MKH ESITYS PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUODELLE 2014

Transkriptio

1 PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUODELLE 2014

2

3 ESIPUHE Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma yksilöi maakunnan kehittämisen keskeisiä kehittämistarpeita, hankekokonaisuuksia ja niiden rahoitustietoja. Suunnitelmaan on koottu maakuntaohjelman mukaisia hanke-esityksiä, joita mahdollisesti toteutetaan vuosina 2014 ja Myös keskeisten maakunnallisten kärkihankekokonaisuuksien läpiviemisen tai käynnistämisen osalta on esitetty määrärahatarpeita keskushallinnolle. Toteuttamissuunnitelmassa osoitetaan, millaisiin kehittämisen painopisteisiin haluamme kehittämisresursseja maakunnassa kohdentaa. Sen yhtenä tehtävä onkin toimia erilaisten kehittämisaihioiden tarjottimena. Jotta toteuttamissuunnitelma voi täysimääräisesti toteutua, esitettyjen valtion määrärahojen saannin lisäksi tarvitaan myös maakunnan omien toimijoiden aktiivisuutta määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Toivomme, että toteuttamissuunnitelma suuntaa Pirkanmaan kehittämistoimintaa hyvässä hengessä kotimaakuntamme kaikinpuoliseksi menestykseksi.

4 Sisällys Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu... 5 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon... 6 Kehittämisen painopisteet sekä keskeiset toimenpide-esitykset vuonna Ohjelma- ja hanketyön työkalupakki maakunnallisen kehittämisen instrumentteja vuonna Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi Maakunnan tilannekuva ja lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Rahoitustaulukot

5 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu Toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) kootaan ja esitetään maakunnan keskeiset kehittämistarpeet konkreettisina toimenpiteinä, hankkeina ja resursointikohteina seuraavien kahden vuoden jaksolla ( ). Toteuttamissuunnitelman tarkoitus on ensisijaisesti suunnata alueen toimijoiden toimintaa ja kehittämisresursseja, mutta myös välittää alueen viestit ministeriöille valtion talousarvion valmistelua varten. Sen sisällöt toteuttavat johdonmukaisesti strategista maakuntasuunnitelmaa ja erityisesti sitä painopistevalinnoilla konkretisoivaa maakuntaohjelmaa. Toteuttamissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maakunnan sidosryhmien kanssa, ja näin se kuvaa yhteensovitettua näkemystä maakunnan kehittämistarpeista ja niiden resursoinnista. Toteuttamissuunnitelma käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen hyväksyy maakuntahallitus. Suunnitelma vuodelle 2014 valmisteltiin aiempia vuosia kevyemmällä menettelyllä vuoden 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Suunnitelma valmisteltiin päivitysluonteisesti, koska rakennerahasto-ohjelmakauden vaihtuminen aiheuttaa haasteita toteuttamissuunnitelman täysimääräiselle laatimiselle. Muun muassa uuden ohjelmakauden Pirkanmaan rahoitustasot eivät ole vielä tiedossa. Lisäksi erityistä huomiota halutaan kiinnittää valmisteilla olevan uuden maakuntastrategian sisältöjen työstämiseen ja sidosryhmätyöskentelyyn tämän osalta. Valmistelua ohjaava keskustelu suunnitelman luonnoksesta käytiin maakuntahallituksessa syyskuussa Myös muilta maakunnan kehittämisen sidosryhmillä (Pirkanmaan kunnat, kuntayhtymät, kehittämisyhtiöt, korkeakoulut ja rahoittajaviranomaiset) tiedusteltiin samanaikaisesti kehittämis- ja resurssitarpeita sekä maakuntaohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli suunnitelman luonnoksen ja maakuntahallitus hyväksyi sen Toteuttamissuunnitelman rakenteesta Suunnitelman alussa esitellään maakuntahallituksen keväällä hyväksymät Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon. Nämä tavoitteet ovat maakunnan oman päätäntävallan ja kehittämisresurssien ulkopuolella ja tämän vuoksi niitä ei käsitellä laajemmin toteuttamissuunnitelmassa. Sen sijaan toteuttamissuunnitelma on koottu pääosin maakunnan omaan päätäntävaltaan kuuluvista toimenpide-esityksistä, jotka tukevat yhdessä linjattuja hanketoiminnan painopisteitä. Lopuksi kuvataan mm. maakunnan keskeisimmät hanketyön kehittämisresurssit sekä arvioidaan lyhyesti toteuttamissuunnitelman vaikutuksia, maakuntaohjelman toteutumista ja Pirkanmaan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. 5

6 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon LVM: Lisärahoituksen osoittaminen perustienpitoon. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2013 on 39 miljoonaa euroa. Maakunnan nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi merkittävää vuosittaista lisärahoitusta (Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ). LVM: Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie. Ohitustie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopealla aikataululla vuonna Hankkeen kokonaiskustannusarvio kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena valtatienä on noin 61 miljoonaa euroa (Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ). LVM: MAL-aiesopimuksen mukaiset liikenneinvestoinnit Tampereen seudulla. Vuoden 2014 valtion talousarviossa tulee varautua MAL-aiesopimuksen mukaisten liikennehankkeiden rahoitukseen (Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ). VM, YM: Valtion vuoden 2014 talousarviossa tulee varautua MAL-aiesopimuksen mukaisten myös muiden kuin liikennehankkeiden rahoitukseen, erityisesti seudun asuntotuotantoa edistävien valtion tukitoimien rahoittamiseen sisältäen myös erityisryhmien investointiavustusten turvaamisen. LVM: Tampere-Pirkkala -lentoaseman kehittäminen maan kakkoskenttänä. Lentoaseman kehittäminen maan kakkoskenttänä tulee ottaa huomioon meneillään olevassa lentoliikennestrategiatyössä ja sen pohjalta tehtävissä valtion rahoituksen kohdentamisissa (Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ). YM: Sastamala Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Toteutusaika Valtion rahoituksen tarve on yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. TEM: Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta on tarpeen antaa riittävästi toimivaltaa tehtävien ja resurssien siirrolla maakuntien liittojen omalle päätöksenteolle muun muassa maakunnan kehittämisrahan sitomattoman osuuden lisäämisellä. Keskitetyn rakennerahastotoiminnan tulee mahdollistaa rakennerahastovarojen kohdentaminen maakunnan tärkeiden prioriteettien (INKA- ja kasvusopimus sekä maakuntaohjelma) mukaiseen kehittämistoimintaan. TEM: Työllisyydenhoidon voimavarojen turvaaminen. Hallitusohjelman mukaista työllisyyspolitiikkaa tulee jatkaa ja tehdä tarvittavat työllisyydenhoidon voimavarojen turvaamiset työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi. MMM, OKM: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus. Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva keskus kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeita joko viranomaistutkimuksessa tai perustutkimuksessa. FICAM:n vuotuinen määrärahatarve viranomaistoimintaan on 1,0 miljoonaa euroa, mistä vuoteen 2016 saakka saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta euroa vuodessa. Vaihtoehtomenetelmäkeskuksella on tarve vuotuiseen euron lisärahoitukseen maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta. 6

7 Kehittämisen painopisteet sekä keskeiset toimenpide-esitykset vuonna 2014 Vuoden 2011 alusta maakunnan kehittämistä on ohjannut Pirkanmaan maakuntaohjelma Sen kolme toimintalinjaa ja kahdeksan kehittämistehtävää on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista. Toimintalinjat ja kehittämistehtävät ovat ne keskeiset maakunnan ilmaisemat kehittämisen painopistealueet, jotka sovitetaan myös valtion aluehallintoviranomaisten strategiaasiakirjoihin. Näistä kehittämisen teemoista on pyritty löytämään maakunnan toimijoiden intressien yhtymäkohdat, joita yhteistyössä edistetään Maakuntaohjelman kehittämistehtävien pohjalta on muodostettu toteuttamissuunnitelmakauden kehittämistavoitteet. Tämän lisäksi on määritelty hanketoiminnan painopisteet, joiden on tarkoitus osaltaan ohjata vuoden 2014 hankerahoitusta. Suunnitelman tavoitteena on olla konkreettinen asiakirja, joka antaa kattavan kuvan maakunnassa tapahtuvasta kehittämistoiminnasta sekä toimii temaattisena tarjottimena sidosryhmille siitä, millaista hanketoimintaa tuleville vuosille toivotaan. Kehittämistehtävittäin esitellään myös maakunnan sidosryhmien kehittämistarpeita ja toimenpide-esityksiä. Nämä esitykset ovat hanketoiminnan painopisteiden ohella maakunnan keskeinen viesti keskushallinnolle sekä aluehallinto- ja rahoittajaviranomaisille. Hankemassan priorisointia on ohjannut esitysten sopivuus toteuttamissuunnitelman luonteeseen ja esitettyihin hanketoiminnan painopisteisiin, alueellinen kattavuus sekä toteuttajaverkoston laajuus. Fokus on vahvasti maakunnan omaan päätäntävaltaan kuuluvien kehittämisresurssien suuntaamisessa. Esitysten alussa on nimetty ministeriö tai rahoittajaviranomainen, jolle viesti on osoitettu. Hankkeen lisäksi esitellään mahdollinen hakija tai toteuttaja (sulkeissa), toteutusaika, rahoitusinstrumentti sekä mahdollisuuksien mukaan resurssitarve. Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämistehtävät eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että monien esiteltävien hankkeiden toimenpiteitä kohdistuu useaan eri toimintalinjaan ja kehittämistehtävään. Hankkeet esitellään yhden kehittämistehtävän alla vain esittämisselvyyden vuoksi. Käytettyjen lyhennysten selitykset: Ministeriöt TEM: työ- ja elinkeinoministeriö OKM: opetus- ja kulttuuriministeriö LVM: liikenne- ja viestintäministeriö MMM: maa- ja metsätalousministeriö YM: ympäristöministeriö VM: valtionvarainministeriö Rahoittajaviranomaisia PIRELY: Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus PL: Pirkanmaan liitto TEKES: Teknologian- ja innovaatioiden kehittämiskeskus Maakunnan hanketoteuttajia HAMK: Hämeen ammattikorkeakoulu Hermia Oy: ICT- ja koneenrakennusalan innovaatioyhtiö Kehitys-Parkki Oy: Parkanon kaupungin ja Kihniön kunnan omistama elinkeinoyhtiö LPKKY: Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä MW-Kehitys Oy: Kehitysyhtiö Mänttä-Vilppulan kaupungista PSHP: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri SASKY: Sastamalan koulutuskuntayhtymä SASYP: Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy TAMK: Tampereen ammattikorkeakoulu TaY: Tampereen yliopisto Tredea: Tampereen kaupunkiseudun kehitys- ja elinkeinoyhtiö Oy Tredu: Tampereen seudun ammattiopisto TTY: Tampereen teknillinen yliopisto VASKE: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy VSKY: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 7

8 Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Kehittämistehtävä 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä Tavoite: Maakunnan korkeakoulujen, t&k -toimijoiden ja elinkeinoelämän luovat kytkennät tiivistyvät uusiksi monialaisiksi hankkeiksi. Pirkanmaan strategisista kärjistä neuvotellaan aktiivisesti alueen yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Kehittämisresurssien suuntaamiselle on luotu paremmat edellytykset rahoittajien yhteistyöllä. Hanketoiminnan painopiste vuonna 2014 on innovaatioympäristöjen, palveluinnovaatioiden, rakennusten ja infrastruktuurin energiatehokkuuden sekä muiden uutta teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisessä, tuotteistamisessa ja hyödyntämisessä. Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman käynnistämisellä ja sen painopisteiden toteutuksella terävöitetään maakunnan kilpailukykyä. Maakunnassa vakiintuneiden avointen innovaatioalustojen toimintaa kehitetään edelleen ja niitä pyritään siirtämään uudelle tasolle mm. pysyvän rahoituksen piiriin. Alustat nähdään suuressa määrin kehittämisen strategisina työkaluina. Pirkanmaalla innovaatiotoiminnan tulevia kärkiä ovat älykkäät koneet, terveyden tutkimus sekä terveys- ja bioteknologiat (ihmisen varaosat), rakennettu ympäristö, signaalinkäsittely, optiikka ja fotoniikka sekä energia- ja peliala. Tärkeää on turvata aloittavien yritysten neuvontapalveluiden resursointi kansallisella rahoituksella, jota kuntarahoitus täydentää. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: TEM, Tredea: Tampereen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman painopisteiden mukaiset toimenpiteet. Tampereella on vetovastuu kansallisissa Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus teemoissa. Kumppanuutta haetaan Tampereen seudun Älykkäästi uudistuva terveys ohjelmalla Oulun koordinoimaan kansalliseen Tulevaisuuden terveys -ohjelmaan (ks. tarkemmin s ). PL: Tampereen Biopankki (PSHP). Toteutusaika Toteutetaan Tampereen biopankin näyte- ja datavarastointi toimintaprosesseineen käyttökuntoon. Taustalla voimaantuleva biopankkilaki. Muun muassa STM korostaa, että erityisesti halutaan tukea suomalaisten tietovarantojen, rekisterien ja muodostettavien biopankkien avulla tehtävää tutkimusta. EAKR. Käynnistämisvaiheen kokonaiskustannusarvio 2,476 M. PL: Mediapoliksesta Suomen mediacity (TAMK). Toteutusaika Luodaan Mediapoliksen visio ja toimintamalli. Työn aikana luodaan mediapolisverkosto, liiketoimintaekosysteemi media-, ICT- ja luovien toimialojen kehityksen vauhdittamiseksi Pirkanmaalla. Tavoitteena media,- ICT ja luovien toimialojen projektien käynnistäminen ja verkostoituminen. Toiminnasta syntyy uusia tuotepilotteja sekä yrityksiä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,750 M, josta kunta- ja muuta julkista rahoitusta 0,195 M ja yksityistä rahoitusta 0,030 M. PL: Tutkimusyhteisöt avoimissa innovaatioalustoissa (Hermia Oy). Toteutusaika Projektin tavoitteena on 1) kytkeä tutkijat ja tutkimushankkeet osaksi innovaatioalustojen (Konela ja Uusi Tehdas) toimintaa, 2) luoda ketteriä toimintamalleja yritysten ja tutkijoiden väliselle uudenlaiselle yhteistyölle ja tulosten hyödyntämiselle yritysten toiminnassa, 3) vauhdittaa tutkimuslähtöisten yritysten perustamista sekä 4) aktivoida ja rikastuttaa tutkijoiden välistä poikkitieteellistä yhteistyötä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,247 M, josta kuntarahoitusta 0,086 M ja yksityistä rahoitusta 0,012 M. PL: FICAM:n toimintamallin kehittäminen (TaY). Toteutusaika Tavoitteena on vahvistaa FI- CAM:n kansallisia ja kansainvälisiä yhteistoimintaverkostoja, edistää sen pääsyä EU-tason ja muihin kansainvälisiin projekteihin sekä parantaa FICAM:n tieteellistä ja yhteiskunnallista merkittävyyttä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,321 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,128 M. PIRELY: Biosafety Finland (TaY). Toteutusaika Tavoitteena yhdistää bioteknologia erityisesti pienkokoonpanoteollisuuteen, konkreettisena tuotesegmenttinä kemikaalien turvallisuustestaus. Esiselvitys. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,100 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,020 M. PL: Kansainvälisen hanketoiminnan osaamisen kehittäminen ja osaajien verkostoituminen, KAHO2 (TaY). Toteutusaika KAHO-hankkeessa ja sen jatkohankkeesa KAHO2 kehitetään viiden maakunnan alueella toimivien yliopistojen kansainvälisen hanketoiminnan ja erityisesti tutkimusrahoituksen hakemisen osaamista sekä verkotetaan maakuntien alueilla toimivia kansainvälisen rahoituksen tukitehtävissä olevia tahoja yhteen. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,065 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,016 M. 8

9 PL: Tampere Game Factory (Hermia Oy). Toteutusaika Konseptoidaan ja pilotoidaan toimintamalli pelitoimialan ja tamperelaisten innovaatioalustojen yhteistyön lisäämiseksi. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,150 M, josta kuntarahoitusta 0,060 M. PL: Protomo Lean (Hermia Oy). Toteutusaika projekti muodostaa keskeisen osan Hermian toteuttamaa Uusi Tehdas -kehittämiskokonaisuutta. Protomo Lean -projekti perustuu Protomo Start- ja Protomo Open -projektien aikana havaittuihin kehittämistarpeisiin. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,429 M, josta kuntarahoitusta 0,171 M. PIRELY: Learning Bridge pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto (Tredea Oy). Toteutusaika Luodaan pysyvä ja toimiva malli pirkanmaalaisen koulutusviennin koordinointiin ja toteuttamiseen. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,3 M, josta kuntarahoitusta 0,063 M. PIRELY, PL: Tampereen yliopistojen tutkimustulosten hyödyntämisen tukipalveluiden kehittäminen (TaY, TTY). Yhteisessä hankkeessa kehitetään yliopistojen yhteisiä innovaatiopalveluita, joilla edistetään tutkimuslähtöisen uuden liiketoiminnan synnyttämistä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 1,6 M. PL: Maakunnallisen innovaatiomallin kehittäminen ja pilotointi (SASYP). Toteutusaika Luodaan maakunnallinen innovaatiomalli, joka sisältää innovaatioverkoston palveluntarjoajat, palveluita hyödyntävät yritykset sekä palveluiden välittäjä- ja kehittäjäroolissa toimivat kehitysorganisaatiot- ja toimijat. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,301 M, josta kuntarahoitusta 0,108M ja yksityistä rahoitusta 0,012 M. TTY: TTY:n investointintiohjelma. Vuosina toteutetaan vähintään 14 miljoonan euron investointikokonaisuus, johon sisältyvät priorisoidut TTY:n strategian mukaiset investoinnit. EAKRrahoitusosuus tästä rahoituskokonaisuudesta on 1,2 M. Rahoitus kohdennetaan rahoittajan kanssa yhdessä sovitusti tietyille tutkimusinfrastruktuureille. Kehittämistehtävä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Tavoite: Maakunnan yritysten osaaminen ja uudistumiskyky lisääntyy erityisesti tuottavuutta edistävien prosessien ja (ICT)teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisen seurauksena. Kehittämisen painopiste on mikro- ja pk-yritystoiminnassa. Hanketoiminnassa korostetaan tuottavuuden lisäämistä, käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntyä sekä yritysten osaamisen jalostamista uudeksi liiketoiminnaksi tai vientituotteiksi. Toimijoiden rajapinnat ja osaamisen yhdistäminen ovat keskeisellä sijalla toiminnan uudistamisessa. Myös yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien edistäminen on oleellista. Toimivaksi koettu Yritys-Suomi -konsepti tukee painopisteiden saavuttamista ja sen kehittämiseen kiinnitetään edelleen huomiota. Maaseudun kehittämisessä tunnustetaan paikallisten toimintaryhmien rooli. Haja-asutusalueiden yritystoiminnassa painotetaan energia- ja bioalan osaamista uutena potentiaalisena kasvualana (biotalous ja lähienergia) perinteisten elämystalouteen perustuvien vahvuustekijöiden rinnalla (matkailu, luomu- ja lähiruoka sekä sen logistiikka, luonnontuotteet, markkinointi). Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: TEM, Tredea: Tampereen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman painopisteiden mukaiset toimenpiteet. Tampereella on vetovastuu kansallisissa Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus teemoissa. Kumppanuutta haetaan Tampereen seudun Älykkäästi uudistuva terveys ohjelmalla Oulun koordinoimaan kansalliseen Tulevaisuuden terveys -ohjelmaan (ks. tarkemmin s ). PIRELY: Tampereen teknillisen yliopiston palvelut pk-yrityksille (TTY-Säätiö). Toteutusaika Kehitetään yliopiston palveluja niin, että pk-yritykset voisivat niitä paremmin hyödyntää. Hankkeessa kehitetään tuotteistukseen ja jalkauttamiseen asti valikodut palvelut ja viestintämallit, jotka hyödyttävät sekä pk-yrityksiä että yliopistoa ja edesauttavat näiden kahden yhteistyötä. Osaamisen kehittäminen, kansainvälistymisvalmiudet, ongelmien ratkaisu, uudet teknologiat. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,462 M, josta yksityistä rahoitusta 0,185 M. PIRELY, PL: VAAO PFP Center, Plastic Film Pilot Center (VSKY). Toteutusaika Luodaan oppimis- ja kehitysympäristö materiaalitekniikan tuotantoalalle VSKY:n ja alan merkittävimpien yritysten kes- 9

10 ken. Rakennetaan todellista tuotantoprosessia mahdollisimman tarkasti mallintava seitsenkerrospuhalluskalvolinja. Materiaalitekniikka on voimakkaasti kehittyvä tuotannonala. EAKR: kokonaisrahoitustarve 1,820 M, josta kuntarahoitusta 0,050 M ja yksityistä rahoitusta 0,260 M. PIRELY, PL: Muuttuva työ. Tavoitteena on luoda työssä jaksamista edistäviä tietotyön työskentelymenetelmiä osaksi pirkanmaalaisten pk-yritysten arkea. TTY:n Novi-tutkimuskeskuksessa kehitetyt menetelmät jalkautuvat näin yrityksiin lisäten työn tuottavuutta ja parantaen työntekijöiden hyvinvointia. EAKR tai ESR: kokonaisrahoitustarve 0,200 M. PIRELY, PL: Global Innovation Network (TTY). Toteutusaika Tavoitteena luoda konsepti kansainvälisten innovaatioverkostojen ja innovatiivisten alueiden yhteistyön, yhdessä oppimisen rikastuttamiseksi. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,250 M. PIRELY, PL: 3D-tulostus uutena Pirkanmaan kasvualana. Maakunnan 3D-tulostuksen tutkimuksellisen, opetuksellisen ja liiketoiminnallisen potentiaalin kartoittaminen sekä mahdollinen hankkeiden käynnistäminen uudella rakennerahasto-ohjelmakaudella. Kehittämistehtävä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Tavoite: Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiin kiinnitetään huomiota ja niiden pohjalta ryhdytään tarvittaviin opetusohjelmien ja koulutuskiintiöiden muutoksiin. Yleinen työllisyystilanne on parantunut ja erityisesti nuorten- ja pitkäaikaistyöttömien osuus on pienentynyt. Ihmiset voivat aiempaa paremmin työelämässä. Suunnitelmakaudella kehittämisen painopisteinä ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä erityisesti nuorten työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy. Hanketoiminnassa painotetaan lisäksi mm. työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointia, aikuiskoulutuksen kehittämistä, työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton edistämistä sekä elinkeinoelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistämistä. Myös yrittäjyyskasvatuksen edistäminen ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulujen toiminnassa koetaan tärkeäksi. Edelleen tärkeitä teemoja ovat työhyvinvointi, työelämän tuottavuus sekä opetuksen alueellinen saatavuus. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PL: Luonnonkuitukomposiittien valmistuksen ja prosessien sekä oppimisympäristön kehittämisen täydennysrahoitushanke (SASKY). Toteutusaika Hanke täydentää jo alkanutta luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittämishankekokonaisuutta. Hankkeella varmistetaan hankekokonaisuuden suunniteltu toteutuminen, varmistetaan hankekokonaisuudessa valmistuvan oppimisympäristön tuleva käyttö. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,544 M, josta kuntarahoitusta 0,272 M. PIRELY, PL: Sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskittymä Voimarinteelle (SASKY). Toteutusaika Joustavien opinpolkujen luominen turvaamaan osaava ja riittävä henkilöstö sote-alalle tulevaisuudessa. Hallitun palvelurakenneuudistuksen ja yrittäjyyden edistäminen, hyvinvointiteknologiat ja oppimisympäristöt. EAKR ja ESR. Kokonaisrahoitustarve 2,0 M, josta kuntarahoitusta 0,450 M ja yksityistä rahoitusta 0,050M. PIRELY, PL: Korkeakoulujen yrittäjyyttä edistävien toimintojen vahvistaminen (TTY). Tampereen seudun korkeakoulut yhdessä kehittävät ja vahvistavat yrittäjyyskoulutusta sekä edistävät yrittäjyyskulttuurin vahvistumista erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Tavoitteena on luoda opiskelijoille paremmat valmiudet perustaa osaamisintensiivisiä yrityksiä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,350 M. PIRELY: Nousuvoimaa yrittäjyyteen toisella asteella (Tredu). Toteutusaika Tavoitteena on lisätä ammattiin opiskelevien nuorten valmiuksia ja intoa perustaa oma yritys. Tutkintoalasta riippumatta opiskelijoille annetaan mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä. Luodaan käytänteet, joiden avulla yrittäjyydestä tulee luonteva osa jokaisen opiskelijan opintoja. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,300 M, josta kuntarahoitusta 0,060 M. PIRELY: Kohtaamisen taidot (Sosiaalikehitys Oy). Toteutusaika Projekti hankkii tietoa nuorten väkivaltaisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen syistä ja ilmenemisestä ja pyrkii tunnistamaan niitä tekijöitä, joihin puuttumalla em. ongelmia voidaan ehkäistä jo ennen niiden syntymistä. ESR (valt.): kokonaisrahoitus 0,300 M, josta kuntien rahoitusta 0,045 M. 10

11 PIRELY: Kaikille nuorille töitä -kampanja (Pirkanmaan yrittäjät ry). Toteutusaika projektilla tehostetaan nuorisotakuun yhteistyötä ja viestintää Pirkanmaalla, käyttäen hyväksi yrittäjäjärjestön laajaa yhteistyöverkostoa, luottamushenkilöorganisaatiota ja viestintävälineitä. ESR: kokonaisrahoitus 0,143 M, josta yksityistä rahoitusta 0,021 M. PIRELY: Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen tuki. Toteutusaika Koulutukseen hakeutumisen edistäminen, koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy (useita hankkeita: mm. työpajoja, etsivä nuorisotyö, nuorten osaamisohjelman rahoitus ja ohjaus). Kokonaisrahoitus 5,0 M, josta valtion rahoitusta 4,0 M. Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Kehittämistehtävä 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon Tavoite: Pirkanmaan liikenneinfrastruktuurin kehittämistoimenpiteitä priorisoidaan eri palveluiden ja liikenneverkostojen välillä korostaen päätieverkkoa, kriittisiä erikoisrakenteita sekä joukkoliikenteen tärkeimpiä yhteyksiä. Lisäksi painotetaan päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaamista. Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet on asetettu väylien sujuvuuden edelle. Liikenteestä ja sen tarvitsemasta infrastruktuurista ei ole aiheutunut lisähaittoja ympäristölle. Kehittämisen viitekehyksenä ja tarkemman tason suunnittelua ohjaavana asiakirjana toimii Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus. Kehittämisen pääteemoja ovat maakunnan ulkoinen kilpailukyky sekä asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimet. Maakunnan saavutettavuuden kannalta keskeisiä ovat maakunnan pääväylät ja niiden toimivuus. Erityisesti maakunnan reuna-alueiden elinkeinotoiminnan kehittymisen mahdollisuudet ovat riippuvaisia saavutettavuutta edistävistä toimenpiteistä. Arjen sujuvuus ja turvallisuus liittyvät maakunnan sisäiseen liikkumiseen, jossa tärkeänä tekijänä on joukkoja kevyen liikenteen houkuttelevuuden parantaminen. Joukkoliikennettä keskitetään vahvojen asiakasvirtojen yhteyteen. Linja-autoliikenteen lisäksi edistetään raitiotie- ja lähijunaliikenteen kehittämistä. Muun muassa älyliikenteen piloteilla pyritään parantamaan liikenteen sujuvuutta ja lisäämään liikenteen ennakoitavuutta. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PL, PIRELY, Liikennevirasto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan poliisilaitos: Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen (LJS) mukaiset kehittämistoimenpiteet. LJS:n toimenpiteet jakautuvat yhdeksän teeman alle: 1) Pirkanmaan saavutettavuus, 2) elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, 3) liikenteen ja maankäytönsuunnittelun yhteen kytkennän vahvistaminen, 4) liikenneväylät ja päivittäinen liikennöitävyys, 5) liikenneturvallisuus, 6) joukkoliikenteen kehittäminen, 7) matkaketjujen sujuvoittaminen, 8) kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä 9) liikkumisen ohjaus ja kysynnän hallinta. Yksityiskohtainen toimenpidelistaus ja toteutusvaiheet luettavissa liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksesta ( _allekirjoitettu.pdf). LVM: Valtakunnallinen lentoliikennestrategia, Tampere-Pirkkalan lentoaseman turvaaminen ja kehittäminen. Tarkastellaan mm. Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta ja arvioidaan lentoasemien riittävää palvelutasoa. Strategia valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. TEM, Tredea: Tampereen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman painopisteiden mukaiset toimenpiteet. Tampereella on vetovastuu kansallisessa Älykäs kaupunki teemassa (ks. tarkemmin s ). VM, LVM, YM, Tampereen kaupunkiseudun kunnat: MAL-aiesopimuksen mukaiset hankkeet vuosina Hankkeet liittyvät joukkoliikenteen edistämiseen sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen seudulla. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeisiin kohdistetaan vuosina yhteensä 10 M (valtion rahoituksen tarve 5 M, kunnat 5 M ). Vuonna 2014 alkavia MAL-hankkeita ovat: Kt 58 kevytliikenteen väylä, Uotilatie-koulukeskus Mt 339 Kangasalantien kiertoliittymä 11

12 Mt 3003 Lempääläntien kiertoliittymä Mt 2774 Viljakkalantien kiertoliittymä Vt 3 Metsäkylän joukkoliikenneyhteys PIRELY: Maanteiden kunnossapito ja käyttö. Toteutusaika Tieverkon kunnossapito, ylläpito ja parantaminen. Tavoitteena on turvallinen ja toimiva arkiliikenne sekä sujuvat kuljetukset. Tienpidon rahoitus vuonna 2014 on Pirkanmaalla 37,5 M. PIRELY, LVM: Liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Toteutusaika EAKR. PL: Parkanon ja Kihniön seudun logistiikkahanke (Kehitys-Parkki Oy). Toteutusaika Hankkeen tavoitteena on selvittää edellytykset kuljetus-, terminali- ja varastoalalla toimivien yrityskeskittymien synnyttämiselle sekä luoda edellytykset alueen kehittymiselle logistiseksi keskukseksi niin tavara- kuin henkilövirtojen ohjailussa, käsittelyssä ja varastoinnissa. Maakunnan kehittämisraha: kokonaiskustannusarvio 0,107 M. Ratahankkeita Liikennevirasto: Rataosuuden Lielahti - Kokemäki parantaminen. Toteutusaika Radan peruskorjaus ja muut radanparantamistoimenpiteet. Tavoitteena: vahvistaa rataa, parantaa radan turvallisuutta, liikennepaikkojen sujuvuutta ja matkustajien palvelutasoa asemilla. Kokonaisrahoitus 106 M. Liikennevirasto: Vilppula-Mänttä -rataosuuden parantaminen ja turvajärjestelyt sekä kiskobussin liikenneyhteys Tampere-Orivesi-Juupajoki-Vilppula-Mänttä. Toteutusaika , kuntarahoituksen osuus 0,300 M. Liikennevirasto: Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen. Puuhuollon terminaaliverkon kehittäminen. Parkanon raakapuuterminaali on määritelty kiireelliseksi investointikohteeksi. Alueen kaavoitus Parkanon kaupungissa mahdollistaa terminaalin rakentamisen aloittamisen. Valtion rahoituksen tarve 5,7 M. Liikennevirasto, PIRELY, PL: Akaan aseman alueen kehittäminen. Tavoitteena on luoda alueesta vetovoimainen seudullinen matkakeskus, joka edistää koko maakunnan henkilö- ja tavarajunaliikenteen kehittymistä. Kokonaisuuteen kytkeytyvät lisäraide- ja aluevaraustarkastelut, suunniteltavat lähijunaliikenteen asemapaikat ja raakapuuterminaalin rakentaminen. Alue on huomioitu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja logistiikka) maankäytön kehittämisen kohdealueena (liikenteellinen solmukohta). Alueen kehittäminen on riippuvainen ulkopuolisesta hankerahoituksesta. VM, LVM, Tampereen kaupunkiseudun kunnat: MAL-aiesopimuksen mukaiset ratahankkeet vuosina

13 Kehittämistehtävä 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Tavoite: Pirkanmaa on vahvistanut asemaansa energiaosaamisen johtavana kehittäjänä ja soveltajana. Teknisen huollon infrastruktuurin huoltovelkaa on onnistuttu leikkaamaan. Tulevina vuosina hanketoiminnassa keskitytään energia- ja ympäristöteknologiaosaamiseen ja uusien energiainnovaatioiden etsimiseen. Keskiössä ovat energiatehokkuus ja energian säästöratkaisut. Vähähiilisyystavoite vaikuttaa läpileikkaavana ja systeemitasoisena. Maaseutualueiden voimavaraksi ymmärretään niiden asema uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen energiaverkkojen sijaintipaikkana. Painopisteessä ovat bioenergiahankkeet (puu- ja peltoenergia, energiapuun korjuu, lämpöyrittäjyys) sekä jäte- ja tuulienergian hyödyntäminen. Paikalliset jäte- ja vesihuollon kehittämistoimenpiteet ovat kärsineet resurssipulasta jo pitkään. Muun muassa infrastruktuurin vanhentuminen ja väestöpaine aiheuttavat Pirkanmaan jäte- ja vesihuollon infrastruktuurille merkittäviä ylläpito- ja uusimistarpeita. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: TEM, Tredea: Tampereen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman painopisteiden mukaiset toimenpiteet. Tampereella on vetovastuu kansallisessa Älykäs kaupunki teemassa (ks. tarkemmin s ). MMM, PIRELY: Hämeenkyrön kunnan haja-asutuksen runkoviemäreille valtion rahoitus. Hankkeen tarkoitus on rakentaa runkoviemäriä Hämeenkyrön kunnassa Sasin alueelta Hämeenkyrön keskustan puhdistamolle (noin 15 km) sekä runkoviemäriyhteydet Kyröspohjan ja Heinijärven alueiden haja-asutuksen ja kylätaajamien viemäröintitarpeisiin (noin 9 km). Investointi edistää valtioneuvoston hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa ja on yksi tärkeimmistä Pirkanmaan haja-asutuksen viemäröintihankkeista. Valtion rahoituksen tarve hankkeen aloittamiseksi vuonna 2014 on 0,6 M. Kokonaiskustannusarvio on 4,0 M, josta valtion rahoituksen tarve on 1,2 M. MMM, PIRELY: Hämeenlinna-Akaa -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri. Toteutusaika Hanke toteutetaan ylimaakunnallisena hankkeena, jota hallinnoi Pirkanmaan ELY ja Hämeen ELY osallistuu valmisteluun. Hankkeessa rakennetaan yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Kalvolan ja Toijalan taajamien välille vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa alueen jätevesien johtamisen ja keskittämisen joko Hämeenlinnan tai Akaan puhdistamolle. Kokonaiskustannusarvio 14,1 M, josta valtion rahoitusta 3,8 M. Valtion jatkorahoituksen tarve vuodelle 2014 on 0,5 M. MMM, PIRELY: Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen välillä Murole Jäminkipohja Ruovedellä. Toteutusaika Ruovesi kuuluu äkillisiin rakennemuutosalueiseen. Kokonaiskustannusarvio 0,900 M, josta valtion rahoituksen tarve 0,300 M. PIRELY: Yhdysvesijohto Härköskylä Makkaraoja (Härkösen-Koron vesiosuukunta, Virrat). Toteutusaika EMR: kokonaisrahoitus 0,155 M, josta yksityistä rahoitusta 0,062 M. Yhdysvesijohto Rantakunnan ja Äijännevan vesiosuuskuntien välille (Äijännevan vesiosuuskunta, Virrat). Toteutusaika EMR: kokonaisrahoitus 0,166 M, josta yksityistä rahoitusta 0,066 M. PIRELY, PL: Älykkäiden mikroenergiaverkkojen kehittämis- ja testauslaboratorio (TTY). Toteutusaika Keskeisenä tavoitteena on luoda TTY:n Sähköenergiatekniikan laitokselle älykkään mikroenergiaverkon kehittämis- ja testauslaboratorio. Laboratorion avulla voidaan kehittää ja testata mikroenergiaverkon hallintaan liittyvää teknologiaa ja sovelluksia. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,200 M. 13

14 Toimintalinja 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Kehittämistehtävä 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Tavoite: Toteuttamissuunnitelmakaudella käynnistetään uusia hankkeita maantieteellisesti tasaarvoisemman ja yhteisöllisemmän maakunnan kehittämiseksi. Maakuntalaisten osallisuuden parantamiseksi on kokeiltu uusia ratkaisuja (e-kansalaisuus). Monipuolisten ja turvallisten asumisen-, yrittämisen- ja luonnonympäristöjen kehittämiseen panostetaan. Maaseudun elinvoimaisuutta tuetaan rakentamalla alueille niiden omista tarpeista lähteviä tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä. Kehittämisen viitekehyksenä toimivat erityisesti Pirkanmaan ympäristöohjelman ja vesienhoidon Pirkanmaan toimenpideohjelma mukaiset toimenpiteet. Hanketoimintaa keskitetään asutuksen ja liikenteen painopisteiden mukaisesti ja sillä aktivoidaan yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Osallisuuden ja maantieteellisen tasa-arvon kehittämiseksi ratkaisuja etsitään mm. e-sovelluksista ja maaseudun toimintaryhmien toiminnasta. Lisäksi seutukaupunkien ja kaupunginosien paikallisen kehittämisen merkitystä korostetaan elinvoimaa lisäävänä ja palveluita turvaavana toimintana. Keskiöön nostetaan erityisesti ihmisten omaehtoisen toiminnan ja vastuun oton tukeminen omassa elinympäristössä. Huomiota kiinnitetään myös ympäristövastuullisuuteen ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Ympäristön kannalta kestäviä kulkumuotoja edistetään tukemalla potentiaalisesti tehokkaita joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Hyvän ja laadukkaan asumisen sekä ympäristön virkistyskäytön kulmakivenä nähdään luonnonympäristöjen suojelu- ja hoitotoimenpiteet. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: TEM, Tredea: Tampereen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman painopisteiden mukaiset toimenpiteet. Tampereella on vetovastuu kansallisessa Älykäs kaupunki teemassa. Kumppanuutta haetaan myös Jyväskylän koordinoimaan kansalliseen Kyberturvallisuus teemaan (ks. tarkemmin s ). PIRELY, PL: HHT-kasvukäytävän kehittäminen (Etelä-Pirkanmaan kunnat). Luodaan hankekokonaisuus, jonka sisältöteemat ovat 1) älykäs kaupunki ja monipuolinen asuminen, 2) ekologinen ja tehokas liikkuminen sekä 3) aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen. EAKR ja ESR. Hankkeella on yhtymäkohtia INKA-ohjelman Älykäs kaupunki teemaan, jossa HHT on mainittu yhtenä älyliikenteen pilottivyöhykkeenä. PIRELY: Avoin kuitu (PL). Toteutusaika Pirkanmaan avoin kuitu on erityisesti maaseudun palvelujen kehittämistä ja elinoloja tukeva laajakaistakonsepti. Konseptin avulla toteutetaan Pirkanmaan tietoyhteiskuntakehityksen tarvitsema 100 megabitin tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laaditaan käyttäjälähtöiset suunnitelmat verkkojen rakentamisen edistämiseksi sellaisilla alueilla, joilla ne eivät teleyritysten toimesta tule rakennetuiksi. EMR: kokonaisrahoitus 0,164 M. PIRELY: Avoimen laajakaista rakentaminen Parkanoon (Lupinet Oy), Toteutusaika EMR: kokonaisrahoitus 0,900 M, josta yksityisen rahoituksen osuus 0,495 M. PIRELY: Alueellisen joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen sekä joukkoliikenteen tukeminen. Toteutusaika Turvataan tehokas joukkoliikenteen käyttömahdollisuus koko maakunnan alueella. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, kuntien tukeminen paikallis- ja palveluliikenteessä, kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen rahoittaminen. Kokonaisrahoitus 6,0 M. YM, PIRELY: Hulauden vesialueen kunnostus. Toteutusaika Alue sijaitsee Lempäälän ja Vesilahden kuntien sekä Akaan kaupungin alueella. Tavoitteena on mahdollistaa Vanajaveden parempilaatuisen veden johtamisen Hulauden vesialueelle, mikä parantaa Hulauden veden laatua merkittävävästi. Lisäksi kunnostetaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Rikalan kanava paikalliseksi nähtävyydeksi. EAKR: kokonaisrahoitus 0,664 M, josta kuntarahoitusta 0,262 M ja yksityistä rahoitusta 0,080 M. YM: Häpesuon kaatopaikan puhdistus (Nokian kaupunki). Toteutusaika Kaatopaikan olemassa olo keskustassa pohjavesialueella ja kunnallisteknisen verkoston alla on todettu suureksi ympäristöriskiksi Nokialla ja ympäröivällä alueella. Kaatopaikan kunnostuksen kustannukset ovat tehdyn selvityksen mukaan 12,4 miljoonaa euroa. Kaatopaikka-alueen kehittämiseen tulee osoittaa valtion rahoitusta sekä pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen että aluetta palveleviin työllisyysperusteisiin investointeihin. Valtion rahoituksen tarve puhdistamisen aloittamiseen on 2,5 M. 14

15 YM: Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, METSO (PIRELY ja Suomen metsäkeskus). Toteutusaika Maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle. YM:n korvaus- ja hankintaraha: kokonaisrahoitustarve 2014 yhteensä 4,5 M. YM, PIRELY: Vesistöjen vedenlaadun parantaminen vesistökunnostuksilla (PIRELY, kunnat ja kunnostusyhdistykset). Toteutusaika Avustukset myönnetään erityisesti hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöille tukemaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä sekä kunnostustoimenpiteitä. Määrärahat ja maaseudun kehittämisohjelma. YM, PIRELY: Ympäristön tilan seurantatiedon tuottaminen, jakaminen ja muokkaaminen päätöksenteon tueksi. Tavoitteena ympäristötietoisuuden kasvu - pirkanmaalaiset ymmärtävät entistä paremmin ympäristöasioiden tärkeyden. Resurssitarve vuositasolla 0,5 M. YM, PIRELY: Rakennusperinnön hoidon edistäminen ja hyödyntäminen (PIRELY, kunnat). Toteutusaika Avustukset myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten arvon ja niiden ominaispiirteiden säilyttämistä tukeviin korjauksiin. Kohteet sijoittuvat pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaalle maisema-alueelle. Määrärahat ja EAKR. Kehittämistehtävä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita. Tavoite: Uusilla palvelutuotannon toimintamalleilla ja palveluinnovaatioilla on edistetty palvelujen saavutettavuutta ja kattavuutta. Suunnitelmakaudella etsitään pirkanmaalaisia ratkaisuja palvelutuotannon uudistamiseksi. Hanketoiminnan ytimessä ovat palveluinnovaatioiden kehittäminen (e-sovellukset, sähköiset ja mobiilit palvelut) sekä terveysja hyvinvointiala. Keskeistä on julkisen palvelutuotannon tuottavuutta parantavat prosessit ja sovellukset. Maakunnan harvaan asutut alueet nähdään hajautettujen palvelujen kohteena ja uusien palveluinnovaatioiden kokeilualueina. Kehittämisresursseja kohdennetaan sähköisiin palveluihin liittyviin pilottihankkeisiin. Huomiota kiinnitetään yhtä lailla käyttäjänäkökulmaan eli esimerkiksi ikäihmisten ja työntekijöiden tarvitsemiin osaamistarpeisiin vastaamiseen. Toiminnan ja rakenteiden uudistamisen perustana on organisaatioiden itsekriittinen ote ja asennemuokkaus. Ikärakenteesta johtuen sähköiset palvelut eivät voi olla ainoa tapa järjestää palvelutuotantoa. Alueiden palvelut pyritään turvaamaan mm. yhteispalvelupisteiden perustamisella sekä monikanavapalveluiden laadullisella kehittämisellä. Pohditaan esimerkiksi kunnan eri yksiköiden (koulut, päiväkodit, terveyskeskukset) joissa tarvittava infrastruktuuri internet-yhteyksineen on jo valmiina hyödyntämismahdollisuuksia julkisina palvelupisteinä. Läpileikkaavana tavoitteena on kustannuksia aiheuttavan byrokratian vähentäminen kehittämistoiminnassa. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PL: Ideaklinikka-Pilot (FinnMedi Oy). Toteutusaika Käynnistetään Kaupin kampusalueella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä toiminto, jossa asukkaiden ja alan organisaatioiden (julkinen sosiaali- ja terveystoimi, alan yritykset, etujärjestöt, oppilaitokset jne.) keskinäisen vuorovaikutuksen kautta edistetään uusien palveluiden ja toimintatapojen kehittämistä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,218 M, josta kuntarahoitusta 0,090 M. PL: Pirkanmaan kuntakehityshanke. Toteutusaika Luodaan uusia vaihtoehtoja hallinto- ja palveluinnovaatioiden toteuttamiseen sekä aluekehityksestä ja kuntalaisdemokratiasta käytävään keskusteluun. Samalla kehitetään yliopiston ja kuntien sekä kuntien ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. EAKR: kokonaisrahoitus 0,596 M, josta kuntarahoitusta 0,179 M. PL: Yhteistoimintamallin uudistaminen (Tampereen kaupunkiseudun kunnat). Kunnat päättävät yhteistoimintamallin uudistamisesta keväällä 2014 valmistuvan elinvoimaselvityksen pohjalta. Maakuntaohjelman toteuttamisresursseja voidaan mahdollisesti suunnata kuntien oman toiminnan uudistamiseen. 15

16 PL, PIRELY, kunnat: Innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämisen toimenpide-ohjelma. Toteutusaika Tavoitteena on elinkeinoelämää uudistavan ja elinvoimaa lisäävän julkisen hankintatoiminnan kasvattaminen maakunnassa. Maakunnallisella yhteistyöllä toteutettavat kolme osiota: 1) valmennus- ja sparrausohjelma julkisille hankkijoille, 2) yritysten ja hankintayksiköiden neuvonnan kehittäminen ja sähköisen hankinta-asiamies.fi palvelun käyttöön ottaminen Pirkanmaalla sekä 3) julkisten hankintojen innovatiivisuuden lisääminen ja innovaatiovaikutusten arvioinnin kehittäminen. PIRELY, PL: Rahoitus kuntien palveluinnovaatioiden ja valokuidun päälle rakentuvien peruspalveluiden kehittämiseen. Toteutusaika Suomessa on laajasti toteutettu erilaisia sähköisiin palveluihin liittyviä pilottihankkeita. Parhaiden mallien etsiminen ja soveltaminen Pirkanmaan kunnissa vaatii selvitys- ja arviointityötä sekä asennemuokkausta uusien toimintamallien rakentamiseksi ja ottamiseksi käyttöön. Vauhditetaan kuntien aktiivisen roolin ottamista laajakaistarakentamisessa. Maakunnan päätäntävallassa olevat kehittämisresurssit. Kehittämistehtävä 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Tavoite: Pirkanmaan kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö konkretisoituu Pirkanmaan elämystaloutta edistäviksi hankkeiksi. Pirkanmaalainen kulttuuri- ja elämysprofiili on terävöitynyt erottamaan maakunnan palvelutarjontaa muista. Keskiössä ovat hankkeet, jotka liikkuvat hyvinvoinnin, kulttuurin ja matkailun rajapinnoilla. Pirkanmaan elämystalouden toimijoiden yhteistyön tiivistäminen tapahtumien järjestämisessä, markkinoinnissa ja tuotekonseptoinnissa koetaan tärkeäksi. Myös kulttuurin arvo pirkanmaalaisten henkisen hyvinvoinnin ja itsensä toteuttamisen välineenä tunnustetaan taloudellisten hyötyjen rinnalla. Hanketoiminnalla vaalitaan myös arvokkaita kulttuuri- ja luonnonympäristöjä. Maaseutumaiseman potentiaali elämystaloudessa tunnistetaan. Yritysrahoituksen instrumenttien keinovalikoima tukee kulttuuri- ja elämystalouden yrittäjyyttä niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PL: Culture Tampere Region - Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen (Pirfest ry). Toteutusaika Projekti kehittää ja koordinoi pirkanmaalaisten kulttuuri- ja matkailutoimijoiden verkostoitumista ja tiedonkulkua, luo kulttuurimatkailun tuotekehitykselle puitteita ja työkaluja käytännön työhön sekä löytää valmiille kulttuurimatkailutuotteille uusia jakelukanavia. EAKR: kokonaisrahoitus 0,579 M, josta kuntarahoitusta 0,187 M ja yksityistä rahoitusta 0,049 M. PIRELY, PL, Valkeakosken kaupunki: Valkeakosken hyvinvointipuisto. Puisto tukee hallittua rakennemuutosta luomalla uutta palvelurakennetta teollisuustyöpaikkojen tilalle. Alueen kulttuurihistoriallinen arvo on merkittävä. Kokonaisuus kytkeytyy kansalliseen kaupunkipuisto selvitykseen. Alueen kehittäminen on osin riippuvainen ulkopuolisesta kehittämisrahoituksesta. PIRELY: Maaseutupuiston investointihanke (Pälkäneen kunta). Toteutusaika Toteutetaan maaseutupuisto Mallasveden rantamaisemiin luonnonmukaisena kuntalaisten ja turistien olohuoneeksi. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,082 M, josta kuntarahoitusta 0,025 M. PIRELY, PL: Hehkuva Nuutajärven lasikylä ja sen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämistoimenpiteet (Urjalan kunta, VASKE). Toteutusaika Käynnissä oleva Nuutajärven lasikylän EMRhanke päättyy syksyllä Kehittämistoimenpiteitä pyritään jatkamaan. Haasteita lasikylälle luo Fiskarsin päätös siirtää lasinvalmistus Iittalan tehtaalle, 16

17 Ohjelma- ja hanketyön työkalupakki maakunnallisen kehittämisen instrumentteja vuonna 2014 Tampereen kaupunkiseudun kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma Kasvusopimus on Tampereen kaupunkiseudun kuntien kumppanuusesitys valtiolle siitä mihin suuntaan kaupunkiseutua ollaan kehittämässä ja millaisin painopistein. Tampereen kaupunkiseudun kasvusopimus pohjaa valikoidun kasvun strategiaan. Sopimuksessa on linjattu seudun huippuosaamisen kärjet, jotka mobilisoidaan erityisesti INKA-ohjelmassa. INKA-ohjelman hallinnoinnista vastaa TEKES. Ohjelma korvaa osittain vuonna 2013 päättyvän Osaamiskeskusohjelman (OSKE). Vuoden 2014 alussa käynnistyvän INKA-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelmaan on nimetty kansallisesti viisi temaattista painopistealuetta, joista Tampere on vetovastuussa Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -teemoissa. Muita teemoja ovat Tulevaisuuden terveys (Oulu), Biotalous (Joensuu), Kestävät energiaratkaisut (Vaasa) ja Kyberturvallisuus (Jyväskylä). Tampereen kaupunkiseudun kasvusopimus muodostuu kolmesta laajasta kokonaisuudesta: ekotehokas kaupunkiseutu, tulevaisuuden tuotanto ja rajaton terveys. Nämä muodostavat seudun elinkeino-, innovaatioja teollisuuspoliittisen ytimen. Näihin kytkeytyvät vahvasti myös yliopistojen ja korkeakoulujen rooli. Ekotehokas kaupunkiseutu -kokonaisuudessa seudun tavoitteena on kasvaa yhdeksi Euroopan johtavaksi kestävän kaupunkikehityksen referenssialueeksi. Tampereen kaupunkiseudun vahva osaamiskeskittymä toimii älykkään rakennetun ympäristön pilottialustana ja uuden markkinan luojana. Tampereen seudulla on erityistä osaamista ja valmiutta lisäarvoa luovan liikkumisen (esim. älyliikenne), ekotehokkaan rakentamisen, älykkään infrastruktuurin ja turvallisuuden kehittämisessä. Ekotehokkaan kaupunkiseudun teemasta INKA-ohjelman kärjeksi on nostettu Älykäs kaupunki. Tavoitteena on, että Tampereen kaupunkiseutu on luonut kansainvälisesti arvostetun osaamisen ja liiketoiminnan ympäristön, joka kuuluu Euroopan johtavien älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen referenssialueiden kärkijoukkoon. Ajattelu ja liiketoiminnallinen kehitys ovat muuttuneet osaoptimoinnista systeemitasolle. Älykäs kaupunki kokonaisuus koostuu kolmesta kärkiteemasta, joita ovat 1) älykäs liikkuminen, 2) älykäs infra sekä 3) älykäs rakentaminen ja asuminen. Poikkileikkaavia teemoja ovat turvallinen kaupunkielämä sekä kaupunkien toimintoihin kytkeytyvät uudet innovatiiviset ajattelu- ja toteutusmallit (innovaatioalustat, livin lab ympäristöt ja test bed alustat). Älykäs liikkuminen pitää sisällään ITC Factoryn (älyliikennealan toimijat yhteen kokoava innovaatio-, kokeiluja kehitysympäristö) toiminnan syventämisen sekä erilaisia pilotteja kuten Tampereen asemanseutu älyliikenteen demonstraatioalueena, sähköautojen palveluverkkokehittämisen ja joukkoliikenteen uudet ratkaisut. Älykkään infran tarkoituksena on edesauttaa ihmisten jokapäiväistä arkea erilaisia käyttäjälähtöisiä älypalveluja kehittämällä. Esimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere radanvarren vyöhykkeellä on mahdollista rakentaa älykkään arjen palvelukonsepteja pendelöijien tarpeisiin. Sosiaalisen infran lisäksi kokonaisuuteen kuuluu teknisen infran innovaatiotyö ja liiketoimintakonseptien kehittäminen. Esimerkiksi systeemisten kokonaisuuksien hallinta ja monitorointi materiaali- ja jätevirtojen hyödyntämisessä sekä infraverkon älyistäminen. Älykäs rakentaminen ja asuminen kärkiteeman tavoitteena on luoda kestävän rakentamisen markkinoita ja innovaatioita. Teema sisältää ekotehokkaan puurakentamisen, johon on yhdistetty ympäristön kanssa kommunikoivaa teknologiaa (älykkäät elementit). Teemassa kartoitetaan myös uusia nollaenergiarakentamisen ratkaisuja. Kasvusopimuksen tulevaisuuden tuotanto -alueella Tampereen seudun vahvuutena korostuu monipuolisen osaamisen ja älykkyyden yhdistäminen tuotteisiin, teknologioihin, palveluihin ja toimintatapoihin. Tästä INKAohjelman kärjeksi on nostettu Uudistuva teollisuus. Se tarkoittaa asiakastarpeisiin vastaavien älykkäiden tuotteiden ja palveluiden tuottamista innovatiivisilla ja älykkäillä valmistusteknologioilla ja -menetelmillä. Tampereen seutu on kansainvälisesti merkittävä koneenrakennuksen osaamiskeskittymä ja maailmanluokan klusteri. Koneenrakennusteollisuus on erikoistunut älykkäisiin, liikkuviin työkoneisiin. Seudulla toimii useita globaaleja alansa markkinajohtajia ja näiden tuotekehityskeskuksia. Tavoitteena on, että käynnissä oleva rakennemuutos on saatu käännettyä uudeksi kasvuksi käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan ja perinteisen teollisuuden uudistumisen avulla. 17

18 Rajaton terveys -alueella INKA-ohjelman kärkenä on Älykkäästi uudistuvaa terveys Tämä tarkoittaa nykyiset toimija-, teknologia- ja maantieteelliset rajat ylittävää kehittämistä ja kansainvälistä kaupallistamista kansanterveydellisesti tärkeillä terveyden osa-alueilla. Tampereen seudulla ollaan pisimmällä sydän- ja verisuoniterveyden, näköhyvinvoinnin sekä tuki- ja liikuntaelinten toimintakyvyn osalta. Tavoitteena on, että konseptin myötävaikutuksella syntyy Pohjois-Euroopan vetovoimaisin ja tunnetuin terveysvaikutuksia lisäävä liiketoiminnan ja palveluiden kehitysympäristö, joka on verkottunut Itämeren alueen päämarkkinoihin ja edelleen globaaleille markkinoille. Palvelut ovat Euroopan kärkitasoa, jolloin niihin hakeutuu myös kansainvälisiä asiakkaita. Uutta liiketoimintaa syntyy niin palvelu-, teknologia- kuin asiantuntijayrityksiin. Älykkäästi uudistuva terveys ohjelmalla haetaan kumppaniosapuoleksi Oulun koordinoimaan Tulevaisuuden terveys ohjelmaan. Tampereen seutu hakee osapuoleksi myös Jyväskylän vetämään kansalliseen Kyberturvallisuus teemaan. Tampereen seudulle on keskittynyt merkittävä turvallisuusalan keskittymä ja alan huippuosaamista. Turvallisuustematiikka kytkeytyy tiiviisti älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden kysymyksiin. Muita kasvusopimuksen linjaamia seudun kehittämisen painopistealoja ovat vetovoimaiset oppilaitokset, avoimet kehitys- ja innovaatioympäristöt sekä edelläkävijämarkkinoita luovat aluekehityskokonaisuudet kuten esimerkiksi Tesoman kaupunginosan kehittämispilotti, Tampereen katuraitiotie, Rantaväylän tunneli sekä Tampere-Pirkkalan lentoasema-alueen kokonaiskehittäminen. Kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman merkitys maakuntaohjelman toteutukselle tulee olemaan huomattava ja ne vastaavat maakuntaohjelman temaattisiin kärkiin erinomaisesti. Toteutuksen painopiste on erityisesti uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöisessä synnyttämisessä ja yritysten uudistumiskyvyssä. INKAohjelma tarjoaa työkaluja kuitenkin myös liikenneinfrastruktuurin ja vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittämiseen maakunnassa. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus osallistuvat sopimusten mukaisten kehittämiskärkien jatkosuunnitteluun ja rahoittamiseen mm. EU-rakennerahastovaroin. ELY-keskus tukee painopisteiden toteutumista soveltuvin osin myös kansallisin toimenpitein. Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisraha on jakautunut ohjelmiin sidottuun ja sitomattomaan osuuteen. Vuonna 2013 sitomattoman maakunnan kehittämisrahan taso putosi 0,260 M :oon, kun se vielä vuonna 2011 oli 1,166 M (vuonna ,350 M ). Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Maakunnan sitomattoman kehittämisrahan tasoa tulee korottaa. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ohjelma-alueella ohjelman julkinen rahoitus on 398 M, josta EU:n osuus 159 M. Pirkanmaan EAKR-rahoitusosuus on noin 36,5 M ja se suunnataan yritystoiminnan edistämiseen, innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantamiseen. Lisäksi ohjelmaan sisältyy suurten kaupunkiseutujen (Tampere ja Vaasa) kehittämiskokonaisuus. Vuonna 2013 EAKR:n ja valtion vastinrahoituksen taso Pirkanmaalla on yhteensä noin 5,8 M. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma toteuttaa maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja, mutta euromääräisesti tarkasteltuna painotus on maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. Ohjelmakauden päättymisestä huolimatta hankkeita voidaan toteuttaa vielä vuosina 2014 ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma , Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ESR-toimenpideohjelman alueellisen osion (pl. Saarijärvi-Viitasaari) EU:n rahoitusosuus on 71,2 M, joista Pirkanmaalle kohdentuu 25,7 M työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden lisäämiseen, työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä alueiden ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Vuonna 2013 ESR-ohjelman alueosion ja valtion vastinrahoituksen taso Pirkanmaalla on yhteensä noin 3,5 M. Alueosion painotus on maakuntaohjelman ensimmäisessä toimintalinjassa työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa. 18

19 Ohjelmakauden päättymisestä huolimatta hankkeita voidaan toteuttaa vielä vuosina 2014 ja Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma rakennerahastokaudelle (ELSA-alue) Uudelle EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelma pohjaa kahdella suuralueella (Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä sekä Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä) valmisteltaviin alueellisiin suunnitelmiin, joiden valmistelusta vastaavat maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelmaan toteuttamiseen osallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Suomen ohjelmaesitys valmistuu syksyllä Länsi- ja Etelä-Suomen ohjelma-alueen rahoituksen tasot eivät ole vielä tiedossa. Kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna Pirkanmaan rakennerahastorahoituksen tasot putoavat kuitenkin merkittävästi. ELSA-alueen toimenpideohjelma koostuu seuraavista kuudesta toimintalinjasta 1) PK-yritysten kilpailukyvyn parantaminen (EAKR), 2) Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR), 3) Vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR), 4) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR), 5) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) sekä 6) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR). Ohjelma toteuttaa maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja pääpainon ollessa kuitenkin EAKR-rahoituksen osalta uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöisessä synnyttämisessä sekä yritysten uudistumiskyvyssä ja niiden osaamisen kehittämisessä. ESR-rahoituksen osalta pääpaino on työmarkkinoiden kehittämisessä ja tulevaisuuden osaamistarpeissa, mutta myös viihtyisien asuinympäristöjen kehittämisessä (osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan maatalousrahaston (EMR) ja valtion rahoitus ohjelmakaudella on Pirkanmaalla yhteensä noin 59 M. Rahoitus kohdistuu maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittämiseen sekä maaseudun elämänlaatuun ja elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen. Vuonna 2013 maaseuturahaston ja valtion vastinrahoituksen taso oli noin 4,7 M. Pirkanmaan viidellä seudullisella Leader-toimintaryhmällä on omat puollettavat kehyksensä, joiden suuruus koko ohjelmakaudella on yhteensä noin 18 M. Maaseutuohjelman toimenpiteet toteuttavat maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja painopisteen ollessa pito- ja vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittämisessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Pirkanmaan maaseutustrategia Pirkanmaan maaseutuohjelman ( ) strategia tukee maaseudun alueellisesti vaikuttavaa kehittämistyötä osana uutta maaseutuohjelmaa. Maakunnan painotuksia tulevalla ohjelmakaudella ovat: 1) yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittämistoimet (mm. elintarvikkeet, lähienergia, biomateriaalit ja sukupolvenvaihdokset), 2) maaseudun palvelut ja niiden saavutettavuus (mm. tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut), 3) yhteisöllisyys ja yhteistyö, 4) biotalous sekä 5) osaaminen ja koulutus. Pirkanmaan maaseutustrategia toteuttaa maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja painopisteen ollessa pito- ja vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittämisessä. Maaseudun kehittämisohjelman ja EU-rakennerahastotoiminnan yhteensovittaminen mahdollistaa alueellisesti merkittävimpien kehittämiskohteiden tukemisen. 19

20 Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman vaikuttavuutta Pirkanmaan työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn on vaikea arvioida, koska kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Lisäksi yksittäisten kehittämishankkeiden välittömiä työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista ohjelmista ja tukimuodoista sekä talouden suhdannevaikutuksista. Maakuntaohjelman toteutumista voidaan arvioida osaltaan hankkeiden kohdentumisen kautta. Maakuntaohjelmakaudella elokuuhun 2013 mennessä on puollettu tai hyväksytty rahoitettavaksi 186 kehittämishanketta (EAKR-, ESR- ja EMR- sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet). Hankkeiden toimenpiteitä on kohdentunut maakuntaohjelman kolmeen toimintalinjaan seuraavasti: Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet: 53 % (116 kpl) Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri: 13 % (29 kpl) Toimintalinja 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 34 % (76 kpl) 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä 13,9 % 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 13,5 % 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta 24,8 % 3,8 % 7,5 % 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä 18,4 % 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 7,5 % 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi 10,5 % hanketoimenpiteitä, lkm. Kuva 1. Maakuntaohjelman toteutuminen kehittämistehtävittäin, 1/2011 8/