonka toimenpiteillä pyritään myös vastaamaan Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemisesta syntyneeseen koordinoitujen elinkeinopalvelujen ja täsmätoimenpiteiden tarpeeseen. Hanke on yksivuotinen, vuoden 2013 alkupuolella päättyvä hanke. Huhtikuussa 2012 käynnistyneen Kaskisten sataman, radan ja liikenneyhteyksien markkinointi -hankkeen (A32006) tavoitteena on parantaa satamaa käyttävien yritysten logistista kilpailukykyä Pohjanmaalla ja lähialueilla. Hankkeen toimenpiteillä pyritään säilyttämään ja asteittain lisäämään Kaskisten sataman kautta kulkevia liikennevirtoja. Hanke on kolmivuotinen, vuoden 2014 puolelle jatkuva hanke. Äänekosken seutu, tilanne Valtioneuvosto nimitti Äänekosken seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2014 loppuun asti. Päätös perustui Metsä Board Oyj:n ratkaisuun sulkea Äänekosken paperitehdas. Yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanottavien määrä tarkentui 169 henkilöön. Metsä Board Oyj:n lisäksi tehtaan sulkeminen johti useiden kymmenien työpaikkojen menetyksiin myös huolto-, logistiikka- ja tehdaspalveluyrityksissä. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi rakennemuutosrahoitusta Äänekoskelle euroa. Hirvaskankaan palvelukeskittymän liikennejärjestelyjen osuus on euroa. Äänekosken seudun yrityskohtaisille investointi- ja kehittämishankkeille saatiin euroa. Koulutus- ja työllistämistoimenpiteisiin TEM myönsi ESRrahoitusta euroa. Jämsän ja Keuruun seudut, tilanne Puolustusvoimat on päättänyt lakkauttaa Keuruun Pioneerirykmentin vuoden 2014 lopussa ja Ilmavoimien teknillisen koulun Jämsässä vuoden 2013 lopussa osana puolustusvoimien rakenneuudistusta. Muutoksen myötä Jämsä menettää 210 työpaikkaa ja Keuruu lähes 300 työpaikkaa. Työttömiksi päätyvien määrä on joitakin kymmeniä, sillä suurin osa työntekijöistä jatkaa puolustusvoimien palveluksessa muilla varuskuntapaikkakunnilla. Valtioneuvosto nimesi Jämsän ja Keuruun tukialueiksi vuoden 2015 loppuun asti. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi rakennemuutosrahoitusta Jämsään euroa. Käynnistetyn ILMOhankkeen (A32160) tavoitteena on pitkäaikaisesta rakennemuutoksesta kärsineen alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen, paikallisten kasvuyritysten tukeminen niiden kehittämis-, kansainvälistymis- ja investointipyrkimyksissä, aktiivisen yritys- ja investointihankinnan toteuttaminen sekä yksi-

44 43 löllisten yrittäjyyspolkujen rakentaminen työnsä menettäneille. Keuruulla vastaavat rakennemuutostoimenpiteet on käynnistetty maakunnan kehittämisrahan tuella. Meriteollisuuden rakennemuutos Satakunta, tilanne Meriteollisuudessa oleva rakennemuutos jatkuu edelleen voimakkaana eikä lyhyellä tähtäimellä ole näkyvissä tilanteen helpottumista. Hankkeen edetessä uusien markkinoiden merkitys on vahvistunut toimialan verkostoyrityksissä. Täydentäviä asiakkuuksia tavoitellaan lähinnä konversioprojekteista, eurooppalaisilta telakoilta sekä offshoremarkkinoilta. Tämän hetkinen tilanne koetaan yrityksissä samaan aikaan uhkana ja mahdollisuutena. Epävarma tilanne on aktivoinut yrityksiä tavoitteellisiin yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin, joiden toteutumisessa Meriteollisuuden rakennemuutos Satakunta -hankkeella on keskeinen rooli. Esim. Offshore markkinoiden osalta on pilotoitu kolme eri tyyppistä verkostoyritysten casea, joiden osalta uusien markkinoiden realisoituminen näyttää hyvin todennäköiseltä. Yritysryhmiin kohdennettujen toimenpiteiden myötä on muodostunut mm. uusia tuotteita, uusia työpaikkoja, kehittämisohjelmia (kansainvälistyminen, kehittäminen, investoinnit), tutkimustoimintaa sekä yritysten yhteisiä tarjoama kokonaisuuksia. Keskeisten meriteollisuusyritysten muodostamien kehittämisryhmien lisäksi hankkeen toteutuksessa hyödynnetään meri- ja offshore-teollisuuden kokeneita senior advisoreita, joiden kontaktien ja kokemuksen myötä toteutukseen saadaan kiistatonta lisäarvoa.

45 44 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla eri ohjelmien yhteensovituksesta vastaa valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtävänä on alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen, ennakointi, seuranta ja arviointi. Neuvottelukunnassa ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Lähiaikojen tärkein yhteensovitustehtävä on tulevaan ohjelmakauteen valmistautuminen. Sen valmistelua niin rakennerahastojen kuin maaseuturahastonkin osalta on käsitelty MYRien kokouksissa. MYRt ovat nimenneet edustajia Etelä- ja Länsi-Suomen tulevan ohjelman valmisteluun ja valmisteluryhmään (ELSA 2014+) ja näin osallistuneet Etelä- ja Länsi-Suomen yhteiseen valmisteluun. Itä- ja Pohjois-Suomella on meneillään vastaava valmisteluprosessi. Myös uuden kansallisen INKA-ohjelman kehittämisteemat sovitetaan tulevan ohjelman alueellisiin tavoitteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa ja sovittaa yhteen ministeriöiden, alueiden, eri rahastojen ja kansallisia toimia komission luomaan suunnittelukehikkoon. Rakennerahasto-ohjelmien yhdistäminen luo aikaisempaa paremmat mahdollisuudet yhteensovittamiselle ja yhteistyölle varsinkin, mikäli järjestelmät, rakenteet ja toimintamallit saadaan niitä tukeviksi. Suuralueella jokaisen EAKR ohjelman seurantakomitea ja sen sihteeristö käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovitusta koskevia kysymyksiä. Käytännön ohjelmakoordinaatiosta vastaa ohjelmapäällikkö. Hän työskentelee yhdessä Länsi-Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ohjelman hyvän hallinnoinnin ja toimeenpanon edistämiseksi. Länsi-Suomen maakunnan liittojen yhteisellä sopimuksella ohjelmakoordinaatiosta vastaa Keski-Suomen liitto. Eri ohjelmien ja rahastojen yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtuu maakuntatasolla. Tehtävästä vastaavat maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ja sen sihteeristö. Lisäksi yhteistyöryhmä voi perustaa jaoston maaseutuohjelman toimenpiteiden tarkastelua ja halutessaan myös muiden ohjelmien yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi ESR-ohjelman valtakunnallista osiota, maaseutuohjelmaa ja kalatalouden kehittämisohjelmaa koskevat suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Yleensä hankepäätösten käytännön valmistelu tapahtuu joko rahoittajien yhteisessä hankeryhmässä tai yhteistyöryhmän sihteeristössä. Yrityskohtaisista hankkeista päättää ELY-keskus ilman yhteistä käsittelyä. 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus Yksityiskohtaisesta sisältöjen yhteensovituksesta huolehtivat hallinnollisten tahojen valmisteluryhmät: kansallisella tasolla työ- ja elinkeinoministeriö, suuralueella EAKR- ja ESR -ohjelmien sihteeristöt ja koordinaatioryhmät ja maakunnissa maakunnan yhteistyöryhmä sihteeristöineen. Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strateginen kokoaja aluetasolla on maakuntaohjelma. Ohjelmalla linjataan maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet sekä määritellään eri rahoitusvälineiden roolit tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2010 laaditut uudet maakuntaohjelmat kattavat vuodet Maakunnat ovat jo käynnistämässä vuosien maakuntaohjelmantyön. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitel-

46 45 massa kuvataan tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmien rahoitus lähivuosina suunnataan. Sen sisällöllisen toteuttamisen seurantaa tulisi kuitenkin vielä systematisoida ja tehostaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hankkeet siirtyivät vuoden 2010 alussa lääninhallituksilta maakunnan liitoille osana aluehallinnon uudistusta. Muutos on syventänyt elinkeinojen kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen keskinäistä yhteensovitusta ja yhteistyön tavoitteellisuutta. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset ovat vahvistaneet EAKR- ja ESR-rahoituksella alueiden innovaatiorakenteita. Hankekokonaisuuksissa on yhdistetty osaamisen kehittäminen, soveltava tutkimus, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä verkottuminen. Hankeryhmän tehtävänä on varmistaa, että päällekkäistä toimintaa ei tueta ja siinä huomioidaan yleensä myös muut mm. kansalliset rahoituslähteet. Tarvittaessa hankkeet ohjataan oikeille rahoittajaviranomaisille tai oikeaan rahoitusinstrumenttiin. Kaksivaiheinen hankekäsittely on otettu käyttöön mm. Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla: hakemusten sisääntulovaiheessa ja toisen kerran jatkovalmistelujen jälkeen rahoituspäätösvaiheessa. Tästä hankkeet etenevät ao. rahoituksen edellyttämällä tavalla esim. MYR:n jatkovalmisteluun. Pohjanmaalla on saavutettu hyviä tuloksia sisällyttämällä kaksivaiheisuus jo hakuprosessiin; ensin ideahaku ja varsinainen haku vasta sen ja palautearvioinnin pohjalta. Sisällöllistä yhteensovitusta helpottaisivat myös eri EU-ohjelmien yhteiset hankehaut. Erityisesti EAKR- ja ESR - ohjelmien sekä maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden yhteinen käsittely saman pöydän ääressä on parantanut eri ohjelmien yhteensovitusta ja hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä. Nykyistä joustavampi ja ongelmaton eri rahoituslähteiden allokointi yksittäiseen hankkeeseen tulisi tehdä mahdolliseksi Yhteensovitus ESR- ohjelman kanssa Manner-Suomen ESR-ohjelman Länsi-Suomen alueosiossa keskitytään työllisyyden tukemiseen ja osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelman kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Yhteisiä rajapintoja ohjelmien välillä on yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisessä, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä, osaamisrakenteiden vahvistamisessa sekä osaamisen ja työllisyyden lisäämisessä. Molempien ohjelmien tavoitteita edistää saumaton yhteistyö. EAKR- rahoituksella tuetaan yritysten investointeja ja kehittämishankkeita samalla, kun ESR-varoin vahvistetaan yrityksen henkilöstön osaamista. Yrittäjyyttä lisäävät toimenpiteet on toteutettu pääosin ESR-ohjelmalla. Myös koulutuksen, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kehityksen tarpeisiin perustuvaa ennakointia tuetaan ESR-ohjelmalla. Aluekehitysrahaston ohella T&K -ympäristöjen hyödyntämistä tuetaan ESR -toimenpitein. EAKR:lla tuetut investoinnit kytkeytyvät useimmiten ESR rahoituksella toteutettaviin koulutuksiin ja opetuksen kehittämiseen. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitetaan eri ohjelmien toimenpiteet niin, että ne yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla edistävät maakuntien kilpailukykyä ja teemallista kehittämistä. Yhteistyö kuitenkin varmistetaan vasta yhteisen hankehaun ja valmistelun sekä tavoitekeskustelun kautta. Esimerkkikokonaisuudet 1-2 Pohjanmaalta Pohjanmaan liitto (EAKR-hanke) ja Pohjanmaan ELY-keskuksen (ESR-hanke) ovat rahoittaneet IEC koulutuspalvelujen kehittäminen monitoimittajaympäristössä DEMVE hanketta. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja käynnistää Vaasan Energiainstituutille koulutuspalvelutoimintaa IEC standardin ympärille sekä rakentaa myös IEC monitoimittajaympäristö koulutusta ja tutkimusta varten Technobothnialle Vaasan Kampus-alueelle. Projekti jatkuu asti ja se jakautuu seuraaviin osahankkeisiin: A. EAKR: Monitoimittajaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen DEMVE1

47 46 ESR: IEC koulutuksen suunnittelu ja käynnistäminen "Monitoimittajaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen" hankkeen tavoitteena on kehittää sähkönjakeluverkon paikalliseen tiedonsiirtoon ympäristö, missä uuden sukupolven automaatiokokonaisuus voidaan laajamittaisesti todentaa ja joka hyödyntää uusinta informaatioteknologiaa ja vastaa sähköyhtiöiden liiketoiminnan ja toimintaprosessien haasteisiin. IEC koulutuksen suunnittelu ja käynnistäminen tavoitteena on suunnitella ja käynnistää Vaasan energiainstituutille koulutuspalvelutoimintaa IEC standardin ympärille. Toisena ESR- ja EAKR-ohjelmien yhteensovittamisen esimerkkinä voi mainita Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi (S11772) ja Welcome Office hankkeet (A32008). Nämä hankkeet tekevät yhteistyötä maahanmuuttajien koulutuksessa sekä maahanmuuttajille tarkoitetun tiedotusportaalin rakentamisessa. Kokonaisuus koostuu siis kahdesta eri hankkeesta, jotka ovat B. EAKR: Welcome Office ESR: Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Welcome Office -hanke edistää toiminnallaan maahanmuuttajien kotoutumista, hyvinvointia ja osallisuutta helpottamalla tiedonsaantia ja oikeaan palveluun ohjautumista. Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi hanke on puolestaan maahanmuuttajien kotoutumista edistävä yhteistyö- ja kehittämisprosessi. Hanke pureutuu erityisesti maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistämiseen alueellisen yhteistyön keinoin. Esimerkkikokonaisuudet 3-4 Pirkanmaalta Pirkanmaan esimerkkinä on oppilaitoksiin investoitujen ajantasaisten oppimisympäristöjen rahoitus (EAKR) ja vastinparina opettajien työelämäjaksojen tukeminen (ESR). Yhdessä ne tähtäävät opetuksen uudistamiseen ja opetuksen ja työelämän tarpeiden parempaan vastaavuuteen. EAKR-rahoitteisesti on tuettu myös yritysten uudistumista ja kasvua sekä kehittäjäorganisaatioiden tarjonnan parantamista. ESR-rahoitteisesti on tuettu yritysten osaamisen kehittämistä ja tarjottu yrityskohtaisiin tarpeisiin vastaavaa koulutusta, konsultointia ja valmennusta. ESRrahoitteisesti on tuettu työpajatoimintaa, koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevää toimintaa, maahanmuuttajien parempaa integroitumista työelämään kiinnittymisen kautta tukevaa toimintaa ja vastaavasti EAKR-rahoitteisesti yhteisöllisiä, alueellista koheesiota ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuunottoa tukevia hankkeita. Yhteistyökokonaisuudet: A. EAKR: AVOKI - Avointen oppimisympäristöjen kehittäminen Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa (A30839), Pohjanmaan liitto, ESR: PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma (S10785), PIRELY ja ESR: Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto PAOK (S12001), PIRELY. B. EAKR: TOP-School - Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatio (A31741), Pohjanmaan liitto ja ESR: Learning Bridge - pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto (S12081), PIRELY Esimerkkikokonaisuus 5 Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty kulttuurialan keskittymää Rytmikorjaamoa, joka on laajentunut rytmimusiikin, musiikkitapahtumien, musiikkialan koulutuksen, tutkimuksen sekä alan yritysten keskukseksi. Se tarjoaa toimitiloja yrityksille, persoonallisia kokoustiloja ja monipuolisia juhlatiloja aina tuhannen vieraan klubitilaan saakka. Rytmikorjaamolla toimii jo yli 30 luovien alojen yritystä, organisaatiota ja harrasteryhmää. Sen toiminnan kehittämisestä vastaavat kolmannen sektorin toimijoiden kuten Selmu ry:n lisäksi Sibelius-akatemia, Seinäjoen teknologiakeskus sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden kehittämistavoitteita ovat alan yrittäjyyden ja liikeideoiden synnyttäminen ja yhteistyöverkostojen ja kansainvälistymisen kehittäminen esimerkiksi Epanet-verkoston kanssa. Rytmikorjaamoon liittyviä rakennerahastohankkeita viime vuosilta:

48 47 EAKR: Rytmikorjaamo palveluiden- ja sisällöntuottajana (A31365). Projektin tavoitteena on vahvistaa Rytmikorjaamoa rytmimusiikin oppimis- ja innovaatioympäristönä sekä maakunnallisen rytmimusiikkiverkoston solmukohtana ja palveluita synnyttävänä liikeideoiden kehittämisympäristönä. ESR: Virtalähde (S12086). Virtalähde-hanke on alueellisesti merkittävä luovan prosessin koulutus- ja kehittämishanke. Hankeen keskiössä ovat luovat musiikkialan ammattilaiset: musiikkipedagogit, ammattimuusikot, säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja tuottajat. Hanke rakentaa musiikintekijöille luovan prosessin koulutuskanavan, jossa sävellys jalostetaan ensin esitettävään ja lopulta tallenteen muotoon Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kattaa koko Suomen. Painopisteenä ovat harvaan asutut alueet ja ydinmaaseutu. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELY-keskuksittain alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelman täydentävyys näkyy erityisesti yrityskohtaisissa hankkeissa. Molemmista ohjelmista tuetaan paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat maaseudun mikroyritykset (alle 10 hlöä työllistävät) ja EAKR -ohjelman tuki kohdentuu hieman suurempiin ja kasvaviin yrityksiin. Maaseutuohjelmassa painottuvat maaseudulle tärkeät toimialat: matkailu, bioenergian tuotanto, hyvinvointipalvelut. Myös kulttuuri ja ympäristötoimet ovat tärkeä osa maaseutuohjelmaa. Maaseutuohjelma onkin vahvimmillaan paikallistason kehitystoiminnan tukijana. EAKR-ohjelmalla tuetaan maaseudun kehitystä erityisesti laajoissa, alueellisissa kehittämistoimissa sekä investoinneissa, jotka tukevat yhteyksien ja infrastruktuurin kehittämistä, asukkaiden elinolosuhteiden ja palveluiden parantumista sekä ympäristötoimia. Myös yrityspalveluiden kehittäminen, käytäntölähtöinen tutkimustoiminta ja innovaatioiden käyttöönoton tehostaminen ulottuvat maaseutualueille. Hanketasolla yhteensovitusta on vielä kehitettävä, erityisesti kansallisten ohjelmien ja maaseutuohjelman yhteensovittamisessa EAKR:n kanssa. Toisaalta jo valmisteluvaiheessa hankeryhmä ohjaa hankkeet oikealle rahoitusinstrumentille ja tästä näkökulmasta ohjelmien välinen keskustelu on saumatonta. Rahoittajien välinen hankeryhmä on poistanut hankkeiden päällekkäisyyksiä ja tehostanut yhteiskoordinaatiota. Näin myös hanketyön vaikuttavuuden ja kohdentamisen voidaan katsoa parantuneen. Esimerkkikokonaisuus 5 Keski-Suomesta EAKR -ohjelman ja maaseudun kehittämisohjelman yhteisestä kehittämistyöstä esimerkkinä on Saarijärven reitin vesistökuormituksen vähentämiseen tähtäävät hankkeet. Maaseudun kehittämisohjelmasta tuetulla MAISA - hankkeella edistetään maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon ja tekniikoiden hyödyntämistä Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella. Hankkeessa on kannustettu Saarijärven reitin maatiloja perustamaan uusia kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. EAKR -ohjelmasta tuetulla Humusvesien puhdistusteknologia hankkeella (A32170) kehitetään uutta kustannustehokasta vesienpuhdistusmenetelmää turvetuotannossa syntyvien humuspitoisten vesien puhdistamiseksi. Myös tämän hankkeen kohdealueena on Saarijärven reitti, sillä sen varrella on runsaasti turvetuotantoa. Molemmat hankkeet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua kokoavaa TASO -hanketta. Yhteistyötavoitteena on tuottaa tietoa vesistökuormituksesta sekä vesiensuojeluun ja mitoittamiseen liittyviä suosituksia, kehittää turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun omavalvontaa sekä lisätä tietoa toimialojen vesiensuojelusta.

49 48 Esimerkkikokonaisuus 6 Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta, jossa on elinvoimainen alkutuotanto ja 7400 maatilaa. Pellolta pöytään -ketjun kehittäminen on maakunnassa strateginen valinta, jonka vaiheiden kehittäminen koskee elintarvikkeiden raakaaineita ja tuotteita, elintarvikealan kone- ja laitevalmistusta, teollisuuden prosesseja ja laitteita, markkinointia ja kulutusta sekä terveyttä ja hyvinvointia. Elintarvikealan tki-toiminta on vahvaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Elintarvikealan koulutusmahdollisuudet tukevat ruokamaakunnan kehittämistä. Kokonaisuutta tukevat mm. seuraavat hankkeet: Maaseutuohjelma: Ruokaprovinssin vakiinnuttamishanke. Hankkeen avulla laaditaan kokonaisstrategia ja sen pohjalta konkreettinen toimenpidesuunnitelma Ruokaprovinssin vakiinnuttamiseksi. EAKR: Ruokaprovinssitalon toimintakonsepti (A32208). Ruokaprovinssi tarvitsee näkyvän ja konkreettisen maamerkin, ruokaprovinssitalon, joka kokoaa alan keskeiset toimijat yhteen ja tekee niistä ulospäin selkeästi näkyvän kokonaisuuden. Tässä hankkeessa on kyse Ruokaprovinssitalon sisällön suunnittelusta. Tavoitteena on tehdä Etelä-Pohjanmaasta ruoan, liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteistyön keskittymä, joka palvelee yritysten, tutkijoiden ja tavallisten kansalaisten tarpeita. EAKR: KUMURU - Kulttuurin, musiikin ja ruoan yhteinen kattaus (A32018). Musiikki- ja kulttuuriosaamisen, ruoka- ja elintarviketalouden osaamisen sekä liiketoimintaosaamisen yhdistäminen vahvaksi elämystoimintaosaamiseksi vaatii eri osaamisalueiden rajat ylittävää, pitkäjänteistä työtä ja uusien toiminta- ja liiketalouskonseptien luomiseksi. Tämän hankkeen tavoitteena on syksyllä 2011 toteutetun KUMU- RU-tapahtuman pohjalta rakentaa kansainvälisesti verkottunut yhteistyöfoorumi Etelä-Pohjanmaalle, jossa kulttuuri, musiikki ja ruoka ja sen nauttiminen otetaan yhteisen, poikkitieteellisen ja -taidollisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kohteeksi Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin AMO Alueellisen maaseutuosion ohjelmakausi on päättynyt Suurin osa alueellisessa maaseutuosiossa mukana olleista kunnista jatkoi käynnistyneessä koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO). Valtioneuvosto hyväksyi aluekehityslain 14 :ssä tarkoitetun saaristo-ohjelman vuosille Ohjelman tarkoituksena on hyödyntää saaria, merta, järviä, jokia ja ranta-alueita aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Se sulautui vuoden 2010 aikana KOKO-ohjelmaan. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO ja osaamiskeskusohjelma OSKE ovat valtioneuvoston hyväksymiä erityisohjelmia, jotka toimivat vielä vuoden 2012 aikana. Erityisohjelmat perusrahoitetaan kansallisella maakunnan kehittämisrahalla. Valtion tuen osuus on pääsääntöisesti 50 %. Lopusta rahoituksesta vastaavat alueen kunnat. KOKO-ohjelma päätettiin vuoden 2011 lopussa, mutta yksittäiset hankkeet saatiin ajaa päätökseen vuoden 2012 aikana. Erityisohjelmista vain OSKE sain jatkaa vuoden 2013 loppuun. Eniten Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta rahoitettiin AKO:n 14,9 m ja OSKE:n hankkeita 40,4 m. Erityisohjelmien osuus oli suurin toimintalinjassa 2 ja 4. Yli puolet 59,2 % erityisohjelmien rahoituksesta käytettiin OSKE:een. Kaikkiaan vajaat 26,0 prosenttia EAKR-ohjelman rahoituksesta Länsi-Suomessa liittyy erityisohjelmiin.

50 49 Taulukko 13: Länsi-Suomen EAKR-ohjelman kautta rahoitettuja erityisohjelmia vuosina AKO * KOKO * AMO * OSKE Saaristo * Yhteensä Ohjelma TL Sid. Kpl Sid. Kpl Sid. Kpl Sid. Kpl Sid. Kpl Sid. EU+valtio EU+valtio EU+valtio EU+valtio EU+valtio EU+valtio LS ,8 % 1,8 % ,9 % 48,2 % ,9 % 36,2 % ,0 % 35,4 % ,0 % 0,0 % LS Yhteensä ,9 % 9,1 % Osuus sidotuista 5,9 % 1,9 % 3,5 % 1,5 % 1,2 % 0,9 % 15,9 % 4,7 % 0,4 % 0,2 % 26,9 % 9,1 % Suomi yhteensä ,0 % 9,7 % * merkittyjen ohjelmien toiminta on päättynyt Vuonna 2012 erityisohjelmiin käytettiin 8,7 m, josta OSKE:n osuus oli 6,06 m (70 %) ja KOKO:n viimeisiin vielä käynnissä oleviin hankkeisiin käytettiin 2,03 m. Kpl Osuus TL:stä Sid. Hankkeet EU+valtio Osaamiskeskusohjelma OSKE Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on synnyttää huippuosaamiseen perustuvia uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja. Ohjelma tukee alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelma myös pyrkii lisäämään alueellisten innovaatioympäristöjen vetovoimaa kansainvälisesti toimivien yritysten, investointien ja huippuosaajien saamiseksi Suomeen. Ohjelmasta rahoitetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. OSKE -hankkeiden tulokset näkyvät esimerkiksi uusina TEKES - hankkeina, yrityskohtaisina investointi- ja kehittämishankkeina, yritysten ja tutkimuslaitosten liikevaihdon kasvuna tai strategisten huippuosaamisen keskittymien kanssa tehtävänä tutkimusyhteistyönä. Vuoden 2012 lopulla aloitettiin Innovatiiviset kaupungit INKA -ohjelman valmistelu Jyväskylän kaupungin johdolla. Rinnalla laaditaan myös ehdotus Jyväskylän kasvusopimukseksi työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Osaamiskeskusohjelman 13 kansallisesta osaamisklusterista Länsi-Suomi osallistuu yhteentoista. Länsi-Suomea yhdistää erityisesti energiateknologian klusteri, jonka parissa työskentelee neljä länsisuomalaista osaamiskeskusta. Kolmen klusterin johto on Länsi-Suomessa: elintarvikekehitys, energiateknologia ja älykkäät koneet. Esimerkkeinä Osaamiskeskusohjelmasta ovat kolme Satakunnassa toteutettavaa hanketta, joista ensimmäisenä esitellään SmartSolar aurinkoenergiajärjestelmien integrointi rakennettuun ympäristöön ja energiainfrastruktuuriin. Kansainväliset aurinkoenergiajärjestelmien markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti koko luvun. Jotta aurinkosähköteknologiat pystyvät lunastamaan paikkansa energiantuotannon valtavirtateknologioina, on aurinkoenergia-alan toimijoiden kehitettävä tuotteitaan yhteistyössä muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa siten, että aurinkoenergiajärjestelmien integrointi niin rakennettuun ympäristöön kuin myös energiainfrastruktuuriin on tulevaisuudessa vaivattomampaa ja loppukäyttäjälle helpompaa. Rakennuskohtainen energian mikrotuotantoon kehitetty järjestelmä on usein uusiutuva energiajärjestelmä, joka on ohjauksen kannalta hyvin haasteellinen uusiutuvan energian vuorokauden ja vuoden kausittaisen vaihtelun vuoksi. Tämä johtaa siihen, että UE-järjestelmät ovat osa hybridijärjestelmiä ja että energiaa on osattava käyttää ja varastoida järkevästi. SmartSolar-hankkeen konsortio toteuttaa kolmivaiheisen hankekokonaisuuden, jossa paneudutaan kokonaisvaltaisesti aurinkoenergiajärjestelmien rakennus- ja energia-infrastruktuuriin liittämisen pullonkauloihin:

51 50 1) kustannustehokkaan kiinteistöautomaatio-järjestelmän, 2) kausivarastointiteknologioiden ja 3) hajautetun energiatuotannon kanta sekä kaukolämpöverkkoon kytkemisen edellytysten tutkimukseen. (A558465) Toisena esimerkkinä on Smart Energy Systems projekti, jossa tutkitaan aurinkokennoilla tuotetun sähköenergian kausivaihteluiden tasaamista innovatiivisilla teknologioilla. Tämän lisäksi tutkitaan aurinkokennojen pitkäaikaiskestävyyttä. Kausivaihteluiden tasaamiseksi voidaan käyttää energiaa tuottavia - tai energiaa varastoivia teknologioita. Tutkittavana on myös näiden teknologioiden hyödyntämistä uusissa käyttökohteissa, hyötysuhteiden parantamista tai älyn, etäohjauksen ja mittauksen lisäämisestä tuovia hyötyjä. Projektissa sivutaan myös mittaustiedosta generoitavien raporttien luomista ja kiinnitetään huomiota mittauksissa vaadittaviin viranomaismääräyksiin. Smart Energy Systems - projektissa on tarkoituksena tunnistaa käyttökohteita, joissa teknologiaa lisäämällä päästään hyödyntämään edellä mainitut kausivaihtelut. Yksittäisen kuluttajan näkökulmasta kuluttaja voi päästä hyötymään kausivaihteluiden tasaamisesta sähköyhtiön tasolla tai sitten kuluttaja voi itse hyödyntää esim. aurinkopaneeleita tämän vaihtelun tasaamiseksi. Muita käytettäviä teknologioita voi olla ohjauksen- ja mittaamisen lisääminen jo olemassa oleviin laitteisiin sekä hyötysuhteiden parantaminen esimerkiksi uusilla materiaaleilla tai rakenteilla. Aurinkopaneeleihin kohdistuu käytön aikana suuria ilmastollisia rasituksia. Paneelit ovat ulkoilmassa ja niiden lämpötila voi vaihdella paikan ja vuorokauden ajan mukaan 40o C o C. Tästä aiheutuu suuria jännitysvaihteluita, jotka saattavat aiheuttaa paneelien rikkoutumisia ja väsymistä pitkäaikaiskäytössä. Projektissa tutkitaan kennojen pitkäaikaista luotettavuutta. (A558613) Kolmas Green ICT Satakunnassa -hanke pureutuu konkreettisiin käytännön toimiin sellaisten ICTteknologiapilottien avulla, joilla uskotaan saatavan paras kustannushyöty ja vaikuttavuus myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Tilaajat ja toimittajat yhdistävän hankkeen avulla edistetään pk-yrityksille suunnattujen uusien teknologiaratkaisujen syntymistä. Tavoitteena on 1) Saada tehokkuutta ja kannattavuutta yritysten liiketoimintaan, 2) Saada uutta liiketoimintaa satakuntalaisille pk-yrityksille, 3) hankkia ennakointitietoa ja kokemuksia vihreän ICT:n ratkaisuista ja 4) Hankkia pk-yrityksille referenssejä edistyksellisistä teknologiaratkaisujen toimittamisesta ja käyttöönotosta. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan 30 pk-yritykseen. (A561587) Viime aikoina suuntaus on yhä enemmän kohti SHOK:ia eli strategisen huippuosaamisen keskittymiä, jotka ovat suomalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostamia yhteistyöorganisaatioita. SHOK:t eli strategisen osaamisen keskittymät tekevät osaamisalueillaan pitkäjänteistä tutkimusta. Julkiset rahoittajat, kuten Tekes päärahoittajana ja Suomen Akatemia, ovat sitoutuneet SHOK:n rahoitukseen. Tekesin kaikesta rahoituksesta suunnataan keskittymiin noin 20 prosenttia. Näistä Metallituotteiden ja koneenrakennuksen SHOKia FIMECC Oy vedetään Tampereelta käsin.

52 51 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Rakennerahastostrategian toteutuminen Strategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Strategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn, työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen, aluetalouden kehitykseen, yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, koulutustason nousuun ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen. Työllisyys ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset EAKR-rakennerahasto-ohjelmat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä ja toimintalinjojen sisällöt on pitkälti harmonisoitu. Käytännössä ohjelmissa voi toteuttaa ainoastaan sellaisia toimia, jotka tukevat kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. Rakennerahastostrategiassa ei itsessään ole määritelty määrällisiä indikaattoreita, vaan ne on johdettu toimenpideohjelmista määritellyistä määrällisistä tavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty ohjelmittain ja yhteensä EAKR toimenpideohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat (ei sis. Finnveran toimilla synnytettyjä uusia työpaikkoja, joista saatavilla vain suunnitelmavaiheen tieto). Taulukko 16. Määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuma Tavoite Yhteensä Toteuma aste Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht ,7 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,1 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,3 % Uudet yritykset yht ,8 % -joista naisten ,1 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht ,3 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,6 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht ,8 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,8 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,6 % Uudet yritykset yht ,5 % -joista naisten ,8 %

53 52 Rakennerahastot ovat tukeneet Suomen eri alueita elinkeinorakenteen uudistamisessa. Palvelualojen osuus tuotantorakenteessa on edelleen kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yritysten toimintaympäristöä on kyetty uudistamaan ja vahvistamaan. Myös alueiden yritystoimintaa on kehitetty merkittävästi rakennerahastovaroin. Uusien yritysten perustaminen, olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja laajentaminen sekä monipuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen ovat samalla olleet malliesimerkki EAKR- ja ESR-hankkeiden mahdollisuuksista toimia toisiaan täydentäen. Yritysten alueellisia ja paikallisia toimintaympäristöjä on myös kehitetty etenkin EAKR-varoin esim. parantamalla pienyritysten logistista saavutettavuutta uudistamalla paikallista energia- ja jätehuoltoa ympäristöystävällisemmäksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Kestävän kasvun alalla on tehty avauksia mm. cleantech-osaamisessa ja yritystoiminnassa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun kehittämisessä. Luovuuden ja osaamisen merkitys kaikessa tuotannossa kasvaa jatkuvasti. Rakennerahastot ovat vaikuttaneet alueellisesti kattavan koulutusverkoston säilymiseen. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa on vahvistunut ohjelmakauden aikana merkittävästi. Ammattikoulutuksen roolia osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistettu lisäämällä ammattikoulutuksen, yritystoiminnan ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Alueilla oleva kehityspotentiaali on saatu tehokkaaseen käyttöön. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä oman kehittymisensä ja kilpailukykynsä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on koottu verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi, jotka ovat vahva kansallinen voimavara. Rakennerahastovaroin on voitu vastata myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen erityisvaikeuksiin, jotka kulminoituvat mm. pitkiin etäisyyksiin ja lähtökohtaisesti alhaisempiin yritystoiminnan edellytyksiin. Saavutettavuutta tukevat hankkeet ovat olleet tärkeässä asemassa alueellisessa liikenteen ja yritysympäristöjen kehittämisessä. Suomen rakennerahastostrategia ja sen toteuttamiseksi laaditut alueelliset työllisyys ja kilpailukyky -tavoitteen mukaiset ohjelmat ovat olleet tavoitteiltaan ja toteutukseltaan monimuotoisia. Ohjelmilla ja EU:n rakennerahoituksella on pystytty vastaamaan ohjelmakauden muuttuneessa taloudellisessa toimintaympäristössä nousseisiin haasteisiin sekä ohjelmarakenteen joustavuuden ja sisällöllisen monipuolisuuden että hallinnollisesti jakaantuneen toimintavastuun johdosta. Rakennerahastotoimintaa hallinnoivat välittävät toimielimet ovat voineet tarjota muuttuvissa tilanteissa kullekin alueelle sopivia rahoitusvälineitä ja toimintamalleja. EAKR-ohjelmissa on otettu käyttöön pääomasijoitustoiminta uutena rahoitusinstrumenttina. Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma osana kansallista strategiaa Suomen kansallisessa rakennerahastostrategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Kansallinen strategia ohjaa rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten vastinrahojen käyttöä kaikissa Manner-Suomen EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmissa. Kansallisen strategian mukaan eri alueiden kilpailu-

54 53 kykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, laaja-alaiseen osaamisen keskittymiseen, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Länsi-Suomen vahvuuksiksi on mielletty mm. laadukas koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Näiltä pohjilta Länsi-Suomen visio 2015 määriteltiin seuraavaksi Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Siinä korostuivat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet. Tasapainoisen kestävän alueellisen kehityksen vahvistaminen sekä avaintoimialojen innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittäminen ovat rakennerahastokauden keskeiset tehtävät. Länsi- Suomen EAKR ohjelman toimintalinjan 2 hankkeilla vahvistetaan erityisesti alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suuralueteemat ja erityisesti kärkiklusterit yhdessä osaamiskeskusohjelman kanssa ovat tarkentaneet ja suunnanneet valintoja. Nämä ovat olleet keskeisiä alueiden osaajien, yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden yhteistoiminnan vahvistamisessa Triple Helix periaatteen mukaisesti. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat tuotannollisen ja talouden rakenteen dynaaminen uudistaminen, uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja osaamis- ja innovaatioklustereiden kehittäminen. Alueiden tulee löytää omat kilpailukykynsä kannalta keskeiset kohderyhmät. Lisäksi kansallisen strategian mukaisesti ohjelmaalueiden kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus on myös, kuinka hyvän toimintaympäristön ne pystyvät tarjoamaan erityyppisille yrityksille ja kuinka hyvän elinympäristön osaavalle työvoimalle. Tässä suhteessa alueiden kilpailukykyä tulee edelleen parantaa ja vahvistaa monikeskistä kaupunkiverkostoa, maaseudun elinvoimaisuutta sekä alueiden imagoa ja houkuttelevuutta. Kansallisen rakennerahastostrategian edellyttämää selkeiden painopisteiden asettamista sekä johdonmukaisuutta on haettu kansallisen ja ohjelma-alueen strategian rajoissa mahdollistamalla maakuntien oma strategiatyö ja toteutus, joita kansallisesti on ohjattu ja yhdistetty erityisesti osaamiskeskusohjelman kautta. Tällä ohjelmakaudella globaalin talouden ongelmat ovat hallinneet niin julkista kuin yritystenkin taloutta. Lisäksi toimintaympäristöä ovat muuttaneet uudistuva teknologia, muuttuva markkinaympäristö sekä supistuva työvoiman tarjonta ja ikääntyvän työvoiman uudistamista vaativa osaaminen. Samalla kansallinen kilpailukyky on heikentynyt kansallisten ratkaisujen seurauksena. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, uusien kasvuyritysten syntymisen ja myös nykyisten yritysklustereiden säilyttämisen on ollut haasteellista. Länsi-Suomessa menestystä on haettu lisäämällä koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteistyöverkostoja tutkimuslaitosten ja yritysten suuntaan. Koheesiopolitiikka on tärkeä tekijä uuden Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Eurooppa 2020 strategian keskeiset tavoitteet ovat älykäs kasvu, osallistava kasvu ja kestävä kasvu. Länsi-Suomessa ohjelmatyö tukee jo nyt näitä tavoitteita ja tulevan ohjelmatyön suunnittelussa nämä tavoitteet ovat keskeisessä asemassa. Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma Länsi-Suomen EAKR-ohjelman rahoitus on yhteensä 159,4 miljoonaa euroa ja kansallinen julkinen rahoitus on yhteensä 239,1 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on 40 % julkisesta rahoituksesta. Koko ohjelman volyymi yksityinen rahoitus mukaan lukien on 692,2 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto on reagoinut talous- ja eurokriisiin leikkaamalla vuosina 2012 ja M kansallista vastinrahoitustaan EU-ohjelmille. Länsi-Suomen EAKRohjelman osuus on vuositasolla n. 3,3 M, mikä esitetään katettavaksi lisäämällä kuntien rahoitusosuutta. Koko ohjelma-alueella toteutettavat erityisteemat tukevat ohjelman toimintalinjoja. Erityisteemoille on varattu rahoituksessa 28 % osuus. Kaikilla toimintalinjoilla tuettava toiminta toteuttaa ohjelman strategisten tavoitteiden ohella maakuntien omia strategioita ja maakuntaohjelmia, joiden mukaisesti hankkeiden valintakriteereitä on maakunnissa tarkennettu.

55 54 Lissabonin strategian suhteen Länsi-Suomen EAKR ohjelma on toteutunut kohtuullisen hyvin. Sen mukaisiin menoluokkiin on sidottu jo 204,1 m, mikä on 80,6 % kaikista sidonnoista (EU+v, tavoite 81,1 %). Tästä on tarkemmin toimintalinjojen ja kappaleen 4.3 Lissabonin strategian toteutuminen yhteydessä. Itse ohjelman etenemiseen ollaan kohtuullisen tyytyväisiä paitsi toimintalinjaan 1, jonka sitoutuminen on hidastunut yritysrahoituksen kysynnän hiivuttua syksyn 2012 aikana. Lamavaihe ei ota päättyäkseen ja odotettavissa on hidas toipuminen. Nyt huolta joudutaan kantamaan ohjelman kattavasta toteutumisesta toimintalinjan 1 ja yritysrahoituksen sitoutumisen näkökulmasta, kun vielä alkusyksystä suurimpana uhkana koettiin valtion kansallisen vastinrahoituksen leikkaukset ja sen tuoma lisäpaine kuntarahoituksen kasvattamiseksi. Ydinindikaattoreista pääosa toteutuu toimintalinjan 1 kautta. Uusista työpaikoista on virallisesti saavutettu mennessä vasta 39,1 %, koska Finnvera Oyj:n suunnitteluvaiheen tietoja ei voida laskea tulokseen (eivät ole varmennettavissa kpl on 20,7 % tavoitteesta). Uusien yritysten tavoitteesta 60,8 % on saavutettu mennessä (tulos sisältää Finnvera Oyj:n uudet yritykset, jotka myös voidaan varmentaa). Positiivisena asiana voidaan todeta T&k työpaikkojen osalta, että tavoite on saavutettu jopa moninkertaisesti. Lissabonin strategian toteuttamiseen on kohdistettu 80,6 % rahoituksesta, mitä voidaan pitää tässä tilan hyvänä tuloksena. Jatkossa Finnvera Oyj:n lainojen ja yleisemminkin yritysrahoituksen kysynnän vähäisyys nykyisessä suhdannetilanteessa tulevat jatkossa näkymään tavoitteen karkaamisena niin uusien yritysten perustamisessa kuin varsinkin uusien työpaikkojen syntymisessä. Taulukko 14: Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman tulokset mennessä Länsi-Suomi EAKR ohjelman indikaattorit Tavoite / tulos Toteutunut Tavoite Tot (%) Uudet työpaikat (kpl) * ,1 % - joista naistyöpaikkojen osuus, tavoite 40 % ,3 % Uudet yritykset (kpl) ** ,8 % - joista naisten perustamia, tavoite 40 % ,4 % T&K-toiminnan määrä - tavoite 28 m / 17,5 % EU-rahoituksesta 17,5 % 28,0 % 160,0 % Uudet T&K-työpaikat ,7 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelmasta 81,1 % 80,6 % 99,4 % Tasa-arvohankkeet (sukup. välinen tasa-arvo), EU-rahoituksesta 10,0 % 8,36 % 83,6 % Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet, kaikentyyppinen tasa-arvo, EU-rahoituksesta 10,0 % 9,99 % 99,9 % Ympäristöpositiiviset hankkeet, 20 % EU-rahoituksesta 20,0 % 35,6 % 177,9 % 4.1 Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain Länsi-Suomen EAKR -ohjelmassa rahoitusta osoitetaan Suomen kansallisen rakennerahastostrategian mukaisesti (EAKR-osuus): TL 1 Yritystoiminnan edistämiseen (EAKR-osuus 35,4 %) TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen (EAKR-osuus 39,3 %) sekä

56 55 TL 3 Alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantamiseen (EAKR-osuus 17,0 %). TL 4 Suurten kaupunkiseutujen tavoitteelliseen kehittämiseen (EAKR-osuus 4,3 %) Lisäksi on TL 5 Tekninen tuki (EAKR-osuus 4,0 %) Seuraavissa kuvioissa sidonta-aste on laskettu julkisesta rahoituksesta. Alkuperäiset, maakunnille lasketut indikatiiviset EAKR+valtio -kehykset on laskettu rahoituksen jakamista ajatellen ja maakunnat ovat korjanneet niitä maakunnan yhteistyöasiakirjoilla vastaamaan toimintalinjoissa käytettävissä olevia rahoitusinstrumentteja ja niiden mahdollisuuksia. Käytännössä toimintalinjan 1 kansallinen julkinen rahoitus koostuu valtion rahoituksesta, kun taas muissa toimintalinjoissa kuntarahalla on korvattu valtion rahoitusta. EU+valtiorahan osuus julkisesta tuesta jää toimintalinjoissa 3 ja 4 selvästi alle puolen (n. 44,5 %). Julkisen rahan sitoutuminen kuvaa näistä syistä parhaiten itse toimintalinjojen etenemisvauhtia. Julkisesta kehyksestä on sidottu mennessä 82,7 %. EU+valtiorahan osuus julkisista sidonnoista oli 76,8 %. Kuntarahan osuus sitoutuneesta julkisesta on 23,2 %, mikä ylittää tavoitteen (20,7 %). Kuntarahaosuuden nousu heijastelee toiminnan sopeuttamista valtion vastinrahoituksen leikkauksiin ja kuntatalouden heikkenemiseen. Kuviot 1: Julkisten tukien kumulatiiviset määrät ja sidonta-asteet toimintalinjoittain vuosina (sidontaasteet prosentteina julkisista sidonnoista). 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 131,5 116,9 94,1% 70,5% Julkiset ja EAKR+v sidonnat m toimintalinjoittain EU+v osuus julkisesta % Julkisesta kehyksestä sidottu 82,7% Kunta+muu julk. osuus julkisesta 23,2% 58,3 55,7% Julkinen yht. EU+v yht. 20,0 0,0 13,0 62,3% 10,0 100% TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 TL 5 Hankkeita Länsi-Suomen ohjelmassa oli vuoden 2012 loppuun mennessä käynnistynyt kpl. Kaikista hankkeista valtaosa 81,2 % toteutui toimintalinjalla 1 ja näistä Finnvera Oyj:n hankkeita oli kpl eli 55,4 %. Kokonaisuutena Länsi-Suomen EAKR-ohjelman jo vuonna 2013 irrotetusta kehyksestä on sidottu yhteensä 91,4 % (EAKR+v). Vuosina sidottiin tukia (EU+valtio) yhteensä 253,3 m, mistä toimintalinja 1 vei 110,0 m eli 43,4 % ohjelman EU+valtio tuesta. Vastaavasti toimintalinjan 2 osuus sidotusta EU+valtiorahasta oli 36,6 %. Toimintalinjan 3 osuus jäi 12,8 %:iin ja toimintalinjojen 4 ja 5 osuus oli 3,2-4 %. Julkisesta kehyksestä on maksettu 207,1 m eli 52 % ja kunta/muun osuus maksetusta julkisesta oli 22,0 %. Alla oleva EAKR+valtio rahoituksen sitoutuminen kuvastaa lähinnä maakuntien keskinäistä alueensa ulkopuolisen tuen sitomisvauhtia ja siinä eivät ole mukana pääomarahasto, joustovaraukset, tekniset tuet eivätkä ylimaakunnallisiin hankkeisiin käytetyt ohjelmareservit.

57 56 Kuvio 2: Rahoituksen (EAKR + valtio) sitoutuminen maakunnittain vuosina Sidottu EAKR+v m ja sidotun osuus käytettävissä olevista EAKR+v varoista. Ei sisällä pääomarahastoa, joustovarauksia, teknistä tukea eikä ylimaakunnallisia. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 34,3 93,6% 83,5 87,6% 60,6 84,4% L-S EAKR Maakunnat * Kehykset ja sidottuna EU+v m * Sidottu EU+v % kehyksestä 19,9 82,0% 55,8 94,1% Kehys EU+Valtio Sidonnat m Sidottu EU+v yht % käytettävissä olevista Taloudellisen toiminnan laatua mittaava Taloudellinen toiminta (LIITE 3) ei ole mittarina kovin toimiva, koska luokat 00 Ei sovelleta (48,7 m 20,8 %), 06 Muualle luokittelematon valmistus (51,9 m 19,8 %) ja 22 Muualle luokittelemattomat palvelut (51,1 m 20,6 %) kattavat yli 60 % ohjelman sidonnoista (EAKR+v) Muita suurimpia tuen kohdennuksia olivat Taloudellisen toiminnan mukaan: 18 Koulutus 27,7 m 11,4 % 17 Julkinen hallinto 21,7 m 8,1 % 21 Ympäristöön liittyvä toiminta 12,5 m 5,2 % T&K-toiminta on erityisen merkittävää toimintalinjoilla 2 ja 4, mutta yritysten omat t&k-hankkeet tapahtuvat yrityksissä osin julkisen hanketoiminnan ulkopuolella. Taulukko 15: T&K-rahoituksen (EAKR + valtio) määrät vuosina Ohjelman tuloksista Osuus sidotuista EU + valtio Yhteensä hankkeita Osuus (kpl) hankkeista Ohjelma TL Sidottu julkinen Sidottu EAKR+valtio LS ,8 % 175 5,9 % ,5 % ,3 % ,7 % 20 9,0 % ,6 % 13 27,1 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä ,0 % ,8 % Hankkeista Finnvera Oyj:n kautta tuli lukumääräisesti 55 %. Pääosa 82 % uusista työpaikoista ja vielä suurempi osuus 86 % uusista yrityksistä onkin kirjautunut yritysrahoituksen kautta TUKI2000 järjestelmään tai Finnvera Oyj:n tuloksiin.

58 57 Taulukko 16: Rahoituksen (EAKR + valtio) sitoutuminen seurantajärjestelmittäin vuosina L-S EAKR ohjelma Työpaikat joista naisten T&Ktyöpaikat joista naisten Uudet yritykset joista naisten EURA Finnvera Oyj TUKI Yhteensä ml. Finnvera Yhteensä pl. Finnvera * EURA2007+TUKI2000 lopuunmaksetut hankkeet ** Finnvera Oyj suunnitteluvaiheen tiedot, ei t&k -työpaikkaerittelyä Työpaikkatulos ei välttämättä enää kohoa loppuun maksettujen hankkeiden osalta aikaisempaan tahtiin ohjelmakauden loppua kohti, vaikka maksatusaste onkin vasta 52 % ja tulokset Finnveraa lukuun ottamatta perustuvat jo loppuun maksettujen hankkeiden tuloksiin. Toisaalta toimintalinjan 1 julkisesta sidotusta rahoituksesta 57 % on jo maksettu ja epävarmat suhdanteet ovat jarruttamassa rekrytointeja, ja näin ne verottavat loppukauden tulosta. Erityisesti Finnveran lainojen kysyntä on tyrehtynyt nykyisessä korkotilanteessa, joten sen näkyvä tulososuus tulee jatkossa supistumaan. Finnveran tiedot ovat olleet nk. suunnitteluvaiheen tietoja, joten mm. hallintoviranomainen ei kirjaa uusia työpaikkoja toteutuneeksi, mutta se hyväksyy uudet yritykset indikaattoreihin. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien työpaikkojen tavoitteessa jäädään reilusti, mutta uusien yritysten tavoite toteutuu suhteessa paremmin. Uusia työpaikkoja ohjelmassa on synnytetty kpl eli 39,1 % tavoitteesta (9 800 kpl). Finnveran suunnitteluvaiheen tulos uutta työpaikkaa (20,6 % tavoitteesta) ei sisälly tulokseen. Finnveran uudet yritykset sisältyvät kuitenkin uusien yritysten tulokseen, joka oli kpl eli 60,8 % tavoitteesta. T&k työpaikkojen tulos oli 547 uutta työpaikkaa ja 145 uutta yritystä. T&k -työpaikkatulos ylittää moninkertaisesti tavoitteet, vaikka tulos ei sisällä Finnveraa, jonka indikaattoreissa ei eritellä t&k työpaikkoja. Erityisesti naistyöpaikkojen määrässä 1 785, mutta myös yritysten 483 määrässä, ollaan vielä jäljessä. Uusien naisyritysten osuus ohjelman tuloksesta on tosin jo 64,4 % ja suhteellinenkin osuus 38,2 % on yli tavoitteen 36 %. Uusista työpaikoista pääosa 86 % on suunnitelman mukaisesti syntynyt toimintalinjalla 1. Myös hankkeista suurin osa on toteutunut toimintalinjalla 1, joskin suurimmalla osalla hankkeista, erityisesti Finnveralla, on EAKR-tuen osuus ollut hyvin pieni.

59 58 Kuvio 3: Vuosien kumulatiivinen tulos uusina työpaikkoina toimintalinjoittain mennessä , 30,8% 2015, plus 20,6% * Finnvera ei sisälly TL 1:n tulokseen Uusia työpaikkoja mennessä Tuki2000 EURA2007; loppuun maksetut Finnvera Oyj; suunnitelmavaiheen tieto L-S EAKR Tilanne eli sidottu 82,7 % ja maksatusaste 52,0 % 540, 540% 260, 260% , 55% TL1 Finnvera TL2 TL3 TL4 Tavoite Tilanne Toimintalinjalla 1 syntyi uusia yrityksiä yhteensä kpl, mikä on 87 % ohjelman uusien yritysten tuloksesta. Kuitenkin tavoitteeseensa nähden parhaiten yrityksiä syntyi toimintalinjalla 2, joskin niiden absoluuttinen määrä 86 kpl oli pienempi, mutta tulos on ylittänyt tavoitteeseensa jo reilusti. Toimintalinja 4 on tavoitteestaan jäljessä, mikä johtuu sen alkuvaiheen hitaasta sitomisesta. Naisten uusia yrityksiä syntyi 483 kpl, mikä noudattaa hyvin niiden osuudelle 40 % asetettuja tavoitteita. Uusien yritysten kokonaistuloksesta valtaosa 76 % saatiin Finnveran hankkeilla. Kuvio 4: Vuosien kumulatiivinen tulos uusina yrityksinä toimintalinjoittain mennessä Uudet yritykset EURA2007+Tuki2000; loppuun maksetut Finnvera Oyj; suunnitelmavaiheen tieto , 62,1% 928, plus 46,4% 86, 172% L-S EAKR Tilanne eli sidottu 82,7 % ja maksatusaste 52,0 % , 80% 34, 17% TL1 Finnvera TL2 TL3 TL4 Tavoite Tilanne Ydinindikaattorit on eritelty toimintalinjoittain liitteessä 2 ja maakunnittain luvussa 6. OHJELMAN TOIMEEN- PANO MAAKUNNISSA.

60 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan 1 temaattinen painotus liittyy erityisesti nk. suuralueen teeman 1 Kärkiklustereiden kehittämiseen. Jokaisella alueella on omat kärkiklusterinsa, jotka muodostuvat alan kärkiyrityksistä, alan osaamisesta, alueen tutkimus- ja oppilaitoksista sekä alueen tukiorganisaatioista. Klusteri kokoaa ja ohjaa tiettyyn liiketoimintakokonaisuuteen liittyvää tutkimusta, tuotekehitystä, innovaatiotoimintaa, rahoitusta jne. Klustereiden toiminnassa korostuvat myös verkostot niin paikallisesti kuin kansallisesti ja kansainvälisesti. Kärkiklustereiden kehittäminen tukee kansallisen osaamiskeskusohjelman ja kaupunkipolitiikan toteuttamista ja päinvastoin. Viime aikoina SHOKit ovat astuneet osaamiskeskusohjelmien kärjiksi. SHOK eli strategisen huippuosaamisen keskittymä on suomalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostama yhteistyömuoto. SHOKit tekevät osaamisalueillaan pitkäjänteistä tutkimusta. Julkiset rahoittajat kuten Tekes päärahoittajana ja Suomen Akatemia ovat sitoutuneet SHOK:ien rahoitukseen. Tekesin kaikesta rahoituksesta suunnataan keskittymiin noin 20 prosenttia. Tulevaa ohjelmakautta ajatellen valmisteilla on INKA-ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelmalla tuetaan innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa. Toimintalinjan 1 sidonnat osuvat kärkiklustereihin lähes 90-prosenttisesti. Tavoitteena on kohdistaa Länsi-Suomen suuralueen erityisteemojen ja samalla näiden klustereiden kehittämiseen 28 % koko ohjelman EU-rahoituksesta. Tavoite on jo ylitetty ja erityisteemoihin on mennessä käytetty 35,6 % ohjelman EU+valtiorahoituksesta. Näiden lisäksi Finnveran pääomarahastoon on jätetty 7,529 m, joka kohdistuu lähes kokonaan kärkiklustereihin ja jonka osuus ohjelman sidonnoista on n. 3 %. Kuvio 5: Kärkiklustereiden sidontojen jakautuminen 14,000 12,000 10,000 8,000 6,000 4,000 2,000 0,000 12,0 12,6 Kärkiklusterit Sidottu EU + valtio 1,3 3,1 3,6 5,0 Osuus teemoista 45,6 % Sidottu yhteensä 41,1 m 3,5 Sidottu EU + valtio Rahoituksen keskittymisestä vuonna 2007 pelkästään yritystukilain mukaisiin hankkeisiin seurasi se, että toimintalinjan 1 toimeenpano eteni alkukaudesta nopeimmin, mutta toimintalinja 2 on nyt ottanut sen kiinni ja ohittanut sitoumuksilla mitaten. Toimintalinjan 1 sidontojen kumulatiivinen kokonaismäärä 110 m (EU+v) oli 77,2 % toimintalinjan 1 koko ohjelmakauden julkisesta kehyksestä. Toimintalinjalla 1 kehitetään yritystoimintaa, johon käytetään pääosin yritystu-

61 60 kia, mistä seuraa, että EU+valtiorahoitus kattoi 94 % sen julkisesta rahoituksesta. Liitot ja kunnat rahoittivat lähinnä strategiaa tukevia sateenvarjo-, aktivointi- ja kehittämishankkeita. Vuoden 2012 loppuun mennessä toimintalinjalle hyväksyttyjä hankkeita oli kpl, joista kpl oli Finnvera Oyj:n hankkeita. Toiminnan tuloksena syntyi uutta työpaikkaa, joista 803 on naisten työpaikkoja. Näiden työpaikkojen lisäksi Finnveran hankkeissa, suunnitteluvaiheen tieto, syntyi 2015 uutta työpaikkaa, jotka eivät ole mukana edellisessä. Sen sijaan uusissa yrityksissä ovat mukana Finnveran tulokset. Näiden kanssa toimintalinjalla 1 syntyi uutta yritystä, joista 623 oli naisten perustamia. T&K työpaikkoja on syntynyt ilahduttavasti 310 kpl, mikä on moninkertainen määrä tavoitteeseen nähden. Taulukko 17: Toimintalinjan 1 ydinindikaattoritulokset TL1 Tavoite Tilanne Uusia työpaikkoja yht. (%) tavoitteesta Tavoite (%) Tilanne (%) toteutuma ,8 % ,0 % ,6 % * Finnvera Oyj ,7 % ** Finnvera Oyj ,6 % Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia ,1 % ,0 % ,8 % ** Finnvera Oyj ,6 % * Finnvera Oyj ,1 % T&k -työpaikkoja yht. joista naistyöpaikkoja joista naisten t&k-työpaikkoja ,0 % 20 40,0 % ,0 % EURA2007+TUKI2000; loppuun maksetut hankkeet. Finnvera Oyj, suunnitteluvaiheen tiedot, * eivät mukana työpaikoissa mutta ** ovat mukana yrityksissä Toiminnan luonteesta ja sisällöstä antaa hyvän kuvan alla oleva toimintalinjan 1 menoluokkien jakaumataulukko, jonka mukaan eniten tukia on osoitettu nro 8 Muu investointi yrityksiin 32,3 %, nro 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden... 29,9 % ja nro 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 15,1 %. Menoluokat kattavat lähes 96 % rahoituksesta ja Lissabonin strategian toteutumisprosentti on 95,6 %. Muutoksena edelliseen vuoteen todettakoon, että suurimmat menoluokat ovat kasvattaneet hivenen suhteellista osuuttaan. Muistutettakoon (mm. nro 8), että nykymuodossaan yritysten kehittämisavustukset (investoinnit yrityksiin) pitävät sisällään aina myös kehittämistä.

62 61 Taulukko 18: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen TL 1:ssä menoluokan mukaan vuosina Nro Länsi-Suomen EAKR / TL 1 - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys EU+valtio Toimintalinja 1 kattaa 81 % yritystuista Länsi-Suomessa (TUKI2000). Yritysten kehittämisavustusten ja Finnveran tukien osuus on laskenut ja oli 87 % toimintalinjan 1 kaikista tuista (ml. EURA). Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksia on myönnetty toimintalinjassa 1 vain Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ja sen käyttö keskittyykin, Tekes rahoituksen tavoin, toimintalinjaan 2 ja 4. Energiatukia puolestaan on käytetty vain Keski-Suomessa ja Satakunnassa. Osuus % Kpl ,6 % * Muu investointi yrityksiin ,3 % * Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä ,9 % * Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, ,1 % 185 tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 06* Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä ,9 % 98 saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) ,8 % * Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,4 % Tietoyhteiskunta (11, 14 ja 15) ,4 % Energia ,8 % Matkailu (57 muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi) ,2 % 1 *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat ,8 % TL 1:n sitoumukset yhteensä

63 62 Taulukko 19: Yritystukien jakautuminen toimintalinjoissa tukimuodon mukaan vuosina Yritysrahoitus / Toimintalinja / Tukimuoto TL 1 TL 2 % % % Yritysten kehittämisavustus % % % % Tekes % % Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus % % % % Energiatuki % % Finnvera % % Tukimuodot yhteensä % % % % TUKI 2000, Yrtti-raportointijärjestelmä TL 4 Yhteensä EAKR + v % Yritystukien määriä ja kohdentumista rajoitetaan EU-lainsäädännöllä, ohjelma-asiakirjalla ja valtiontukialuesäännöksillä (tukialueet 1 ja 2). Tärkeimmät yritystukien myöntöperusteet toimintalinjassa 1 olivat Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto 44,3 % Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 24,8 % Uudet rahoitusjärjestelyt (= Finnveran rahoitus) 8,7 % Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 8,2 % ja Uuden yritystoiminnan syntyminen 7,8 %. Taulukko 20: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen myöntöperusteiden mukaan vuosina Länsi-Suomen EAKR ohjelma Toimintalinja 1 / Myöntöperuste TUKI2000, Yrtti-raportointijärjestelmä Avustus Osuudet * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina Hanke (eakr+valtio) Osuus * Kolme suurinta, pois lukien TL 1 / Finnvera kpl euro % Toimintalinja % 2. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen ,8 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ,1 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta ,2 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta ,4 % 3. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto ,2 % Uuden yritystoiminnan syntyminen Hankkeen perustiedot ,8 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj ,7 % 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto ,3 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta ,5 % Kielteinen ,0 %

64 63 Toimialajako kuvaa parhaiten yritysrahoituksen (EU+valtio) kohdentumista eri elinkeinosektoreille. Länsi- Suomelle tärkeitä toimialoja ovat metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, joiden yhteen laskettu kumulatiivinen kohdennusosuus toimintalinjassa 1 oli 31,1 %. Tältä osin tuki noudattaa Länsi-Suomen vientivetoisen vahvan metalli-, kone- ja laiteteollisuuden tarpeita. Toinen tärkeä toimiala puutavara- ja puutuoteteollisuus yhdessä huonekaluteollisuuden kanssa yltävää 12,0 %:iin eli ne ovat edelleen merkittävä tuen saaja ja toimintasektori alueella. Yksittäisistä toimialoista Kumi- ja muovituotteiden valmistus 6,7 % ja Liike-elämän palvelut 4,9 % nousevat myös esille. Taulukko 21: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen toimialueiden mukaan vuosina Länsi-Suomen EAKR Toimintalinja 1 / Toimiala Hankkeen perustiedot Avustus Osuudet * Yli 5 % toimialat lihavoituina Hanke (eakr+valtio) Osuus * Kolme suurinta, pois lukien Muut kpl euro % Toimintalinja ,00 % Elektroniikka ja sähköteollisuus ,3 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ,1 % Huonekaluteollisuus ,8 % 3. Koneiden ja laitteiden valmistus ,1 % Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,7 % Liike-elämän palvelut ,9 % Matkailun majoitustoiminta ,3 % Matkailun ohjelmapalvelut ,8 % 1. Metallituotteiden valmistus ,0 % Muu teollisuus ,0 % Muut kuluttajapalvelut ,7 % Muut toimialat ,2 % 2. Puutavara- ja puutuoteteollisuus ,2 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,7 % Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö ,3 % TUKI 2000, Yrtti-raportointijärjestelmä Ohjelma-asiakirjan mukaan yritysrahoituksen tulisi jakautua yrityskoon mukaan seuraavasti mikroyritykset (<10 henkeä) % pienet (10-49 henkilöä) % keskisuuret ( henkilöä) % suuret (>250 henkilöä) alle 1 %

65 64 Taulukko 22: Yritysten kehittämisavustusten jakautuminen yrityskoon mukaan vuosina L-S EAKR Yritysten kehittämisavustukset Hankkeita kpl Avustus Avustus % * Keskisuuri ,5 % Mikro ,3 % Pieni ,1 % Suuri ,1 % Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö ,1 % Kaikki yhteensä % * osuus % ilman Finnveraa, josta YRTIstä ei ole saatavilla yrityskokotietoa TUKI 2000, Yrtti-raportointijärjestelmä Käytännössä suurten yritysten osallistumismahdollisuudet ohjelmaan liittyvät lähinnä alihankintaketjujen kehittämistoimintaan, mikä on osin vaikeuttanut konkreettisten tulosten syntymistä kansainväliseen tuotekehitykseen ja kasvuun pystyvien veturiyritysten jäädessä pääosin EU-ohjelmatyön ulkopuolelle, ne voivat olla mukana hankkeissa mutta ilman tukea. Lisäksi ELY-keskusten sisällä on luotu työnjako yritysrahoituksen ja maaseutuohjelman kanssa alle 10 hengen yrityksien tukemisessa. Yritystoiminnan kehittäminen tapahtuu osana maakuntien Triple Helix periaatteen mukaista kehittämistyötä, jonka rinnalla on pienessä määrin valmisteltu ylimaakunnallisesti verkostoitumista ja yhteistyötä suuraluetasolla. Ohjelmatoiminta tukee ja täydentää kansallisten osaamisklustereiden teemallista kehittämistyötä suuralueiden puitteissa. Erityisesti kärkiklustereiden osalta kehittämistyö on rakennettu pitkälti toimintalinjan 1 varaan. Tätä täydentää ja tukee toimintalinja 2 teknologia- ja tutkimusyksiköiden osaamisverkostojen kautta. Yritystuet ovat tuoneet hyviä konkreettisia tuloksia työpaikkoina ja uusina yrityksinä. Samalla on kehitetty niiden valmiuksia toimia klustereissa. Yrityksiä on voitu osassa maakuntia tukea enemmälti vain haasteellisilla alueilla ja tuki on kohdistettu pääosin pienille yrityksille. Ohjelmakauden alussa painopisteenä olivat yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Taantuman myötä painopistettä muutettiin paremmin tilanteessa sopiviin yritysten liiketoiminnan uudistamiseen sekä tuotanto- ja palvelukonseptien kehittämiseen. Epävarmuus ja hidas talouskehitys tai jopa taantuminen ovat jatkuessaan hillinneet yritysten investointihalukkuutta. EAKR-ohjelma on tuonut systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta rahoituksen ohjautumiseen. Kokonaisvaltaisempi yritysten ja verkostojen kehittäminen ovat täydentäneet ja tehostaneet kansainvälistymistoimia mahdollistamalla perinteisiä pienimuotoisia vientitukia vaikuttavampia kehitysaskeleita. Liittojen ja ELYjen tiivis yhteistyö ja työnjako ovat vahvistaneet tukien vaikuttavuutta sekä lisänneet yritysten verkostoitumista ja klustereita. Vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan MYR:ssä hyväksyttiin kasvuyrittäjyysohjelma ja niinpä toimintalinjan 1 tärkein tavoite oli kasvuyrittäjyyteen kannustaminen sekä alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuuden lisääminen. Pirkanmaalla merkittäviä yritystukien painopisteitä ovat olleet tuotantoteknologian hankintaan liittyvät investointihankkeet, joilla mahdollistetaan yritysten kasvu ja tuottavuuden kehittyminen. Vientitulojen lisääminen ja taantuman aiheuttamien ongelmien minimointi nousivat Keski-Suomessa EAKR-rahoituksessa etusijalle. Toimintalinjan 1 hankkeiden tavoitteena Pohjanmaalla on ennen kaikkea kehittää yritysten valmiuksia toimia klustereissa ja erityistä huomiota kiinnitetään alkuvaiheessa oleviin kansainvälistyviin vahvaan teknologiseen osaamiseen nojautuviin yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvuun.

66 65 Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 1 Vuoden 2009 vuosiraportissa arvioitsija totesi mm., että toimintaympäristö yritystoiminnan edistämisen kannalta on voimakkaasti muuttunut laman myötä siitä, kun EAKR:n strategiavalinnat laadittiin. Ohjelman toteutumista vaikeutti alkuvaiheessa, paitsi ohjelman hidas käynnistyminen, myös toimintaympäristön raju muutos suhteessa ohjelman tavoitteiden määrittelyn aikaiseen yritystoiminnan tilaan ja ennakoituihin muutoksiin. Tähän maakunnat ovat reagoineet mm. painottamalla syvimmän laman aikaan yritysten elinkelpoisuuden turvaamista kasvun sijaan. Samalla nostettiin tukiprosentteja mahdollisuuksien rajoissa, jotta turvattaisiin myös tulevana nousukautena vaadittava kilpailukyky. Verkostoituminen on ohjelmatyön keskeisiä toimintamalleja ja arvioitsijan kasvuyrityspalveluna kaipaamaan pääomarahoitukseen on reagoitu kokoamalla noin 7,5 m pääomarahasto Finnvera Oyj:n yhteyteen. Uudet tulkinnat ja muutos mm. Seinäjoen seutukunnan haasteellisuusasemassa ovat parantaneet maakuntien sisäisiä kehittämismahdollisuuksia ja yhteistyötä. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea Teemasta 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan 1 ohjelmakohtaisia tavoitteita arvioija pitää edelleen kaikilla alueilla relevantteina, osuvina ja toinen toisiaan tukevina. Vaikeimpana haasteena nähdään yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Vaikka yritystukien vuotovaikutuksia pidetäänkin suurina, niin toisaalta niiden nähdään olevan osa yritystukijärjestelmää. Tuki aikaistaa yritysten investointeja, parantaa niiden tehokkuutta jne. eli vuodosta huolimatta sen vaikutukset ovat positiivisia. Panostuksia haluttaisiin jatkossa erityisesti kasvuyrittäjyyteen, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuuteen sekä klusteroituneen teollisuuden uusiutumiseen. Lisäksi nähtiin, että alueella on onnistuneesti vahvistettu energia-alan osaamista, jonka pitäisi jatkossa konkretisoitua yrittäjyydeksi. Seurantakomitean keskustelussa muistutettiin lisäksi, että yritysinvestoinnit ovat nykyään yleensä laajoja ja ne sisältävät teknologian päivitystä sekä tuotannon kehittämistä. Lisäksi hankkeina ne ovat sisällöltään aikaisempia laajempia ja vaikeampia Arvioitsija kevään seurantakomiteassa Teemasta 1: Yritystoiminnan edistäminen Kehittämistoimenpiteen suurimmat vaikutukset yritysten liiketoimintaan näkyvät toiminnan ja tuotteiden laadussa, tuotanto- ja toimintaprosessien kehityksessä, yrityksen imagossa ja asiakastyytyväisyydessä. Merkittävin pysyvä vaikutus kehittämisavustuksista syntyy yrityksen kilpailukyvyn parantuessa joko tuottavuuden tehostumisen, tuotantokapasiteetin kasvamisen tai laadun parantumisen kautta. Investointien tukemisen ohella tukea tulisi pyrkiä suuntaamaan nykyistä riskipitoisemmin myös yritysten t&k&i-toimintaan. Eri rahoittajien tulisi pyrkiä yhteistyössä varmistamaan strategisesti merkittävän yritystoiminnan edistäminen. Pääoman puute on yksi yritysten kasvun este. Alueellisten pääomasijoitus-rahastomallien avulla aluekehitysrahoilla voitaisiin yhdessä muiden pääoma-sijoitusvarojen kanssa tuottaa kumuloituvasti lisäarvoa ja mm. parantaa riskipääoman saatavuutta alueilla. Seurantakomitea Ohjelmatyön pitkäjänteisyys koetaan hyvänä asiana, mutta vähenevästä rahoituksestakin huolimatta kaivataan myös uusia avauksia ja pohdintaa uudelle ohjelmakaudelle mentäessä.

67 66 Virinneestä deadweight -keskustelusta maakunnat totesivat, että sitä ei koeta ongelmaksi Länsi-Suomessa, koska maakunnissa yritykset ja niiden tarpeet tunnetaan niin hyvin. Avustus edellyttää tarveharkintaa ja käsittelyä yhteisessä pöydässä. Avustus aikaistaa, laajentaa ja parantaa valvonnan kautta hanketta avustus on aina kasvuhyppäys. Avustus ei itsessään ole, eikä saa ollakaan, investoinnin peruste. Aivan pienten avustusten liipaiseva vaikutus koetaan kuitenkin pieneksi. Avustusten vaikuttavuutta voidaan parantaa nostamalla uudet asiakkaat huomion keskiöön. Nykyinen yritysten kehittämistuki on investointiavustusta varmempi hukkamielessä, se sisältää aina jossain määrin kehittämistä. Arvioitsija seurantakomiteoissa ja Teemasta 2 EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen Kevään seurantakomiteassa raportoitiin pääosin arviointiteemasta 1: EAKR toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus ja muista teemoista vain alustavasti. Syksyn seurantakomiteassa todettiin, että kasvuyritysten tukemisessa ja kansainvälistymisessä on onnistuttu heikosti. Merkittävin pysyvä vaikutus yritysten kehityshankkeissa syntyy yrityksen kilpailukyvyn parantuessa joko tuottavuuden, tuotantokapasiteetin tai laadun kasvamisen myötä. Hyöty avustuksista on ollut suuressa osassa hankkeita niiden aikaistuminen ja laajempi toteutus. Arviointiteemaan 2 EAKR rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen liittyen arvioitsijat ovat selvittäneet EAKR-ohjelman vaikutuksia yrityksissä minitapaustutkimuksen ja 80 yrityksen kyselytutkimuksen kautta (21 kpl LS). Teeman 2 joitain tuloksia on nostettu esille esittelyn ja kalvojen pohjalta: Kehittämisavustusten additionaliteetista todettiin mm. sen suuri vaikutus yritysten kasvuun ja sen huomattava vaikutus laatuun, ajoitukseen ja ylipäänsä toteuttamiseen. Kasvuhakuisimmat yritykset hakeutuvat erilaisiin verkostoitumis- ja kehittämishankkeisiin. Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Kehittämisehdotuksista mainittakoon mm., että rakennerahastotukea on suunnattava nykyistä riskipitoisemmin ja myös pk-yritysten T&K toimintaan ja että yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi alueilla on panostettava enemmän kasvuyrityspalveluihin sekä kansainvälistymistä ja verkottumista edistäviin palveluihin.

68 67 Pääomasijoitusten merkitystä oli myös selvitelty tapaustutkimuksen kautta (5 tapauskuvausta, Finnvera valinnut satunnaisesti): Pääomasijoituksilla voidaan kuitenkin havaita olleen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia yritysten tuotekehitykseen. Sijoitukset ovat mahdollistaneet tuotannolliset investoinnit sekä panostukset markkinointiin ja myyntiin KV markkinoille Sijoituksilla on myös ollut positiivinen vaikutus yritysten muuhun varainhankintaan rahoitusratkaisujen toteutuminen on voinut edellyttää oman pääoman vahvistumista Osa yrityksistä esitti kritiikkiä, jonka mukaan pääomarahoituksen hakeminen oli työläs ja hidas prosessi. Osa yrityksistä taas piti hyödyllisenä sitä, että he ovat saaneet Finnveran edustajan hallitukseensa Näiden pohjalta arvioitsijat olivat laatineet kuvauksen pääomasijoitusten vaikutusdynamiikasta, joka antaa hyvän pohjan jatkokeskusteluille. Tarkemmin arvioijan tuoreimmista havainnoista on kappaleessa 8 ARVIOINTI Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 1 Yrityshankkeista merkittävin oli Äänekosken lakkautetun paperitehtaan arkkileikkureiden muutos kartonkiarkitukseen (A558372). Tässä Metsä Board Oyj:n hankkeessa tehtiin muutostyöt, joilla lakkautetun Äänekosken paperitehtaan arkittamo muutettiin kartongin arkitukseen sopivaksi. Hankkeelle kohdennettiin rakennemuutosalueille varattua joustovarausta. Äänekosken paperitehtaan toiminta päättyi pysyvästi joulukuussa Kyyjärvellä, Saarijärvi-Viitasaari seutukunnassa, käynnistettiin uusi perheyritys, Taipaleen Teräs Oy (A558791). Hankkeella tuetaan toiminnan käynnistämistä. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat katto- ja seinäpellit oheistuotteineen sekä kattoturva- ja sadevesijärjestelmät. Asiakkaita ovat yritykset ja yksityiset henkilöt. Uusia työpaikkoja syntyy 5 6, kun tuotanto saadaan täysin käyntiin. Uutta valmistus-, toimisto- ja esittelytilaa rakennettiin m². Satakunnassa Sauplast Oy toteuttaa hankkeen (A559416), jossa kehittään ympäristöystävällisiä tuotteita ja niiden valmistusprosessia ja laadunvalvontaa. Pääosassa on kompostoitavien tuotteiden kehittäminen. Tuotekehitys kohdistuu koeraaka-aineisiin, tuotetestaukseen ja sertifiointiin. Hankkeeseen sisältyy myös laiteinvestointeja biopussivalmistukseen. Fresh Servant OY Ab Pohjanmaalla toteuttaa hankkeen Fresh Salaattibaari, jossa hyvää, tuoretta, helppoa, terveellistä sekä kohtuuhintaista ruokaa arvostavat kuluttajat voivat itse rakentaa oman annoksensa (POH 0034/ /2013). Konsepti tarjoaa valmiin liiketoimintamallin vähittäiskaupoille ja ravintoloille. Hankkeeseen sisältyy tuotekehitystä ja tuotekonseptin kehittäminen. Fresh Servant on voimakasta kasvua salaattiliiketoiminnasta hakeva yritys Pietarsaaresta. Hankkeen arvioitu vaikutus on seitsemän uutta työpaikkaa ja euron liikevaihdon kasvu. Oy Orapac Ab:n hanke Pohjanmaalla (POH 0207/ /2012) käsittää alan ehdotonta viimeistä teknologiaa markkinoilla omaavan kaseerauskoneen (pakkausaihioihin liittyvien tuotteiden eri elementtien laminointi) hankinnan, työkaluineen ja rullaratoineen. Hankkeen myötä hakija saavuttaa jatkossa ainoana yrityksenä kotimaan tasolla näin laajat eri aaltopakkausten valmistustoiminnot ja tuoteominaisuudet ns. saman tuotantolinjan(in-line) puitteissa (omassa prosessissa). Hanke kasvattaa (mm. miniaaltovaihtoehtojen lisäysmahdollisuudet) huomattavasti yrityksen tuoterepertuaarimahdollisuuksia, parantaa merkittävästi myös tuotteiden ominaisuuksia mm. laadukkaammat pintamateriaalit (tasokkaampi ulkonäkö), kevyemmät - mutta samalla - jäykemmät ja kestävämmät pakkaukset ja lisäksi se mahdollistaa painavammat pakattavat tuotteet. Hankkeen arvioidut vaikutukset ovat neljä uutta työpaikkaa ja euron liikevaihdon kasvu, josta vientiä on euroa.

69 68 Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitsevan Suomen ja Pohjoismaiden johtavan hoitokalusteiden valmistajan, Lojer Oy:n tuotantoyhtiön Lojer Works Oy:n, investointiavustus tuotantoinvestointeihin (A559596). Investointituella on mahdollistettu mm. uuden teknologian käyttöönotto tuotannossa. Lojer Oy on panostanut myös tietojärjestelmien kehittämiseen. Kokonaisinvestoinnit Lojerin tehtaille tehdään vuosien 2012 ja 2013 aikana ja ne luovat valmistuttuaan jopa kymmenen uutta työpaikkaa TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjassa 2 suuralueen temaattinen osio liittyy toisaalta innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, toisaalta hyvinvointipalvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Lisäksi se kytkeytyy kärkiklustereiden tukemiseen palvelemalla ja verkostoimalla yrityksiä T&K:n ja innovaatiotoiminnan merkeissä. Toimintalinjan 2 ja 3 varoista vähintään 5 % käytetään ohjelma-asiakirjan mukaan uusien toimintamallien (hankkeiden ja lähestymistapojen) kokeiluun. Ideoita testataan ja kokeillaan käytännössä sen selvittämiseksi, mitkä hankeaihiot tai lähestymistavat ovat sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää laajemminkin alueella toimenpideohjelman tuella. Toimintalinja 2 vahvistaa alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Toimintalinjoilla 2 ja 1 sekä erityisteemojen toteutuksessa kohdennetaan voimavaroja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Toimintalinjalle 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen hyväksyttiin 371 hanketta vuoden 2012 loppuun mennessä. Näillä hankkeella sidottiin 92,7 m EAKR+v ja julkista tukea yhteensä 131,5 m, mikä oli 83,4 % toimintalinjan 2 koko ohjelmakauden julkisesta kehyksestä. Toimintalinjan 2 tuloksena syntyi 540 uutta työpaikkaa ja 86 uutta yritystä. Toimintalinja on saavuttanut jo kaikki sille asetetut määrälliset tavoitteet. T&K -työpaikkoja syntyi 127 kpl, joista naistyöpaikkoja oli 39. Toimintalinjan 2 tulos saavutti ja jopa ylitti tavoitteensa eli tulos oli näin ollen erinomainen. Taulukko 23: Toimintalinjan 2 ydinindikaattoritulokset TL2 Tavoite Tilanne Uusia työpaikkoja yht. (%) tavoitteesta Tavoite (%) Tilanne joista naistyöpaikkoja (%) toteutuma ,0 % 40 40,0 % ,0 % Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia ,0 % 20 40,0 % 27 31,4 % T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja ,0 % 40 40,0 % 50 31,3 % Toimintalinjan 2 suurimmat menoluokat olivat nro 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 22,2 %, nro 1 Tutkimuskeskusten TKK-toimet 20,3 %, nro 74 " Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa " 11,8 % ja nro 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden... 10,9 %. Rahoituksesta keskitettiin 89,2 % Lissabonin strategian mukaisiin hankkeisiin.

70 69 Taulukko 24: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen TL 2:ssä menoluokan mukaan vuosina Nro * Länsi-Suomen EAKR / TL 2 - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken EU+valtio Toimintalinjan 2 toiminta liittyy innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja toisaalta hyvinvointipalvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Se tukee kärkiklustereiden kehittämistä palvelemalla ja verkostoimalla yrityksiä T&K:n ja innovaatiotoiminnan merkeissä. Näissä keskeisiä toimijoita ovat tyypillisesti kuntaomisteiset kehittämisja teknologiayksiköt. Kuntien, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden tiukka taloustilanne heikensi hiukan toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Uusia toimenpiteitä käynnistetään varoen. Yritystukien mm. Tekesin osuus toimintalinjassa 2 jäi 18,7 %:iin. Vaikka yritystuet eivät olleetkaan toimintalinjalla 2 suurimpia rahoitusvälineitä, niin niiden myöntöperusteiden keskittymät kuvaavat rahoittajien päämääriä. Tärkeimmät yritystukien myöntöperusteet toimintalinjassa 2 olivat Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto 37,3 % ja Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 34,5 %, jotka kuvaavat toimintalinjan 2 innovaatio-, tuotekehitys- ja teknologialuonnetta. Osuus % Kpl ,3 % ,2 % 91 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,3 % 71 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä ,9 % 42 02* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,9 % 25 05* Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin (innovatiiviset teknologiat, korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, ,8 % 23 nykyiset TTK-keskukset ja yritykset jne.) 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) ,5 % 4 07*+06* Muut menoluokat ,6 % Inhimillisen pääoman kehittäminen (72* ja 74*) ,1 % Investointi sosiaaliseen infrastruktuuriin (75 Kouluinfrastruktuuri) ,8 % Energia (L-S 39*, 40*, 41* ja 43*) ,4 % Tietoyhteiskunta (L-S 11*, 13* ja 14*) ,1 % Ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy (L-S 46) ,0 % 9 Muut menoluokat (L-S 57, 22, 80, 68*, 70*) ,2 % 8 *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat ,2 % 343 TL 2:n sitoumukset yhteensä

71 70 Taulukko 25: Yritysrahoituksen EAKR-tuen jakautuminen TL 2:ssä myöntöperusteiden mukaan vuosina Länsi-Suomen EAKR ohjelma Hankkeen perustiedot Osuudet Toimintalinja 2 / Myöntöperuste Avustus * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina Hanke (eakr+valtio) Osuus * Kolme suurinta, pois lukien TL 1 / Finnvera kpl euro % Toimintalinja % 3. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen ,1 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta ,1 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta ,1 % 2. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto ,5 % Uuden yritystoiminnan syntyminen ,1 % 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto ,3 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta ,9 % Satakunnan toimintalinjan 2 rahoitus keskittyi edelleen yliopistotasoisen koulutuksen kehittämiseen ja lääninhallinnolta periytyneisiin projekteihin, joissa kehittämistoiminta painottui toisen asteen koulutuksen edistämiseen. Toimintalinjan 2 rahoitusosuus tarpeeseen nähden on riittämätön ja sitä pahensi edelleen keskushallinnon yksipuolinen päätös valtion rahan leikkaamisesta ohjelmakauden kahtena viimeisenä vuotena. Keski-Suomessa kuntien, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden tiukka taloustilanne heikensi hiukan toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Uusia toimenpiteitä käynnistettiin harkiten. Julkisen sektorin T&K -menot Keski-Suomessa ovat kuitenkin maan keskiarvoa suuremmat, mutta yritysten T&K -panostus on ollut viime vuosina laskusuunnassa. Pirkanmaan tavoitteena on luoda Tampereelle maailman mittakaavassa ainutlaatuinen biotieteisiin ja niitä tukeviin teknologioihin keskittynyt tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, joka tuottaa huippututkimusta aloilla, joilla odotetaan olevan merkittävää kansallista ja kansainvälistä potentiaalia. Sitä kehitetään Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Etelä-Pohjanmaalla toimintalinjan 2 toteuttamistahti jatkui vuonna 2012 hyvänä. Tekes-rahoitteiset tutkimushankkeet mm. elintarvikeklusterissa, kärkiklustereihin liittyvät oppimisympäristöjen kehittämishankkeet ja maakuntakorkeakoulutoiminnan laajeneminen ovat olleet strategisia ja merkittäviä panostuksia maakunnan toimijoilta. Maakunnalle perinteisesti tärkeälle, mutta viime vuosina kireästä kilpailutilanteesta kärsineelle huonekalualalle, toivotaan uutta puhtia ja uusia avauksia mm. Eteläpohjalaisen kaluste- ja asumisteollisuuden kehittämishankkeesta. Pohjanmaan Maakuntaohjelman visiossakin korostettua Pohjanmaan energiateknologian keskittymää on EAKRhankkeiden avulla kehitetty useasta eri näkökulmasta ja rahoituksesta huomattava osa ohjataan toimintalinjalle 2. Energiateknologiaosaamisen lisäksi Pohjanmaan rannikko soveltuu erinomaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen ja maakunnassa onkin vireillä lukuisia tuulivoimalahankkeita. Toimintalinja 2 on ollut aivan välttämätön alueiden keskeisten osaajien yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden yhteistoiminnan vahvistamiseksi Triple Helix periaatteen mukaisesti. Toimintalinjan 2 hankkeilla vahvistetaan alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Erityisen paljon ohjelmien resursseja tähän kehittämistyöhön ovat sijoittaneet ilman omia yliopistoja toimivat maakunnat kuten Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Seinäjoen seudun tuore muutos haasteelliseksi alueeksi on selvästi aktivoinut toimintalinjan 2 hanketoimintaa maakunnassa. Toimintalinjan 2 hankkeet ovat olleet maakuntien kärkinä uusien ja laajojen kehittämisprosessien eteenpäin viemisessä. Erityisesti toimintalinjojen 2 ja 4 hankkeet ovat keskittyneet maakuntiensa keskusseuduille (tl 2 innovaatioympäristöjen kehittämisen toimintaympäristöt/instituutiot, toimijat ja oppilaitokset yms. ovat pääosin keskittyneet keskusseudulle).

72 71 Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 2 Vuoden 2009 vuosiraportissa arvioitsija totesi mm., että toimintalinjan 2 projektien koettiin edenneen tähän mennessä erittäin onnistuneesti pääaihealueillaan. Erittäin onnistuneena projektien toteutuksessa pidettiin yhteistyötä ja yhteistoimintaa, eri toimijoiden aktivointia ja innostuneisuutta sekä verkottumista erityisesti kansallisella, mutta myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi arvioitsijat totesivat, että Tutkimustulosten kaupallistamiseen ja korkean osaamisen kasvuyritystoimintaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota projekteissa ja ohjelmatoiminnassa. Taantumalla on positiivisia vaikutuksia yrittäjyyshalukkuuteen ja osaavia ihmisiä tulisi hyödyntää juuri korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan käynnistämisessä. Arvioijan esitys, että Ohjelmien aluerajaukset ja byrokratian tulisi olla joustavampaa hankkeiden käytännön toteutuksessa ja alueellisten rahoittajaviranomaisten kesken tulisi olla enemmän koordinaatiota. Samantyyppisten tai samoille sisältöalueille kohdistuvien projektien keskinäistä synergiaa tulisi hyödyntää paremmin. Lisäksi olisi huomioitava nykyistä paremmin kansainvälistymisen tarpeet ja kansainvälisten verkostojen kehittäminen. on huomioitu ainakin joustavoimalla haasteellisten alueiden rajausta ja pääomarahastojen kautta, joista ensimmäinen parantaa alueen sisäisiä kehittämismahdollisuuksia ja jälkimmäinen mahdollistaa yritystasolla alueista riippumattoman omapääomaehtoisen toiminnan. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea Teemasta 2 Arvioijan mielestä indikaattoreista puuttuvat strategisen ohjauksen tarpeisiin vastaavat vaikuttavuusindikaattorit. Välttämättä ei tarvita uusia kaikille ohjelmille yhteisiä indikaattoreita, mutta kukin ohjelma kaipaa oman strategiansa seurannan tueksi parempia mittareita (esim. osallistuvien yritysten määrä, hankkeiden riskitaso, kansainvälisyys, kohdentuminen klustereiden kehittämiseen huomioiden liiketoiminnan arvoketjut, innovaatioiden syntyminen ja kaupallistaminen, innovaatioilmapiiri). Klustereiden vahvistaminen vaatii niitä tukevien hankekokonaisuuksien (etukäteis)hahmottamista. Hankerahoittajien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä kokonaisuuksien hahmottamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Suuralueittain tulee kehittää klusterikohtaista seurantaa. Hankevalmisteluvaihe on erittäin tärkeä klustereita tukevien hankekokonaisuuksien luomiseksi (rahoittajien tms. sparraus, läpinäkyvyys ja tasapuolisuus). Klustereiden uudistumisedellytysten vahvistaminen vaatii kunnianhimoa ja riskinottoa. Hyvien ideoiden tulee olla teknisiä vaatimuksia tärkeämpää. Erityisesti Teeman 2 kohdalla hankeammattilaiset toteuttavat kehittämishankkeita toisensa perään ilman aitoa halua toiminnan vakiinnuttamiseen (vaadittava pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmia, perustoiminnan rahoitusta, kehittämisorganisaatiot määriteltävä erillisiksi toimijoiksi pois varsinaisten yritysten joukosta). (Ovatko taustayhteisöt aidosti sitoutuneet hankkeen tavoitteisiin?) Kasvuyritystoiminta ja tutkimuksen kaupallistaminen koetaan ongelmallisiksi (tutkimustahojen halu ja kyky heikko = konkreettisen liiketoiminnan osaaja tiimiin, suunnitelmiin näkemys liiketoiminnan kehittämisestä ja niiden arviointiin asiantuntijatukea). Arvioitsija totesi mm. kevään seurantakomiteassa Teemasta 2 Arvioitsija korosti EAKR-ohjelman omaa roolia eri tahojen valintojen tukena ja koordinoijana. Ohjelmissa on koettu positiiviseksi kaupunki/seutukuntatason strategiahankkeiden tukeminen. On olemassa tarve pidemmän aikavälin

73 72 suunnittelulle rahoittajien ja innovaatiotoiminnan kehittäjien välillä. Tätä varten on selvitettävä mahdollisuus ja toimintatapa tehdä pitkän aikavälin integroituja kehittämissuunnitelmasopimuksia. Klustereiden vahvistaminen vaatii toinen toistaan tukevien kokonaisuuksien hahmottamista. Hankekokonaisuuksien syntyä on ohjattava aktiivisesti. Hankerahoittajien on tiivistettävä yhteistyötä kokonaisuuksien hahmottamiseksi. Tämä voi tapahtua teemakoordinaattori- ja teemaryhmäkäytäntöjä vahvistamalla ja laajentamalla klustereita suuraluekohtaisiksi toimintatavoiksi yli maakuntarajojen. Hankkeiden riskitasoa on seurattava ja tietoisesti käynnistettävä myös hankkeita, joiden onnistuminen on epävarmaa. Tukijärjestelmissä yksinkertaistamispaineisiin on reagoitu EU-tasolla, mutta myös Suomessa, ottamalla käyttöön mm. Flat rate ja Lump sum. Toiminnan vakiinnuttamista on tuettava. Hankkeilta on vaadittava pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmia ja kehittämisorganisaatioiden rooli on kriittinen. Toimijoiden halua kaupallistamiseen on lisättävä ja toimintamallien käytäntöön viemistä on parannettava. Kaikessa kehittämisessä tarvitaan enemmän konkreettista kokemusta liiketoiminnasta ja kaupallistamisesta ja tähän on reagoitu mm. SHOK-verkostoa kehittämällä. Rahoittajien asiantuntemus ja resurssit eivät usein ole riittäviä kaupallisen hyödyntämisen suunnitelmien arvioimiseksi tarvitaan asiantuntijatukea. Seurantakomitea Teemasta 2 Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivoinnin osalta huomattiin, että hankkeita, joissa tehtiin yhteistyötä mainittujen toimijoiden kesken, oli vähän. Haasteena projekteissa oli niiden vähäinen yritysvetoisuus. Yritykset tulevat mukaan vasta valmisteluvaiheen jälkeen, jolloin ne eivät pääse vaikuttamaan enää tavoitteisiin. EAKR-ohjelmasta rahoitetuilla investoinneilla oli suuri merkitys alueelliselle innovaatiotoiminnalle. Tärkeää rakenteiden vahvistamiselle on korkeakoulujen alueellisen toiminnan kehittäminen tukemalla T&K -toimintaa sekä yhteistyötä alueilla. Arvioitsija seurantakomiteoissa ja Teemasta 3 EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Kolmannessa arviointiteemassa keskityttiin oppimisympäristöjen innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista mittaavien indikaattoreiden kehittämiseen. Loppuraporteista laaditaan analyysit ja verkostoanalyysi sekä maakuntakohtaiset innovaatio- ja osaamisprofiilit. Jatkossa pyritään etsimään ja kehittämään tarvittavia seurantaindikaattoreita. Huomion keskipisteessä on toimintalinja 2. Alustavien havaintojen lisäksi esiteltiin esimerkkinä Pohjanmaan hankkeiden (10 kpl) tuloksia. Verkostoanalyysin pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta. Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta on muodostettu maakuntakohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoitteena on tuottaa taustatietoa arviointiin. Indikaattorityö tukee jo tulevan ohjelmakauden valmistelua ja vahvemman tulosfokuksen löytämistä. Tarkemmin arvioijan tuoreimmista havainnoista on kappaleessa 8 ARVIOINTI Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 2 BioMediTech:n tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen (A31951) Pirkanmaalla on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen biotieteiden ja lääketieteellisten teknologioiden alueella toimivan tutki-

74 73 mus- ja koulutusyksikön kehittämishanke. Tavoitteena on luoda Tampereelle maailman mittakaavassa ainutlaatuinen biotieteisiin ja niitä tukeviin teknologioihin keskittynyt tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, joka tuottaa huippututkimusta aloilla, joilla odotetaan olevan merkittävää kansallista ja kansainvälistä potentiaalia. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä panostuksia BioMediTechin tutkimusinfrastruktuuriin. BioMediTechin kliinisten ja regulatoristen prosessien kehittäminen (A31963) -hankkeessa kehitetään bioalan ja erityisesti pitkälle kehitettyjen solu- ja kudosteknologia-alan kliinisten innovaatioiden kaupallistamisprosessia. Hankkeen tuloksena Tampereelle muodostuu pitkälle kehitettyjen lääkinnällisten innovaatioiden tuotteistamisen varhaiseen valmisteluun ja suunnitteluun, kliinisten kokeiden suunnitteluun sekä syntyneiden tuotteiden kaupallistamiseen erikoistunut toimintayksikkö. Yksikön on mahdollista palvella BioMediTechin tutkimusryhmien lisäksi myös muita suomalaisia bioalan tutkijoita, jotka tavoittelevat pitkälle kehitettyjen lääkinnällisten innovaatioidensa kaupallistamista. Toimintamallin kehittäminen teollisten palveluinnovaatioiden luomiseen ja innovaatio-osaamisen levittämiseen Pirkanmaalla (A32118) on esiselvityshanke, joka liittyy laajempaan palveluinnovaatioiden ja -innovaatioosaamisen kehitysprojektikokonaisuuteen. Hankkeessa kehitetään toimintamalli teollisten palveluinnovaatioiden luomiseen ja innovaatio-osaamisen levittämiseen Pirkanmaalla. Malli perustuu Aachenin Service Science Innovation Labin toimintamalliin, johon TTY ja viisi yritystä kävivät alkuvuodesta 2012 tutustumassa. Innovation Lab toimii RWTH (Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule) Aachenin FIR (Institute for Industrial Management) -instituutin alaisuudessa rajapintana teollisten yritysten ja yliopiston välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan konepajateollisuuden teollisia palveluita tarjoavat yritykset mukaan lukien älykkäiden työkoneiden toimiala. Merkittävin innovaatiotoiminnan hankekokonaisuus Keski-Suomessa oli metsäteollisuuden uudistumista tukevat VTT:n hankkeet, joissa suuryritykset ja pienet teknologiayritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita ja menetelmiä. Kiinnostavia mahdollisuuksia on esimerkiksi vaahtorainausteknologiassa. TESTAA hankkeessa (A32218) toteutetaan demonstraatiojaksoja yritysten kanssa. Tuotekehityskokeiluilla haetaan ideoita uusiksi kuitupohjaisiksi tuotteiksi, joita voidaan valmistaa nykyisillä tai niitä lähellä olevilla prosesseilla tai kokonaan uusilla tavoilla. Samalla etsitään uusia prosessi- ja mittausteknologiaratkaisuja, joilla voidaan parantaa tuotannon energia- ja vesitehokkuutta. Keski-Suomen KOTVA Kuvantavat teknologiat ja vaahtorainaus hankkeessa (A31918) VTT:n paperinvalmistuksen tutkimusympäristö varustetaan vaahtorainauksessa tarvittavilla laitteistoilla. Vaahtorainauksella voidaan laajentaa metsäteollisuuden nykyisten tuotteiden kirjoa, saavuttaa merkittäviä raaka-ainesäästöjä ja kehittää uusia tuotteita kuten kevyet ja kestävät pakkaukset, erilaiset eristeet ja suodattimet. Tuloksia hyödyntävät paperin, kartongin ja kuitukankaiden valmistajat, metsäklusterin laitevalmistajat sekä kemikaalitoimittajat. Toimintaympäristöhankkeista merkittävin oli nuorisokeskus Piispalan laajennusinvestointi, Hyvinvointimatkailun toimintakeskus (A32278). Piispala sijaitsee Kannonkoskella Saarijärven-Viitasaaren seudulla Keski-Suomessa. Hankkeessa rakennetaan Piispalaan noin 350 m2 helposti muunneltavaa media-, musiikki- ja kuvataidetilaa, kestävän kehityksen- ja ympäristökasvatuksen tilat sekä terveyden ja hyvinvoinnin t&k-tilat. Investoinnilla lisätään nuorisokeskuksen palvelutarjontaa ja vastataan asiakkaiden kysyntään. Alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus (A32120) ja Osaamista metalliin (A31883) hankkeessa Etelä- Pohjanmaalla kehitetään osaamisympäristöjen tueksi työelämän ja alueiden tarpeisiin perustuvia ajanmukaisia opetusmenetelmiä ja uuden teknologian oppimisympäristöjä. Esimerkiksi Järviseudulla EAKR-hankkeen osatuella luodaan valtakunnallisesti merkittävä alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus, jossa on nykyajan vaatimustason edellyttämä osaaminen ja laitekanta. Keskus palvelee alueen alumiinialan yritysklusterin osaavan työvoiman saannin tarvetta. Koulutusyksikön toiminnan kautta pystytään antamaan opetusta uusista alumiinituotteiden valmistustekniikkaan liittyvistä menetelmistä sekä opettamaan nykyajan vaatimukset täyttävien koneiden ja laitteiden käyt-

75 74 töä. Yksikkö nostaa selkeästi alan osaamisen tasoa ja palvelee alueella olevan kasvavan ja kansallisesti merkittävän alumiiniyritysklusterin osaamisen ja lisätyövoiman saannin tarvetta. Ruokaprovinssitalon toimintakonsepti (A32208) hankkeessa Seinäjoen seudulla on tehty määrätietoista työtä ruoan, liikunnan ja hyvinvoinnin muodostaman Ruokaprovinssikokonaisuuden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Ruokaprovinssin tarkoituksena on tehdä Etelä-Pohjanmaasta näiden alueiden osaamisen keskittymä, joka palvelee yritysten, tutkijoiden ja tavallisten kansalaisten tarpeita. Ruokaprovinssi tarvitsee sekä toiminnallisen että näkyvän, toimintoja yhdistävän maamerkin, Ruokaprovinssitalon, jonka sisällön suunnittelusta on kysymys tässä hankesuunnitelmassa. Huomattava osa Pohjanmaalla rahoitetuista EAKR-hankkeista sijoittuu toimintalinjalle 2. Toimintalinjan puitteissa toteutetuilla hankkeilla on pyritty hakemaan ja tuottamaan sovellustietoa alueen elinkeinoelämälle ja kannustettu korkeakouluja keskinäiseen sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Projekt Allegro (A31974) hankkeen tavoitteena on kasvattaa Pietarsaaren keskustaan valmistuneen Allegro-kampuksen valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä sekä kehittää kampuksessa toimivien oppilaitosten välistä yhteistyötä muun muassa tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen osa-alueilla. Pohjanmaan rannikko soveltuu erinomaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen ja maakunnassa onkin vireillä lukuisia tuulivoimalahankkeita. Pohjanmaan liitto on tukenut tuulivoiman hyödyntämisen edistämistä usean eri hankkeen avulla. Biowind (A31423) hanke toimii Suupohjan rannikkoseudulla seudullisena kattohankkeena tuulivoiman, biopolttoaineen ja energia- ja ympäristökysymysten muodostamalle kokonaisuudelle. Tuulivoiman osalta projektissa keskitytään erityisesti paikallisten yrittäjien osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen, jotta tuulivoimarakentamisen synnyttämään tuotteiden ja palveluiden tarpeeseen pystytään vastaamaan. Medvind (A31420) hankkeen tehtävänä on levittää puolueetonta tietoa ja selvittää tuulivoimaan liittyviä tarpeita. Tätä tarkoitusta varten luodaan verkkoportaali, joka toimii kaikkien tuulivoimasta kiinnostuneiden kohtaamispaikkana ja tekee Pohjanmaata tunnetuksi tuulivoiman osaamiskeskuksena. Hankkeessa kartoitetaan myös vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat mm. tuulivoimahankkeiden paikallisen omistuksen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Toimintalinjan 3 toimenpiteillä kehitetään toimintaympäristöä. Tuettavalla toiminnalla voidaan hyödyntää ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta, ehkäistä ympäristöriskejä ja -haittoja sekä parantaa alueiden saavutettavuutta. Toimenpiteet kohdistuvat pääosin seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) saavutettavuus ja hyvinvointipalvelut (pilotointi) 2) ympäristö ja 3) matkailu ja kulttuuri. Toimintalinja 3 kytkeytyy tiiviisti alueen maakuntaohjelmiin, joissa saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen on yksi keskeisistä kehittämishaasteista. Suurten infrastruktuuri-investointien resurssilähteenä joudutaan kuitenkin käyttämään ensisijaisesti Suomen kansallista rahoitusta. Erityisen haasteellisella Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla on mahdollisuus tukea sellaisia pienimuotoisia infrastruktuurihankkeita, jotka palvelevat yritystoiminnan kehittämistä. Rahoitettavien kulttuuri- ja luonnonympäristöjen kehittämishankkeiden tulee kytkeytyä kunkin seudun ja alueen elinkeino- ja yrityshankkeisiin, joille ne voivat tuoda lisäarvoa yritysten kehittäessä ja laajentaessa toimintaansa.

76 75 Erityisteeman 4 Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen puitteissa rahoitetaan hyvinvointipalveluissa tarvittavaa palvelumarkkinoiden toimintaedellytysten kehittämistä ja uudenlaisia palvelutuotannon konsepteja ja rakenteita. Selvityksiin ja strategioihin perustuvia kokeiluhankkeita voidaan rahoittaa toimintalinjasta 3 silloin, kun ne edistävät uusien ratkaisujen tai toimintamallien käyttöönottoa esim. väestön vanhenemiseen liittyen. EAKRrahoitusta ei käytetä kuntien hyvinvointipalvelujen perustoimintoihin kuuluviin tehtäviin eikä palvelulaitosten rakentamiseen. Toteuttamista ovat häirinneet kunta- ja sote-uudistus, jotka hämmentävät ja vievät kuntakentän huomion. Samalla rakenteiden epävarmuus estää uudet avaukset. Toimintalinjalle 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen" on hyväksytty 221 hanketta vuoden 2012 loppuun mennessä. Näillä hankkeilla on sidottu EAKR+valtio- tukea yhteensä 32,5 m ja julkista rahoitusta 58,3 m, mikä oli 85,5 % toimintalinjan 3 julkisesta rahoituskehyksestä ohjelmakaudella. Toiminnan tuloksena syntyi 260 uutta työpaikkaa ja 40 uutta yritystä. Näistä 126 työpaikkaa ja 19 yritystä oli naisille. Lisäksi syntyi 46 t&k työpaikkaa, joista pääosa 36 kpl oli naisille. Taulukko 26: Toimintalinjan 3 ydinindikaattoritulokset TL3 Tavoite Tilanne (%) tavoitteesta Tavoite (%) Tilanne (%) toteutuma Uusia työpaikkoja yht. joista naistyöpaikkoja ,0 % 40 40,0 % ,5 % Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia ,0 % 20 40,0 % 19 47,5 % T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja ,3 % Kolme suurinta yksittäistä menoluokkaa olivat nro 22 Kansalliset tiet 14,7 %. Nro 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 14,5 % ja nro 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen" 12,0 %. Myös nro 3 Teknologian siirto ja yht. työverkostojen kehittäminen pk-yritysten 11,7 % ja nro 54 Muu ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet 10,1 % ylittivät kymmenen prosenttia. Toimintalinjan osuvuus Lissabonin strategiaan oli vain 14,6 % ja sen vaikutus oli luonteeltaan välillistä ja mahdollistavaa.

77 76 Taulukko 27: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen TL 3:ssä menoluokan mukaan vuosina Nro Länsi-Suomen EAKR / TL 3 - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus EU+valtio Osuus % 22 Kansalliset tiet ,7 % Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi ,5 % Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen ,0 % 25 Teknologian siirto ja yht.työverkostojen kehittäminen pkyritysten ,7 % 21 3* 54 Muu ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet ,1 % Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen ,3 % Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen ,8 % 15 30** Satamat ,8 % 1 Riskien ehkäisy (mukaan luettuna luonnosta ja teknologiasta ,3 % aiheutuvien riskien 23 Alueelliset/paikalliset tiet ,3 % 3 46 Jätevedenkäsittely ,1 % 7 24 Pyörätiet ,7 % 2 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen ,6 % 4 Muut menoluokat (09*, 05*, 28, 13*, 29, 43*, 61, 63*, 70*, 76, 80, 72*, 49, 79 ja 55) ,1 % 27 *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat ,6 % 35 TL 3:n sitoumukset yhteensä Kpl Toimintalinja 3 on tavoitteiltaan hajanainen, mutta tapauskohtaisesti se tukee hyvin muita kehittämiskokonaisuuksia. Se sisältää niin ympäristönsuojeluun, saavutettavuuteen, matkailuun kuin hyvinvointipalveluihinkin liittyviä toimenpiteitä, jopa pienimuotoisia elinkeinotoimintoja tukevia infrastruktuurihankkeita. Yleensä näillä, usein alkuvaiheen hankkeilla, on hyvä vipuvaikutus. Toimintalinjan 3 hankkeilla on myös pystytty hyvin kokoamaan ohjelmassa tarvittavaa kuntarahoitusta. Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 3 Vuoden 2009 vuosiraportissa arvioitsija totesi mm., että Alueellista tasoa tarkastellen, toimintalinjalla on käytännössä kaksi erityispiirrettä verrattuna muihin toimintalinjoihin. Ensinnäkin, toimintalinja 3:n vaikutukset aluekehitykseen kohdistuvat alueiden kehittymisen yleisiin edellytyksiin, joilla pyritään parantamaan alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä yritystoiminnan toimintaedellytysten ja asukkaiden elinolojen ja hyvinvoinnin kannalla. Toiseksi, julkiset toimijat korostuvat. Johtuen toimintaympäristön parantamisen painottumisesta TL 3:ssa korostuvat julkiset toimijat (kunnat ja valtion aluehallinto), ja hankkeiden julkinen rahoitus myös omarahoitusosuuden osalta. Julkiset toimijat ovat myös tarpeellinen linkki muiden toimijoiden yhteen kokoamiseksi. Nämä perustelevat muuta kehittämistä tukevien toimintaympäristön vaatimien pienimuotoisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisen. Yksi arvioitsijan kehittämisehdotus olikin seurata erillisen, menoluokkia täsmällisemmän luokittelun kautta minkälaisia välillisiä vaikutuksia toimintalinja 3:n hankkeilla tavoitellaan, ja arvioida toimintaympäristön muutokseen kohdistunutta onnistumista. Hanketasolla makrotason indikaattorien tilalle kaivataan enemmän laadullista arvi-

78 77 ointia. Näiltä osin toimenpiteet ovat jääneet maakunnan yhteistyöryhmien ja sen alaisten ryhmien jatkuvaan arviointiin, missä ne kuitenkin näyttävät onnistuvan yhä paremmin ohjelmakauden edetessä. Arvioijan havainto toimintalinjan 3 osalta, että Hankkeissa syntyneet vuorovaikutteiset ja poikkitoimialaiset verkostot ovat antaneet mahdollisuuden uudenlaisen yritysyhteistyön kehittymiseen, jota toivottavasti osataan yhä paremmin hyödyntää ohjelmakauden loppua kohden siten, että aidosti syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita alueilla. Tämä on toiminut jo aikaisemminkin ainakin matkailun, kulttuurin ja ympäristöpuolen hankkeissa, mutta vaatii paikallista mahdollisuuksien havaitsemista. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea Teemasta 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Uusien palvelumallien kehittäminen ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla millään suuralueella. Edellytyksenä ollut monitoimijainen yhteistyö ei ole toiminut. Länsi-Suomen osalta toimintalinjan 3 hyödyt näyttäytyvät erityisesti pullonkaulojen ratkaisemisessa ja kehittämistoiminnan mahdollistamissa kokeiluissa ja riskin otossa. Seurantakomitean keskustelussa todettiin mm., että strategian pirstaleisuudestaan huolimatta TL 3:lla on pystytty poistamaan pullonkauloja ja tukemaan strategisia kärkihankekokonaisuuksia. Ympäristöhallinnon edustajat nostivat esille infrastruktuurihankkeet EU-ohjelmissa, johon Pekka Jounila totesi, että ohjelma-asiakirja ei sulje niitä täysin pois. Linjauksista on käyty keskustelua aikaisemmin syvän laman aikana (seur.komitea , Alain Roggerin kirje Heikki Aurasmaalle ja hallintoviranomaisen ohjekirje ) ja keskustelun pohjalta painotettiin infrastruktuurihankkeiden (tiet, liittymät) tiivistä kytkeytymistä elinkeinotoiminnan tukemiseen ja ympäristöhallinnon hankkeiden osalta kestävää matkailua (esim. luontomatkailukohteet, P-S EAKR ohjelmassa jätevesihuolto jne.). Länsi-Suomen ohjelmassa on mahdollista ja toivottavaa tukea ympäristöteknologian yrityksiä ja niiden tuotekehitystä. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea Teemasta 4: Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Arvioitsija totesi mm., että kestävän kehityksen käsitettä on laajennettava. Vihreässä liiketoiminnassa nähdään mahdollisuuksia ja ympäristömyötäisen liiketoiminnan kehittäminen koettiin kaikkialla tärkeäksi. Keinona esitettiin esim. yritystukiin korkeampaa tukea, mikäli hankkeella on positiivisia vaikutuksia ympäristöön, kestävään kehitykseen tai innovaatiotoimintaan. Seurantakomitean keskustelussa todettiin mm., että käsitteitä pidetään epäselvinä ja tulkinnanvaraisina. Indikaattoreiden antamaa kuvaa voidaan syventää esim. jatkuvilla arvioinneilla. Ristiriita: Vaikka horisontaaliset teemat mielletään tärkeiksi ja niiden toteutumista tulisi nykyistä paremmin seurata ja mitata, ei hankehallinnon näkökulmasta toivota uutta seurantaa, joka lisäisi työtaakkaa. Arvioitsija totesi mm. seuraavaa kevään seurantakomiteassa Teemasta 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Käytännössä valinnat tukevat parhaiten maakuntaohjelmia, jotka ovat sekä arvioitsijan että maakuntien mielestä tärkeätä. Käytännön toteutuksessa tavoitteenasettelu ja kriteeristö ovat väljiä, jolloin monenlainen kehittäminen on mahdollista ja uhkana on fokuksen hukkuminen. Tämä mahdollistaa toisaalta kokeilevat ja aluelähtöiset hankkeet. Hallinnolliset ongelmat eivät ole poistuneet tälläkään ohjelmakaudella. Edelleen on liikaa kuormittavuutta aiheuttavia toimintoja, mm. päällekkäinen raportointi väli- ja maksatusraportissa, seurantajärjestelmään liittyvät tekniset ongelmat. Palvelukokeiluosio on toteutunut huonosti, mikä johtunee riittämättömästä kuntayhteistyöstä. Kaiken kaikkiaan vaikutusten arviointia olisi hyvä kohdentaa taaksepäin pidemmälle aikavälille.

79 78 Arvioitsija totesi mm. seuraavaa kevään seurantakomiteassa Teemasta 4: Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Huomioitava tarve pitkän aikavälin arvioinnille, sillä todellinen kestävyys näkyy usein vasta pidemmällä aikavälillä, koska toteutumista on usein hankala mitata ja arvioida yhden ohjelmakauden aikana. Ympäristövaikutuksista raportointi tulisi ottaa osaksi hankeseurantaa. Nykyiset seurantaindikaattorit eivät tue ympäristövaikutusten todentamista ja seurantaa. Poimintoja arvioinnin teemaa 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen koskevista havainnoista ja tuloksista 2011 Suuralueiden ohjelma-asiakirjoissa mainitut strategiset tavoitteet ja nimetyt menoluokat ovat linjassa keskenään. Maakuntalähtöisyys ja kansallisen tason aluekehitysohjelmat on huomioitu hyvin. Hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia arvioitaessa huomataan niiden todentamisen vaikeus. Vaikutukset ovat välillisiä ja vaikeasti erotettavia muusta kehityksestä. Matkailun osuutta pidettiin alueiden toimijoiden keskuudessa yllättävän suurena. Uusien palvelumallien kehitys ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Tasa-arvo on jäänyt hankkeissa taka-alalle. Poimintoja arvioinnin teemaa 4: Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys koskevista havainnoista ja tuloksista 2011 Nykyinen EAKR-ohjelmien käytäntö ohjeistuksineen ja prosesseineen täyttää kohtalaisesti minimitehtävänsä ympäristönäkökulmasta siivilöimällä pois hankkeet, joilla voisi olla merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Sen ei kuitenkaan voida nähdä aktiivisesti kannustavan ympäristöpositiivisten hankkeiden toteuttamiseen. Ympäristöpositiivisuuden tunnistaminen oli vaikeaa ja käsitteen määritelmä on melko epäselvä. Ympäristöasiat olivat harvoissa projekteissa pääroolissa, sen sijaan ne olivat vaikuttamassa hankkeen ominaisuuksiin. Hankkeiden itsearvioinnilla ei tuntunut olevan todellista merkitystä, koska n. 60 % hankkeista oli merkitty ympäristöneutraaleiksi. Rahoittajat olivat sitoutuneita kestävään kehitykseen. Hankkeilla oli vain vähäisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvo käsitettiin suppeasti miesten ja naisten välisenä. Arvioinnin teemat keskittyivät yritystoiminnan ja osaamisympäristöjen kehittämiseen, joten suoraan toimintalinjaa 3 koskenutta palautetta tai kehittämisesityksiä ei noussut seurantakomiteoissa ja Tarkemmin arvioijan tuoreimmista havainnoista on kappaleessa 8 ARVIOINTI Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 3 Tuljamon tervahappoaltaiden kattaminen (A31844) Pirkanmaalla. Hankkeessa katettiin ongelmajätealtaat, jotta niiden suotovesi ympäristöön sekä muut lähiympäristölle aiheutuvat haitat minimoidaan. Alue sijaitsee kahden vesistön rajalla. Tämän lisäksi altaiden vaikutusalueella on asutusta, joiden talousvesikaivot suojataan po. toimenpiteellä. Pirkanmaan kuntakehityshanke (A31947). Hankkeen tavoitteena on tuoda tutkimukseen ja käytännön kokeiluihin perustuvia eväitä Pirkanmaan kunta- ja aluekehityksen tueksi. Tavoitteena on kohdentaa kuntarakenneuudistuk-

80 79 sen asiat ja sille esitetyt tavoitteet sekä ajassa käytävä keskustelu konkreettisiin pirkanmaalaisiin olosuhteisiin ja maakunnan omiin tavoitteisiin ottaen huomioon myös maakunnan asukkaiden oikeuksiin kuuluva demokraattinen osallisuus. Samalla tarkastellaan maamme maakuntarakennetta pirkanmaalaisista lähtökohdista. Nuorisokeskus Piispalan kaksi hanketta Hyvinvointimatkailun toimintakeskus (A32278) ja IceSport Center (A32232) Keski-Suomessa Saarijärvi-Viitasaari seutukunnassa. Toimintaympäristöhankkeista merkittävin oli nuorisokeskus Piispalan laajennusinvestointi, Hyvinvointimatkailun toimintakeskus. Piispala sijaitsee Kannonkoskella Saarijärven-Viitasaaren seudulla. Hankkeessa rakennetaan Piispalaan noin 350 m2 helposti muunneltavaa media-, musiikki- ja kuvataidetilaa, kestävän kehityksen- ja ympäristökasvatuksen tilat sekä terveyden ja hyvinvoinnin t&k-tilat Investoinnilla lisätään nuorisokeskuksen palvelutarjontaa ja vastataan asiakkaiden kysyntään. Etelä-Pohjanmaan Soft Landing in Seinäjoki Region (A32117) projektin ensimmäisessä osiossa muodostetaan Soft Landing in Seinäjoki Region -stretegia ja toimintamalli. Ensimmäisessä osioissa benchmarkataan suomalaisten alueiden ja kansainvälisten toimijoiden Soft Landing -malleja ja toimintaa ja rakennetaan ja ylläpidetään yhteyksiä kansallisiin toimijoihin. Soft Landing -ohjelmaan kuuluu myös alueellisen investointien hankintatyön johtamismallin ja toiminnan kehittäminen osaksi kuntien perustoimintaa. Projektin toinen osio koostuu Soft Landing -ohjelman toimeenpanosta ja toteutuksesta, jolloin Easy Access Soft Landing -palvelut jalkautetaan kuntiin. Alueen kuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä Seinäjoki Region Safari -konseptin ja alueen investointikohteiden identifiointistrategian kehittämiseksi. Tavoitteena on paketoida Seinäjoen alueen potentiaali ja mahdollisuudet selkeiksi tuotteiksi, joista on helppo räätälöidä kokonaispaketti alueelle sijoittuvan yrityksen tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi. Projektin aikana toteutetaan Aftercare -ohjelman toimeenpanoa käynnissä olevien sijoittumiscasejen ja uusien asiakkuuksien jatkohoidon ja loppuun viemisen osalta. Tavoitteena on varmistaa onnistunut sijoittumisprosessi alueelle sekä sijoittuneiden yritysten alueella pysyminen. Toimintalinjassa 3 on varsinkin kulttuuriympäristöohjelmilla saavutettu hyviä tuloksia Pohjanmaalla Närpiössä (valmis) ja Maalahdessa (loppusuoralla). Mustasaaressa vastaavanlainen hanke on vasta alkamassa. Esimerkkihankkeista Welcome Office (A32008) hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen neuvontakeskus, jonka avulla maahanmuuttajat ja muut asiakkaat saavat ohjausta ja neuvontaa ja tarvittaessa heidät ohjataan oikean viranomaisen puoleen sujuvasti. Welcome Office -hankkeen kohderyhmää ovat kaikki maahanmuuttajat maahanmuuttosyystä riippumatta. Erityisesti hankkeessa pyritään kiinnittämään huomiota työperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä ohjaukseen ja neuvontaan. Reissaa ja rentoudu - Hyvinvointimatkailun kehittäminen Vaasanseudulla (A31954) hankkeessa kehitetään hyvinvointimatkailua Vaasanseudulla ja tavoitteena on rakentaa Vaasanseudulle hyvinvointimatkailun monialainen verkosto. Verkostoon osallistuvat toimijat aloittavat tuotekehityksen, jonka tuloksena pyritään luomaan uusia hyvinvointimatkailun tuotekokonaisuuksia. Esimerkkihankkeita toimintalinjan 3 hyvinvointipalvelujen toimintaedellytysten kehittämis- ja pilotointihankkeista Esimerkiksi Tampereen kaupungin Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön kehittämishankkeen (A31932) tavoitteena on käynnistää ja pilotoida laajasti Pirkanmaan alueen maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon järjestämisen yksikkö. Tämä on uudenlainen palvelukonsepti. Mukana ovat varsinaisten toimijoiden, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden, lisäksi välillisiä toimijoita kuten palvelujärjestelmiä täydentäviä järjestöjä ja esim. kehitysvammaisten asiakkaiden omaishoitajia ja muita omaisia, koska lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää omaishoitajien lomituspalveluna tai itsenäisen asumisen tukena. Vuonna 2011 aloitti mm. Etelä-Pohjanmaalla Palvelupaletti-hanke (A31858), jolle on sittemmin myönnetty lisää rahaa ja toteutusaikaa ( ). Hankkeen tavoitteena on selvittää optimaaliset Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palveluiden tuottamistavat ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö (vanhusväestön lisääntyminen, maahanmuutto jne.). Tuloksena on selvitys, jonka pohjalta pystytään tekemään periaatepäätökset palvelukokonaisuuksista ja tuottamistavoista. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu Järvi-Pohjanmaan palvelutuotannon kehittämispilotti (A31234) ajalle Hank-

81 80 keen tavoitteena on synnyttää uusia pysyviä ja kustannustehokkaita käytäntöjä ja malleja tuottaa kuntasektorin tarjoamia hyvinvointipalveluja ja niihin liittyviä tukipalveluja. Hankkeen aikana suunnitellut uudet toimintamallit ja muut kehittämistoimet otetaan käyttöön toiminta-alueella. Hankkeen kautta myös alueen hyvinvointipalveluyritykset ja kolmas sektori voivat saada uusia toimintamahdollisuuksia TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Suuret kaupunkiseudut ovat kasvun ja työllisyyden moottoreita sekä innovaatioiden ja tietoon perustuvan talouden keskuksia. Kaupunkiseudut ovatkin avainasemassa tavoiteltaessa Lissabonin strategian kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevia päämääriä. Toimintalinja 4 kohdentuu Länsi-Suomessa Tampereen ja Vaasan kaupunkiseuduille lukuun ottamatta Kyrönmaan seutukuntaa. Siellä voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joita muissa aluekeskuksissa Jyväskylässä, Porissa ja Seinäjoella toteutetaan toimintalinjojen 1-3 puitteissa. Kaupunkiulottuvuutta tarkastellaan myös Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman Länsi-Suomen suuralueosiossa. Siinä kaupunkiulottuvuuden osalta painotetaan osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista sekä vaikeasti työllistyvien työllistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. EAKR:n osalta Länsi-Suomessa painotetaan seuraavia teemoja: 1. Osaamisintensiivisten alojen, palvelualojen ja luovuuden kehittäminen 2. Yhteisöllisyyden edistäminen 3. Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistäminen suuralueteemoilla Sekä ESR- että EAKR-rahoituksen (erityisesti EAKR:n osalta suuralueteemat) hyödyntämistä edellyttäviä teemoja ovat kaupunkiseutujen osalta muun muassa kansainvälisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Lisäksi kaupunkiseutujen rooli osaamisintensiivisen yritystoiminnan, kulttuurin ja palvelujen keskuksina edellyttää, että näiden alojen kehittämistä tuetaan rakennerahastovaroin. Toimintalinjalle 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen" hyväksyttiin 48 hanketta vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimintalinjan 4 hankkeilla on sidottu julkista tukea yhteensä 13,0 m eli 75,2 % koko ohjelmakauden julkisesta tuesta. Toimintalinjan 4 hanketoiminta on vauhdittunut alkuvuosiin nähden erityisesti Tampereen alueella ja ohjelmakauden rahoitus on käytännössä jo lähes kokonaan varattu. Tosin toimintalinjan 4 maksatusaste 35,4 % on alun hitaasta käynnistymisestä johtuen vielä muita toimintalinjoja jäljessä. Toiminnan tuloksena on toistaiseksi syntynyt 165 uutta työpaikka ja 34 uutta yritystä. Lisäksi t&k työpaikkoja on syntynyt 31 kpl. Taulukko 28: Toimintalinjan 4 ydinindikaattoritulokset TL4 Tavoite Tilanne (%) tavoitteesta Tavoite (%) Tilanne (%) toteutuma Uusia työpaikkoja yht. joista naistyöpaikkoja ,0 % ,0 % 28 17,0 % Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia ,0 % 0 0,0 % 10 29,4 % T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja ,6 %

82 81 Toiminta kohdistui pääosin menoluokkiin Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys, jonka osuus oli 59,1 % sidonnoista. Suurimmat yksittäiset menoluokat sen sisällä olivat nro 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten 21,8 % ja nro 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 15,2 %. Taulukko 29: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen TL 4:ssä menoluokan mukaan vuosina Länsi-Suomen EAKR / TL 4 - Suurimmat menoluokat Nro Menoluokan kuvaus Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten 03* keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken EU+valtio Osuus % Toimintalinjaa 4 on Länsi-Suomessa käytetty pääosin yritysten toimintaympäristön sekä toimintalinjan 2 tyyppisiin osaamisrakenteiden kehittämishakkeisiin, joilla pyritään alueen resurssien tehokkaampaan käyttöön, verkostoimiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Toimintalinjassa 4 yritystuet näyttelivät suhteessa pienempää roolia, mutta niissäkin pääasiallisimpina myöntöperusteina olivat samat myöntöperusteet kuin toimintalinjassa 1; Uuden yritystoiminnan syntyminen 28,5 %, Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 25,5 % ja Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 25,3 %. Toimintalinjan 4 hankkeet ovat luonnollisesti keskittyneet Tampereen seudulle hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää innovaatioiden toimintaympäristöjä ja oppilaitosyhteyksiä. Vaasan kaupunkiseudulla toimintalinjan 4 toimenpiteillä on pyritty ennen kaikkea kehittämään kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistamaan painopistealueiden yritysten toimintaympäristöä yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Hyviä tuloksia on saatu aikaan muun muassa suurten kaupunkiseutujen logistisia edellytyksiä parantavilla toimenpiteillä. Kpl ,7 % ,6 % 6 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,8 % 5 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä ,9 % 3 TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja 02* ,5 % 1 teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,2 % 2 Muut menoluokat (L-S 08*, 06*, 04* ja 07*) ,8 % Tietoyhteiskunta ( L-S 14*, 13* ja 15*) ,1 % 6 Muut menoluokat (L-S 58, 80, 60, 71*,72* ja 57) ,1 % 10 *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat ,5 % 29 TL 4:n sitoumukset yhteensä

83 82 Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 4 Arvioinnit kohdistuvat teemoihin ja toimintalinjaan 4 ei sen erityisluonteesta johtuen kohdistu erillisiä mainintoja, vaan sen toimintoihin on annettu palautetta muiden toimintalinjojen, erityisesti toimintalinjan 2 yhteydessä. Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 4 TARMO (A32256) Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaaksi on Pirkanmaan hanke, jossa tehdään lähiöissä kiinteistön omistajien, hoitajien ja asukkaiden yhteistyötä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa on myös yhteisöllisyyden, toiminnallisuuden ja viihtyisyyden tukemisen ulottuvuudet. Kolmenkulman energiatuotanto (A32243) - hanke on Pirkanmaan esiselvityshanke, jossa selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilot-hankkeena kansallisesti merkittävä uusiutuvan energian tuotannon ja bioenergian jalostuksen modulaarinen tuotantoalue ja tuotantoon liittyvää cleantech-tyyppistä yritystoimintaa. Hankkeessa laadittavien selvitystöiden lisäksi tavoitteena on vahvistaa uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon lähtökohdista. Culture Tampere Region Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen (A32178). Hankkeessa kulttuuri- ja matkailualan toimijat saavat tukea kehittämis- ja tuotteistamistyöhönsä. Alan tapahtumissa kerätään tietoa, joka jalkautetaan toimijoille. Pirkanmaalaista kulttuurimatkailua tehdään tunnetuksi, toimijoille järjestetään erilaisia verkostoitumistilaisuuksia sekä kehittämisseminaareja. Hanketta rahoitetaan myös toimintalinjasta 3. Vaasan seudun energiateknologian keskittymän viestinnän tehostaminen (A31959) on Pohjanmaan hanke, jonka tavoitteena on lisätä Vaasan seudun energiakeskittymän (EnergyVaasa) kansallista tietoisuutta ja tätä kautta helpottaa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuutta. Vaasan opetusterveyskeskus (A32252) hankkeen avulla pyritään löytämään ratkaisuja Pohjanmaan terveyskeskuksien ja sairaaloiden kärsimään lääkärivajeeseen. Hankkeen keskeisin toimenpide on suunnitella moniammatillinen opetusterveyskeskus Vaasaan, jotta Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa siellä lääkärikoulutuksen perusopetuksen kuuluvia opintojaksoja. Opetuksen yhteydessä tuotetaan myös korkeatasoisia perusterveydenhuollon palveluja väestölle Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Länsi-Suomen EAKR- toimenpideohjelman rahoituksesta 28 % suunnataan erityisteemoihin, joita toteutetaan koko ohjelma-alueella. Niillä jatketaan edellisellä ohjelmakaudella toteutettua ylimaakunnallisten hankkeiden toimintatapaa kevennettynä ja painottaen enemmän kilpailuttamista yhteisen strategiakeskustelun sijaan. Erityisteemat kohdistuvat koko ohjelma-aluetta yhteisesti kehittäviin toimenpiteisiin. Niiden kautta haetaan kehittämistoimintaan tehokkuutta ja vahvistetaan alueiden välistä työnjakoa ja erikoistumista. Erityisteemoilla tuetaan toimintalinjojen 1-3 tavoitteiden toteutumista sekä osaamiskeskustoimintaa. Niiden puitteissa toteutetaan myös kaupunkipoliittisia hankkeita kaikilla maakuntakeskusseuduilla sen lisäksi, että kaupunkiulottuvuuden (toimintalinja 4) sisällä sitä toteutetaan nimetyillä Länsi-Suomen suurilla kaupunkiseuduilla. Noin 59 % koko ohjelman EUrahoituksesta on mennessä kohdistunut kaupunkialueille. Erityisteemojen toteuttaminen vahvistaa Länsi-Suomen NUTS II-alueen yhteistyötä sekä viranomaisten että yliopistojen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden toteuttamiseen osallistuvien tahojen kesken. Länsi- Suomen toimenpideohjelman erityisteemojen toteutus muodostaa kokonaisuuden, jossa kärkiklustereiden, innovaa-

84 83 tio- ja oppimisympäristöjen sekä hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen ja kansainvälisen vetovoiman lisääminen tukevat kehittämisklustereiden muodostumista alueella. Länsi-Suomen erityisteemat Konkreettisen hanketyön painopiste on maakuntien omassa valittuihin teemoihin kohdistuvassa hanketyössä ja verkostoitumisessa. Länsi-Suomen erityisteemojen ja klustereiden alkukauden koordinointivastuista on luovuttu ylimaakunnallisten teematoiminnan jäädessä taka-alalle mm. pääomarahastotoiminnan syrjäytettyä sen vuoden 2011 aikana. Pääomarahastosijoitusten oletetaan kohdistuvan, ainakin pääosin, suuralueen kärkiklustereihin, mutta ne eivät ole valintakriteeristössä. Pääomarahaston myötä erityisteemojen ja klustereiden painotus on kuitenkin jäänyt enempi maakuntien vastuille: Erityisteema 1: Kärkiklustereiden kehittäminen 1. ENERGIATEKNOLOGIAT 2. ÄLYKKÄÄT KONEET JA LAITTEET 3. MERIKLUSTERI 4. NANO- JA MIKROJÄRJESTELMÄT SEKÄ TULEVAISUUDEN MATERIAALIT 5. ELINTARVIKEKEHITYS 6. JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA 7. TULEVAISUUDEN ASUMINEN JA RAKENTAMINEN Erityisteema 2: Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Erityisteema 3: Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen Erityisteema 4: Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen Erityisteemojen toimeenpano Toimintalinjan 2 hankkeilla vahvistetaan alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suuralueteemat ja erityisesti kärkiklusterit yhdessä osaamiskeskusohjelman kanssa ovat tarkentaneet ja suunnanneet valintoja. Nämä yhdessä ovat olleet aivan välttämättömiä alueiden keskeisten osaajien yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden yhteistoiminnan vahvistamisessa Triple Helix periaatteen mukaisesti. Länsi-Suomen EAKR ohjelman sidonnat suuralueteemoihin ovat olleet 90,1 m (EU + valtio) vuosina Tämä on 35,6 % ohjelman vuosien kokonaisrahoituksesta (EU + valtio). Voidaan sanoa, että toteuttaminen on tässä vaiheessa ylittämässä reilusti 28 % tavoitetason. Vajaa puolet 45,6 % teemarahoituksesta (EU+v) kohdistui teemaan 1: Kärkiklustereiden kehittäminen ja noin 40 % teemaan 2: Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen.

85 84 Kuvio 30: Suuralueen erityisteemojen sidontojen jakautuminen vuosina (EAKR+valtio) LS EAKR; erityisteemoihin sidottu , EU + valtio, m 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 41,1 34,8 7,0 7,2 90,1 Sidottu Erityisteemojen osuus 35,6 % sidotuista EU+v ilman pääomarahastoa (3 %). Erityisteeman 1 Kärkiklustereista nopeimmin ovat edenneet klusterit "Älykkäät koneet ja laitteet" ja Energiateknologiat, joka on varsinkin ohjelman edetessä kasvattanut osuuttaan. Erityisteema 3 Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen on ehkä osin jäänyt omana teemana huomion ulkopuolelle ja sisältyy osana moniin yritysten muihin kehittämistoimiin. Taulukko 31: Suuralueen erityisteemojen sidontojen jakautuminen vuosina (EAKR+valtio) Länsi-Suomen EAKR ERITYISTEEMAT Sidottu EU + valtio Sidottu julkinen Hankkeita Osuus Osuus % % kpl Teema 1: Kärkiklusterit 41,072 45,6 % 48,239 39,7 % 306 Energiateknologiat 12,041 29,3 % 14,451 30,0 % 78 Älykkäät koneet ja laitteet 12,558 30,6 % 14,213 29,5 % 109 Meriklusteri 1,269 3,1 % 1,565 3,2 % 11 Nanoteknologiat 3,093 7,5 % 4,155 8,6 % 11 Elintarvikekehitys 3,577 8,7 % 4,271 8,9 % 27 Jokapaikan tietotekniikka 5,014 12,2 % 5,496 11,4 % 38 Tulevaisuuden asuminen 3,520 8,6 % 4,088 8,5 % 32 Teema 2: Innovaatio 34,817 38,6 % 52,045 42,8 % 138 Teema 3: Kansainvälinen 7,012 7,8 % 10,686 8,8 % 36 Teema 4: Hyvinvointipalvelujen 7,195 8,0 % 10,570 8,7 % 51 Erityisteemat 1-4 YHT. 90, ,0 % 121, ,0 % 531 Osuus sidonnoista (EU+v) 35,6 % Julkisista 36,9 %

86 85 Kaavio 5: Klustereiden sidontojen jakautuminen teeman 1 kärkiklusterit sisällä vuosina (EAKR+valtio). 14,000 12,000 10,000 8,000 6,000 4,000 2,000 0,000 12,0 12,6 1,3 Kärkiklusterit Sidottu EU + valtio 3,1 3,6 5,0 Osuus teemoista 45,6 % Sidottu yhteensä 41,1 m 3,5 Sidottu EU + valtio Ohjelmakauden alkuvaiheen jälkeen maakuntien ei ole tarvinnut aikaisempaan tapaan painottaa erityisteemoja hankehauissaan, vaan ne ovat ohjautuneet niihin luontevasti kunkin alueen vahvuuksien pohjalta. Ylimaakunnallinen hanketoiminta Vuoden 2010 lopussa toteutettiin viimeinen suuralueen yhteinen ylimaakunnallinen teemahaku. Haku kohdennettiin erityisesti erityisteemoja tukevaan kansainvälistymiseen toimintalinjan 2 puitteissa, oppilaitosten kautta yrityskenttään kohdistuvana ja liittojen rahoittamana. Rahoitusta oli käytettävissä ylimaakunnallisiin hankkeisiin yhteensä 1,57 m (EU+v) ja niillä käynnistettiin viisi hanketta. Hankkeet käynnistyivät kevään 2011 aikana ja ovat osin jatkuneet vuoden 2012 aikana Länsi-Suomen pääomarahasto Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea otti jo keväällä ja syksyllä 2009 myönteisen kannan esitykseen pääomarahastosta. Pääomarahaston perustamiseen liittyneet vuoden 2010 MYAK:ien tarkistukset etenivät hyvin kaikkien Länsi-Suomen maakuntien osalta. Finnvera Oyj on sijoittanut saamansa EAKR-varat lainoina tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön, joka sijoittaa niitä Euroopan komissiolle ilmoitetun valtiontukiohjelmansa mukaisesti innovatiivisiin suomalaisiin alkavan vaiheen yhtiöihin. Noudatettava sijoitusstrategia on sovittu Finnvera Oyj:n ja aloitusrahasto Vera Oy:n välisellä rahoitussopimuksella. Pääomarahaston saaminen oli koko ohjelmakauden merkittävin ylimaakunnallinen yhteisponnistus. Pääomarahastoon varattiin osaksi myös jäljellä olevia ohjelmareservejä. Rahaston pääomaksi saatiin runsaat 7,5 m. Pääomarahaston sijoitukset olisivat enintään per yritys ja ne kohdennettaisiin innovatiivisiin pieniin kasvuyrityksiin. Sijoitustoiminnan uskotaan kohdistuvan Länsi-Suomen suuralueteemoihin ja tukevan kansallista osaamiskeskusohjelmaa. Käytännössä pääomarahoitustoiminta saatiin käyntiin kesään 2011 tultaessa.

87 86 Pääomarahasto nähdään erinomaisena työkaluna innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisien kehittämistoimien rahoittajana, joka voisi tukea mm. osaamiskeskusohjelman toimien kytkeytymistä tiiviimmin liiketoimintaehtoiseen kehittämistyöhön. Pääomarahaston toiminta Vuoden 2011 aikana käynnistettiin EAKR varoilla pääomasijoitustoiminta. Varoja ohjattiin Finnveran pääomasijoitustoiminnan käyttöön yhteensä 7,529 miljoonaa euroa. Kullekin ohjelma-alueelle on perustettu aloitusrahaston sisään omat seurantayksikkönsä, joilla seurataan varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Rakenteessa Finnvera Oyj toimii tuen välittävänä toimielimenä. Sijoitustoiminta EAKR-varoilla käynnistettiin elokuussa Länsi-Suomen ohjelma-alueella pääomasijoitustoimintaan ohjattiin 7,529 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 loppuun mennessä sijoituspäätöksiä on tehty Länsi-Suomeen kaikkiaan kahdeksaan alkavaan yritykseen (1,5 m / 7,5 m ). Jäljellä olevilla varoilla voidaan sekä jatkorahoittaa sijoituksen saaneita yrityksiä että tehdä sijoituksia uusiin yrityksiin. Ensisijoituksia voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti ja jatkosijoituksia vielä tämänkin jälkeen kuuden vuoden ajan. Maakuntien kokemukset pääomarahastotoiminnasta Pääomasijoittaminen muuttui 2000-luvulla alueellisesta toiminnasta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi toiminnaksi. Kansainvälisistä pääomasijoituksista on yrityksillä osin huonoja kokemuksia. Isot pääomasijoittajat hakevat suuria tuottoja ja ovat yrittäjien mielestä kasvottomia toimijoita. Tarve palata alueelliseen pääomasijoittamiseen on kasvanut. Alueellisessa toiminnassa tarve ja tarjonta kohtaavat paremmin ja palvelu on läpinäkyvämpää kuin kansainvälisessä toiminnassa. Alueellisen toiminnan haasteena on tarvittavan sijoituspääoman kokoaminen. Kasvuyritykset tarvitsevat yhä enenevässä määrin ulkopuolista riskirahoitusta. Pääomasijoitustoiminta on hyvin valikoivaa rahoitusta, se ei ole kovinkaan riippuvainen suhdanteista. Tässä tarvitsijoina ovat nimenomaan hyvin alkuvaiheessa olevat innovatiiviset yritykset, joilla ei vielä ole pääsyä normaaleille pääomasijoitusmarkkinoille. Pankkien mahdollisuudet rahoittaa riskiyrityksiä ovat pienentyneet. Pääomasijoitus on myös yksi yrityskehittämisen tapa: sijoituksen lisäksi yritys saa apua liiketoiminnan kehittämiseen. Länsi-Suomen pääomarahoitustoiminta ei ole ehkä toiminut niin hyvin kuin alun perin odotettiin. Ensinnäkin sijoitustoiminta lähti suhteellisen kivuliaasti alkuun ja se on jäänyt aika etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa. Osin suhdanteiden johdosta tai muista syistä pääomarahoituksen kysyntä on ollut Länsi-Suomessa muita suuralueita vähäisempää. Toimintaa on moitittu läpinäkyvyyden puutteesta ja valintakriteerit on koettu liian vaativiksi. Pääomarahasto ei ole myöskään lunastanut lupauksiaan rakennerahastorahoitteisena siinä, että se olisi mahdollistanut EUrahoitteisena suuremman riskinoton, vaikka kriittinen ja paikallisista intresseistä riippumaton asiantuntijatyö nähdäänkin hyvänä. Finnvera Oyj:tä on moitittu niukasta tiedottamisesta. Uuden rahoitusmuodon tiedottamiseen olisi ollut syytä panostaa enemmän, jotta sille olisi saatu laajempaa kysyntää ja hyödynnettävyyttä. Media on ollut asiassa passiivinen ja toimijoiden työnjako epäselvä. Tällä ohjelmakaudella ja luultavammin myös ensi ohjelmakaudella rahaa on kuitenkin käytettävissä nykyistä vähemmän, joten panostuksia tullaan miettimään entistä tarkemmin. Rinnalle on saatava yksityiseen rahoitukseen perustuvaa pääomasijoitusrahoitusta ja kehitettävä yhteyksiä muihin pääomasijoittajiin. On keskusteltu tulevan ohjelmakauden pääomarahastotoiminnan organisoimisesta Tekes-vetoiseksi maakunnalliseksi MYAK-prosessiksi, joka mahdollistaisi oman pääoman ehtoisen sijoitusinstrumentin käyttömahdollisuuden silloin, kun alkuvaiheessa oleva yritys on hakemassa normaalia Tekes-tukea.

88 87 Pääomasijoitustoiminnan riittävyys yrityksen eri vaiheissa, erityisesti alkuvaiheen riskirahoitus, on yrityksille tärkeää. Maakunnissa on myös erilaisia valmiuksia saada yrityksille muuta riskirahoitusta. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että tutkimustoiminnasta lähtisi liikkeelle yrityksiä. Tätä voisi edesauttaa sopiva alueellinen pääomarahoitus, koska monesti alkupääoman kokoaminen normaalissa palkkatyössä on vaikeaa taikka rajaa yritysideat sellaisiin, joissa pääomaa ei juurikaan tarvita. EAKR-rahoituksen liittäminen esim. kuntien ja yksityisten sijoittajien tarjontaan ei saisi kuitenkaan tuottaa liikaa byrokratiaa, jotta sen kilpailukyky muihin rahoitusmuotoihin nähden ei heikkenisi liikaa. 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen Tavoitetasot vuodelle 2013 Ohjelmatasoiset ydinindikaattorit ja niiden viite- ja tavoitetasot ovat seuraavat (viitetason perusta sulkeissa kunkin indikaattorin kohdalla): Indikaattori Viitetaso Tavoitetaso v Uudet yritykset (M 1200 / N 800) (vuosina perustetut, kpl, brutto) Uudet työpaikat (M 5880 / N 3920) (kokonaismuutos vuosina ) T&K-toiminnan määrä milj. euroa 28 milj. euroa / 17,5 % EU-rahoituksesta (t&k-menot vuosina ) Uudet T&K-työpaikat (M 90 / N 60) (kokonaismuutos vuosina ) Ohjelman toteutumista seurataan lisäksi seuraavilla ilman viite- tai tavoitetasoa määritellyillä ydinindikaattoreilla: Indikaattori Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (hankkeiden osuus EU-rahoituksesta) Tasa-arvohankkeet (hankkeiden osuus EU-rahoituksesta) Ympäristöpositiiviset hankkeet (hankkeiden osuus EU-rahoituksesta) Tavoitetaso 81,1 % EU-rahoituksesta 10 % EU-rahoituksesta 20 % EU-rahoituksesta Lisäksi SEA-direktiivin toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: Teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt (päästöt vuonna ,2 milj. t ja vuonna ,2 milj. t) Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvät hankkeet (osuus EU-rahoituksesta) Ohjelman vaikutusta edellä oleviin mittareihin ei voida suoraan todeta, vaikka ohjelmankin toimenpiteillä edistetään tavoitteiden toteutumista. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ydinindikaattorit koostuvat työpaikkatavoitteista ja yritystoiminnan kasvun tavoitteista. Työpaikkatavoitteet on määritelty erikseen nais-, mies- ja t&k -työpaikoille. Lissabonin strategian toteutumista seurataan menoluokittain toteutuneen rahoituksen pohjalta. Tasa-arvo- ja ympäristöpositiivisten hankkeiden EU-rahoitusosuudelle on asetettu määrälliset tavoitteet. Lisäksi tavoitteet ovat paloiteltu toimintalinjoittain ja siellä niille on määritelty lisää seurantaindikaattoreita.

89 88 Ohjelman tuloksellisuuden arvioiminen ja mittaaminen Suomen kansallisessa rakennerahastostrategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Kansallinen strategia ohjaa rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten vastinrahojen käyttöä kaikissa Manner-Suomen EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmissa. Kansallisen strategian mukaan eri alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, laaja-alaiseen osaamisen keskittymiseen, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Länsi-Suomen vahvuuksiksi on mielletty mm. laadukas koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Näiltä pohjilta Länsi-Suomen visio 2015 määriteltiin seuraavaksi Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Siinä korostuivat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet. Tasapainoisen kestävän alueellisen kehityksen vahvistaminen sekä avaintoimialojen innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittäminen ovat rakennerahastokauden keskeiset tehtävät. Länsi- Suomen EAKR ohjelman toimintalinjan 2 hankkeilla vahvistetaan erityisesti alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suuralueteemat ja erityisesti kärkiklusterit yhdessä osaamiskeskusohjelman kanssa ovat tarkentaneet ja suunnanneet valintoja. Nämä ovat olleet keskeisiä alueiden osaajien, yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden yhteistoiminnan vahvistamisessa Triple Helix periaatteen mukaisesti. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat tuotannollisen ja talouden rakenteen dynaaminen uudistaminen, uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja osaamis- ja innovaatioklustereiden kehittäminen. Alueiden tulee löytää omat kilpailukykynsä kannalta keskeiset kohderyhmät. Lisäksi kansallisen strategian mukaisesti ohjelmaalueiden kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus on myös, kuinka hyvän toimintaympäristön ne pystyvät tarjoamaan erityyppisille yrityksille ja kuinka hyvän elinympäristön osaavalle työvoimalle. Tässä suhteessa alueiden kilpailukykyä tulee edelleen parantaa ja vahvistaa monikeskistä kaupunkiverkostoa, maaseudun elinvoimaisuutta sekä alueiden imagoa ja houkuttelevuutta. Kansallisen rakennerahastostrategian edellyttämää selkeiden painopisteiden asettamista sekä johdonmukaisuutta on haettu kansallisen ja ohjelma-alueen strategian rajoissa mahdollistamalla maakuntien oma strategiatyö ja toteutus, joita kansallisesti on ohjattu ja yhdistetty erityisesti osaamiskeskusohjelman kautta. Tällä ohjelmakaudella globaalin talouden ongelmat ovat hallinneet niin julkista kuin yritystenkin taloutta. Lisäksi toimintaympäristöä ovat muuttaneet uudistuva teknologia, muuttuva markkinaympäristö sekä supistuva työvoiman tarjonta ja ikääntyvän työvoiman uudistamista vaativa osaaminen. Samalla kansallinen kilpailukyky on heikentynyt kansallisten ratkaisujen seurauksena. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, uusien kasvuyritysten syntymisen ja myös nykyisten yritysklustereiden säilyttämisen on ollut haasteellista. Länsi-Suomessa menestystä on haettu lisäämällä koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteistyöverkostoja tutkimuslaitosten ja yritysten suuntaan. Painopiste on siis siirtynyt osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja yritysten investoinneista muuhun kehittämiseen. Aikaisemmin tulokset olivat ohjelmatyön näkökulmasta selkeitä; investointi lisäsi kapasiteettia ja tämä aiheutti palvelu- ja rekrytointitarpeita. Nyt investoinnit ja kehittämistoimet vaikuttavat innovaatioiden ja kehittämistoimien kautta joskus myöhemmin uusien tuotteiden tai markkinoiden kautta, mutta eivät monilta osiltaan kuitenkaan kirjaudu avustuksia saaneille hankkeille. Sinällään tuki vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myönteisesti yritysten kilpailukykyyn ja tarvittaviin henkilöstömääriin. Ydinindikaattorit eivät osaamis- ja innovaatiopainotukseen siirryttäessä eivät välttämättä mittaa ohjelmatyön tuloksia tavoitteiden suunnassa. Mittarit ovat välillisiä ja osa niitä tulokseksi tuottavista toimenpiteistä on poistettu mittaustuloksesta (Finnveran työpaikat) tai niitä synnyttäneiden rahoitusinstrumenttien käyttöä on rajoitettu rahoituksen määrän tai sääntelyn kautta. Toimenpiteiden yhteisvaikutukset sekä välilliset ja myöhemmät vaikutukset muu-

90 89 hun elinkeinotoimintaan jäävät mittausten ja arviointien ulkopuolelle. Mittaus pohjautuu tuensaajien itsearviointeihin, raportointeihin ja tulkintoihin, joten mittaustulos voi olla hyvinkin löysä ja vaihteleva tuensaajasta riippuen. Suomen aluekehitys- ja EU-ohjelmatyö on hyvin maakuntakeskeinen maakuntaohjelmineen ja maakunnan yhteistyöryhmineen. Maakunnat tavoittelevat suorien tulosten ohella rakenteellisia muutoksia vahvuuksiensa ja strategioidensa mukaisesti. Toisaalta yksittäisten hankkeiden suhteellinen vaikutus kehitykseen voi olla huomattavankin erilainen eri alueilla ja arvioitavissa vasta pitemmän ajan kuluttua jälkeenpäin. Tämä korostaa vaikuttavuuden ja tulosten mittaamista kokonaisvaltaisempien arviointien kautta. Länsi-Suomen EAKR -ohjelman tuloksellisuus Ajallisesti olemme käyttäneet jo pääosan ohjelmakaudesta ja noin 83 % koko ohjelman julkisista tuista on sidottu. Toimintalinjassa 1 julkisesta rahoituksesta on kuitenkin maksettu vasta 57 % eli 43 % sen julkisesta tuesta on vielä maksamatta loppuun. Toimintalinjan tulosodotuksissa jäädään kuitenkin selvästi jälkeen, mikäli pysähdyksissä olevaa yritystukien kysyntää ei saada nopeasti liikkeelle. Mikäli loppuohjelma tuottaisi läheskään saman verran uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä, niin tavoite lähes saavutettaisiin ainakin uusissa yrityksissä. Todennäköistä kuitenkin on, että suhteellinen paino siirtyy Eura-toimijoihin, mikä näkynee edelleen hyvänä työpaikkojen kasvuna, mutta hidastuvana uusien yritys lisäyksenä. Arvioissa tulee kuitenkin muistaa edellä kuvatut muutokset ohjelmatyössä ja erityisesti suhdanteiden niin positiiviset kuin negatiivisetkin vaikutukset. Oletuksena on hitaan, mutta positiivisen kasvun tulevaisuus. Ohjelmakausi alkoi ennennäkemättömän nousukauden vallitessa. Yritystukihankkeiden osalta päästiin liikkeelle jo kesään 2007 mennessä, koska ohjelmatoimintaa jatkettiin entisellä TUKI2000-tietojärjestelmällä. Muut rahoittajat joutuivat odottamaan EURA2007:n valmistumista. Niinpä rahoitusta ohjattiin etupainoisesti yritystukihankkeisiin nousukauden hyödyntämiseksi ja ohjelmatyön käynnistämiseksi. Vuonna 2008 luottolama heijastui nopeasti ja samanaikaisesti tuotannollisiin investointeihin, jotka olivat Länsi-Suomen metalli-, kone- ja laiteviennin perusta. Tämä näkyi tuettujen yrityshankkeiden tulosten lykkäämisenä tai jopa hankkeiden peruuntumisina. Toimintalinjan 1 tulos uusina työpaikkoina ja uusina yrityksinä on keskeinen koko ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Uusista yrityksistä on saavutettu jo yli 60 %, mutta uusista työpaikoista on saavutettu vasta runsas kolmannes. TUKI2000 tiedot perustuvat jo loppuun maksettuihin hankkeisiin. Finnvera Oyj:n tulostietoja pidetään indikaattorimielessä varmoina ainakin uusien yritysten osalta, joten tähänastista tulosta uusina yrityksinä voidaan pitää hyvänä ja oikeana (mutta ei uusien työpaikkojen osalta, Finnvera 21,7 %). Lisäksi Finnvera Oyj:n osalta menossa ovat ohjelman viimeiset vuodet, jolloin myös sen lainainstrumenttien kysyntä ja kilpailukyky ovat minimissään alhaisten korkojen vallitessa ja talouden taantumassa. Yritystukien kohdistuminen innovaatio-, t&k- ja muuhun kehittämiseen näkyy tulosindikaattoreissa t&ktyöpaikkojen ennakoitua nopeampana lisääntymisenä. Kaikilla toimintalinjoilla t&k työpaikkojen tavoite on saavutettu ja ylitetty monin kertaisesti. Tasa-arvovaikutusten osalta olemme lähes tavoitteissa, mutta ympäristötavoitteet olemme ylittäneet jo reilusti.

91 90 Taulukko 14 / 32: Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman tulokset mennessä Länsi-Suomi EAKR ohjelman indikaattorit Ympäristöpositiiviset hankkeet, 20 % EU-rahoituksesta 20,0 % 35,6 % 177,9 % *EURA2007 hankkeiden tulokset seurantalomakkeiden mukainen raportointi **Tuki2000 osalta on huomioitu vain loppuun maksetut hankkeet ja Finnveran osalta saatavissa vain suunnitteluvaiheen tieto (2015, joista naisten tp:t 677), jota EI ole otettu tässä huomioon Tavoite Tavoite / tulos Toteutunut Tot (%) Uudet työpaikat (kpl) * ,1 % - joista naistyöpaikkojen osuus, tavoite 40 % ,3 % Uudet yritykset (kpl) ** ,8 % - joista naisten perustamia, tavoite 40 % ,4 % T&K-toiminnan määrä - tavoite 28 m / 17,5 % EU-rahoituksesta 17,5 % 28,0 % 160,0 % Uudet T&K-työpaikat ,7 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelmasta 81,1 % 80,6 % 99,4 % Tasa-arvohankkeet (sukup. välinen tasa-arvo), EU-rahoituksesta 10,0 % 8,36 % 83,6 % Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet, kaikentyyppinen tasa-arvo, EU-rahoituksesta 10,0 % 9,99 % 99,9 % Energiatehokkuudelle ei ole asetettu tavoitearvoja, mutta seuranta osoittaa, että teollisuuden ja energiatuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on osoitettu EU-rahoitusta ja kasvihuonepäästöjä on torjuttu. Samoin tasaarvohankkeiden osalta ollaan tavoitteen tuntumassa ja ympäristöhankkeiden tavoitearvot on ylitetty reilusti. Taulukko 33 A: Teollisuuden ja energiatuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöjen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen Lisäksi SEA-direktiivin toteutumista seurataan: Teollisuuden ja energiatuotannon fossiiliset hiilidioksiidipäästöt, ,0 milj.tonnia ,1 milj.t - Hiilidioksiidipäästöjä vähentävät hankkeet, % EU-rahoituksesta 5,8 % Kasvihuonepäästöjä vähentävät hankkeet, % EU-rahoituksesta 6,8 % - Logistinen tai ympäristön parantamiseen liittyvät hankkeet, % EU-rahoituksesta 15,3 % Taulukko 33 B: Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kestävyyden kehittäminen Yhteisöllisyyttä ja sosiaalisesti kestävää kehitystä seurataan: Yhteisöllisyyttä edistävät projektit, % EU-rahoituksesta 11,6 % Julkisen tutkimuksen projektit, % EU-rahoituksesta 12,8 % Hyvinvointipalveluihin liittyvät hankkeet, % EU-rahoituksesta 5,7 %

92 91 Uusia työpaikkoja syntyi kpl (,joiden lisäksi Finnvera raportoi työpaikasta, suunnitteluvaiheen tieto). Uusissa työpaikoissa päästiin 39,1 % toteuma-asteeseen koko ohjelman tavoitteista (jonka lisäksi Finnveran suunnitteluvaiheen tulos olisi 20,7 % tavoitteesta). Uusien naistyöpaikkojen tavoitevauhdista ollaan myös jäljessä (28,9 %, osuus toteutuneista). Toimintalinjalla 1 syntyi 75 % uusista työpaikoista (ei sis. Finnveraa). Taulukko 34 A: Uusia työpaikkoja mennessä toimintalinjoittain Länsi-Suomi Tavoite Uudet työpaikat EURA2007* TUKI2000** Yhteensä Tot (%) TL ,8 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (3720) ,0 % TL ,0 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (40) ,0 % TL ,0 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (40) ,5 % TL ,0 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (120) ,0 % Yhteensä ,1 % ,9 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (3920) *EURA2007 hankkeiden tulokset seurantalomakkeiden mukainen raportointi **Tuki2000 osalta on huomioitu vain loppuun maksetut hankkeet ja Finnveran osalta saatavissa vain suunnitteluvaiheen tieto (2015, joista naisten tp:t 677), jota EI ole otettu tässä huomioon Uusia yrityksiä syntyi kpl, jolla päästiin 60,8 % toteuma-asteeseen koko ohjelman tavoitteesta. Toimintalinjan 1 osuus uusista yrityksistä on 87 %.Naisten perustamien yritysten osuus on 39,7 %. Uusiin yrityksiin lasketaan myös Finnveran tulokset, koska ne ovat varmoja toteutumistavastaan johtuen. Taulukko 34 B: Uusia yrityksiä mennessä toimintalinjoittain Länsi-Suomi Tavoite Uudet yritykset EURA2007 TUKI2000* Yhteensä Tot (%) TL ,1 % - joista naisten perustamia 40 % (680) ,4 % TL ,0 % - joista naisten perustamia 40 % (20) ,4 % TL ,0 % - joista naisten perustamia 40 % (20) ,5 % TL ,0 % - joista naisten perustamia ,4 % Yhteensä ,8 % - joista naisten perustamia 40 % (720) ,7 % EURA2007 hankkeiden tulokset seurantalomakkeiden mukainen raportointi * Tuki2000 osalta huomioitu loppuun maksetut hankkeet, tieto sisältää Finnveran kautta TL 1:ssa syntyneet 928 yritystä, joista naisten 395. T&K -työpaikoissa toteuma on 547 kpl ja niistä 145 kpl on naistyöpaikkoja. Näiden osalta toteutuman oletettiin painottuvan toimintalinjalle 2, mutta toimintalinjan 1 tulos 310 kpl (57 %) ylitti sen osuuden sekä odotukset ja tavoitteen selvästi. Kokonaisuutena T&K-työpaikkojen synnyttämistä on perinteisesti pidetty yhtä työpaikkaa kohti hitaampana ja kalliimpana. Niiden synnyttäminen on perusstrategian mukaista ja tulosta 364 % tavoitteesta voi-

93 92 daan pitää erinomaisena. Toisaalta suunnitteluvaiheessa niitä ei pystytty arvioimaan riittävällä tarkkuudella, mikä osaltaan selittää tulosta. Taulukko 34 C: Vuosien kumulatiivinen tulos uusina T&K -työpaikkoina toimintalinjoittain Länsi-Suomi Tavoite T&k -työpaikat EURA2007 TUKI2000* Yhteensä Tot (%) TL ,0 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (20) ,8 % TL ,0 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (40) ,3 % TL ,3 % TL ,6 % Yhteensä ,7 % - joista naistyöpaikkoja 40 % (60) ,5 % EURA2007 hankkeiden tulokset seurantalomakkeiden mukainen raportointi * Tuki2000 osalta huomioitu loppuun maksetut hankkeet, Finnveran tietoja ei ole, koska t&k-työpaikkoja ei ole eritelty Kokonaisuutena tulokset jakautuvat kohtuullisesti maakuntien rahoitusosuuksien suhteessa. Suurin osa uusista työpaikoista ja pääosa uusista yrityksistä (sis. Finnvera) on syntynyt Keski-Suomeen. Pirkanmaa on synnyttänyt eniten työpaikkoja, erityisesti t&k työpaikkoja, suhteessa rahoituskehykseensä nähden. Vaikuttavuusmittareilla tarkastellaan koko ohjelma-alueen yleistä kehitystä ohjelmakauden aikana. Vaikuttavuusmittareiden tavoitteet on asetettu maakuntasuunnitelmissa, mutta ne on asetettu osin epäyhtenevästi esim. eri vuosille, joten niiden summaaminen koko ohjelma-alueelle ei ole mielekästä. EAKRohjelman osuutta ja vaikutusta näihin mittareihin ei voida erottaa muista toimenpiteistä tai suhdannevai- Taulukko 34 D: Työpaikka- ja yritysvaikutukset maakunnittain mennessä Länsi-Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Etelä- Suomi Pohjanmaa Pohjanmaa Osuus syntyneistä uusista työpaikoista 19 % 31 % 33 % 12 % 5 % Osuus syntyneistä t&k -työpaikoista 8 % 42 % 30 % 15 % 5 % Osuus syntyneistä uusista yrityksistä * 20 % 6 % 57 % 13 % 4 % Osuus EUrahoituksesta 22,0 % 23,9 % 32,9 % 13,5 % 7,8 % * Finnveran tiedot sisältyvät vain uusiin yrityksiin Vaikuttavuuden mittaaminen

94 93 kutuksista. Ja luonnollisesti ohjelman volyymi ja suhteellinen osuus esim. kunkin maakunnan bkt:sta on eri suuruinen ja siten niiden merkitys alueille erilainen. Taulukko 34 D: Vaikuttavuuden mittarit Länsi-Suomi, väestö ja bkt myös koko maan Väestö, koko maa Väestö, LS Työpaikat Työvoima Työikäiset (15-64 v.) Työikäiset (18-64 v.) Työlliset Työttömät Työttömyys-% 16,1 % 10,1 % 10,1 % 12,7 % 11,6 % 10,9 % Työll.aste (työll./15-64v.) 62,9 % 66,6 % 66,5 % 63,4 % 65,0 % 66,2 % Työll.aste (työll./18-64v.) 66,8 % 70,6 % 70,5 % 67,2 % 68,8 % 70,1 % Yritysten toimipaikat Yritysten henkilöstö Yritysten liikevaihto, M Bkt, koko maa, M Bkt, LS, M Tilastokeskuksen tiedot 9/2013, Kirsi Mukkala 4.3 Lissabonin strategian toteuttaminen Ohjelman tavoitteena on kohdentaa rahoituksesta 81,1 % rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (1083/2006) 9 artiklan mukaisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen, innovoinnin ja yrittäjyyden sekä tietoyhteiskunnan, energian, ympäristösuojelun ja riskien ehkäisyn mukaisiin menoluokkiin. Lissabonin strategian mukaisiin hankkeisiin kohdistui 80,6 % rahoituksesta (EAKR+valtio) mennessä. Lissabonin strategiaa tukevien menoluokkien osuus on parantunut ohjelman edetessä vuoteen 2011 asti, kun asian tärkeyttä on korostettu ja se on tiedostettu. Vuonna 2012 tapahtui kuitenkin notkahdus, mikä aiheutui valtion vastinrahoituksen leikkauksesta ja yritystukien kysyntää hillinneestä euro-taantumasta. Näiden molempien seurauksena rahoituksen painopistettä jouduttiin siirtämään pois toimintalinjasta 1 paremmin kuntarahoitusta kerryttäviin toimenpiteisiin. Suurimmat menoluokat sijoittuvat yritystoiminnan, T&K-toiminnan, teknologian siirron ja verkostoitumisen ympärille. Tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys -menoluokkiin on kohdennettu 83,6 % Lissabonin strategian mukaisesta EAKR+valtio rahoituksesta. Rahoituksen painottuminen toimintalinjoihin 1 ja 2 ohjaa ja näkyy menoluokkajaossa. Muilta osin menoluokat hajaantuvat tasaisesti. Menoluokkataulukko kokonaisuutena on raportin LIITTEESSÄ 6 ja lisäksi menoluokkajakoa tarkastellaan toimintalinjojen yhteydessä sekä kappaleessa 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ja alueittain.

95 94 Taulukko 35: Lissabonin strategian toteutuminen ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelman suurimmat menoluokat vuosina Nro Suurimmat menoluokat , ml Finnvera Menoluokan kuvaus Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja * yrittäjyys EU+valtio Osuus 9 art. 3 % *) Hankkeita kpl ,6 % * Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä ,4 % Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden 03* yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiedeja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken ,7 % * Muu investointi yrityksiin ,1 % * Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,7 % 73 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,3 % 67 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) ,5 % 125 TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja 02* tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset ,6 % 26 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 07* (innovatiiviset teknologiat, korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, nykyiset TTK-keskukset ja yritykset jne.) ,1 % * Tietoyhteiskunta ,8 % 71 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella ,3 % Koulutusinfrastruktuuri ,6 % 21 *) Yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat yhteensä ,6 % L-S EAKR sitoumukset yhteensä % EU:n Itämeren alueen strategian toteutuminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Vilnassa maaliskuuta 2012 järjestetyssä Itämeristrategiaa käsitteleessä järjestyksessä kolmannessa työkokouksessa käsiteltiin paitsi Itämeristrategian painopisteiden toteutumista nykyisen ohjelmakauden ohjelmissa myös sitä, miten strategia tulisi ottaa huomioon tulevan ohjelmakauden kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia laadittaessa. Työkokouksessa esiteltiin mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ylimaakunnallisten hankkeiden toteutusta esimerkkinä onnistuneesta alueellisesta yhteistyömallista. Itämeristrategiaa ja sen toteutusta käsiteltiin vuonna 2012 kaikkien EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteoiden kokouksissa sekä pidetyssä vuosikokouksessa. Seurantakomiteoille ja komission edustajille esitettiin ajankohtaiskatsaus strategian toteutusvaiheesta ja EAKR -toimenpideohjelmissa rahoitettujen hankkeiden roolista strategian toteutuksessa.

96 95 Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2012 EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin oli vakiintunut luontevaksi osaksi normaalia viranomaistyötä. Itämeristrategian toimintasuunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2012 ja lopullinen versio hyväksyttiin helmikuussa Vaikka strategian painopisteiden määrä kasvaa kahdella ja painopisteiden määritelmiä on tarkistettu, ei toimivaa seurantajärjestelmää ole kuluvan kauden osalta enää mielekästä uudistaa, vaan tarkistetun toimintasuunnitelman mukainen uusi painopiste- tai tavoitelistaus otetaan käyttöön tulevassa, ohjelmakaudelle valmisteltavassa seurantajärjestelmässä. EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2012 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 87 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta (runsaat 4 % kaikista hankkeista) (taulukko). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 20,0 miljoonaa euroa, eli 6 % kaikesta ohjelmassa sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan useimmat Itämeren alueen strategiaa tukevista hankkeista liittyvät strategian I pilariin (Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena). Yksittäisistä painopistealueista merkittävin on kuitenkin B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), johon on kohdistunut noin neljännes kaikesta Länsi-Suomen Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden julkisesta rahoituksesta. Seuraaviksi merkittävimmät ovat A5 (Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen), sekä A2 (Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla), joiden kummankin osuus on lähes 18 %. Sen sijaan Länsi- Suomen ohjelmassa ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut tunnistettu yhtäkään IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta. Länsi-Suomen ohjelma-alueen viranomaiset ovat kenties muita ohjelma-alueita kriittisempiä arvioidessaan rahoittamiensa hankkeiden merkitystä Itämeristrategian näkökulmasta, sillä toisin kuin maantieteellisestä sijainnista voisi päätellä, ovat Länsi-Suomessa etenkin rahoitusta kuvaavat prosenttiosuudet edelleen muita EAKR-ohjelmia alhaisemmat. Taulukko 36: Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa (EAKR+valtio/julkinen rahoitus yhteensä) Sidottu Sidottu Hankkeita Osuus Itämeristrategian painopistealue EAKR+valtio julkinen yht. kpl Osuus A1: Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle ,9 % 7 8,0 % A2: Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla ,5 % 20 23,0 % A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen ,5 % 1 1,1 % A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ,9 % 18 20,7 % B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ,4 % 18 20,7 % B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen ,8 % 7 8,0 % C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen ,1 % 3 3,4 % C11: Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen ,2 % 5 5,7 % C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla ,8 % 8 9,2 % Yhteensä ,0 % ,0 % Koko ohjelma yhteensä EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuus ohjelmasta ,4 % 6,0 % 4,4 % Vaikka EAKR-toimenpideohjelmia laadittaessa ei Itämeristrategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. Ohjelmien kolmesta päätoimintalinjasta erityisesti 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen) ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia (taulukko).

97 96 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa yli puolet Itämeristrategiaa tukevista hankkeista ja niihin kohdistuneesta rahoituksesta on toimintalinjalla 2. Toimintalinjan 3 osuus Itämeristrategiaa tukevista hankkeista on runsas kolmannes mutta niihin kohdistuneesta rahoituksesta vain vajaa kolmannes. Toimintalinjalla 4 on myös edelleen potentiaalia lisätä rooliaan Itämeristrategian toteuttamisessa, sijaitseehan toinen toimintalinjan kaupunkiseuduista Pohjanlahden rannikolla. Taulukko 37: Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet / Länsi-Suomen EAKR TL Sidottu julkinen rahoitus Osuus Osuus TL:n sidonnoista Hankkeita kpl Osuus ,1 % 0,7 % 6 6,9 % ,5 % 9,0 % 47 54,0 % ,0 % 10,6 % 31 35,6 % ,4 % 8,3 % 3 3,4 % Yhteensä ,0 % 6,0 % ,0 % Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. 4.5 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa toiminnalle on määritelty perinteisten horisontaalisten periaatteiden lisäksi läpikulkevia periaatteita. Eri toimintalinjoilla erikseen ilmeneviä tavoitteita ovat yhteistyön ja kumppanuuden edistäminen, toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen, tasa-arvon edistäminen, eri ohjelmien yhteensovittaminen ja koordinaatio ja kestävän kehityksen edistäminen (ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja energian käytön tehokkuutta lisäävästi). Yhteistyön ja kumppanuuden edistämisellä, eri ohjelmien yhteensovittamisella ja koordinaatiolla pyritään kehittämisvarojen tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen kohdentamiseen. Samalla pyritään varmistamaan toimenpiteiden yhdensuuntaisuus ja niukenneiden kehittämisresurssien taloudellisempi käyttö. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa ja valinnassa kuin toteuttamisvaiheessakin. Ohjelman toteutuksessa ja hankkeiden valinnassa otetaan aina huomioon kestävän kehityksen vaatimukset niin ekologisessa, taloudellisessa kuin sosiaalisessakin mielessä. Ekologisesti kestävä kehitys lähtee ennen kaikkea ympäristön huomioimisesta kaikissa ratkaisuissa sekä sen vaalimisesta hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Tätä tukee energian käytön tehokkuuden lisääminen, joka huomioidaan niin erityisteemoissa, osaamisen lisäämisessä kuin yksittäisissä hankkeissa. Parantamalla toimintaympäristön kilpailukykyä kestävän kehityksen periaatteella ja energian käyttöä tehostamalla luodaan edellytykset hyvinvoinnin ylläpitämiselle myös pitkällä tähtäimellä. Seurantakomitea korosti ympäristönäkökulmaa hyväksyessään kestävän kehityksen raportointimallin sekä nosti ympäristökriteereiden painoa toimintalinjakohtaisissa arvioinneissaan. Ohjelman kuluessa ilmaston muutoksen torjunta ja energiatehokkuus ovat nousseet yhä merkittävämmiksi tavoitteiksi.

98 97 EU:n yleiset tavoitteet ja läpikäyvät periaatteet maakuntien ohjelmatyössä Ohjelmatyö on luonut pysyvän yhteistyömallin alueille. Yhteistyö sujuu ja kumppanuuksia rakennetaan määrätietoisesti. Hankkeilla on edistetty toimijoiden välistä yhteistyötä niin toimialojen sisällä, tutkimuksen ja koulutuksen kesken kuin tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Kumppanuutta tarvitaan jatkossakin ratkomaan talouden kehityksestä, toimialojen uusiutumisesta tai väestön ikääntymisestä seuraavia haasteita. Kehittämisen näkökulmaa voitaisiinkin siirtää kokonaisvaltaisempaan muutoskeskeiseen suuntaan: millaista muutosta haluamme ja tarvitsemme alueellamme. Alueen kilpailukykyisyyden parantamiseksi on vahvistettu osaamista ja liiketoiminnan kansainvälistymistä. Kärkiyritysten järjestelmätoimittajien ja alihankkijoiden kansainvälistyminen on nouseva teema. Ilmastonmuutos edistää myös talouden rakennemuutosta. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja estäminen johtavat merkittäviin uudistuksiin energiantuotannossa, raaka-aineiden käytössä ja tuotantoteknologioissa. Uusille vähähiilisille tuotteille ja teknologioille syntyy kysyntää. Menestyminen kuitenkin edellyttää panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kansainvälisesti toimivien liiketoimintamallien kehittämiseen. Kestävän kehityksen periaate ohjaa niin aluekehittämistä kokonaisuutena kuin yksittäisten hankkeiden valintaa. Kestävä kehitys huomioidaan kehittämistyössä läpäisevänä teemana. Jos hankkeen toiminta ei vastaa kestävän kehityksen periaatteita, hanke ei etene rahoitettavaksi. Rahoitetuilla hankkeilla on edistetty kaikkia kestävän kehityksen painopistealueita. Näkyvin teema on ollut uusiutuvien energiamuotojen lisääminen. Myös tasa-arvon edistämistä arvioidaan aina hankevalmistelun yhteydessä. Tasa-arvokysymysten huomioimista hankehakemusten arvioinnissa on käsitelty mm. työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämän Valtava-hankkeen koulutustilaisuuksissa. Alueellisen tasa-arvon edistäminen näkyy EAKR ohjelman toteutuksessa sukupuolten välistä tasa-arvoa enemmän. Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus on yksi keskeinen alueellista tasa-arvoa vahvistava teema Tasa-arvo Tasa-arvo hanke määritellään aikaisempaa laajemmin niin, että se edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia yhteiskunnan eri toiminnoissa sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen katsomatta. Ohjelman toimien tasa-arvoisuuden lisäävyyttä mitataan tasa-arvohankkeisiin käytetyn EU-rahan osuudella kokonaisrahoituksessa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on luonnollisesti keskeinen tavoite, johon velvoittaa jo kansallinen lainsäädäntökin. Tasa-arvovaikutuksiltaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon myönteisesti vaikuttavia hankkeita oli 583 kpl ja niihin myönnettiin rahoitusta 21,2 m (EU+v) eli 8,4 % hankkeiden rahoituksesta. Tässä suhteessa Länsi-Suomen EAKRohjelma on kuitenkin hivenen muita alueita ja koko maata jäljessä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ole ollut EAKR-ohjelman toteuttamisessa erillisenä asiana kovin esillä, mutta alueellisen tasa-arvon edistämisessä EAKR-ohjelmalla on ollut merkitystä.

99 98 Taulukko 38: hankkeet ja niiden rahoitus toimintalinjoittain vuosina Osuus sidotuista EU + valtio Yhteensä hankkeita Osuus (kpl) hankkeista Ohjelma TL Sidottu julkinen Sidottu EAKR+valtio LS ,5 % ,7 % ,8 % 32 8,6 % 3 0,0 % 0,0 % 4 0,0 % 0,0 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä ,4 % ,1 % Kaikenlaiseen tasa-arvoon myönteisesti vaikuttavia hankkeita oli 609 kpl ja EU-rahoitusta niihin ohjattiin 25,3 m eli 10,0 % kaikesta rahoituksesta (EAKR+valtio). Muun tasa-arvoisuuden lisäksi kiinnitetään huomiota alueellisen tasa-arvoisuuden parantamiseen. Tällä tasa-arvoisuudella on tulevaisuudessa entistäkin suurempi merkitys väestön ikääntyessä ja keskittyessä aluekeskuksiin. On myös nähtävissä työvoiman saatavuuden varmistamisen edellyttävän jatkossa maahanmuuton lisäämistä ja parempaa sopeuttamista yhteiskuntaamme. Taulukko 39: Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset (kaikentyyppinen tasa-arvo) hankkeet ja niiden rahoitus toimintalinjoittain vuosina Osuus sidotuista EU + valtio Yhteensä hankkeita (kpl) Ohjelma TL Sidottu julkinen Sidottu EAKR+valtio Osuus hankkeista LS ,2 % ,9 % ,1 % 42 11,3 % ,3 % 8 3,6 % ,0 % 4 8,3 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä ,0 % ,8 %

100 Kestävä kehitys Ekologisesti kestävä kehitys pitää sisällään ympäristön parantamisen. Ohjelman toimien ympäristön parantavuutta mitataan ympäristöpositiivisiin hankkeisiin käytetyn EU-rahan osuudella kokonaisrahoituksessa. Ympäristöpositiiviseksi määritellään hanke, joka parantaa ympäristön tilaa, ihmisten tietoisuutta ja innovatiivisuutta ympäristöasioista tai ohjaa ympäristöä kuormittavia toimintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristöpositiivisen hankkeen päätavoitteena voi olla ympäristön parantaminen tai se voi olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa. Ympäristöpositiiviseksi ei kuitenkaan voida katsoa hanketta, joka on vaikutuksiltaan neutraali tai jolla on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kestävän kehityksen ja ympäristövaikutusten seuranta Ohjelman konkretisointi tapahtuu maakunnissa tehtävillä hankepäätöksillä, jotka tämän ohjelman ohella toteuttavat maakuntaohjelmia. Ohjelmaa valmisteltaessa vaikutusarviointi tehtiin toimintalinjatasoisena ja vertaamalla nykykehityksen mukaista vaihtoehtoa tätä ohjelmaa toteuttavaan tavoitteelliseen kehitykseen. Toimintalinjan 1 yritystoimintaa kehittävillä toimenpiteillä on myönteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Erityisesti näitä saavutetaan ohjelmassa tuettavilla materiaalien hallinnan ja säästävän teknologian käyttöönoton mukaisilla toimenpiteillä. Toimintalinja 2 keskittyy edellytysten luomiseen tulevalle elinkeinoelämän kehitykselle. Vaikutukset pitkällä tähtäimellä ovat taloudellisia ja tasa-arvoisuutta edistäviä sekä osittain kulttuurisia ja sosiaalisia. Kokonaisuudessaan ekotehokkaan yhteiskunnan syntyminen edellyttää innovatiivisuutta. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla sekä uusien teknologioiden käyttöönotolla edistetään ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita ja menetelmiä. Tämä koskee myös sosiaalisia innovaatioita hyödyntävän palvelutuotannon uudistumisen kautta saatavia tuloksia ja vaikutuksia. Toimintalinjassa 3 myönteiset vaikutukset ovat ekologisia ja taloudellisia sekä osittain kulttuurisia, alueelliseen tasa-arvoon ulottuvia ja sosiaalisia. Hyvä ympäristö on olennainen kilpailukyky- ja vetovoimatekijä. Ohjelmalla pyritään kasvattamaan luonnon- ja kulttuuriympäristön aluetaloudellista merkitystä. Mm. matkailulla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, joita tulee pystyä hallitsemaan. Kestävän kehityksen mukaisia toimia liittyy erityisesti ympäristöhallinnon projekteihin. Toimintalinjassa 4 vaikutukset ovat erityisesti sosiaalisia ja tasa-arvoon liittyviä. Vaikka toimintalinja kohdentuukin suurten kaupunkien ongelmiin, vaikuttavat sen toimenpiteet alueellisesti laajemmin erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta. Ympäristöpositiivisille hankkeille myönnettiin 90,1 m EAKR-tukea, mikä nosti toteuma-asteen reilusti yli 20 % tavoitteen 35,6 %:iin. Taulukko 40: Ympäristöpositiivisia hankkeita mennessä Osuus sidotuista EU + valtio Yhteensä hankkeita (kpl) Ohjelma TL Sidottu julkinen Sidottu EAKR+valtio Osuus hankkeista LS ,1 % ,7 % ,0 % ,7 % ,2 % ,3 % ,5 % 20 41,7 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä ,6 % ,2 %

101 100 SEA-direktiivin toteutumisen seurata SEA-direktiivin toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: Teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt (päästöt vuonna ,2 milj. t ja vuonna ,2 milj. t) Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvät hankkeet (osuus EU-rahoituksesta) Suualueiden hiilidioksidilukuun sisältyvät energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä sekä prosessiperäiset päästöt (Teollisuus ja energiantuotanto). Taulukko 41: Hiilidioksidipäästöt ja niiden kehitys Suomessa suuralueittain vuosina CO2-päästöt suuralueittain (1000 t) * 1 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: TEM, Teollisuus ja energiatuotanto Ohjelman vaikutusta mittareihin ei voida suoraan todeta, mutta hankekohtainen arviointi tapahtuu hakevalmistelun yhteydessä valmistelijan sekä asiantuntijaryhmien toimesta. Kaikissa seuraavissa on arvioitu hankkeet mitattavan ominaisuuden suhteen ja käytetty mittareina näiden hankkeiden EAKR+valtio -rahoituksen osuutta mennessä sidotusta EAKR+valtio -rahoituksesta. Näin on saatu arviot hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden rahoitusosuuksista ja käytetyn rahan määrästä. Lisäksi seurataan kasvihuonepäästöjä vähentäviä hankkeita sekä logistisia tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita. Hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita oli 70 kpl ja niihin käytettiin 14,7 m (EAKR+valtio). Kasvihuonepäästöjä vähentäviä hankkeita oli 79 kpl ja niihin käytettiin 17,2 m (EAKR+valtio). Logistisia tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita oli 237 kpl ja niihin käytettiin 38,8 m (EAKR+valtio). LIITE 4 Yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys Yhteisöllisyydellä on suoria ja välillisiä myönteisiä vaikutuksia sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Lisäksi sosiaalisesti kestävää kehitystä seurataan huvinvointipalveluprojektien ja julkisen tutkimuksen hankkeiden määrillä, mutta niille ei ole asetettu konkreettisia tavoitteita. Ohjelman vaikutusta mittareihin ei voida suoraan todeta, mutta hankekohtainen arviointi tapahtuu hakevalmistelun yhteydessä valmistelijan sekä asiantuntijaryhmien toimesta (EAKR-valtio rahoituksen osuus mennessä sidotusta EAKR+valtio -rahoituksesta). Yhteisöllisyyttä edistäviä hankkeita oli 227 kpl ja niihin käytettiin 29,4 m (EAKR+valtio). Hyvinvointipalveluprojekteja oli 97 kpl ja niihin käytettiin 14,7 m (EAKR+valtio). Julkisen tutkimuksen hankkeita oli 129 kpl ja niihin käytettiin 32,5 m (EAKR+valtio). LIITE 5

102 101 Kestävän kehityksen raportointimalli - esimerkkejä eri osa-alueilta EAKR-hankkeiden kestävän kehityksen edistämistä seurataan ja raportoidaan seurantakomiteassa päätetyn kestävän kehityksen raportointimallin mukaisesti esimerkeillä kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Taulukko 42: Kestävän kehityksen raportointimalli Kestävän kehityksen osa-alue Esimerkkejä hankkeista 1) Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen, CO2-päästöjen vähentäminen 2) Ihmisten elinympäristöt ja terveys Meluntorjunta, kaupunki- ja muiden elinympäristöjen viihtyisyys, elintarviketurvallisuus 3) Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö Vesistöjen, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet 4) Kulttuuriympäristöjen suojelu Rakennusten kunnostus elinkeinotoiminnan käyttöön, kulttuurimatkailu 5) Kestävä kulutus ja tuotanto Jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttö ja kierrätys, energia- ja materiaalitehokkuus, paikalliset uusiutuvat raaka-aineet ja palvelut, yritysten ympäristöjärjestelmät, ympäristöosaaminen ja tietoisuus, ympäristöteknologia 6) Kestävä liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen lisääminen, logistiikan tehostaminen, liikenneturvallisuus 7) Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja Syrjäytymisen estäminen maahanmuutto Kestävän kehityksen osa-alueen esimerkkejä rahoitetuista hankkeista: 1. Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot (esim. energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen, CO2-päästäjen vähentäminen) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; a) ELY-keskuksen yrityshankkeet ovat pääosin yritysten investointeja ja osin muuta kehittämistä. Hankkeiden ympäristöpositiivisia vaikutuksia ovat mm. parempi energiatehokkuus (esim. uudet taloudelliset koneet, menetelmät), vähäisempi jätteiden määrää, raaka-aineiden tehokkaampi käyttö, materiaalin kierrätys, kuljetusten väheneminen sisäisesti ja ulkoisesti, ihmisten työturvallisuus ja parempi viihtyvyys (liittyvät myös kohtiin 5 ja 6). Toisena esimerkkinä on Satakunnassa Prizztech Oy:n hanke (A557441), jonka tavoitteena on rakentaa liiketoimintamalli suurten polttokennojen valmistamiseksi Suomessa. Pääelementteinä ovat teollisuuden sivutuotteena syntyvän vedyn tehokas hyödyntäminen, uuden työkoneisiin ja/tai yhdistettyyn energian ja lämmön tuottamiseen soveltuvan polttokennoproton rakentaminen ja tähän tarvittavan laiteintegraation toteuttaminen siten, että tuotteen ympärille koottavaan alihankintaketjuun saadaan vahva edustus Satakunnasta ja Länsi-Suomen alueelta. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan ainakin 10 pk-yritykseen. Kolmantena esimerkkinä on Pirkanmaan liiton rahoittama Kolmenkulman energiatuotanto (A32243). Hanke on esiselvityshanke, jossa selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilot-hankkeena kansallisesti merkittävä uusiutuvan energian tuotannon ja bioenergian jalostuksen modulaari-

103 102 nen tuotantoalue ja tuotantoon liittyvää cleantech-tyyppistä yritystoimintaa. Toteutusaika Kokonaisrahoitus , EAKR+valtio Neljäntenä esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Seinäjoen seudun ilmastostrategia (A31644). Seinäjoen kaupunkiseudun kunnat (Kauhava, Lapua, Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Kuortane ja Alavus) laativat yhteisen ilmastostrategian välisenä aikana. Lapuan kaupunki hallinnoi hanketta. Strategiatyön tavoitteina ovat: Seinäjoen kaupunkiseudun yhteisen läpäisyperiaatteella toimivan ilmastostrategian laatiminen ja toteuttaminen yhteistyössä ja verkostoitumalla alueen toimijoiden kanssa Seudun kuntien ja niiden virka- sekä luottamushenkilöstön sitouttaminen ilmastotyöhön Alueen toimijoiden verkostoitumisen lisääminen Kuntien liittyminen Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan ja TEM:n ja Motivan koordinoimien energiatehokkuussopimuksen tai energiaohjelman solmiminen ja seuranta Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen kartoitus ja niiden tilan seuranta Ilmastostrategian tavoitteiden mukaisten innovatiivisten kehitys-, tutkimus ja tuotekehityshankkeiden käynnistäminen Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa kuntien toiminnassa, niin että sen hyödyt ulottuvat kuntien toimintaa laajemmalle Keskeisellä sijalla on kuntien kasvihuonekaasujen päästöjen laskeminen ja päästövähennysten toteaminen Kuntaliiton toimittaman laskentamallin ja kuntien kiinteistöjen energiankulutustietojen avulla. Laskelmien avulla päästövähennykset voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti. Projektin työryhmät valmistelevat sektorikohtaisia päästövähennyssuunnitelmia ja kehittävät ilmastostrategiaa edistäviä innovatiivisia kehitys- ja tutkimushankkeita Hankkeen aikana kerätään kuntien sektorikohtaiset päästötiedot ja lasketaan taseet kolmelta erikseen päätettävältä vuodelta. Laskelmat suorittaa hankkeen osatoteuttaja. Projektin tavoitteiden toteutuminen ehkäisee ympäristöriskejä sekä lisää alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Projektilla on suotuisia välillisiä vaikutuksia työllisyyteen. Projektin tuloksia hyödyntävät kaikki sen kohde- ja sidosryhmät. 2. Ihmisten elinympäristöt ja terveys (esim. meluntorjunta, elinympäristöjen viihtyisyys, elintarviketurvallisuus) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; (A31839) Vetovoimainen Järviseutu on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-projekti, jonka toteutusaika on ja kustannusarvio Projektin tavoitteena on saada toiminta-alue pysymään kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena työ- ja asuinympäristönä. Alueella on merkittäviä kasvavia vientiyrityksiä, joiden vaikutus alueen kehittymiselle on keskeinen. Alueelle on siirtynyt myös uusia jatkojalostusyrityksiä, ja kilpailukyvyn säilymisen kannalta on tarpeen etsiä myös uusia alueella olevaa teollisuutta täydentäviä yrityksiä. Keskeinen tavoite yritysten kannalta on osaavan työvoiman saanti alueelle. Projektilla parannetaan toiminta-alueen elinympäristön laatua palveluita sekä asuin- ja elinympäristöjä kehittämällä. Ympäristön viihtyisyyttä parannetaan kestävän kehityksen mukaisten tekniikoiden käyttöä edistämällä sekä vapaa-ajan- ja matkailupalveluita kehittämällä. Alueen yritysten kilpailukykyä ja kärkitoimialojen toimintaedellytyksiä kehitetään turvaamalla osaavan työvoiman saanti alueen vetovoimaa lisäämällä. Alueen omaa osaamista tuodaan esiin toiminta-alueen palveluiden suunnittelussa. Projektin toimenpiteinä koordinoidaan alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen vaikuttavien uuden tyyppisten hyvinvointi-, vapaa-ajan- ja matkailupalvelujen sekä asuin- ja elinympäristöjen suunnittelua hankealueelle. Projektissa luodaan ja koordinoidaan yhteistyöverkostoa julkisen sektorin ja alueen kärkialojen (metalli-, hirsi/puuala ja rakentaminen) ja yrittäjäjärjestöjen kesken tavoittee-

104 103 na alueen yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisten, ympäristöystävällisten elinympäristöjen suunnittelua ja tekniikoiden käyttöönottoa yhteistyöverkoston kautta. 3. Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö (esim. vesistöjen kunnostus, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; Reitti Selkämerelle -hankkeen (Metsähallitus, A31768) tavoitteena on tehdä Selkämeren kansallispuistoa ja sen kohteita tunnetummiksi ja lisätä niihin kohdistuvaa matkailua yhteistyössä muiden hankkeiden sekä alueen kuntien ja palvelutarjoajien kanssa. Hankkeessa tuotetaan innovatiivinen verkkosovellus, jonka välityksellä jo olemassa oleva, sekä tämän ja muiden hankkeiden tieto julkaistaan kaikkien saataville. Laadukkaan verkkosovelluksen välityksellä kansallispuistosta kiinnostuneet voivat tutustua sen nähtävyyksiin ja niiden ympäristössä sijaitseviin palveluihin. Sovelluksessa käytettävien 360 o kääntyvien maisemapanoraamojen, ja niihin upotettujen äänten, tekstien, valokuvien ja videoiden välityksellä vierailijat voivat tutustua alueen luonto- ja kulttuurikohteisiin, vedenalaiseen maisemaan ja suunnitella retkiä puiston alueella kokonaisvaltaisesti. Tämä esitystapa tarjoaa myös liikuntarajoitteiselle mahdollisuuden tutustua alueeseen virtuaalisesti. Toisen esimerkin Satakunta Innovation and research network in changing climate teemahankkeen (Pyhäjärvi-instituutti, A31677) tavoitteena on selvittää rapuun ja raputalouteen liittyvät ekologiset ja ekonomiset uhkatekijät ja mahdollisuudet. Tuloksina saadaan ekologisia ja ekonomisia skenaarioita, joiden pohjalta raputaloutta voidaan kehittää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Tuloksia voidaan hyödyntää alueen kuntien elinkeinojen kehittämisessä, vesistöjen hoidossa sekä kalastusalueen ja suojeluohjelman päätöksenteossa. Hankkeen tuloksena syntyvät mallit helpottavat rapuelinkeinoon liittyvien investointisuunnitelmien laatimista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kolmantena esimerkkinä on Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama Tuljamon happoterva-altaiden kunnostus, Lempäälä (A31844, , yht , josta EU+valtio ). Projektin tarkoituksena oli vähentää Lempäälän kunnassa sijaitsevan Tuljamon vanhan kaatopaikan happotervaaltaiden ympäristövaikutuksia kustannustehokkaasti kunnostamalla alueen ongelmajätettä sisältävät happoterva-altaat. Kunnostustoimenpiteiden vaikutuksesta ympäristöön kulkeutuvien suotovesien määrä happoterva-altaista on vähentynyt ja jäljelle jääneet altaat on paremmin suojattu eroosion vaikutuksilta. Projektin tuloksena maaperä saatiin puhdistettua alle tavoitearvojen. Ympäristöön kulkeutuvien suotovesien määrä vähenee ja altaiden päälle rakennettu suoja ehkäisee mm. nisäkkäiden ja lintujen joutumisen kosketuksiin happotervan kanssa. Neljäntenä esimerkkinä on Jyväskylän yliopiston TANDEM hanke Keski-Suomessa (A32155), jossa vahvistetaan ympäristöntutkimuskeskuksen mittaus- ja asiantuntijapalveluja uusimmilla haitallisten aineiden tunnistamis- ja seurantalaitteilla. Tutkimuskohteena ovat ympäristö- ja prosessinäytteet sekä sähkökemiallisessa online-seurannassa havaittujen veden laatupoikkeamien syiden selvittäminen. Ympäristöön joutuu monia teollisesti tuotettuja, prosesseissa käytettyjä tai sivutuotteina syntyviä haitallisia aineita, joiden vaikutuksista tiedetään vielä vähän. Lainsäädännön kasvavat vaatimukset ja ihmisten lisääntyvä kiinnostus elinympäristöään kohtaan lisäävät tarvetta mitata ympäristön tilassa ja teollisissa prosesseissa tapahtuvia muutoksia. Tutkimuslaitteistolla pystytään auttamaan esimerkiksi prosessi- ja talousvesiä käsittelevien ja analysoivien yritysten omaa tuotekehitystä. Viidentenä esimerkkihankkeena on Suomen ympäristökeskuksen hanke (Haitallisten aineiden tutkiminen vesistöistä uusilla mittaus- ja arviointimenetelmillä A31975), jossa kehitetään orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien mittausta vedestä nykyistä herkemmäksi ja luotettavammaksi. Luotettavat mittausja analyysitiedot auttavat etsimään hyviä käytäntöjä vesistöjen suojelemiseksi haitallisilta yhdisteiltä.

105 104 Hankkeessa kokeillaan ensimmäistä kertaa sedimentin mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden mallintamista kolmiulotteisella menetelmällä. Samalla periaatteella voidaan jatkossa mallintaa muita samantapaisesti käyttäytyviä haitallisia aineita. Tutkimusmenetelmää testataan laboratorio-oloissa ja Pohjois- Päijänteellä. Kehitettävät mittausmenetelmät ja virtausmallit ovat kaikille avointa tietoa, jota hyödyntävät sekä tiedeyhteisöt että vesirakentamisen konsultointiyritykset. Välitön hyöty on yhteiskunnallinen: vesistöissä olevat haitalliset aineet pystytään tunnistamaan ja niiden leviäminen mallintamaan nykyistä tarkemmin. Tiedot auttavat päästölähteiden etsimisessä ja korjaavien toimenpiteiden käynnistämisessä. Hanke tukee vesipolitiikan puitedirektiivin käytännön toteutusta. Kuudentenä esimerkkihankkeena on (A32058) Energia- ja ympäristöalan kehittämistarpeet ja innovaatiot pk-yrityksissä, joka on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-projekti (kustannusarvio , ). Projektin tavoitteena on kartoittaa yritysten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämistarpeita. Tavoitteena on myös, että yritykset juurruttavat ympäristöasioiden huomioimisen osaksi normaalia toimintaansa. Projektissa kartoitetaan K8-kuntien (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuortane, Lapua, Seinäjoki) alueella toimivien pienten ja keskisuurten erityisesti elintarvike-, metalli-, energia-, rakennus- ja palvelualan yritysten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämis- ja tietotarpeita. Energia- ja ympäristöasioihin liittyvät kehittämis- ja tietotarpeet kartoitetaan noin sadan yrityksen joukosta. Lisäksi yrityksiä aktivoidaan lisäämään energiatehokkuutta ja ympäristöasioiden huomioon ottamista toiminnassaan mm yritysjärjestöjen tilaisuuksissa. Projekti tukee kestävää kehitystä lisäämällä energiatehokkuutta ja ympäristöä säästäviä innovaatioita ja kehittämistoimia alueen yrityksissä. 4. Kulttuuriympäristöjen suojelu (esim. rakennusten kunnostus elinkeinotoiminnan käyttöön, kulttuurimatkailu) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; Kestävän kehityksen osa-aluetta 4), ainakin välillisesti, edistää seuraava Satakunnan yritysten toimintaympäristön kehittämishanke. Kulttuuriyrittäjyyden ja luovien alojen kehittämishanke, jonka tavoitteina ovat maakunnallisen kulttuurin ja luovien alojen yrityskehityksen palvelupolun rakentaminen ja koordinointi verkostomaisella toimintatavalla sekä maakunnallisen luovien alojen kehittämisstrategian laadinta. Hankkeen avulla rakennetaan palvelupolku luovien alojen yrityksille ohjaamalla niitä yrityspalveluiden käyttäjiksi ja mahdollistamalla alaa ja yritysten osaamista kehittäviä hankkeita: yrityksen perustamisinfo, yritysneuvonta alkaville ja alkuvaiheessa oleville yrittäjille, luovien alojen liiketoiminnan kehittäminen, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, yrittäjyyden lisääminen ja vahvistaminen. Luovien alojen toimijoille ja yrittäjille järjestetään hankkeen aikana eri puolilla Satakuntaa kohtaamispaikkoja, teemallisia tapaamisia, joiden aiheina ovat mm. luovien alojen yritysverkostot ja toimiminen monialaisessa verkostossa, rahoitus: tarjolla olevat julkiset rahoitusinstrumentit ja niiden hyödyntäminen, luovien alojen agentit ja managerit yrittäjän apuna sekä osuuskuntayrittäjyys. 5. Kestävä kulutus ja tuotanto (esim. jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttö ja kierrätys, energia- ja materiaalitehokkuus, paikalliset uusiutuvat raaka-aineet ja palvelut, yritysten ympäristöjärjestelmät, ympäristöosaaminen ja tietoisuus, ympäristöteknologia). Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; Pirkanmaan liiton rahoittama Kestävän tuotannon oppimisympäristö, Kettu (A32206). Projektin tavoitteena on kehittää ja rakentaa virtuaalinen oppimisympäristö, jonka avulla voidaan mallintaa koko tuotantoketju tilauksesta toimitukseen. Oppimisympäristön kehittäminen jakautuu rakenteen, sisällön sekä opetusmateriaalin suunnitteluun ja oppimisympäristön rakentamiseen. Toteutusaika Kokonaisrahoitus , EAKR+valtio

106 105 Toisena esimerkkinä on Satakunnasta Prizztech Oy:n hanke, jossa päätavoitteena on, että Porin Peittoon alueesta kehittyy vetovoimainen kansallisen tason kierrätysliiketoiminnan yrityskeskittymä, jonka toiminta on Suomen huippua. Peittoon kierrätyspuisto yhdistettynä Meri-Porin teollisuusalueisiin ja sataman logistiikkamahdollisuuksiin tarjoaa kierrätysteknologian yrityksille erinomaisen kehitysympäristön tuotteiden kehittämiseen myös kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on synnyttää kierrätysliiketoiminta-alan yritysverkosto, jossa on pk-yrityksiä ja isompia veturiyrityksiä. Yritysverkoston tarkoituksena on kehittää yhdessä alan teknologiaa ja liiketoimintaa. Vaikutusten kohdistuvat n. 20 pk-yritykseen (A559652). Kolmantena esimerkkinä on Satakunnasta Cimcorp Oy:n hanke, jossa nykyisten robottien korvaaminen uuden sukupolven laitteilla, jotka ovat nykyisiä suorituskykyisempiä, energiatehokkaampia, helppokäyttöisempiä ja vaativat vähemmän huoltoa. Sukupolvenvaihdos merkitsee mittavia muutoksia sekä konstruktioihin että ohjaustekniikkaan. Uudistetun robottisarjan myötä valmistuksessa siirrytään ns. paikkakokoonpanosta linjatyyppiseen kokoonpanoon. Muutoksella tavoitellaan läpimenoaikojen lyhentämistä, tilan säästöä ja logistiikan tehostumista. Hankekokonaisuuteen liittyy myös keräilyjärjestelmän markkinaselvitys. Keräilyjärjestelmä on em. robottisarjan sovellus (A558185). Neljäs esimerkkihanke Energia- ja ympäristöalan kehittämistarpeet ja innovaatiot pk-yrityksissä (A32058) on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-projekti, jonka toteutusaika on ja kustannusarvio Projektin tavoitteena on kartoittaa noin sadan yrityksen energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämistarpeita. Tavoitteena on myös, että yritykset juurruttavat ympäristöasioiden huomioimisen osaksi normaalia toimintaansa. Projektissa kartoitetaan K8-kuntien (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuortane, Lapua, Seinäjoki) alueella toimivien pienten ja keskisuurten erityisesti elintarvike-, metalli-, energia-, rakennus- ja palvelualan yritysten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämis- ja tietotarpeita. Lisäksi yrityksiä aktivoidaan lisäämään energiatehokkuutta ja ympäristöasioiden huomioon ottamista toiminnassaan mm. yritysjärjestöjen tilaisuuksissa. 6. Kestävä liikenne (esim. joukko- ja kevyenliikenteen lisääminen, logistiikan tehostaminen, liikenneturvallisuus) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; Pirkanmaan ELY-keskus/Liikennevirasto: Valtatie 11 parantaminen Koukkujärven liittymän kohdalle, eritasoliittymän rakentaminen, Nokia (A31802, yht. 3,210 milj., josta EU+valtio 1,972 milj. ). Hankkeella edistettiin alueen liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuus- ja sujuvuustekijöiden ohella eritasoliittymän rakentamisella luotiin edellytyksiä maankäytön kehittämiseen alueella. Tästä hyötyvät erityisesti hankkeen läheisyydessä ja vaikutusalueella sijaitsevat ja sinne jatkossa sijoittuvat yritykset. Projektissa rakennettiin uusi Koukkujärven eritasoliittymä tie- ja katujärjestelyineen. Eritasoliittymän järjestelyt helpottavat alueen asukkaiden yhteyksiä ja parantavat alueen liikenneturvallisuutta. Lisäksi järjestelyissä on otettu huomioon alueen asukkaiden viihtyvyys ja esimerkiksi rakennetun risteyssillan ali kulkee korkeatasoinen latu- ja virkistysreitti. 7. Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto (esim. syrjäytymisen estäminen) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; WORK PLACE Pohjanmaa. Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma, jonka avulla Vaasan alueen työvoimantarve pystyttäisiin tulevaisuudessa tyydyttämään. Hankkeen avulla yritetään löytää uusia, innovatiivisia keinoja mm. työperäiseen maahanmuuttoon, alueen ulkomaalaisten työllistämiseen, työntekijöiden ja heidän perheidensä sopeutumiseen ja myös työvoiman

107 106 maassamuuttoon. Tavoitteiden toteutumiseksi on ryhdytty tilanteen kartoittamis- ja selvittämistoimenpiteisiin (mm sähköpostikyselyt kyselyt alueen toimijoille). 4.6 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit Ohjelmien hankkeiden rahoituksen perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin Hallintoviranomainen on tiedostanut monista erilaisista kansallisista tukijärjestelmistä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset ohjeiden tulkintaan ja tuensaajien yhdenvertaiseen kohteluun. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen lain (1652/2009) ja asetuksen (1695/2009) eräiden TEM:n hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta, joka kokoaa yleislakina yhteen aikaisemmin eri alueiden kehittämistä ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa koskevissa säädöksissä olleita säännöksiä rakennerahastotuen myöntämisestä, käytöstä, maksatuksesta, muutoksenhausta ja takaisinperinnästä ym. ja eliminoi aikaisempia tukijärjestelmän aukkoja. Myös toissijaisen valtionavustuslain ensisijainen soveltaminen tukea myönnettäessä vähenee. Useat tukijärjestelmät tekevät rakennerahastotoiminnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta haastavan, mutta varsinainen siihen liittyvä riski on tällä hetkellä matala, koska toimintatavat ovat vakiintuneet jo aiempien ohjelmakausien aikana. Tulevan ohjelmakauden suunnittelussa tukijärjestelmiä tulee yksinkertaistaa. Lisäksi nykyistä joustavampi ja ongelmaton eri rahoituslähteiden allokointi yksittäiseen hankkeeseen tulisi tehdä mahdolliseksi. Sisällöllistä yhteensovitusta helpottavat yhteisten hankearviointien lisäksi myös eri EU-ohjelmien yhteiset hankehaut. Erityisesti EAKR- ja ESR -ohjelmien sekä maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden yhteinen käsittely saman pöydän ääressä on parantanut eri ohjelmien yhteensovitusta ja hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä. Samoin hallinnon pystysuoraa keskusteluyhteyttä tulee parantaa. Ohjelmatyön arviointia maakuntien näkökulmasta Taantuman aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi ei ole tarvinnut muuttaa koko kehittämisstrategiaa, vaan suunnata rahoitusta uudelleen ja kannustaa sidosryhmiä tarkistamaan toimintaansa. Nykyisen ohjelmaperusteisen aluekehitystyön työvälineet ovat kuitenkin melko jäykkiä instrumentteja äkillisissä suhdannevaihteluissa tai rakennemuutoksissa. Lisäjoustoa tarvitaan erityisesti perusinstrumentteihin (rahoituskeinot). Myös hallinnonalakohtainen reviirin ja resurssien vartiointi vie pohjaa tarvelähtöiseltä kehittämiseltä (ministeriöiden sektoriohjaus). Tehokkaan ohjauksen kannalta aluekehitykseen liittyviä ohjelmia on ollut Suomessa liikaa. Myös kansalliset ohjelmat ja rahoitusvälineet tulisi saada nykyistä tiiviimmin yhteistyöhön. Maakuntaohjelman pitäisi alueellaan riittää. EAKR ohjelma etenee hyvin ja silla on pystytty vastaamaan hyvin Länsi-Suomen tarpeisiin. Ohjelman pyrkimys vähentää alueellisia kehityseroja on tavoiteltava. Realismia kuitenkin on, että nykyisellä ohjelmatyöllä ja sen resursseilla on vaikea muuttaa suurta kehityskulkua. Kehitys on riippuvaista laajemmista kehitystrendeistä ja globaalin talouden dynamiikasta. Pitkään jatkunut taantuma ja euro-epävarmuus tiukentavat entisestään rahoitusmahdollisuuksia ja lykkäävät yritysten investointeja. KOKO-ohjelman lakkauttaminen ja maakunnan kehittämisrahan dramaattinen leikkaus ovat vieneet resursseja paikalliselta kehittämistyöltä ja siirtäneet painetta EAKR-hanketoiminnalle. Hallinnoivan viranomaisen toimenpiteet muuttivat näin radikaalisti paikallista aluekehittämistoimintaa. Kun samanaikaisesti leikattiin myös rakennerahastojen valtion vastinrahoitusta, alueellisten viranomaisten toimintaympäristö muuttui lyhyen ajan sisällä täysin toisenlaiseksi verrattuna ohjelmankauden alkuvaiheisiin. Sama kehitys näyttää jatkuvan tulevalle ohjelmakaudelle siirryttäessä ainakin ELSA-alueilla.

108 107 Länsi-Suomen pääomarahaston (Finnvera Oyj) toiminta on ollut käynnissä kohta pari vuotta. Vuoden 2012 loppuun mennessä sijoituspäätöksiä on tehty Länsi-Suomeen kaikkiaan kahdeksan (1,5 m / 7,5 m ). Ensisijoituksia voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti ja jatkosijoituksia vielä tämänkin jälkeen kuuden vuoden ajan. Maakunnat ovat olleet tyytymättömiä pääomarahaston toiminnan käyntiinlähtöön ja kritisoineet sitä, koska se on jäänyt niin etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa. Toimintaa on moitittu läpinäkyvyyden puutteesta ja valintakriteerit on koettu liian vaativiksi. Pääomarahasto ei ole myöskään lunastanut lupauksiaan rakennerahastorahoitteisena siinä, että se olisi mahdollistanut EU-rahoitteisena suuremman riskinoton. Kuntarahoituksen saaminen hankkeisiin on nykyisessä taloustilanteessa ollut ongelmallista ja vaatii erityisponnisteluja onnistuakseen. Erityisesti haasteellisten alueiden kunnat ovat menettäneet verotulojaan siinä määrin, että normaaliehtoinen kuntarahoitusosuus voi jopa estää korvaavia työpaikkoja luovien hankkeiden käynnistämisen. Tilannetta vielä pahensi valtion vastinrahoituksen leikkausten edellyttämä kuntarahoituksen lisävaatimus. Hakijoiden mielikuvat EU-hankkeiden byrokraattisuudesta ovat tiukassa. Hankkeet ovat keskittyneet muutamien suurimpien toteuttajien käsiin, joille on kertynyt tarvittavaa hallinnollista osaamista ja joiden talous kestää jälkirahoitteisuuden. Hankkeiden tuloksien sijasta huomio kiinnittyy vieläkin liian usein muodollisten rahoitusehtojen täyttämiseen. Uusien yleiskustannusmallien (flat rate, lump sum) käyttöönotto on tuonut ja tuo helpotusta hallinnointiin ja toivottavasti lisää myös pienempien hakijoiden kiinnostusta tarttua kehittämisrahoitukseen. Hallinnon yksinkertaistamistoimilta (flat rate, lump sum) on odotettu paljon. Uusi järjestelmä on otettu flat raten osalta jo laajasti käyttöön. Lump sumin käyttöönotto ei ole lähtenyt liikkeelle vastaavasti. Syynä on osittain rahoittajien varovaisuus, sopivien hankkeiden puute ja pienten toimijoiden jo aikaisemmin tapahtunut vetäytyminen hanketoiminnasta. Mallista tulisi kuitenkin saada kokemuksia nyt, jotta niitä osataan hyödyntää seuraavalle ohjelmakaudelle siirryttäessä. Tulevaisuudessa hallintoa suunnattaneen teknisistä yksityiskohdista tulosten arviointiin; keskipisteenä olisivat hankkeiden vaikutusten dynamiikka, vaikuttavuus ja saavutetut tulokset. Sulkemisen näkökulmasta flat rate mallin odotetaan nopeuttavan maksatuksia, mutta samalla siihen liittyy riskejä. Hankkeen valmistelu- ja käynnistysvaiheen informaatiolla ja opastamisella on suuri merkitys hankkeen loppuvaiheeseen ja maksatuksiin. Hanketoimijoilla on aikaisempien hankkeiden kuluessa vakiintuneita käytäntöjä, eikä niiden vaikutuksia hankkeen päätösvaiheeseen osata aina ennakoida. Flat rate hankkeissa voi tulla eteen ongelmia hankerahoituksen täysimääräisen hyödyntämisen kanssa, koska rahojen siirtäminen jälkeenpäin muilta kustannuspaikoilta henkilökustannuksiin on käytännössä mahdotonta. Tämä tilanne tulee usein esille, kun hankkeen toteuttamiselle haetaan jatkoaikaa. Tarkastusviranomaisen järjestelmätarkastusten havainnot Joulukuussa 2012 valmistui tarkastusviranomaisen opetus- ja kulttuuriministeriöön ja ympäristöministeriöön tekemien järjestelmätarkastusten raportit. Ministeriöillä on käytettävissään vain teknistä tukea. Molempien tarkastusten johtopäätös hallintojärjestelmän luotettavuudesta oli 3 eli hallintojärjestelmä toimii osittain; merkittäviä muutostarpeita. Ministeriöissä havaitut puutteet liittyivät tarkastusten mukaan siihen, että omien teknisen tuen hankkeiden menoja ei ole valvottu riittävällä tarkkuudella ja dokumentoidusti sekä siihen, että rakennerahastohallinnon tehtäviä ei riittävästi ollut eriytetty eri henkilöille. Tarkastuksissa ei kuitenkaan havaittu, että ministeriöiden saama tuki olisi käytetty virheellisesti. Tarkastuksia koskevat korjaavat toimenpiteet käynnistyivät hallintoviranomaisen ja ministeriöiden toimesta vuonna 2013.

109 RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1 Sitoumukset ja maksatukset EAKR+valtio -rahoitusta on mennessä sitoutunut yhteensä 253,3 m. Julkista rahoitusta on sitoutunut mennessä yhteensä 329,7 m, josta kuntarahaa ja muuta julkista rahoitusta on 76,4 m. Julkisesta kehyksestä on sidottu 82,7 %. Sitoutuneen kuntarahan (sis. muun kansallisen julkinen) osuus julkisesta rahoituksesta oli 23,2 %. Ohjelman kokonaissidonnat ovat yhteensä 653,4, josta yksityistä rahoitusta on 49,5 %. Yksityisen rahoituksen korkea osuus johtuu tuen muodostumisesta suurelta osin yritystukien kautta, missä tukiprosentti on kovin alhainen. Rahoituksen piiriin on hyväksytty hanketta, joista valtaosa kpl on toimintalinjan 1 hankkeita (TL 1; Yritystoiminnan edistäminen) ja näistä oli Finnvera Oyj:n hankkeita. Sidonnat jakautuivat toimintalinjoittain alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 43: Sitoutunut rahoitus vuosina Sidonnat , sisältää Finnveran tiedot Maksatukset aloitettiin yritystukien osalta jo , mutta muiden hankkeiden osalta maksatuksiin päästiin vasta kesän 2008 jälkeen. Vuoden 2012 loppuun mennessä oli maksettu 161,6 m (EAKR+v) ja 45,6 m kuntarahoitusta (+muu julkinen). Julkisen rahoituksen maksatusaste oli 52,0 % ohjelman julkisesta kehyksestä. Maksatusten määrä on kasvanut vuonna 2012, kun vuosien % ennakkokehysten myöntövaltuudet ovat tulleet maksatusvaiheeseen. Luonnollisen projektisyklin lisäksi maksatuksia lisäävät flat rate hankkeet, joiden maksatusvaihe on päätösten hyvän valmistelun jälkeen helpompaa. Taulukko 44: Länsi-Suomen EAKR ohjelman maksatukset mennessä Sidottu julkisesta kehyksestä Kunta+ muu julk./ julkinen yhteensä Joista Finnveran hankkeet (kpl) Ohjelma TL Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. Hankkeita yht. (kpl) LS ,0 % 5,9 % ,4 % 29,5 % ,5 % 44,3 % ,2 % 37,7 % ,5 % 0,0 % 40 LS Yhteensä ,7 % 23,2 % Maksettu julkisesta Kunta+ muu/ julkinen Julkinen Hankkeita kehys Muu Julkinen Kaikki Ohjelma TL EAKR+valtio Kunta julkinen Yksityinen rahoitus yht. yhteensä kehyksestä yht. (kpl) LS ,1 % 7,4 % ,3 % 29,4 % ,0 % 42,7 % ,4 % 32,6 % ,4 % 0,0 % 37 LS Yhteensä ,0 % 22,0 % Maksatukset , ml. Finnvera

110 109 Taulukko 45: Länsi-Suomen EAKR ohjelman maksatuspyynnöt hallintoviranomaiselle ja Komissiolta saadut maksut toimintalinjoittain mennessä Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus¹ Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elimen maksamat menot 2 Toimintalinja , , , ,47 Yhteensä , , , ,64 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , ,64 1 EAKR+valtio 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot ³ kohdistuvat maksut Maakuntien sidonta-asteen eroihin vaikuttavat haasteellisten rajausten lisäksi valtionapusäännöt ja kehysrakenne (mm. TL 4, Saa-Vii). Suhteessa pisimmällä ohjelman toteuttamisessa ollaan Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Kaikissa maakunnissa kuntarahan sidonnat sekä maksatukset ovat ylittäneet 20,7 % minimitason. Vuoden 2012 lopun kuntarahan perkuu TUKI2000-hankkeissa korjasi kuntarahan ja kansallisen vastinrahoituksen riittävyyttä ohjelman sulkemisvaihetta ajatellen. Taulukko 46: Sidotut ja maksetut tuet maakunnittain vuosina (ml. Finnvera Oyj) Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä³ Toimintalinja , , , ,05 Toimintalinja , , , ,76 Toimintalinja , , , ,52 Toimintalinja , , , ,85 Sidonnat EU+valtio Maksatukset EU+valtio m Hankkeita kpl Maksettu EU+valtio sidonnoista % Kunta+muu julk./julk.yht. Sidonnat Maksatukset MAAKUNTA % % Etelä-Pohjanmaa 32,123 17, ,9 % 23,1 % 24,0 % Keski-Suomi 73,132 47, ,5 % 24,1 % 23,3 % Pirkanmaa 51,151 30, ,9 % 27,4 % 22,2 % Pohjanmaa 16,305 9, ,3 % 27,3 % 27,3 % Satakunta 52,500 36, ,2 % 21,1 % 22,0 % Ylimaakunnalliset 3,360 1, ,5 % 21,5 % 28,4 % Rakennemuutosvaraukset 7,157 3, ,1 % 30,6 % 39,3 % Tekninen tuki 10,013 6, ,7 % 0,0 % 0,0 % Pääomarahasto 7,529 7, ,0 % 0,0 % 0,0 % LÄNSI-SUOMI 253, , ,8 % 23,2 % 22,0 % Rahoituksesta 93,6 % on tukea, jota ei makseta takaisin. Lainojen, korkotuen ja takausten osuus on 3,4 %. Riskipääoman osuus oli 3,6 %. Lainojen, korkotuen, takausten ja riskipääoman osalta on kyse Finnvera Oyj:n tuotteista.

111 110 Taulu 47: Rahoitusmuodot vuosina Rahoitusmuoto Sidottu EAKR+valtio Osuus 01 Tuki, jota ei makseta takaisin ,6 % 02 Tuki (laina, korkotuki, takaukset) ,5 % 03 Riskipääoma (sijoitus, riskipääomarahasto) ,0 % 04 Muut rahoitusmuodot 0 0,0 % Yhteensä ,0 % Yritysrahoituksesta pääosa 95 m kohdistuu toimintalinjalle 1 ja toimintalinjan 2 osuus on 18,7 % eli 22,1 m. Toimintalinjan 2 yritysrahoitusosuus on 94 prosenttisesti ei-yrityskohtaista mm. Tekes- ja toimintaympäristörahoitusta. Taulukko 48: TUKI2000 rahoituksen sitoutuminen tukimuodoittain toimintalinjoille vuosina Yritysrahoitus / Toimintalinja / Tukimuoto TL 1 % % % Yritysten kehittämisavustus % % % % Tekes % % Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus % % % % Energiatuki % % Finnvera % % Tukimuodot yhteensä % % % % TL 2 TL 4 Yhteensä EAKR + v % 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ja alueittain Rahoituksen jakautuminen menoluokkien mukaan Lissabonin strategian mukaisiin hankkeisiin rahoituksesta kohdistuu 80,6 % (tavoite 81,1 %). Suurin menoluokka on nro 9* " Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä" 17,4 % ja toiseksi suurin nro 3* " Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä...", johon kohdistui 16,7 % ohjelman Lissabonin strategian mukaisista sidonnoista vuosina Menoluokka nro 08* "Muu investointi yrityksiin" 14,1 % on kolmanneksi suurin. Muuten rahoitus jakautuu tasaisesti eri menoluokille paitsi, että menoluokat nro 74* "Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella" ja nro 75 Koulutusinfrastruktuuri erottuvat yhteenlasketulla osuudellaan 7,9 %. Tiivistetysti sanoen ohjelman painopiste on teknologian siirrossa, innovaatiossa ja osaamisen kehittämisessä.

112 111 Taulukko 49: Länsi-Suomen EAKR-ohjelman suurimmat menoluokat vuosina Nro Suurimmat menoluokat , ml Finnvera Menoluokan kuvaus Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja * yrittäjyys Koko ohjelman menoluokkataulukko on liitteenä 6. EU+valtio Osuus 9 art. 3 % *) Hankkeita kpl ,6 % * Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä ,4 % Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden 03* yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiedeja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken ,7 % * Muu investointi yrityksiin ,1 % * Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,7 % 73 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,3 % 67 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) ,5 % 125 TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja 02* tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset ,6 % 26 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 07* (innovatiiviset teknologiat, korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, nykyiset TTK-keskukset ja yritykset jne.) ,1 % * Tietoyhteiskunta ,8 % 71 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella ,3 % Koulutusinfrastruktuuri ,6 % 21 *) Yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat yhteensä ,6 % L-S EAKR sitoumukset yhteensä % 3623 Rahoituksen jakautuminen aluetyypin mukaan Suomen rakennerahastostrategiassa vuosille korostetaan kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvoinnin parantamista. Kilpailukyvyn kehittämisessä painotetaan osaamisen merkitystä. Tämä näkyy Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa sisällössä ja alue- sekä väestörakenteen kautta toiminnan ja sitä kautta rahoituksen keskittymisenä kaupunkialueille. Länsi-Suomen EAKR-rahoituksesta 58,5 % käytettiin kaupunkialueilla. Maaseutualueilla ja harvaan ja hyvin harvaan asutuilla alueilla käytettiin yli 36 % EU-rahasta.

113 112 Taulukko 50: EAKR-rahoituksen jakautuminen aluetyypin mukaan vuosina Jakautuminen aluetyypin Sidottu Sidottu Hankkeita mukaan , (EAKR+v) Osuus Julkista Osuus Osuus kpl ml. Finnvera % % % 00 Ei sovelleta ,1 % ,1 % 1 0,0 % 01 Kaupunkialueet ,5 % ,9 % ,7 % 03 Saaret ,5 % ,2 % ,5 % 04 Harvaan ja hyvin harvaan ,0 % ,6 % 295 8,1 % asutut alueet 05 Maaseutualueet ,0 % ,2 % ,5 % Tekn. tuki ,0 % ,0 % 40 1,1 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % 5.3 N + 2 säännön toteutuminen N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 säännön laskentatapaa tarkistettiin v siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovellettu vuoden 2007 osalta, mutta tulevien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2012 lopussa tuli olla maksettuna vuosien 2008, 2009 ja 2010 kehyksiä + kolmea kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Maksatukset toteutuivat kaikissa Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa vuoden 2012 aikana riittävän hyvin, jotta N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (207,1 milj. euroa) saavuttivat vuoden 2012 lopun N+2 minimivaateen (164,2 milj. euroa) 126 %:sesti. 5.4 Tekninen tuki Teknistä tukea käytetään toimiin, jotka liittyvät toimenpideohjelman valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen, valvontaan ja tarkastukseen sekä toimiin, joilla parannetaan rahaston täytäntöönpanoa koskevia valmiuksia sekä suuraluetasolla että maakunnissa. Teknisen tuen käytön keskeisenä tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. Teknistä tukea käytetään myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat ohjelman toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja täydentävyyden varmistamisesta Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä kalatalousrahaston tukitoimien kanssa. EAKR-ohjelman teknisen tuen käytöstä päättää vuosittain ohjelman seurantakomitea käyttösuunnitelman pohjalta. Aluetasolla käyttösuunnitelmat hyväksytään maakunnan yhteistyöryhmissä. Käyttösuunnitelmassa esitetään teknisen tuen käyttökohteet ja jako viranomaisittain. Keskushallintotasolla ohjelman toteutukseen osallistuvat ministeriöt laativat käyttösuunnitelmat tuen käyttökohteiden mukaisesti. Seurantakomitea hyväksyy teknisen tuen jaon ja yhteisen koko ohjelmaa koskevan käyttösuunnitelman.

114 113 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 12,750 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2012 on yhteensä euroa (EAKRvaltio). Esityksen mukaan vuoden 2012 teknisen tuen EAKR-varoista suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelma-alueen viranomaisten laatimien indikatiivisten käyttösuunnitelmien mukaan valtaosa teknisestä tuesta (n. 81,1 %) käytetään ohjelman toimeenpanoon ja hallinnointiin. Viestinnän osuus on 4,6 %, arvioinnin 1,4 % ja seurannan 13,0 %. Taulukko 51; Teknisen tuen 2012 indikatiivinen käyttösuunnitelman yhteenveto Koordinaatio Maakunnat Keskushall. Yhteensä Osuus Valmistelu ,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,1 % Seuranta ,0 % Tarkastus ,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,0 % Arviointi ja tutkimukset ,4 % Tiedotus ja viestintä ,6 % Menoluokka 86 yhteensä ,0 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % Maakuntien osuus jakautui ohjelmakoordinaatioon ja maakuntakohtaisiin osiin. Pääosa rahoituksesta kohdistui maakuntien liitoille 79,0 %, jotka vastaavat aluekehityksestä alueillaan; ohjelmakoordinaatiosta, maakuntien yhteistyöryhmien toiminnasta ja niiden valmistelusta, tiedotuksesta jne. Länsi-Suomen EAKR ohjelman koordinaatioprojektin (Keski-Suomen liitto) kautta on rahoitettu ohjelmakoordinaation lisäksi suuralueen yhteisiä viestintätoimia. Tiedotuksessa painopisteinä on ollut hankehakujen lisäksi suuralueteemoista ja ohjelman tuloksista tiedottaminen. Ohjelma-alueen yhteisen viestintä ja Internet-sivustojen kehittäminen ja ylläpito on toteutettu erillisen L-S EAKR viestintäprojektin kautta. Ohjelman koordinaatiotyöhön ei vuonna 2012 tarvinnut osoittaa erillistä rahoitusta. Maakuntien käyttösuunnitelmissa varaudutaan 29,7 henkilön palkkaukseen, joista EAKR:n teknisellä tuella toimii 19 henkilöä maakuntien liitoissa ja loput 10,7 henkilöä ELY:issä.

115 114 Taulukko 52: Teknisen tuen 2012 jakautuminen maakunnissa käyttösuunnitelman mukaan (EAKR+valtio) Koordinaatio Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanm. Pohjanmaa Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,9 % Seuranta 0 0,0 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,9 % Arviointi ja tutkimukset 0 0,0 % Tiedotus ja viestintä ,1 % Menoluokka 86 yhteensä ,1 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % Palkattava henkilöstö yht. (htv)1,0 6,5 8,0 7,0 3,8 3,4 29,7 -maakunnan liitto 1,0 3,0 6,0 4,0 3,0 2,0 19,0 -ELY-keskus 3,5 2,0 3,0 0,8 1,4 10,7 Seurantatietojen mukaan EAKR-rahaa on käytetty vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä Pääosa teknisestä tuesta on käytetty ohjelmaa toteuttavien henkilöiden palkkaukseen menoluokassa 85. Taulukko 53: Teknisen tuen jakautuminen maakunnissa toimijoittain (EAKR+valtio) Koordinaatio Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanm. Pohjanmaa Yhteensä Osuus Maakunnan liitto yht ,2 % - TEM:n hallinnonala ,0 % - OKM:n hallinnonala ,2 % - STM:n hallinnonala 0 0,0 % ELY-keskukset yht ,8 % -TEM:n hallinnonala ,9 % -YM:n hallinnonala ,9 % Yhteensä ,0 % 5.5 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Yhteisön lainsäädäntöä on noudatettu toimenpideohjelman toteutuksessa. Lainsäädännön soveltaminen on koettu haasteelliseksi seuraavien säännösten osalta: hankkeiden pysyvyys ja etenkin pysyvyyden seuranta, tuloja tuottavat hankkeet ja niiden seuranta sekä tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset. 5.6 Takaisinperinnät Asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisia toimien pysyvyyteen liittyviä huomattavia muutoksia tai niistä seuranneita takaisinperintöjä ei ohjelmassa ole ollut.

116 Suurhankkeet Yleisasetuksen 39 artiklan mukaisia suurhankkeita (kokonaisrahoituksen määrä ympäristöalalla vähintään 25 M ja muilla aloilla 50 M ) ei ole tehty Länsi-Suomessa mennessä. 5.8 Erityisrahoituksen seuranta Haasteellisten alueiden tukiosuus Ohjelma-asiakirjassa todetaan kansallisen sopimuksen mukaisesti, että 67 % rahoituksesta on kohdennettava haasteellisille alueille. Hankkeissa, jotka kohdentuvat haasteellisten alueiden kehittämiseen, voi toimijoita ja edunsaajia olla myös muilta kuin haasteellisilta alueilta. Alla olevan laskelman mukaan vuoteen 2012 mennessä sidotusta rahoituksesta 70,8 % on kohdistunut haasteellisille alueille. Vuoden 2011 alussa Seinäjoen seutukunta hyväksyttiin kokonaisuudessa haasteelliseksi. Länsi-Suomen EAKR ohjelmassa haasteellisten alueiden osuus on aikaisemmin ylitetty selvästi, mutta osuus on hivenen laskenut viime vuosina. Maakuntien kehittämisen painopisteet ovat siirtyneet aluekeskuksiin ja alueiden innovaatiorakenteiden ja osaamisen kehittämiseen. Toimintalinjakohtaisesti haasteellisten seutukuntien kehittämisen rahoitus jakautuu ohjelmatasolla alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 54: Laskelma haasteellisten alueiden osuudesta vuosien EAKR+valtio rahoituksesta ja hankkeista Sid. julk. yht. Sid. EAKR+valtio EU+v osuus Hankkeita Osuus Ohjelma TL Haast. Alueet Haasteelliset alueet Ohjelma yhteensä sidotuista Haast. alueet Ohj. yht. hankkeista LS ,3 % ,1 % ,6 % ,6 % ,3 % ,1 % ,5 % ,5 % ,0 % 40 0,0 % LS yhteensä ,8 % ,3 % Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa on haasteellisten lisäksi toisena alueellisena ulottuvuutena suurten kaupunkiseutujen osuus eli toimintalinja 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Haasteellisten alueiden ulkopuoliset nimetyt kaupunkiseudut saavat 5 % ohjelman rahoituksesta (ei Saa-Vii). Saarijärvi-Viitasaari, 35 /henkilö/vuosi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan rahoituksessa otetaan huomioon aiempaan tavoite 1-alueen asemaan perustuva korkeampi tukitaso. Saarijärven-Viitasaaren seudun lisäosuus 35 /henkilö/vuosi otetaan huomioon mm. omana kehysosuutena sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa laatimalla alueelle erillinen asiakirja rahoitussuunnitelmineen. Tätä seurataan EURA 2007 ja TUKI 2000 järjestelmissä.

117 116 Vuosien aikana sidottiin Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla EAKR+valtio -avustuksina yhteensä 21,8 M, joka oli 9,0 % Länsi-Suomen EAKR ohjelman sidonnoista. Tällä hetkellä sidonnat ovat siis hivenen jäljessä tavoitetasoa, joka on 10,607 %. Taulukko 55: Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan EAKR+valtio -rahoituksen sidontaosuus ohjelmasta vuosina Sid. julk. Sid. EAKR+valtio Hankkeita Ohjelma TL Saa-Vii Saa-Vii LS yht. Osuus Saa-Vii LS yht. Osuus LS ,6 % ,5 % ,0 % ,7 % ,6 % ,4 % ,0 % 48 0,0 % ,0 % 40 0,0 % LS Yhteensä ,6 % ,0 %

118 OHJELMAN TOIMEENPANO MAAKUNNISSA Maakuntien ohjelmatyön toimintaympäristö Länsi-Suomen alueella asuu yli 1,37 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,4 %) koko Suomen asukkaista ja väestömäärän kasvu on ohjelmakaudella ollut hivenen koko maan kehitystä hitaampaa. Maakuntien väestömäärät vaihtelevat välillä. Laman jatkuessa työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Länsi-Suomessa vuonna 2012 jälleen kasvuun. Väestön ikääntyy maakuntien reuna-alueilla ja uhkaa pitkällä tähtäimellä kuntien kykyä selviytyä velvoitteistaan ja niiden taloudellista kestävyyttä. Tämä merkitsee samalla työikäisen väestön merkittävää vähenemistä lähivuosina, joka samalla vaikeuttaa työvoiman saatavuutta. Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Kaupunkiseutujen vahvuuksina ovat ennen kaikkea perus- ja jalostusteollisuus, yrittäjäperinne ja hyvät yhteysverkot. Länsi-Suomelle tyypillisten investointitavaroiden vienti kärsi erityisesti luottolaman ja sitä seuranneen eurokriisin ja taantuman myötä. Taantumasta toipumista on tapahtunut erityisesti monipuolisimman elinkeinorakenteen omaavilla keskusalueilla. Suomen suhteellinen kilpailukyky on heikentynyt, mikä lisää epävarmuutta yritysten investointeihin ja hidastaa entisestään toipumista. Metsäteollisuuden rakennemuutos näkyi yksittäisillä paikkakunnilla Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla samoin kuin Nokia Oyj:n globaalit vaikeudet. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja paperiteollisuuden ja sen laiteviennin rakennemuutos heijastuvat vahvasti Keski-Suomeen. Satakunnan vientiherkät konepaja-, teknologia- ja meriteollisuus ovat monipuolisuudellaan hidastaneet taantuman vaikutuksia. Myös Pohjanmaalla elinkeinoelämän monipuolisuus ja vahva energiaklusteri ovat vaimentaneet taantumaa ja vauhdittaneet siitä toipumista. Etelä-Pohjanmaalle tärkeässä elintarviketeollisuudessa haasteina ovat kiristyvä kansainvälinen kilpailu, nopeasti muuttuvat kulutustottumukset ja raaka-aineen turvaaminen. Sen potentiaali on kuitenkin kohtuullisen vakaassa kotimaisessa kysynnässä. Vaikka yleiskuva on alavireinen, kasvun merkkejäkin on - erityisesti palvelualoilta. Toimintaympäristön muutos ja suhdanteet näkyvät maakuntien bkt-luvuissa joko kasvun pysähtymisenä tai jopa laskuna. Positiivisen poikkeuksen tässä muodostaa Pohjanmaa, jossa kasvua on jo havaittavissa. Taulukko 56a: B1GMH Bruttokansantuotteen kehitys Länsi-Suomessa ohjelmakaudella, markkinahintaan Länsi-Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Yhteensä Kansallisessa päätöksenteossa (TEM ) nyt myös Seinäjoen seutukunta määritelty haasteelliseksi alueeksi Satakunnan ja Keski-Suomen lisäksi, jonka jälkeen sen ulkopuolelle ohjelmatyössä jäävät vain Tampereen ja Vaasan suuret kaupunkiseudut ja Pietarsaaren seutukunta. Erityisen haasteellisen Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan tukitaso Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmassa on kansallisesti määritelty Pohjois-Suomen rahoitustasoa vastaavaksi. Maakuntien ohjelmatyön painotukset

119 118 Satakunnassa on paikattu korkeamman osaamisen puutteita ja elinkeinoelämää on monipuolistettu suuntaamalla yritysrahoitusta aloittaville ja kasvaville yrityksille. Pirkanmaalla yritystoimintaa on suunnattu uusille urille tai laajentumaan. Innovaatiotoimintaa ja alustoja kehittämällä tuetaan rakennemuutoksia, joista hyvinä esimerkkeinä ovat mm. BioMediTech- ja Uusi Tehdas hankekokonaisuudet. Keski-Suomessa kehitetään yrityslähtöisesti erityisesti uudistuvat koneet ja laitteet klusteria, joka muodostuu mm. metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä sekä ajoneuvoteollisuudesta. Etelä-Pohjanmaalla painotetaan yritysten kasvua ja kansainvälistämistä, elintarvikeklusterin kehittämistä sekä metalli- ja teknologiateollisuuden verkostoitumista. Satakunnan tavoin Etelä-Pohjanmaalla kehitetään Epanet-toimintaa ja omaa korkeakoulumallia, jossa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset muodostavat tiiviin yhteistyöverkoston ja oppimisympäristön. Länsi-Suomessa on vahvaa energia-alan kehittämistä. Sen kärkenä on Pohjanmaa, jossa kehittäminen on keskitytty energiateknologiaan ja teollisuuteen ja näitä tukevaan klusteriin. Myös Keski-Suomi on vahvaa bioenergian osaamista ja alan laitteiden valmistusta. Satakunnassa puolestaan on vahva ydinvoimalakeskittymä ja runsaasti tuulivoiman rakentamista ja laitevalmistusta. Maakuntien menoluokkien ensisijaiset aihealueet Satakunnassa menoluokista suurin oli 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 16,6 %, mutta lähes yhtä käytettyjä olivat menoluokat 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 15,2 % ja 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovaatiossa etenkin yliopistollisilla 14,4 %. Näissä näkyi Porin yliopistokeskuksen ja sen kehittämisen tärkeä rooli Satakunnan innovaatiotyössä. Etelä-Pohjanmaalla innovaatio- ja osaamisjärjestelmiin on myös investoitu runsaasti, mutta se on kohdistettu suoraviivaisemmin tuotekehitykseen. Pohjanmaan profiili on näin keskitetympi, jota kuvaavat myös kärkimenoluokkien selvä esillenousu; 03* Teknologian siirto ja 36,9 %, 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, 20,4 % ja 01* Tutkimuskeskusten TTK-t.oimet 13,8 % Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan kärkimenoluokkina vuorottelevat 08*, 03* ja 09*, mutta Keski- Suomessa korostuu 08* Muu investointi yrityksiin ; 08* 29,2 %, 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, 18,9 % ja 03* Teknologian siirto 9,6 %. Keski-Suomessa Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan erityisasema ja rahoitus mahdollistavat muita selvästi runsaamman yritysten kehittämisavustusten käytön. Pirkanmaalla esille nousee menoluokka 75 Koulutusinfrastruktuuri useiden oppimisympäristöhankkeiden kautta; 03* Teknologian siirto ja 22,2 %, 75 Koulutusinfrastruktuuri 17,1 % ja 08* Muu investointi yrityksiin 14 %. Pojanmaan niukka kehys ei mahdollista tiukkaa menoluokkakeskitystä, joten tasaisuus heijastelee maakunnan moninaisia tarpeita ja maltillisia hankekokoja; 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, 13,9 %, 03* Teknologian siirto ja 13,7 % ja 08* Muu investointi yrityksiin 10,2 %. Kritiikkiä Yleisenä kritiikkinä maakunnat ovat todenneet, että nykyisiä aluekehitystyön työvälineitä tulee kehittää joustavampaan ja laajakirjoisempaan suuntaan. Myös hallinnonalakohtainen reviirin ja resurssien vartiointi vie pohjaa tarvelähtöiseltä kehittämiseltä (ministeriöiden sektoriohjaus). Tehokkaan ohjauksen kannalta aluekehitykseen liittyviä ohjelmia on ollut Suomessa liikaa. Maakuntaohjelma alueellaan riittää. Kansalliset ohjelmat ja rahoitusvälineet tulisi saada nykyistä tiiviimmin yhteistyöhön. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen on luisunut osittain entisestään vähenevän EU-rahoituksen varaan, kun kansallista rahoitusta on ajettu alas julkisen talouden horjuessa. Yrityslähtöisen kehittämisen esteiksi koetaan ohjelmatyön toimintakulttuurin hallinto-

120 119 painotteisuus. Oppisopimuspaikkojen väheneminen ja toiminnan jäykkyydet koetaan erityisesti nuorten työllisyystilannetta heikentävinä. Kansallisen KOKO-ohjelman lakkauttaminen ja maakunnan kehittämisrahan dramaattinen leikkaus ovat vieneet resursseja paikalliselta kehittämistyöltä ja siirtäneet painetta EAKR-hanketoiminnalle. Kun samanaikaisesti leikattiin myös rakennerahastojen valtion vastinrahoitusta, alueellisten viranomaisten toimintaympäristö muuttui lyhyen ajan sisällä täysin toisenlaiseksi verrattuna ohjelmankauden alkuvaiheisiin. Maakunnat ovat olleet tyytymättömiä pääomarahaston toiminnan käyntiinlähtöön. Se on myös jäänyt etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa, sen toiminta on läpinäkymätöntä, valintakriteerit ovat liian vaativia ja se ei ole mahdollistanut EU-rahoitteisena suurempaa riskinottoa. Hankkeet ovat keskittyneet muutamien suurimpien toteuttajien käsiin, joille on kertynyt tarvittavaa hallinnollista osaamista ja joiden talous kestää jälkirahoitteisuuden. Hankkeiden tuloksien sijasta huomio kiinnittyy vieläkin liian usein muodollisten rahoitusehtojen täyttämiseen. Tulevaisuudessa hallintoa suunnattaneen teknisistä yksityiskohdista tulosten arviointiin; keskipisteenä olisivat hankkeiden vaikutusten dynamiikka, vaikuttavuus ja saavutetut tulokset. Maakuntien indikaattoritulosten vertailu Maakunnan indikaattoritulokset on esitetty maakuntaosassa aina toimintalinjakohtaisten sidontojen yhteydessä. Koska tulosindikaattoreille ei ole määritelty valmisteluvaiheessa maakuntakohtaisia tavoitearvoja, niin maakuntien onnistumisten tasoja ei voida vertailla keskenään. Toisaalta rakennerahastojen tavoitteina onkin aikaansaada rakenteellisia muutoksia, niin tulosta pitää arvioida ja peilata kunkin maakunnan ongelmien ja aikaansaatuihin tuloksiin nähden. Tässä parhaimmillaankin välillisesti tulosta kuvaavilla indikaattoreilla on mahdoton arvioida projektien toteutusaikojen jälkeisiä vaikutuksia ja kehityskulkuja. Lyhytvaikutteisten maakuntatulosten ja varojen käytön tehokkuuden vertailupohjaa haettiin kohdistamalla tulokset maakuntien sidontojen suhteessa koko ohjelman sidontoihin toimintalinjoittain. Ydinindikaattorit perustuvat hankkeiden tietojärjestelmiin kirjattuihin tuloksiin. Yrityshankkeet kirjataan ohjelmiin Tuki2000 järjestelmän loppuun maksetuista hankkeista. EURA2007 järjestelmään tuloksia päivitetään hankeraportoinnin kautta puolivuosittain. Tämä vertailu perustuu näihin ohjelman ydinindikaattoritavoitteiden, uusien työpaikka- ja uusien yritystavoitteiden, kohdentamiseen maakunnille niiden sitoumusten suhteessa koko ohjelman sidonnoista (ei tt ja rakennemuutostuki). Lisäksi tässä Finnvera Oyj:n tulokset on tässä maakuntavertailussa huomioitu osittain, puolikkaina, myös uusissa työpaikoissa, mikä ei vastaa virallista tulkintaa. Näihin EUosarahoitteisiin lainainstrumentteihin on kuitenkin käytetty, EU:n vaatimuksesta, ohjelmien varoja (yli 7 % TL 1:n sidonnoista) kehityksen vauhdittajina, joten niiden totaalinen poissulkeminen maakuntien keskinäisessä arvioinnissa vääristäisi vertailua ja kehityskuvaa. Tässä siis Finnveran suunnitteluvaiheen työpaikkojen määrät puolitetaan, jotta niiden määrää ei yliarvioida ja määrää vastaisi varmemmin toteutumaa. Uusien yritysten osalta laskelmassa on käytetty Finnveran virallisiksi hyväksyttyjä lukuja. Finnveran uudet yritykset otettiin tulokseen sellaisenaan ja uudet työpaikat puolikkaina (tässä yhteydessä). Näin mitaten parhaaksi työpaikkojen luojaksi osoittautui Pirkanmaa, mutta sen jäljessä olivat Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Erot olivat kuitenkin pieniä. Sen sijaan uusien yritysten luojana paras oli Keski-Suomi jäljessään Etelä- Pohjanmaa ja Satakunta. Keski-Suomen tulos oli uusien yritysten tavoitemäärään nähden niinkin hyvä kuin 91 %. Taulukosta 56b näkyy selvästi Finnveran vaikutus erityisesti uusien yritysten osalta ja Finnveran lainojen vähäisyys tai puuttuminen pudotti Pohjanmaata ja Pirkanmaata tässä mittauksessa. Tämä vertailu ei mitenkään mittaa maakuntien ohjelmatyön tehokkuutta, vaan se osoittaa niiden vertailun vaikeuden, jopa mahdottomuuden, käytetyillä mittareilla.

121 120 Ylimaakunnalliset hankkeet aiheuttavat myös pientä virhettä (ylöspäin) lähinnä Satakunnan tuloksessa, koska valtaosaa niistä hallinnoitiin Satakunnassa. Myös rakennemuutosvarauksen kohdennukset ja tulokset (tp 30 ja yr 6) häiritsevät vertailutuloksia. Vertailussa ei ole voitu hyödyntää t&k-työpaikkoja, koska niiden maakuntajakauma puuttui. Finnveralla t&k-työpaikkoja eivät tilastoitu erikseen lainkaan. Taulukko 56b: Maakuntien ohjelmatilannetta kuvaavia määrälukuja sekä vertailua muihin EAKR-ohjelmiin vuoden 2012 lopun tilanteessa. Tulostavoitteet Sidonnat Työpaikkatavoitteet Toteutuneet työpaikat Yritystavoitteet ja toteuma kohdennettu maakuntien sidontojen suhteessa ohjelman sidontoihin 1) , ml. Finnvera Sidontojen suhteessa sidonnoista 1) EU ja valtio Osuus kpl % Ilman Finnveraa A kpl % tavoitteesta B 0,5xTPt kpl Plus Finnveran TP:t X 0,5 A+B A+B % tavoitteesta Sidontojen suhteessa 1) Satakunta ,7 % ,8 % ,6 % ,4 % Pirkanmaa ,6 % ,3 % ,5 % ,4 % Keski-Suomi ,0 % ,5 % ,7 % ,0 % Etelä-Pohjanmaa ,4 % ,1 % ,8 % ,1 % Pohjanmaa ,0 % ,3 % ,0 % ,4 % Osuus kpl kpl Toteuma % tavoitteesta Ylimaakunnallinen ,3 % ,2 % ,3 % Pääomarahasto ,0 % 9 9 Rakennemuutosvaraus ,0 % 0 Tekninen tuki ,0 % 0 LS Yhteensä ,0 % ,1 % 48,7 % ,8 % Maakunnat ja niiden muut seurantatiedot Seuraavassa käydään läpi Länsi-Suomen yksittäisten maakuntien strategioita, erityisteemallisia painotuksia, ohjelmatyön aikaisempia tuloksia ja vuoden 2012 hanketyötä. Maakuntakohtaisuudella on haluttu korostaa maakuntien keskeistä roolia Suomen aluekehitysjärjestelmässä ja ohjelmatyössä. Siinä tuloksia on hieman vertailtu myös eri ohjelma-alueiden kesken. Julkisella rahalla mitattuna maksatusvauhti on ollut nopeinta Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Pirkanmaa ja Satakunta ovat olleet kunta- ja muun julkisen rahoituksensa maksatuksissa hivenen muita jäljessä. Lissabonin prosentin ylittävät kaikki maakunnat reilusti paitsi Pirkanmaa, jonka prosentti laski 71,5 %:iin ( ,7 %). Kokonaisuutena Länsi-Suomen EAKR-ohjelma on tiiviisti muun Suomen ohjelmien vauhdissa. Kuntarahoituksen osuus maksetusta julkisesta tuesta on 22,0 % eli tavoitetason yläpuolella ja näyttää, siltä, että valtion kansallisten leikkausten muodostama aukko pystytään korvaamaan kuntarahoituksella. Lissabon-% laski hivenen ohjelman tavoitteen 81,1 % alapuolelle, mihin vaikuttivat yritysrahoituksen kysynnän lasku ja huomion siirtyminen kuntarahoitukseen valtion leikkausten korvaamiseksi. Hankemäärien heitot maakunnissa heijastavat Finnveran ja yleensäkin pienten yritystukihankkeiden suhteellisia lukumääriä. Pirkanmaa ei ole käyttänyt lainkaan Finnveran korkotukilainoja ja Pohjanmaakin vain pienessä määrässä. Korkotukilainojen ja yritystukien runsaus näkyy toisaalta yksittäisiin hankkeisiin sidotun julkisen rahoituksen pienuudessa niitä runsaimmin käyttäneissä maakunnissa mm. Keski-Suomessa. Keski-Suomen korkea maksuosuus sidotusta julkisesta rahoituksesta selittyy suhteessa runsaammasta rahoituksen käytöstä toimintalinjassa 1, joka eteni nopeasti ohjelmakauden alussa. Satakunta on käyttänyt paljon toimintalinjan 2 rahoitusta, jossa kehittämiskuviot ovat vakiintuneet ja julkisen rahoituksen osuus voi olla suhteessa korkeampi.

122 121 Taulukko 56c: Maakuntien ohjelmatilannetta kuvaavia määrälukuja sekä vertailua muihin EAKR-ohjelmiin vuoden 2012 lopun tilanteessa ml. Finnvera Hankkeita, kpl Sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Sidottu julk./hanke (milj. euroa) Maksettu julkinen rahoitus, milj. euroa Maksettu sidotusta julkisesta Kunta+muun julkisen rah. osuus julk. maksatuksista Lissabon-% 2012 (2011) Etelä-Pohjanmaa ,7 0,083 23,2 55,6 % 24,0 % 86,8 % 84,7 % Keski-Suomi ,3 0,055 62,5 64,8 % 23,3 % 90,0 % 92,0 % Pirkanmaa ,5 0,183 39,4 55,9 % 22,2 % 71,5 % 74,7 % Pohjanmaa ,4 0,133 12,4 55,2 % 27,3 % 76,9 % 78,5 % Satakunta ,6 0,095 47,2 70,9 % 22,0 % 85,7 % 86,0 % Ylimaakunnallinen 12 4,3 0,357 2,5 57,5 % 28,4 % 100,0 % 100,0 % Joustovaraus 61 10,3 0,169 5,8 56,1 % 39,3 % 76,2 % 75,5 % Muu (tt+pos) 41 17,5 0,428 14,2 81,0 % 0,0 % 42,9 % 48,0 % L-S yhteensä ,7 0, ,2 62,8 % 22,0 % 80,6 % 82,0 % E-S yhteensä ,7 0, ,8 56,5 % 25,1 % 75,7 % 76,1 % I-S yhteensä ,5 0, ,0 64,7 % 13,2 % 80,8 % 82,1 % P-S yhteensä ,6 0, ,0 69,2 % 24,0 % 76,3 % 75,0 % Talous ja työttömyys huolestuttavat ja näkyvät hivenen eri voimakkuudella maakuntien työllisyysluvuissa. Etelä-Pohjanmaa ja erityisesti Pohjanmaa ovat selviytyneet muita pienemmällä työttömyydellä myös eurolaman jatkuessa. Keski-Suomessa työttömyysaste oli kolme prosenttiyksikköä Länsi-Suomen työttömyysastetta korkeampi 14,6 %. Maakunnista korkein tukityöllistettyjen osuus työttömistä oli Keski-Suomessa 13 %. Taulukko 57: Maakuntien työllisyystilannetta kuvaavia määrälukuja vuoden 2012 lopun tilanteessa Maakunta Työ- Tyött. osuus Työttömät Alle 25-v. Pitkäaik.- Työllisvoima Työttömät työvoimasta, % naiset työttömät työttömät tettynä Satakunta , Pirkanmaa , Keski-Suomi , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , L-S EAKR , Koko maa , Uusimaa , Maakunnat ovat sitoneet hyvin käytettävissä olevat myöntövaltuutensa. Sidonta-asteen erot aiheutuvat pääosin yritysrahoituksen tämän hetken kysynnän heikkoudesta tai tulevista varauksista.

123 122 Taulukko 58: Maakuntien mennessä käytettävissä olevat EAKR + valtio - kehykset ja niiden sidonnat prosentteina (ei sis. tekn. tukea, joustovarauksia, ylimaakunnallisia, pääomarahastosijoituksia eikä maakuntien vuoden 2013 MYAK-kehystä). 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 34,3 93,6% 83,5 87,6% 60,6 84,4% L-S EAKR Maakunnat * Kehykset ja sidottuna EU+v m * Sidottu EU+v % kehyksestä 19,9 82,0% 55,8 94,1% Kehys EU+Valtio Sidonnat m Sidottu EU+v yht % Keski-Suomen kehyksestä vajaat 48 % on ohjelmoitu toimintalinjalle 1, kun muilla maakunnilla toimintalinjan 1 osuus vaihtelee 22,2 % - 35,5 % välillä ja oli Länsi-Suomessa keskimäärin 35,5 %. Tämä, strategian yrityslähtöisyys ja Saarijärvi-Viitasaari seutukunnan harvan asutuksen lisät selittävät Keski-Suomen runsaan ja monipuolisen yritysrahoituksen käytön. Pohjanmaalla EU-osarahoitteisen yritystuen käyttöä rajoittaa käytettävissä olevan rahoituskehyksen pienuus. Toimintalinjan 1 yritysrahoitus kattaa yli 80,6 % yritystuista ja loput vajaa 19,4 % käytetään toimintalinjoilla 2 ja 4 Tekesin tukiin ja yritysten toimintaympäristötukiin. Yritysten kehittämisavustus on ylivoimaisesti suurin tukimuoto ja siihen käytettiin 86 % toimintalinjan 1 ja 70,6 % kaikista yritystuista. 7 % käytetään Finnvera Oyj lainatuotteisiin. Maakuntien yritysrahoituksessa käyttämät tukimuodot vaihtelevat hivenen. Toimintalinjalla 1 Pirkanmaa ja Pohjanmaa käyttävät lähinnä vain yritysten kehittämisavustusta. Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta ovat myöntäneet toimintalinjassa 1 runsaasti yritysten kehittämisavustuksia sekä lisäksi Finnveran tukia. Satakunta käyttää toimintaympäristön kehittämistukea sekä toimintalinjassa 1 ja 2. Toimintalinjoilla 2 ja 4 Pirkanmaa on käyttänyt eniten yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, mutta Pohjanmaa panostanut runsaammin Tekestukiin. Pirkanmaa ja Pohjanmaa eivät ole käyttäneet energiatukia, eikä Pirkanmaa ole käyttänyt myöskään Finnvera Oyj:n lainatukea. Syynä näihin ovat olleet rahoituskehyksen riittämättömyys tai paikallisen normaalirahoituksen hyvä tarjonta.

124 123 Taulukko 59: Maakuntien yritysrahoituksen määrät ja osuudet tukimuodoittain vuosina YHTEENSÄ MAAKUNNAT / Etelä-Pohjanmaa EAKR + v Keski-Suomi EAKR + v Pirkanmaa EAKR + v Pohjanmaa EAKR + v Satakunta EAKR + v Yhteensä EAKR + v Tukimuoto % % % % % % Yritysten kehittämisavustus ,0 % ,9 % ,9 % ,0 % ,7 % ,6 % Tekes ,8 % ,2 % ,6 % ,6 % ,6 % Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus ,6 % ,2 % ,1 % ,9 % ,0 % ,0 % Energiatuki ,9 % ,3 % ,7 % Finnvera ,6 % ,8 % ,4 % ,4 % ,0 % Ylimaakunnallinen ,6 % ,1 % Tukimuodot yhteensä % % % % % % Toimintalinjoilla 2 ja 4 yritysrahoitusta on käytetty painottaen Tekes- ja yritysten toimintaympäristörahoitusta. Niiden määrät toimintalinjaan 1 nähden ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Taulukko 60: Maakuntien yritysrahoituksen määrät ja osuudet myöntöperusteittain vuosina Länsi-Suomen EAKR ohjelma Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Avustus Avustus Avustus Avustus Avustus * Yritysrahoitus / Myöntöperuste (eakr+valtio) Osuus (eakr+valtio) Osuus (eakr+valtio) Osuus (eakr+valtio) Osuus (eakr+valtio) Osuus * Maakunan kolme suurinta lihavoituina % % % % % Maakunta yhteensä % % % % % Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen ,5 % ,3 % ,3 % ,1 % ,3 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ,3 % 0,0 % ,9 % ,2 % 0,0 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta ,6 % ,9 % ,6 % ,0 % ,2 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta ,6 % ,7 % ,4 % ,3 % 0,0 % Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto ,0 % ,7 % ,7 % ,9 % ,1 % Uuden yritystoiminnan syntyminen ,0 % ,5 % ,1 % ,8 % ,0 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj ,4 % 0,0 % ,8 % ,4 % ,4 % Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto ,1 % ,9 % ,2 % ,2 % ,0 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta ,0 % ,0 % 0,0 % ,1 % 0,0 % Ylimaakunnallinen ,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kielteinen 0,0 % 0,0 % ,0 % 0,0 % 0,0 % Myöntöperusteena Länsi-Suomessa oli Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto 42,7 %:ssa, mikä oli ykkösperuste myös Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pirkanmaalla ykkösperusteeksi nousi Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen, joka koko suuralueella oli kakkosena 23 prosentillaan. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto, joka oli koko alueen kolmonen 13,1 %:lla, nousi puolestaan Etelä-Pohjanmaan ykköseksi.

125 Satakunta Satakunta on kokonaan nk. haasteellista aluetta. Satakunnan vahvuuksia ovat monipuolinen ja erikoistunut teollisuus kuten meriteollisuus, värimetallit, magneettiteknologia, hanat, prosessiteknologia, elintarviketeollisuus, kemiallinen metsäteollisuus sekä energiaosaaminen, logistiikka, hyvinvointiala ja tapahtumamatkailu. Yhteistyö eri toimijoiden välillä maakunnassa on tiivistä ja toimivaa. Satakunnassa on paljon merkittäviä teollisuusyrityksiä ulkomaisessa omistuksessa, mutta globalisaatioon liittyviltä haittavaikutuksilta esim. suhdannetaantumissa on Satakunnassa yleisesti ottaen vältytty. Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu työikäisen väestön merkittävä vähenemä lähivuosina, joka lisää osaltaan osaavan työvoiman saatavuusongelmia. Satakunnassa ollaan erityisesti huolissaan ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen vähentämistavoitteista ja oppisopimuspaikkojen vähenemiseen tähtäävistä suunnitelmista. Alueella on jo nyt insinööripulaa ja tilanne tulee vaikeutumaan, kun aloituspaikkoja joudutaan vähentämään. Esim. tietotekniikan alalla on näkyvissä kasvua, jota osaavan työvoiman saatavuus saattaa rajoittaa. Oppisopimuspaikkojen väheneminen vaikeuttaa erityisesti nuorten työllisyystilannetta entisestään. Eurokriisin ja heikon taloudellisen tilanteen vaikutukset näkyvät vientiherkillä aloilla varsinkin konepajateollisuudessa ja teknologiateollisuudessa Satakunnassa, joskin Satakunnan reaktiot ovat yleensä tulleet muuhun maahan nähden pienellä viiveellä johtuen monipuolisesta tuotantorakenteesta. Toisaalta heikko euro auttaa myös niitä vientiyrityksiä, joilla kauppa käy. Teollisuuden näkymät ovat edelleen kohtuulliset ja tilauskanta on osaltaan hyvä. Kaupan ja palvelualan yritysten odotuksissa talouden epävarmuus ei vielä ole sanottavammin näkynyt ja kaupan investointeja on runsaastikin liikkeellä. Suurilla käynnistyneillä tai käynnistymässä olevilla hankkeilla on positiivinen vaikutus alueen tunnelman suhteen. Työllisyystilanne oli hyvä vielä keväällä 2012, mutta kääntyi huonompaan suuntaan kesän jälkeen. Vuoden loppupuolella työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin. Yt-neuvotteluja käytiin vuonna 2012 yli kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Irtisanottuja on yli 600, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurimmat yksittäiset irtisanomiset ovat koskeneet hanateollisuutta, kuitukankaita, pakkausalaa sekä kemian teollisuutta. Avoimia työpaikkojen määrä on vuonna 2012 ollut hieman alempi kuin vuotta aikaisemmin. Työpaikkoja avautuu eniten kaupan alalla, teollisuudessa ja palveluissa. Työvoiman saatavuusongelmia on eniten terveydenhoitoalalla. Jonkun verran pulaa on myös mm. insinööreistä, opettajista, sosiaalityöntekijöistä, kirjanpitäjistä, taloushallinnon suunnittelijoista sekä myyntiedustajista. Työvoimapulan uskotaan lisääntyvän nykyisestään. Ulkomaisen työvoiman käytön ennakoidaan lisääntyvän erityisesti valmistavan teollisuuden piirissä. Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edelleen. Yritysten tilauskannat ovat lyhentyneet ja lomautusvaroitukset ja yt-neuvottelut ovat lisääntyneet voimakkaasti. Irtisanottujen määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden takaisesta. Yrityksiä perustettiin viime vuonna hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosina perustettiin noin uutta yritystä vuodessa. Vuonna 2012 perustettiin noin 1000 yritystä. Alueen työllisyyden kannalta tärkeän meriteollisuuden tilanne on kahtiajakautunut. Porin Mäntyluodossa tilanne on hyvä, sen sijaan Rauman telakalla on lomautuksia. Satakunnassa on paljon merkittäviä teollisuusyrityksiä ulkomaisessa omistuksessa, mutta globalisaatioon liittyviltä haittavaikutuksilta esim. suhdannetaantumissa on Satakunnassa yleisesti ottaen vältytty. Porissa meriteollisuudella on tilauksia hyvin. Rauman telakan tilanne on epävarma. Tilauskirjassa on vain rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva, joka valmistuu vuoden lopulla. Sen sijaan propulsiolaiteteollisuudella menee hyvin.

126 125 Energiasektoriin liittyy positiivisia odotuksia lähivuosina. Olkiluodon 4. ydinvoimalan työllistävä vaikutus on alkanut jo näkyä mm. TVOn suorina rekrytointeina liittyen uuden voimalahankkeen valmisteluun. Merkittäviä odotuksia liittyy myös tuulivoiman lisärakentamiseen. Useita tuulipuistoja on jo nyt vireillä. Tuulivoimarakentaminen luo mahdollisuuksia ja työllisyyttä alan rakenteita tekevälle teollisuudelle sekä asennus- ja huoltosektorille koko Satakunnassa. Strategia ja toteutunut linjaus Vuonna 2010 valmistui Satakunnan maakuntaohjelma : osaava, saavutettava, energinen ja hyvinvoiva Satakunta. Maakuntaohjelmasta saatiin tehtyä tiivis paketti, jossa korostuu entistä enemmän toimenpiteiden yhteensovittaminen ja yhteistyön tarve yli hallinnonala- ja maantieteellisten rajojen. Vuonna 2010 tarkistettiin myös Lounais-Suomen ympäristöohjelma Myös ympäristöohjelmaa saatiin tiivistettyä toimenpiteiden ja vastuutahojen osalta. Satakunnan osalta toimintalinja 2 on edelleen valjastettu korkeamman osaamisen kehittämiseen maakunnan yhteistyöasiakirjan, maakuntaohjelman sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman linjausten mukaisesti. Vuonna 2009 loppupuolella syventynyt lamakausi ei tuntunut yhtä voimalliselta Satakunnassa kuin valtakunnassa keskimäärin. Yritysten varovaisuutta kehittämistoimintaa kohtaan oli kuitenkin havaittavissa Satakunnassakin. Yritysrahoitusta suunnataan aloittaville ja kasvaville yrityksille sisällöllisesti ohjelman strategiaa tukevaan toimintaan. Maaseudun mikroyritysten hankkeet pyritään ensisijaisesti rahoittamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Ympäristöhankkeilla tuetaan Lounais-Suomen ympäristöstrategian ja ohjelman toteuttamista Vuoden 2011 aikana havahduttiin tosissaan siihen, että Eurooppa ja varsinkin sen euroalue ovat vakavissa vaikeuksissa. Tästä syystä miltei jokaisessa maassa oli isoja paineita alentaa valtion menoja leikkaamalla. Suomessakin etsittiin kuumeisesti säästökohteita ja niinpä valtio, yksipuolisella ilmoituksella, esitti maakuntien yhteistyöryhmille valtio-osuuden leikkaamista loppuohjelmakauden varoista. Pelko varojen leikkaamisesta varjosti ohjelman toteuttamista vuodelle 2012 tultaessa. Asia konkretisoitui vuoden 2012 aikana. Samalla leikkaukset toivat mukanaan uuden ongelman. Valtiorahan leikkaus merkitsi sitä, että kuntarahaosuuksia piti kasvattaa, jotta kansallisen julkisen rahoituksen yhteissumma täyttyisi. Näin tapahtui myös muissa Länsi-Suomen maakunnissa.

127 126 Taulukko 61: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ Menoluokka EAKR+valtio Osuus Kpl Lissa- Sidottu Menoluokan ensisijainen aihealue maakunta bon-% Satakunta 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,2 % 23 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen ,2 % 51 pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna ,9 % 31 mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 06* Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja ,6 % 37 tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) 08* Muu investointi yrityksiin ,3 % 46 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden ,6 % 387 edistämiseksi pk-yrityksissä 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen ,0 % * Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja ,4 % 15 innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella Suurimmat menoluokat yht ,2 % 601 Rakennemuutosvaraus Yht ,0 % ,7 % Erityisteemat Vuoden 2010 teematoiminnan hankehaku kohdistui kansainvälisen vetovoimaisuuden lisäämiseen. Aiemmissa hauissa oli painotettu mm. kärkiklustereiden kehittämistä ja nyt haluttiin suunnata haku toisaalle. Ympäristöhankkeet ovat olleet vaikeasti istutettavissa em. teemoihin. Parhaiten energiahankkeet Kärkiklustereiden kehittäminen teeman osalta sekä matkailuun ja kulttuuriympäristöjen tai vesistöjen parantamiseen liittyvät hankkeet Kansainvälisen vetovoiman lisääminen teemassa. Em. hankkeita on toteutettu pääasiallisesti normaalilla ohjelmarahoituksella. Maakunnan oma teemallinen kehittäminen myötäili erinomaisesti Länsi-Suomen erityisteemoja. Satakunnan ELYkeskus on vuosina rahoittanut teemahankkeena 42 projektia, joihin on myönnetty tukea noin 7,3 milj. euroa. Teemahankkeisiin on Satakunnassa käytetty 28 % ELY-keskuksen koko ohjelmakaudella myöntämästä EUrahoituksesta. Eniten tukea on myönnetty jokapaikan tietotekniikan hankkeisiin. Myös Älykkäät koneet, energiateknologiat sekä innovaatio ja oppimisympäristöjen kehittäminen ovat olleet merkittäviä rahoitettavia teemoja. Vuoden 2012 aikana käynnistyi Green ICT Satakunnassa hanke, joka pureutuu konkreettisiin käytännön toimiin sellaisten ICT-teknologiapilottien avulla, joilla uskotaan saatavan paras kustannushyöty ja vaikuttavuus myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Tilaajat ja toimittajat yhdistävän hankkeen avulla edistetään pk-yrityksille suunnattujen uusien teknologiaratkaisujen syntymistä. Tavoitteena on: 1) Saada tehokkuutta ja kannattavuutta yritysten liiketoimintaan, 2) Saada uutta liiketoimintaa satakuntalaisille pk-yrityksille, 3) hankkia ennakointitietoa ja kokemuk-

128 127 sia vihreän ICT:n ratkaisuista ja 4) Hankkia pk-yrityksille referenssejä edistyksellisistä teknologiaratkaisujen toimittamisesta ja käyttöönotosta. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan 30 pk-yritykseen. (A561587). Uusista polttokennosovelluksista liiketoimintaa hankkeen tavoitteena on rakentaa liiketoimintamalli suurten polttokennojen valmistamiseksi Suomessa. Pääelementteinä ovat teollisuuden sivutuotteena syntyvän vedyn tehokas hyödyntäminen, uuden työkoneisiin ja/tai yhdistettyyn energian ja lämmön tuottamiseen soveltuvan polttokennoproton rakentaminen ja tähän tarvittavan laiteintegraation toteuttaminen siten, että tuotteen ympärille koottavaan alihankintaketjuun saadaan vahva edustus Satakunnasta ja Länsi-Suomen alueelta. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan ainakin 10 pk-yritykseeen (A ). Ideavalmenta-innovaatioympäristön kehittämishankkeessa tuotteistetaan satakuntalaisten palveluprosessi innovaatioaihioiden edistämiseen. Tavoitteena on soveltaa asiakaslähtöisiä, markkinakysyntään perustuvia menetelmiä aihioiden nopeassa kaupallistamisessa. Hankkeessa aktivoidaan ja tunnistetaan innovaatioaihioita ja etsitään näille soveltuvat jatkopolut. Lisäksi rakennetaan yrityksen osaamissijoittamisen verkosto Satakuntaan. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan 50 pk-yritykseen (A559777). Satakuntaliitossa oli vuonna 2011 käynnissä yhteensä neljä ylimaakunnallisella teemarahoituksella rahoitettua projektia. Kaksi toimintalinja 2:ssa ja niin ikään kaksi toimintalinja 3:ssa. Toimintalinjan 2:n rahoitus on sidottu käynnissä oleviin projekteihin ohjelmakauden loppuun asti. Vuoden 2012 aikana ei käynnistetty uusia ylimaakunnallisia teemarahoitushankkeita. Ohjelmatyön tuloksia Toimintalinjat 1 ja 2 olivat myöntövaltuuksilla mitattuina Satakunnan selkeästi suurimmat. Asia oli tietoinen valinta jo ohjelmavalmistelun aikana. Suurin tarve oli kuitenkin em. toimintalinjojen mukaisessa tuettavassa toiminnassa. Yliopistotasoinen koulutus olisi aivan jotain muuta ilman rakennerahastojen panostusta. Kulttuurihankkeiden tukemiseen sekä ympäristön parannukseen keskittyviin hankkeisiin jää vähemmän rahoitusta käytettäväksi mikä on tietenkin harmillista. Ympäristöhankkeilla toimintalinjoissa 2 ja 3 on edistetty Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Suurimpana kokonaisuutena vesienhoitoon ja vesistöjen tilan parantamiseen liittyvät hankkeet. Vuosina 2011 ja 2012 on rahoitettu Selkämeren kansallispuisto kokonaisuutta edistäviä hankkeita. Ympäristöohjelman mukaisuus on yksi arvioitavista valintakriteereistä. Ympäristöhankkeiden vaikuttavuus näkyy vasta pidemmällä aikajänteellä. Toisaalta osa rahoitetuista hankkeista on ollut pieniä ja paikallisia, joten vaikutuksetkin ovat sen mukaisia. Väestötappiokierteen pysähtymistä ja väestökehityksen kääntymistä vuonna 2011 lievään nousuun voidaan osaltaan selittää sillä, että mm. rakennerahastotoiminnassa on panostettu korkeamman osaamisen tukemiseen ja erityisesti Porin yliopistokeskuksen aseman vahvistamiseen. Taulukko 62: Satakunnan sidonnat Sidonnat Rahoituskehys / maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Hankkeita Kpl Satakunta Satakunta Yhteensä

129 128 Taulukko 63: Satakunnan maksatukset Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Rahoituskehys / maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. EU+v sidonnoista Sid. Maks. Satakunta ,7 % 10,2 % 12,8 % ,7 % 24,4 % 25,4 % ,9 % 32,1 % 28,9 % Satakunta Yhteensä ,2 % 21,1 % 22,0 % Taulukko 64: Satakunnan ydinindikaattoritulokset LS Ohjelma Maakunta / Viranomainen Satakunta Uudet työpaikat joista naisten Uusista työp. T&K-työp. joista naisten Uusia yrityksiä joista naisten Satakunnan ELY, yritystuet Satakuntaliitto Varsinais-Suomen ELY Finnvera (suunniteltu) Satakunta yhteensä pl. Finnvera Ml. Finnvera Vuoden 2012 ohjelmatyö ja sen tulokset TL 1: Yritystoiminnan edistäminen Yritystoiminnan edistämisen osalta vuosi 2012 oli hakemusten määrässä normaalia hiljaisempi talouden epävarmuuden vaikuttaessa yritysten aktiivisuuteen. Yritykset hakivat tukea sekä euromääräisesti että kappalemääräisesti edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2012 seudulliset elinkeinoyhtiöt ja muut julkiset toimijat käynnistivät useita pkyritysten toimintaympäristöä kehittäviä hankkeita, joiden toteutus jatkuu vuonna Vuonna 2012 rahoitettiin edellisvuoden tapaan merkittävä määrä toimintaympäristön kehittämishankkeita. EU-osarahoitteisella tuella Tekestutkimushankkeisiin ja toimintaympäristön kehittämishankkeisiin on erityisen suuri merkitys strategisesti, sillä kyseiset hankkeet vahvistavat Satakunnan osaamiskeskittymiä ja innovaatiorakenteita. TL 2: Innovaatioalustojen kehittämistyö Rahoituspäätöksiä tehtiin toimintalinjassa 2 vuonna 2012 yhteensä 12 kpl, joista 5 oli uusia projektipäätöksiä. Ylimaakunnallisia projektipäätöksiä ei tehty vuoden 2012 aikana. Rahoitus keskittyi edelleen yliopistotasoisen koulutuksen kehittämiseen. Oman ryhmänsä muodostivat lääninhallinnolta periytyneet projektit, joissa kehittämistoiminta painottui toisen asteen koulutuksen edistämiseen. Toimintalinja kaipaa surkeasti lisärahoitusta ohjelmakauden viimeisenä vuotena. Asiaa ei helpota yhtään keskushallinnon yksipuolinen päätös valtion rahan leikkaamisesta ohjelmakauden kahtena viimeisenä vuotena. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla kehyksen vaihto jonkun maakunnan kanssa TL 3.n ja TL 2.n välillä tai palautuneet/muuten käyttämättä jääneet varat muista maakunnista TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjassa 3 rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 8 kpl, joista uusia projektipäätöksiä yhteensä 3 kpl. Satakuntaliiton osalta ei ollut yhtä suurta huutavaa rahapulaa TL 2:een verrattuna. Projektit ovat keskittyneet mm. kulttuurituotannon tukemiseen ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen jne. Toimintalinjassa 3 rahoitettiin VARELYn osalta vuonna 2012 seitsemän uutta hanketta: Vesihuolto-osuuskuntien toiminnan kehittäminen, Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä, Yyterinniemi luontopalveluiden kehittäminen, Katto kuntoon Leineperin ruukin Här-

130 129 kätallissa, Katson maalaismaisemaa, Pooskerinlahden vesistön parantamisen ja kehittämisen suunnitteluhanke ja Ruokojärven vesistön kunnostaminen. Satakuntaliitolla on tarvetta toimintalinja 2:n lisärahoitukseen jos ja kun siirtoja tehdään. Kahden miljoonan euron lisärahoitus pystytään käyttämään vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusia työpaikkoja tähän asti myönnetyn tuen myötävaikutuksella arvioidaan syntyvän yli 740 kpl. Pääosa ELYkeskuksen rahoittamista hankkeista, noin 60 %, on ympäristömyönteisiä. Satakuntaliitossa käynnistettiin vielä joitakin projekteja, joiden toteutus ulottuu ohjelmakauden loppuun. Kaikki varat ml. maksatuksista säästyneet varat on sidottu käynnissä oleviin projekteihin tai vähintäänkin varattu strategisesti keskeisten toimintojen ylläpitämiseen siihen asti, kunnes uuden ohjelmakauden varat on käytettävissä. Vuoden 2012 loppupuolella ennakoitiin, että seuraavan ohjelmakauden aloitus mitä todennäköisimmin viivästyy. Edellä mainittu seikka vaikuttaa mm. siihen, että eräitä keskeisiä toimintoja, joita on tuettu rakennerahastovaroin pitää pystyä tukemaan kuluvan ohjelmakauden varoin hyvin pitkälle vuoden 2014 puolelle. Koska nykyiset ohjelmavarat on hyvin pitkälti sidottuja, eletään toivossa, että jostakin saadaan ohjelmarahoitusta paikkaamaan vuoden 2014 tarvetta. EU:n yleiset tavoitteet ja alueen toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Ohjelmatyö on luonut pysyvän yhteistyömallin alueelle, jota kuitenkin pitäisi aina säännöllisesti arvioida ja tarvittaessa kehittää kuten muitakin prosesseja. Hanketasolla yhteistyötä ja kumppanuutta on edistetty tiettyihin teemoihin liittyen, esim. Vesihuolto-osuuskuntien toiminnan kehittäminen ja Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Toimintaympäristön kilpailukykyisyyttä ja vetovoimaisuutta parannettiin mm. ympäristöhankkeilla kuten esim. Yyterinniemi luontopalveluiden kehittäminen. Tasa-arvokysymysten huomioimista hankevalmistelussa ja arvioinnissa tulisi parantaa osana hankkeiden vaikutusten arviointia. Tullee korostumaan entisestään tulevalla ohjelmakaudella. Kestävää kehitystä edistettiin välillisesti mm. VARELYn vuonna 2012 rahoittamilla hankkeilla kuten Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot, Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö, Ihmisten elinympäristöt ja terveys sekä Kulttuuriympäristöjen suojelu. Valintakriteerit Satakuntaliitossa käytetään EAKR toimenpideohjelman valintakriteereitä. Lisäksi maakunnan yhteistyöasiakirjassa on toimintalinjoittain määritelty painotuskriteereitä, joilla on keskeinen rooli hankkeita valittaessa. Lisäksi VA- RELYssä hankkeet arvioidaan lisäksi sekä ELYn omien kriteerien (= Hanke toteuttaa Lounais-Suomen ympäristöstrategiaa ja -ohjelmaa sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan painotuksia) pohjalta. Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? Satakuntaliiton osalta voidaan todeta, että kehittämisen painopisteet ovat oikean suuntaiset. EAKR toimenpideohjelmalla pystytään vastaamaan hyvin alueen tarpeisiin. Jos jotain voitaisiin suunnata tämän hetken arvion mukaan toisin, niin ehkä TL 2.n mukaisen kehittämistoiminnan rahoitusta voitaisiin ajatella lisättävän TL 3.n kustannuksella.

131 130 Aluekehitystyön työvälineet eivät aina ole riittävän joustavia ja kansallisia ja EU-osarahoitteisia välineitä tulisi ehdottomasti suunnitella ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä. Aluekehitykseen liittyviä ohjelmia on aivan liikaa. Yksi maakunnallinen ohjelma/strategia (esim. maakuntaohjelma) voisi olla riittävä. Tietojärjestelmän kehittämisessä tulisi huomioida tarpeet hankkeiden vaikuttavuuden ja tulosten paremmalle raportoinnille. Pääomarahastotoiminta Pääomasijoitustoiminta on jäänyt aika etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa. Ensinnäkin sijoitustoiminta lähti suhteellisen kivuliaasti alkuun ja toisekseen siitä on aika huonosti tiedotettu. 6.2 Pirkanmaa Vuoden 2012 alkupuoliskolla työttömyyden määrä ja rakennekehitys olivat positiivisempia kuin vuotta aiemmin, vaikka talouden kasvuvauhdin hidastuminen alkoikin näkyä lomautusten lisääntymisenä sekä työttömyyden keston kasvuna. Heinäkuun tilastoissa näkyi kuitenkin jo selvä käänne huonompaan. Lomautettuja oli yli 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja yli 2 vuotta työttömänä olleiden määrä nousi 15 %. Pirkanmaan teknologiateollisuuden koneet saatiin vuoden 2009 taantuman jälkeen uudelleen käyntiin seuraavana vuonna ja vuosi 2011 kiriteltiin suhteellisen tasaisesti kasvaen; ensimmäiselle vuosipuoliskolle kirjattiin 6,1 ja toiselle 5,9 prosentin kasvu. Myös vuoden 2012 tammi-maaliskuu oli hyvä: liikevaihto kasvoi 7,1 prosenttia kun koko maassa kirjattiin 2,1 prosentin lasku. Myös vienti kohosi lähes 8 prosenttia. Rivakka alkuvuosi 2011 ei auttanut siivittämään Pirkanmaan metsäteollisuutta kosmeettista 0,1 prosentin kasvua pidemmälle. Tammi-maaliskuun 10 prosentin nousu hiipui tasaisesti loppuvuodesta, ja loka-joulukuussa mentiin metsään jo lähes 9 prosentilla. Alkuvuodesta 2012 laskeva trendi jatkui 4,3 prosentilla. Vuonna 2010 oikeat talousrohdot löytäneen kemian alan liikevaihto jatkoi positiivista kehitystään myös vuoden 2011 aikana. Etenkin tammi-maaliskuu oli vahvan kasvun aikaa (29,3 prosenttia). Vaikka tahti jatkossa hieman hidastui, summautui vuoden kokonaiskasvuksi lähes 18 prosenttia. Myös vuoden 2012 tammi-maaliskuu oli vahva, sillä toimialan liikevaihto kasvoi vuodentakaisesta 7,6 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Pirkanmaan rakentaminen kääntyi uuteen nousuun ristiriitaisen edellisvuoden jälkeen. Vuoden 2011 aikana liikevaihto kohosi koviin lukuihin erityisesti vuoden loppupuoliskolla. Vuositasollakin yllettiin vahvaan nousuun ja samalla tiellä jatkettiin myös alkuvuodesta Oikeille urille edellisvuonna asettunut tukku- ja vähittäiskauppa jatkoi tasaista kasvuaan myös vuonna 2011, kun lisäystä mitattiin yli 8 prosenttia. Sama suunta jatkui vuoden 2012 tammi-maaliskuussa, yli 7 prosentin kasvun merkeissä. Tukkukaupassa vuoden kasvuksi summautui 9,8 prosenttia ja vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi yhteensä 6 prosenttia. Vuoden 2011 aikana Pirkanmaan elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi 6,7 prosenttia. Kasvu oli suhteellisen tasaista läpi vuoden: 6,9 prosenttia ensimmäisellä ja 6,5 prosenttia jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvu jatkui myös vuoden 2012 puolella ja tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Informaation ja viestinnän toimialoilla myös vuosi 2011 oli liikevaihdon kannalta erinomainen. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvua kertyi peräti 5,8 prosenttia ja koko vuoden saldoksi ynnäiltiin 4,9 prosentin lisäys. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana liikevaihto kasvoi tasan 3 prosenttia.

132 131 Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2011 Pirkanmaalle olivat yhteensä 86,6 milj. euroa. Yrityksille myönnettiin 39,3 milj. euroa (vähennystä vuoteen 2010 verrattuna 6,4 milj. euroa) ja tutkimusprojekteille 47,3 milj. euroa (vähennystä 7,2 milj. euroa). Valtioneuvosto nimesi Ylä-Pirkanmaan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Ylä-Pirkanmaalla oli vuonna 2012 käynnissä kaksi EAKR-rahoitteista ÄRM-hanketta (Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin KUMARA). Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt yritystukia ÄRM-ajanjaksona Ylä-Pirkanmaalle 38 kappaletta yhteissummaltaan 4,95 M. Hylättyjä hakemuksia samana ajankohtana oli yhteensä kahdeksan kappaletta, mikä on vähemmän (vajaa 1/5) kuin hylättyjä yritystukihakemuksia Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella keskimäärin (1/3). Yrityksen kehittämisavustuksia myönnetyistä oli 25, valmistelurahoitusta neljä, työllisyysperusteisia investointitukia viisi, energiatukia neljä. Keväästä 2011 lähtien Nokian uusista strategisista valinnoista (Microsoft-ekosysteemin rakentuminen) nopeasti edennyt ICT alan murros on välittömästi koskettanut Pirkanmaalla runsasta 2000 henkilöä. Vuoden aikana on syntynyt paljon toimintojen uudelleenjärjestelyjä, esim. Nokian Accenture yhteistyö, Intelin järjestelyt ja huomattavia uudelleenarviointeja alan muissa yrityksissä. Toimintojen kohteena olleista n henkilöstä YT-neuvottelujen kautta suoranaisessa irtisanomisuhkatilanteessa on ollut/on n. 800 henkilöä. Arvio perustuu n. 20 eri yrityksen antamiin YT -tiedonantoihin. Akuuteimmin merkittävä irtisanomisuhka on kohdistunut Nokia Siemens Networkin henkilöstöön, jota Pirkanmaalla on n henkilöä. Nokian Bridge -ohjelman kautta Nokiasta irtisanoutuneet eivät pääsääntöisesti ole TE toimistoon työnhakijoiksi kirjautuneina, mutta ovat aktiivisten toimenpiteiden piirissä. Strategia ja toteutunut linjaus Pirkanmaan kehittäminen pohjautui maakuntaohjelman yhteisesti sovittuihin painopisteisiin, jotka ovat: Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Rakennemuutoksen tarve koskee useita toimialoja ja niiden sisäisiä yritysverkostoja (ICT, perinteiset teollisuuden toimialat). Erityisesti ICT-alan murros ja toimijakentän muutokset ovat vaikuttaneet sekä kansallisiin että EUrahoitteisiin toimenpiteisiin. Totsu on eräs systemaattisen keskustelun paikka maakunnan resurssien kohdentamisessa. Vaikuttavuus ilmenee lähinnä maakunnan sisäistä yhteistyötä kokoavana/suuntaavana prosessina. Vaikuttavuus keskushallinnon suuntaan on olematonta. Myös neuvotteluprosessi ministeriöiden kanssa on teennäinen. On perusteltua esittää myös kysymys vuosittaisen totsuprosessin tarpeellisuudesta.

133 132 Taulukko 65: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ Menoluokka EAKR+valtio Osuus Kpl Lissa- Sidottu Menoluokan ensisijainen aihealue maakunta bon-% Pirkanmaa 02* TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja ,4 % 6 tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen ,2 % 97 pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,2 % 15 08* Muu investointi yrityksiin ,0 % 76 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden ,7 % 62 edistämiseksi pk-yrityksissä 22 Kansalliset tiet ,2 % 2 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen ,6 % Koulutusinfrastruktuuri ,1 % 16 Suurimmat menoluokat yht ,3 % 286 Pirkanmaa Yhteensä ,0 % ,5 % Erityisteemat Pirkanmaan teemallinen kehittäminen kulkee rinta rinnan Länsi-Suomen alueen erityisteemojen kanssa. Erityisiä ristiriitoja ei ole havaittavissa. ELY:lla on erityisrajaus yritystukien puolella: Tampereen kaupunkiseutu on rajattu investoinneista. Länsi-Suomea yhdistävät teemat ovat ajankohtaisia myös Pirkanmaalla. Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen ei ole valintakysymys vaan po. palveluiden tarjonnan edellytys. Rakennemuutoksen tuen tarve on vaikuttanut, myös ESR:n puolella. Ohjelmatyön tuloksia Määrällisesti eniten toimenpiteitä on suuntautunut Tampereen seutukuntaan ja vähiten entiseen Kaakkois- Pirkanmaan seutukuntaan. Kuitenkin väestöön suhteutettuna hankkeiden toimenpiteet ovat suuntautuneet erittäin tasaisesti maakunnan eri osiin. Hankkeita, joiden kohdealueeksi on määritelty koko maakunta, on ollut toiseksi eniten. Varauksiltaan ja maksatuksiltaan vauhdikkaimmin etenevät toimintalinjojen 1 ja 2 hankkeet. Erityisesti yritystukien kysyntä on selvästi vilkastunut. Yritystoiminnan tukeminen on paitsi kehittänyt olemassa olevaa toimintaa joko uusille urille tai laajentamalla sitä, myös auttanut esim. uusinvestoinneilla turvaamaan toimintaa ja säilyttämään työpaikkoja. Innovaatioalustojen, -toiminnan ja -organisaatioiden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa on ollut keskeistä toimintaa ja tukevat rakennemuutosta pitkäkestoisesti mm. BioMediTech- ja Uusi Tehdas hankekokonaisuudet. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen (ml. saavutettavuuden tukeminen, TL 3) edellyttäisi huomattavasti vahvempaa kansallista ja EU-rahoituksen yhteispanostusta.

134 133 Myös toimintalinjassa 4 hanketoiminta on aktivoitunut huomattavasti vuodesta 2010 alkaen ja nyt toimintalinjan kehys on käytännössä varattu. Toimintalinjassa 3 on ollut vaikeuksia käynnistää uusia hankkeita. Taulukko 66: Pirkanmaan sidonnat Rahoituskehys / Julkinen Hankkeita maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen yht. Kpl Pirkanmaa Pirkanmaa Yhteensä Taulukko 67: Pirkanmaan maksatukset Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Rahoituskehys / Julkinen EU+v maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen yht. sidonnoista Sid. Maks. Pirkanmaa ,5 % 4,2 % 5,8 % ,2 % 34,7 % 28,8 % ,2 % 42,6 % 39,2 % ,8 % 37,4 % 32,8 % Pirkanmaa Yhteensä ,9 % 27,4 % 22,2 % Taulukko 68: Pirkanmaan ydinindikaattoritulokset LS Ohjelma Maakunta / Viranomainen Pirkanmaa Uudet työpaikat joista naisten Uusista työp. T&K-työp. joista naisten Uusia yrityksiä joista naisten Pirkanmaan ELY Pirkanmaan ELY, yritystuet Pirkanmaan liitto Pirkanmaa yhteensä Vuoden 2012 ohjelmatyö ja sen tulokset TL 1: Yritystoiminnan edistäminen Vuoden 2012 aikana merkittäviä yritystukien painopisteitä ovat olleet tuotantoteknologian hankintaan liittyvät investointihankkeet, joilla mahdollistetaan yritysten kasvu ja tuottavuuden kehittyminen. Myös tuotteiden ja yrityksen omaa roolia arvoketjussa kehittävien hankkeiden määrä on huomattava. Kansainvälistymisvalmiuksia parantavien yritystukien kysyntä on ollut myönteistä. Kaikkiaan on tapahtunut myönteistä kehitystä; rakennemuutosta, uusia toimintatapoja tai laajenevien markkina-alueiden haltuunottoa tukevien investointien osalta, fokus kasvavissa yrityksissä. TL 2: Innovaatioalustojen kehittämistyö BioMediTech tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen (A31951). BioMediTech on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen biotieteiden ja lääketieteellisten teknologioiden alueella toimiva tutkimus- ja koulutusyksikkö. Tavoitteena on luoda Tampereelle maailman mittakaavassa ainutlaatuinen biotieteisiin ja niitä tukeviin teknologioihin keskittynyt tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, joka tuottaa huippututkimusta aloilla, joilla

135 134 odotetaan olevan merkittävää kansallista ja kansainvälistä potentiaalia. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä panostuksia BioMediTechin tutkimusinfrastruktuuriin. BioMediTechin kliinisten ja regulatoristen prosessien kehittäminen (A31963). Hankkeessa kehitetään bioalan ja erityisesti pitkälle kehitettyjen solu- ja kudosteknologia-alan kliinisten innovaatioiden kaupallistamisprosessia. Hankkeen tuloksena Tampereelle muodostuu pitkälle kehitettyjen lääkinnällisten innovaatioiden tuotteistamisen varhaiseen valmisteluun ja suunnitteluun, kliinisten kokeiden suunnitteluun sekä syntyneiden tuotteiden kaupallistamiseen erikoistunut toimintayksikkö. Yksikön on mahdollista palvella BioMediTechin tutkimusryhmien lisäksi myös muita suomalaisia bioalan tutkijoita, jotka tavoittelevat pitkälle kehitettyjen lääkinnällisten innovaatioidensa kaupallistamista. Toimintamallin kehittäminen teollisten palveluinnovaatioiden luomiseen ja innovaatio-osaamisen levittämiseen Pirkanmaalla (A32118). Esiselvityshanke, joka liittyy laajempaan palveluinnovaatioiden ja -innovaatio-osaamisen kehitysprojektikokonaisuuteen. Hankkeessa kehitetään toimintamalli teollisten palveluinnovaatioiden luomiseen ja innovaatio-osaamisen levittämiseen Pirkanmaalla. Malli perustuu Aachenin Service Science Innovation Labin toimintamalliin, johon TTY ja viisi yritystä kävivät alkuvuodesta 2012 tutustumassa. Innovation Lab toimii RWTH (Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule) Aachenin FIR (Institute for Industrial Management) -instituutin alaisuudessa rajapintana teollisten yritysten ja yliopiston välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan konepajateollisuuden teollisia palveluita tarjoavat yritykset mukaan lukien älykkäiden työkoneiden toimiala. TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Tuljamon tervahappoaltaiden kattaminen (A31844). Hankkeessa katettiin ongelmajätealtaat, jotta niiden suotovesi ympäristöön sekä muut lähiympäristölle aiheutuvat haitat minimoidaan. Alue sijaitsee kahden vesistön rajalla. Tämän lisäksi altaiden vaikutusalueella on asutusta, joiden talousvesikaivot suojataan po. toimenpiteellä. Pirkanmaan kuntakehityshanke (A31947). Hankkeen tavoitteena on tuoda tutkimukseen ja käytännön kokeiluihin perustuvia eväitä Pirkanmaan kunta- ja aluekehityksen tueksi. Tavoitteena on kohdentaa kuntarakenneuudistuksen asiat ja sille esitetyt tavoitteet sekä ajassa käytävä keskustelu konkreettisiin pirkanmaalaisiin olosuhteisiin ja maakunnan omiin tavoitteisiin ottaen huomioon myös maakunnan asukkaiden oikeuksiin kuuluva demokraattinen osallisuus. Samalla tarkastellaan maamme maakuntarakennetta pirkanmaalaisista lähtökohdista. TL 4: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen TARMO (A32256) Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaaksi. Hankkeessa tehdään lähiöissä kiinteistön omistajien, hoitajien ja asukkaiden yhteistyötä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa on myös yhteisöllisyyden, toiminnallisuuden ja viihtyisyyden tukemisen ulottuvuudet. Kolmenkulman energiatuotanto (A32243). Hanke on esiselvityshanke jossa selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilot-hankkeena kansallisesti merkittävä uusiutuvan energian tuotannon ja bioenergian jalostuksen modulaarinen tuotantoalue ja tuotantoon liittyvää cleantech-tyyppistä yritystoimintaa. Hankkeessa laadittavien selvitystöiden lisäksi tavoitteena on vahvistaa uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon lähtökohdista. Culture Tampere Region Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen (A32178). Hankkeessa kulttuuri- ja matkailualan toimijat saavat tukea kehittämis- ja tuotteistamistyöhönsä. Alan tapahtumissa kerätään tietoa, joka jalkautetaan toimijoille. Pirkanmaalaista kulttuurimatkailua tehdään tunnetuksi, toimijoille järjestetään erilaisia verkostoitumistilaisuuksia sekä kehittämisseminaareja. Hanketta rahoitetaan myös toimintalinjasta 3.

136 135 EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Yhteistyötä ja kumppanuutta edistettiin sekä hanketoimijoiden että rahoittajien välillä järjestämällä lukuisia yhteistilaisuuksia hankkeille ja hanketoiminnassa mukana oleville tahoille. Toimintaympäristön kilpailukykyisyyttä parannettiin kohdistamalla rahoitusta innovaatioalustoihin ja olemalla mukana ja edistämällä alueen yhteistä suunnittelua (elinkeinoyhtiöt, oppilaitokset, rahoittajat, kunnat). Eri ohjelmia sovitettiin yhteen ja koordinoitiin jatkuvassa yhteistyössä liiton ja ELYn rahoituksesta neuvottelevien ja toteuttavien tahojen välillä. Jo valmisteluvaiheessa hankkeet ohjataan oikealle rahoitusinstrumentille ja tästä näkökulmasta ohjelmien välinen keskustelu on saumatonta. Rahoittajien välinen hankeryhmä on poistanut hankkeiden päällekkäisyyksiä ja tehostanut yhteiskoordinaatiota. Näin myös hanketyön vaikuttavuuden ja kohdentamisen voidaan katsoa parantuneen. Kehitettävää tässä on erityisesti kansallisten ohjelmien ja maaseutuohjelman yhteensovittamisessa EAKR:n kanssa. Kestävää kehitystä edistettiin hankevalinnoilla ja lisäksi asia on kaikessa kehittämistyössä läpäisevänä ja horisontaalisena teemana: hanke ei todennäköisesti pääse edes käsittely-/ päätösasteelle, jos sen toiminta ei vastaa kestävän kehityksen periaatteita. Valintakriteerit MYR ei ole linjannut erillisiä hankevalintakriteereitä. Välttämättömät ja ohjaavat hankekriteerit ovat varsin kattava patteristo. Maakunnassa on viime aikoina painotettu erityisesti uutta luovia ja rakennemuutoksessa toimialoja tukevia tavoitteita. Liitolla on käytössä sisäisessä arvioinnissa käytettävä pisteytysjärjestelmä, joka on pohjana jatkovalmistelulle. Se täydentää ohjelmatason yhteisesti sovittuja kriteerejä. Maakunnassa EAKR-rahoituksen kohdentamista ohjaa myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa määritellyt vuosittaiset kehittämistoiminnan painopisteet. Hankevalintaa ohjaavista kriteereistä ovat etualalle nousseet erityisesti pitkävaikutteisesti vaikuttavat toimenpiteet (työllisyys ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen, uuden luomisen, kasvun ja osaamisen kehittämisen painotukset). Toimintalinjakohtaisia kriteereitä ei tarvita ja rahoituksen yleislinjaukset riittävät. Varsin hyvin eri alueilla sovellettavissa oleva yleinen tavoitekriteeristö lienee varsin toimiva myös tulevalla kaudella, joskin alueellinen liikkumavara erityisissä painotuksissa tarpeen (osaamisen ja yritystoiminnan vahvuudet, yritystoiminnan toimialoittaiset erityistarpeet jne.). Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? Ohjelman tavoitteisto on toimiva, mutta toimintalinjat ja hallinnonaloittaiset jaot ovat liian määrääviä joustovaraa ei ole riittävästi tarpeiden muuttumisen varalta. Esim. nyt käsillä oleva kehysmuutosmenettely on liian kankea mekanismi ja myöhässä suhteessa toimenpiteiden tarpeeseen. Yleinen kysymys on edelleen: teemmekö Suomessa rajoituksia, jotka eivät palvele aluekehityksen tarpeita tai edistä itse asiaa? Kansallinen rakennerahastostrategia sekä EAKR-toimenpideohjelmat ohjelmakaudelle ovat riittävän mahdollistaviksi. Tarvitaan vain rahoittajakohtainen jako; loppu voisi olla alueittain sovittavaa ja tarpeiden mukaan kesken toimintavuodenkin rahoittajien keskinäisellä päätöksellä sovittavaa. MYAK ja totsu on Pirkanmaalla jo yhdistetty, nyt myös maakuntasuunnitelma ja ohjelmaprosessi. Erillisten ohjaavien strategisten asiakirjojen tai operatiivisten ohjelmien määrä on edelleen liian suuri ja menettelytapa liian raskas. Totsun merkitys on hyvin rajallinen, koska resurssit ovat varsin pienet jopa yhdistettyinä. Pirkanmaalla kaikki tiet vievät samaan suuntaan, mutta myös viranomaisprosessia ohjauksessa voidaan keventää ilman aluekehitystyöl-

137 136 le, osallistavalle suunnittelulle tai vaikuttavuudelle aiheutuvaa haittaa. Ohjelmia on siis riittävästi, vähemmälläkin pärjättäisiin, rahoituksen riittävyys on ongelma. Ainoa hyvä asia tässä on priorisoinnin pakko. MYR roolia tulisi entisestään lisätä suurten linjausten tekijänä, hankekäsittelyn moniportaisuus ei tuo useinkaan sisällöllistä tai linjaavaa lisäarvoa. Rahoittajat koordinoivat yhteisiä hakukierroksia sopivalla työnjaolla, hankeryhmä ja sihteeristö käsittelevät riittävällä laajuudella hankkeet ja tarkistavat niiden sopivuuden ohjelmaan ja maakunnan linjauksiin. MYR ei tarvitse lisää jaostoja tai työryhmiä, nykyiset toimielimet riittävät varsin hyvin. Rakennemuutoksen kaltaiset kriisit eivät ratkea komiteoiden määrän kasvattamisella. Julkisen sektorin mahdollisuus tukea omalta osaltaan ongelmien yli on käytännössä toiminnan uudelleensuuntaus. Tästä keskustelemiseen ja operatiiviseen toiminnan ohjaukseen riittävät nykyiset toimielimet, organisaatiot ja ohjelmat vähintäänkin hyvin. Vuoden 2012 ohjelmatyö oli sisällöllisesti hyvää, mutta rahoituskehysten kanssa kansallisesti pelattaessa täytyi venyttää hyväntahtoista selityskykyä äärimmilleen hanketoimijoiden suuntaan, jotka elivät turhan kauan epävarmuudessa loppukauden toiminnan mitoituksen suhteen. Ongelmat tulisi ratkoa paljon nykyistä nopeammin hallinnon sisällä, vaikka sitten ns. varman päälle pelaten. Nykyiset työvälineet ovat melko jäykkiä instrumentteja reagoinnissa äkillisiin suhdannevaihteluihin tai rakennemuutoksiin. Kehittämistoiminnan joustavuutta heikentävät kehittämisrahoituksen rakenteet, jotka perustuvat maantieteellisiin tai muihin haasteellisten alueiden rajauksiin. Mitä vähemmän em. rajauksia rahoituskehyksissä olisi sitä joustavampaa ja reagointikykyisempää myös kehittämistoiminta olisi. Paikalliset hyvät yhteydet ja yhteistyö rahoittajien välillä ovat alueen tärkeimpiä aluekehitysresursseja. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Pirkanmaalla ei ole merkittävää osaamisvajetta, mutta jatkuvaa kehittämistarvetta on kaikilla sektoreilla. Muutokset viestintäympäristössä, markkinoilla, osaamisen kehittämistarpeissa, työelämässä, yritysten verkostoitumisessa ovat nopeita ja edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Maakunnan merkittävimmät työvoimakapeikot ovat tällä hetkellä soteala, palveluiden matalapalkkapää, ICT erityisosaajat. Toisaalta alueella on paljon ICT - osaajia, joiden osaamiselle ei ole tällä hetkellä enää kysyntää (ICT - osaamisen kohtaanto - ongelma). Osaamisen kehittäminen ja työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto -ongelmat ovat niin moniulotteisia, etteivät rakennerahoitusohjelmien kehittämisrahoitukset riitä. Väheksymättä mitenkään EU:n rakennerahastojen tavoitteiden merkittävyyttä tai toiminnan vaikuttavuutta on todettava, että niillä kyetään parhaimmillaankin tukemaan kansallisesti valittujen toimenpiteiden suuntaa suurissa muutostilanteissa. Esimerkiksi samaan aikaan kun nuorisotakuuta pyritään kaikin voimin toteuttamaan laajalla rintamalla ja vähennetään samalla ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja eri puolilla maata. Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Rahastojen, ohjelmien ja erinäisten kansallisten toimenpiteiden yhteistyö ja täydentävyys on hajanaista ja edellyttäisi tiukempaa koordinointia strategisella tasolla maakuntastrategia, maakunnan kehittämisen iso kuva, joka syntyy maakunnan sidosryhmien strategioiden ja ohjelmien synergioista. Hankeryhmässä on onnistuttu karsimaan ESR- ja EAKR-hankkeiden päällekkäisyyksiä ja lisäämään niiden keskinäistä täydentävyyttä. Ryhmässä käsitellään myös maaseuturahaston hankkeet, joiden suorat yhtymäkohdat em. hankkeisiin ovat kuitenkin harvinaisempia. EAKR:n ja ESR:n yhteinen ohjelma-asiakirja tulevalla kaudella parantaa huomattavasti asiaa. Myös uuden INKA-ohjelman kehittämisteemat istuvat hyvin EAKR:n alueellisiin tavoitteisiin. Parantamisen varaa on myös siinä, että samaan hankkeeseen voitaisiin allokoida rahoitusta eri lähteistä ilman nykyisiä ongelmia.

138 Keski-Suomi Vuotta 2012 leimasi euroalueen epävarmuus ja heikko talouden kehitys. Alkuvuoden toiveikkuus hiipui loppuvuonna työllisyyden heikkenemisen ja kuluttajien kokeman epävarmuuden lisääntymisen myötä. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos heijastuvat vahvasti Keski-Suomeen. Maakunnan teollisuusyritysten liikevaihto ja henkilöstömäärän kehitys ovat olleet loppuvuonna pääosin laskusuunnassa. Vaikka yleiskuva on alavireinen, kasvun merkkejäkin on - erityisesti palvelualoilta. Keski-Suomen väestömäärä jatkoi kasvuaan: asukkaita on yli Väestön kasvu keskittyy Jyväskylän seudulle. Muilla seuduilla väestö vähenee. Alkuvuosi näytti työllisyyden suhteen lupaavalta, mutta vuoden jälkipuoliskolla työllisyys alkoi heikentyä. Työttömyys on kolmen vuoden takaisen taantuman lukemissa ja maakuntien kolmanneksi korkein. Teollisuuden irtisanomiset sekä julkisen sektorin työpaikkojen katoaminen koettelevat Keski-Suomea. Uusien työpaikkojen luominen ja työllisyyden kääntäminen kasvu-uralle on avainasia myös talousongelmien kanssa painivien kuntien kannalta. Korkea työttömyys yhdessä ikääntyvän väestön kanssa asettaa kuntien talouden entistä ahtaammalle. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen ovat keränneet paljon huomiota ja aiheuttaneet hämmennystä. Kunnilla on vaikeuksia koota voimia sekä palvelutuotannon uudistamiseen että yritysten toimintaedellytysten kohentamiseen. Strategia ja toteutunut linjaus Koko Keski-Suomi on haasteellista aluetta. Saarijärven - Viitasaaren seutu saa harvaan asuttuna alueena korkeampaa tukea kuin muu Länsi-Suomi. Keski-Suomen päämääränä on olla yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen maakunta. Maakuntasuunnitelman 2040 päätavoitteet ovat hyvinvoinnin lisääminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Maakuntaohjelmassa vuosille nämä tavoitteet on jaettu neljäksi kehittämiskokonaisuudeksi: menestyvä yritystoiminta, osaaminen, ihmisten hyvinvointi ja vetovoimainen toimintaympäristö. Elinkeinojen kärjiksi maakunnan yhteistyöryhmä on valinnut kolme klusteria: uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostuu metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoavista yrityksistä. Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri rakentuu kolmesta kokonaisuudesta, joita ovat maakunnan energiahuolto, alan laitteiden valmistus ja asiantuntijapalvelut sekä osaamis- ja tutkimusverkosto. Kehittyvän asumisen klusteri koostuu asuntojen rakentamisesta, asuntojen sisustamisesta ja asumisen teknisistä palveluista. Merkittävä osa EU-rahoituksesta kohdennetaan näille valituille klustereille. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisestä teetettiin keväällä 2012 arviointi. Arvioinnin valossa keskittäminen valittuihin klustereihin on nähty pääosin myönteisenä. Pyrkimykset vahvistaa yritysten näkemysten välittymistä julkisin varoin toteutettavaan elinkeinopolitiikkaan nähtiin arvioinnissa erittäin hyvänä. Yritysten avulla saadaan globaalia näkökulmaa. Myös yritysten osallistuminen innovaatiopolitiikan kehittämiseen vahvistaa kansainvälistä ulottuvuutta. Arvioinnin mukaan klusterimalli toimii paremmin tietyillä toimialoilla, kuten koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Sen sijaan uudempien ja keskenään hajanaisempien toimialojen osalta malli ei näyttäisi olevan niin tehokas kuin on haluttu.

139 138 Vaikka klusterimallin tavoitteena on yrityslähtöinen kehittäminen, toimintakulttuurin hallintopainotteisuus ja hankemuotoisuus heikentävät tuloksellisuutta. Toteutuksen, seurannan ja raportoinnin muodot ovat ensi kädessä julkisten rahoittajien käsissä eivätkä yritykset voi niihin vaikuttaa. Taulukko 69: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ Menoluokka EAKR+valtio bon-% Sidottu Osuus Kpl Lissa- Menoluokan ensisijainen aihealue maakunta Keski-Suomi 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,5 % 18 02* TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja ,4 % 15 tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen ,6 % 47 pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna ,4 % 50 mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,0 % 26 08* Muu investointi yrityksiin ,2 % * Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden ,9 % edistämiseksi pk-yrityksissä Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi ,0 % 11 Suurimmat menoluokat yht ,0 % Keski-Suomi Yhteensä ,0 % ,0 % Erityisteemat Erityisteemoissa painotetaan maakunnassa valittuja klustereita, jotka tukevat samalla Länsi-Suomen teemojen toteuttamista. Tärkeimmät klusterit ovat Uudistuvat koneet ja laitteet sekä Bioenergiasta elinvoimaa. Klusterityö on yritysten liiketoimintamallien kehittämistä niin, että yritykset olisivat valmiimpia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kilpailutilanteen muutoksiin. Jokaisella klusterilla on yritysvetoinen strategiaryhmä. Klusterityöstä vastaavat kehittämispäälliköt, jotka toimivat koordinaattoreina ja verkottajina työelämän, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välillä. Ohjelmatyön tuloksia Keski-Suomen kivijalkoja ovat metsä- ja teknologiateollisuus sekä palvelualat. Tulevaisuuden kasvualat, joita vauhditetaan, ovat tieto- ja viestintäteknologia, energiateknologia, ympäristöliiketoiminta ja palveluliiketoiminta. Keski-Suomen erittäin monipuolista koulutustarjontaa tuotteistetaan koulutusvienniksi. Puutuoteteollisuudella on Saarijärven-Viitasaaren seudulla merkittävä rooli. Matkailu kehittyy Peurungan, Jyväskylä Paviljongin ja Himoksen matkailukeskusten johdolla. Vientiteollisuudella on edelleen merkittävä rooli Keski-Suomen elinkeinorakenteessa. Keski-Suomen liiton teettämän selvityksen mukaan vientituloista teollisuuden osuus on liki 95 %. Teollisuus työllistää suoraan ja välittömästi liki työntekijää. Teollisuuden suorista ja välittömistä palkkatuloista kertyy kunnallisveroja 320 miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet kaikista kunnallisveroista. Teollisuuden merkitys ei näyttäisi juuri vähenevän lähitule-

140 139 vaisuudessakaan. Teollisuuden sisällä sen sijaan tapahtuu suuriakin muutoksia, mutta ne tuovat myös uusia mahdollisuuksia keskisuomalaisille yrityksille. Yritystoiminnan kehittämishankkeista merkittävimpiä ovat olleet teknologiateollisuuden kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät hankkeet. Tärkeimpiä yritysverkostoja ovat Metson Paperin ja Valtran toimittajaverkostot. Niissä toimii yrityksiä eri puolilla maakuntaa ja Suomea. Metsäteollisuuden uudistumista on tuettu VTT:n hankkeilla, joissa suuryritykset ja pienet teknologiayritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita ja menetelmiä. Kiinnostavia mahdollisuuksia on esimerkiksi vaahtorainausteknologiassa. Hankkeet myös vahvistavat VTT:n Jyväskylän yksikön asemaa metsäteollisuuden globaalina kehittäjänä ja Keski-Suomen innovaatiokeskittymän kärkenä. Suurimpia osaamisen painopisteen hankkeita ovat olleet tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. Jyväskylän yliopisto rakentaa tutkimusympäristöä ohutkalvopinnoitteiden ja nanomateriaalien tuottamiseen ja soveltamiseen. Uusilla teknologioilla yritykset saavat tuotteisiinsa uudenlaisia ominaisuuksia sekä säästöjä raaka-aineissa ja tuotantoprosesseissa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön tutkimuslaitteet vahvistavat huippu-urheilun, liikunnan ja fysioterapian osaamista Jyväskylässä. Hanke tukee osaltaan KIHUn vastuulla olevan suomalaisen huippu-urheilun osaamisohjelman käytännön toteuttamisesta. Vetovoimaisen toimintaympäristön painopisteessä on toteutettu kuntien infrahankkeita, jotka vahvistavat yritysten toimintamahdollisuuksia. Rahoitusta on myönnetty mm. Hirvaskankaalle Äänekoskella, Jyväskylän Vitapolisalueelle, Kivijärvelle, Karstulaan, Keuruulle ja Konnevedelle. Hyvinvointialan hankkeista merkittävin kokonaisuus on luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus Piispalan laajennusinvestoinnit. Piispalan tärkeimpiä asiakkaita ovat lapset ja nuoret. Taulukko 70: Keski-Suomen sidonnat Rahoituskehys / maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Hankkeita Kpl Keski-Suomi Keski-Suomi Yhteensä Taulukko 71: Pirkanmaan maksatukset Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Rahoituskehys / maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. EU+v sidonnoista Sid. Maks. Keski-Suomi ,5 % 5,9 % 7,4 % ,9 % 30,9 % 31,9 % ,2 % 58,3 % 58,7 % Keski-Suomi Yhteensä ,5 % 24,1 % 23,3 %

141 140 Taulukko 72: Keski-Suomen ydinindikaattoritulokset LS Ohjelma Maakunta / Viranomainen Keski-Suomi Uudet työpaikat joista naisten Uusista työp. T&K-työp. joista naisten Uusia yrityksiä joista naisten Keski-Suomen ELY Keski-Suomen ELY, yritystuet Keski-Suomen liitto Finnvera (suunniteltu) Keski-Suomi yhteensä pl. Finnvera Ml. Finnvera Vuoden 2012 ohjelmatyö ja sen tulokset TL 1: Yritystoiminnan edistäminen Vientitulojen lisääminen ja taantuman aiheuttamien ongelmien minimointi nousivat EAKR -rahoituksessa etusijalle. Vienti kääntyikin vuoden aikana loivaan nousuun. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeita käynnistettiin hyvin, vaikka suhdannetilanne taittui syksyn aikana odotettua huonompaan suuntaan. Aktiivisimpia olivat Jyväskylän seudun yritykset. Myös Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken ja Jämsän seudun yritykset toimivat aktiivisesti, vaikka muutamia isoja hankkeita päätettiinkin siirtää aloitettavaksi aikaisintaan vuonna TL 2: Innovaatioalustojen kehittämistyö Kuntien, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden tiukka taloustilanne heikensi hiukan toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Uusia toimenpiteitä käynnistettiin harkiten. Julkisen sektorin T&K -menot Keski- Suomessa ovat kuitenkin maan keskiarvoa suuremmat. Sen sijaan yritysten T&K -panostus on ollut viime vuosina laskusuunnassa. TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Kuntarahoituksen niukkuus näkyy toimintalinjan 3 toteutuksessa. Tarjolla on vain vähän ohjelman kriteerit täyttäviä hankkeita ja hankkeiden koko näyttää pienenevän. Myönteistä on, että kuntahankkeita on kuitenkin käynnistymässä joka puolella maakuntaa. Ohjelmassa tarvittava kuntarahoitus saadaan kootuksi. Taulukko 73: Suurimpia käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan) TL 1. TL 2. TL 3. Yritystoiminta Innovaatiotoiminta Toimintaympäristö Äänekosken lakkautetun paperitehtaan arkkileikkureiden muutos kartonkiarkitukseen, Metsä Board Oyj, Metsäteollisuuden uudistuminen, jossa kaksi VTT:n hanketta: TESTAA-konsepti, ja Hyvinvointimatkailun toimintakeskus ja IceSport Center, nuorisokeskus Piispala, kaksi hanketta yhteensä KOTVA-hanke, , Toiminnan käynnistäminen, Taipaleen Teräs Oy, , NANOPALVA Nanoteknologian yrityspalveluvalmiuksien parantaminen (Saarijärvi-Viitasaari) (Saarijärvi-Viitasaari) NanoScienceCenterissä ja kiihdytinlaboratoriossa, Jyväskylän yliopisto,

142 141 Yrityshankkeista merkittävin oli Metsä Board Oyj muutostyöt, jossa lakkautetun Äänekosken paperitehtaan arkittamo muutettiin kartongin arkitukseen sopivaksi (A558372). Hankkeelle kohdennettiin rakennemuutosalueille varattua joustovarausta. Äänekosken paperitehtaan toiminta päättyi pysyvästi joulukuussa Kyyjärvellä käynnistettiin uusi perheyritys, Taipaleen Teräs Oy (A558791). Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat katto- ja seinäpellit oheistuotteineen sekä kattoturva- ja sadevesijärjestelmät. Asiakkaita ovat yritykset ja yksityiset henkilöt. Uusia työpaikkoja syntyy 5 6, kun tuotanto saadaan täysin käyntiin. Uutta valmistus-, toimisto- ja esittelytilaa rakennettiin m². Yritys toimii Saarijärvn-Viitasaaren seudulla. Merkittävin innovaatiotoiminnan hankekokonaisuus oli metsäteollisuuden uudistumista tukevat VTT:n hankkeet, joissa suuryritykset ja pienet teknologiayritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita ja menetelmiä. Kiinnostavia mahdollisuuksia on esimerkiksi vaahtorainausteknologiassa. TESTAA hankkeessa (A32218) toteutetaan demonstraatiojaksoja yritysten kanssa. Tuotekehityskokeiluilla haetaan ideoita uusiksi kuitupohjaisiksi tuotteiksi, joita voidaan valmistaa nykyisillä tai niitä lähellä olevilla prosesseilla tai kokonaan uusilla tavoilla. Samalla etsitään uusia prosessi- ja mittausteknologiaratkaisuja, joilla voidaan parantaa tuotannon energia- ja vesitehokkuutta. KOTVA Kuvantavat teknologiat ja vaahtorainaus hankkeessa (A31918) VTT:n paperinvalmistuksen tutkimusympäristö varustetaan vaahtorainauksessa tarvittavilla laitteistoilla. Vaahtorainauksella voidaan laajentaa metsäteollisuuden nykyisten tuotteiden kirjoa, saavuttaa merkittäviä raaka-ainesäästöjä ja kehittää uusia tuotteita kuten kevyet ja kestävät pakkaukset, erilaiset eristeet ja suodattimet. Tuloksia hyödyntävät paperin, kartongin ja kuitukankaiden valmistajat, metsäklusterin laitevalmistajat sekä kemikaalitoimittajat. Toimintaympäristöhankkeista merkittävin oli nuorisokeskus Piispalan laajennusinvestointi, Hyvinvointimatkailun toimintakeskus (A32278). Piispala sijaitsee Kannonkoskella Saarijärven-Viitasaaren seudulla. Hankkeessa rakennetaan Piispalaan noin 350 m2 helposti muunneltavaa media-, musiikki- ja kuvataidetilaa, kestävän kehityksen- ja ympäristökasvatuksen tilat sekä terveyden ja hyvinvoinnin t&k-tilat Investoinnilla lisätään nuorisokeskuksen palvelutarjontaa ja vastataan asiakkaiden kysyntään. Koska koko Keski-Suomi on haasteellista aluetta, EAKR -ohjelman toteuttaminen on mahdollista maakunnan kattavasti. Saarijärven-Viitasaaren erityisasemaa on noudatettu hankevalinnoissa ja tukitasoissa. Seudulla toimii oma kehittämistyöryhmä, joka ohjaa hankkeiden rahoitusta ja toteutusta alueella. Keski-Suomen ELY -keskus esittää, että vuoden 2013 valtuudesta, joka on euroa, siirretään euroa Tekesin tutkimus- ja kehittämishankkeille. Valtuus siirtyy TL 1:stä TL 2:een. Muutoksen jälkeen käytettävissä oleva yritystuen määrä on 9,5 milj. euroa. Valtuustarve on perusteltu, koska isohkoja hankkeita on suunnitteilla. Arvioon liittyvinä epävarmuustekijöinä ovat talouden yleiset kehitysnäkymät ja niiden vaikutus yritysten investointi- ja kehittämishalukkuuteen. EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Toimintaympäristössä on runsaasti haasteita: talouskasvun hiipuminen, elinkeinorakenteessa tapahtuvat rakennemuutokset, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos. Ilman yhteistyötä ja kumppanuutta alueet eivät pysty näitä haasteita ratkomaan. Toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantamiseksi kiinnitetään yhä enemmän huomiota yritysten tarpeiden rinnalla myös ihmisten asumisen ja viihtyvyyden tarpeisiin. Kestävän kehityksen periaate ohjaa niin aluekehittämistä kokonaisuutena kuin yksittäisten hankkeiden valintaa.

143 142 Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen edistää myös talouden rakennemuutosta. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja estäminen johtavat merkittäviin uudistuksiin energiantuotannossa, raaka-aineiden käytössä ja tuotantoteknologioissa. Uusille vähähiilisille tuotteille ja teknologioille syntyy kysyntää. Menestyminen edellyttää panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kansainvälisesti toimivien liiketoimintamallien kehittämiseen. Innovaatiotoiminnassa suurimpia haasteita Keski-Suomelle on tuottaa lisää kansainvälisesti toimivia kasvuyrityksiä. Esimerkiksi aloittavien yritysten pääomarahoituksessa, vientiyritysten tarvitsemissa osaamisintensiivisissä palveluissa ja avoimissa kehitysympäristöissä on puutteita, joihin innovaatiokeskittymän rakentamisvaiheessa on löydettävä ratkaisut. Julkiset koulutuspalvelut ja yleinen toimintaympäristö ovat jo hyvää kansallista tasoa. Konseptiin niveltyy vahva kehittämisyhtiöiden verkosto. Innovaatiotoiminta ei ole vain kaupunkialueen asia. Varsinkin käyttäjä- ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta palvelee niin kaupunkia kuin maaseutua. Valintakriteerit Ohjelman valintakriteerejä noudatetaan sellaisenaan. Niiden lisäksi Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt arviointiperusteet, joita ovat hankkeen vaikuttavuus, toimijoiden sitoutuneisuus, toimenpiteiden merkityksellisyys, hankkeen toiminnan tukeutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin trendeihin sekä profiloiva kokonaisvaikutus. Arvioinnin näkökulmaksi on lisätty yritysvaikutukset. Arvioinnissa kysytään yritysten edustajilta muun muassa, mitkä ovat hankkeen vaikutukset yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin, työllisyyteen ja vientituloihin. Ohjelman valintakriteerit toimivat hyvin. Perusvaatimukset hankkeesta ja hakijasta tulevat selvitetyksi heti välttämättömien ehtojen yhteydessä. Yleiset arviointiperusteet ja valintaa ohjaavat arviointiperusteet auttavat hankepäätöksen valmistelussa. EURA -tietojärjestelmä tukee hyvin valintaprosessia. Laadullinen arviointi muotoutuu EURAssa pisteisiin perustuvaksi numeeriseksi arvioinniksi. Arviointikriteereiden määrää voitaisiin vähentää nykyisestä ilman, että arviointiprosessin laadukkuus heikkenisi. Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? Talous- ja työllisyystilanteen vaatimiin muutoksiin on tartuttu sekä alueella että työ- ja elinkeinoministeriössä ripeästi. Taantuman aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi ei tarvinnut muuttaa koko kehittämisstrategiaa, vaan suunnata rahoitusta uudelleen ja kannustaa sidosryhmiä tarkistamaan toimintaansa. Yrityksillä on ollut halu kehittyä ja tehdä asioita myös uudella tavalla. Haasteena on, miten kehittäjäorganisaatiot pystyisivät myös uudistamaan omaa toimintaansa. EU-rahoituksen merkitys rakennemuutostilanteiden hoidossa on kasvanut. Vuoden alussa puolustusministeriö ilmoitti kahden varuskunnan lakkauttamisesta Keski-Suomessa. Puolustusvoimien rakenneuudistus on vähentämässä Jämsän Hallista noin 200 työpaikkaa vuoden 2013 loppuun mennessä ja Keuruulta noin 300 työpaikkaa vuoden 2014 lopussa. Jo aiemmin valtioneuvosto nimesi Äänekosken seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2014 loppuun asti. Päätös perustui Metsä Board Oyj:n ratkaisuun sulkea Äänekosken paperitehdas. Työpaikan menetti noin 170 henkilöä. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Toimivat työmarkkinat ohjelma on toimijoiden yhteinen tarkastelu alueellisten työmarkkinoiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Ohjelma on lisännyt yhteistä ymmärrystä työmarkkinoista ja työmarkkinoilla vaikuttavista ilmiöistä.

144 143 Painopisteitä ovat: Nuoret: tuetaan koulutukseen ja työelämään sijoittumisessa peruskoulusta ammattiin valmistumiseen saakka. Yrittäjyys: uusia työpaikkoja luodaan tukemalla yritysten perustamista ja tuottamalla asiakaslähtöisiä yrityskehityspalveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Työllistymisen toimintamallit: työllistymistä tukevat palvelut tuotetaan toimijoiden yhteistyönä asiakaslähtöisesti. Työhyvinvointi: hyvinvoivissa työyhteisöissä työelämän laatu paranee ja työurat pidentyvät. Elinkeinorakenteessa tapahtuu koko ajan rakenteellisia muutoksia. Alkutuotannosta vähenee vieläkin huomattavasti työpaikkoja. Sitä vastoin palvelualojen työpaikat lisääntyvät. Erityisesti hoiva-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Metsä- ja teknologiateollisuudessa uudistuminen jatkuu. Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Käytännön yhteensovituksesta huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän alainen hankeryhmä. Kaikki Keski-Suomen ELY -keskukselle ja Keski-Suomen liitolle saapuneet hankkeet käsitellään yhteisesti. Useimmat rahoituksen hakijat tuntevat hanketoimintaa hyvin eikä päällekkäisiä ehdotuksia juurikaan tule. Myös EU-ohjelmien keskinäiset painotukset ovat hakijoiden tiedossa, joten hakemuksen tekeminen väärään ohjelmaan on harvinaista. EAKR -ohjelman ja maaseudun kehittämisohjelman yhteisestä kehittämistyöstä esimerkkinä on Saarijärven reitin vesistökuormituksen vähentämiseen tähtäävät hankkeet. Maaseudun kehittämisohjelmasta tuetulla MAISA - hankkeella edistetään maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon ja tekniikoiden hyödyntämistä Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella. Hankkeessa on kannustettu Saarijärven reitin maatiloja perustamaan uusia kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. EAKR -ohjelmasta tuetulla Humusvesien puhdistusteknologia hankkeella (A32170) kehitetään uutta kustannustehokasta vesienpuhdistusmenetelmää turvetuotannossa syntyvien humuspitoisten vesien puhdistamiseksi. Myös tämän hankkeen kohdealueena on Saarijärven reitti, sillä sen varrella on runsaasti turvetuotantoa. Molemmat hankkeet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua kokoavaa TASO -hanketta. Yhteistyö tavoitteena on tuottaa tietoa vesistökuormituksesta sekä vesiensuojeluun ja mitoittamiseen liittyviä suosituksia, kehittää turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun omavalvontaa sekä lisätä tietoa toimialojen vesiensuojelusta. Pääomarahastotoiminta Pääomasijoittaminen muuttui 2000-luvulla alueellisesta toiminnasta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi toiminnaksi. Kansainvälisistä pääomasijoituksista on yrityksillä osin huonoja kokemuksia. Isot pääomasijoittajat hakevat suuria tuottoja ja ovat yrittäjien mielestä kasvottomia toimijoita. Tarve palata alueelliseen pääomasijoittamiseen on kasvanut. Alueellisessa toiminnassa tarve ja tarjonta kohtaavat paremmin ja palvelu on läpinäkyvämpää kuin kansainvälisessä toiminnassa. Alueellisen toiminnan haasteena on tarvittavan sijoituspääoman kokoaminen. Kasvuyritykset tarvitsevat yhä enenevässä määrin ulkopuolista riskirahoitusta. Pankkien mahdollisuudet rahoittaa riskiyrityksiä ovat pienentyneet. Pääomasijoitus on myös yksi yrityskehittämisen tapa: sijoituksen lisäksi yritys saa apua liiketoiminnan kehittämiseen. Keski-Suomessa paikallinen sijoitusyhtiö Midinvest Oy:n järjesti vuoden 2012 aikana 5 miljoonan euron suunnatun osakeannin nykyisille ja uusille sijoittajille. Keski-Suomen liitto osallistui antiin euron sijoituksella. Varat osoitettiin Keski-Suomen kuntien kartuttamasta Keski-Suomen Kehittämisrahastosta. Jyväskylässä koottiin uusien kasvuyritysten syntymistä ja kehittämistä tukeva palvelukokonaisuus, Jyväskylän Yritystehdas. Tehtaan tavoitteena on hioa sadoista yritysideoista uusia kasvuyrityksiä, joilla on realistisia mahdolli-

145 144 suuksia myös pääomasijoituksiin. Yritystehtaan palveluja tuottavat yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry, Jyväskylä Innovation Oy (Protomo) sekä yksityinen yrityskehitysyhtiö Suomen Yrityskehitys Oy. 6.4 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla asui kesäkuun 2012 lopussa noin asukasta. Viime vuosina maakunnan väkiluvussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Väestöään menettäviä kuntia on varsinkin maakunnan reuna-alueilla, ja samanaikaisesti väestö on keskittynyt yhä enemmän maakunnan keskusalueille. Maailmantalouden epävarmuustekijät aiheuttivat vuonna 2012 edelleen yleistä varovaisuutta, joka on heikentänyt erityisesti vientiyritysten investointi- ja rekrytointihalukkuutta. Viennin hiipumisen suorat ja epäsuorat vaikutukset aluetalouteen ovat merkittävät. Toisaalta myönteinen signaali on, että kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä on ollut kohtuullisesti investointisuunnitelmia ja meneillään olevia investointihankkeita. Oman lisänsä epävarmuustekijöihin tuo kuntakentällä vallitseva käymistila, jolla saattaa olla negatiivisia heijastusvaikutuksia myös alueellisen kehittämistahtoon. Teollisuuden osalta negatiivista on, että yritysten sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet luonteeltaan aiempaa ankarampia. Toisin sanoen yritykset ovat päätyneet irtisanomaan lomauttamisen sijasta. Rakentamisen osalta isoja julkisia rakennushankkeita on ajoittunut sopivaan ajankohtaan. Kaupan ja palveluiden odotukset ovat varovaiset. Isot vähittäiskaupan toimijat ovat kuitenkin investoineet maakunnassa aktiivisesti. Maakunnalle tärkeässä elintarviketeollisuudessa haasteina ja epävarmuutta luovina tekijöinä ovat kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja yhä nopeammin muuttuviin kulutustottumuksiin ja trendeihin vastaaminen. Elintarviketeollisuuden raaka-aineen (vilja, liha ja maito) saannin turvaaminen on eräs suurista lähitulevaisuuden kysymyksistä, koska koko pellolta pöytään tuotantoketju on kerrannaisvaikutuksineen hyvin merkittävä osa aluetaloutta. Yritysten nettoperustanta on ollut Etelä-Pohjanmaalla laskusuunnassa viime vuosina. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan myös alkuvuonna aloittaneiden yritysten määrä oli selvästi viime vuotta alhaisempi. Myös TEtoimistojen myöntämien starttirahojen kysyntä on heikentynyt. Työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueen työvoimasta oli 8,0 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 12,1 % viime vuodesta. Strategia ja toteutunut linjaus Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma hyväksyttiin keväällä Keskiössä on toimintalinjan 1 mukaisesti Hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen. Toimintalinjan mukaisesti lisätään koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta, edistetään työllisyyttä, lisätään kansalaisten toimintakykyä ja osallisuutta sekä Etelä-Pohjanmaan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Toimintalinja 2 Kilpailukykyinen ja innovatiivinen elinkeinoelämä toimii maakunnan toimeentulon lähteenä. Strategiset toimenpiteet on jaoteltu koskemaan yritysten kasvua ja kansainvälistämistä, Suomen johtavan elintarvikeklusterin kehittämistä, metalli- ja teknologiateollisuuden verkostoitumista, rakentamista ja asumista sekä potentiaalisia kasvun aloja, esimerkiksi palvelu- ja elämystuotantoa. Sekä hyvinvoiva eteläpohjalainen että kilpailukykyinen elinkeinoelämä tarvitsevat ympärilleen Kehittyvän toimintaympäristön, joka muodostaa maakuntaohjelman 3. toimintalinjan. Keskeistä ovat toimivat tie-, rautatie-, lentoliikenne- ja tietoliikenneyhteydet, jotka parantavat maakunnan saavutettavuutta. Maakunnan logistinen sijainti on erinomainen, ja sitä tulee maakuntaohjelmakaudella hyödyntää paremmin. Toimintaympäristön kehittämiseen liittyvät myös mm. monimuotoisen ja puhtaan elinympäristön turvaaminen ja energiatuotannon omavaraisuusasteen nostaminen.

146 145 Rakennerahastovaroin panostetaan erityisesti maakuntaohjelman toimintalinjoille 1 ja 2. EAKR-rahoitusta hyödynnetään kehitettäessä omaa korkeakoulumallia, jossa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset muodostavat tiiviin yhteistyöverkoston ja jossa panostetaan kansainvälistymiseen. Tutkimuksen osaamisaloja kootaan yhteen ja tiivistetään. Maakuntakorkeakoulutoiminnalla edistetään yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehittämispalveluja maakunnan eri osissa sekä pystytään tarjoamaan yritysten tarpeista lähtevää monipuolista korkeakoulu- ja täydennyskoulutusta. EAKR-rahoituksella voidaan tukea myös työelämän tarpeisiin perustuvien ajanmukaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien parantamista ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa. EAKR-rahoituksella on voitu tukea myös työelämän tarpeisiin perustuvien ajanmukaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien parantamista ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Tämä on tärkeää turvattaessa yritysten työvoiman saantia keskeisimmissä elinkeinollisissa klustereissa. Kasvuyritysten tukeminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen sekä pk-yritysten t&k-toiminnan kehittäminen ja verkostoitumisen edistäminen erityisesti tärkeimmillä klusterialoilla ja potentiaalia omaavilla kasvun aloilla ovat niin ikään EAKR-ohjelman sisältöihin sopivia strategisia kehittämiskohteita. Vähähiilinen talous on nostettu tuoreimmassa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa aiempaa painokkaammin esille. Teema on yksi tulevan ohjelmakauden painopisteistä. Maakunnan toimijoiden tulee valmistautua hyödyntämään vähähiiliseen talouteen suuntautuva EU-rahoitus. Osaltaan valmistautumisessa auttaa energia- ja ilmastostrategia, jonka laatiminen on aloitettu maakunnan kehittämisraharahoitteisena projektina. Taulukko 74: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ maakunta Menoluokka Menoluokan ensisijainen aihealue Sidottu EAKR+valtio Osuus Kpl Lissabon-% Etelä-Pohjanmaa 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,8 % 20 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken ,9 % * Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja ,2 % 17 tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden ,4 % 281 edistämiseksi pk-yrityksissä 22 Kansalliset tiet ,1 % 5 54 Muut ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet ,5 % Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen ,0 % 17 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja ,7 % 17 innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella Suurimmat menoluokat yht ,6 % 455 Etelä-Pohjanmaa Yhteensä ,0 % ,8 %

147 146 Erityisteemat Vuoden 2012 loppuun mennessä maakunnallisiin erityisteemahankkeisiin oli kohdentunut lähes 40 % sidotusta EU:n ja valtion rahoituksesta. Suurin osa liittyi MYR:n linjauksen mukaisesti innovaatio- ja oppimisympäristön kehittämisteemaan. Kärkiklustereista mukana ovat lähinnä osaamiskeskusalojen mukaiset alat eli elintarvikekehitys sekä älykkäät koneet ja laitteet. Hyvinvointipalvelujen innovatiiviseen kehittämiseen kohdentui myös teemarahoitusta. Muihin teemoihin kohdentui marginaalinen määrä ohjelmarahaa. Jatkossa on pyrittävä saamaan enemmän panostuksia energiateknologiateemaan, sillä aihepiiri on erityisen merkittävässä asemassa tulevalla ohjelmakaudella sekä rakennerahastoissa että maaseuturahastossa. Ylimaakunnallisissa erityisteemahankkeissa on mukana eteläpohjalaisia toimijoita, mutta hankkeiden päähallinnoijat ovat muista Länsi-Suomen ohjelma-alueen maakunnista. Ohjelmatyön tuloksia Osaamis- ja innovaatiojärjestelmän omaehtoinen kehittäminen on ollut keskiössä pitkään. Epanet-toimintaa on Etelä-Pohjanmaalla harjoitettu vuodesta 1999 alkaen. Tänä aikana maakuntaan on alhaalta ylöspäin rakennettu ainutlaatuinen tutkimusverkosto. Etelä-Pohjanmaan innovaatiorakenteen erityispiirre on sen koko maakunnan kattava verkostomainen rakenne. Innovaatiotoiminta ei Etelä-Pohjanmaalla ole keskittynyt monen muun maakunnan tapaan vain keskusalueelle, vaan se kattaa myös keskusalueen ulkopuolisen maakunnan. Epanet-tutkimusverkosto on ollut innovaatioverkoston avaintoimija, jonka varassa Etelä-Pohjanmaa on voinut profiloitua tutkimukseen ja osaamiseen panostavana vetovoimaisena maakuntana. Epanet-tutkimusverkosto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Verkosto on toiminut dynamona uuden yritystoiminnan ja liiketoiminnan synnyttämiselle sekä palvelujen uudistamiselle. Mallin avulla on kyetty sitomaan osaajia ja yrityksiä alueelle sekä toisaalta houkuttelemaan heitä alueelle. Rakennerahastovarojen merkitys yksittäisten Epanet-professuurien rahoittamisessa on ollut viime vuosina pieni, mutta ohjelmakauden alussa merkittävä. Yritykset, yliopistot ja kunnat rahoittavat suurimman osan toiminnasta. Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulukentän haasteisiin vastataan tiivistämällä yhteistyötä, tekemällä valintoja painopistealueista ja panostamalla uusia alueellisia resursseja korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Etelä- Pohjanmaan korkeakoulukonsortio (Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyökonsortio) ja esimerkiksi maakuntakorkeakoulutoiminta ovat alueen oma vastaus korkeakoulujen rakennekehitykseen. Erityyppisiä EU-osarahoitteisia tutkimushankkeita, joissa korkeakoulukonsortion osapuolet ovat mukana, on saatu lähtökohdat huomioon ottaen hyvin liikkeelle. Tutkimus- ja kehittämispanostusten kasvu ja innovaatioketjujen tiivistäminen on kuitenkin edelleen olennainen päämäärä. Haasteena on tutkimushankkeiden ja teknologiaohjelmien parempi hyödyntäminen pk-yritysten liiketoiminnassa. Eteläpohjalaisilta yrityksiltä kaivattaisiin perinpohjaisempia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Maakunnassa kärkitoimialoilla toimivassa osaamiskeskusohjelmassa toteuttajina ovat Foodwest Oy (elintarvikekehitys) ja Frami Oy (älykkäät koneet). Maakunnassa toimii myös muita teknologia- ja osaamiskeskittymiä, joista esimerkiksi Kuortaneen urheiluopisto on noussut hyvinvointiteknologian kehittämistoiminnan kärkeen. Etelä-Pohjanmaalla on kuluvan ohjelmakauden loppupuoliskolla satsattu maakunnan merkittävimpiä toimialoja tukevien toisen asteen oppilaitosten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Keskeistä oppimisympäristöhankkeissa on ollut aito elinkeinolähtöisyys, jossa turvataan osaavan työvoiman saantia, vastataan tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä lisätään työelämän ja oppilaitosten tavoitteellista yhteistyötä. Merkittävimmät oppimisympäristöhankkeet ovat kohdentuneet metalli- ja alumiinialalle.

148 147 Kasvuhakuisten yritysten löytäminen on tärkeä tavoite. Päänavauksia tarvitaan myös uusille toimialoille, jotta yrityskenttä uusiutuu ja monipuolistuu. Taulukko 75: Etelä-Pohjanmaan sidonnat Sidonnat Rahoituskehys / maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Hankkeita Kpl Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Taulukko 76: Etelä-Pohjanmaan sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Rahoituskehys / maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. EU+v sidonnoista Sid. Maks. Etelä-Pohjanmaa ,4 % 3,2 % 5,2 % ,6 % 29,0 % 31,0 % ,0 % 35,6 % 35,5 % Etelä-Pohjanmaa Yhteensä ,9 % 23,1 % 24,0 % Taulukko 77: Etelä-Pohjanmaan ydinindikaattoritulokset LS Ohjelma Maakunta / Viranomainen Etelä-Pohjanmaa Uudet työpaikat joista naisten Uusista työp. T&K-työp. joista naisten Uusia yrityksiä joista naisten Et.-Pohjanm. liitto Etelä-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan ELY, yritystuet Finnvera (suunniteltu) Etelä-Pohjanmaa yhteensä pl. Finnvera Ml. Finnvera Vuoden 2012 ohjelmatyö ja sen tulokset Tärkeimpinä toimintalinjan 1 tavoitteista voidaan pitää kasvuyrittäjyyteen kannustamista sekä alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuuden lisäämistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen on voitu EAKRrahoituksella myötävaikuttaa lähinnä yrityskohtaisin toimin. Toimintalinjalla 1 taantuma kuitenkin näkyi yhä vähäisenä yritysten rahoitushakemusten määränä. Epävarmasta taloudellisesta tilanteesta johtuva varovaisuus heijastui rekrytointi- ja investointiaikeisiin. Suurimmat vuonna 2011 rahoitetut yrityshankkeet liittyivät metalli- ja teknologia-alan yritysten toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2011 aikana mm. MYR:ssä käytiin keskustelua kasvuyrittäjyyden tilasta ja näkymistä. Kasvuyrityspalveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista tehtiin ESR-projektin puitteissa mittava selvitys. Tuloksena saatiin jäsennelty suunnitelma siitä, minkälainen kasvuyrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaalla tarvittaisiin. Ohjelmaa viimeistel-

149 148 tiin loppuvuonna Omistajanvaihdoksiin liittyvää yritysneuvontaa pyritään vakiinnuttamaan projektirahoituksesta riippumattomaksi toiminnaksi. Toimintalinjalla 2 EAKR-ohjelman toteuttaminen piristyi Etelä-Pohjanmaalla huomattavasti. Korkeakoulukonsortion kehittämishaasteisiin vastaava hankkeistus, Tekes-rahoitteiset laajat tutkimushankkeet mm. elintarvikeklusterissa ja uutena avauksena tapahtumatuotannossa, maakuntakorkeakoulutoiminnan laajeneminen Kauhavalle ja Kuusiokuntiin sekä kärkiklustereihin liittyvät oppimisympäristöjen kehittämishankkeet ovat olleet strategisia ja merkittäviä panostuksia maakunnan toimijoilta. Viimeksi mainituista esille voidaan nostaa mm. Osaamista metalliin -hanke, jossa kehitetään innovatiivinen oppimisympäristö Lapualle rakentuvaan metallialan osaamiskeskittymään. Toimintalinja 3 on strategisilta painopisteiltään moninainen. Suurin kokonaisuus Etelä-Pohjanmaalla on ympäristöhankkeet, joiden valintaprosessi on hoidettu yhteistyösopimusmenettelyllä. Hyvinvointipalvelujen kokeiluhankkeet ovat osoittautuneet haastaviksi hankkeistettaviksi, mutta vuonna 2011 aloitti mm. Palvelupaletti-hanke, jossa on tavoitteena selvittää optimaaliset Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palveluiden tuottamistavat ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö (vanhusväestön lisääntyminen, maahanmuutto jne.). Tuloksena on selvitys, jonka pohjalta pystytään tekemään periaatepäätökset palvelukokonaisuuksista ja tuottamistavoista. Taulukko 78: Vuonna 2012 käynnistyneitä suurimpia EAKR-hankkeita (myönnetty tukimäärä) TL1: Yritystoiminta Riikku Rakenteet Oy, Alavus. Tuotannon kehittäminen. ( ) TL2: Innovaatio- ja osaamisrakenteet Osaamista metalliin ( ), Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Vaatimusmäärittelyyn perustuva Ateno Oy, Evijärvi. mallipohjainen suunnitteluprosessi Tuotantoteknologian monipuolistaminen. ( ), TTY-säätiö ( ) Alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus ( ), Järviseudun koulutuskuntayhtymä TL3: toimintaympäristö Tupa -tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen ( ), Etelä- Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry EPTEK EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Kumppanuusperiaatteella toimivan MYR:n toimintaa on monipuolistettu ja jäntevöitetty, ja MYR:stä onkin muotoutunut keskusteleva yhteistyö-, yhteensovitus- ja tiedonvaihtofoorumi. Yhteistyön ja kumppanuuden lisäämisessä hanketoimijoiden välillä rahoittajaviranomaiset voivat olla ja ovat olleet merkittävässä roolissa saattaessaan yhteen eri tahoja ja tarjoamassa erilaisia keskustelufoorumeja. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisäämisessä mm. on laadittu Etelä-Pohjanmaan kasvuyritysohjelma kansainvälistymisasteen kohottamiseksi ja kasvuyritysten lukumäärän lisäämiseksi. Ohjelma sisältää strategisia toimia yritysten osaamisen kehittämiseen ja kansainvälistymistä koskevan tiedon välittämiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ole ollut EAKR-ohjelman toteuttamisessa erityisen näkyvässä roolissa. Alueellisen tasa-arvon edistämisessä EAKR-ohjelmalla on merkitystä. Rakennerahastovarojen kohdentami-

150 149 sessa on voitu huomioida yhtäältä kilpailukyky-, toisaalta koheesionäkökulmat. Konkreettinen esimerkki alueellista tasa-arvoa edistävästä EAKR-hankkeesta on Maakunnan verkonrakennuspalveluiden kehittämishanke Verpa (A31996), jonka tarkoituksena on edistää valokuitu ja Open Access -pohjaisten verkkojen rakentumista sekä Open Access- toimintaperiaatteen leviämistä. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat vapaan asuinpaikan valinnan, helpottavat elämistä mm nettikauppojen palveluiden välityksellä. Myös tehokas etätyö mahdollistuu. Kestävän kehityksen mukaisia toimia liittyy erityisesti ympäristöhallinnon projekteihin. Liiton rahoittamassa EAKR-projektissa kartoitetaan yritysten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämistarpeita. Tavoitteena on myös, että yritykset juurruttavat ympäristöasioiden huomioimisen osaksi normaalia toimintaansa. Valintakriteerit Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä painottaa alueellisten rakennerahastoprojektien valinnassa seuraavia kriteerejä: - projekti liittyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa esille nostettuihin kehittämislinjauksiin - mikäli projekti liittyy selkeästi toimialaan tai teemaan, josta on hyväksytty maakunnallinen strategia tai toimenpidesuunnitelma, projektivalinnassa otetaan huomioon ao. strategian linjaukset - projekti on maakunnallinen tai usean kunnan alueella toteutettava sekä toteutusalueen kannalta strategisesti merkittävä Ohjelmanmukaisuus, välttämättömien valintakriteerien täyttäminen ja kokonaisrahoituksen järjestyminen ovat jo edellytyksiä, jotka karsivat useimmat huonot hankkeet pois. Hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa painotetaan ensisijaisesti maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman linjauksia. Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? Perusajatus alueellisten kehittämiserojen tasaamiseksi on kannatettava. Yksittäisestä EAKR-ohjelmasta kaikkine rajoitteineen on kuitenkin vain pieneksi osittaisavuksi nykyisessä keskittämis- ja keskittymiskehityksessä. Osaltaan EAKR-ohjelma mahdollistaa tietyntyyppisen kehittämistoiminnan myös keskusseutujen ulkopuolella, mikä on hyvä asia. Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden vaikutusten on tuettava maakuntaohjelman toteuttamista. Kehittämisstrategiaa ei ole lähdetty muuttamaan, mutta taantuman aiheuttaman tilanteen myötä rahoituksen suuntaamista on jonkin verran arvioitu uudelleen. Tämä on ollut mahdollista ohjelman rajoissa, mutta vaatinee toimintalinjojen välistä tarkistusta, mikäli muidenkin maakuntien tarkistamistarpeet ovat samansuuntaisia. Hakijoiden asenteet EU-hankkeiden byrokraattisuudesta ovat edelleen vahvat. Hallinnon vaatimukset ovatkin entistä yksityiskohtaisempia. Tilanne on johtanut siihen, että rakennerahastohankkeet keskittyvät vain muutamille suurimmille toteuttajille, joille on ehtinyt kertyä tarvittavaa hallinnollista erityisosaamista ja -resurssia. Olennaista byrokratian karsimisessa olisi hallintoviranomaisen ohjeistuksen virtaviivaistaminen ja käyttöön otettujen uusien kustannusmallien tehokas käyttöönotto. Tietojärjestelmät toimivat hyvin, vaikka toki raportointiominaisuuksissa riittää kehitettävää. Kehittäjä- ja hanketoimijoiden välinen yhteistyö on esimerkiksi osaamiskeskusohjelmaan liittyvien teemojen osalta syventynyt. Maakunnan reuna-alueilla kuitenkin on pulaa kehittäjäresursseista, joten mukaan pääsyä maakuntakeskuksen menestyksen imuun ja synergiaetujen parantamista tulisi voida edistää paremmin. KOKO-ohjelman loppuminen ei ollut omiaan parantamaan tilannetta. Paikalliset kehittämisyhdistykset ovat merkittävässä roolissa yhteistyön ja kumppanuuden rakentamisessa.

151 150 Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Toukokuussa 2012 toteutetussa ammattibarometrissa TE-toimistot arvioivat, että kroonisia osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy lähitulevaisuudessa opetusalalla, sekä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Saatavuusongelmien arvioidaan kohdistuvan myös esimerkiksi taloushallinnon suunnittelijoihin, kirjanpitäjiin, ajoneuvoyhdistelmien ja maanrakennuskoneiden kuljettajiin, keittiö- ja ravintolatyöntekijöihin, sekä siivoojiin. Lähikuukausina ylitarjontaa arvioitiin olevan muun muassa talonrakennustyöntekijöistä, toimistotyöntekijöistä, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista, ATK-suunnittelijoista, mikrotukihenkilöistä, ompelijoista ja teollisuuden sekatyöntekijöistä. Maakunnan ikääntyvä väestöpohja sekä kasvukeskuksiin suuntautuva lähtömuutto, erityisesti nuorten osalta, vaikuttaa osaltaan tilanteen heikkenemiseen. Huolestuttavaa on myös, että viime vuosien talousturbulenssi on aiheuttanut imagotappion erityisesti metalliteollisuudelle. Alan opiskelijamäärät ovat laskeneet sekä nuorisoasteen koulutuksessa että työvoimakoulutuksessa. Työllistymismahdollisuudet toimialalla ovat kuitenkin mielikuvia valoisammat. Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strateginen kokoaja aluetasolla on maakuntaohjelma. Ohjelmalla linjataan maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet sekä määritellään eri rahoitusvälineiden roolit tavoitteiden saavuttamisessa. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa kuvataan tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmien rahoitus lähivuosina suunnataan. Etelä-Pohjanmaalla on aloitettu uuden maakuntastrategian laadinta. Maakuntastrategia sisältää pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman elementit sekä maakuntaohjelman neljän vuoden kehittämistavoitteet. Osallistavassa laadintaprosessissa määritetään yhteiset tavoitteet ja sitoudutaan niihin. Toteuttamiseen sitoutumisessa rahoittajatahot voisivat edelleen parantaa otettaan. Toteuttamisvaiheen hanketason yhteensovitusta helpottaa hankeryhmässä tapahtuva hankkeiden yhteiskäsittely ja päällekkäisyyksien karsiminen. Myös säännöllinen maakuntaohjelman seuranta helpottaa niiden kehittämiskokonaisuuksien hahmottamisessa, jotka on tunnistettu tärkeiksi mutta joiden toteuttaminen on syystä tai toisesta jäänyt taka-alalle. Yhteensovitusta ja panostusten kohdentamista voitaisiin hallita paremmin satsaamalla enemmän yhteisiin hankehakuihin. Pääomarahastotoiminta Pääomarahoituksessa tarvekenttä on nimenomaan hyvin alkuvaiheessa olevat innovatiiviset yritykset, joilla ei vielä ole pääsyä normaaleille pääomasijoitusmarkkinoille. Potentiaalisia tapauksia esim. Etelä-Pohjanmaan alueella lienee muutama vuodessa. Näihin ei normaali suhdannemyllerrys vaikuta sen sijaan isoihin pääomasijoituksiin kylläkin, mutta niitä hoitavat normaalit, kaupalliset venture capital markkinat. Pääomarahoitusta ei liene erillisenä juurikaan markkinoitu. Mahdollisuus on ollut tiedossa esim. Finnverassa ja se on huomioitu sopivissa tilanteissa. Sijoituspäätöksiä on tehty vasta jokunen ja yritysten aktiivisuus vielä vähäistä. Varmaankaan kokonaisuutta ei tunneta vielä riittävän hyvin yrityksissä eikä toimijoiden keskuudessa. Kyseessä ei ole massatuote. Toimijoiden on osattava tunnistaa kohteet ja tuoda vaihtoehto yritysten tietoon. Yritysten hankkeiden laatuun on panostettava. Etelä-Pohjanmaalla tyypillinen tarvitsija on jo muista yrityksistä kokemusta saanut henkilö tai tiimi. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että tutkimustoiminnasta lähtisi liikkeelle yrityksiä. Tätä voisi edesauttaa sopiva alueellinen pääomarahoitus, koska monesti alkupääoman kokoaminen normaalissa palkkatyössä on vaikeaa taikka rajaa yritysideat sellaisiin, joissa pääomaa ei juurikaan tarvita.

152 Pohjanmaa Teollisuuden liikevaihtoluvut kääntyivät vuoden 2012 alkupuolella Pohjanmaan maakunnassa 12 % laskuun viennin supistuessa l7 %. Alueen veturiyrityksetkin joutuivat käynnistämään YT-neuvotteluja tilauskirjojen tyhjentyessä. Vuoden edetessä oli kuitenkin havaittavissa käänne parempaan suuntaan. Syyskuussa 2012 yritysliikevaihto oli Pohjanmaan osalta jo huomattavassa, lähes 9 prosentin kasvussa. Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel marraskuussa 2012 osoitti, että joka kolmas yritys uskoo liikevaihdon parantuvan meneillään olevan kvartaalin aikana verrattuna vuoden takaiseen. Tämä yritysliikevaihdon kääntyminen kasvuun poikkesi selkeästi tilanteesta muualla Suomessa, jossa kasvuluvut olivat yhä pakkasella. Myönteisenä kehityksenä Pohjanmaan kannalta voidaan pitää myös sitä, että turkisten myyntihinnat ovat viime huutokaupoissa olleet historiallisen korkealla tasolla. Tämä on tuonut merkittäviä vientituloja maakunnassa toimiville turkistarhaajille. Tästä ovat välillisesti hyötyneet myös alueen kunnat etenkin Pietarsaaren seutukunnan alueella, jossa sijaitsee vahva turkistalouden keskittymä. Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työttömien määrä vuoden 2012 lopussa oli 8535 henkilöä, mikä on 364 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien osuus työvoimasta oli 7,2 prosenttia, mikä on paras lukema koko maassa. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 10,7 %. Työllisyystilanne vaihtelee luonnollisesti eri puolilla maakuntaa. Erityisesti Kaskisissa (14,4 %) ja Pietarsaaressa (9,1 %) on edelleen teollisuuden uudelleenjärjestelyistä aiheutuvaa rakenteellista työttömyyttä, mutta molempien kaupunkien työmarkkina-alueella on toisaalta hyvin vähän työttömiä, mikä kertoo työvoiman vähäisestä liikkuvuudesta. Alle viiden prosentin työttömyysasteita oli kahdessa kunnassa: Pedersöressä (3,0 %) ja Närpiössä (4,6 %). Pohjanmaan maakunnassa asui vuoden 2012 lopussa Pohjanmaan ELY-keskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta. Pohjanmaan väkimäärä kasvoi vuoden 2012 aikana 562 asukkaalla, mikä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (1122). Kasvun hidastumisen taustalla on erityisesti maan sisäisessä muuttoliikkeessä menetetyt asukkaat. Syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto ovat Pohjanmaalla maan neljänneksi suurimpia. Strategia ja toteutunut linjaus Vuonna 2012 toteutettiin vuosiksi laadittua Pohjanmaan maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman vision mukaan maakunta on Uuden energian Pohjanmaa. Energiateknologian keskittymän rooli maakuntaohjelman veturina on kasvanut ja vahvan kärkiklusterin kehittämiseen kiinnitettiin huomiota myös vuoden 2012 aikana. Pohjanmaan vahvuus on kuitenkin aina ollut monimuotoinen elinkeinoelämä ja vahvat kärkiklusterit sekä kansainväliset suuryritykset. Maakuntaohjelma koostuu seuraavista viidestä toimintalinjasta: Kilpailukyky ja imago (TL1) Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa (TL2) Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne (TL3) Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma (TL4) Luonnon ja ympäristön hyvinvointi (TL5). Vuoden 2012 aikana euroalue vajosi entistä selkeämmin taloudelliseen taantumaan. EU:n marraskuun 2012 talousennusteen mukaan jäsenmaiden lyhyen aikavälin näkymät ovat edelleen heikot, mutta vuodelle 2013 ennustetaan asteittaista paluuta bkt:n hienoiseen kasvuun. Pohjanmaan osalta suhdannekehitys oli vuoden 2012 aikana varsin kaksijakoista. Globaali talouskriisi koettelee erityisesti vientiteollisuutta. Pohjanmaan maakuntahan on paljolti riippuvainen vientiyrityksistä ja toimialoista, joilla iso osa bruttotuotannosta menee vientiin. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Pohjanmaan vienti supistui peräti 17 prosenttia vuoden 2011 tammimaaliskuusta, mikä heijastui myös koko teollisuuden liikevaihtolukuihin, jotka supistuivat noin 12 prosentilla. Toi-

153 152 saalta vuoden 2012 syyskuussa yritysliikevaihto oli Pohjanmaan osalta jo huomattavassa, lähes 9 prosentin kasvussa. Nämä syyskuun lukemat poikkesivat hyvin voimakkaasti valtakunnallisesta tilanteesta, sillä kaikissa muissa maakunnissa yritysliikevaihto oli edelleen jatkanut supistumista. Tämä vahvistaa sen havainnon, että Pohjanmaan vientipainotteiseen energiateknologiaan perustuva suhdannekehitys poikkeaa luonteeltaan muista maakunnista. Energiaklusteri onkin osoittanut aivan tuoreimpien tietojen mukaan voimakkaan kasvun merkkejä Pohjanmaalla. Sen suurimmat yritykset (Wärtsilä, ABB ja Vacon) ilmoittivat vuoden 2012 kolmannen neljännesvuoden tuloskatsauksessaan kasvua sekä liikevaihdossa että uusien tilausten määrässä. Yritysympäristössä suuria muutoksia ei tapahdu ihan lyhyellä aikavälillä. Suhdanteet muuttuvat tietenkin hieman ja yritysten rahan varsinkin pankkilainan saanti on ollut vuoden 2012 kuluessa hieman vaikeampaa. Vuoden alkupuolella ja syksyyn asti yritykset olivat hieman varovaisempia investointien ja kehittämishankkeiden suhteen, mutta loppuvuosi ja varsinkin vuoden alku osoittaa selviä piristymisen merkkejä. Tämä on hyvin linjassa tilastoissakin havaitun yritysliikevaihdon kohenemisen kanssa. Pohjanmaan maakunnassa Pietarsaaren seutukunta ja Suupohjan rannikkoseutu ovat perinteisesti kärsineet eniten talouden epävakaudesta, joskin vuoden 2012 kuluessa näiden seutukuntien aluetalouden tunnusluvuissa oli jo havaittavissa myönteisiä merkkejä. Pietarsaaren seudulla jatkettiin resurssien suuntaamista uusien innovatiivisten prosessien käynnistämiseen sekä innovaatioympäristön kehittämiseen. Suupohjan rannikkoseudulla Kaskisten Metsä- Botnian tehtaan lakkauttamisen seuraukset ovat yhä nähtävillä. Niihin on pyritty reagoimaan myös rakennerahastohankkeiden avulla. Seutukunnassa on panostettu muun muassa elinkeinoelämän ja niitä tukevien organisaatioiden ja oppilaitosten välisten verkostojen kehittämiseen. Vaasan seudun alueella on korostunut muun muassa innovaatiojärjestelmien, energiateknologisen osaamisen sekä digiklusterin kehittäminen. Kyrönmaan seutukunta on jo pitkään määritelty EAKR-ohjelmassa haasteelliseksi alueeksi. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut seutukunnan omien kehittämishankkeiden käynnistymiseen. Tähän vaikuttanee osaltaan seutukunnan sijainti Vaasan välittömässä läheisyydessä. Vuoden 2013 alussa toteutuikin Vähäkyrön kunnan ja Vaasan kaupungin välinen kuntaliitos. Totsu-prosessin voi katsoa parantaneen informaation kulkua eri rahoittajaviranomaisten välillä sekä tiivistänyt yhteistyötä hanketyön ja muun kehittämistoiminnan välillä. Erityisteemat Länsi-Suomen suuralueen erityisteemat ovat edelleen erittäin hyvin linjassa Pohjanmaan maakunnan strategisten painopisteiden kanssa. Pohjanmaalla on kiinnitetty huomiota erityisesti kärkiklustereiden sekä innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Kärkiklustereiden kohdalla korostui luonnollisesti energiateknologisen keskittymän merkitys. Vahvan energiaklusterin vaikutukset heijastuvat Pohjanmaalla myös muille aloille, kuten kone- ja metalliteollisuuteen. Pohjanmaan monimuotoisen elinkeinoelämän seurauksena maakunnassa on useita valtakunnallisestikin merkittäviä osaamiskeskittymiä muun muassa veneteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, luovilla aloilla sekä hyvinvointisektorilla. Tämä tuo mukanaan tiettyjä haasteita muun muassa tukitoimenpiteiden koordinoimiseen ja priorisoimiseen, mutta se on kuitenkin ollut yksi keskeisiä maakunnan menestyksen edellytyksiä. Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen on yksi maakuntaohjelman keskeisistä painopistealueista. Tämä oli nähtävissä myös vuoden 2012 aikana rahoitetuissa hankkeissa. Pohjanmaalla on useita korkeakouluyksiköitä ja oppilaitoksia, joiden kehittäminen ja yhteistyöhankkeiden tukeminen edistää maakuntastrategian keskeisiä tavoitteita. Pohjanmaan elinkeinorakenteen seurauksena kansainvälisen vetovoiman lisääminen on aina ollut Pohjanmaalle tärkeää ja luonnollista. Esimerkiksi energiaklusterin yritysten liikevaihdosta viennin osuus on noin 70 %. Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen on myös Pohjanmaalla muodostunut ajankohtaiseksi ja tärkeäksi teemaksi väestön ikääntyessä. Maakunnassa on vastattu haasteeseen panostamalla muun muassa kieli-, kunta- ja sektorirajat ylittävien yhteistyömallien kehittämiseen sekä maahanmuuttajien tehokkaaseen kotouttamiseen.

154 153 Taulukko 79: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ Menoluokka EAKR+valtio Osuus Kpl Lissa- Sidottu Menoluokan ensisijainen aihealue maakunta bon-% Pohjanmaa 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,8 % 7 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen ,7 % 14 pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna ,6 % 22 mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille ,1 % 4 08* Muu investointi yrityksiin ,2 % 22 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden ,9 % 21 edistämiseksi pk-yrityksissä 13* Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (sähköiset ,0 % 8 terveydenhuolto- ja viranomaispalvelut, verkko-opetus, osallisuus tietoyhteiskuntaan jne.) 14* Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (verkkokauppa, ,6 % 8 koulutus, verkostoituminen jne.) 23 Alueelliset/paikalliset tiet ,6 % 1 43* Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta ,5 % 3 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen ,0 % 6 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi ,9 % Mekanismit, joilla kehitetään hyvää politiikan suunnittelua ja ,0 % 5 ohjelmasuunnittelua, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tehtävää seurantaa ja arviointia, voimavarojen kehittämistä politiikkojen ja ohjelmien toteutuksessa. Suurimmat menoluokat yht ,9 % 128 Pohjanmaa Yhteensä ,0 % ,9 % Ohjelmatyön tuloksia Vuoden 2012 aikana päättyneiden hankkeiden joukossa oli useita maakuntaohjelmassakin priorisoidun energiasektorin kehittämiseen liittyneitä hankkeita. Hankkeissa tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta miten uusiutuvien energiamuotojen hyödynnettävyyttä ja käyttöönottoa voitaisiin maakunnassa edistää. Myös Vaasan seudun energiateknologisen keskittymän viestintään liittyneillä toimenpiteillä nostettiin keskittymän tunnettuutta sekä valtakunnallisilla että kansainvälisellä tasolla. Kärkiklustereiden kehittämisessä parhaat tulokset saavutettiin kehittämällä toimialalla vaikuttavia yritysten, kehittämisorganisaatioiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä parantamalla yritysten omien vahvuuksiensa ja toimintaympäristönsä tuntemusta. Erityisesti huomiota on kiinnitetty uusien yritysten ja innovaatioiden tukemiseen ja kasvuhaluisten yritysten kehittämiseen. Työllisyyden ja työpaikkojen turvaaminen onkin onnistunut hyvin ja alueen työllisyystilanne on maan paras. Yritysten tuotekehityksen ja tuotannon kehittäminen ja tehostaminen on ollut tärkeitä painopisteitä koko ohjelmakauden aikana. Palvelupuolella paikallisten hoivapalveluyritysten prosessien kehittäminen sähköisin seurantajärjestelmin ym. on ollut kehittämisen kohteena. Halutaan tukea paikallista lähipalvelua hoivasektorilla ja välttää monikansallisten yritysten määräävän markkina-aseman syntymistä. Hankkeissa kiinnitettiin huomiota myös innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen sosiaali- ja terveyshuollon koulutus-, tutkimus- ja

155 154 kehittämisympäristöä kehittämällä. Edellä mainittuja tuloksia olisi ollut erittäin vaikea saavuttaa ilman rakennerahastojen tarjoamaa hankerahoitusta. Myönteisinä tuloksina ympäristön näkökulmasta mainittakoon vielä Merenkurkun maailmanperintöalueen kehittämisen, happamat sulfaattimaat ja kulttuuriympäristöselvitykset sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, jotka ovat edenneet myönteisesti ja ovat osaltaan edistäneet ympäristön huomioimista ja kaavoitustoimintaa kunnissa. Taulukko 80: Pohjanmaan sidonnat Rahoituskehys / Julkinen Hankkeita maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen yht. Kpl Pohjanmaa Pohjanmaa Yhteensä Taulukko 81: Pohjanmaan maksatukset Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Rahoituskehys / Julkinen EU+v maakunta TL EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen yht. sidonnoista Sid. Maks. Pohjanmaa ,9 % 7,2 % 9,9 % ,9 % 31,1 % 30,6 % ,7 % 32,2 % 35,3 % ,4 % 39,1 % 32,2 % Pohjanmaa Yhteensä ,3 % 27,3 % 27,3 % Taulukko 82: Pohjanmaan ydinindikaattoritulokset LS Ohjelma Maakunta / Viranomainen Pohjanmaa Uudet työpaikat joista naisten Uusista työp. T&K-työp. joista naisten Uusia yrityksiä joista naisten Pohjanmaan ELY Pohjanmaan ELY, yritystuet Pohjanmaan liitto Finnvera (suunniteltu) Pohjanmaa yhteensä pl. Finnvera Ml. Finnvera Vuoden 2012 ohjelmatyö ja sen tulokset Pohjanmaalla on määrällisesti selvästi eniten toimintalinja 2 hankkeita. Tämän vuoksi onkin luonnollista, että toimintalinjalla on saavutettu myös eniten tuloksia. Maakuntaohjelman visiossakin korostettua Pohjanmaan energiateknologian keskittymää on EAKR-hankkeiden avulla menestyksellisesti kehitetty useasta eri näkökulmasta. Myös maakunnan sosiaali- ja terveyshuollon toimintaympäristön kehittämistä on viety hankerahoituksella merkittävästi eteenpäin. Rakennemuutoksesta eniten kärsineiden Suupohjan rannikkoseudun ja Pietarsaaren seudun innovaatioja elinkeinoympäristöjen kehittämiseksi on käynnistetty useita kehittämishankkeita, jotka täydentävät varsin hyvin

156 155 toisiaan. Etenkin Pietarsaaren seudulla on vuoden 2012 kuluessa ollut havaittavissa myönteistä kehitystä sekä yleisessä ilmapiirissä että talouden tunnusluvuissa. Ympäristöpuolella uutena avauksena voi mainita pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen. Uusien yritysten perustaminen on epävarmassa taloudellisessa tilanteessa osoittautunut haasteelliseksi. Pohjanmaan liiton rahoittamat hankkeet ovat usein luonteeltaan yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeita, joiden työllistävät vaikutukset ovat välillisiä ja vaikutukset on nähtävissä pidemmän ajanjakson jälkeen. Valtion rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ja siihen liittyvä kuntarahoitusvaatimuksen kasvu vaikeuttaa hanketoimintaa jatkossa. TL 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjalla ei vuonna 2012 rahoitettu useata hanketta. Toimintalinjan hankkeiden tavoitteena on ennen kaikkea kehittää yritysten valmiuksia toimia klustereissa ja erityistä huomiota kiinnitetään alkuvaiheessa oleviin kansainvälistyviin vahvaan teknologiseen osaamiseen nojautuviin yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvuun. Tehokkaimmiksi toimiksi ovat osoittautuneet myös yritysklustereiden kehittämistä edistävät toimenpiteet. WOOD- POINT-survey 2011 (A31511) hankkeessa toteutettiin esimerkiksi laajamittainen maakunnan puualanyritysten nykytilanneanalyysi ja tulevaisuuden kehittämistarpeiden kartoittaminen. Tämän ansiosta toimialan kehittämistoimenpiteet ovat jatkossa kustannustehokkaampia ja yritysten todellisten tarpeiden mukaisia. Växthus-LED (A32246) hankkeen tarkoituksena on tuottaa luotettavaa tietoa siitä, mitä taloudellisia ja viljelyteknisiä hyötyjä saadaan vaihtamalla perinteinen kasvihuonevalaistus LED-valaistukseen. Valaistuksen vaihdon oletetaan laskevan sähkökustannuksia jopa 80 %. TL 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Huomattava osa Pohjanmaan alueella rahoitetuista EAKR-hankkeista sijoittuu toimintalinjalle 2. Toimintalinjan puitteissa toteutetuilla hankkeilla on pyritty hakemaan ja tuottamaan sovellustietoa alueen elinkeinoelämälle ja kannustettu korkeakouluja keskinäiseen sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Projekt Allegro (A31974) hankkeen tavoitteena on kasvattaa Pietarsaaren keskustaan valmistuneen Allegro-kampuksen valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä sekä kehittää kampuksessa toimivien oppilaitosten välistä yhteistyötä muun muassa tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen osa-alueilla. Pohjanmaan rannikko soveltuu erinomaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen ja maakunnassa onkin vireillä lukuisia tuulivoimalahankkeita. Pohjanmaan liitto on tukenut tuulivoiman hyödyntämisen edistämistä usean eri hankkeen avulla. Biowind (A31423) hanke toimii Suupohjan rannikkoseudulla seudullisena kattohankkeena tuulivoiman, biopolttoaineen ja energia- ja ympäristökysymysten muodostamalle kokonaisuudelle. Tuulivoiman osalta projektissa keskitytään erityisesti paikallisten yrittäjien osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen, jotta tuulivoimarakentamisen synnyttämään tuotteiden ja palveluiden tarpeeseen pystytään vastaamaan. Medvind (A31420) hankkeen tehtävänä on levittää puolueetonta tietoa ja selvittää tuulivoimaan liittyviä tarpeita. Tätä tarkoitusta varten luodaan verkkoportaali, joka toimii kaikkien tuulivoimasta kiinnostuneiden kohtaamispaikkana ja tekee Pohjanmaata tunnetuksi tuulivoiman osaamiskeskuksena. Hankkeessa kartoitetaan myös vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat mm. tuulivoimahankkeiden paikallisen omistuksen. TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan hankkeiden avulla pyritään kehittämään alueen saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja elinympäristön viihtyisyyttä. Toimintalinjassa varsinkin kulttuuriympäristöohjelmilla on saavutettu hyviä tuloksia Närpiössä (valmis) ja Maalahdessa (loppusuoralla). Mustasaaressa vastaavanlainen hanke on vasta alkamassa. Esimerkkihankkeista Welcome Office (A32008) hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen neuvontakeskus, jonka avulla maahanmuuttajat ja muut asiakkaat saavat ohjausta ja neuvontaa ja tarvittaessa heidät ohjataan oikean viranomaisen puoleen sujuvasti. Welcome Office -hankkeen kohderyhmää ovat kaikki maahanmuuttajat maahanmuuttosyystä riippumatta. Erityisesti hankkeessa pyritään kiinnittämään huomiota työperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä ohjaukseen ja neuvontaan. Reissaa ja rentoudu - Hyvinvointimatkailun kehittäminen Vaasanseudulla (A31954) hankkeessa kehitetään hyvinvointimatkailua Vaasanseudulla ja tavoitteena on rakentaa Vaasanseudulle

157 156 hyvinvointimatkailun monialainen verkosto. Verkostoon osallistuvat toimijat aloittavat tuotekehityksen, jonka tuloksena pyritään luomaan uusia hyvinvointimatkailun tuotekokonaisuuksia. TL 4: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimintalinjan toimenpiteillä on pyritty ennen kaikkea kehittämään kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistamaan painopistealueiden yritysten toimintaympäristöä yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Vaasan seudun energiateknologian keskittymän viestinnän tehostaminen (A31959) hankkeen tavoitteena on lisätä Vaasan seudun energiakeskittymän (EnergyVaasa) kansallista tietoisuutta ja tätä kautta helpottaa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuutta. Vaasan opetusterveyskeskus (A32252) hankkeen avulla pyritään löytämään ratkaisuja Pohjanmaan terveyskeskuksien ja sairaaloiden kärsimään lääkärivajeeseen. Hankkeen keskeisin toimenpide on suunnitella moniammatillinen opetusterveyskeskus Vaasaan, jotta Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa siellä lääkärikoulutuksen perusopetukseen kuuluvia opintojaksoja. Opetuksen yhteydessä tuotetaan myös korkeatasoisia perusterveydenhuollon palveluja väestölle. EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Hankkeiden avulla on edistetty mm. toimijoiden välistä yhteistyötä toimialan sisällä (esimerkiksi metalli-, puuala) ja toisaalta tutkimuksen ja koulutuksen sekä elinkeinoelämän keskeistä vuorovaikutusta. Esimerkkinä voisi mainita aiemmin mainitun WOODPOINT-survey 2011 (A31511) hankkeen. Pietarsaaren seudulla toteutettavat hankkeet Gnistrum Testning av förändringsstödande åtgärder i Jakobstadsregionen (A31743) ja Quality Shopping District Jakobstad/Pietarsaari (A32242) sisältävät myös yritysten välisen yhteistyön edistämistä. Myös TehoFPGA-I (A32081) hankkeen taustalla ovat usean Vaasan seudun energiaklusterin yrityksen yhteiset tuotekehitykseen ja -testaamiseen liittyvät käytännön tarpeet. Toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen on keskeinen tavoite useimmissa rahoitetuissa hankkeissa. Esimerkkinä voisi mainita Suupohjan rannikkoseudulla totutettavan Inno-kompetens (A31909) sekä Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen Vaasanseudulla (A31961) hankkeen. Varsinaisia tasa-arvon edistämishankkeita ei maakunnassa vuoden 2012 aikana käynnistetty. Tähän vaikuttanee osittain maakunnan miesvaltainen toimialarakenne. Eri ohjelmien yhteensovittamista ja koordinaatiota toteutetaan MYR:in ja sen sihteeristön kautta. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta hankkeesta voi mainita DEMVE1 - IEC Monitoimittajaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen (A31786) hankkeen, jossa monitoimittajaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen toteutettiin EAKR-hankkeena ja koulutuksen suunnittelu ja käynnistäminen puolestaan ESR-hankkeena. Kestävän kehityksen edistäminen on vahvasti esillä useissa Pohjanmaan liiton rahoittamissa energiahankkeissa. Esimerkkeinä voi mainita muun muassa Energihus i praktiken (A31689), NEXT - Kohti uuden energian osaamiskeskittymää (A31827) ja Internationellt innovationsnätverk för kompetenshöjning inom vindkraft i Österbotten, INNOVIND (A31855) -hankkeet. Valintakriteerit EURA2007-järjestelmän valintakriteereitä käytetään aina hankkeiden valintaprosessin aikana. Valintakriteerien yhteydessä ei ole käytetty erityisiä painotusprosentteja. Kullakin viranomaisella on myös mahdollisuus nostaa esille omia kriteerejä, jolloin ne on esitetty hakemuksessa tai verkkosivustolla. Hankeideahaut voidaan esimerkiksi kohdistaa vain tietylle toimintalinjalle. Yleisesti ottaen rahoituksessa on noudatettu Länsi-Suomen EAKR-ohjelman perustana olevia periaatteita ja maakuntaohjelman avulla tehtäviä priorisointeja. Esimerkiksi Pohjanmaan liiton hankeideahakujen kautta saadut hankeideat laitetaan paremmuusjärjestykseen juuri Länsi-Suomen EAKR-ohjelman arviointikriteerien perusteella.

158 157 Pohjanmaan liitto käyttää yhtä erityiskriteeriä Pohjanmaan liiton hankekriteerit, mikä tarkastelee hankeen sopivuutta Pohjanmaan liiton omiin strategisiin painotuksiin ja hankekriteereihin. Tärkeää on muun muassa se, että rahoitettavat hankkeet edistävät EU-ohjelman lisäksi myös maakuntaohjelman tavoitteita. Muita erityis- tai tarkennettuja kriteerejä ei ole käytössä. Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? Mitään selkeää teemaa tai hankekokonaisuutta ei voi tuoda esille selkeänä pettymyksenä. Vuoden 2012 aikana kävi entistä selkeämmin esille, että kuntarahoituksen kerääminen hyvillekin hankeideoille voi osoittautua varsin haasteelliseksi. Tämä on seurausta useasta eri tekijästä, kuten yleisestä taloudellisesta taantumasta, kuntarakenteeseen kohdistuvista muutospaineista ja KOKO-ohjelman päättymisestä. Uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttäminen on myös osoittautunut useassa hankkeessa haasteelliseksi. Toisaalta monien EU-rahoituksella toteutettujen hankkeiden todelliset vaikutukset on nähtävissä vasta muutaman vuoden viiveellä. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että hankkeiden toteuttajien arviot uusista työpaikoista ja yrityksistä perustuvat systemaattisiin ja realistisiin arvioihin. Hankkeiden toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota sekä hanketta valmisteltaessa että sitä toteutettaessa. Rakennerahastohankkeet johtavat liian usein uuden hankkeen käynnistämisen sen sijaan, että toiminta olisi onnistuttu vakinaistamaan osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. Uuden ohjelmakauden valmistelu erilaisine hallinnollisine vaihtoehtoineen on valitettavasti vienyt huomiota kuluvan ohjelmakauden strategisesta toteuttamisesta, mutta sitä voi toisaalta pitää varsin luonnollisena ohjelmakauden vaihtumiseen liittyvänä haasteena. EU-hankkeisiin liittyvässä byrokratiassa kiinnitetään yhä hankkeiden tuloksien sijasta huomiota liian usein muodollisten rahoitusehtojen täyttämiseen. Vuonna 2011 käyttöön otettu flat rate -malli ja vuoden 2012 aikana käyttöön otettu lump sum -malli ovat kuitenkin osoittautuneet askeleiksi oikeaan suuntaan ja tulevaisuudessa toimintaa pitäisi entistä enemmän kehittää tulosperustaiseen tarkasteluun, jossa huomion keskipisteessä on hankkeiden avulla saavutettavat tulokset ja vaikutukset. Flat rate mallin kohdalla olisi syytä harkita, voisiko hankehenkilöstön matkakustannukset jäädä flat rate kustannusten ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti flat rate - korvauksen prosenttimäärän hienoista korottamista tulisi vakavasti harkita. Pohjanmaan ELY-keskuksen näkökulmasta ohjelmaperusteisen aluekehitystyön työvälineet eivät nykyisessä suhdannetilanteessa ole riittävän joustavia. TEM alainen yritysten kehittämisrahoitus on painottunut Itä- ja Pohjois- Suomeen. Esimerkiksi Etelä Savo joka on väestöluvultaan hieman pienempi kuin Pohjanmaa. Sillä on ohjelmakaudella käytössä yli kymmenkertainen määrä yritysrahoitusta verrattuna Pohjanmaan maakuntaan. Pohjanmaalla on ollut käytettävissä hieman runsas miljoona euroa vuositasolla kun katsotaan koko ohjelmakautta. Keski-Pohjanmaa kuuluu Pohjanmaan ELY-alueeseen ja tämä vääristää kuvaa Pohjanmaan käytettävissä olevista määrärahoista. Huomiota olisi syytä kiinnittää myös hanketoiminnan arvioinnin kehittämisen. Jotta hankkeiden avulla saavutettavia tuloksia voidaan luotettavasti arvioida, hankearviointiin täytyy satsata nykyistä enemmän aikaa ja resursseja. Tällä hetkellä hankkeita arvioidaan hyvin pitkälti pelkästään numeeristen seurantaindikaattoreiden kautta, jotka useissa kehittämishankkeissa eivät anna todellista kuvaa hankkeiden tuloksellisuudesta tai vaikuttavuudesta. Haasteellisten alueiden kuntarahoitusosuuden järjestämiseen kaivataan enemmän joustavuutta. Haasteellisten alueiden kunnat menettävät yleensä verotulojaan siinä määrin, että normaaliehtoinen kuntarahoitusosuus saattaa osoittautua niille ylivoimaiseksi taakaksi ja estää siten korvaavia työpaikkoja luovien hankkeiden käynnistämisen. Kuntarahan saaminen hankkeisiin on tosin nykyisessä taloustilanteessa ja suunnitteilla olevien valtionosuuksien leikkausten valossa ongelmallista myös muilla alueilla. Tilanne on selkeästi muuttunut haasteellisemmaksi vuoden 2012 kuluessa. Hieman kärjistetysti voidaan todeta, että vain sellaiset hankkeet, jotka suoraan edistävät kuntien omia tavoitteita saavat kuntarahoitusta. EURA järjestelmä on ohjelmakauden alun vakavien ongelmien jälkeen toiminut verrattain luotettavasti ja tärkeätä olisi, ettei tulevalle ohjelmakaudelle lähdetä kehittämään uutta järjestelmää puhtaalta pöydältä, vaan tyydytään nykyisen järjestelmän edelleen kehittämiseen. Nykyisen ohjelmakauden alussa EURA järjestelmän

159 158 käynnistysongelmista johtunut hankkeiden 1-2 vuoden myöhästymisen seuraukset ovat nähtävillä edelleen. Siksi onkin erittäin tärkeää, että tämä virhe vältetään tulevan ohjelmakauden yhteydessä. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Vuoden 2012 aikana talouselämä oli yhä melkoisessa aaltoliikkeessä. Kreikan ja joidenkin muiden Etelä-Euroopan maiden velkaongelmat tukineen ja takauksineen laskivat myös Suomen talousennusteita. Veronkorotusten ja lisäsäästöjen tarve kävi myös Suomessa yhä selvemmäksi. Vaikka Pohjanmaalla kehitys oli vahvempaa kuin muualla maassa, myös täällä tulivat yritykset varovaisiksi rekrytoinnissaan. YT-neuvotteluitakin on käyty myös vuoden 2012 puolella ja moni yritys on joutunut turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin. Vaikka vuoden 2012 syksyllä yritysten liikevaihdossa oli Pohjanmaalla havaittavissa myönteistä kehitystä, taloudellinen ilmapiiri on yhä erittäin epävarma ja vaikeasti ennustettava. Sosiaali- ja terveysala on kuitenkin muodostumassa myös Pohjanmaalla pullokaula-alaksi. Työvoimapula vaikuttaa laajasti eri henkilöstöryhmiin lääkäreistä lähihoitajiin asti. Koulutuksen on vaikea pysyä kehityksen mukana, koska väestö ikääntyy nopeasti ja hoidon tarve sen myötä lisääntyy. Myös poistuma ja vaihto toisiin ammatteihin on hoitoalalla voimakasta. Vajetta yritetään korjata lisäämällä hoitajien ja lääkäreiden työperäistä maahanmuuttoa. Myös rakennerahastohankkeiden avulla on pyritty tukemaan sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät terveydenhuollon ammattilaisten saatavuutta maakunnassa. Tästä hyvä esimerkki on aiemmin mainittu Vaasan opetusterveyskeskus (A32252) hanke. Tulevaisuudessa työvoimapula kohdistuu myös runsasta diplomi-insinööri- ja insinööriosaamista vaativaan teollisuuteen. Insinöörejä koulutetaan maakunnassa paljon, mutta toisaalta koulutusta pitäisi kohdistaa enemmän juuri niihin koulutusohjelmiin, joille maakunnan teollisuudella on eniten kysyntää. Pohjanmaalle kone-, metalli-, energia- ja sähköteollisuus ovat tärkeitä maakunnan menestykselle ja oikeiden osaajien saaminen näille aloille on kohtalonkysymys. Kun uusi nousu taas jossain vaiheessa todella käynnistyy, rekrytointiongelmat kärjistyvät varmasti uudelleen. Rekrytointiongelmien eriasteiset ratkaisuyritykset sisältyvät myös useiden EU-hankkeiden tavoitteisiin. Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Pohjanmaalla Pohjanmaan liiton ja Pohjanmaan ELY-keskuksen välinen yhteistyö ja ohjelmien yhteensovitus on toiminut jo vuosien ajan moitteettomasti. Esimerkkihankkeena EAKR- ja ESR-ohjelmien välisestä yhteistyötä mainittiin jo aiemmin DEMVE1 - IEC Monitoimittajaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen (A31786) hanke. EAKR-ohjelman ja maaseutuohjelman välillä ei vuoden 2012 aikana ole ollut erityisiä yhteistyöhankkeita. Maaseutuohjelman ja EAKR-ohjelman välistä yhteistyötä voisi edelleen kehittää, jos maaseutujaosto kokoontuisi nykyistä käytäntöä useammin. Yleisemmällä tasolla ohjelmien välisestä yhteensovittamisesta keskustellaan säännöllisesti MYR:n ja MYR:n sihteeristön kokouksissa. Pääomarahastotoiminta Pääomarahoitustoiminta ei ole ehkä toiminut niin hyvin kuin alun perin odotettiin. Rahoitusmuotoon liittyvään tiedottamiseen olisi syytä panostaa enemmän, jos sille halutaan laajempaa hyödynnettävyyttä. Tällä ohjelmakaudella ja luultavammin myös ensi ohjelmakaudella rahaa on kuitenkin käytettävissä niin vähän, että sillä ei ole käytännön merkitystä tällä alueella. On kehitettävä yksityisen rahoitukseen perustuvia pääomasijoitusrahastoja ja kehitettävä yhteyksiä muihin pääomasijoittajiin.

160 VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Vuoden 2012 hallintoviranomaisen rakennerahastoviestintä keskittyi tulosviestintään, tilaisuuksiin suurelle yleisölle ja viranomaisille sekä ohjelmakauden viestinnän valmisteluun. Hyvää hanketoimintaa esiteltiin niin tilaisuuksissa kuin rakennerahastot.fi -sivuilla ja rakennerahastojenuutiskirjeessä. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan 9. toukokuuta lähtien. Tietoa kansalaisille EU Arjessa -tapahtumat EU Arjessa -kiertue on ollut rakennerahastotoiminnalle ja hankkeiden näkyvyyden lisäämiselle merkittävä foorumi. Yhteistyö EU:n komission hallintoviranomaisen, Suomen edustuston, Euroopan parlamentin tiedotustoimiston, Eurooppatiedotuksen ja eduskuntatiedotuksen kanssa on lisännyt EU:n ymmärrettävyyttä ja näkyvyyttä ihmisten arjessa. Tilaisuuksien lähtökohtina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Päämediayhteistyökumppani YLE on ollut keskeisessä roolissa positiivisen julkisuuden saamisessa. Vuonna 2012 EU Arjessa järjestettiin Turussa (teemana EU:n sisämarkkinat), 4.5. Lahdessa (teemana kansalaisten vaikutusmahdollisuudet) Seinäjoella (teemana ruoka) ja Lappeenrannassa (teemana raja). Kaikissa tilaisuuksissa järjestettiin sekä yleisötapahtuma joko torilla tai kauppakeskuksessa että yleisölle avoin seminaari tapahtumapäivän teemasta. Tilaisuuksissa esiteltiin yhteensä 17 EAKR- ja ESR-hanketta. Kaikista tilaisuuksista kirjoitettiin juttu rakennerahastojen uutiskirjeeseen mukana olleista hankkeista. Tilaisuuksia hanketoimijoille ja aluekehittäjille Tilaisuudet hanketoimijoille ja aluekehittäjille toteutettiin yhteistyössä rakennerahastotoiminnassa mukana olevien hallinnonalojen kesken. Kevätkylvö aluekehittäjien valtakunnallinen seminaari Tampereella kokosi noin 200 aluekehittäjää ideoimaan ja jakamaan kokemuksia. Keskeisinä teemoina olivat rakennemuutos ja aktiivinen ikääntyminen. Kevätkylvö etsi vastausta kysymyksiin, mihin suuntaan aluekehityksessä halutaan mennä ja mistä siihen löytyy parhaat lähtökohdat. Vastauksina olivat muun muassa alueen toimijoiden välinen yhteistyö, fokusointi, kansainvälistyminen, rakenteiden rohkeampi rikkominen, ohjelmien selkeyttäminen ja byrokraattisuuden vähentäminen. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita Pirkanmaalta. Kestävä kehitys hyvä ympäristö ja hyvä elämä -seminaari Helsingissä käsitteli kestävää kehitystä kolmesta näkökulmasta: ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tilaisuudessa käsiteltiin kestävän kehityksen haasteita ja mahdollisuuksia, kerrottiin ympäristöarvioinnista ja vähähiilisestä yhteiskunnasta sekä esiteltiin teeman puitteissa työskenteleviä EAKR- ja ESR-hankkeita. Tilaisuutta varten oli valmisteltu rakennerahastojen uutiskirjeen teemanumero, jonka painettua versiota jaettiin osallistujille. Seminaarissa oli käytössä viestiseinä, jolle osallistujat voivat kirjoittaa kommentteja netissä, ja fasilitaattori välitti niitä kaikkien nähtäviksi. Tilaisuudessa oli noin 100 osallistujaa. Sadonkorjuuseminaari 2012 kasvun soundit stagella -seminaari Kuopiossa tarjosi osallistujille tietoa ohjelmakaudesta , tarkasteli nuorten sosiaalista vahvistamista eri näkökulmista sekä ja esitteli T&K- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi seminaarin keskeisenä sisältönä oli tuotteistaminen ja sen avulla hanketoiminnan tulosten levittäminen. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa.

161 160 Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2012 yhteensä 5 rakennerahastoihin liittyvää tiedotetta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä oli yhteensä 8 rakennerahastouutista. TEM:n uutiskirjeessä tiedotettiin myös kaikista hallintoviranomaisen järjestämistä aluekehittäjille suunnatuista tilaisuuksista sekä EU Arjessa -tapahtumista. Verkkopalvelu Rakennerahastot.fi -verkkopalvelussa jatkettiin hyvän hanketoiminnan esittelyä. Lukijoille tarjottiin muun muassa yritystoiminnan esimerkkejä. Horisontaalisiin painotuksiin panostettiin siten, että kestävä kehitys ja sukupuolten tasa-arvo saivat omat osionsa. Viranomaisille suunnattu osio uudistettiin kesällä Verkkopalvelun käyttäjäseurannan mukaan käyntejä palveluun on kaikkiaan per kuukausi. Kymmenelle käytetyimmälle sivulle tulee käyntejä kuukaudessa. Käytetyimpiä sivuja ovat viestintä ja graafinen ohjeistus, logot, hakijalle ja toteuttajalle, rakennerahasto-ohjelmat, Eura2007 (linkin kautta pääsy tietojärjestelmään) sekä uutiskirje. Myös verkkopalvelun kieliversiot nousivat käyttäjäseurannassa kärkipäähän. Viranomaisosiossa on käyntiä kuukaudessa. TEM:n harjoittelija Heidi Gröndahl teki syksyllä 2012 verkkopalvelusta kyselyn rakennerahastoviranomaisille ja hanketoimijoille. Molemmissa kyselyissä vastaanottajia oli noin 150 ja vastausprosentti noin 40. Kyselyn perusteella rakennerahastot.fi on visuaalisesti miellyttävä, omia tiedontarpeita palveleva, ajankohtainen ja kiinnostava. Kehitettävää on palautteen mukaan rakenteen logiikassa, helppokäyttöisyydessä ja kohderyhmien selkiyttämisessä. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä ohjeistukseen. Sivuille kaivattiin lisää esimerkkejä toteutetuista hankkeista sekä toimiva kysymys ja vastaus -palsta. Lisäksi toivottiin hakuajoista tiedottamista keskitetysti ja parempia ruotsinkielisiä palveluita. Kyselyssä oli myös sosiaalisen mediaan liittyviä kysymyksiä. Viranomaisista 66 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa ja hanketoimijoista 86 prosenttia. Sosiaalisen median hyödyiksi hanketoiminnassa nousivat esiin toimijoiden verkottuminen, byrokraattisen kuvan väheneminen sekä käytännön ohjeet ja esimerkit hanketoiminnan tueksi. Uutiskirje Sähköinen uutiskirje ilmestyi 11 kertaa vuoden 2012 aikana kesänumeron 6-7/2012 ollessa yhteisnumero. Uutiskirjeestä tehtiin kaksi teemanumeroa, joista otettiin 300 kappaleen painos. Numero 8/2012 oli kestävän kehityksen teemanumero ja numero 9/2012 sukupuolten tasa-arvon teemanumero. Myös alue- ja rakennepolitiikan neuvottelupäiville valmisteltiin tilaisuuteen liittyvä numero, josta otettiin painos. Uutiskirje on saanut positiivista palautetta. Uutiskirjeellä on noin tuhat tilaajaa. Tilaisuudet viranomaisille TEM järjesti alue- ja rakennepolitiikan neuvottelupäivät Helsingissä kansalliseen, alueelliseen ja paikallistason aluekehittämistyöhön osallistuville. Tilaisuuden aiheina olivat muun muassa muuttuva alue- ja kuntarakenne, alueiden kehittämisen strategia ja toteutus sekä tulevaisuuden näkymät. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja työministeri Lauri Ihalainen. Kutsun yhteydessä lähetettiin päivän aiheisiin liittyvä kysely. Kyselyn tulokset julkaistiin neuvottelupäivillä jaossa olleessa rakennerahastojen uutiskirjeessä. Vastausten viestinä oli tiivistettynä: työrauhaa, selkeitä valintoja ja parempaa yhteistyötä. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata suorana lähetyksenä internetissä.

162 161 Valtakunnallinen viestintäverkosto Hallintoviranomainen, suuralueet ja muut ministeriöt jatkoivat viestintäyhteistyötä rakennerahastojen viestintäverkostossa. Viestintäverkoston toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän vastuuhenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toimintaa on ennen kaikkea projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoiminen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottaminen. Viestintäverkosto kokoontui kokonaisuudessaan yhden kerran Helsingissä, jolloin käsiteltiin ajankohtaisia viestintäasioita, esiteltiin osallistujatahojen tilannekatsaukset ja käytiin lähetekeskustelua tulevan ohjelmakauden verkkopalveluista. Työkokouksessa käytiin läpi myös rakennerahastoviestinnän arvioinnin suositukset. Viestintäverkoston joukosta koottiin pienempi noin 30 henkilön verkkopalvelut työryhmä, jota vetää hallintoviranomainen. Hallintoviranomainen järjesti ryhmälle videoneuvottelun kahdesti syksyllä Näiden keskustelujen pohjalta hallintoviranomainen ryhtyi hakemaan uudistettavalle rakennerahastot.fi -verkkopalvelulle teknistä toteutustapaa. Kansainväliset verkostot Hallintoviranomaisen edustaja osallistuu EU:n komission INFORM- ja INIO-viestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Lisäksi suuralueiden ja muiden ministeriöiden edustajia on osallistunut kokouksiin. INFORM (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto)kokoontui vuonna 2012 kerran ja INIO (työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus) kaksi kertaa. Lisäksi joulukuussa pidettiin verkostojen yhteiskokous. Jäsenmaiden ja komission yhteistyössä toteutettavan naisten ja miesten tasa-arvoa ohjelmatyössä edistävän Gender Mainstreaming Community of Practice -verkoston viestintäryhmän työhön osallistuttiin välittämällä hyviä suomalaisia tasa-arvoa edistäviä viestintäkäytäntöjä ESR-hankkeista. EURoma-verkosto valmistelee opasta siitä, kuinka romanit huomioidaan tulevissa rakennerahasto-ohjelmissa eri jäsenmaissa. Hallintoviranomainen osallistui verkoston syksyn kokoukseen. Lisäksi verkostossa on valmisteilla opas kuntien käyttöön. Jäsenmaat voivat halutessaan kääntää oppaan ja muokata oman maansa tarpeiden mukaiseksi.

163 Suuralueen viestintä Länsi-Suomen rakennerahastojen viestinnän raportti on laadittu yhteistyössä suuralueen viestintätyöryhmän kanssa. Suuraluetasolla käynnistettiin Länsi-Suomen Internet-sivuston valmistelu vuoden 2007 lopulla. Sivusto saatiin käyttöön alkusyksystä Sivusto tukee kansallista rakennerahastot.fi portaalia ja maakuntien sivustoja ja se löytyy osoitteesta Sivusto sisältää tietoa suuralueen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmista ja tapahtumista. Se tarkentaa omalta osaltaan TEM:n laatimia valtakunnallisia rakennerahastojen Internet-sivustoja ja toimii linkkinä maakuntien ja kansallisen porttaalin välillä. Muilta eli pääosin viestintä ja ohjelmatyön aktivointi ja tapahtumien järjestäminen tehdään maakuntien toimesta. Suuralueen Internet-sivuston valmistuttua ohjelman koordinaatioprojekti otti vastuuta erityisesti erityisteematoiminnan ja klustereiden tiedotuksesta ylimaakunnallisten hakujen osalta, vaikka näiltäkin osin projektitoimijoiden aktivointi on tapahtunut pääosin maakuntien toimesta. TEM:n viestintäverkoston ohjauksessa valmistui keväällä 2011 rakennerahastojen viestinnän arviointi. Sen pohjalta päivitettiin molempien rakennerahastojen viestintäsuunnitelmat ja hyväksyttiin ne sittemmin seurantakomiteoissa. Sen keskeinen viesti ohjelman loppukauden viestinnälle on seuraava: Vuosina painotetaan erityisesti tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä sekä yhteisesti valituista teemoista että rakennerahastotoimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista. Lisäksi panostetaan viestinnän koulutukseen ja toimijoiden kumppanuuden ja verkostoitumisen lisäämiseen. Eli painotettiin tuloksista ja vaikuttavuudesta viestimistä jo ennen ohjelmakauden varsinaista loppumista. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea käsitteli päivitettyä viestintäsuunnitelmaa kokouksessaan Jyväskylässä. Kokouksessa todettiin, että aikaisemmin viestintä saattoi johtaa EU-ohjelmatyössä mielikuvaan, että se on hyvin sirpaloitunutta ja hajanaista. Tätä mielikuvaa vahvisti myös yksittäisten hankkeiden vahva esilläolo viestinnässä maakuntien strategisten tavoitteiden ja hankekokonaisuuksien kustannuksella. EU-hanketoiminnasta etäämpänä oleville ei tällöin aina välttämättä muodostu kuvaa järkevistä toimintakokonaisuuksista ja -strategiasta. Tämän korjaaminen edellyttää aluekehittäjiltä jatkuvaa toimintakokonaisuuksista, niiden saavuttamiseksi tehdyistä hankekokonaisuuksista ja niiden vaikutuksista viestimistä. Lisäksi seurantakomitea oli samaa mieltä tulos- ja vaikuttavuusviestinnän ajoituksesta niin, että sen täytyy tapahtua hyvissä ajoin ennen ohjelmakauden päättymistä, koska muutoin se hukkuu tulevaa ohjelmakautta koskevaan viestintään ja uutisointiin Suuralueen viestintätoimista Vuoden 2010 alussa Internet-sivustoja tarkistettiin aluehallinnossa tapahtuneiden muutosten takia ja tuolloin tehtiin kaikilla sivuilla vähimmillään toimija-, linkki- ja yhteistyöverkostojen tarkistus ja päivitys. Aivan vuoden 2011 lopulla käynnistettiin Länsi-Suomen Internet-sivustojen perusteellisempi tarkistus-, päivitys- ja täydennyskierros, jota jatkettiin vuoden 2012 puolella ja edelleen tarkistettiin tulostietojen osalta kesän 2012 jälkeen. Muilta osin ohjelman perustiedottaminen on tapahtunut pääosin maakuntien omana tiedottamisena. Vuonna 2012 tiedotusta jatkettiin linjausten mukaisesti nostamalla esille ohjelmatyön laajempia vaikutuksia sekä kokonaisuuksia. Ylimaakunnallinen pääomarahastotoiminta oli alullaan ja edellytti sen vahvempaa esillä pitoa rahoitusinstrumentin tunnetuksi tekemiseksi. Vuoden kaksi laajempaa tapahtumaa suuralueella olivat valtakunnallisen Kevätkylvö- sekä kansainvälisen IQ-NET verkoston seminaari Tampereella. Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjestivät vuoden

164 163 päätapahtumana valtakunnallisen Kevätkylvö-ideaseminaarin Seminaarin pääteemat olivat rakennemuutos ja aktiivinen ikääntyminen, joita lähestyttiin mielenkiintoisten puhujien ja hanke-esimerkkien kautta. Seminaari etsi vastausta mm. kysymyksiin mihin aluekehityksessä halutaan mennä ja mistä versovat uudet kehittämisen idut? Kevätkylvö-seminaariin osallistui noin 250 henkilöä. Palaute tilaisuudesta oli pääosin hyvää. Pirkanmaalainen vaikuttava EU-hanketoiminta ja tätä kautta myös Länsi-Suomen ohjelma-alue saivat laajaa näkyvyyttä myös kansallisesti. Tilaisuutta varten laadittiin oma internet-sivusto (www.kevatkylvo.fi) sekä muuta EU-hanketoimintaa esittelevää materiaalia. Seminaaria silmällä pitäen julkaistiin keväällä myös maakunnan EU-rahoituksella aikaansaaduista tuloksista ja johdonmukaisesti kehitetyistä hankekokonaisuuksista kertova laajempi julkaisu ja siihen liittyvä tiivis esite. IQ-Net on verkosto, joka yhdistää rakennerahasto-ohjelmien parissa työskenteleviä alueellisia ja kansallisia kumppaneita eri puolilta Euroopan Unionia. Sen tavoitteena on parantaa rakennerahasto-ohjelmien laatua kokemuksia vaihtamalla. Verkoston seminaari pidettiin Tampereella Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan liitto, WFA ja työ- ja elinkeinoministeriö. Teema oli älykäs erikoistuminen. Kokouksessa käsiteltiin myös nykyisen ohjelman toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujille esiteltiin EAKR-rahoituksella tuettuja pirkanmaalaisia hankkeita kuten Uutta tehdasta, Opi Enempi -projektia ja BioMediTech -kokonaisuutta. Osallistujia oli kymmenestä maasta yhteensä runsaat kolmekymmentä Ylimaakunnallinen hanketoiminta ja pääomarahasto Ylimaakunnallisiin hankehakuihin liittyi maakunta- ja valtakunnan lehti-ilmoittelua, joka kytkettiin lisätietojen osalta tiiviisti Länsi-Suomen Internet-sivustoihin. Vuoden 2009 keväällä Länsi-Suomessa järjestettiin ensimmäinen ylimaakunnallinen teemallinen hankehaku yhteistyössä rakennerahastojen kesken. Toinen laajempi ylimaakunnallinen hankehaku oli syksyllä Laajaa lehti-ilmoittelua tukivat jälleen hakuohjeet lansisuomi.fi sivustoille suomeksi ja ruotsiksi. Ylimaakunnallisia hankkeita on ilman pääomarahastoa toteutettu yhteensä 2,877 m edestä. Ylimaakunnalliseen haketoimintaan käytetyt varat on karkeasti ottaen rahoitettu maakuntien kehysten suhteessa, mutta osa ohjelmakauden alkuvaiheen hankkeita on vain yhteistyömaakuntien erikseen rahoittamia. Suurin ohjelmakauden ylimaakunnallinen yhteisponnistus on ollut pääomarahaston pääoman kokoaminen. Tähän käytettiin osin olemassa olleita ylimaakunnallisen toiminnan ohjelmareservejä ja erillisvarauksia. Rahaston toiminta käynnistyi kesällä Kaikkiaan sijoituspäätöksiä on tehty yhdeksän Länsi-Suomeen (1,76 m / 7,5 m ). Kysynnässä on ollut suhdanteista johtuvia vaikeuksia, mutta on muistettava, että ensisijoituksiakin voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti eli kolme vuotta. Pääomarahastosta ja sen myöntökriteereistä tiedotetaan tarkemmin Länsi-Suomen Internet-sivuilla osoitteessa 7.3 Maakuntien viestintätoimet ja painotukset Suuralueen ja maakuntien viestintätoimenpiteillä pyritään tuomaan esiin todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa haettavissa olevista EU-rahoitusmahdollisuuksista, viranomaisten rahoituspäätöksistä ja hankkeiden vaikutuksista maakuntien kehitykseen. Periaatteena on aktiivinen, avoin ja nopea tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet mediaan. Jatkossa korostetaan nykyohjelman tuloksia ja vaikutuksia ja ohjelmatyön kokonaiskuvaa.

165 164 Pääasiallisia tiedottamisen välineitä ovat sähköiset tiedotejakelut ja Internet-sivustot, joista esimerkkeinä: Pro Etelä-Pohjanmaa verkkolehti Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti Pirkanmaan rahoittajien yhteinen -sivusto Suuralueen yhteinen sivusto Internetiä ja sanomalehtiä myös yhdisteltiin tiedotuksessa mm. Etelä-Pohjanmaalla ilmestyi sanomalehti Ilkan välissä Menestystä maakuntaan EU-ohjelmaliite, jonka teemana oli tällä kertaa luovat alat. Liitteessä esiteltiin monipuolisesti teemaan liittyviä eri rahastojen hankkeita. Liite julkaistiin myös liiton nettisivuilla. Medialle ja muille sidosryhmille jaetut tiedotteet kertoivat pääasiassa maakuntien yhteistyöryhmien linjauksista ja päätöksistä sekä maakunnan liittojen ja ELY -keskusten rahoituspäätöksistä. Maakuntien yhteistyöryhmien kokoukset ovat medialle avoimia. Hankehauista ilmoitettiin lehti-ilmoituksilla maakuntalehdissä ja viranomaisten Internet-sivustoilla. Lisäksi hanketoimijoille tiedotetaan ohjelmatyöstä ja sen mahdollisuuksista myös suoraan erilaisten seminaarien, infojen ja kierrosten yhteydessä. Viestintäyhteistyö eri rahoittajien välillä ei ole ollut kovin järjestelmällistä, mitä kuvastaa viestintäryhmän kokousten poisjäänti. Sen sijaan maakuntien viestintätoimet ovat entisestään tehostuneet. Alueellinen viestintäsuunnitelma ei ole toiminut viestinnän käytännön työtä ohjaavana työkaluna siinä määrin kuin oli tarkoitus, vaikka sen peruslinjaus meneillään olevan ohjelmakauden tulosten esille tuomisesta onkin noussut etusijalle Satakunta Satakunnan ELY-keskus julkaisi vuoden 2011 rahoitusta koskevan katsauksensa. Vuonna 2012 alussa toteutettiin laaja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta esittelevä esite, jossa avustuksen myöntämisedellytysten ohella esitellään useita onnistuneita yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella rahoitettuja hankkeita. Satakunnan ELY-keskus järjesti EAKR-rahoitusinfon satakuntalaisille toimijoille toimintaympäristön kehittämisavustuksen tarjoamista mahdollisuuksista sekä Finnveran pääomasijoitusmahdollisuuksista toiminnan alkuvaiheessa oleviin innovatiivisiin yrityksiin. Yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa järjestettiin infotilaisuus ohjelmakauden sulkemisesta ja uudesta ohjelmakaudesta sekä uusien hankkeiden hausta. Vuoden loppupuolella toteutettiin myös toinen laaja esite, jossa avustuksen myöntämisedellytysten ohella esitellään useita onnistuneita eri tukimuodoilla rahoitettuja hankkeita. Esite lähetettiin pienille ja keskisuurille yrityksille laajalla jakelulla. Satakunnan ELY-keskuksen MYR Tiedote julkaistiin 5 kertaa vuonna 2012 MYR:n kokousten yhteydessä. Vuoden 2013 tammikuussa on käynnistetty hanke Selvitys-, tiedottamis- ja hyvien käytäntöjen levittämishankkeen vuosina myönnetyistä yritysten toimintaympäristön kehittämisrahoituksesta. Selvityksen tuloksia, johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia käsittelevä seminaari toimijoille sekä konsultatiivinen koulutustilaisuus rahoittajille tullaan järjestämään kesäkuussa Tulevan ohjelmakauden lähestyminen tulee vaikuttamaan tiedottamisen sisältöön. Vuonna 2013 jatketaan tiedottamalla rahoitusmahdollisuuksista myöntövaltuuksien vähentyessäkin. Samoin rahoituspäätöksistä tiedotetaan ja jatketaan projektien ohjeistamista. Satakunnan ELY-keskuksen MYR Tiedotteen julkaisemista tullaan jatkamaan MYR:n kokousten yhteydessä.

166 Pirkanmaa Vuonna 2012 viestintäsuunnitelman painopisteinä olivat hankkeiden ja EU-ohjelmien tunnetuksi tekeminen ja näkyvyys maakunnassa, hyvien käytäntöjen ja tulosten levitys sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen. Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjestivät vuoden päätapahtumana valtakunnallisen Kevätkylvö-ideaseminaarin Seminaarin pääteemat olivat rakennemuutos ja aktiivinen ikääntyminen, joita lähestyttiin mielenkiintoisten puhujien ja hanke-esimerkkien kautta. Seminaariin osallistui noin 250 henkilöä. Palaute tilaisuudesta oli kiitettävää ja pirkanmaalainen vaikuttava EUhanketoiminta sai laajaa näkyvyyttä myös kansallisesti. Tilaisuutta varten laadittiin oma internet-sivusto (www.kevatkylvo.fi) sekä muuta pirkanmaalaista hanketoimintaa esittelevää materiaalia. Myös IQ-Net verkoston seminaari pidettiin Tampereella Verkosto yhdistää rakennerahastoohjelmien parissa työskenteleviä alueellisia ja kansallisia kumppaneita eri puolilta Euroopan Unionia. Sen tavoitteena on parantaa rakennerahasto-ohjelmien laatua kokemuksia vaihtamalla. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan liitto, WFA ja työ- ja elinkeinoministeriö. Teema oli älykäs erikoistuminen. Kokouksessa käsiteltiin myös nykyisen ohjelman toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujille esiteltiin EAKR-rahoituksella tuettuja pirkanmaalaisia hankkeita kuten Uutta tehdasta, Opi Enempi -projektia ja BioMediTech -kokonaisuutta. Seminaariin osallistui noin 30 henkilöä ympäri Eurooppaa. Hanketoteuttajille ja rahoittajille järjestettiin huhtikuussa hankkeiden vaikutusten arviointikoulutus, jota täydennettiin toukokuussa arviointiprosessia konkretisoivilla kahdella työpajalla. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä hanketoiminnan vaikuttavuutta perehdyttämällä osallistujat hanketoiminnan arviointitapoihin ja niiden soveltamiseen. Koulutukseen ja työpajoihin osallistui yhteensä noin 120 henkilöä. Syksyllä järjestettiin myös viestintäkoulutus, jonka tavoitteena oli kannustaa toteuttajia viestimään hankkeistaan ja tarjota heille siihen työkaluja. Taustalla vaikutti myös ajatus maakunnan hanketoiminnan näkyvyyden lisäämisestä. Viestintäkoulutukseen osallistui 64 henkilöä. Artikkelit molemmista koulutuksista löytyvät Pirkanmaan EUrahoitussivuilta. Rahoittajien yhteisen Pirkanmaan EU-rahoitussivujen informatiivisuutta on parannettu ja sen näkyvyyttä on pyritty lisäämään. Hankehauista tiedotettiin normaaliin tapaan yhteisillä EU-rahoitussivuilla, rahoittajien omilla internetsivuilla ja lehti-ilmoituksin. Myös maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista ja hankepäätöksistä on tiedotettu maakunnan medialle säännönmukaisesti. Kuluvan ohjelmakauden päättymisen vuoksi vuonna 2013 keskitytään erityisesti ohjelmakauden tuloksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen sekä hanketoiminnan näkyvyyteen maakunnassa. Tämän johdosta viestinnän vuoden 2012 painopisteet ovat edelleen ajankohtaisia. Keskeisinä toimenpiteinä toteutetaan laaja ja mieleen jäävä viestintähankinta ulkopuolisella palveluntuottajalla. Rahoittajien yhteishankinta koostuu useasta verkkojulkaisuartikkelista, videoklipeistä sekä erilaisten visuaalisten mallien hyödyntämisestä hankeviestinnässä. Tarkoitus on esitellä tämän ohjelmakauden konkreettisia tuloksia ja hanketoiminnan vaikuttavuutta temaattisesti ja kohderyhmälähtöisesti. Hyviä käytäntöjä hanketoiminnassa levitetään ja juurrutetaan mm. järjestämällä hanketoteuttajille keskustelu- ja verkottumistilaisuus (hankesenssit) helmikuussa. Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua uusiin toimijoihin sekä vaihtaa kokemuksia. Myös erinäisiä koulutus- ja infotilaisuuksia järjestetään tarvittaessa yhdessä. Lisäksi tiedotetaan aktiivisesti mielenkiintoisista käynnissä olevista hankkeista yhteistyössä ELY-keskuksen ja liiton tiedotuksen kanssa. Uuden ohjel-

167 166 makauden valmistelutyöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista raportoidaan maakunnan sidosryhmille ja tiedotusvälineille. Viestinnän painopisteiden saavuttamista tukee rahoittajien aktiivisen ja suunnitelmallisen viestintäyhteistyön syventäminen edelleen. Huomiota kiinnitetään viestintäsuunnitelman toimintaa ohjaavaan vaikutukseen Keski-Suomi Tiedotustoimia jatkettiin vuonna 2012 samoilla linjoilla kuin aiemminkin. MYRrin kokouksista tiedotettiin medialle ja sidosryhmille ennakkoon ja päätöksistä kokousten jälkeen. Vipuvoimaa EU:lta verkkolehti ilmestyi kaksi kertaa. Keski-Suomen Aikajana -katsaus ilmestyi kaksi kertaa. EAKR-rahoituksen hakukierros oli huhtikuun lopulla. Tulevaa EU-ohjelmakautta käsiteltiin vuoden aikana useassa eri tilaisuudessa. Sidosryhmille suunnattu seminaari otsikolla Keski-Suomi järjestettiin Jyväskylän Laajavuoressa15.3. Elokuussa pidettiin työpaja samalla otsikolla, 2014+, jonka tuloksia hyödynnettiin EU-ohjelman Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen osion työstämisessä. Etelä- ja Länsi-Suomen MYRrit pitivät ensimmäisen yhteiskokouksensa Tampereella Tulevaa EUohjelmakautta käsiteltiin myös Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteistyöfoorumissa MYR-tiedotusta jatketaan vuonna 2013 entiseen malliin, samoin tiedotusta tulevan EU-ohjelmakauden valmistelun vaiheista. Vipuvoimaa EU:lta verkkolehden ilmettä uudistetaan ja lisäksi julkaistaan yksi printtilehti, jossa kerrotaan kuluvan ohjelmakauden tuloksista ja vaikutuksista Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämisen ajankohtaiskiertue järjestettiin liiton, ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa keväällä 2012 kuudella paikkakunnalla. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 70 seutujen ja kehittäjätahojen edustajaa. Seudut esittelivät kehittämistarpeita ja suunnitelmiaan, joita pohdittiin rahoittajien kanssa. Seutukierroksen tuloksena saatiin jälleen useita hankeaihioita, joista osa jalostui varsinaiseksi rahoitushakemukseksi ja myöhemmin hankkeeksi. Hankehakemusten syntymistä aktivoitiin lisäksi rahoittajaviranomaisten hankehauilla ja niihin liittyneillä keskustelutilaisuuksilla. MYR:n kokouksista on edelleen laadittu uutiskirjeet. Ajankohtaisia hankkeita ja esimerkiksi nykyisen ohjelmakauden tilannetietoja sekä tulevan kauden valmistelutilannetta on esitelty mm. Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehdessä, joka ilmestyi vuonna 2012 neljä kertaa. EU Arjessa tapahtuma järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla Ohjelmassa oli avoin keskustelutilaisuus, toritapahtuma sekä vierailut Kauhajoen ruokamessuille ja paikallisiin oppilaitoksiin. Eteläpohjalaisten suhtautumista Euroopan unioniin mittaava kysely julkistettiin samana päivänä. Tapahtumissa oli esillä myös työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama näyttely, jossa esiteltiin maakunnan menestyksekkäitä rakennerahastohankkeita. Lokakuussa 2012 MYR:n viestintäryhmän työstämänä ilmestyi sanomalehti Ilkan välissä Menestystä maakuntaan EU-ohjelmaliite, jonka teemana oli tällä kertaa luovat alat. Liitteessä esiteltiin monipuolisesti teemaan liittyviä eri rahastojen hankkeita. Liite julkaistiin myös liiton nettisivuilla. Viestinnällinen mielenkiinto alkoi kohdistua valmistelun alla oleviin tulevan ohjelmakauden mahdollisuuksiin ja sisältöihin. MYR:n jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua Tampereella järjestettyyn yhteistyöryhmien yhteiskokoukseen, jossa kuultiin puheenvuoroja muun muassa aluekehittämisen haasteista, kauden 2014

168 rakennerahasto-ohjelmaa pohjustavien alueellisten suunnitelmien valmistelusta sekä alue- ja rakennerahastolain uudistamisesta. Tilaisuuteen osallistui noin kymmenen eteläpohjalaisedustajaa Marraskuussa Etelä-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus järjestivät hanketoimijoille informaatio- ja keskustelutilaisuuden rakennerahastokauden valmistelutilanteesta. Tilaisuuteen osallistui noin sata henkilöä. Vuonna 2013 kehitetään seutukuntakierroskonseptia. Aktivoidaan tarpeen mukaan hakemaan EU-rahoitusta. Samoin tiedotetaan seuraavan ohjelmakauden valmistelusta eri yhteyksissä. Edelleen kiinnitetään huomiota kuluvan ohjelmakauden hyvien hankkeiden tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämiseen Pohjanmaa Vuonna 2012 EAKR-hankerahoitusviestintä painottui lähinnä tuloksista tiedottamiseen kahden pääkanavan kautta: Uutispostin hankeosiossa (myös lehdistölle) ja erillisessä hanke-esitteessä. Uutispostissa julkaistiin vuoden aikana yhteensä 16 hankeuutista. Alkuvuodesta toteutettiin esite Menestystarinoita Pohjanmaalta, jossa esitettiin EAKRhankkeiden tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Esitettä levitettiin mm. maakunnan kunnille, hanketoimijoille ja lehdistölle. Lisäksi järjestettiin maaliskuussa hankeviestintäkoulutus, johon osallistui n. 40 henkilöä. Toukokuussa esitettiin Eurooppa-päivän tapahtumassa Vaasan Rewell Centerissä tietoa mm. siitä, minkälaisia EAKR-hankkeita maakunnassa on rahoitettu. YritysSuomen alueellisia verkkosivuja työstettiin. Yritysviesti julkaistaan kolmesti. Kahdesti järjestettiin kehitysyhtiöiden infotilaisuuksia. Jatkettiin verkossa, yrityskäynneillä ja koulutuksissa tiedottamista. Pohjanmaan ELYssä työstettiin uusia verkkosivusisältöjä, ja tämä päivitys tulee koskemaan myös ESR-toimintaa. Uudet verkkosivut valmistunevat vuoden 2013 aikana. Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimivassa oppimis- ja kehittämisympäristössä Länsi-Suomen Helmet hiottiin, jalostettiin ja tuotettiin uutta tietoa esim. hyvistä käytännöistä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan ESR-projekteista, hyödynnettiin sosiaalisen median eri työkaluja omassa työskentelyssä, tuotiin esillä tietoa ohjelmakauden valmistelutilanteesta. Länsi-Suomen Helmet -portaali on suunnattu niille, jotka työskentelevät ESR-hanketoimijoina tai ovat kiinnostuneita ESR-hanketoiminnasta. Tällä hetkellä portaalissa on paljon tietoa esim. Pohjanmaan ESR-hankkeista ja niiden luomista hyvistä käytännöistä. Sen lisäksi, että hanketoimijat pääsevät juttelemaan toistensa kanssa, pyritään portaalissa myös tuomaan hanketoimijat ja ESRrahoittajat keskusteluetäisyydelle. Vuonna 2013 järjestetään kaksi infotilaisuutta koskien tulevaa ohjelmakautta: maalis-huhtikuussa ja syksyllä. Syksyllä järjestettävässä tapahtumassa vastataan myös hanketoimijoiden verkostoitumistoiveisiin. Huhtikuun lopulla Vaasassa järjestettävässä EU arjessa -tapahtumassa esitellään hankkeita ja niiden tuloksia. Lisäksi jatketaan hankkeista ja hankerahoituksesta tiedottamista Pohjanmaan liiton verkkosivuilla ja Uutispostissa. Vuonna 2013 ennakoidaan myös tulevan ohjelmakauden viestinnän tehostamista viestintäsuunnitelman muodossa. ESR:n osalta jatketaan verkkosivujen päivitystä. Länsi-Suomen Helmet jatkaa toimintaansa. Pohjanmaan ELY ei erikseen järjestetä ESR:n osalta tiedotus- tai vastaavanlaisia tilaisuuksia muuta kuin hankkeiden kautta.

169 ARVIOINTI 8.1 EAKR-ohjelmien arviointi vuonna 2012 Vuonna 2012 arvioinnin pääpaino oli arvioinnin ulottamisessa maakuntatasolle teemoissa 2 ja 3. Näin kokonaistarkastelun rinnalle saatiin alueellinen ulottuvuus, joka tarjosi uudenlaista tietoa. Teemoja 2 ja 3 koskeva tarkastelu on ulkoisen arvioijan näkemys toimenpideohjelman tähänastisen toteutuksen perusteella. Keskeistä ovat arviot ja suositukset ohjelman toteutuksesta ja ne on syytä huomioida seuraavaa ohjelmakautta valmisteltaessa. Teeman 1 kohdalla ei vuonna 2012 tehty lisäarviointia verrattuna aiempiin vuosiin, vaan teeman arviointi on tältä osin valmis. Aluekohtaiset tarkastelut EAKR-yritystukirahoituksen kohdentuminen on tarkentunut aluetasolla. Kunkin ELYalueen osalta on tehty maakuntaohjelmiin perustuva rahoitetun toiminnan typologisointi siitä, a) minkälaista yritystoimintaa ja kehittämishankkeita kullakin alueella on tuettu, b) suhteessa siihen, mitkä ovat maakuntien omat kehittämispainotukset. Tämän typologisoinnin tarkoitus ei ole ollut ottaa kantaa siihen, onko suuri painotus maakunnan kärkitoimialoille ollut hyvä vai huono asia. Sen sijaan tarkastelun tavoitteena on ollut osoittaa, yhtäältä missä määrin EAKRrahoituksella on merkitystä maakuntaohjelmien toteutuksessa ja toisaalta missä määrin maakuntaohjelmat ovat ohjanneet EAKR-yritysavustusten jakautumista. Lisäksi tarkastelulla voidaan tunnistaa mahdollisia aukkokohtia mahdollisesti vähemmälle tuelle jääneiden toimialojen tukemisesta, ja sitä kautta tehdä päätelmiä, miten hyvin yritysrahoituksen kanavoituminen tukee kansallista rakennerahastostrategiaa. Aluekohtaisessa profiilissa on pyritty yhdistämään eri arviointilähteistä kerättyä aineistoa tiiviiseen esitysmuotoon. Profiileissa on tarkasteltu myönnettyjen yritystukien kohdentumista TOL-toimialaluokittain sekä pyritty myös arvioitsijoiden oman analyysin perusteella jakamaan myönnetyt yritystuet maakuntaohjelmissa mainittuihin kärkitoimialoihin. Käytännössä maakuntakohtainen rahoitetun toiminnan typologisointi on tehty käsin luokittelemalla työ- ja elinkeinoministeriön toimittamasta yritystukidatasta. Luokittelua varten maakuntakohtaiset kärkitoimialat on ensin koottu kunkin maakunnan maakuntaohjelmasta. Analyysissa päätettiin käyttää ajantasaisuuden vuoksi voimassa olevia maakuntaohjelmia, vaikka edelliset ohjelmat olisivatkin ajoittuneet paremmin vastaamaan käynnissä olevaa rakennerahasto-ohjelmakautta. Yritystuet on luokiteltu kärkitoimialoittain niiden nelinumeroisen toimialaluokan mukaan arvioimalla, mihin luokkaan ne sopivat parhaiten. Haastetta ja tulkinnanvaraisuutta luokitteluun tuo se, ettei maakuntien kärkitoimialoja ole määritelty toimialaluokkien mukaan, vaan osa niistä on hyvinkin löyhästi määriteltyjä, klusterinkaltaisia, monien eri toimialojen yhdistelmiä. Niiden ELY-alueiden osalta, jotka koostuvat kahdesta eri maakunnasta, on tarkasteltu molempien maakuntaohjelmien kärkitoimialoja yhdistettynä, sillä yritystukiaineisto ei ole ollut eroteltavissa maakuntakohtaisesti. Yhteenvetoa aluetarkastelun tuloksista ELY-aluetarkastelut osoittavat, että selvästi suurin osa tuesta on kanavoitunut teollisuusyrityksiin. Maakuntakohtaiset kärkitoimialatarkastelut osoittavat, että suuri osa tuesta on kanavoitu niille teollisuuden aloille, jotka ovat maa-

170 169 kuntaohjelman kärkitoimialoja. Sen sijaan, huolimatta siitä, että kaikissa maakuntaohjelmissa kasvavat toimialat, kuten hyvinvointipalvelut, ICT ja luovat alat on nostettu kärkikohteiksi, ei EAKR-yritystukea ole kanavoitunut näille aloille. Kasvavia toimialoja tuetaan varmasti muilta toimintalinjoilta, koska toiminta on luonteeltaan riskialttiimpaa ja kokeilevampaa, mutta rakennerahastostrategian mukaan myös yritystukia tulisi kohdentaa näille aloille tosin tavoitetasoa ei ole millään tavalla määritelty. Teema 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Hanketoimintaan liittyvät johtopäätökset Hankkeiden loppuraporttien tiivistelmiin perustuvasta analyysista on mahdollista tehdä johtopäätöksiä, jotka voivat auttaa rakennerahasto-ohjelmia hallinnoivia viranomaisia suuntaamaan hankerahoitusta ja arvioimaan sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. EAKR:n toimintalinjasta 2 rahoitettujen hankkeiden loppuraporttien systemaattinen analyysi osoittaa kuitenkin sen, kuinka haastavaa loppuraporttien perusteella on tehdä johtopäätöksiä hanketoiminnan vaikuttavuudesta. EURA -järjestelmän indikaattoritiedot (syntyneet työpaikat ja hanketoimintaan osallistuneet yritykset) vaikuttavat sisältävän hankekohtaisesti ja maakuntakohtaisesti erilaisia tulkintoja. Hankkeiden loppuraportit poikkeavat toisistaan välillä hyvinkin selvästi, eikä niissä raportoituja asioita kytketä ilmoitettuihin indikaattoritietoihin. Toteutetuista hankkeista nousee erityisesti esiin kaksi erilaista ryhmää. Monet hankkeet toimivat investointeina alueiden oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Toinen merkittävä hankejoukko taas toimii suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Tämä joukko nousee esiin seurantajärjestelmässä, sillä yrityskontaktit antavat niille mahdollisuuden saavuttaa asetettuja indikaattoritavoitteita. Oppimis- ja tutkimusympäristöihin panostavat hankkeet taas toimivat pitkäjänteisesti alueen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tämän työn vaikutukset näkyvät välillisesti pidemmän ajan kuluessa. Näiden kahden hankeryhmän merkitysten arvioimiseksi tulisi kehittää erilaiset järjestelmät. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen merkitys rakentuu sen kautta, miten hankkeet onnistuvat yhdessä luomaan ja kehittämään menestyviä toimialaklustereita. Yrityskentän kanssa toimivien hankkeiden merkitys taas rakentuu toimintaan osallistuvien yritysten kokeman hyödyn ympärille. Tämä kannustaa hankkeita keräämään asiakaspalautetta ja hyödyntämään sitä osana loppuraportointiaan. Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista kertookin tarpeesta kehittää hanketoiminnan raportoinnin ja tietojärjestelmiin kirjattavien indikaattoreiden yhteyttä. Hanketoimijoita tulisi ohjeistaa tarkemmin loppuraporttien kirjoittamisessa ja loppuraporttien tulisi olla muodoltaan yhteneväisiä. Loppuraportin kirjoittamista pitäisi ohjata selkeämmin ja se tulisi kytkeä hanketoimintaa kuvaaviin indikaattoreihin. EAKR -seurantajärjestelmään tulisi rakentaa hankekohtaisempaa seurantaa esimerkiksi hankkeiden erilaisia toimintatapoja noudattaen. Toiminnan alueellista merkitystä voidaan myös oppia ymmärtämään erillistutkimusten kautta, jotka keskittyvät täsmällisiin kysymyksiin ja kunkin alueen kannalta oleellisiin teemoihin. Hankeraportoinnin analyysi ja kehittämisehdotukset Yksi keskeisemmistä hanketoiminnan seurannan ja arvioinnin haasteista on tämän ja monien aikaisempien arviointien perusteella hankkeista koottavan seurantatiedon puutteellisuus ja epätasainen laatu. Tämä vaikeuttaa sekä hallinnoivan viranomaisen hankeseurantaa, arviointityötä sekä hankkeiden tulosten kommunikointia. Osana arvioinnin seurantajärjestelmän ja indikaattorityön kehittävää arviointia arviointiryhmä kävi läpi nykyistä hankeseurantajärjestelmää. Nykymuotoinen tavoitteisiin ja mittareihin liittyvä osio hankehakemuksessa on arvioitsijoiden mielestä lähtökohdiltaan oikea. Sen käyttämisessä on kuitenkin nykymuodossaan arvioinnin perusteella kaksi keskeistä ongelmaa.

171 170 Ensinäkin hakemuksissa ei ole riittävän selkeästi kuvattu hankkeen tavoitteisiin liittyviä seurantamittareita, ts. miten tavoitteiden etenemistä tullaan mittamaan. Tämä korostuu erityisesti hankkeen tulosten sekä laadullisten vaikutusten seurannan ja mittaamisen osalta. Toiseksi, näitä hankkeen tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia ei johdonmukaisesti seurata hankkeen seurantalomakkeessa, väliraporteissa ja loppuraportissa. Esimerkiksi projektin loppuraportissa pyydetään esittämään yhteenveto projektin tuloksista ja vaikutuksista erityiskysymyksiin (tasa-arvo ja ympäristö), minkä lisäksi kootaan indikaattoritieto yleisistä vaikuttavuusmittareista. Sen sijaan loppuraportissa ei (arvioitsijoiden saaman materiaalin perusteella) johdonmukaisesti peilata saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja sidosryhmätyytyväisyyttä asetettuihin tavoitteisiin. Loppuraportissa ei tästä johtuen välttämättä edes anneta tietoa kaikista tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvistä tuloksista. Lisäksi hankkeen seurannan kannalta olisi tärkeää myös selkeästi seurata ja kirjata hankkeen eri vaiheiden edistyminen ja se missä määrin näissä on onnistuttu tai näitä on jouduttu hankkeen aikana muuttamaan. Nykyisen kauden hankehakemuksessa on myös erikseen määritelty kohta 10: Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään?. Tämä kohta on arvioitsijoiden mielestä hyvä säilyttää, mutta siihen vaadittava selostus tulisi olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Hakemuksessa tulisi selkeästi kuvata a) käytössä olevan ohjelmatason tuotosmittarin tai -mittareiden seuranta ja tiedonkeruu b) hankkeen tavoitteisiin kohdistuvien tuotosvaikuttavuusindikaattoreiden tiedonkeruu sekä c) osallistujilta ja kohderyhmiltä kerättävän palauteaineiston keruu. Erityisesti hanketasolla vastuu hankkeiden tuotosindikaattoreista lepää pitkälti hankkeiden suunnittelijoiden harteilla. Jo hankehakemusvaiheessa pitäisi pystyä (aiempaa selkeämmin) kuvaamaan hankkeen vaikutuslogiikka, se millaisia panoksia hankkeeseen laitetaan sekä millaisia tuotoksia hankkeesta on tarkoitus saada. Hankeseurannan ja -valvonnan tehostaminen taas edellyttää panosten (lähinnä rahoitus) seurannan lisäksi yksityiskohtaisempaa toiminnan ja tuotosten seurantaa (näihin liittyvien laadullisten ja määrällisten mittareiden avulla) hankeraportoinnin ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Lisäksi tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa palautetiedon keräämistä ja raportointia hankkeen osallistujilta, sidosryhmiltä ja ohjausryhmältä. Tiedonkeruu voisi olla vapaaehtoista eri hankevaiheisiin ja toimenpiteisiin liittyen. Sen sijaan hankkeen loppuraportissa tulisi edellyttää sekä laadullista että kvantitatiivista (valitulla tyytyväisyysasteikolla) palautetietoa. Hankesuunnitelman osalta voisi olla myös mielekästä nykyistä selkeämmin seurata esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Tämä mahdollistaisi toiminnan johdonmukaisen seurannan erityisesti sellaisissa hankkeissa, joissa lopputulosta kuvaa parhaiten tietyn toimenpiteen toteuttaminen tai valmiiksi saattaminen (tyypillistä esimerkiksi t&kinfrastruktuurihankkeissa tai selvitystyyppisissä hankkeissa). Maakuntakohtaiset analyysit Maakuntakohtaiset analyysit ovat rakennettu siten, että ensimmäisenä esitellään maakunnan osaamis- ja innovaatioprofiileihin liittyviä tietoja. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä kuvaava tieto koostuu pääosin tilastollisesta aineistosta, jonka tietolähteinä ovat toimineet tilastokeskus, Tekes sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi maakuntakuvauksien taustatietoja koostettaessa on käyty läpi kunkin maakunnan vuosien maakuntaohjelmasta tehty tiivistelmä sekä EURA2007- järjestelmästä kootut toimintalinjaa 2 koskevat perustiedot maakuntien hankerahoituksesta. Maakuntakohtaisia profiileja on syvennetty päättyneiden hankkeiden loppuraporttien tiivistelmillä. Mukana tarkastelussa ovat olleet hankkeet, jotka ovat päättyneet ja joista on ollut saatavilla loppuraportit marraskuuhun 2011 mennessä sekä aikavälillä raportoidut hankkeet. Uudenmaan maakunnan osalta ei ole rahoitettu yhtään toimintalinja kahden hanketta marraskuuhun 2011 mennessä, joten Uudenmaan maakunta puuttuu maakuntakohtaisista vertailuista.

172 VALVONTA 9.1 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Välittävät toimielimet vastaavat rakennerahastolain (1401/2006) 44 :n mukaisesti rahoittamiensa hankkeiden osalta menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuteen liittyvistä hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Menojen tarkastaminen välittävissä toimielimissä on hallintoviranomaisen antaman tehtävien eriyttämistä koskevan ohjeen mukaisesti eriytetty tuen myöntämiseen ja takaisinperintätehtäviin ml. muut korjaavat toimenpiteet liittyvistä tehtävistä. EAKR-hankkeiden rahoituksessa on otettu käyttöön vuosien 2011 ja 2012 aikana flat rate- ja lump sum kustannusmallit. Kustannusmallien käyttöönotolla pyritään vähentämään tuensaajien hallinnollista taakkaa sekä nopeuttamaan maksatuksia. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000-järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Sen lisäksi, mitä hankkeen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi on tehty hankkeen valintaprosessin aikana, tulee myös maksatusvaiheessa mm. verrata tietojärjestelmistä saatavia eri ohjelmakausien rahastoja koskevia tuensaajaluetteloita / -tietoja ristiin. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Länsi-Suomen ohjelmassa mennessä maksupäätöksillä menoja yhteensä 406,2 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 29 miljoonaa euroa eli 6,66 % haetuista menoista. Menot jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: Taulukko 83. Maksatuspäätöksillä hylätyt menot (euroa) mennessä Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa (Lähde: EURA 2007, TUKI2000). Toimintalinja Haetut menot Hyväksytyt menot Hylätyt menot Hylätyt menot % haetuista , , , , ,71 Yhteensä ,66 Vuonna 2012 hyväksyttyjä menoja oli 110,7 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin 10 miljoonaa euroa eli 8,32 %.

173 172 Kaavio 6: Hylättyjen menojen % -osuus maksatushakemuksissa haetuista menoista yhteensä vuonna 2012 ja vuosina toimintalinjoittain Ohjelma yhteensä 6,66 8,32 TL 5 TL 4 TL 3 TL 2 0,71 0,37 2,52 0,31 4,54 2,04 1,37 1,14 Hylätyt menot % haetuista Hylätyt menot % haetuista 2012 TL 1 8,39 12,13 0,00 5,00 10,00 15,00 Keskeisimpiä syitä hylätyille menoille olivat EURA järjestelmässä hallinnoiduissa hankkeissa mm. 1) meno ei liity hankkeeseen, 2) meno on esitetty korvattavaksi virheellisellä määrällä, 3) hankinnassa on rikottu hankintalainsäädäntöä tai 4) meno on ollut kohtuuton. Meno ei liity hankkeeseen oli TUKI2000-hankkeissa keskeisin syy hylätyille menoille. Havaitut virheet ovat olleet yksittäisiä, ei systemaattisia virheitä. Osa hylätyistä menoista on katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset /rahoitus ovat väärässä kustannus-/rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otetaan huomioon seuraavissa maksatuksissa). Hallintoviranomainen seuraa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua oikeellisuutta ja ottaa esiintyneet puutteet koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan huomioon tukikelpoisuusvirheiden välttämiseksi jatkossa. Art 13 paikan päällä tarkastukset (art 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät art 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. Koko ohjelman tarkastustavoitteena on tarkastaa julkiselta rahoitukseltaan yli euron hankkeet, korkeaan riskiluokkaan arvioidut hankkeet ja lopuista hankkeista 40 %. Finnveran osalta tarkastustavoite on alhaisempi hankkeiden pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen. Perusteena tarkastusten määrän vähentämiselle on tarkastusviranomaisen hanketarkastusten virheprosentin (Vuosi ,30 % tarkastetuista menoista, vuosi ,63 % ja vuosi ,51 %) alhaisuus ja tehokkaat art 13 menojen varmentamisen menettelyt erityisesti maksatushakemusten käsittelyn osalta. TUKI2000-järjestelmään hallintoviranomaisohjeistuksen mukaista paikan päällä tehtävien tarkastusten toiminto valmistui huhtikuussa ELY-keskukset olivat tehneet yritystukien paikan päällä tarkastuksia maksatusten käynnistymisestä alkaen ohjelmakauden ohjeiden mukaisesti. TEKES ja Finnvera käynnistivät vuonna 2009 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti.

174 173 Vuoden 2012 loppuun mennessä Länsi-Suomen ohjelmassa oli tarkastettu paikan päällä Valtteri- /EURA 2007 järjestelmissä hallinnoitavia hankkeita yhteensä 189. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 21 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 91,3 %. TUKI2000-järjestelmässä hallinnoitavia yritystukihankkeita ja TEKESin hankkeita oli vuoden 2012 loppuun mennessä tarkastettu paikan päällä yhteensä 351. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 78 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 82,8 %. Finnveran hallinnoimia tukia oli tarkastettu vastaavasti paikan päällä yhteensä 38. Paikan päällä tarkastus oli korvattu hallinnollisella tarkastuksella 90 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 94,1 %. Paikan päällä tehtävien tarkastusten yleistulosta arvioidaan luokituksella: 1. Hankkeessa ei ole todettu huomautettavaa, 2. Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 3. Hankkeessa todettiin olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 4. Hankkeessa todettiin tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. EURA 2007-/ Valtteri- järjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden osalta tarkastuksen yleistulos sijoittui 91,8 %:ssa tapauksista luokkiin 1 tai 2. Hankkeita, joissa oli havaittu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia tukikelpoisuusvirheitä, oli 16 eli 8,2 %:ssa hankkeista. TUKI2000- hankkeissa tehdyt tulokset on ennen esitetty edellisen ohjelmakauden luokituksella ja alkaen esitetty hallintoviranomaisohjeistuksen edellyttämällä luokituksella. 69,4 % paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa ei ollut todettu huomautettavaa, 17,5 %:ssa hankkeista oli todettu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia virheitä. Luvut eivät ole yhteismitallisia EURA / Valtteri-järjestelmän hankkeiden kanssa. Finnveran paikan päällä tarkastetuista hankkeista vain yhdessä oli todettu huomautettavaa. Tukikelvottomia menoja EURA 2007-/ Valtteri-järjestelmän paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa on havaittu tähän mennessä yhteensä noin euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt (% havaituista tukikelvottomista menoista) ovat liittyneet 1) menon kuulumiseen hankkeelle ja 2) hankintamenettelyvirheisiin. TUKI2000-hankkeissa vastaavat tukikelvottomien menojen luokittelut otettiin käyttöön Menoja tarkastettaessa on tähän mennessä havaittu tukikelvottomia menoja noin euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt ovat liittyneet 1) hankintamenettelyvirheisiin, 2) hankkeen toteuttamiseen rahoituspäätöksen mukaisesti ja 3) tuotteiden ja palveluiden tosiasialliseen toimittamiseen ja päätöksenmukaisuuteen. Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua ja merkinneet sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä.

175 Hallintoviranomaisen valvonta Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen teki välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejä vuotuisen, EAKR- ja ESR-rahastoille yhteisen valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Hallintoviranomaisen käyntien keskeinen tavoite on varmistaa asianmukainen, hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen, tehokas ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien toimeenpano välittävissä toimielimissä. Valvonnan tavoitteena on myös saavuttaa riittävä varmuus EAKR:sta osarahoitettavien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä siitä, että riittävät korjaavat toimenpiteet tehtyjen EU:n ja kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastusten johdosta on tehty. Valvonnallaan hallintoviranomainen pyrkii myös hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämiskohteiden ja riskien paikallistamiseen ja hallintaan. Vuoden 2012 ohjaus- ja valvontakäynnillä hallintoviranomainen kohdisti huomionsa edellisen vuoden tapaan erityisesti 1) välittävän toimielimen luomaan hallintojärjestelmäkokonaisuuteen, 2) hankkeiden valintamenettelyihin, 3) art 13 hallinnollisten ja paikan päällä tarkastusten määrään ja laatuun sekä kustannustehokkuuteen, 4) välittävän toimielimen potentiaalisille tuenhakijoille ja rahoituspäätöksen saaneille tuensaajille antaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyyteen sekä 5) välittävän toimielimen tekemien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen. Hallintoviranomainen teki vuonna 2012 ohjaus- ja valvontakäynnit Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan ELYkeskuksiin sekä Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen liittoihin sekä Opetushallitukseen. Tehtyjen käyntien havainnot ovat samansuuntaisia ja ne ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille sekä ESR- että EAKR-rahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalle ohjelmakaudelle antamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. Hallintoviranomaisen käyntien havainnot ovat yhteneväisiä muun toiminnasta saadun informaation kanssa. Rakennerahastotoiminnan organisointi oli välittävissä toimielimissä toteutettu pääosin ohjelmakauden vaatimusten mukaisesti. Henkilöstömäärältään pienissä organisaatioissa ongelmia aiheutti henkilöstön vähäisyydestä johtuen korjaavien toimenpiteiden eriyttäminen rahoittajan ja maksajan toiminnoista. Ongelmana olivat myös resurssien vähäisyys erityisesti maksatustehtävissä ja sijaisjärjestelyjen puute. Monimutkainen ja useaan kansalliseen tukijärjestelmään perustuva varojen hallinnointi vaatii välittävien toimielinten henkilöstön osaamiselta paljon. Näihin haasteisiin hallintoviranomainen pyrki vastaamaan erityisesti järjestämillään työkokouksilla ja koulutustilaisuuksilla sekä ohjeistustaan tarkistamalla. Välittävissä toimielimissä käytössä olevat, hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaiset yhtenäiset maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten menettelyt ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua. Tämä on merkinnyt myös sitä, että suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tätä havaintoa tukee edelleen myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia ovat olleet edelleen eräissä välittävissä toimielimissä maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Nämä ongelmat ovat em. välittävissä toimielimissä pidentäneet EURA 2007 järjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemusten käsittelyaikoja. Vuonna 2012 välittävät toimielimet käsittelivät Länsi-Suomen EAKR-ohjelman hankkeiden maksatushakemuksia yhteensä 881 kpl (pl. tekninen tuki). Yritys- ja energiatukien osuus käsitellyistä hakemuksista oli 354 kpl ja EURA 2007 järjestelmässä hallinnoitavien kehittämis- ja investointihankkeiden osuus 527 kpl. Vuonna 2012 tehtyjen maksupäätöksen osalta maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pl. tekninen tuki) oli EURA 2007 järjestelmässä hallinnoitujen hankkeiden osalta 87 päivää. Keskimääräinen käsittelyaika ylittyi seuraavissa viranomaisissa (suluissa keskimääräinen käsittelyaika päivinä ja käsiteltyjen maksatushakemusten lukumäärä): Pirkanmaan ELY (109 pv, 14 kpl), Satakuntaliitto (114 pv, 90 kpl) ja Pirkanmaan liitto (144 pv, 80 kpl), Pohjanmaan liitto (144 pv, 69 kpl) ja Keski-Suomen ELY (173 pv, 11 kpl). Yritys-

176 175 tukien keskimääräiset käsittelyajat ovat lyhyemmät. Sekä yrityksen kehittämisavustusten keski-määräinen käsittelyaika oli 34 päivää, toimintaympäristön kehittämisavustusten 81 päivää ja energiatukien 28 päivää. Kaavio 7: EURA 2007:ssä hallinnoitujen hankkeiden maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) vuonna 2012 ja yhteensä vuosina Finnvera, pääomasijoitus Keski-Suomen ELY Pohjanmaan liitto Pirkanmaan liitto Satakuntaliitto Pirkanmaan ELY Liikennevirasto Varsinais-Suomen ELY Etelä-Pohjanmaan ELY Keski-Suomen liitto Et.-Pohjanm. liitto Keskimääräinen käsittelyaika Keskimääräinen käsittelyaika 2012 Hallintoviranomainen on tiedostanut maksatushakemusten pitkistä käsittelyajoista aiheutuvat ongelmat ja hallintoviranomainen seuraa käsittelyaikatilannetta jatkuvasti. Se pyrkii myös vaikuttamaan ongelmaan mm. järjestämällä maksatuksista vastaaville sekä maksajille koulutusta/työkokouksia, joissa on käytännön esimerkein käyty läpi maksajien esille tuomia tukikelpoisuus- ym. tuen maksamiseen liittyviä kysymyksiä sekä käsitelty keinoja maksatushakemusten kustannustehokkaampaan ja nopeampaan käsittelyyn. Hallintoviranomainen suuntaa ohjaus- ja valvontakäyntejään erityisesti niihin välittäviin toimielimiin, joissa käsittelyajat ovat pitkät. Tekemillään käynneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet analysoimaan pitkien käsittelyaikojen syitä (tukipäätösten ylimalkaisuus /epäselvyys, maksatushenkilöstön osaamisvaje, maksatushakemusten käsittelyn tarkkuustaso, maksatushakemusten huono laatu jne.) ja pyrkineet löytämään ratkaisuja ongelman poistamiseksi. Hankkeiden hallinnointi silloin, kun hankkeessa on paljon osatoteuttajia ja hanketta toteutetaan laajalla maantieteellisellä alueella, on joskus ongelmallista. Laajojen, monnitoteuttaja-hankkeiden hallinnointiongelmat ovat myös olleet yhtenä syynä pitkiin maksatushakemusten käsittelyaikoihin. Vaikka laajojen, monen osatoteuttajan hankkeiden hallinnointiin on liittynyt haasteita, niitä on kuitenkin pidetty pääosin tuloksiltaan hyvinä. Hallintoviranomainen panostaa tulevan ohjelmakauden toimeenpanon ml. tietojärjestelmä valmistelussa siihen, että laajojen yhteishankkeiden hallinnointi olisi yksinkertaisempaa. Tarkastusviranomaisen tarkastusraporttien käsittelyyn liittyvät hallintoviranomaisen tehtävät Hallintoviranomaisen tehtävänä on valvoa, että välittävät toimielimet ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin järjestelmäja hanketarkastuksissa havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti välittävän toimielimen tulee käsitellä tarkastushavainnot viivytyksettä, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa tarkastusraportin hyväksymispäivästä. Hallintoviranomainen on antanut välittäville toimielimille ohjeet korjaavien toimenpiteiden tekemisestä. Hallintoviranomainen on käynyt läpi välittävien toimielinten hanketarkastusraportteihin antamat vastineet ja arvioinut tehtyjen toimenpiteiden riittävyyden. Jos tehdyt toimenpiteet eivät hallintoviranomaisen mielestä ole olleet riittäviä, hallintoviranomainen on edellyttänyt lisätoimenpiteisiin ryhtymistä.

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 1 LS 17. 18.6.2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA CCI 2007 FI 16 2 PO 003 VUOSIRAPORTTI 2012 Tampere 17.6.2013 1 Sisältö YHTEENVETO... 3 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 1 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA CCI 2007 FI 16 2 PO 003 VUOSIRAPORTTI 2011 Hyväksytty Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa 7.6.2012

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Työkokous maksajille, valvojille ja rahoittajille Helsinki 13.12.2011 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto, rakennerahastoryhmä EAKR/ESR-välimaksut / rahoituskehys

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot