Palvelusetelin laajentamismahdollisuuksien arviointi vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun ja kotihoidon palvelujen osalta

Transkriptio

1 Palvelusetelin käytön laajentaminen 1 (9) Palvelusetelin laajentamismahdollisuuksien arviointi vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun ja kotihoidon palvelujen osalta Palveluseteliasian aiempi käsittely Valtuutetut Gun-Maj Beck ja Ulf Kjerin sekä 22 muuta valtuutettua jättivät valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen nro 6/2012 Palvelusetelistä vanhuksille ja vajaakuntoisille: "Kunnan tulee kehittää palveluseteli edellä mainituille ryhmille. Palveluseteli keventää kunnan henkilökunnan kuormitusta vanhustenhoidossa. Henkilökunta voi tällöin keskittyä vaativampiin hoitotehtäviin. Vajaakuntoisille palveluseteli antaa lisää valinnanmahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta palvelun valinnassa. Palvelusetelin arvo tulee sovittaa asiakkaan tarpeisiin. Palveluseteli soveltuu erinomaisesti käytettäväksi vajaakuntoisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien tarpeeseen, erityisesti kehitysvammaisille, jotka eivät itse pysty toimimaan työnantajina. Henkilökohtaisten avustajien palkkaaminen on myös vaikeutumassa, koska työvoiman saatavuus hoitoalalla huononee ja koska avustajien palkat ovat erittäin alhaisia. Palveluseteli antaa vajaakuntoiselle mahdollisuuden yksilölliseen ihmisarvoiseen elämään. Siksi allekirjottaneet ehdottavat, että vuoden 2013 talousarvioon varataan rahaa tätä tarkoitusta varten." Perusturvalautakunta antoi lausuntonsa valtuustoaloitteesta. Asia eteni edelleen kunnanhallitukseen, joka päätti palauttaa palveluseteliä koskevan valtuustoaloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen aikana on valmisteltava konkreettiset toimenpide-ehdotukset ja palvelusetelin arvo. Myös konsernijaosto käsitteli palveluseteliasiaa kokouksessaan Tuolloin konsernijaosto merkitsi asian tiedoksi. Samalla se evästi jatkovalmistelua seuraavalla tavalla:? Palveluseteliä käytetään tasoittamaan kysynnän ruuhkahuippuja, jotta kunnan oman palveluorganisaation ei tarvitse olla ylimitoitettu.? Palvelusetelin käyttöala ja -ehdot tulee määritellä niin tarkasti kuin mahdollista mm. viranhaltijoiden palvelusetelien myöntämistä koskevan päätöksenteon helpottamiseksi.? Järjestelmän kokeilu aloitetaan pienessä laajuudessa, ja sitä laajennetaan saatujen kokemusten perusteella mahdollisuuksien mukaan. Samalla konsernijaosto on päättänyt, että kehysneuvotteluista tuodaan evästystä siitä, millä tavalla asiassa edetään.

2 Palvelusetelin käytön laajentaminen 2 (9) Asian toimielinkäsittelyn lisäksi asia on huomioitu talousarviokirjan (2013) sivulla 63, missä Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueen Palveluiden kehittämisen painopistealueiden toteuttaminen otsikon alle sisältyy seuraava, toimielinkäsittelyssä lisätty teksti: Palvelusetelijärjestelmän kehittäminen vaihtoehtoisena palvelumuotona. Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapana Palvelusetelijärjestelmä on yksi, vaihtoehtoinen järjestämistapa kunnan vastuulla oleville sosiaali- ja terveyspalveluille. Se merkitsee järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myönnettyä sitoumusta korvata palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon saakka. Asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoi järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on muista järjestämistavoista poiketen kuitenkin oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelun tuottaja. Palvelusetelin käyttöä sääntelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) ja tähän liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki. Lakia sovelletaan vain yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseen. Palvelusetelijärjestelmässä kunta määrittää palvelusetelillä ostettavan palvelun, vahvistaa palavelusetelin arvon ja hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joilta asiakas voi ostaa palveluja palvelusetelillä. Palvelusetelijärjestelmän keskeiset toimijat ovat kunta, asiakas ja yksityinen palveluntuottaja. Palveluseteli on asiakkaalle vapaavalintainen, eikä sitä voi käyttää kunnan omassa toiminnassa. Palveluseteli on mahdollista ottaa käyttöön joko tasasuuruisena palvelusetelinä tai tulosidonnaisena palvelusetelinä. Tasasuuruisen palvelusetelin osalta kunta päättää, että palvelusetelin arvo on kaikille asiakkaille sama x euroa, asiakkaan tuloista riippumatta. Tulosidonnaisen palvelusetelin osalta kunta päättää, että palvelusetelin arvo on vähiten ansaitsevilla, pienituloisilla asiakkailla y euroa ja suurituloisilla z euroa. Mitä suuremmat tulot ovat, sitä suurempi on myös asiakkaan omavastuu. Asiakas voi halutessaan ostaa palveluseteliä käyttäen myös palvelutarvetta kalliimman palvelun. Asiakas hyväksyy lisäoston valinnalla suuremman omavastuuosuuden, päättää lisäkustannusten määrän ja maksaa sen palveluntuottajalle. Palvelusetelilain mukaan asiakkaalle on selvitettävä asiakkaan omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja omavastuun arvioitu suuruus. Palvelusetelin käyttöönoton laajentamisen arviointi vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun osalta

3 Palvelusetelin käytön laajentaminen 3 (9) 1. Henkilökohtaisen avun järjestäminen Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan edellä mainittuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää: 1) Korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut (ns. työnantajamalli). 2) Antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen (palvelusetelimalli). Vaikeavammainen henkilö hankkii itse avustajan, kunta ainoastaan myöntää palvelusetelin asiakkaalle. 3) Hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, tai järjestämällä palvelun itse, taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa (esim. ostopalvelut). Kirkkonummen kunnalla henkilökohtaista apua järjestetään nykyisellään joko ns. työnantajamallin tai ostopalvelujen avulla. Palveluseteliä ei toistaiseksi ole Kirkkonummen kunnalla käytössä. Palveluseteliä on alettu kokeilemaan muutamassa suuremmassa kunnassa. Henkilökohtainen apu on vaikeavammaiselle henkilölle tarjottava palvelu, johon hänellä on subjektiivinen oikeus. Palvelu tulee siis kokonaisuudessaan kunnan korvattavaksi. 2. Henkilökohtaisen avun kustannukset Kirkkonummella Kokonaisuudessaan henkilökohtaisen avun kustannuksia kertyi Kirkkonummen kunnalla vuonna ,146 miljoonaa euroa kun vuonna 2011 kustannuksia kertyi 1,029 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana henkilökohtaisen avun kustannukset kasvoivat täten n. 11,4 %. Vertailun vuoksi todettakoon, että kuuden suurimman kunnan

4 Palvelusetelin käytön laajentaminen 4 (9) (Kuusikko-kunnat) osalta henkilökohtaisen avun kustannukset kasvoivat vuoden 2011 aikana keskimäärin 23,5 % ja myös Kirkkonummella henkilökohtaisen avun kustannukset olivat tuolloin yhtä suuressa kasvussa. Kirkkonummella on kuitenkin tehty aktiivisesti töitä kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja konkreettisesti tämä tapahtui vähentämällä kalliimpien ostopalvelujen käyttöä ja tukemalla työnantajamallin piirissä olevia asiakkaita entistä paremmin. Joulukuusta 2011 alkaen vammaispalveluissa onkin työskennellyt henkilökohtaisen avun koordinaattori, joten hänen kauttaan on pystytty tarjoamaan hyvin konkreettista tukea vammaisille henkilöille mm. avustajan hankintaan ja neuvontaan liittyen selviytyäkseen tehtävistään. Myös jäljelle jääneet palveluntuottajat kilpailutettiin tammikuussa 2012 ja näiden em. toimenpiteiden seurauksena ostopalvelujen osuus henkilökohtaisen avun kustannuksista on saatu pienennettyä vuoden 2011 tasosta (37,8 %) 17,5 %:iin. Ilman tehtyä palvelurakennemuutosta henkilökohtaisen avun kustannukset vuonna 2012 olisivat olleet n suuremmat. 3. Kokemuksia henkilökohtaisen avun palvelusetelistä Henkilökohtaisen avun palvelusetelistä Kirkkonummen kunta on selvittänyt kokemuksia kunnilta, joissa se on otettu käyttöön. Lisäksi kokemuksia on kirjattu ylös Suomen kuuden suurimman kunnan (Kuusikko-kunnat) julkaisemasta vammaispalvelujen raportista. Esimerkiksi Helsingissä palveluseteli on otettu käyttöön joulukuun alusta 2010 ja kokeilu jatkuu ainakin vuoden 2013 loppuun. Vuonna 2011 palvelusetelin käyttäjiä oli ainoastaan 56, mutta nykyisellään käyttäjiä on ollut kuukausittain n , eli hieman vajaa 10 % kaikista henkilökohtaisen avun asiakkaista. Muista kunnista, joista tietoa on saatu käyttöön, on palvelusetelin käyttäjiä ollut tätä pienempi osuus asiakkaista, mutta henkilökohtaisen avun palveluseteli onkin näissä paikoissa ollut vielä varsin vähän aikaa käytössä. Esimerkiksi Lahdessa palveluseteli on ollut käytössä reilut kaksi vuotta ja alku on saadun palautteen perusteella ollut varsin rauhallista. Palvelusetelin kysyntä on kuitenkin heillä ollut kasvamaan päin. Niissä kunnissa, missä palveluseteli on otettu käyttöön henkilökohtaisen avun järjestämismuotona, on linjauksena pääsääntöisesti ollut, että palveluseteliä käytetään tilanteissa, jossa vakituinen avustaja äkillisesti sairastuu tai on muutoin odottamatta estynyt avustamaan vammaista henkilöä sovitusti. Palveluseteli on tarkoitettu myös tilanteisiin, jossa avustamistarve on vähäinen (tuntimäärä on pieni eli 10 tuntia viikossa tai vähemmän), mikä vaikeuttaa vakituisen avustajan palkkaamista. Palveluseteliä käytetään täten pääasiassa sijaistuksissa ja muissa lyhytaikaisissa henkilökohtaisen avun tarpeissa. Työnantaja-malliin verrattuna henkilökohtaisen avun palveluseteli on asiakkaalle jonkin verran vaivattomampi vaihtoehto, sillä tällöin jotkin työnantajana toimimiseen liittyvät velvoitteet jäävät asiakkaalta pois ja tulevat palveluntuottajan vastuulle.

5 Palvelusetelin käytön laajentaminen 5 (9) Palvelusetelimallissa avustaja vastaa kuitenkin työnantajamallin tavoin avustajan hankkimisesta itse, joten tämä edellyttää asiakkaalta valmiuksia sekä omaa aktiivisuutta. Palvelusetelin myötä vammainen henkilö tulee myös kuluttaja-asemaan palveluntuottajaan nähden, jolloin ongelmatilanteissa asiakkaan on osattava reklamoida suoraan palveluntuottajalle. Palvelusetelillä voi olla positiivisia vaikutuksia esimerkiksi sijaisen saamiseksi juhlapyhien aikaan, jolloin avustajaa tai korvaavaa palveluntuottajaa ei ole saatavilla kunnan vammaispalvelujen kautta. Palvelusetelin ehkäpä isoin heikkous on siitä koituvat kustannukset. Mikäli palvelusetelillä korvataan nykyisin työnantajamallilla järjestettyjä avustajatunteja, tarkoittaa tämä henkilökohtaisen avun kustannusten nousua. Kustannusten nousuun vaikuttaa myös se, mille tasolle palvelusetelin arvo asetetaan. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa henkilökohtaisen avun palvelusetelillä on kaksi arvoluokkaa. Vaikeavammaisille tarkoitetun palvelusetelin arvo on 21 / h ja kehitysvammaisille sekä autisteille tarkoitetun setelin arvo on 28 / h. Lahdessa puolestaan on käytössä yksi ainoa arvoluokka ja palvelusetelin arvo henkilökohtaisen avun piirissä oleville vammaisille on 24 / h. Työnantajamallin tuntikohtainen kustannus palkanlastenta-kuluineen on Kirkkonummella n. 15 luokkaa, joten em. palvelusetelit ovat työnantajamallia kalliimpia. Palvelusetelin kustannusvaikutus riippuu hyvin pitkälti siitä, mille tasolle setelin arvo asetetaan, kuinka paljon seteliä tullaan käyttämään ja korvaako se jotain nykyistä palvelumuotoa, kuten työnantajamallia. Todennäköisesti palvelusetelillä tulee olemaan kustannuksia kasvattava vaikutus. Palvelusetelin laajentamismahdollisuuksien arviointi kotihoidon palvelujen osalta Sosiaalihuoltolakia ja kansanterveyslakia muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että palveluseteliä voidaan käyttää kotisairaanhoidossa samoin perustein kuin sosiaalihuollon kotipalveluissa. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon saakka. Kunta vastaa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja päättää palvelujen järjestämistavan. Kunta voi järjestää toiminnan itse, kuulumalla kuntayhtymään, hankkimalla palvelun ostopalveluina julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai antamalla palvelusetelin. Tilapäisen kotipalvelun sekä tukipalvelujen palvelusetelissä asiakkaan omavastuuosuus voi olla suurempi tai pienempi kuin kunnan vastaavasta palvelusta perimä asiakasmaksu. Samoin tilapäisen kotisairaanhoidon palvelusetelissä asiakkaan omavastuuosuus voi olla suurempi tai pienempi kuin kunnan vastaavasta palvelusta

6 Palvelusetelin käytön laajentaminen 6 (9) perimä asiakasmaksu. Asiakkaan omavastuu voi vaihdella palveluntuottajittain, koska tuottajat voivat vapaasti hinnoitella palvelut kunnan toiminnalle asettamien ehtojen rajoissa. Asiakas maksaa tuottajalle palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon erotuksen. Tuottaja laskuttaa palvelusetelin arvon kunnalta. Palvelusetelin nykyinen käytäntö Kirkkonummen kunnassa Palveluseteliä myönnetään jatkuvaan tai säännölliseen kotihoitoon. Myöntämisperusteina on kotihoidon alue-esimiehen tekemä arviointi ja RAVA-pisteet yli kaksi (2). Palveluseteliä myönnetään Kirkkonummen kunnassa siivouspalveluihin. Palvelusetelin myönnettävä tuntiraja on enintään 4 tuntia kuukaudessa. Perusteluna on kunnan määrärahojen riittäminen. Setelin arvo on 10 / tunti. Palveluntuottajan on kuuluttava sosiaalipalvelujen tuottajarekisteriin. Siivouspalvelun palveluseteliin asetetaan tulorajat niin, että yksinasuva joka tienaa enemmän kuin 900 euroa kuukaudessa ei voi saada palveluseteliä. Jos taloudessa on useampi kuin yksi henkilö tuloraja suhteutetaan 2 hengen perustoimentulon mukaan ja tuloraja on 1275 euroa kuukaudessa. Mahdollisuudet palvelusetelin käytön laajentamiselle kotihoidon palveluissa: 1. Siivous (osittain uusi) Säännöllinen siivous. Kaikilla mahdollisuus hakea palveluseteliä, vaikka kuuluu kotihoidon piiriin. Kriteerit: Yli 65-vuotiaat Asiakas ei kykene sairautensa tai tilapäisen kunnon heikkenemisen takia itse siivoamaan Palveluseteliä voitaisiin myöntää kotihoidon alue-esimiehen arviointikäynnin perusteella. Palveluntuottajan tulisi olla Kirkkonummen kunnan hyväksymä palveluntuottaja ja kuulua sosiaalipalvelujen tuottajarekisteriin.

7 Palvelusetelin käytön laajentaminen 7 (9) Palvelusetelin myönnettävä tuntiraja voisi olla enintään 2 tuntia kuukaudessa. Perusteluna tälle olisi kunnan määrärahojen riittäminen. Tukipalvelun palvelusetelin tulorajat voisi asettaa esimerkiksi siten, että yksinasuva, jonka tulot ylittävät euroa kuukaudessa ei voi saada palveluseteliä. Jos taloudessa olisi useampi kuin yksi henkilö, tuloraja voitaisiin suhteuttaa 2 hengen perustoimentulon mukaan ja tuloraja olisi euroa kuukaudessa. 2. Tilapäinen kotipalvelu (hygieniapalvelu) Tilapäisen kotipalvelun palvelusetelillä olisi mahdollista järjestää hygieniapalvelu palvelun tarpeessa olevalle henkilölle. Tilapäisessä kotipalvelussa palveluseteli voitaisiin myöntää enintään kolmen kuukauden määräajaksi (esimerkiksi, mikäli asiakkaan asuessa syrjäseudulla, ja tehtävän hoitamiseen kuluessa kotihoidon järjestämänä siten paljon aikaa). Palvelusetelin arvo Palvelusetelin arvona voitaisiin käyttää /tehty työtunti. Tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin arvon voisi määritellä kiinteäksi, esim. 25 /tunti. Palvelusetelin voisi myöntää kotihoidon alue-esimiehen arviointikäynnin perusteella. Palveluntuottajan tulee olla Kirkkonummen kunnan hyväksymä palveluntuottaja ja palveluntuottajan on kuuluttava sosiaalipalvelujen tuottajarekisteriin. 3. Palveluseteli sairaanhoidollisen avun toteuttamisessa henkilökohtaisen avun tueksi Palvelun määrittely Vammaisen henkilön palvelutarve tulee selvittää hänen tilanteensa ja olosuhteidensa edellyttämässä laajuudessa. Vammaisen henkilön palvelutarve tulee selvittää hänen tilanteensa ja olosuhteidensa edellyttämässä laajuudessa. Hallituksen esityksen (166/2008) mukaan pääsääntönä on kotikäynti tai vähintään asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen, jolloin sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilölle muodostuu käsitys asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä.

8 Palvelusetelin käytön laajentaminen 8 (9) Palvelutarpeen selvittämisen laajuus on riippuvainen asiakkaan yksilöllisistä olosuhteista ja hänen omista toiveistaan. Palvelutarpeen selvittämiseen liittyy usein asiantuntijaselvitysten hankkimista sekä esimerkiksi avun tarpeen kartoittamista käytettävissä olevilla arviointimenetelmillä. Palvelutarpeen selvittäminen alkaa vammaisen henkilön toimintakyvyn ja elämäntilanteen arvioinnista sekä kartoittamisesta. Vasta kun vammaisen henkilön kokonaistilanne on selvillä, voidaan arvioida tarkemmin, millä palveluilla ja tukitoimilla henkilön palvelutarve voidaan tyydyttää. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuutta ja suunnittelun merkitystä on haluttu korostaa vammaispalveluiden osalta ottamalla palvelusuunnitelmasäännös vammaispalvelulakiin. Vammaispalvelulain 3 a 2 momentin mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 :ssä säädetään. Palvelusetelin käyttö Nykytila Kotihoidossa ei ole tiettyä työntekijää henkilökohtaisen avun sijaistamiselle, vaan kaikki lähihoitajat ja sairaanhoitajat toteuttavat tilapäistä kotisairaanhoitoa ja säännöllistä kotisairaanhoitoa sijaistamisen ohella. Kotihoidon ja vammaispalvelun yhteisten asiakkaiden (sairaanhoitoa tarvitsevien) määrä on 3. Yhteensä käytetään 45.5 h/viikko sairaanhoidolliseen ostopalveluun. Sairaanhoidollista apua toteutetaan ostopalveluna, koska toiminta asiakkaan luona on pitkäaikainen ja kotihoidon tämänhetkinen toimintamalli on käyntiperusteinen. Tämän lisäksi kotihoito toimii varahenkilöstönä niille vammaispalveluasiakkaille joilla on henkilökohtainen avustaja ja vara-avustajaa ei ole saatavilla sairaustilanteissa. Kotihoidolla on täysin mahdotonta kokonaan korvata / sijaistaa henkilökohtaisia avustajia. Laskelma Sairaanhoidollisen ostopalvelutunnin hinta on 28 arkisin ja viikonloppuisin. 3 asiakkaan kuukausimenot ovat Laajentamismahdollisuus: Palveluseteli olisi mahdollista ottaa käyttöön Kirkkonummen kunnan perusturvalautakunnan

9 Palvelusetelin käytön laajentaminen 9 (9) päätöksellä vahvistettuun sairaanhoidollisen avun toteuttamisessa henkilökohtaisen avun tueksi siten, että se olisi vaihtoehtoinen järjestämistapa sairaanhoidolliselle ostopalvelulle. Kriteerit: Asiakas ei kykene sairautensa tai tilapäisen kunnon heikkenemisen takia itse käymään terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Sairaus vaikeuttaa itsestänsä huolehtimisesta. Avuntarve on ajallisesti pitkäkestoinen. Ei pysty toteuttamaan kotihoidon käyntinä. Palveluseteliä myönnettäisiin kotihoidon alue-esimiehen arviointikäynnin perusteella. Palveluntuottajan tulee olla Kirkkonummen kunnan hyväksymä palveluntuottaja ja Palveluntuottajalla on oikeus toimia sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaisesti. Setelin arvo olisi enintään 33 /h ja avun tunteja myönnettäisiin palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kotihoidon toiminnan kehittäminen kotihoidon avaimettoman kulkujärjestelmän käyttöönoton avulla Perusturvalautakunta hyväksyi kotihoidon palvelusetelin laajentamisen mahdollistamisen perustaksi kotihoidon kriteerit Kriteerit tulevat voimaan alkaen. Kotihoito ottaa käyttöön vuoden 2014 alussa kotihoidon avaimettoman kulkujärjestelmän (mobiilihanke). Koska sen käyttöönotto tehostaa resurssien käyttöä, kotihoidon palvelusetelin käyttöönoton laajentamiseen ehdotetaan palaamista, kun kotihoidon avaimettoman järjestelmän käyttöönoton vaikutukset toiminnan tehostumiseen ja resursseihin ovat konkreettisesti arvioitavissa.