Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi.

Transkriptio

1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE Kokeessa on kolme osaa: 1. Kieli ja kielioppi (13 tehtävää, yhteensä 45 pistettä) 2. Suomen kirjallisuuden historia (7 tehtävää, yhteensä 25 pistettä) 3. Kaunokirjallisuus (kirjoitelma, noin 250 sanaa, 30 pistettä) Hakijan on vastattava hyväksyttävästi kaikkiin kolmeen osaan. 1. osan vastaus hyväksytään, jos siitä saa vähintään 25 pistettä, 2. osasta täytyy saada vähintään 12 pistettä ja 3. osasta 10 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä on 100 pistettä ja alin hyväksyttävä pistemäärä 50 pistettä. Lue tehtävä huolellisesti! Huomaa, että kysymyksiin pitää vastata, niin kuin tehtävänannossa sanotaan. Jos annat vastauksessasi esim. ylimääräisen sanamuodon tai nimen, vastaus katsotaan kokonaan vääräksi. Ohjeet: 1. Vastaa kokeeseen suomeksi. Varaa riittävästi aikaa kaikkiin osiin vastaamista varten. 2. Kirjoita 1. ja 2. osan vastaukset suoraan tähän tehtäväpaperiin. 3. Kirjoita 3. osan kirjoitelma erilliselle ruutupaperille. (Katso tarkemmat ohjeet tehtäväpaperista.) 4. Kirjoita selvällä käsialalla. (Epäselvä merkintä = 0 pistettä.) 5. Tarkista lopuksi kieliasu ja oikeinkirjoitus. Huom! Kokeessa ei saa käyttää sanakirjaa eikä muita apuneuvoja. 1/17

2 1. OSA KIELI JA KIELIOPPI 13 tehtävää, yhteensä 45 pistettä. Tämän osan alin hyväksytty pistemäärä on Kirjoita seuraavat sijamuodot yksikössä sanoista se uusi poika. Jokaisesta oikeasta sanamuodosta saa 0,25 p, väärästä 0 p. Yhteensä 3 pistettä. adessiivi essiivi illatiivi translatiivi 2. Kirjoita seuraavista sanoista monikon partitiivi. Jokaisesta oikeasta sanamuodosta saa 0,25 p, väärästä 0 p. Yhteensä 2 pistettä. tämä harjoitus lämmin lapanen tuntematon asiakas kaunis kaupunki 2/17

3 3. Kirjoita seuraavista sanoista monikon elatiivi ja monikon illatiivi. Jokaisesta oikeasta sanamuodosta saa 0,25 p, väärästä 0 p. Yhteensä 3,5 pistettä. MALLI: (iso auto) (iso talo) isoista autoista isoihin taloihin pieni asunto isompi tila kuntosali turistikohde tarkka arvio onnistunut päätelmä kevyt vaate kudottu liivi 4. Kirjoita taulukkoon pyydetyt muodot verbeistä oikeaan kohtaan. Jokaisesta oikeasta verbimuodosta saa 0,25 p, väärästä 0 p. Yhteensä 4 pistettä. infinitiivi imperatiivi imperfekti 2. infinitiivi yks. 2. persoona yks. 1. persoona inessiivi käydä käy tuntiessa ajattelin antaessa pelätessä tein tehdessä 3/17

4 5. Muuta seuraavat lauseet negatiivisiksi. Jokaisesta oikeasta lauseesta saa 1 p, väärästä 0 p. Yhteensä 4 pistettä. 1. Haitteko lapset tarhasta? 2. Löysin rahat. 3. Valitkaa jokin näistä! 4. Asian vaikeus tunnustettiin yleisesti. 6. Muuta seuraavat lauseet passiivisiksi. Jokaisesta oikeasta lauseesta saa 1 p, väärästä 0 p. Yhteensä 4 pistettä. 1. Joku on suomentanut tämän kirjan. 2. Korjaatteko te täällä autoja? 3. Veikö joku kirjeen postiin? 4. Joku rakentaa vajan ensi kesänä. 4/17

5 7. Kirjoita virkkeet niin, että käytät niissä jotakin seuraavista rakenteista: kertova lauseenvastike, temporaalirakenne, partisiippi-ilmaus, agenttirakenne. Nimeä sitten, mitä rakennetta olet käyttänyt. Jokaisesta oikeasta lauseesta saa 0,75 p, väärästä 0 p; yhteensä 3 p. Jokaisesta oikeasta nimityksestä 0,25 p, väärästä 0 p; yhteensä 1 p. Koko tehtävästä yhteensä 4 pistettä. 1. Kun äiti on tullut kotiin, ryhdymme syömään. Rakenteen nimitys: 2. Kuka on maalannut tuon taulun? Rakenteen nimitys: 3. Uskon, että koe meni hyvin. Rakenteen nimitys: 4. Pöydällä oli laskuja, jotka piti maksaa. Rakenteen nimitys: 5/17

6 8. Alleviivaa seuraavista lauseista nesessiiviset lauseet, eksistentiaalilauseet ja geneeriset (yleispätevät) lauseet. Lauseita on vain kuusi. Kirjoita sitten riville, mistä lausetyypistä on kysymys. Oikeasta alleviivauksesta saa 0,25 p, väärästä 0 p; yhteensä 1,5 p. Oikeasta nimityksestä saa 0,25 p, väärästä 0 p; yhteensä 1,5 p. Ylimääräisestä alleviivauksesta tai lausetyypin nimityksestä vähennetään 0,25 pistettä. Koko tehtävästä yhteensä 3 pistettä, kuitenkin vähintään 0 pistettä. Sen näkee hänen silmistään. Lukemani kirja oli tylsä. Lähdetkö kanssani syömään? Perheen kaikista lapsista tuli näyttelijöitä. Terassilla istui äänekkäitä ihmisiä. Meidän ei ole pakko hyväksyä tätä. Pääseekö tällä bussilla Hakaniemeen? Kuka täällä puhuu suomea? Jätin auton sakkopaikalle. Pitäisikö teidän vielä harkita asiaa? Rakennukseen tulee kallis ravintola. Asutko täällä? 6/17

7 9. Etsi seuraavasta tekstistä subjektit ja kirjoita ne sitten tekstin mukaisessa järjestyksessä ja tekstissä esiintyvässä muodossa seuraaville riveille. Jokaisesta oikeasta subjektista saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 5,5 pistettä. [Teksti on muokattu ja lyhennetty kirjan Särmä luvusta Kieli ja ajattelu.] Ihmisen mielessä liikkuu kuvia, ääniä ja kieltä. Ihmisen äidinkielellä on suuri merkitys hänen ajattelulleen. Tämä johtuu siitä, että vaikka ajattelu ei ole pelkkää kieltä, äidinkieli ohjaa ajattelua tiettyihin suuntiin. Joissakin kielissä, kuten ruotsissa tai saksassa, on kieliopillinen suku, joka jakaa sanat maskuliineihin ja feminiineihin. Toisissa kielissä, kuten venäjässä, ei teoista ja toiminnoista voi puhua kuvaamatta sitä, ovatko ne päättyneitä vai jatkuvia. Lisäksi metaforille, joita eri kielissä käytetään, ei useinkaan löydy vertauskohtia toisista kielistä /17

8 10. Etsi seuraavasta tekstistä objektit ja kirjoita ne sitten tekstin mukaisessa järjestyksessä ja tekstissä esiintyvässä muodossa seuraaville riveille. Jokaisesta oikeasta objektista saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 3 pistettä. [Teksti on muokattu ja lyhennetty kirjan Särmä luvusta Kielen tehtävä.] Kielen avulla olioille, ilmiöille ja tapahtumille on annettu nimityksiä, ja uusia nimetään koko ajan. Kieli on vuorovaikutuksen, kommunikoinnin väline. Kielellä pyritään myös vaikuttamaan toisten ajatteluun ja tekemisiin. Kieli yhdistää meitä, mutta myös erottaa. Tulkitsemme ilmauksia kukin omalla tavallamme. Kaikkea ei voi pukea sanoiksi. Eri ihmisten elämässä kielellä on erilainen rooli: toinen kirjoittaa tai puhuu ammatikseen, toinen ilmaisee itseään esimerkiksi piirtäen tai tanssimalla. Kieli on kuitenkin kommunikaatiokeinosta joustavin ja yleisin. Sen avulla voi puhua niin matematiikan, karaten kuin tietokoneohjelmoinnin ongelmista - tai kielestä /17

9 11. Etsi seuraavasta tekstistä predikatiivit ja kirjoita ne sitten tekstin mukaisessa järjestyksessä ja tekstissä esiintyvässä muodossa seuraaville riveille. Jokaisesta oikeasta predikatiivista saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 4 pistettä. [Teksti on muokattu ja lyhennetty kirjan Särmä luvusta Mitä kieli on?.] Kieli on tietysti suussa oleva lihas. Se on myös ihmisten puhuma tai kirjoittama merkkijärjestelmä. Tällaisia merkkijärjestelmiä kutsutaan luonnollisiksi kieliksi. Ohjelmointikielet ja liikennemerkkijärjestelmä taas ovat keinotekoisia kieliä. Ne ovat siis tietoisesti luotuja merkkijärjestelmiä. Kaikilla ihmisyhteisöillä on kieli, ja jokaisella ihmisellä on yleensä äidinkieli. Nykyisin ihmisten ja muiden eläinten merkkijärjestelmiä ei enää pidetä täysin toisistaan poikkeavina. Esimerkiksi ihmisapinoilla ei ole ihmisen ääntöelimiä, mutta niillä on kyky omaksua melko suuri määrä viittomia ja luoda niitä lisää. Kieli on monimutkainen ja monitasoinen järjestelmä. Kielen rakenteen ytimessä on äänteitä, joista muodostuu sanoja. Sanoja on periaatteessa rajattomasti. Suomen lintu, englannin bird, ruotsin fågel ja ranskan oiseau ovat aivan erilaisia sanoja, mutta viittaavat kaikki samaan tarkoitteeseen. Näissä sanoissa ei sinällään ole mitään, mikä yhdistäisi ne lintuihin. Kielijärjestelmän merkit ovat symboleja, ja symbolien merkitykset ovat sopimuksenvaraisia /17

10 12. Alleviivaa tekstissä olevat sivulauseet. Niitä on kuusi. Jokaisesta oikeasta alleviivatusta sivulauseesta saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 3 pistettä. Tämä kirjan tarkoituksena on perehdyttää lukija suomen kielen lauseoppiin. Ensisijaisesti on ajateltu niitä, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä. Koska suomen syntaksi eroaa huomattavasti esim. indo-eurooppalaisten kielten lauserakenteista, mukaan on otettu runsaasti vertailevaa materiaalia eri kielistä. On kuitenkin huomattava, että eri kielioppimallit esitetään mahdollisimman yksinkertaistettuina. Lauseopin tutkimus on Suomessa nykyisin hyvin laajaa, mistä johtuu, että kirjassa ei voida esittää vain yhtä teoreettista mallia. Näin ollen ei ole pidetty tärkeänä painottaa sitä, onko kyseinen teoria syntynyt jonkin muun ajattelutavan pohjalta. 13. Merkitse seuraavista väittämistä, ovatko ne oikein vai väärin. [Väittämät perustuvat kirjan Särmä osioon Kieli.] Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 0,25 p. Yhteensä 2 pistettä. 1. Kieli on ihmisen ainoa kommunikaation tai maailman hahmottamisen tapa. 2. Maailmassa katsotaan olevan noin kieltä. 3. Eniten puhujia on englannin kielellä. 4. On vaikea sanoa, missä vaiheessa yhden kielen sisäinen vaihtelu muuttuu kahden kielen väliseksi eroksi. 5. Huomattava osa maailman ihmisistä on monikielisiä. 6. Lähisukukielistä suomelle ovat läheisimpiä saamelaiskielet. 7. Suurin osa suomen kielen sanoista on eri-ikäisiä lainasanoja. 8. Aiemmin kouluopetus pyrki ohjaamaan koululaisia yleiskielen käyttöön kotipiirin ulkopuolella. 10/17

11 2. OSA SUOMEN KIRJALLISUUDEN HISTORIA 7 tehtävää, yhteensä 25 pistettä. Tämän osan alin hyväksytty pistemäärä on Täydennä seuraavat väittämät niin, että ne pitävät paikkansa. Alleviivaa kunkin väittämän alla olevista vaihtoehdoista oikea (vain yksi). Jokaisesta oikeasta vaihtoehdosta saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 3 pistettä. 1. Kun Suomeen saatiin kirjapaino, julkaistiin pääasiassa a) maanviljelyn kehittämiseen tarkoitettua kirjallisuutta. b) arkkiveisuja, jotka kertoivat esim. historiallisista tapahtumista tai rakkaudesta. c) hengellistä kirjallisuutta luvulla Venäjän alaisuus aiheutti sen, että a) syntyi runsaasti suomenkielisiä lehtiä. b) monet kulttuurivaikuttajat muuttivat Ruotsiin. c) suomen kielen kirjallinen käyttö kiellettiin. 3. Lauantai-seuran tärkeitä jäseniä olivat a) Henrik Gabriel Porthan ja A. I. Arwidsson. b) J. W. Snellman ja Zacharias Topelius. c) Aleksis Kivi ja Albert Edelfelt. 4. Ilmestyessään Kalevala a) myytiin loppuun painos toisensa jälkeen. b) loi pohjan Suomen historian tutkimukselle. c) antoi suomalaisille myyttisen muinaishistorian. 5. Maamme kirja kuvaa suomalaisia a) kärsivällisiksi ja tiedonhaluisiksi. b) laiskoiksi mutta helposti suuttuviksi. c) äänekkäiksi ja liikkuvaisiksi. 6. Romaanikirjallisuus levisi Suomessa 1800-luvulla, koska a) sen katsottiin kohottavan etenkin naisten moraalia. b) muuta kirjallisuutta ei ollut mahdollista saada. c) vapaa-aika lisääntyi. 11/17

12 2. Merkitse seuraavista väittämistä, ovatko ne oikein vai väärin. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 0,25 p, väärästä 0 p. Yhteensä 2,5 pistettä. 1. Aurora-seura vaali ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta. 2. Fennomaanit eivät juurikaan osanneet suomea. 3. Ruotsista hankittiin kirjoja vielä 1800-luvullakin, koska Suomessa oli siirrytty kyrillisiin kirjaimiin. 4. Elias Lönnrot loi pohjan suomalaiselle kansalliselle identiteetille. 5. Suomi nousi kirjakieleksi, koska Ruotsin lait piti suomentaa koko kansalle. 6. Vänrikki Stoolin tarinat kuvaa Suomen sotaa. 7. Aleksis Kivi sai teoksiinsa vaikutteita muun muassa August Ahlqvistin teoksista. 8. Juhani Ahon tuotanto edustaa symbolismia. 9. Venäjän vallan alkuaikoina ankara sensuuri vaikeutti lehdissä käytyä kulttuurikeskustelua luvun naiskirjailijat halusivat erityisesti erottua omalla nimellään. 12/17

13 3. Yhdistä oikea ajankohta ja kulttuurihistoriallinen tapahtuma tai ilmiö. Valitse ajankohta alla olevista ja kirjoita oikea kirjain riville. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 2,5 pistettä. Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit Suomalainen Teatteri perustetaan. Poliittisen ja yhteiskunnallisen radikalismin esiinnousu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustetaan. Raamatun Uusi Testamentti käännetään suomeksi. a) 1400-luku f) 1800-luvun alkupuoli b) 1500-luku g) 1800-luvun loppupuoli c) 1600-luku h) 1900-luvun alkupuoli d) 1700-luvun alkupuoli i) 1900-luvun loppupuoli e) 1700-luvun loppupuoli j) 2000-luvun alkupuoli 4. Yhdistä kirjailija kirjallisuussuuntaan. Kirjoita oikea kirjain riville. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 3 pistettä. Pentti Haanpää Paavo Haavikko Eeva Kilpi Otto Manninen Edith Södergran Marja-Liisa Vartio a) ekspressionismi b) epäsuora henkilökuvaus c) moderni lyriikka d) moderni proosa e) seksuaalisten tabujen käsittely f) symbolismi 13/17

14 5. Mitä tiedät Minna Canthista? Merkitse seuraavista väittämistä, ovatko ne oikein vai väärin. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 0,5 p, väärästä 0 p. Yhteensä 4 pistettä. 1. Hän ei pitänyt psykologisia näkökohtia tärkeinä, vaan keskittyi tuomaan esille yhteiskunnallisia epäkohtia. 2. Hänen mielestään yhteiskunnallinen asema ei vaikuta ihmisen hyvyyteen. 3. Hänen mielestään yhteiskunnallisten muutosten tuli perustua siihen ihanteelliseen kuvaan kansasta, joka oli luotu 1800-luvun aikana. 4. Hän sai osakseen ankaraa arvostelua liiallisesta optimismistaan olojen korjaamiseksi. 5. Hän kuvasi aikansa oloja erityisesti naisten näkökulmasta. 6. Hänen teoksiaan on pidetty 1800-luvun naturalistisimpina kuvauksina. 7. Hänen mielestään kaunokirjallisuuden tulee näyttää ihmisille, millaisia he ovat. 8. Arvostelijat pitivät hänen kuvauksiaan kansan syvistä tunteista uskottavina. 14/17

15 6. Yhdistä kirjailija ja hänestä annettu kuvaus. Kirjoita oikea kirjain (vain yksi) riville. Joukossa on kirjailijoita, joihin kuvaus ei sovi. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 1 p, väärästä 0 p. Yhteensä 5 pistettä. 1. Hän runoilee uusia myyttejä ja luo uusia mytologisia henkilöhahmoja, jotka voisivat hyvin olla aitoja runonlaulajien tarinoiden sankareita. 2. Kirjailijan romaani tarkastelee naisen uudenlaisia, moderneja strategioita rakentaa omaa minuuttaan suhteessa mieheen. 3. Kirjailijan romaanin miljöönä on syrjäinen rajaseutukylä, jonka köyhät asukkaat ensimmäistä kertaa joutuvat kosketuksiin suuren maailman aatteiden kanssa. 4. Novellit jatkavat keskustelua naiseudesta, avioliitosta ja perheestä, jossa rakkauden taloudellinen merkitys korostuu. 5. Kirjailijan teoksissa romanttisen kansankuvan romuttaa likaiseksi, haisevaksi, laiskaksi kuvattu kansa. a) Maria Jotuni b) Aino Kallas c) Ilmari Kianto d) Joel Lehtonen e) Eino Leino f) L. Onerva g) J. L. Runeberg h) Pentti Saarikoski 15/17

16 7. Aleksis Kiven, Mika Waltarin, Väinö Linnan ja Hannu Salaman teoksista on tehty teatteriesityksiä, ja niitä on filmattu. Heidän tuotantoaan luonnehditaan muun muassa seuraavilla tavoilla. Yhdistä kuhunkin luonnehdintaan kaksi (vain kaksi) edellä mainituista kirjailijoista. Jokaisesta oikeasta nimestä saa 0,5 p, väärästä 0 p. Koko tehtävästä yhteensä 5 pistettä. 1. Heidän teoksissaan kuvataan pyrkimystä vapaaseen elämään ja oman talon uudisraivausta korpeen. ja 2. Heidän teoksissaan käsitellään sodan mielettömyyttä ja sen luomaa ihanteettomuutta. ja 3. Heidän teoksissaan viitataan leikitellen tai pilailumielessä Raamattuun ja uskonnollisiin teksteihin. ja 4. Teosten tapahtumat on sijoitettu historialliseen kehykseen. ja 5. Heidän teoksiaan on pidetty moraalittomina ja niitä on takavarikoitu tai sensuroitu. ja 16/17

17 3. OSA KAUNOKIRJALLISUUS Kirjoitelma Maksimi on 30 pistettä, alin hyväksytty pistemäärä on 10 pistettä. Kirjoitelma kirjoitetaan Hanna Tuurin romaanin Orapihlajapiiri perusteella. Äiti tahtoo muuttaa elämäänsä, tytär ei. Tekeekö äiti oikein viedessään tyttärensä aivan uuteen ympäristöön ja kulttuuripiiriin? Pohdiskele asiaa äidin ja tyttären kannalta. Otsikoi kirjoitelmasi itse. Laadi aiheesta kirjoitelma, jonka pituus on vähintään 230 sanaa ja enintään 270 sanaa. Arvostelussa otetaan huomioon sekä kieli että sisältö. Kirjoitusohjeita 1. Kirjoita erilliselle ruutupaperille (ei tälle paperille). 2. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä vastauspaperin yläreunaan neljän rivin tila. Valvoja merkitsee siihen hakijanumerosi. 3. Kirjoita joka toiselle riville ja jätä sivun vasempaan ja oikeaan reunaan kahden ruudun marginaali. 4. Kirjoita selvällä käsialalla. 5. Laske lopuksi, kuinka monta sanaa kirjoitelmassasi on, ja merkitse sanamäärä tekstin jälkeen. 17/17