Vuonna 1996 Suomalaisen Lääkäriseuran

Transkriptio

1 DUODECIM-SEURAN TOIMINTAA Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallituksen kertomus vuodelta 1996 Vuonna 1996 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin toiminta jatkui aina vain vilkastuvana ja laajentuvana. Seuran toiminnan strategia onkin viime vuosina ollut aktiivisen keskustelun kohteena niin valtuuskunnassa, hallituksessa kuin valiokunnissakin. Perinteisen lääkäreiden ammattitaidon parantamisen rinnalle on noussut seuran osallistuminen terveydenhuoltomme sisällön laadun parantamiseen yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Tähän liittyviä hankkeita Yleislääkärin käsikirjaa ja tietokantaa, hoitosuositusten laatimiseen tähtäävää Käypä hoito -projektia sekä näihin liittyviä täydennyskoulutuksen uusia näkymiä on esitelty sosiaali- ja terveysministeriölle, STAKESille, Kuntaliitolle ym. yhteistyötahoille. Vastaanotto on kaikkialla ollut yksinomaan myönteinen. Seuran viime vuosina kiteytynyt strategia lääkärin työn omaehtoisen seurannan ja jatkuvan oppimisen ympärille rakentuvat tukitoiminnot vaativat nyt määrätietoisen toteutuksen. Mahdollisuudet tähän ovat hyvät, mutta työtä on paljon ja ongelmakohtiakin riittää. Konkreettisina toimina seuran piirissä olivat toimintavuoden aikana Käypä hoito -projektin saaminen vauhtiin mm. sosiaali- ja terveysministeriön taloudellisen tuen avulla sekä koulutustoiminnan tehostaminen palkkaamalla koulutuspäällikkö. Tehtävään valittiin LL Tuuli Nikkarinen. Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta -projekti siirtyi toimintavuoden alusta kokonaan Kustannus Oy Duodecimiin, jossa sen kehittäminen jatkuu aktiivisena myyntitulojen turvin. Lähivuosien aikana teoksen sähköistä osaa on tarkoitus kehittää myös multimedian suuntaan. Käypä hoito -projektin työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Ensimmäinen kansallinen hoitosuositus julkaistiin Duodecim-lehdessä esimerkin vuoksi jo luonnosvaiheessa aiheesta keliakia vuoden 1997 ensimmäisessä numerossa. Valmisteilla on toistaiseksi parikymmentä suositusta eri erikoisalayhdistysten toimesta. Aikakauskirja Duodecimin sivumäärä kasvoi hiukan edellisvuodesta. Erikoisnumeroita julkaistiin kuusi ja»miniteemoja» niin ikään kuusi. Toimintavuoden aikana lehden sivunvalmistus siirrettiin pääosin omaan toimistoon. Uudistus on osoittautunut onnistuneeksi sekä työn joustavuuden että ulkoasun kehittämisen kannalta. Lehden toimitus ja seuran hallitus kävivät perusteelliset keskustelut lehden tulevaisuudesta. Näissä todettiin lehden linja kestäväksi. Perinteiseen sisällön tason vaalimiseen yhdistetään edelleen tekstin luettavuuden ja ulkoasun jatkuva parantaminen. Lehti on todettu kiistatta seuran tärkeimmäksi tuotteeksi, jonka kehittämiselle tulee kaikissa olosuhteissa taata resurssit. Toimintavuoden aikana lehden taloudellinen tulos parani huomattavasti, mihin vaikuttivat osaltaan sekä ilmoitustulojen kasvu että paino- ja rahtikulujen lasku. Vuoden lopulla lehdelle palkattiin jälleen puolipäivätoiminen toimitussihteeri, joksi valittiin LKT Pekka Mustonen. Annals of Medicinen toimittaminen jatkui edelleen erittäin aktiivisena. Yhtenä osoituksena lehden sisällön tasosta oli sen sitaatioindeksin nousu uuteen ennätykseen 1.84:ään. Tämän mittarin mukaan lehti painii Euroopan parhaimmiston joukossa. Irtonumero- ja mainosmyynnin ansiosta lehden talous kohentui edel Duodecim 113: , 1997

2 leen hieman. Lehden tilaajamäärä pysyi jotakuinkin ennallaan. Hyvä Terveys -lehden levikin kasvu jatkuu, ja keskilevikki oli toimintavuonna yli kpl. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan lehden kustantaja Helsinki Media Oy esitti lehden julkaisijoille Duodecimille ja Tieteen Tiedotus ry:lle ohjelmaa, jolla lehti nostettaisiin markkinajohtajaksi vuosikymmenen vaihteen tienoilla. Kustantaja oli valmis ottamaan lehden taloudellisen riskin kokonaan kannettavakseen ja toivoi vastaavasti joitakin muutoksia lehden käytännön toimintaan liittyviin asioihin. Julkaisijayhdistykset pitivät yksimielisesti suunnitelmaa hyvänä, ja lehden kustannussopimusta muutettiin edellä mainituilta kohdiltaan. Ohjelman toteuttaminen vaatii uhrauksia myös julkaisijoilta, ja seura on sitoutunut siihen, ettei lehden odoteta tuottavan voittoosuutta lähivuosina. Yhdistysten sisällöllinen valvonta ja vaikutusmahdollisuudet säilyvät ennallaan. Seuran kokonaan omistama Kustannus Oy Duodecim menestyy sekin. Yhtiön liikevaihto kasvoi edelleen yli 7 miljoonaan markkaan ja vuoden tulos oli mk. Voiton määrää on pidetty sopivana, sillä yhtiön tulee toimia terveellä liiketaloudellisella pohjalla. Päätavoite ei kuitenkaan ole voiton maksimointi vaan korkeatasoisten kirjojen tuotanto jäsenkunnalle kohtuuhintaan. Yhtiöllä on myytäviä nimikkeitä 50, ja se on alallaan selvästi maan suurin. Seuran, Kustannus Oy Duodecimin ja Viron lääkäriliiton yhteisyritys AS Medicina Tallinnassa on käynnistänyt toimintansa olosuhteisiin nähden hyvin. Yhtiön kolmas toimintavuosi oli sekin niukasti voitollinen, oma tuotanto on lähtenyt käyntiin, ja toiminta kasvaa tasaisesti. Koulutustoiminnassa luotiin edellytykset entistäkin laajemmalle ja laadukkaammalle toiminnalle seuraavina vuosina. Vuoden aikana tehtiin päätös kokopäivätoimisen täydennyskoulutuksen asiantuntijan palkkaamisesta seuran koulutustoimistoon koulutuspäällikön nimikkeellä loppuvuodesta. Seuran yleiseen strategiaan liittyen hänen päätehtävänsä on sitoa seuran koulutustoiminta entistä määrätietoisemmin hoitojärjestelmän laadun kehittämiseen mm. Käypä hoito -projektin käytännön sovellusten kautta. Täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman osalta muutokset projektin henkilöstössä merkitsivät toiminnalle välivuotta. Seuran perinteisiä toimintoja lääkäreiden täydennyskoulutuksen saralla jatkettiin tästä huolimatta täydellä teholla. Alueellinen toiminta oli vilkasta ja menestyksellistä etunenässään lääkäripäivät, jotka menestyivät kaikilla paikkakunnilla erinomaisesti. Paikallisyhdistysten koulutus- ja yleisötilaisuuksia tuettiin entiseen tapaan rajoituksetta. Koulutuksen kehittämiseen ja tutkimukseen jaettiin kolmannen kerran apurahoja. Valtuuskunnan syyskokouksessa seura hyväksyi omalta osaltaan lääkärijärjestöjen kannanoton lääkäreiden täydennyskoulutuksesta. Alkuvuodesta saatiin loppuun yhteistyössä Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen kanssa v toteutetun Lastenlääkärien jatkuvan täydennyskoulutuksen kokeiluprojektin arviointi. Jatkuvan täydennyskoulutuksen kehittämisprojektin jatkamisesta Lastenlääkäriyhdistyksen kanssa ja laajentamisesta yhteistyössä Yleislääketieteen yhdistyksen kanssa sovittiin, mutta käytännön toteutuksiin päästään vasta kuluvana vuonna. Tämän vuoksi myös osa täydennyskoulutuksen budjettivarauksesta jäi käyttämättä. Vuoden aikana käynnistettiin uusi lääkärin vuorovaikutustaitojen kehittämiseen tähtäävä koulutushanke, jonka vetäjänä toimii Pauli Karvonen. Tutkimustyön ohjaajakoulutusprojektin toinen tilaisuus järjestettiin toukokuussa Jouko Isolaurin johdolla. Seuran ja Suomen Akatemian yhteistyö konsensuskokousten järjestämisessä jatkui kuudennella yhteisellä kokouksella»selkäsairaudet». Syyskaudella käytiin Terveystieteiden toimikunnan kanssa keskusteluja toiminnan jatkamisesta. Molemmilla tahoilla todettiin yhteistyö onnistuneeksi ja sen toivottiin jatkuvan. Suomen Akatemia esitti lisäksi, että seuran vastuuta käytännön järjestämisestä voitaisiin lisätä. Tältä pohjalta toimintaa päätettiin jatkaa niin, että seura vastaa toiminnan käytännöstä ja akatemia osallistuu kustannuksiin avustuksella, joka vastaa aikaisempaa osuutta toiminnasta. Vuoden lopulla päätettiin järjestää kokoukset kahtena seuraavana vuonna. Kokousten muoto säilyy jokseenkin entisenä, ja niiden sisältöä kehitetään entistä voimakkaammin»näyttöön perustuvaa hoitoa» (evidence based medicine) tukevaksi. 1291

3 Seuran tiedotustoimintaa on edelleen aktivoitu. Jäsentiedotusta on tehostettu mm. toimittamalla Aikakauskirjan»Duodecim-seuran toimintaa» -palstaa ja esittäytymällä näyttelyosastoin kaikilla lääkäripäivillä. Lisäksi aloitettiin Internet-kotisivujen suunnittelu, mikä tuli mahdolliseksi seuran toimistojen kohtuuttomankin paljon aikaa ja rahaa vieneen ATK-verkottumisen viimeinkin onnistuttua. Seuran henkilöstö on nyt tavoitettavissa sähköpostiosoitteilla duodecim.fi. Tiedotusvälineisiin on pidetty edelleen aktiivisesti yhteyttä järjestämällä tiedotustilaisuuksia sekä seminaari Lääketieteen Toimittajat ry:n jäsenille. Seuran sanastolautakunta jatkaa aktiivista työtään lääketieteen kielenhuollossa. Eräs lautakunnan tehtävistä on toimia Lääketieteen termit -sanakirjan toimituskuntana sanaston jatkuvassa kehitystyössä. Vuonna 1996 seura jakoi palkintoina ja nuorten tutkijoiden apurahoina yhteensä mk. Seuran jäsenmäärä kasvaa edelleen jotakuinkin lääkärimäärän kasvua vastaten. Jäsenkunnan ikäjakaumassa ei myöskään ole tapahtunut muutoksia. Toimintavuonna kutsuttiin kunniajäseniksi Veli Matti Huittinen, Kauko Kouvalainen ja Auli Toivanen. Jäsenet Henkilöjäsenet Seuraan kuului toimintavuoden lopussa lääkärijäsentä ja opiskelijajäsentä, yhteensä jäsentä. Määrä lisääntyi 292 jäsenellä. Kunniajäseniä oli toimintavuoden lopussa 14: Erik Anttinen, Lauri Autio, Niilo Hallman, Jussi Kangas, Risto Pelkonen, Kari Penttinen, Lauri Saxén, Arto Sivula, Ahti Tarkkanen, Pirkko Uurasmaa ja Jarmo Visakorpi. Valtuuskunta kutsui kevätkokouksessaan kunniajäseniksi Veli Matti Huittisen, Kauko Kouvalaisen ja Auli Toivasen. Yhdistysjäsenet Paikallisyhdistykset. Toimintavuoden alkaessa seuralla oli yhdistysjäseninä eri puolilla Suomea 22 rekisteröityä lääkäriyhdistystä (paikallisyhdistykset). Nämä jäsenyhdistykset ja niiden puheenjohtajat ovat seuraavat: Etelä-Pohjanmaan paikallisyhdistys (pj. Helena Tunturi-Hihnala), Helsingin seudun Duodecim-seura (pj. Risto Pelkonen), Kainuun Lääkäriyhdistys (pj. Pertti Varimo), Kanta-Hämeen Lääkäriseura (pj. Markku Järvinen), Keski-Suomen Lääkäriyhdistys (pj. Antero Palmu), Kotkan seudun lääkäriyhdistys (pj. Anne Kallio), Kouvolan seudun lääkäriseura (pj. Mikko Nenonen), Kyminlaakson Lääkäriseura (pj. Veli-Matti Nurmi), Laaksojen Lääkärit (pj. Jussi Jokelainen), Lapin Lääkäriseura (pj. Liisa Törhönen-Köpman), Lohjan Lääkäriseura (pj. Mikko Saari), Mikkelin seudun paikallisyhdistys (pj. Hannu Koponen), Oulun Duodecimseura (pj. P. Juhani Airaksinen), Pohjois-Karjalan Lääkäriyhdistys (pj. Anu Niemi), Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys (pj. Ilkka Arnala), Salon seudun paikallisyhdistys (pj. Merja Ellilä), Satakunnan Lääkäriyhdistys (pj. Eero Jukka), Savonlinnan paikallisyhdistys (pj. Heikki Pylkkänen), Tampereen Lääkäriseura (pj. Ulla-Kaija Lammi), Turunmaan Duodecim-seura (pj. Erkki Terho), Vasa Läkareförening Vaasan Lääkäriyhdistys (pj. Tarja Nevala) ja Viipurin seudun paikallisyhdistys (pj. Pekka Helo). Duodecim-seura avusti paikallisyhdistyksiä siten, että yliopistokaupunkien paikallisyhdistykset saivat kukin perustukena mk ja muut paikallisyhdistykset mk. Paikallisyhdistysten järjestämien koulutustilaisuuksien luentopalkkioita ja matkakuluja maksettiin yhteensä mk. Alueellisten lääketiedetapahtumien Duodecim-symposiumeja avustettiin mk:lla. Lisäksi maksettiin paikallisyhdistysten järjestämien yleisötilaisuuksien kuluja mk. Erikoisalayhdistykset. Toimintavuoden alussa seuran yhdistysjäseniä olivat lisäksi: Lääketeollisuuden lääkärit ry. (pj Ari Ahola), Lääketieteellinen Radioisotooppiyhdistys (pj. FT Ahti Rekonen), Suomen Gastroenterologiayhdistys (pj. Krister Höckerstedt), Suomen Gynekologiyhdistys (pj. Seppo Saarikoski), Suomen Lastenlääkäriyhdistys (pj. Hans Åkerblom), Suomen Perinatologinen Seura (pj. Pentti Kero), Suomen Radiologiyhdistys (pj. Seppo Soimakallio), Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys (pj. Marja-Riitta Taskinen) ja Suomen yleislääketieteen yhdistys (pj. Mauri Isokoski). 1292

4 Vuoden 1996 kuluessa liittyivät yhdistysjäseniksi Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Endokrinologiyhdistys, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ja Suomen Psykiatriyhdistys. Valtuuskunta Valtuuskunnan jäseniä ovat olleet Eeva Ahonen, Mari Antti-Poika, Maija Baer, Ritva Halila, Matti Hannuksela, Marja Hyöty, Jarkko Ihalainen, Kati Juva, Paavo Jäppinen, Kari Karkola, Pauli Karvonen, Leila Laatikainen, Antti Lamminen, Kaarina Lehtonen, Tuomo Leino, Jouko Lönnqvist, Maria Lönnrot, Hannu Manninen, Reijo Marttila, Risto Mokka, Pertti Mustajoki, Marjukka Mäkelä, Elina Mäki-Torkko, Mikko Naarala, Leena Niinistö, Robert Paul, Kari Pietilä, Kari Pylkkänen, Martin Rasmussen, Eila Räsänen, Juha Saltevo, Markku Savolainen, Jorma Sipponen, Ilkka Taipale, Simo Tarpila, Auli Toivanen, Paula Vainiomäki, Vilho Vainionpää, Matti Viljanen ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Valtuuskunta valitsi keskuudestaan vaalivaliokunnan valmistelemaan kokouksissa suoritettavia henkilövaaleja. Vaalivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Leena Niinistö ja jäseniksi Mari Antti- Poika, Ritva Halila, Marja Hyöty, Kati Juva, Kari Karkola, Robert Paul, Eila Räsänen, Jorma Sipponen ja Vilho Vainionpää. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Leila Laatikainen ja varapuheenjohtajaksi Leena Niinistö. Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin Mikkelissä konsertti- ja kongressikeskus Mikaelissa ja syyskokous Helsingissä, Helsingin yliopiston Biokeskuksessa Viikissä. Hallitus ja työvaliokunta Hallituksen puheenjohtaja oli Jussi Huttunen. Muina jäseninä olivat koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Kalle Hoppu, julkaisuvaliokunnan puheenjohtaja Hannu Jalanko sekä Martti Kekomäki Helsingistä (varapuheenjohtaja), Niilo Keränen Taivalkoskelta, Leila Laatikainen Oulusta, Jan Lindgren Espoosta, Kristiina Patja Helsingistä, Robert Paul Turusta, Hilkka Soininen Kuopiosta, Pentti Sorri Tampereelta ja Leo Tarssanen Mikkelistä. Hallitus valitsi keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluivat Jussi Huttunen puheenjohtajana sekä Kalle Hoppu, Martti Kekomäki, Hannu Jalanko, Jan Lindgren ja seuran varainhoitaja KTM Taisto Kuronen, joka on osallistunut myös hallituksen työskentelyyn. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kymmenen kertaa, näistä kerran Mikkelissä. Työvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Valiokunnat ja pysyvät toimikunnat Apurahavaliokuntaan kuuluivat kertomuskaudella Matti Uhari puheenjohtajana ja jäseninä Sirkka-Liisa Kivelä, Eero Kivilaakso, Asla Pitkänen, Leena Rechardt, Eeva-Marja Rutanen, Tapani Rönnemaa ja Mika Scheinin. Apurahavaliokunta kokoontui vuoden aikana kerran. Julkaisuvaliokunnan puheenjohtajana toimi kertomuskaudella Hannu Jalanko. Sääntömääräisesti julkaisuvaliokuntaan kuuluivat päätoimittaja Petri Kovanen (Annals of Medicine) sekä toimitussihteerit Hannu Sariola (Aikakauskirja Duodecim), Pekka Leinonen (Annals of Medicine) ja kirjastonvalvoja Simo Tarpila. Lisäksi hallitus oli valinnut julkaisuvaliokunnan jäseniksi Kalervo Hiltusen, Ritva Katteluksen, Taisto Kurosen, Jukka Mustosen, Risto Pelkosen, Jali Ruuskasen, Auli Toivasen ja Klas Winellin. Pääsihteeri Jan Lindgrenillä oli läsnäolo-oikeus. Julkaisuvaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Koulutusvaliokunnan puheenjohtajana oli toimikaudella Kalle Hoppu ja muina jäseninä Olli Carpén, Marja Hyöty, Pauli Karvonen, Pertti Kirkinen, Kaija-Leena Kolho, Pekka Larivaara ja Robert Paul. Koulutussihteerinä on toiminut Heikki Kurvinen. Duodecimin aluesihteerit Risto Huupponen (Turku), Jorma Lahtela (Tampere), Hannu Sarkkinen (Kuopio) ja Arja Rautio (Oulu) sekä pääsihteeri Jan Lindgren ovat osallistuneet koulutusvaliokunnan toimintaan. Koulutusvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Lääketieteen sanastolautakunnan puheenjohtajana oli Tero Kivelä. Jäseninä olivat Risto Haarala, Marianne Jansson, Esko Koivusalo, Kimmo Kontula, Walter Nienstedt, Veijo Saano ja Lyly Teppo. Lautakunnan sihteerinä oli toimittaja Eija 1293

5 Rautiainen. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa. Matti Äyräpään luennon pitäjän valitsemisvaliokuntaan kuuluivat Duodecim-seuran valitsemina edustajina Jussi Huttunen (puheenjohtaja), Hannu Jalanko (Aikakauskirja Duodecimin päätoimittaja) sekä Mauri Isokoski, Leila Laatikainen ja Juha Niinikoski. Muut jäsenet olivat Matti Klockars (Finska Läkaresällskapet), Kari Raivio (Helsingin yliopisto), Hannu Rajaniemi (Oulun yliopisto), Olli Simell (Turun yliopisto), Pentti Tuohimaa (Tampereen yliopisto) ja Maija Horsmanheimo (Kuopion yliopisto). Konrad ReijoWaaran palkinnon saajan valitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Jussi Huttunen ja jäseninä Mikko Katila, Leila Laatikainen, Antero Palmu ja Matti Pietikäinen Duodecim-seuran edustajina, Finska Läkaresällskapetin edustajana Mårten Kvist ja Suomen Lääkäriliiton edustajana Juha Metso. Seuran edustajat järjestöissä A-klinikkasäätiön valtuuskunta: Matti Hillbom, varalla Lauri Keso. Esko Nikkilän rahaston hoitokunta: Marja-Riitta Taskinen ja Petri Kovanen. Helsingin lääketiede-tapahtuman johtoryhmä: Jussi Huttunen, Jan Lindgren ja Robert Paul. Hyvä Terveys -lehden johtoryhmä: Risto Pelkonen ja Jussi Huttunen (pj.). Hyvä Terveys -lehden toimitusneuvosto: Erja Halmesmäki, Marjatta Leirisalo-Repo, Jukka Lumio, Risto Pelkonen (pj.), Reijo Räsänen ja Erkka Syvälahti. Lydia ja K.G. Lindbergin säätiön hallitus: Mikko Tulenheimo. Lääkärijärjestöjen koulutusrahasto: Jan Lindgren. Orion-yhtymän tutkimussäätiön hallitus: Antero Palmu ja Kari Raivio. Paulon säätiön hallitus: Ahti Tarkkanen. SoTeKeKo-projektin asiantuntijaryhmä (STAKES): Kalle Hoppu, Jan Lindgren. Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunta: Lauri Autio, varalla Lauri Saxén. Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto: Martti Kekomäki, Leena Niinistö, Jan Lindgren. Suomen Tiedekustantajien liitto: Hannu Sariola. Terve-SOS neuvottelukunta (STAKES): Jan Lindgren. Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin neuvottelukunta (STAKES): Jan Lindgren, varalla Leena Niinistö. Terveyden edistämisen keskus: Matti Rautalahti, varalla Matti Uusitupa. Terveystieteiden keskuskirjaston johtokunta: Simo Tarpila. Tieteellisten seurain valtuuskunta: Olli Jänne, varalla Hannu Sariola. Väestöliitto: Riitta Salonen ja Reetta Uusitalo varalla Ritva Halila ja Mia Venhola. Väinö ja Laina Kiven Säätiön hallitus: Tari Haahtela. Pharmacia Award in Medicine: Hannu Jalanko. Julkaisut Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Aikakauskirjan 112. vuosikerta sisälsi 24 erillistä numeroa. Kokonaisvolyymi oli tekstisivua. Levikki oli noin kpl, joista vaihto- ja vapaakappaleita noin 500. Vuosikertaan sisältyivät seuraavat teemanumerot ja miniteemat:»hiv/ AIDS» (miniteema, erikoistoimittajat Pauli Leinikki ja Marjut Ranki-Pesonen, 2/96),»Molekyylibiologia» (miniteema, erikoistoimittaja Hannu Sariola, 4/96),»Akuutti avohoito» (erikoistoimittajat Leena Niinistö, Ilkka Kunnamo ja Osmo Saarelma, 6/96),»Rokotetutkimus» (miniteema, erikoistoimittaja Juhani Eskola, 9/96),»Sairaalainfektiot» (erikoistoimittajat Hannu Syrjälä, Jukka Lumio ja Hannu Jalanko, 10/96),»Vaihdevuodet ja hormonihoito» (erikoistoimittajat Eeva-Marja Rutanen ja Pekka Lähteenmäki, 12/96),»Sisäilmasto» (miniteema, erikoistoimittajat Kari Reijula ja Tari Haahtela, 15/96),»Plastiikkakirurgia» (erikoistoimittajat Sirpa Asko-Seljavaara, Börje Sundell ja Krister Höckerstedt, 16/96),»Sädehoito» (miniteema, erikoistoimittajat Heikki Joensuu, Lars R. Holsti ja Hannu Suoranta, 18/96),»Alkoholi» (miniteema, erikoistoimittajat Kalervo Kiianmaa, Pekka Sillanaukee ja Matti Huttunen, 20/96),»Osteoporoosi» (erikoistoimittajat Matti Välimäki, Esko Alhava, Christel Lamberg-Allardt ja Marjatta Leirisalo-Repo, 22/96),»Joulunumero» (erikoistoimittajat Antti Louhija, Esko Koivusalo, Risto Pelkonen ja Eero Saksela, 23/96). Lehden toimitukseen kuuluivat kertomusvuoden aikana Hannu Jalanko (päätoimittaja), Hannu Sariola (toimitussihteeri), Matti Huttunen, Krister Höckerstedt, Markku Kaste, Veikko Koivisto, Hannu Leinonen, Marjatta Leirisalo-Repo, Leena Lindgren, Pekka Lähteenmäki, Kimmo 1294

6 Porkka, Marjut Ranki-Pesonen, Osmo Saarelma ja Hannu Suoranta. Toimitus on kokoontunut säännöllisesti joka toinen viikko. Lisäksi»minitoimitus» kokoontui väliviikkoina suunnittelemaan seuraavan painettavan numeron taittoa. Lehden kielentarkistajana on toiminut maisteri Risto Haarala. Lehden neuvottelukuntaan kuuluivat Pentti Huovinen, Erika Isolauri, Matti Jokelainen, Jukkapekka Jousimaa, Riitta Karikoski, Anneli Klemetti, Markku Laakso, Jukka-Pekka Mecklin, Annamari Ranki, Mika Scheinin, Esa Soppi ja Jukka Takala. Neuvottelukunta piti yhden kokouksen Helsingissä. Annals of Medicine on Duodecim-seuran julkaisema englanninkielinen lääketieteellinen yleislehti, joka ilmestyy kuutena numerona vuodessa. Vuonna 1992 solmitun yhteistyösopimuksen mukaan lehden kustantaja on Blackwell Science Ltd Englannista. Lehden julkaisija on Duodecim-seura, jolla on lehden sisällöllinen toimitusvastuu. Vuonna 1996 kokonaissivumäärä oli 561. Lehti julkaisee ajankohtaisia pääkirjoituksia ja yleiskatsauksia sekä kahta sarjaa: Trends in Clinical Practice, joka käsittelee kliinisen lääketieteen uusimpia menetelmiä ja saavutuksia, sekä Trends in Molecular Medicine, joka pyrkii valottamaan yleistajuisesti sitä uutta näkökulmaa, jonka DNAtekniikoiden kehittyminen on avannut lääketieteeseen. Lisäksi lehti julkaisee alkuperäistutkimuksia. Neljässä numerossa julkaistiin myös Special Section -osasto. Näiden erikoisosastojen otsikot olivat»autologous Stem Cell Transplantations in Solid Tumours»,»Diabetes and Atherosclerosis, Proceedings of the XI Paavo Nurmi Symposium Parts I and II» sekä»schizophrenia». Lehdelle tarjottiin toimintavuonna alkuperäisartikkeleita seitsemästä maasta, ja niistä hyväksyttiin 35 %. Levikki oli noin 800 kpl, joista vaihto- ja vapaakappaleiden osuus oli noin 200 kpl. Lehden päätoimittajana oli Petri Kovanen, toimitussihteerinä Pekka Leinonen ja muina toimituksen jäseninä Katriina Aalto-Setälä, Seija Grénman, Markku Heikinheimo, Heikki Järvinen, Jouko Lönnqvist (31.8. saakka), Timo Partonen (1.9. alkaen) sekä Eero Vuorio. Mainostoimittajana oli Vesa Kontinen. Lehden toimituskuntaan kuului 47 jäsentä kymmenestä maasta. Hyvä Terveys. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Tieteen tiedotus ry:n ja Helsinki Media Company Oy:n välillä on sopimus, jonka mukaan yhdistykset toimivat Hyvä Terveys -lehden julkaisijoina ja Helsinki Media lehden kustantajana. Lehden kustannussopimusta tarkistettiin toimintavuonna tämän kertomuksen tiivistelmässä esitetyin perustein. Hyvä Terveys ilmestyi toimintavuonna yhdeksän kertaa. Vuosikerran sivumäärä oli 612. Lisäksi julkaistiin kaksi 16-sivuista lukijaliitettä (Uusinta tietoa lihomisesta ja laihtumisesta, Selkävaivat ja niiden ehkäisy) sekä lukijalahjaksi 62-sivuinen, A5-kokoinen vuoden 1997 kalenteri. Hyvän Terveyden keskimääräinen nettolevikki oli Levikintarkastus Oy:n tekemän selvityksen mukaan eli (4.8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna (51 186). Talousarvion levikkitavoite oli Hyvä Terveys -lehdessä julkaistiin asiantuntijain, lehden omien toimittajien ja free lance -toimittajien kirjoittamia artikkeleita, haastatteluja, reportaaseja, kolumneja, pakinoita, uutisia, kirjaesittelyjä jne. Hyvän Terveyden talous kehittyi myönteisesti. Lehden tuotekate oli mk (edellisenä vuonna mk). Markkinointiin panostettiin edelleen paljon, ja aikaisempien vuosien panostukset alkoivat näkyä myös tilaustuottojen kasvuna. Lehden ilmoitusmyyntituotot kasvoivat edelleen (edelliseen vuoteen verrattuna 47 %). Aiemmin sovitusti lehti ei suorittanut vuodelta 1996 yhdistyksille voitto-osuutta, jolla katettiin aikaisempina vuosina tehtyjen markkinointiponnistusten aiheuttamia tappioita. Lehden johtoryhmään kuuluivat Duodecimin edustajina Risto Pelkonen ja Jussi Huttunen (puheenjohtajana), Tieteen tiedotuksen edustajana Juhani Rapola sekä Helsinki Median edustajina toimitusjohtaja Tapio Kallioja (varapuheenjohtajana), Jali Ruuskanen ja Anne Valsta. Hyvä Terveys -lehden toimitusneuvostoon kuuluivat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin edustajina Erja Halmesmäki, Jukka Lumio, Robert Paul, Risto Pelkonen (puheenjohtajana), Osmo Saarelma ja Erkka Syvälahti. Tieteen tiedotuksen edustajia olivat Kristiina Eskola, Ritva Halila ja Kimmo Kontula sekä Helsinki Median 1295

7 edustajina päätoimittaja Jali Ruuskanen ja kustannusjohtaja Anne Valsta. Toimitukseen kuuluivat päätoimittaja, dipl.ins. Jali Ruuskanen, toimituspäällikkö, fil. maist. Maija Toppila (1.8. alkaen), toimitussihteeri, yht. maist. Vuokko Sipponen, toimittajat yht.kand. Pirjo Helasti ja maat.metsät. kand. Tuire Kansanen. Lehden taiteilijana oli graafinen suunnittelija Elina Kuusamo ja toimituksen sihteerinä yo-merkonomi Nina Hirsimäki. Kielentarkastajana toimi fil. maist. Aarre Huhtala. Hyvän Terveyden markkinoinnista vastasivat markkinointipäällikkö Harri Huotarinen (30.9. saakka), markkinointipäällikkö Pirkko Soini (1.10. lähtien), tuotepäällikkö Kati Rasku (30.9. saakka) ja tuotepäällikkö Sinikka Wilkman (1.10. lähtien). Lehden ilmoitusmyynnin hoiti Helsinki Median ilmoitusmyyntiosasto, ja lehti painettiin Helsinki Media Painossa. Koulutustoiminta Jatkuvan täydennyskoulutuksen ohjelma. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys toteuttivat vuoden 1995 aikana kokeiluprojektin. Sen tarkoituksena oli selvittää kiinnostusta uudentyyppiseen jatkuvaan täydennyskoulutukseen, sen suunnittelun ja toteuttamisen ongelmia sekä tarvittavia resursseja. Alkuvuodesta 1996 saatiin loppuun kokeiluprojektin arviointi ja julkaistiin loppuraportit (Hoppu K, Kivipelto J, Nousiainen T, Siimes M ja Toivonen E: Lastenlääkärien jatkuva täydennyskoulutus. Kuinka lääkäri voi kartuttaa tietojaan? Raportti lastenlääkärien kokeilusta Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki 1996; Hoppu K, Toivonen E, Kivipelto J, ym. Lastenlääkärien jatkuvan täydennyskoulutuksen kokeiluprojekti. Duodecim 113: , 1997). Hankkeesta saadut kokemukset tukivat aikaisempia päätöksiä uusimuotoisen täydennyskoulutuksen kehittämisestä seuran koulutustoiminnan painopistealueena. Siihen liittyen tehtiin vuoden aikana päätös kokopäivätoimisen täydennyskoulutuksen asiantuntijan palkkaamisesta seuran koulutustoimistoon koulutuspäällikön nimikkeellä. Avoimessa haussa olleeseen toimeen ilmoittautui 32 hakijaa. Tehtävään valittiin LL Tuuli Nikkarinen, ja hän ryhtyi lähtien hoitamaan tointa. Jatkuvan täydennyskoulutuksen kehittämisprojektin (CME-projekti) jatkamisesta Lastenlääkäriyhdistyksen kanssa ja laajentamisesta yhteistyössä Yleislääketieteen yhdistyksen kanssa sovittiin. Molempien osalta neuvottelut ja suunnittelutyö aloitettiin vuoden 1996 aikana. Käytännön toteutuksiin päästään kuitenkin vasta vuonna 1997, minkä vuoksi osa täydennyskoulutuksen budjettivarauksesta jäi käyttämättä. Syksyllä asetettiin Suomen Lääkäriliiton aloitteesta työryhmä laatimaan lääkärijärjestöjen yhteistä kannanottoa täydennyskoulutuksesta. Seuran edustajina työryhmässä olivat Kalle Hoppu, Tuuli Nikkarinen ja Martti Siimes. Kannanotto hyväksyttiin seuran valtuuskunnan kokouksessa Lääkäriliitto ja Finska Läkaresällskapet hyväksyivät sen tahollaan. Kannanotto julkistettiin Lääkäripäivien 1997 yhteydessä (Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto. Täydennyskoulutuksella laatua, tuloksia ja työn iloa. Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta. Suom Lääkäril 52: , 1997). Tutkimustyön ohjaajakoulutus. Duodecim toteuttaa vuosina tutkimustyön ohjaajakoulutusprojektin, joka koostuu kolmesta erillisestä koulutustilaisuudesta. Hankkeen vetäjänä toimii Jouko Isolauri. Tilaisuudet on suunnattu tutkimustyön ohjaajille, ohjattaville ja lääketieteen opiskelijoille. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Toinen tilaisuus»julkaisemisen etiikka ja kirjoittamisen ohjaaminen» pidettiin Majvikissa Kirkkonummella. Osallistujia oli 41. Lääketieteen opetuksen kehittämisseminaari VII»Uudistuva täydennyskoulutus» pidettiin Säätytalossa Helsingissä. Tilaisuus oli suunnattu ammatillista täydennyskoulutusta järjestäville ja siihen osallistuville. Osallistujia tilaisuudessa oli 55. Konsensuskokous. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät Konsensuskokouksen»Selkäsairaudet» Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Kokouksen suunnittelutyöryhmään kuuluivat pj. Pertti Myllynen, Hannu Alaranta, Timo Aro, 1296

8 Markku Heliövaara, Jussi Huttunen, Martti Hämäläinen, Matti Joukamaa, Sakari Karjalainen, Pirkko Kiviniemi, Esa Kotilainen, Erkki Laasonen, Ulla-Kaija Lammi, Jan Lindgren ja Marita Paunonen. Osallistujia tilaisuudessa oli 350. Toimintavuoden loppupuolella käytiin Terveystieteiden toimikunnan ja seuran hallituksen kesken keskusteluja toiminnan jatkamisen suuntaviivoista. Kumpikin osapuoli on pitänyt toimintaa hyvänä ja haluaa jatkaa yhteistyötä. Päävastuu kokousten järjestämisestä päätettiin kuitenkin siirtää Duodecimille, jossa toiminnasta vastaa koulutustoimisto Suomen Akatemian taloudellisen tuen turvin. Akatemia tulee kattamaan edelleen puolet budjetoiduista kustannuksista. Kokousten sisältöä kehitetään edelleen kiinteästi kansainvälisen»evidence based medicine»-toiminnan periaatteiden mukaan. Vuosipäivän symposiumi. Seuran vuosipäivänä hotelli Kalastajatorpassa pidetyn symposiumin otsikkona oli»seuloako vai eikö seuloa, kas siinä pulma». Puheenjohtajana toimi Heikki Joensuu. Esitysten aiheet ja esiintyjät olivat arkkiatri Risto Pelkonen:»Seulonnan etiikka, enemmän kysymyksiä kuin vastauksia?», Sakari Timonen:»Yli 30 vuotta onnistunutta kohdunkaulan syövän seulontaa Suomessa», Helena Kääriäinen, Väestöliitto:»Geneettinen seulonta», Matti Hakama, Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitos sekä Eero Saksela, Helsingin yliopiston patologian laitos:»näkökulmia eturauhassyövän seulontaan». Tiivistelmän esitti Sakari Karjalainen. Kuulijoita tilaisuudessa oli noin 150. Lääketiedetapahtumat. Lääketiede 96 Medicin -tapahtuma järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa Yhteistyö lääkärijärjestöjen (Finska Läkaresällskapet, Suomen Lääkäriliitto ja Duodecim) kesken jatkui edellisen vuoden tapaan siten, että päävastuu tapahtuman järjestämisestä on Lääkäriliitolla ja tieteelliset seurat ovat mukana yhteistyötahoina aikaisemman toimintamallin mukaan. Seura osallistui sisällön suunnitteluun koulutusvaliokunnan ehdottamin ohjelmin ja omalla näyttelyosastolla. Seuran edustajina tapahtuman johtoryhmässä olivat v Jussi Huttunen, Jan Lindgren ja Robert Paul. Alueellisten lääketiedetapahtumien järjestelyt hoidetaan suurelta osin Duodecimin aluetoimistoissa. Toimintavuonna alueelliset lääketiedetapahtumat pidettiin Oulussa (1 100 osallistujaa), Tampereella (2 000 osallistujaa), Kuopiossa (950 osallistujaa) ja Turussa (1 100 osallistujaa). Duodecim-symposiumit lääketiedetapahtumien yhteydessä. Helsingin lääketiedetapahtuman yhteydessä järjestettiin kolme seuran koulutusvaliokunnan alulle panemaa symposiumia:»kliinistä lääketutkimusta tekevän kliinikon tietoisku»,»lääkkeiden käyttö terveyskeskuksessa: hengitystieinfektiot» ja»jatkuva täydennyskoulutus mihin suuntaan haluamme sitä kehittää?».pohjolan lääketiedetapahtuman yhteydessä Oulussa järjestettiin symposiumi aiheena»sukupuolitaudit». Tampereen lääkäripäivillä aiheena oli»ajankohtaiskysymyksiä lääkehoidon eduista ja haitoista». Itä-Suomen lääketiedepäivillä Kuopiossa aiheena oli»perinnöllisyys ympäristö elämäntapa». Turun lääketiedepäivillä symposiumin aiheena oli»kudos ja elinsiirrot». Paikallisyhdistysten ja aluetoimistojen järjestämä koulutus. Duodecimin 22 paikallisyhdistystä järjestivät toimintavuonna seuran tuella 68 jatkoja täydennyskoulutustilaisuutta. Duodecim-seuran tuki näille tilaisuuksille oli mk. Esimerkkeinä kyseisistä tilaisuuksista mainittakoon seuraavat: Pohjois-Savon Lääkäriyhdistyksen pidetyn vuosikokoussymposiumin aiheena oli»kun lääkäri sairastuu». Symposiumiin osallistui noin 60 henkilöä. Oulun Duodecimseura järjesti yhteistyössä Nuorten Lääkäreiden yhdistyksen kanssa symposiumin»lääketieteellistä tietoa ATK-tietokannoista». Osallistujia oli 18. Duodecim-symposiumi»Ajankohtaista silmätaudeista» pidettiin Tilaisuudessa oli 40 osallistujaa.»tietotekniikkaa lääkäreille» -kurssi toteutettiin jo 19. kerran Duodecim-symposiumi»Kokleaimplantti koneellako kuuloa kuuroille» pidettiin Tilaisuudessa oli 50 kuulijaa. Tampereen Lääkäriseura, NLY:n Tampereen paikallisosasto ja Duodecim järjestivät yhteistyössä kurssin aiheesta»mikrotietokone lääkärin työssä» Siihen osallistui 60 henkilöä. Tampereen Lääkäriseura järjesti kuukausikokoustensa yhteydessä kaikkiaan seitsemän koulutusti- 1297

9 laisuutta. Aiheet olivat 1.2.»TAYS:n syöpätautien klinikka esittäytyy» (65 osallistujaa), 7.3.»Kollegiaalisuus» (90 osallistujaa),»keuhkoinfektiot» (50 osallistujaa), 10.5.»Matkailijoiden infektiot» (70 osallistujaa), 5.9.»Pirkanmaan hoitokodin toiminta» (45 osallistujaa), 3.10.»Laparoskooppinen kirurgia» (38 osallistujaa) sekä 7.11.»Prostatahyperplasia» (45 osallistujaa). Turunmaan Duodecim-seuran kevätkokouksen yhteydessä pidetyn koulutustilaisuuden aiheena oli»lasten- ja nuorisopsykiatria» (43 osallistujaa) järjestetyn syyskokouksen koulutusaiheena oli»ihotaudit vinkkejä estoon ja hoitoon» (35 osallistujaa). Vaalikokous pidettiin 3.12., ja tieteellisen ohjelman aiheena oli»reumataudit» (68 osallistujaa). Lääketieteen opiskelijoille suunnattu koulutus. Helsingissä Meilahden teoreettisissa laitoksissa järjestettyyn kesälääkärin kertauskurssiin osallistui noin 100 lääketieteen opiskelijaa. Oulun Duodecim-seura järjesti yhteistyössä Oulun Lääketieteellinen kilta ry:n kanssa»kesälääkärin kertauskurssin», johon osallistui 150 lääketieteen opiskelijaa. Tampereella kesälääkärikurssi järjestettiin yhdessä Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseuran kanssa Siihen osallistui noin 120 kandidaattia. Yleisötilaisuudet. Duodecimin paikallisyhdistykset järjestivät toimintavuoden aikana neljä yleisötilaisuutta. Tampereen lääkäripäivien yhteydessä järjestetyn yleisötilaisuuden aiheena oli»miten suojaan sydäntäni?» (750 osallistujaa). Turunmaan Duodecim-seura järjesti yhdessä Duodecimin kanssa yleisöluentotilaisuuden aiheena»lääkettä vai margariinia rasvaongelmiin» (70 osallistujaa). Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys järjesti yleisötilaisuuden aiheesta»sokeritauti perimä vai ympäristö?» (yli 200 kuulijaa). Oulun Duodecim-seura järjesti seuran vuosipäivän juhlistamiseksi yleisötilaisuuden aiheina»moderni kaihileikkaus» ja»sarveiskalvosiirto milloin ja kenelle» (yli 100 kuulijaa). Yhteistyö Tiedekeskus Heurekan kanssa. Heurekassa järjestettiin Lasten lääkäripäivät, jonka järjestelyihin osallistui Duodecim-seurasta työryhmä Kaija-Leena Kolhon johdolla. Tilaisuudessa oli 11 lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaattia ja sairaanhoidon opiskelijaa esittelemässä lääketieteen ihmeitä. Koulutustoimisto. Seuran Helsingin toimiston yhteydessä sijaitsevassa koulutustoimistossa työskenteli vuoden aikana kaksi kokopäiväistä työntekijää. Koulutustoimisto on vastannut koulutusvaliokunnan suunnitelmien toteutuksesta. Lisäksi se on hoitanut viiden jäsenyhdistyksenä olevan erikoislääkäriyhdistyksen koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyjä ja avustanut yhdistysten muussa toiminnassa alkaen toimistoon palkattiin koulutuspäällikkö tehtäväalueena lääkäreiden täydennyskoulutuksen kehittäminen. Lääkäreiden koulutuskalenteri. Duodecim vastaa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän koulutuskalenterin toimittamisesta. Kalenterin toimituskunnassa olivat Duodecimin edustajina Jan Lindgren ja Pertti Mustajoki. Lääkäreiden koulutuskalenteri julkaistaan Suomen Lääkärilehden liitteenä. Apurahat lääketieteen opetuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Duodecimin koulutusrahastosta jaettiin kolmannen kerran apurahoja lääketieteen opetuksen tutkimukseen yhteensä mk. Hakemuksia tuli 14, ja apuraha myönnettiin viidelle hakijalle. Hakemuksien tasoa pidettiin hyvänä. Apurahoja jaetaan kokeiluluonteisesti vielä vuonna Lääketieteestä tiedottaminen Duodecim-seura on vuodesta 1992 alkaen tarjonnut tutkijoille mahdollisuuden tiedottaa tutkimustuloksistaan seuran järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Tiedotuspalvelu on seuran jäsenetu. Tiedotuspalvelun lisäksi seura on järjestänyt omien terveyskasvatusperinteidensä mukaisesti tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista myös suurta yleisöä ajatellen. Näiden tilaisuuksien tavoitteena on antaa luotettavaa tietoa lääketieteellisistä ajankohtaisista aiheista selventämällä käsityksiä tai rauhoittamalla turhaa kohua. Vuoden 1996 aikana järjestettiin kuusi lehdistötilaisuutta ja tiedotettiin laajasti seuran vuosipäivästä. Näiden lisäksi järjestettiin tammikuussa lääketieteen toimittajille ohjelmallinen ilta aiheesta»miten lääketieteellinen tieto syntyy ja miten tietoa sovelletaan potilaan hoidossa». Toukokuussa pidetyssä lehdistötilaisuudessa 1298

10 »Pitääkö punkkia pelätä?» alustivat Miikka Peltomaa ja Jarmo Oksi. Hyötyliikunnan väheneminen ja suomalaisten lisääntyvä lihavuus olivat aiheena pidetyssä tilaisuudessa, jossa puhuivat Mikael Fogelholm, prof. John Garrow Isosta-Britanniasta sekä Aila Rissanen. Kesäkuun toinen tilaisuus käsitteli kupan uutta ilmaantumista asiantuntijoina Timo Reunala ja Eija Hiltunen- Back.»Liikunta ja luut keski-iässä» oli aiheena marraskuussa Ari Heinosen tutkimustulosten esittelyssä. Marraskuussa käsiteltiin myös pedofiliaa. Vaikeasta aiheesta alustivat rikoskomisario Markku Stenberg, Merja-Maaria Turunen sekä Heikki Vartiainen. Vuoden viimeinen aihe olivat talviurheiluun liittyvät tapaturmat ja niiden ehkäisy, puhujina Urho Kujala ja Tapio Kallio. Tiedotustoiminnasta ovat vastanneet pääsihteeri Jan Lindgren ja tiedottaja Maria Kuronen. Ulkopuolisena asiantuntijana jatkoi toimittaja Sinikka Mustonen. Kustannus Oy Duodecim, AS Medicina Duodecim-seuran kirjankustannustoimintaa hoitaa Kustannus Oy Duodecim, joka julkaisee oman toimintakertomuksensa. Seura omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Jussi Huttunen sekä jäseninä Taisto Kuronen, Jan Lindgren, Ilkka Kunnamo sekä Elisabeth Toivonen. Yhtiön toimitusjohtaja on Ritva Kattelus. Yhtiön liikevaihto oli vuonna mk ja tilikauden voitto mk. Seura, Kustannus Oy Duodecim ja Eesti Arstide Liit omistavat kukin kolmanneksella Tallinnassa toimivan kustannusyhtiön AS Medicinan. Yhtiön toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhtiön liikevaihto vuonna 1996 oli EEK ja tulos EEK. Yhtiö julkaisee oman toimintakertomuksensa. Käypä hoito Projektin päämääränä on laatia erikoislääkäriyhdistysten kanssa ja niiden asiantuntijoiden voimin kansallisia hoitosuosituksia kansainvälisen»clinical practice guidelines» -periaatteiden mukaan. Vuoden 1996 aikana valmistui ensimmäinen suositus keliakian hoidosta, ja parikymmentä muuta suositusta on tekeillä. Yhteistyö erikoislääkäriyhdistysten ja Duodecim-seuran muiden hankkeiden kanssa vahvistui. Käypä hoito on muuttumassa kokeiluprojektista pysyväksi, kansallisesti merkittäväksi terveydenhuollon osaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee hoitokäytäntöjen kehittämistä ammattikunnan tieteellisten yhdistysten voimin ja myönsi toimintavuonna projektille mk:n avustuksen. Toimituksen puheenjohtajana oli Kari Raivio saakka ja siitä alkaen Pekka Karma. Projektin johtajana ja toimituksen jäsenenä oli Marjukka Mäkelä. Toimituksen jäseninä olivat Kalle Hoppu, Ilkka Kunnamo, Jan Lindgren ja Pertti Mustajoki. Hankkeella oli neljä osa-aikaista työntekijää. Toimitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Vuonna 1996 kehitettiin työskentelytapoja viiden pilottisuosituksen avulla (rintasyöpä, keliakia, osteoporoosi, helikobakteeri ja lastenkirurgia). Rintasyöpäsuosituksen osalta testattiin kirjallisuushaun käytäntöjä ja laajan suosituksen jakoa pienempiin osiin. Keliakiasuosituksen puitteissa sovittiin perinteisestä julkaisutavasta Duodecim-lehden kanssa sekä suosituksen potilasversion teosta yhteistyössä potilasjärjestön ja Hyvä Terveys -lehden kanssa. Suosituksen laatimista konsensuskokouksen yhteydessä kokeiltiin selkäsairaudet -kokouksessa. Keliakiasuositus valmistui ja siitä tehtiin myös mallikappale Lääkärin CD-ROMille sekä vastaava englanninkielinen versio. Vuoden 1996 lopussa oli tekeillä tai suunnitteilla 17 hoitosuositusta aiheista selkäsairaudet, rintasyöpä, skitsofrenia, hedelmättömyyden hoito, raskauden keskeytys, munasarjasyövän hoito, jälkiehkäisy, Downin syndrooma, virtsatulehdukset, gastroenterologinen endoskopia, MStaudin interferonihoito, helikobakteeri, osteoporoosi, eturauhassyöpä, eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, lasten alahengitystieinfektioiden hoito ja lastenkirurgia. Yhteydet erikoislääkäriyhdistyksiin ovat tiivistyneet, ja kontakteja muiden maiden suosituksia laativiin tahoihin on rakennettu. Hanketta on esitelty kotimaassa etenkin lääkärikunnalle (mm. Lääkäriliiton laatuneuvoston seminaari 22.11) ja ulkomailla terveydenhuollon päättäjille (mm. 1299

11 Landstingetien neuvottelupäivillä 26.9.). Arvio Suomessa vuonna 1995 käytössä olevista hoitosuosituksista julkaistiin Duodecim-lehdessä (Varonen ja Mäkelä, Duodecim 112: , 1996) ja hyväksyttiin julkaistavaksi Quality in Health Care -lehdessä. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen menetelmiä esittelevä artikkeli ilmestyi Duodecimissa (Mäkelä ym., Duodecim 112: , 1996). Hoitosuositusten käytäntöön soveltaminen on tarkoitus toteuttaa tiiviissä yhteistyössä seuran täydennyskoulutusprojektin kanssa. Osin tällä perusteella seura palkkasi alkaen koulutuspäällikön, joka on kuluvana vuonna myös projektin toimituksen jäsen. Kirjasto Seuran kirjasto on edelleen talletettuna Terveystieteiden keskuskirjastoon (TerKko) Meilahden sairaalan pohjakerrokseen. Osa Duodecimin jo kuolleista lehtisarjoista ja osa Lehtisaareen sijoitetuista kirjoista on siirretty Kuopion varastokirjastoon. Julkaisujen vaihdosta huolehtii edelleen Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan alainen vaihtokeskus, jossa seuran asioita on hoitanut kirjastonhoitaja maisteri Jarl Pousar. Vaihtokappaleet ovat levinneet suhteellisen vähäisestä lukumäärästä huolimatta varsin laajalti kaikkiin maanosiin. Keskuskirjastoon tulee vaihtotoiminnan vastineena enemmän aikakauslehtisarjoja kuin vaihtokeskuksesta toimitetaan. Vuoden 1996 aikana lopetettiin sellaisia lehtisarjoja, joilla ei ole kysyntää, yhteensä 134 kappaletta. Näin ollen viime vuoden aikana kirjastoon tuli yhteensä 348 vaihtoa. Näistä merkittävimmät lehdet olivat New England Journal of Medicine, Annals of Internal Medicine ja Journal of Infectious Diseases. Lääketieteen suomen kieli Lääketieteen suomen kielen sanavarojen kehittämisestä ja termiongelmien ratkomisesta seurassa vastaa Lääketieteen sanastolautakunta. Lautakunnan jäseninä olivat Risto Haarala, Marianne Jansson, Tero Kivelä, Esko Koivusalo, Kimmo Kontula, Walter Nienstedt, Veijo Saano ja Lyly Teppo. Puheenjohtajana toimi Tero Kivelä. Lautakunta piti vuoden 1996 aikana kahdeksan kokousta. Tavanomaisen sanastotyönsä ohella lautakunta käsitteli Lääketieteen termit -sanakirjan 2. painoksen käsikirjoitukseen liittyviä asioita päätoimittajan johdolla ja osallistui toimituskuntana myös tekstin viimeistelyyn. Lisäksi sanastolautakunta toimi opiskelijoille tarkoitettujen kirjoituspalkintojen»iso-niilon» ja»pikku-niilon» tuomaristona. Talous Toimintavuosi 1996 oli taloudellisesti menestyksellinen. Tilikauden tulos ennen rahastokirjausta oli 1.7 milj. mk. Hyvään lopputulokseen vaikutti erityisesti Aikakauskirja Duodecimin talouden kääntyminen 0.5 milj. mk ylijäämäiseksi parannusta edellisvuoteen oli peräti 0.9 milj. mk. Myös sijoitustoiminnan tuotto kasvoi 0.4 milj. mk ja jäsenmaksutuotot 0.14 milj. mk. Toiminnan kasvusta huolimatta toimisto- ja hallintokulut laskivat 0.1 milj. mk. Hyvään taloudelliseen lopputulokseen vaikutti myös se, että uudet hankkeet (CME ja Käypä hoito) eivät edenneet budjettisuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Taloudellisen menestyksen kokonaiskuvaa täydentää sijoitusvarallisuuden kasvu 30 %:lla milj. mk:aan, sekä omakatteisten, apurahoja jakavien rahastojen kasvu 60 %:lla 11.9 milj. mk:aan. Seura jakoi rahastoistaan apurahoja ja tunnustuspalkintoja yhteensä mk. Koulutustoiminta. Duodecimin koulutustoimintaa on kehitetty voimakkaasti jo muutaman vuoden ajan. Sen sijaan koulutustoimiston henkilömäärä on pysynyt ennallaan. Projekteissa on käytetty osapäivätoimisia henkilöitä. Resurssipula heijastui vuonna 1996 toimintaan siten, että täydennyskoulutusohjelman jatkaminen viivästyi. Seuran kokonaisstrategisten päätösten mukaisesti koulutustoimistoon palkattiin koulutuspäällikkö. Alueelliseen koulutustoimintaan käytettiin 1.4 milj. mk ja koko koulutustoimintaan 2.0 milj. mk, jossa oli kasvua edellisvuoteen 0.2 milj. mk. Julkaisutoiminta. Aikakauskirja Duodecimin tuotot kasvoivat 5.8 milj. mk:aan. Tässä suhtees- 1300

12 sa vuosi oli paras kautta aikojen. Samanaikaisesti onnistuttiin säästämään painatuskuluissa 0.5 milj. mk ja rahdeissa ja varastoinnissa 0.2 milj. mk. Kasvaneiden tuottojen ja alentuneiden kulujen seurauksena lehti teki 0.5 milj. mk:n ylijäämän. Lehden sivunvalmistus siirrettiin kirjapainosta Duodecimin omaan hoitoon, mikä merkitsi henkilön palkkaamista tähän tehtävään. Toimenpide on osoittautunut hyödylliseksi: lehden valmistuminen on nopeutunut ja graafisia keinoja on voitu hyödyntää entistä paremmin. Annals of Medicine sinnitteli mk budjetoitua parempaan lopputulokseen. Tähän vaikutti nimenomaan tuottojen kasvu, kulut toteutuivat budjetin mukaisina. Hyvä Terveys -lehden levikki kasvoi edelleen ja toiminnan kannattavuus parani edellisvuodesta. Kasvanut kate hupeni kuitenkin vuodelta 1995 syntyneen alijäämän kattamiseen. Erillisprojektit. Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta (YKT) siirtyi vuoden alusta Kustannus Oy Duodecimin ja se on mukana kustannusyhtiön tilinpäätöksessä. Läheinen yhteistyö jatkuu edelleen seuran erillisprojektien kanssa, ja tätä heijastaa Käypä hoito -hankkeen saama mk:n korvaus YKT-projektilta. Käypä hoito -hanke pääsi vuonna 1996 varsinaisesti vauhtiin. Sen palveluksessa oli yksi kokopäivätoiminen henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriön avustusta saatiin mk toimintavuodelle ja saman verran kuluvalle vuodelle. Sijoitustoiminta ja varainhankinta. Sijoitustoiminnan tuotot paranivat merkittävästi edellisvuodesta. Tähän vaikutti erityisesti osinkotuottojen kasvu. Korko- ja vuokratuotot säilyivät ennallaan. Osakkeiden myyntivoittoja kertyi 2.3 milj. mk, joka kirjattiin käyttörahastoon. Seuran varoista sijoitettiin 2.3 milj. mk huoneistohankintoihin, 1.1 milj. mk pitkäaikaisiin korkosijoituksiin ja 0.8 milj. mk edelleen osakkeisiin. Sijoitusomaisuudesta valtaosa on sijoitettu suomalaisiin pörssiosakkeisiin, joiden arvo nousi toimintavuoden aikana 44 %. Vastaavana aikana Helsingin arvopaperipörssin HEX-indeksi nousi 46 %. Jäsenmäärän kasvun myötä jäsenmaksut kasvoivat mk. Jäsenet maksoivat jäsenmaksunsa tunnollisesti. Maksut säilytettiin ennallaan: täysi jäsenmaksu on 400 mk, aviopuolisolta 130 mk ja opiskelijoilta 80 mk. Alkaneen vuoden näkymät. Seuran talousnäkymät ovat edelleen suotuisat: osakkeiden arvot ovat jatkaneet nousuaan, ja osinkotuotot toteutuvat budjetoitua suurempina. Pitkäaikaisia korkosijoituksia on lisätty 3.5 mmk, joten korkotuototkin tulevat kasvamaan. Sen sijaan vuokratuotot jäävät alle budjetoidun, koska Martinlaaksossa sijaitseva myymälätila on edelleen vuokraamatta. Seuran kannalta merkittävin investointihanke, Kalevankadun tilojen 2. kerroksen saneeraus on aloitettu. Seuran varsinainen toiminta on käynnistynyt vilkkaana ja edennyt budjettisuunnitelman mukaisena. Palkinnot ja apurahat Matti Äyräpään luennon pitäjäksi valittiin Leena Palotie. Lääketiede 96:n avajaisissa pidetyn luennon aihe oli»tautigeenien paikannuksesta sairauksien molekyylipatogeneesiin». Luennon jälkeen Leena Palotielle ojennettiin mk:n tunnustuspalkinto. Samansuuruinen Konrad ReijoWaaran palkinto annettiin Kauko Kouvalaiselle seuran vuosipäivän tilaisuudessa Samassa yhteydessä Duodecimin Tiedottajapalkinnon mk sai Walter Nienstedt. Vuonna 1996 jaettiin viidennen kerran palkinnot»iso-niilo» ja»pikku-niilo» ansiokkaasta ammattikielen käytöstä lääketieteen opiskelijoiden suomen kielen kypsyyskokeessa.»iso-niilo»- palkinnon mk sai Manta Tolvanen Tampereelta ja»pikku-niilo»-palkinnon mk Leena Hakala Helsingistä. Duodecim-seuran apurahavaliokunta antoi lausuntonsa sekä Suomen Lääketieteen Säätiölle että Duodecim-seuralle osoitetuista apurahahakemuksista. Kertomusvuonna seuralle ja säätiölle tuli yhteensä 472 hakemusta. Apurahoina jaettiin 148 henkilölle yhteensä mk. Tästä Duodecimin osuus oli mk ja säätiön osuus mk. Aikakauskirja Duodecimissa julkaistuista kirjoituksista palkittiin viisi. Kirjoituspalkintojen yhteissumma oli mk. Lisäksi jaettiin yhteensä mk apurahoina lääketieteen opetuksen kehittämis- ja tutkimusprojekteille. 1301

13 Toimistot Seuralla oli toimintavuoden päättyessä palveluksessaan 22 toimihenkilöä ja toimistot kaikissa lääketieteellisten tiedekuntien kaupungeissa. Seuralla on käytettävissään hyvä tilat kaikissa toimipisteissä. Helsinki. Kalevankatu 11; postiosoite PL 713, Helsinki, puh. (09) , faksi (09) , sähköposti, Hallinto: Pääsihteeri Jan Lindgren, toimistonhoitaja Maija Kaverma, puhelinvaihteen hoitaja Sirkku Hakanummi (äitiyslomalla 3.4. alkaen, sijainen Tuula Shaw), toimistoemäntä Jaana Salonen. Taloustoimisto: Toimistonhoitaja Marja Jokinen, taloussihteeri Kirsti Kuusisto, toimistovirkailija Anneli Alm ja taloussihteeri Kirsi Jäderholm (äitiyslomalla asti, sijainen Milla Karimäki). Piirtäjä: Helena Schmidt (äitiyslomalla asti, sijainen Seija Rusanen). Aikakauskirja Duodecimin toimitus: Toimituksen sihteeri Liisa Leivo, toimittaja Eija Rautiainen ja sivunvalmistaja Juhani Alho alkaen. Annals of Medicine: Toimittaja Terttu Laitinen. Koulutustoimisto: Toimistosihteeri Ritva Hanhijärvi ja koulutussihteeri Riitta Keinänen. Koulutuspäällikkö Tuuli Nikkarinen alkaen. Käypä hoito-projekti: Toimittaja Peter Nyberg. Tiedottaja: Maria Kuronen. CME-projekti: Elisabeth Toivonen Kuopio. Savilahdentie 6 B, Kuopio, puh. (017) , faksi (017) : aluesihteeri Hannu Sarkkinen, toimistonhoitaja Marjatta Palmroth. Oulu. Kiviharjuntie 11, Oulu, puh. (08) , faksi (08) : aluesihteeri Arja Rautio, toimistonhoitaja Paula Järvenpää. Tampere. Aaltosenkatu 27 29, Tampere, puh. (03) , faksi (03) : aluesihteeri Jorma Lahtela, toimistonhoitaja Kirsi Valli. Turku. Tykistökatu 6, Turku, puh. (02) , faksi (02) : aluesihteeri Risto Huupponen, toimistonhoitaja Marja Suominen. 1302