TEM raportteja 14/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM raportteja 14/2011"

Transkriptio

1 TEM raportteja 14/2011 Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen Toimintaympäristön aiheuttamat muutostarpeet Suomen näkökulmasta Timo Argillander, Jari Muikku, Valtteri Niiranen, Samuli Simojoki, Pekka Tarkela Työelämä- ja markkinaosasto Selvitysraportti

2 Saatesanat EU:n komission toukokuussa 2010 julkaisema Euroopan digitaalistrategiaa koskeva tiedonanto nosti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen eurooppalaiseen ja kotimaiseen keskusteluun. Samoihin aikoihin julkaistiin komission toimeksiannosta laadittu Mario Montin raportti, joka toi esiin digitalisoitumisen liittyviä haasteita osana sisämarkkinoiden kehittämistä. Molemmat prosessit, digitaaliagenda ja sisämarkkinoiden uudistaminen, edellyttivät Suomelta hallitukselta nopeita reaktioita ja prioriteettien asettamista jo kesällä Paine digitaalisia sisämarkkinoita koskevien kansallisten näkemysten määrittelyyn tuli ulkoa ja ehkä hieman yllättäen. Tästä huolimatta valtioneuvoston piirissä saatiin määritettyä selkeät prioriteetit, jotka ovat ohjanneet Suomen esiintymisiä EU-areenoilla. Prosessin tiukka aikataulu ei antanut mahdollisuutta tehdä kansallisella tasolla kattavaa taustatyötä digitaalisten sisämarkkinoiden tilanteesta ja merkityksestä Suomelle. Tästä johtuen työ- ja elinkeinoministeriössä päätettiin teettää nyt käsillä oleva selvitys. Kilpailutuksen pohjalta selvityksen toteuttajiksi valittiin konsulttitoimisto Digital Media Finland ja asianajotoimisto Borenius&Kemppinen. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin yleiskuvan muodostaminen digitalisoituvan toimintaympäristön vaikutuksista EU:n sisämarkkinoiden toimintaan yleisesti ja erityisesti suomalaisten toimijoiden kannalta. Selvityksen toteuttajia pyydettiin arvioimaan, ovatko EU-tasolla jo esitetyt toimenpiteet oikeita ja riittäviä sekä tekemään esityksiä tarvittaviksi toimenpiteiksi. Selvitykselle ei asetettu erillistä ohjausryhmää, mutta työ- ja elinkeinoministeriöstä työn ohjaukseen osallistuivat allekirjoittaneen lisäksi Liisa Huhtala, Mikko Huuskonen, Antti Eskola ja Leila Vilhunen. Heidän lisäkseen on syytä kiittää niitä tahoja, jotka ovat antaneet panoksensa osallistumalla hankkeen yhteydessä järjestettyihin workshopeihin. Selvitys täyttää hyvin sille asetetut tavoitteet ja osoittaa erinomaisella tavalla aihepiirin moniulotteisuuden. Sisämarkkinoiden kehittäminen ei ole riippuvainen vain säädösympäristöstä tai viranomaisten toimista. Selvityksestä hahmottuu koko joukko konkreettisia haasteita ja lisäselvittelyn kohteita myös meille viranomaisille. Haluan työ- ja elinkeinoministeriön puolesta kiittää selvityksen tekijöitä laadukkaasta ja näkemyksellisestä työstä. Antti Riivari Hallitusneuvos Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Tiivistelmä Johdanto Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvityksen ongelmanasettelu Tutkimusmenetelmät ja lähteet Tutkimusmenetelmät Lähteet Tutkimuksen toteuttajat Digitaaliset sisämarkkinat Digitaalisten sisämarkkinoiden määritelmä Digitaaliset sisämarkkinat Digitaaliset sisämarkkinat EU:n agendalla Digitaalisten sisämarkkinoiden suhde perinteisiin sisämarkkinoihin Digitaalisiin sisämarkkinoihin vaikuttava kansallinen ja EU-lainsäädäntö Alkuperämaaperiaate ja sen soveltamisalat Kuluttajansuoja Immateriaalioikeuksia koskeva sääntely Rahoitusta ja maksuliikennettä koskeva sääntely Tietosuojaa koskeva sääntely Sopimusoikeus Lainvalinta ja oikeuspaikan valintaa koskevat säännöt Kilpailuoikeus Arvonlisäverotusta koskeva sääntely Digitaalisten sisämarkkinoiden tilanne Eurooppalaiset digitaalisten palveluiden käyttäjinä Digitaalisten sisämarkkinoiden jaottelu Kuluttajamarkkinat Yritysten väliset markkinat Kuluttajien välinen kauppa Yhteenveto Digitaalisten sisämarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat trendit Digitaalisten markkinoiden toimintaan vaikuttavat trendit Digitaalisiin markkinoihin vaikuttavat lainsäädännön trendit Digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden arviointi Sisämarkkinaperiaatteiden toteutuminen digitaalisessa ympäristössä Digitaaliset sisämarkkinat jäljessä perinteisistä sisämarkkinoista Digitaalisten sisämarkkinoiden erityiset haasteet ja mahdollisuudet Keskeiset EU-alueen digitaalisten sisämarkkinoiden ongelmat ja esteet EU-komission näkemys Muut ongelmat ja esteet Suomen intressit ja tavoitteet digitaalisilla sisämarkkinoilla Lähtökohdat Hallituksen, eduskunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön kannanotot Alan kotimaisten toimijoiden kommentteja ja toiveita EU-komission ehdotusten arviointi Komission ehdotukset digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi Komission muut ehdotukset Muita huomioita Digitaalisten sisämarkkinoiden vertailu: EU ja USA Lähtökohta: EU ja USA Tuottavuuserot EU:n ja USA:n digitaaliset sisämarkkinat Esimerkkitapaus: musiikkiteollisuus Yhteenveto Analyysi, johtopäätökset ja suositukset Sisämarkkinaperiaatteet ja digitaalinen ympäristö Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen sekä digitaalisten kanavien kautta tapahtuva fyysisten tuotteiden ja palvelujen kauppa Sääntely Kuluttajat Suomen asema ja tavoitteet Mahdollisuudet Uhkakuvat Skenaariot Yhteenveto

4 Lähdeluettelo...72 Kirjallisuus ja virallislähteet...72 Säädökset...74 Internet-sivut...74 Muut lähteet

5 4 Tiivistelmä Digitalisoituminen ja tietoverkkojen kehittyminen muuttavat merkittävällä tavalla yritysten, kansalaisten ja julkisten toimijoiden toimintaympäristöä ja vaikuttavat oleellisesti Euroopan ja Euroopan maiden talouskasvuun ja työllisyyteen. EU:n komission toukokuussa 2010 julkaisema Euroopan digitaalistrategia ja lokakuussa 2010 julkaisema Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti linjaavat laajalti toimenpiteitä digitaalisen talouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Digitaalistrategia on yksi Eurooppa 2020 strategian ns. lippulaivahankkeista. Yksi digitaalistrategian kahdeksasta painopistealueesta on digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen. Digitaalisten markkinoiden luonteeseen kuuluu toimintatapojen ja liiketoimintamallien oleellinen ja jatkuva muutos. Digitaaliset sisämarkkinat kattavat fyysisten tuotteiden, palveluiden ja digitaalisten sisältöjen myynnin ja välittämisen digitaalisten kanavien kautta. Markkinat voidaan luokitella kuluttajakaupaksi (Bto-C), yritysten väliseksi kaupaksi (B-to-B) ja kuluttajien kesken käytäväksi kaupaksi (C-to-C). Euroopan koko vähittäiskaupan (B-to-C) volyymi vuonna 2009 oli miljardia euroa. Verkkokaupoista tilattujen tavaroiden arvo oli 150 miljardia euroa eli noin 5 % kokonaisvolyymistä. Verkkokaupan osuudeksi vuonna 2010 on arvioitu 6 %, ja vuodelle 2011 on ennustettu 20 % vuosikasvua. Kotimaisessa vähittäiskaupassa verkkokaupan osuus vuonna 2010 oli noin 8 %. Suomessa tavaroiden ja palveluiden kuluttajakaupassa verkko-ostosten arvonlisäverollinen volyymi vuonna 2010 oli 9,4 miljardia euroa. Tavarakaupan osuus oli 44 %, palveluiden 54 % ja sisältöjen 1 %. Ulkomaisten verkkokauppojen osuus volyymistä oli 13 %. Euroopassa sähköisen kaupan suosituimmat tuoteryhmät ovat matkat, vaatteet, urheilutarvikkeet ja kirjat. Eurooppalaiset kuluttajat käyttivät vuonna 2010 mediasisältöihin 180 miljardia euroa. Mediasisältöjä rahoittavan mediamainonnan volyymi Euroopassa oli samana vuonna 97 miljardia euroa. Euroopan digitaalisten sisältöjen markkinan arvoksi vuonna 2010 on arvioitu 27 miljardia euroa. Tästä Euroopan kuluttajien rahankäyttö digitaalisiin sisältöihin oli 13 miljardia euroa ja mainostajien 14 miljardia euroa. Videopelit muodostavat suurimman digitaalisten sisältöjen kategorian. EU:ssa 40 % kuluttajista on tehnyt ostoksia internetissä viimeisen vuoden aikana. Suomalaiskuluttajista internet-ostajia on 59 %. Kuluttajien verkkokauppaostoista valtaosa tapahtuu saman maan sisällä. Suomalaiskuluttajat ovat kaksi kertaa niin aktiivisia EU-sisämarkkinoilta ostavia verkko-ostajia kuin eurooppalaiset keskimäärin. Vuonna 2009 vähittäiskauppaa käyvistä yrityksistä tarjosi tuotteitaan internetin kautta Euroopassa 51 % ja Suomessa 39 %. Kaikista suomalaiskauppiaista vain 8 % kävi kauppaa vähintään yhteen muuhun EU-maahan, kun vastaava eurooppalaisyritysten keskiarvo oli 21 %. Vähittäiskauppiaiden aktiivisuus rajojen yli myymiseen ei selity euroalueeseen kuulumisella eikä kotimarkkinoiden koolla. Tuotteitaan sähköisessä kaupassa tarjoavista eurooppalaisyrityksistä 31 % teki rajat ylittävää kauppaa, kun taas ilman sähköistä kauppapaikkaa toimivilla yrityksillä osuus oli 10 %. Sähköisen kaupan osuuden yritysten välisessä kaupassa on Euroopassa 20 %:n ja Suomessa 25 %:n tasolla. Digitaaliset kanavat tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia kuluttajien väliseen (C-to-C) laajamittaiseenkin kaupankäyntiin. Digitaalisten kanavien avulla ostajat tavoittavat merkittävästi enemmän myyjiä kuin perinteisillä tavoilla. Digitaalisten kauppapaikkojen käyttäminen on ostajalle ja myyjälle turvallisempaa kuin suora, toisilleen tuntemattomien kuluttajien välinen kauppa. Digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta merkityksellisimpiä oikeudellisen sääntelyn alueita ovat alkuperämaaperiaate ja sen soveltamisalat, kuluttajansuoja, immateriaalioikeudet, rahoitusta ja maksuliikennettä koskeva sääntely, tietosuoja, sopimusoikeus, lainvalinta ja oikeuspaikan valintaa koskevat säännöt, kilpailuoikeus ja arvonlisäverotusta koskeva sääntely. Sääntelyn osalta uudistuksilla puututaan yksittäisiin ongelmakohdiksi osoittautuneisiin seikkoihin, täsmennetään liian yleisluontoisia tai epäselviä velvoitteita tai asetetaan joitain lisävelvoitteita alan toimijoille. Toinen keskeinen trendi on siirtyminen miniminormiston asettamisesta harmonisaatioon, jossa pyritään varmistamaan yhtenäiset pelisäännöt koko EU:n alueelle. Sisämarkkinoiden osalta haasteina digitaalisessa ympäristössä ovat sisämarkkinoiden yhdistäminen ja luominen niille sektoreille joilla niitä ei vielä ole olemassa, olemassa olevien sisämarkkinaesteiden poistaminen, laajentuminen ja syventäminen niillä aloilla joilla sisämarkkinat ovat jo käytössä sekä sisämarkkinoiden joustavuuden ja tehostamisen lisääminen. EU-komissio on listannut merkittävimmiksi digitaalisten sisämarkkinoiden esteiksi hajanaiset digitaaliset markkinat, puutteellisen yhteentoimivuuden, yleistyvän verkkorikollisuuden ja riskin alhaisesta luottamuksesta verkkoihin, puutteelliset

6 5 investoinnit verkkoihin, riittämättömät investoinnit tutkimus- ja innovointitoimintaan, digitaalisen osaamisen ja lukutaidon puutteet ja menetetyt mahdollisuudet vastattaessa yhteiskunnan haasteisiin. Selvityksessä nostettiin näiden seikkojen rinnalle verkkopalvelujen tarjoajien toimintavalmiudet ja edellytykset, kieli- ja kulttuurikysymykset, yksittäisten toimijoiden valta-asema, kuluttajansuoja ja verotus, palvelujen löydettävyys ja käytettävyys sekä tarkastelun taso ja näkökulma. Suomen poliittiset linjanvedot korostavat digitaalisten markkinoiden merkitystä pyrittäessä työllisyysasteen ja tuottavuuden nousuun. Oikeudenomistajat ja sisällöntuottajat korostavat kotimaisen sisältötuotannon vahvistamisen merkitystä kilpailuetuna. Digitaalisen sisältökaupan harjoittajat ovat oikeudenomistajien tavoin nostaneet esiin tekijänoikeuskysymykset, mutta heidän tavoitteensa ovat erisuuntaisia. Fyysisten tavaroiden ja palvelujen verkkokaupan harjoittajien keskeinen teema on kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset. Teknologian toimittajien näkökulma vaihtelee merkittävästi yrityskoon mukaan. Kuluttajien osalta keskeiseksi tavoitteeksi on esitetty verkkorikollisuuden ja huijareiden kuriin saattaminen. EU-komissio on esitellyt digitaalisia sisämarkkinoita koskevia toimenpide-ehdotuksiaan useassa tiedonannossaan, joista keskeisimpiä ovat Euroopan digitaalistrategia sekä Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti. Strategian yleisenä tavoitteena on saada kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteen toimiviin sovelluksiin perustuvista digitaalisista yhteismarkkinoista. Digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta komission tärkeimmät toimenpideehdotukset on esitetty strategian elinvoimaiset digitaaliset yhteismarkkinat osuudessa, missä ne on jaettu neljään alakohtaan: sisällön saatavuuden parantaminen, rajat ylittävän verkkokaupan yksinkertaistaminen, luottamuksen lisääminen digitaalisiin palveluihin ja telepalvelujen yhtenäismarkkinoiden lujittaminen. Selvityksessä on arvioitu yksityiskohtaisesti komission ehdotuksia edellä mainittujen ongelmien ja esteiden ratkaisemiseksi toisaalta markkinoiden ja toisaalta lainsäädännön kannalta. Lisäksi EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden vertailukohtana on käytetty USA:n tilannetta. Näiden perusteella on tehty seuraavia johtopäätöksiä ja suosituksia: 1. Sisämarkkinaperiaatteet ja digitaalinen ympäristö Digitaalisia sisämarkkinoita koskevien asioiden valmistelussa ja keskustelussa on EU-tasolla otettava aiempaa enemmän huomioon digitaalisen toimintaympäristön erityispiirteitä kuten uudenlaisten taloudellisten ekosysteemien luonne. Yhä suurempi osa sisämarkkinoita muuttuu digitaalisiksi, eikä digitaalisia markkinoita voi jatkossa käsitellä erityistapauksena vaan osana sisämarkkinoiden kokonaiskehitystä. Sisämarkkinaperiaatteiden täysimittainen toteutuminen EU-tasolla voi heikentää yksittäisten jäsenvaltioiden asemaa. Yksittäisille yrityksille koosta riippumatta digitaaliset sisämarkkinat ovat sekä suuri mahdollisuus että uhka. Paikallisen sisältötuotannon toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää sekä kaupallisesta että kulttuurisesta näkökulmasta tarkasteluna. Selvityksessä suositellaan, että poliittiseen keskusteluun on makrotason periaatteiden lisäksi nostettava enemmän mukaan käytännön tason toimijoiden näkemyksiä. Poliittisessa keskustelussa on punnittava tarkoin koko EU:n ja kansallisten etujen välinen tasapaino. Digitaalisten markkinoiden näkökulma on otettava huomioon läpileikkaavasti kaikissa poliittisissa päätöksissä ja niiden soveltamisessa. 2. Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen sekä digitaalisten kanavien kautta tapahtuva fyysisten tuotteiden ja palvelujen kauppa Verkkokaupan suosion kasvaminen ja arkipäiväistyminen avaa suomalaisille yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia koti- ja kansainvälisillä markkinoilla. Rajat ylittävissä palveluissa suomalaiset yritykset ovat moniin muihin maihin verrattuna epäedullisemmassa asemassa kieli- ja kulttuurisyistä sekä fyysisten tuotteiden ja palvelujen kaupan osalta syrjäisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Suomalaisten yritysten aktiivisesta verkkokauppatoiminnasta huolimatta erityisesti pk-yritysten tietotaito ei ole kaikilta osin kansainvälisen kaupankäynnin edellyttämällä tasolla. Suomalaiset verkkokaupat ovat rajat ylittävissä palveluissa eurooppalaisia kilpailijoitaan passiivisempia, eivätkä ne ole tarttuneet riittävän ripeästi uusiin mahdollisuuksiin. Riskinä on kansainvälisen verkkokaupan uusien mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen ja jälkeen jääminen kilpailussa. Kuluttajat muuttuvat arvaamattomammiksi, ja sosiaalisen median tärkeys korostuu suositusten ja sisältöjen löytämisen osalta. Digitaalisten sisältöjen markkina kasvaa kaikkien sisältösegmenttien osalta, ja tietokonepelit säilyttävät asemansa suurimpana digitaalisten sisältöjen segmenttinä. B2B-ympäristössä on runsaasti uudenlaisia vientimahdollisuuksia pk- ja erikoistuneille yrityksille, jotka tarjoavat digitaalisissa ekosysteemeissä esimerkiksi erikoistuneita teknisiä ratkaisuja.

7 6 Selvityksessä suositellaan, että suomalaisten pk-yritysten tietotaidon tasoa rajat ylittävässä verkkokaupassa on alan toimijoiden kanssa yhdessä sovittavin toimenpitein nostettava, etteivät ne menetä uusia ja kasvavia markkinamahdollisuuksia ja osuuksia ulkomaisille kilpailijoilleen. Julkisia yrityspalveluita ja yritystukia tulee puolestaan kehittää ajan tasalle siten, että ne soveltuvat myös digitaalisilla markkinoilla toimiville yrityksille. Pienten kotimarkkinavolyymien ja syrjäisen sijainnin suomalaisille alan yrityksille aiheuttamia kuljetuskustannusten haasteita ja ongelmia tulee ratkaista yritysten välistä yhteistyötä ja kansainvälisiä logistiikkaratkaisuja kehittämällä. Suomalaisen peliteollisuuden menestystarinoita tulee hyödyntää eri tavoin pyrittäessä kansainvälisille digitaalisten sisältöjen markkinoille. Kotimaisen peliteollisuuden kilpailukyvystä tulee pitää erityistä huolta. 3. Sääntely Kuluttajien luottamusta sähköisessä ympäristössä ei saavuteta niinkään lisäämällä sääntelyä kuin toteuttamalla jo olemassa olevaa sääntelyä ja valvomalla sen noudattamista. Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin riitoihin ovat suositeltavia. Tietosuojakysymyksissä rekisteröityjen tiedonsaantia ja päätösmahdollisuuksia lisäämällä ei välttämättä paranneta kuluttajien luottamusta digitaaliseen toimintaympäristöön, vaan tällainen kehitys saattaa jopa heikentää luottamusta ja luoda epävarmuutta. Tärkeämpää olisi, että järjestelmät olisi alun perin suunniteltu niin, että yksityisyyden suoja on riittävästi huomioitu. Roskapostin määrä sekä sen hallinta ovat tämän hetken suurin tietosuojaongelma, ja siihen ei tällä hetkellä puututa riittävän voimakkaasti. Kilpailuoikeuden tärkein tehtävä on taata reilu kilpailutilanne, jossa vahvat toimijat eivät voi sulkea pienempiä kilpailijoitaan pois markkinoilta. Väärinkäytöstilanteissa oikeusprosessit ovat liian hitaita verrattuna markkinoiden nopeaan kehitysvauhtiin. Aktiivista markkinointia koskevien rajoitusten salliminen saattaa hidastaa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. Tekijänoikeuskysymyksissä osapuolet ovat yksimielisiä rajat ylittävien palvelujen lisensioinnin kehittämisen ja yksinkertaistamisen tarpeesta, mutta erimielisiä tavoitteiden toteutustavoista. Alkuperämaaperiaatteen yhtenäistäminen helpottaisi yritysten toimintaa digitaalisilla sisämarkkinoilla. Sopimusoikeuden alueella ei ole tarvetta ryhtyä harmonisointiin. Suomalaisten toimijoiden osalta tulisi pohtia, onko olemassa sääntelyn vaihtoehtoja, jotka parantaisivat suomalaisten yritysten kilpailuasemaa digitaalisilla sisämarkkinoilla. Sääntelyn eri alueilla kaivataan enemmänkin määrätietoista toimeenpanoa ja nopeampia prosesseja kuin uutta sääntelyä. Selvityksessä suositellaan, että verkkokaupan yhteydessä tapahtuvaan laittomaan toimintaan tulee puuttua nykyistä tiukemmin kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi. Lisäsääntelyn sijasta tarvitaan enemmän olemassa olevan sääntelyn toimeenpanon tehostamista. Tietoturvakysymyksissä tulee korostaa privacy by design tyyppistä lähestymistapaa, jossa järjestelmät luodaan jo alun perin tietosuoja huomioiden. Roskapostin lähettäjät on saatava nykyistä tehokkaammin ja nopeammin vastuuseen. Kilpailuoikeudellisia prosesseja on nopeutettava huomattavasti. Tekijänoikeuskysymyksissä on löydettävä optimaalinen tasapaino sääntelyn hitauden ja markkinoiden nopean kehityksen välille, jotta markkinoiden kehitystä hidastavat epävarmuustekijät voidaan minimoida. Alkuperämaaperiaatteiden yhtenäistämistä tulee edistää käytettävissä olevin keinoin. Sääntelykeskustelussa tulee aina harkita, onko hidas sääntelyprosessi merkityksellinen suhteessa markkinoiden nopeaan kehitysvauhtiin ja eri osapuolten hyvinkin ristiriitaisiin intresseihin. Kuluttajien digitaalisia oikeuksia ei tule tarkastella erillisenä ilmiönä, vaan niiden tulisi vähitellen integroitua osaksi kaikkia kuluttajan oikeuksia. 4. Kuluttajat Rajat ylittävän verkkokaupan ja asioinnin menestys edellyttää kuluttajien luottamusta ja riittävää digitaalista lukutaitoa. Sosiaalinen media vakiintuu osaksi kaikenlaisia sähköisiä palveluja, ja on keskeisessä roolissa kuluttajien tekemissä valinnoissa ja ostospäätösten teossa. Samalla se muodostaa merkittävän lisäansainnan mahdollisuuden kaupallisille toimijoille. Sosiaalinen media voi myös luoda tarvetta uudistaa sääntelyä eri osa-alueilla. Kaupallisten toimijoiden ja palveluja tuottavien viranomaistahojen tulee ottaa huomioon kuluttajakunnan uudet piirteet. Verkkokaupan tarjonnan kasvaminen on kuluttajien kannalta hyvä asia. Sijaintitietoon perustuvat palvelut ovat merkittävä uusien palvelujen muoto kuluttajille ja uusi ansainnan lähde kaupallisille toimijoille. Kuluttajien keskinäinen kaupankäynti verkossa on potentiaalinen kasvualue.

8 7 Selvityksessä suositellaan, että kuluttajien luottamusta verkkopalvelujen osalta on parannettava eri keinoin ja kehitettävä kansalaisten digitaalista lukutaitoa myös ns. edistyneimmissä maissa verkkopalvelujen potentiaalin hyödyntämisen maksimoimiseksi. Sijaintitietoon perustuvien uusien palvelumallien hyötyyn kuluttajille ja kaupalliseen potentiaaliin liiketoiminnan harjoittajille tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuluttajien väliseen verkon kautta tapahtuvaan kaupankäyntiin tarvitaan nykyistä selkeämpiä pelinsääntöjä. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Suomi pysyy mukana digitaalisten markkinoiden kehityksen kärjessä, jos: - Kotimaiset yritykset tarttuvat ripeästi digitaalisten sisämarkkinoiden luomaan tilaisuuteen ja löytävät oman paikkansa kovan kilpailun kotimaisilta ja kansainvälisiltä markkinoilta. - Suomen tietoliikenneinfrastruktuuri sekä kansalaisten verkkoaktiivisuus ja taidot saadaan nostettua kansainväliselle huipputasolle. - Kuluttajat saadaan luottamaan ja tottumaan verkkopalvelujen käyttöön luonnollisena osana heidän arkipäiväänsä. - Valtiovallan toimet tukevat digitaalisten markkinoiden kehitystä optimaalisesti eli luovat riittävät sääntely-, toimeenpano- ja tukipuitteet sitomatta väärällä tavalla markkinoiden dynaamista kehitysvaihetta. Suomi puolestaan putoaa EU:n keskimääräisestä kehitysvauhdista pois, jos: - Kotimaiset yritykset ovat passiivisia digitaalisilla sisämarkkinoilla ja jättävät ne ulkomaisten yritysten vallattaviksi. - Laadukas kotimainen sisältötuotanto tyrehtyy. - Suomen tietoliikenneinfrastruktuurin kehitys laahaa EU:n keskimääräisen kehityksen jäljessä, ja kansalaisten verkkoaktiivisuus ja taidot ovat eri tasoilla eri väestösegmenteissä. - Kuluttajat suhtautuvat verkkopalveluihin edelleen epäilevästi. - Valtiovalta ei pysty luomaan tehokasta verkkomarkkinoita koskevaa sääntelyä ja sen toimeenpanoa.

9 8 1. Johdanto 1.1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Digitalisoituminen ja tietoverkkojen kehittyminen ovat käynnissä olevia megatrendejä, jotka muuttavat merkittävästi yritysten, kansalaisten ja julkisten organisaatioiden toimintaympäristöä ja toimintamalleja. Ne myös vaikuttavat oleellisesti Euroopan ja Euroopan maiden talouskasvuun ja työllisyyteen. EU:n komission toukokuussa 2010 julkaisema Euroopan digitaalistrategia (European Digital Agenda) linjaa laajalti toimenpiteitä digitaalisen talouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Digitaalistrategia on yksi Eurooppa 2020 strategian ns. lippulaivahankkeista. Yksi digitaalistrategian kahdeksasta painopistealueesta on digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen. Digitaalisten sisämarkkinoiden käsite kattaa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden markkinat sekä digitaalisten kanavien hyödyntämisen kaikenlaisessa tavara- ja palvelukaupassa. Selvitystyön tavoitteena on palvella Suomen kotimaista kannanmuodostusta sekä EU-vaikuttamista. Selvityksen päätavoitteena on tuottaa digitaalisista sisämarkkinoista kattavaa, selkeästi jäsenneltyä ja havainnollisesti esitettyä tietoa, josta on konkreettista hyötyä kotimaista kannanmuodostusta ja EU-vaikuttamista varten. Tarkastelu on rajattu koskemaan EU-alueen maita. Työn alatavoitteita ovat seuraavat: - Määritellä digitaaliset sisämarkkinat ja analysoida niitä suhteessa perinteisiin sisämarkkinoihin. - Arvioida, miten sisämarkkinaperiaatteet soveltuvat verkkoympäristöön ja miten ne toteutuvat verkkoympäristössä. - Tunnistaa, millaisia vaatimuksia digitaalinen toimintaympäristö asettaa EU- ja kansalliselle lainsäädännölle. - Tunnistaa keskeiset eurooppalaista verkkokauppaa koskevat lainsäädännölliset ja muut ongelmat ja esteet sekä esittää suosituksia niiden ratkaisemiseksi. - Arvioida, ovatko komission ehdotukset sisämarkkinoiden kehittämiseksi relevantteja digitaalisen sisämarkkinan ja Suomen etujen ja tavoitteiden kannalta. - Tehdä ehdotuksia digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Selvityksen ongelmanasettelu Selvitystyön kolme keskeistä tutkimusongelmaa ovat seuraavat: 1. Mitä keskeisiä muutoksia digitaaliset sisämarkkinat tuovat verrattuna perinteisiin sisämarkkinoihin? 2. Mitkä ovat digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvät keskeiset mahdollisuudet ja uhat suomalaisten toimijoiden kannalta? 3. Mihin asioihin Suomen on syytä ja mahdollista vaikuttaa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä? 1.3. Tutkimusmenetelmät ja lähteet Tutkimusmenetelmät Selvityksessä tehdyt analyysit perustuvat tietolähteiden laadulliseen analyysiin sekä selvityksen tekijöiden omiin näkemyksiin ja kokemuksiin. Tutkimuskohteen kehitykseen sisältyy monia uusia, ennalta vaikeasti tunnistettavia tekijöitä. Osana analyysiä on pyritty tunnistamaan myös potentiaalisia uusia tekijöitä ja skenaarioita, jotka täydentävät tarkastelua.

10 9 Analyysin tuloksena on esitetty kuvaus digitaalisista sisämarkkinoista, arvio niiden toimivuudesta, kuvaus ja arvio EU-komission toimenpide-ehdotuksista sekä johtopäätökset Suomen ja suomalaisten toimijoiden kannalta Lähteet Hankkeessa käytettyjä tiedonhankinnan lähteitä ovat olleet kirjalliset lähteet ja workshopit. Lisäksi työssä on käytetty hyödyksi selvityksen toteuttajien laajaa aihealueen tuntemusta ja kokemusta. Kirjalliset lähteet Tutkimuksen tärkeimpiä kirjallisia lähteitä ovat EU-komission asiakokonaisuutta koskevat julkaisut, joista tärkein on Euroopan digitaalistrategia. Keskeisiin kirjallisiin lähteisiin lukeutuvat myös valtioneuvoston, eduskunnan ja ministeriöiden Suomen poliittisiin linjanvetoihin ja komission ehdotuksien kommentointeihin liittyvät asiakirjat. Lisäksi lähteinä on käytetty useita eri tilastoja sekä eri aihepiireihin liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja muita tietolähteitä. Workshopit Hankkeen yhteydessä toteutettiin neljä eri workshopia. Hankkeen aloitusworkshopissa, joka pidettiin Helsingissä tarkasteltiin hankkeen laajuutta, painopisteitä ja tarkennettiin tavoitteita. Eri aloja edustavien asiantuntijoiden kanssa pidettiin kaksi workshopia, yksi Helsingissä ja yksi Brysselissä Näissä tapaamisissa painopiste oli selvityksen tekijöiden havaintojen ja alustavien analyysien testaamisessa. Lisäksi pyrittiin varmistamaan, että selvitys kattaa kaikki keskeiset aihealueet ja näkökulmat. Projektin päätteeksi järjestettiin tulosten esittämisworkshop Helsingissä Tutkimuksen toteuttajat Tutkimuksen ovat toteuttaneet tammi-maaliskuussa 2011 digitaaliseen mediaan erikoistunut konsulttitoimisto Digital Media Finland ja asianajotoimisto Borenius & Kemppinen. Digital Media Finlandin edustajina selvitystyöhön ovat osallistuneet konsultit Timo Argillander ja Jari Muikku. Borenius & Kemppisen edustajina selvitystyöhön ovat osallistuneet asianajajat Samuli Simojoki ja Pekka Tarkela. Borenius & Kemppisen työryhmään on kuulunut myös OTM Valtteri Niiranen, joka nimitettiin projektin aikana Viestinnän keskusliiton toimitusjohtajaksi ( alkaen).

11 10 2. Digitaaliset sisämarkkinat 2.1. Digitaalisten sisämarkkinoiden määritelmä Digitaaliset sisämarkkinat Euroopan unionin sisämarkkinoilla ihmiset, tavarat, palvelut ja valuutta siirtyvät yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä. Euroopan unionin digitaalisilla sisämarkkinoilla digitaaliset tuotteet siirtyvät yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä. Digitaalisilla sisämarkkinoilla tavaroita ja palveluita ostetaan ja myydään digitaalisissa kanavissa yhtä vapaasti eri maiden välillä kuin yhden maan sisällä. Ostotapahtumassa maksaja voi olla kuluttaja tai yritys. Ostotapahtumaksi rinnastetaan myös vastikkeettomat hankinnat. Mainosrahoitteisessa liiketoimintamallissa ostotapahtuman maksaja voi myös olla mainostaja. Ostotapahtuman taustalla oleva liiketoimintamalli voi myös olla yhdistelmä maksullisista ja kuluttajalle veloituksettomista malleista. Digitaaliset kanavat ovat yleisimmin internet-palveluita, joita käytetään kiinteän tai mobiilin laajakaistayhteyden kautta. Digitaalisiin kanaviin luetaan myös muut tietoverkkoja hyödyntävät palvelut, joita käytetään osto- tai hankintatapahtumiin (esimerkiksi teollisuuden hankinnoissa käytettävät ns. EDI-palvelut). On huomattava, että digitaalisten markkinoiden rajanveto on häilyvä. Ajan myötä myös yhä useampi osto- ja hankintatapahtuma tapahtuu ainakin osittain digitaalisia kanavia hyödyntäen. Näin ollen yhä suurempi osa unionin sisämarkkinasta voidaan lukea digitaaliseksi sisämarkkinaksi Digitaaliset sisämarkkinat EU:n agendalla Digitaaliset sisämarkkinat ovat osa Euroopan unionin sisämarkkinoita. Digitaaliset tuotteet ja digitaaliset tuotteiden ja palveluiden myyntikanavat poikkeavat kuitenkin monin tavoin perinteisistä tuotteista ja kanavista. Siksi on perusteltua tarkastella sisämarkkinan toimintaa ja kehitystä erityisesti myös digitaalisten markkinoiden näkökulmasta. Euroopan unioni julkisti vuonna 2010 Eurooppa kasvustrategian. Yksi strategian seitsemästä ns. lippulaivahankkeesta on Euroopan digitaalistrategia 1. Digitaalistrategian tarkoituksena on edistää nopeiden internet-yhteyksien leviämistä sekä verkkopalveluiden ja digitaalisten sisältöjen sisämarkkinoiden kehittymistä. Euroopan digitaalistrategia tunnistaa seitsemän merkittävintä estettä digitaalitalouden hyötyjen toteutumiseksi. Näistä ensimmäinen on digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuus. Digitaalistrategia tunnistaa neljä toimenpidealuetta digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi: - Sisällön saatavuuden parantaminen - Rajat ylittävän verkkokaupan yksinkertaistaminen - Luottamuksen lisääminen digitaalisiin palveluihin - Telepalveluiden yhtenäismarkkinoiden lujittaminen Digitaalistrategia luettelee näillä neljällä toimenpidealueella yhteensä 21 toimenpidettä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi 2. Näitä toimenpiteitä tarkastellaan luvussa Euroopan digitaalistrategia, KOM(2010) e%20market, haettu

12 Digitaalisten sisämarkkinoiden suhde perinteisiin sisämarkkinoihin EU:n sisämarkkinat perustuvat neljään perusvapauteen: tavaroiden, pääoman, työvoiman ja palveluiden vapaaseen ja esteettömään liikkumiseen. Sisämarkkinoiden kehittämisellä ja vapaudella tarkoitetaan yleensä nimenomaan jäsenvaltioiden rajat ylittävää kauppaa ja siihen liittyvien esteiden poistamista. EU:n sisämarkkinat ovat kehittyneet yhtä aikaa monissa ulottuvuuksissa: sisämarkkinat ovat laajentuneet alueellisesti, sisämarkkinoiden esteitä pyritään purkamaan yhä uusilla elinkeinoelämän toimintasektoreilla, ja sisämarkkinaa pyritään syventämään puuttumalla yhä uusiin ja yhä tarkemmin vapaan liikkuvuuden suoriin tai epäsuoriin esteisiin. Esimerkkinä sisämarkkinan kehittymiseen eri toimialoilla voidaan mainita esimeriksi audiovisuaalista viestintää koskevan sääntelyn, jolla pyrittiin poistamaan esteitä audiovisuaalisia palveluita koskevilta markkinoilta. Esimerkkinä yhä syventyvästä sisämarkkinoiden esteisiin poistamisesta voidaan mainita esimerkiksi valtion yritystukiin liittyvien periaatteiden kehittyminen. EU:n sisämarkkinat kehittyivät viime vuosikymmeninä, 1980-luvulta 2000-luvun lopun talouskriisiin saakka, tasaisesti kohti yhä avoimempaa sisämarkkinaa 3. Selvää kuitenkin on, että sisämarkkinoilta löytyy lukuisia sisämarkkinoiden toimivuuteen liittyviä esteitä ja hidasteita. Viime vuosien talouskriisi on myös jarruttanut jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää sisämarkkinaa. Joka tapauksessa on selvää, että sisämarkkinat eivät koskaan tule olemaan valmiit: talouden rakenteiden muuttuessa markkinoiden toimivuuteen ja sääntelyyn joudutaan aina puuttumaan. Selvää on myös se, että sisämarkkinoiden vapaudessa haetaan tasapainoa, ei täydellistä ja rajoittamatonta markkinoiden vapautta. Digitaalinen sisämarkkina on yksi näkökulma sisämarkkinoihin monien muiden joukossa. Tässä tutkimuksessa digitaaliset sisämarkkinat on määritelty sellaiseksi EU:n sisämarkkinoiden osakokonaisuudeksi, joka koostuu digitaalisten tuotteiden kaupasta sekä kaupasta, jossa tavaroiden tai palveluiden ostotapahtuma tapahtuu digitaalisissa kanavissa. Digitaaliset sisämarkkinat ovat päätyneet erillisen tarkastelun kohteeksi EU:ssa monista syistä kuten: (i) (ii) (iii) tieto- ja viestintätekniikan eli TVT:n dramaattinen kehitys viime vuosikymmeninä on tuonut esiin digitaalisten sisämarkkinoiden taloudellisen merkityksen ja mahdollisuudet; digitaaliset sisämarkkinat, tarkoittaen tässä nimenomaan jäsenvaltioiden rajat ylittävää kaupankäyntiä, ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, ja Eurooppa on monessa mielessä jäänyt jälkeen esimerkiksi Yhdysvaltain kehityksestä; digitaalisten sisämarkkinoiden alueella on havaittu lukuisia tosiasiallisia sisämarkkinoiden kehittymisen esteitä, joita digitaaliagendan mukaisilla toimenpiteillä pyritään poistamaan. Digitaaliset sisämarkkinat voivat koskettaa mitä tahansa toimialoja ja sääntelyn alueita, ja siksi digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta relevantteja toimintakenttiä ja oikeudellisen sääntelyn alueita voivat olla kaikki sisämarkkinoita koskevat sääntelyalueet. Tietyt oikeudellisen sääntelyn alueet näyttäytyvät digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta kuitenkin merkityksellisempänä kuin muut. Seuraavassa kappaleessa luodaan katsaus digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta merkityksellisimpiin sääntelyalueisiin Digitaalisiin sisämarkkinoihin vaikuttava kansallinen ja EUlainsäädäntö Seuraavassa käydään läpi eri lainsäädäntöalueita, joilla on vaikutusta digitaalisiin sisämarkkinoihin, sekä luodaan katsaus lainsäädäntötilanteeseen, käydään läpi mahdollisia vireillä olevia muutosprosesseja sekä viranomaisten näkemyksiä ongelmakohdista Alkuperämaaperiaate ja sen soveltamisalat Tietyntyyppinen alkuperämaaperiaate sisältyy lukuisiin sisämarkkinoita koskeviin normeihin. Lähtökohtana yleensä on, että yhdessä maassa markkinoille saatettu tuote tulee hyväksyä kaikkien jäsenvaltioiden markkinoilla. Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä sisältää alkuperämaaperiaatteen, jonka tavoitteena on poistaa sähköisen kaupankäynnin raja-aitoja. Tässä selvityksessä alkuperämaa- 3 Esim. A New Strategy for the Single Market at the Service of Europe's Economy and Society. Mario Monti, 9 May 2009 s

13 12 periaatteella tarkoitetaan lähinnä tätä ko. direktiivin 3 artiklan sisältämää periaatetta, jonka mukaan palveluntarjoajan on tietoyhteiskunnan palvelujen osalta noudatettava sijoittautumismaansa kansallista lainsäädäntöä. 4 Periaate antaa toimijoille oikeusvarmuuden ja palveluiden tarjoaja voi yleensä luottaa siihen, että se on varmalla pohjalla noudattaessaan sijoittautumismaan säädöksiä. Jäsenvaltiot eivät voi direktiivin yhdenmukaistamilla aloilla rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien palvelujen tarjoamisen vapautta. Alkuperämaaperiaate ei koske immateriaalioikeutta, sähköisen rahan liikkeellelaskijoita, arvopaperikauppaa, vakuutustoimintaa, kuluttajasopimuksia, kiinteistökaupan pakottavia muotovaatimuksia, sähköpostitse tapahtuvaa ei-toivottua kaupallista viestintää tai verotusta. Se ei myöskään rajoita osapuolten vapautta valita sopimukseen sovellettava lainsäädäntö. Alkuperämaaperiaatteeseen liittyy sisämarkkinaperiaate. Palveluiden osalta se perustuu mm. palveludirektiiviin. Direktiivi muun muassa säätä, että jäsenvaltiot eivät voi asettaa käyttäjälle sellaisia vaatimuksia, jotka rajoittavat toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan käyttämistä. 5 Kauppiaat voivat kuitenkin objektiivisiin perustein soveltaa erilaisia käytön edellytyksiä. Tällä säännöksellä on komission mukaan suuri merkitys sähköiselle kaupankäynnille jäsenvaltioiden välillä, ja sen noudattamista ja toimeenpanoa on tehokkaasti valvottava. 6 Euroopan digitaalistrategiassa Komissio oli huolestunut siitä, että Euroopalta yhä puuttuvat sisältöalan yhtenäismarkkinat. Komission vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan alkuperämaaperiaate on laskenut yritysten selvityskustannuksia ja on olemassa vahvoja merkkejä siitä, että periaate on kannustanut yrityksiä rajat ylittävään kauppaan. Esteitä muodostuu kuitenkin direktiivin soveltamisalueen ulkopuolisista kysymyksistä. 7 Sisältöalan yhtenäismarkkinoiden osalta sähköisen kaupankäynnin direktiivin alkuperämaaperiaate ei ole ollut ratkaisu, sillä alkuperämaaperiaatetta ei sovelleta immateriaalioikeuksiin. Ongelmia voi myös paikoin aiheuttaa alkuperämaaperiaatteen soveltamisalan määritteleminen Kuluttajansuoja EU:n voimassaoleva kuluttajansuojasääntö muodostuu useista direktiiveistä, joita ovat muiden muassa muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskeva direktiivi 85/577/ETY, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettu direktiivi 93/13/ETY, etäsopimuksia koskeva direktiivi 1997/7/EY sekä kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskeva direktiivi 1999/44/EY. Direktiiveillä on säännelty myös kulutusluottoja, pakettimatkoja ja hintamerkintöjä. Kuluttajansuojasäädökset sisältävät lisäksi päällekkäisyyksiä muiden sisämarkkinadirektiivien kanssa, jotka nekin vaikuttavat kuluttajien oikeuksiin. EU:n kuluttajansuojasäännökset takaavat perussuojan kaikkialla unionin alueella. Vihreässä kirjassa vuodelta 2007 komissio katsoi, että säännökset ovat kuitenkin vaarassa jäädä jälkeen tekniikan ja digitaalitalouden kehityksestä. Esimerkiksi ohjelmistot on jätetty kulutustavaroiden kaupasta annetun direktiivin ulkopuolelle, mikä on johtanut loppukäyttäjien lisenssisopimuksiin liittyviin ongelmiin. 8 Säännökset ovat hajanaisia: jäsenvaltioilla on oikeus säätää tiukempia lakeja ja EU tasoinen sääntely on usein epäjohdonmukaista tai aukollista. Vihreä kirja aloitti kuulemismenettelyn, jonka tulosten mukaan kuluttajansuojalakien erilaisuus muodostaa merkittävän esteen sisämarkkinoille. Kuluttajadirektiivit direktiivit asettavat eurooppalaiselle kuluttajansuojalle vähimmäistason. Direktiivit antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden tiukempaan kansalliseen kuluttajansuojaan ja Rooma I - asetuksen mukaan elinkeinonharjoittajan on tarjottava kuluttajalle vähintään tämän kotimaan tasoinen kuluttajansuoja 9. Tästä johtuvat erilaiset standardit aiheuttavat kauppiaille kustannuksia, pienentävät halukkuutta rajat ylittävään kauppaan ja vähentää kuluttajien luottamusta komissio antoi ehdotuksen direktiiviksi kuluttajien oikeuksista. Merkittävin muutos aiempaan verrattuna olisi, että uusi direktiivi olisi täysharmonisoiva. Jäsenmaiden ei enää olisi mahdollista poiketa yhteisön tasosta edes kuluttajan hyväksi. Tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimi- 4 Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä 2000/31/EY 5 Direktiivi palveluista sisämarkkinoilla 2006/123/EY 6 Komission tiedonanto elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajat ylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa, KOM(2009)557 lopullinen 7 Study on the Economic Impact of the Electronic Commerce Directive, Vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta (2006) KOM(2006) 744 lopullinen 9 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja - Oheisasiakirja Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajan oikeuksista - Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista {KOM(2008) 614 lopullinen}

14 13 vuutta ja luoda korkeatasoinen yleinen kuluttajansuoja. Uusi direktiivi yhdistäisi ja korvaisi aiemmin mainitut neljä kuluttajansuojaa koskevaa direktiiviä ja myös näin vähentäisi hajanaisuutta. Direktiiviehdotus käsittelee muun muassa elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta, etäsopimuksia, elinkeinonharjoittajan vastuita ja kohtuuttomia ehtoja. Direktiiviin tulisi myös kokonaan uusi säännös, jonka mukaan vaaranvastuu siirtyisi kuluttajalle vasta sitten, kun hän tai hänen nimeämänsä on saanut tavarat hallintaansa. Parlamentin sisämarkkinakomitea antoi tukensa ehdotukselle vuoden 2011 alussa 10, mutta ehdotti muutoksia alkuperäiseen ehdotukseen. Sen mukaan tietyt säännöt, mm. etäkauppa, harmonisoitaisiin täysin ja muilta osin pitäydyttäisiin miniharmonisoinnissa. Parlamentti kokonaisuutena käsittelee asiaa maaliskuussa Neuvosto sitä vastoin haluaisi kaventaa direktiivin soveltamisalan vain koti- ja etämyyntiin. 11 Euroopan digitaalistrategiassa komissio totesi selvittävänsä, kuinka digitaalisia tuotteita ostavien kuluttajien oikeuksia voitaisiin parantaa. Myös kuluttajahintojen vertailtavuutta olisi mahdollista parantaa muun muassa tuotetestien ja hintavertailusivustojen kautta. Yksi strategiassa listatuista toimista oli ehdottaa vapaaehtoista sopimusoikeuden sääntelyvälinettä, joka täydentäisi kuluttajien oikeuksia koskevaa direktiiviä ja vähentäisi sopimusoikeuden hajanaisuutta verkkoympäristössä. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevat kuluttajansuojanormit ovat siis merkittävien uudistusten edessä Immateriaalioikeuksia koskeva sääntely Immateriaalioikeuksia koskeva sääntely on niin laaja kysymys, että sen yksityiskohtainen käsittely tämän selvityksen puitteissa ei ole tarkoituksenmukaista. Seuraavassa käydään kuitenkin läpi alan keskeisimmät teemat ja säädökset. Tekijänoikeus on harmonisoitu merkittävässä määrin. Tekijänoikeuden osalta tämän raportin näkökulmasta ehkä tärkein säädös on direktiivi 2001/29/EY tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa. Tavaramerkkilainsäädäntö on yhdenmukaistettu jo vuonna 1988 ensimmäisellä neuvoston direktiivillä 89/104/ETY, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä. Lisäksi neuvoston asetus (EY) 94/40 yhteisön tavaramerkistä antaa mahdollisuuden koko yhteisön kattavaan suojaan. Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 yhteisömallista loi yhteisön laajuisen mallioikeuden ja kansalliset malli lait on harmonisoitu direktiivillä 98/71/EY, mallien oikeudellisesta suojasta. Euroopan patenttisopimuksen nojalla on mahdollista yhdellä hakemuksella saada suojaa useissa sopimusjäsenvaltioissa. Kyse on kuitenkin joukosta kansallisia patentteja ja eurooppapatentti on saatettava voimaan nimetyissä maissa. 12 Patenttioikeuden saralla on keskusteltu myös ylikansallisen yhteisöpatentin ja yhteisöpatenttituomioistuimen käyttöönotosta, mutta pitkään venynyt prosessi on yhä kesken. Direktiivi 98/44/EY bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta yhdenmukaisti kansallisia patenttilakeja ja selvensi patentoitavuuden edellytyksiä. Immateriaalioikeuksien valvonta ja loukkausten torjuminen ovat alan ongelmakohtia. Erityisesti internet ja tuoteväärennökset ovat puhuttanet paljon 13, ja digitaalistrategiassa komissio nosti verkkoympäristössä tapahtuvat oikeuksien loukkaukset yhdeksi keskeisistä ongelmakohdista. Keskeinen säädös on direktiivi 2004/48/EY, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta, joka loi kehyksen kansallisten viranomaisten ja komission väliselle yhteistyölle ja yhdenmukaisti jäsenvaltioiden lainsäädäntöä niiden yksityisoikeudellisten keinojen osalta, jotka oikeudenhaltijoilla ja viranomaisilla vähintään on oltava käytössään aineettomien oikeuksien loukkausten torjumiseksi. Direktiivin soveltamisala ei rajoitu vain yhdenmukaistettuihin immateriaalioikeuksiin, mutta paikoin on ollut epäselvää koskeeko direktiivi esimerkiksi domain-nimiä, liikesalaisuuksia tai tietotaitoa. 14 Neuvoston asetus (EY) N:o 1383/2003 tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteu- 10 Euroopan parlamentti: Internal Market MEPs back consumers' rights directive despite concerns (http://www.europarl.europa.eu/news/public/story_page/ STO /default_en.htm) 11 Euroopan parlamentti: Strengthening consumer rights across Europe (http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do;jsessionid=a06414b91e6dec799efe9ee3cbd695e7. node2?pubref=-//ep//text+im-press ipr doc+xml+v0//en&language=fi) 12 Euroopan patenttisopimus (Convention on the Grant of European Patents) 13 Komission tiedonanto KOM(2009) 467 lopullinen, Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla 14 Commission working document SEC(2010) 1589 final, Analysis of the application of Directive 2004/48/EC of the European Parliament and the Council of 29 April 2004 on the enforcement of intellectual property rights in the Member States

15 14 tettavista toimenpiteistä on myös tärkeä osa yhteisön immateriaalioikeuksien valvonnan oikeuskehystä. Yksi komission digitaalistrategiaan sisällyttämistä avaintoimista oli tekijänoikeuksien selvittämisen, hallinnan ja rajat ylittävän lisensoinnin yksinkertaistaminen. Rajat ylittävää verkkokauppaa haittaa usein se, että oikeudet lisensoidaan kansallisesti. Digitaalistrategian mukaan oikeuksien keskitetyn hallinnoinnin avoimuutta ja ohjausta on parannettava, jotta lisensointia voidaan helpottaa ja samalla säilyttää kuluttajien ja oikeuksien haltijoiden luottamus. Huhtikuussa 2010 komissio piti julkisen kuulemistilaisuuden koskien oikeuksien yhteishallinnointia EU:ssa 15 ja tarkoituksena on ehdottaa puitedirektiiviä, jolla luotaisiin yleiseurooppalainen verkko-oikeuksien lisensointijärjestelmä. Sopimusperusteinen yhteistyö voisi ratkaista ongelmia ilman uutta lainsäädäntöä. Komissio suunnittelee myös antavansa ehdotuksen orpoteoksia koskevasta direktiivistä. Kyse on teoksista, joiden tekijänoikeudenhaltijat ovat tuntemattomia tai jäljittämättömissä. Orpoteoksista on keskusteltu myös Suomessa. Direktiivi 2003/98/EY julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä käsittelee tietojen saatavuutta, tietopyyntöjen käsittelyä, maksuja, menettelyjen ja tietojenannon avoimuutta, syrjimättömyyttä ja yksinoikeusjärjestelyjen kieltoa sekä tietojen lisensointia. Säännös koskee julkisen sektorin keräämää ja kokoamaa tietoa, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää uusissa palveluissa tai tuotteissa. Direktiiviä ollaan tarkastamassa, sillä se ei ole saavuttanut täyttä potentiaaliaan, ja tietojen käyttö on yhä riittämätöntä 16. Digitaalistrategiassa komissio painotti etenkin direktiivin soveltamisalaa ja käyttö- ja hyödyntämismaksuja koskevien periaatteiden uudelleentarkastelua. Julkisen sektorin tietojen saatavuus voisi komission mukaan olla tärkeä potentiaalisen kasvun lähde sisältömarkkinoille. 17 Kuulemismenettely päättyi vuoden 2010 lopulla ja komission ehdotus saadun palautteen pohjalta on odotettavissa vuoden lopulla Rahoitusta ja maksuliikennettä koskeva sääntely Rahoitus- ja maksuliikennealalla on annettu useita säädöksiä kuten rajojen yli suoritettavista tilisiirroista annettu direktiivi 97/5/EY ja rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista annettu asetus (EY) N:o 2560/2001. Edellinen sääteli rajat ylittävien tilisiirtojen vähimmäisvaatimuksia, jotta siirrot voisivat tapahtua luotettavasti, nopeasti ja edullisesti koko Euroopan unionin alueella. Jälkimmäisen tarkoitus oli, että euromääräiset maksut jäsenvaltioista toiseen eivät aiheuttaisi suurempia kustannuksia kuin euromääräiset maksut jäsenvaltion sisällä. Sähköistä rahaa koskeva direktiivi 2009/110/EY sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta takaa liikkeeseenlaskijalaitoksille yhteiset säännöt ja siten tasapainoiset kilpailuolosuhteet sekä edesauttaa sähköisen rahan sisämarkkinoiden syntyä. Direktiivi sääntelee muun muassa liikkeellelaskijalta vaadittavia omia varoja, toiminnan vakauden valvontaa, varojen suojaamista ja varojen lunastettavuutta. Sähköisen rahan liikkeellelaskijalaitos voi olla muun muassa oikeushenkilö, joka on saanut valtuutuksen tähän toimintaan, luottolaitos, Euroopan keskuspankki, jäsenvaltion viranomainen tai jäsenvaltion keskuspankki. Sähköinen raha määritellään elektronisesti tai magneettisesti tallennettuna rahallisena arvona, joka ilmenee liikkeeseenlaskijaan kohdistuvana saatavana, ja on laskettu liikkeeseen maksutapahtumaa varten vastaanotettuja varoja vastaan. Suomessa vastaavat säännökset sisältyvät Lakiin luottolaitostoiminnasta. Direktiivi 2008/48/EY kulutusluottosopimuksista harmonisoi jäsenvaltioiden kulutusluottoja koskevia säädöksiä ja edesauttaa rajat ylittävien palveluiden tarjoamista. Direktiivi ei kuitenkaan koske esimerkiksi asuntolainoja, kiinteistön kauppoja, vuokraa tai korottomia luottoja. Säännös käsittelee muun muassa luotonantajan tiedonantovelvollisuutta, kuluttajan peruutusoikeutta ja oikeutta suorittaa takaisinmaksu etuajassa. Direktiivi 2007/64/EY maksupalveluista sisämarkkinoilla sääntelee palveluita käteisen nostamiseksi tai tallettamiseksi maksutilille, maksutapahtumien toteuttamista, maksuvälineiden liikkeeseenlaskua, rahansiirtoja sekä verkossa tai televiestintäjärjestelmässä tapahtuvaa maksun välittämistä. Direktiivi sisältää säädöksiä maksupalveluntarjoajan korvausvastuusta, maksutapahtumien toteuttamista ja hyväksymisestä, maksupalveluehtojen avoimuudesta ja tietojenantovaatimuksista sekä toiminnan 15 Euroopan komissio 16 Komission lehdistötiedote IP/10/1103: Komissio järjestää kuulemisen julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (http://europa.eu/rapid/pressreleasesaction.do?reference=ip/10/1103&format=html&aged=1&langu age=fi&guilanguage=en) 17 Digitaalistrategia

16 15 valvonnasta. Maksupalveludirektiivi muodostaa myös oikeudellisen perustan yhtenäiselle euromaksualueelle (SEPA) 18, mutta sen tarkoitus on luoda yhtenäinen oikeuskehys maksupalveluille riippumatta niiden yhteensopivuudesta SEPA:n kanssa. Direktiivin mukaan kuluttajien valintamahdollisuuksien säilyttämiseksi oli taattava tasavertaiset kilpailuolosuhteet kaikille maksujärjestelmille. Euroopan digitaalistrategiassa komissio totesi, että sähköisten maksujen ja laskutuksen markkinat ovat edelleen jakautuneet kansallisten rajojen mukaan, mikä heikentää toimijoiden luottamusta maksumenetelmien turvallisuuteen ja tehokkuuteen. Yhtenäinen euromaksualue on komission mukaan saatava viipymättä käyttöön. Tämä edellyttäisi sitovia oikeudellisia toimenpiteitä. Samoin sähköistä rahaa koskeva direktiivi tulisi pian panna jäsenmaissa täytäntöön. Tämä mahdollistaisi innovatiiviset sähkörahasovellukset kuluttajien suojaa vaarantamatta. Komissio katsoi myös, että sähköisiä allekirjoituksia koskeva direktiivi olisi tarkistettava Tietosuojaa koskeva sääntely Kansallisten tietosuojalakien pohjana toimii yhteisön Tietosuojadirektiivi 19, joka sääntelee yksilöiden suojaa henkilötietoja käsiteltäessä sekä henkilötietojen vapaata liikkuvuutta. Direktiivissä henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia suoraan tai epäsuorasti tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja. Määritelmä on joustava, ja henkilön tunnistettavuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaikki kohtuullisesti toteutettavissa olevat keinot, joita joko rekisterinpitäjä tai muu henkilö voi käyttää mainitun henkilön tunnistamiseksi. Tietosuojadirektiivi asettaa vaatimuksia kerättävien tietojen laadulle, rekisteröidyn suostumukselle ja käsittelyn tarkoitukselle. Direktiivi määrää jäsenvaltiot myös säätämään siitä, mitä tietoja ja milloin rekisteröidylle itselleen on annettava tietojenkäsittelystä. Se asettaa vaatimuksia käsittelyn luottamuksellisuudelle ja tietoturvalle. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön Henkilötietolaissa. Vuonna 2002 annettu Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi 20 täsmentää ja täydentää Tietosuojadirektiiviä. Se käsittelee muun muassa sähköisen käsittelyn turvallisuutta, tietosuojaloukkauksia ja tunnistamistietojen ja paikkatietojen käsittelyä. Lisäksi sähköistä suoramarkkinointia koskevat periaatteet sisältyvät direktiiviin. Suomessa sen säädökset on otettu osaksi kansallista lakia Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa. Euroopan tietosuojasääntelyä pidetään pääosin perusteltuna ja ajanmukaisena, joskin lukuisia teknologian ja tietotekniikan kehitykseen liittyviä ongelmakohtia on identifioitu. Euroopan digitaalistrategiassa huomioitiin, että yksityishenkilöiden etävalvonnan mahdollistavien tekniikoiden ja tietokantojen yleistyminen asettaa haasteita henkilötietojen ja yksityisyyden suojalle. Luottamuksen lisäämiseksi käyttäjille on tarjottava yksinkertaiset selostukset heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tietosuojaa koskevan EU:n sääntelykehyksen tarkastelu oli yksi strategian avaintoimista ja Komissio antoikin tiedonannon kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa 21. Komission arvion mukaan tietosuojadirektiivin tavoitteet, tietosuojaa koskevan perusoikeuden suojelu sekä henkilötietojen vapaa liikkuvuus, ovat yhä ajankohtaisia, mutta tekniikka ja globalisaatio ovat jossain määrin ajaneet ohi lainsäätäjästä ja asettavat haasteita henkilötietojen suojelulle. Erityisesti verkossa tapahtuva toiminta ja ns. pilvipalvelut ovat haastavia tietosuojan kannalta. Komissio aikookin antaa säädösehdotuksen tietosuojadirektiivin tarkistamiseksi vuoden 2011 aikana. Odotettavissa oleviin muutoksiin lukeutuvat muun muassa ilmoitusvelvollisuus henkilötietoja koskevista tietoturvaongelmista sekä rekisterinpitäjän velvollisuus nimittää puolueeton tietosuojavastaava. Komission tarkoitus on lisäksi edistää yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden käyttöä sekä yksityisyyden suojan ja tietoturvan sisällyttämistä osaksi uutta tekniikkaa jo suunnitteluasteella. 22 Keskustelua ovat herättäneet muun muassa uuden tekniikan vaatimukset. Komission mukaan tietosuojaperiaatteiden soveltuvuutta uusiin tekniikoihin tulee selventää ja täsmentää. Ongelmia aiheuttaa myös jäsenvaltioiden lainsäädännön epäyhtenäisyys. Eri tulkintoja on esimerkiksi tietoisen suostumuksen edellytyksistä henkilötietojen käsittelyssä. Eroavuudet aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta sekä rekisteröidyille että rekisterinpitäjille. Ongelmia lisää lainvalinta. Direktiiviin sisältyvästä alkuperämaaperiaatteesta huolimatta rekisterinpitäjien on usein vaikea määrittää sovellettavaa lakia, 18 Euroopan keskuspankki, 19 Yksilön suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu direktiivi, 95/46/EY 20 Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annettu direktiivi, 2002/58/EY 21 Komission tiedonanto: Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa, KOM(2010) 609 lopullinen 22 KOM(2010) 609 lopullinen

17 16 kun tilanne koskee useaa jäsenvaltiota. Täytäntöönpanon valvonta vaatii tehostamista ja tietosuojaviranomaisten asema vahvistamista. Myös läpinäkyvyyden lisääminen on komission listalla. Säännökset, jotka määräävät, miten ja mitä tietoja käsittelystä on annettava rekisteröidyille, eivät sen mukaan ole tarpeeksi kattavia. Yhteisön sähköisen viestinnän direktiivejä on hiljattain muutettu 23 ja vastaavat muutokset ollaan ottamassa osaksi Sähköisen viestinnän tietosuojalakia 24. Muutosten jälkeen evästeiden tallentamisen ja käytön edellytyksenä olisi käyttäjän suostumus, ellei tallennus ole välttämätöntä viestinnän välittämiselle tai kyseiselle palvelulle. Lisäksi teleyrityksille on lisätty velvollisuus ilmoittaa käyttäjälle tietoturvaloukkauksista. Kuten edellä mainittu, vastaavaa muutosta on harkittu lisättäväksi myös yleiseen tietosuojadirektiiviin Sopimusoikeus Tässä selvityksessä sopimusoikeudella tarkoitetaan niitä periaatteita, jotka koskevat esimerkiksi sopimusten syntymistä, sopimusvastuita, sopimuksen päättämistä sekä sopimukseen perustuvaa vahingonkorvausvastuuta. Sopimusoikeus on Euroopassa lähinnä jäsenvaltioiden kansallista oikeutta. Vaikka sopimusvelvoitteita koskevia normeja on säädetty monilla toimialoilla, esimerkiksi kuluttajasopimuksien ehdoille on säädetty vähimmäistaso, yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita ei säännellä lainkaan unionin lainsäädännöllä vaan ne ovat kansallista oikeutta. Oikeusjärjestelmien erot merkitsevät kustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta sisämarkkinoiden toimijoille 25 ja ovat este sisämarkkinoiden sujuvalle toiminnalle. Esimerkiksi kuluttajan kanssa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan Rooma I asetuksen mukaan kuluttajan asuinmaan sääntöjä. Jos kuluttajasopimuksessa on sovittu sovellettavasta laista, tämä ei saa johtaa kuluttajan kannalta heikompaan suojan tasoon kuin kuluttajan kotipaikan suojan taso. 26 Kuluttajasopimukset jäävät sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin alkuperämaaperiaatteen ulkopuolelle. Yleisesti vaikeuksia lisää se, että kansallinen sopimusoikeus on harvoin saatavissa muilla eurooppalaisilla kielillä. Komission ehdottama direktiivi kuluttajan oikeuksista ratkaisisi joitakin ongelmia kuluttajasopimusten osalta, mutta tämänkin jälkeen kuluttajia koskevia säännöksiä olisi sovellettava yhdessä yhdenmukaistamattomien yleisen sopimusoikeuden säännösten kanssa. 27 Yritysten välisissä sopimuksissa vallitsee oikeus valita sovellettava oikeus, mutta komission mukaan valittavana pitäisi olla myös yhteinen eurooppalainen sopimusoikeus, jota voitaisiin tulkita ja soveltaa yhtenäisesti jäsenvaltiosta riippumatta. Vuonna 2008 julkaistiin komission toimeksi antama ja kansainvälisen tutkijaverkoston valmistelema viitekehysluonnos. Viitekehys kattaa yksityisoikeuden periaatteet, määritelmät ja mallisäännöt, joita voidaan käyttää lainsäädäntöä laadittaessa ja tarkastettaessa. 28 Viitekehyksen tarkoituksena oli parantaa sopimusoikeuden laatua ja yhdenmukaisuutta. Muitakin itsenäisiä hankkeita on ollut sopimusoikeuden yhdenmukaistamiseksi. Näihin kuuluu muun muassa arvostettujen eurooppalaisten tutkijoiden laatimat eurooppalaisen sopimusoikeuden periaatteet (PECL), Wienin yleissopimus kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista sekä UNI- DROIT:n kansainvälisten kaupallisten sopimusten mallisäännöt. Näiden välineiden soveltamisala ei kuitenkaan ole rajoittamaton ja niiden yhdenmukainen tulkinta jäsenvaltioissa aiheuttaa ongelmia. 29 Komissio antoi vihreän kirjan, jossa se esittelee tapoja kehittää eurooppalaista sopimusoikeutta. Vihreä kirja käynnisti asiaa koskevan julkisen kuulemisen. Komissio on myös perustanut asiantuntijaryhmän tarkastelemaan eurooppalaisen sopimusoikeuden yhteistä viitekehystä. Digitaalistrategiassa komissio ehdotti vapaaehtoista sopimusoikeuden sääntelyvälinettä, joka vähentäisi sopimusoikeuden hajanaisuutta erityisesti verkkoympäristöjen osalta. Vihreä kirja esitti kuulemismenettelyä varten vaihtoehtoja siitä, minkälainen yhteinen eurooppalainen sopimusoikeuden väline voisi mahdollisesti olla. Kyse voisi olla pelkästä asiantuntijaryhmän selvityksestä, toimielinten sopimuksesta, ko /140/EY ja 2009/136/EY 24 HE 238/ Komission vihreä kirja toimintavaihtoehdoista etenemiseksi kohti kuluttajia ja yrityksiä hyödyttävää eurooppalaista sopimusoikeutta, KOM(2010)348 lopullinen 26 Ibid. 27 KOM(2010)348 lopullinen 28 Von Bar, C., Clive, E. and Schulte Nölke, H. (eds.), Principles, Definitions and Model Rules of European Private Law. Draft Common Frame of Reference (DCFR), München, Sellier, KOM(2010)348 lopullinen

18 17 mission suosituksesta, valinnaisesta sopimusoikeuden välineestä, harmonisoivasta sopimusoikeusdirektiivistä tai jopa asetuksesta eurooppalaisen sopimusoikeuden luomisesta. Sopimusoikeuteen liittyy direktiivi 1999/93/EY sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista. Se ei varsinaisesti koske sopimusten tekemistä tai pätevyyttä, mutta vahvistaa oikeudelliset puitteet sähköisille allekirjoituksille ja niiden tarjoamiselle. Sääntelyn harmonisointia varsinaisen sopimusoikeuden piirissä ei siis juurikaan ole ollut, vaikka pyrkimyksiä sääntelyn yhtenäistämiseen on nähtävissä. Sopimusoikeudellisten periaatteiden yhtenäisyyden edut olisivat toki ilmeiset, mutta kehitystyö on erittäin haasteellista. Sopimusoikeus kuuluu kansallisten oikeusjärjestelmien ytimeen. Sopimusoikeuteen liittyvän jatkuvuuden sekä koko oikeusjärjestyksen luotettavuuden suojaaminen on tärkeää ottaa huomioon Lainvalinta ja oikeuspaikan valintaa koskevat säännöt Rooma I asetus, (EY) N:o 593/2008, määrää sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista. Sopimuspuolet voivat valita sopimukseen sovellettavan lain, mutta lainvalinnalla ei voida välttää sellaisen lain pakottavia säädöksiä, jota sopimukseen kaikki muut seikat huomioon ottaen sovellettaisi. Rooma I määrää sovellettavan lain niissä tapauksissa, joissa lakiviittausta ei ole. Kuluttajasopimuksiin on lakiviittauksen puuttuessa sovellettava kuluttajan asuinmaan lakia edellyttäen, että elinkeinonharjoittaja harjoittaa toimintaa kyseisessä maassa tai suuntaa toimintaansa sinne. Kuluttaja ei lakiviittauksellakaan voi menettää asuinmaansa tarjoamaa suojaa: lakiviittauksella ei voida poiketa kuluttajaa suojaavasta pakottavasta säännöksestä vaan he saavat aina vähintään asuinmaansa tasoisen suojan. Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa, että kuluttajasopimuksissa sovelletaan aina vähintään kuluttajan asuinmaan kuluttajansuojan tasoa. 30 Bryssel I asetus, (EY) N:o 44/2001, määrittää tuomioistuinten toimivallan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltiossa annettu tuomio on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa ilman eri menettelyä. Riita-asian aktualisoituessa toimivalta on vastaajan kotipaikan sijaintivaltion tuomioistuimella. Jos asia on vireillä toisessa jäsenvaltiossa, kotipaikkakysymystä ratkaisevan tuomioistuimen on sovellettava kotipaikan sijaintijäsenvaltion lakia. Oikeushenkilöiden kotipaikan määrää niiden sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainti. Tietyissä tapauksissa toimivalta määräytyy pääsäännöstä poikkeavalla tavalla. Näitä ovat erityinen tai yksinomainen toimivalta sekä toimivalta vakuutusasioissa ja kuluttaja- ja työsopimusasioissa. Toimivaltasäännökset löytyvät asetuksesta. Komissio tarkasteli tiedonannossaan 31 Bryssel I asetuksen toimivuutta ja totesi muun muassa seuraavaa. Järjestelmä on tehokas ja se on yleisesti helpottanut rajat ylittävien riita-asioiden ratkaisemista. Eksekvatuurimenettely eli täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva menettely täytäntöönpanojäsenvaltiossa tulisi kuitenkin asetusta tarkistettaessa poistaa. Myös asetuksen soveltamisessa esiintyy paikoin ongelmakohtia: toimivaltasäännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos vastaajan kotipaikka on jäsenvaltiossa, muutoin viitataan kansalliseen oikeuteen. Joissain tapauksissa sopimus on alistettu yhdenmukaisten ehtojen lisäksi toissijaisesti kansalliselle laille. Tämä on ongelmallista, sillä oikeuspaikkasopimuksen pätevyys voi vaihdella jäsenvaltioittain. On esitetty, että asetus ei aina suojaisi riittävästi yksittäisiä oikeuspaikkasopimuksia. Sopimuspuoli saattaa nostaa kanteen jäsenvaltion tuomioistuimessa vastoin oikeuspaikkasopimusta ja siten estää asian käsittelyn valitussa tuomioistuimessa, jossa asia pannaan vireille ensimmäisen kanteen jälkeen. Komissio asetti digitaalistrategiassa tavoitteekseen myös vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien selvittämisen. Kyse olisi sähköisen kaupankäynnin tarpeisiin luotavasta EU:n laajuisesta verkkovälitteisestä riidanratkaisujärjestelmästä. Tarkoitus on antaa asiasta vihreä kirja vuoden 2011 aikana. Komissio on jo vuonna 2002 selvittänyt vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä yleisesti ja vuonna 2004 antanut direktiiviehdotuksen eräistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla Komission vihreä kirja toimintavaihtoehdoista etenemiseksi kohti kuluttajia ja yrityksiä hyödyttävää eurooppalaista sopimusoikeutta, KOM(2010)348 lopullinen 31 Komission tiedonanto tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 soveltamisesta, KOM(2009) 174 lopullinen 32 Ehdotus direktiiviksi eräistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla, KOM(2004) 718 lopullinen

19 Kilpailuoikeus Kilpailuoikeudellinen sääntely on varsin laaja ja kaikenkattava alue, joten tässä on mahdollista perehtyä siihen vain muutamin maininnoin. Yhteisön kilpailupolitiikan lainsäädäntökehys on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloissa. Yhteisön kilpailuoikeutta ja kansallista kilpailulakia sovelletaan rinnan, mutta unionin sääntely on ensisijaista. Varsinainen kilpailuoikeuden perusta on artikloissa 101 ja 102. Aiemmin nämä säädökset sisältyivät EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artikloihin. 101 artikla kieltää sellaiset yritysten väliset sopimukset, päätökset tai menettelytavat, jotka vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla, suoraan tai välillisesti. Tällaiset menettelyt ovat mitättömiä. Kiellosta on kuitenkin poikkeus sellaisille toimille, jotka täyttävät artiklassa mainitut edellytykset ja ovat kokonaisuutena enemmän kilpailua edistäviä kuin rajoittavia. Neuvoston asetuksella N:o 1/2003 perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta luotiin uusi suoraan sovellettavuuteen perustuva järjestelmä 33. Yrityksillä ei ole ennakkoilmoitusvelvollisuutta komissiolle, mutta ne vastaavat toimintansa lainmukaisuudesta. Ne voivat vedota suoraan 3 kohdan mukaiseen poikkeukseen kansallisessa tuomioistuimessa tai viranomaismenettelyssä ja kun se täyttää edellytykset, yrityksen toiminta on todettava säännönmukaiseksi ilman komission erillistä lausuntoa. 34 Uudistus ei korvannut ryhmäpoikkeusasetuksia 35, jotka myöntävät tietylle sopimusryhmälle poikkeuksia asetuksissa tarkemmin kuvatuilla edellytyksillä artikla kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Asetus 1/2003 soveltuu myös sen mukaisiin menettelyihin. Jakelusopimuksia koskeva uudistettu ryhmäpoikkeusasetus astui voimaan kesäkuussa Osapuolet voivat järjestää suhteensa haluamallaan tavalla, kunhan sekä jakelijan että valmistajan markkinaosuudet ovat korkeintaan 30 prosenttia eikä sopimukseen sisälly vakavampia kilpailunrajoituksia. 38 Suuntaviivoissa vertikaalisista rajoituksista (2010/C 130/01) komissio käsittelee erikseen verkkokauppaa ja selventää aktiivisen ja passiivisen myynnin käsitteitä. Pelkkä verkkosivujen ylläpito katsotaan yleisesti sallituksi passiiviseksi myynniksi, mutta esimerkiksi tietylle alueelle kohdistettu myynninedistäminen Internetissä on aktiivista. 39 Lähtökohtana kuitenkin edelleen on, että ryhmäpoikkeusasetuksen soveltuessa toimijoihin, EU:n sisällä voidaan jakelijoille määrittää alueita, joiden ulkopuolella aktiivista myyntiä ei saa harjoittaa myöskään verkkokaupan osalta. Monilla toimialoilla markkinoiden jakaminen alueellisesti, yleensä maittain, on ja on ollut yleinen käytäntö perinteisessä jakelussa, ja tätä kautta käytäntö on seurannut tällaisilla toimialoilla myös verkkokauppaan. Ryhmäpoikkeusasetus mahdollistaa siis joissakin tapauksissa jakelusopimuksiin perustuvan markkina-alueiden jakamisen EU:n sisällä. Vaikka passiivista myyntiä ei nykyisen sääntelyn puitteissa saa kieltää, niin aktiivisen myynnin kielto johtaa käytännössä markkinoiden jakamiseen ja alueellistumiseen Arvonlisäverotusta koskeva sääntely Neuvoston direktiivi 2006/112/EY säätää yhteisen arvonlisäverojärjestelmän täytäntöönpanosäännökset 40. Arvonlisäverojärjestelmän soveltamisalaan kuuluvat EU:ssa kulutettaviksi ostetut ja myydyt tavarat ja palvelut. Veroa kannetaan sen jäsenvaltion asettaman kannan ja edellytysten mukaisesti, jossa verolliset liiketoimet tapahtuvat. Komissio antoi Vihreän kirjan alv:n tulevaisuudesta 41. Tarkoituksena on käynnistää laaja konsultaatioprosessi järjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta. Komission mukaan nykyinen järjestelmä on liian monimutkainen ja aiheuttaa yrityksille hallinnollisia rasituksia. Sisämarkkinoiden piristämiseksi alv-järjestelmän tulisi voida mukautua ympäristön muutoksiin. Sisämarkkinoita rasittaa myös se, että kansallisia ja EU:n sisäisiä toimia käsitellään yhä eri tavalla arvonlisäverotuksessa. Teknologinen 33 Euroopan komissio, 34 Ojala, EU-kilpailuoikeus (2005), Edita s Euroopan komissio, 36 Ojala (2005) 37 Asetus N:o 330/2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin 38 Komission lehdistötiedote IP/10/445: Komissio uudisti tavaroiden ja palveluiden jakeluun sovellettavat kilpailusäännöt 39 Komission suuntaviivat vertikaalisista rajoituksista (2010/C 130/01) 40 Neuvoston direktiivi 2006/112/EY yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 41 Kohti yksinkertaisempaa, vahvempaa ja tehokkaampaa alv-järjestelmää KOM(2010) 695 lopullinen

20 19 ja taloudellinen kehitys on kehittynyt alv-järjestelmää nopeammin, mutta saattaa myös luoda mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin veronkantotapoihin. Digitaalisten sisämarkkinoiden osalta arvonlisäverojärjestelmä aiheuttaa toimijoille suurta päänvaivaa. Verkon kautta tapahtuvassa kaupassa on usein vaikea arvioida kaupan liityntää eri jäsenmaihin. Tästä johtuen arvonlisäveron maksuihin liittyy epäselvyyksiä ja epävarmuutta Digitaalisten sisämarkkinoiden tilanne Eurooppalaiset digitaalisten palveluiden käyttäjinä Eurooppalaisista kotitalouksista 56 %:lla oli käytössään laajakaistayhteys vuonna Suomessa osuus on 74 %. 43 Vuonna 2009 eurooppalaisista yrityksistä laajakaistayhteys oli 82 %:lla ja suomalaisyrityksistä 94 %:lla. Internetiä mobiiliyhteyden kautta käytti 28 % eurooppalaisyrityksistä ja suomalaisista 55 %. 44 Kiinteän ja mobiilin laajakaistan käyttäjäosuudet kasvavat tasaisesti. Älypuhelinten kehitys ja kiinteähintaisten mobiililaajakaistapalveluiden yleistyminen kiihdyttävät mobiililaajakaistan kasvua Digitaalisten sisämarkkinoiden jaottelu Digitaaliset sisämarkkinat kattavat fyysisten tuotteiden, palveluiden ja digitaalisten sisältöjen myynnin ja välittämisen digitaalisten kanavien kautta. Markkinat voidaan luokitella kuluttajakaupaksi (Bto-C), yritysten väliseksi kaupaksi (B-to-B) ja kuluttajien kesken käytäväksi kaupaksi (C-to-C). Myös julkisen vallan sähköiset palvelut ovat osa internetissä tarjolla olevia kuluttajille ja yrityksille suunnattuja palveluita (G-to-C, G-to-B). Lisäksi kuluttajat joissain tapauksissa myyvät tavaraa tai palveluita yrityksille (C-to-B). Tässä tutkimuksessa näitä tapauksia ei kuitenkaan oteta lähempään tarkasteluun. Alla olevassa taulukossa on jäsentely digitaalisten sisämarkkinoiden sisällöstä sekä annettu esimerkkejä eri kategorioista. Taulukkoa ja kategorioiden välistä rajanvetoa tulkittaessa on otettava huomioon, että käytännössä tuote ja palvelu voivat muodostaa yhdessä hankittavan kokonaisuuden. Samalla tavoin digitaalinen sisältö voi liittyä fyysiseen tuotteeseen. Julkisen palvelun televisiotoiminta puolestaan voidaan luokitella näkökulmasta riippuen B-to-C- tai G-to-C-sisältöpalveluksi. Taulukko 1. Digitaalisten sisämarkkinoiden jäsentely. Esimerkkejä eri kategorioista. Fyysiset tuotteet Palvelut Digitaaliset sisällöt Kuluttajakauppa (B-to-C) kuluttajatuotteet kuluttajapalvelut mediasisällöt Yritysten välinen kauppa (B-to-B) raaka-aineet ja alihankinnat palvelualihankinnat tietopalvelut ja B-to- B-media; kuluttajasisältöjen aggregointi 45 Kuluttajien välinen kauppa (C-to-C) käytetyt tavarat kotiapupalvelut kuluttajien sisältötuotanto 42 Workshop OECD Broadband Portal, haettu ; laajakaistan kriteerinä vähintään 256 kbit/s yhteysnopeus 44 Eurostat: ICT use in enterprises 2009; QA /EN/KS-QA EN.PDF, haettu Sisältöjen välitys ja yhdistely edelleen toimitettavaksi kokonaisuudeksi

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

T E R H O N E V A S A L O

T E R H O N E V A S A L O K Ä Y T T Ä J Ä T I E T O J E N H A L L I N N O I N T I H U O M I S E N P A L V E L U I S S A K O K O N A I S U U D I S T U S E U : N T I E T O S U O J A L A I N S Ä Ä D Ä N N Ö S S Ä T E R H O N E V A

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE 1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE Helsinki 22. toukokuuta 2015 YHTEENVETO Musiikki-ala

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti: mitä lakeja sovelletaan? Yleisesti kaikki lainsäädäntö koskee myös sähköistä kaupankäyntiä Tietoverkot tuovat kuitenkin uusia piirteitä kaupankäyntiin:

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O

E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus Ensimmäinen EU:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1024/2008, annettu 17 päivänä lokakuuta 2008, yksityiskohtaisista toimenpiteistä Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015

Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015 Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015 Lausuntoyhteenveto Lausuntopyyntö neuvottelukunnalle 8.3.2015 DL 26.3., lisäaikaa

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot Pilvipalvelut ja henkilötiedot Titta Penttilä Senior information security manager Group Security, TeliaSonera Muuttuva toimintaympäristö Alihankinta, pilvipalvelut Yleisen tietoisuuden ja kiinnostuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Sähköisen laskutuksen edistämistoimet Suomessa ja EU:n laajuisesti Taru Rastas Kehityslinjaa 2009 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Hallituksen asettamat tavoitteet

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomen Lääkintäoikeuden ja etiikan seura ry 22.3.2012 Yleistä tietosuojasta Tietosuojanäkökulma biopankkitoimintaan

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 27.10.2015 COM(2015) 610 final ANNEX 6 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko Verkkokauppatilasto 2013 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot