Ericsson Oulussa täyteen vauhtiin kesään mennessä. Suomalaiselle kylmäosaamiselle valtavat mahdollisuudet Norjassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ericsson Oulussa täyteen vauhtiin kesään mennessä. Suomalaiselle kylmäosaamiselle valtavat mahdollisuudet Norjassa"

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti 1/2012 Ericsson Oulussa täyteen vauhtiin kesään mennessä Suomalaiselle kylmäosaamiselle valtavat mahdollisuudet Norjassa Kemet ponnistaa vientiin osana maailmanlaajuista konsernia Kainuun kasvukäyrä korkealla

2 ROHKEASTI AITO :: oamk.fi 2 Oulun Kauppakamari

3 Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/2012 Julkaisija Oulun kauppakamari Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Sanna-Riikka Hakio Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala Toimittajat Kari Arokylä Marko Jääskeläinen Osmo Knuutinen Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh Toimitus ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu Fax (08) Taitto Marja Sarkkinen Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Pääkirjoitus 5 Ericsson täyteen vauhtiin kesään mennessä 6 7 Suomalaiselle kylmäosaamiselle valtava potentiaali Norjassa 8 10 Miten mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen? Paperinkeräys keskittyy entistä voimakkaammin yritysjätteisiin Rakennustyömaiden harmaa talous kuriin veronumeron avulla 16 Oulun kaupungin keskusta-alue tarvitsee lisää vetovoimaa Miilukangas vastaa kilpailukykyhaasteeseen nopeudella ja toimitusvarmuudella Kemet ponnistaa vientiin osana maailmanlaajuista konsernia Intia kutsuu 26 Kainuun kasvukäyrä korkealla Yrittäjyys yhdeksi painopistealueeksi Oamk:ssa Koillis-Suomessa tehdään töitä paremman tulevaisuuden puolesta Lisää päätöksentekokykyä HR-mittariston avulla Oulun kauppakamari kouluttaa 38 ISSN Oulun Kauppakamari 3

4 Odotettavissa kasvua! BusinessOulu tarjoaa alueella toimiville yrityksille monipuolisia yrityspalveluita tavoitteenaan edistää yritysten kilpailukykyä ja menestymistä. Yritysten tukena sen elinkaaren eri vaiheissa on suuri joukko asiantuntijoita, kehitystyökaluja sekä laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot. BusinessOulun palvelut ovat yrityksille maksuttomia. Palvelumme on rakennettu tukemaan kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Tarjoamme avuksesi laajan joukon yrityskehityksen asiantuntijoita, joiden ammattitaito, verkostot ja työkalut ovat käytettävissäsi kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. kansainvälistymissuunnitelmat yritysten rahoitus- ja tukimahdollisuudet valmistautuminen rahoittajan kohtaamiseen kohdemarkkinoihin tutustuminen avustaminen käytännön vientitoimenpiteissä räätälöidyt koulutus- ja valmennusohjelmat 4 Oulun Kauppakamari

5 Saavutettavuus kuntoon investointien edistämiseksi Kauppakamarilehden pääkirjoituksessa ei oikein voi uutisia välittää. Tässä käsitellyt asiat on uutisoitu jo moneen kertaan useassa tiedotusvälineessä tai ainakin sosiaalisessa mediassa. Siksi en uutisoi nytkään, vaan pyrin katsomaan alkuvuoden tilannetta yritysten ja alueen hyvinvoinnin kannalta. Syksyllä saimme Fennovoiman päätöksen ydinvoimalan sijoittamisesta Pyhäjoelle. Alkuvuoden aikana on investoinnin toteutuminen tarkentunut, ja alueen yritysten kiinnostus tätä jätti-investointia kohtaan on dramaattisesti kasvanut. Samoin yritysten valmistautumiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnistyneet. Tätä kirjoittaessani Oulun kaupunginhallitus käsittelee jälleen kerran Oulun keskustan maanalaisen pysäköinnin investointia ja kaupungin osuutta sen rahoitusratkaisussa. Luulisi kaupungilta jo löytyvän asiantuntemusta, onhan tätä vatvottu jo yli kymmenen vuotta. Nyt tästä on kuitenkin tulossa hyviä uutisia sekä yrityksille, kaupalle, alueen vetovoimalle ja ennen kaikkea kaupunkilaisille. Hyvän ja huonon uutisen väliin sopii mainiosti alueen muuhun infraan tehdyt päätökset. Hyvän puolelle menee jotenkuten valtion lupaus, että Pohjanmaan rata on nykysuunnitelmien mukaisessa kunnossa vuonna Kiire alkaisi olla 4-tiellä, Oulun ja Kemin välisen tieosuuden korjauksella, perustienpidon rahoitustason kuntoon saamisella sekä kaivos- ja matkailuinvestointien edellyttämillä yhteyksien investoinneilla. Ja kiireen listalla on tietenkin ydinvoimalan työmaan edellyttämillä 8-tie- ja satamainvestoinneilla. Huonoa on se, että näitä investointeja pidetään kustannuksena. Infraan investoimisen loistoesimerkki löytyy Oulunsalosta ja sen lentokentästä. Totuus on, että lentoasemakin on yksin, jos sen saavutettavuus on heikkoa. Lentoasemalle johtava tie alkaa olla kapasiteettinsa ylärajalla. Viimeistään nyt on katsottava lentoasemalle johtavia teitä ja tehtävä parannuksia jopa kevytrautatietä käyttäen. Olisiko etelästä tulevalle liikenteelle oma reittinsä, idästä ja pohjoisesta puolestaan nykyistä tietä kehittämällä ja keskustasta raiteella? Yksi konkreettinen esimerkki kaupan ja liikenteen ristiriidasta on Kaakkurin kaupan ja palvelun keskus. Vaikka vanhan 4-tien, Pohjantien ja lentokenttätien risteyksiä on kohenneltu pala kerrallaan, silti koko alueen saaminen joustavaksi tuntuu mahdottomalta. Rahan puute selittää tätäkin. On erittäin vaikea nähdä infran investointiluonne. Vastaavia esimerkkejä voi löytää lähes jokaisessa kaupallisessa keskuksessa. Taitaa olla niin, että julkisen talouden ongelmat vievät kaiken huomion myös silloin, kun luodaan edellytyksiä investoinneille. Siksi yksityinen investointi on mitä tervetullein. Ydinvoima on tästä esimerkki. Vastaaviksi voidaan lukea kaivosinvestoinnit Talvivaarassa ja Raahessa sekä OP Palvelu Oy:n ja Ericssonin ilmoitukset kehitysyksiköiden perustamisesta Ouluun. Näihin ei ole tarvinnut kysellä valtion rahoitusta. Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5

6 Ericsson kehittää Oulussa partnerimallia ja tukiasemaa Ericssonin Oulun-yksikön toimitilat Linnanmaalla alkavat olla valmiit. Monet työpöydät ja -tuolit odottavat vielä käyttäjäänsä, mutta siellä täällä on jo ihmisiä työn touhussa. Edellisenä päivänä pidettyjen avajaisjuhlien jäljiltä lattialla pyörii muutama ilmapallo. Yksikköä vetävä Johan Fagerström ja partneriverkoston kehittämisestä vastaava Kaisu Laurila-Seluska vakuuttavat, että pallot keikkuivat tiukasti katossa, kun avajaisia vietettiin. Samalla tavalla tunnelma Oulussa hipoi kattoa, kun matkapuhelinverkkoja valmistava Ericsson kertoi viime vuoden syyskuussa perustavansa kaupunkiin merkittävän tutkimus- ja tuotekehitysyksikön. Maailmanlaajuisesti toimivan jättiyrityksen ilmoitus oli enemmän kuin hyvä uutinen teknologia-alalla ikäviä takaiskuja kokeneelle seudulle. Johtaja Johan Fagerström korostaa, että Oulun-yksikössä harjoitettava toiminta radioverkkoteknologian ja -sovellusten tutkimus ja tuotekehitys kuuluu aivan Ericssonin kovimpaan ytimeen. 6 Oulun Kauppakamari

7 Täysi vauhti kesään mennessä Ericssonin työ Oulussa alkaa vähitellen päästä kunnolla vauhtiin. Aivan täyden höyryn pitäisi olla päällä viimeistään kesään mennessä. Tänne tulee laboratorio, mutta sen tekeminen on vielä kesken, Fagerström viittoilee. Paitsi laboratorion myös oikeanlaisen tutkimus- ja tuotekehitystiimin rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Henkilöstöä on toki jo rekrytoitu ja lisää tulee jatkuvasti. Tarkkaa tavoitetta Oulussa töihin otettavan henkilöstön määrälle ei Ericsson ole asettanut. Luultavasti se asettuu ainakin ensivaiheessa jonnekin vaiheille. Palkattavien määrä riippuu siitäkin, millaista väkeä käy Ericssonin porttia kolkuttelemassa. Johtaja Fagerström muistuttaa myös, että tutkimus- ja tuotekehityskeskus työllistää paljon myös välillisesti. Kun välilliset vaikutukset yhteistyöyrityksissä huomioidaan, voidaan Ericssonin arvioida työllistävän Oulussa pian parisataa henkeä. Hakijoihin olemme kyllä erittäin tyytyväisiä. Oulussa on todella kovia ammattilaisia. Mutta korostaisin, että pelkkä osaaminen ei riitä. Täytyy olla myös sosiaalista kyvykkyyttä. Sitä vaatii sujuva yhteistyö sekä täällä Ericssonin sisällä että partneriverkostomme kanssa, hän huomauttaa. Juuri osaamisen perässä Ericsson Ouluun tulikin. Fagerström kehuu, että täällä on radioteknologian alalla ainutlaatuinen sekoitus akateemista tutkimusta sekä maailmanluokan yrityksiä ja asiantuntijoita. Hän vakuuttaa myös, että yhtiön on tarkoitus olla Oulussa pitkään. Tutkimus- ja tuotekehityskeskusten perustaminen ei ole mikään hetken huumassa tai lyhyellä tähtäimellä tehtävä päätös. Se on niin kallista puuhaa, korostaa Fagerström. Kaksi isoa projektia Työn alla Oulussa on Ericssonilla oikeastaan kaksi projektia. Ensimmäinen niistä on uusi tukiasemamalli niin sanottu multistandarditukiasema. Mallin kehitystä tehdään Oulussa tiiviissä yhteistyössä Tukholmassa sijaitsevan tutkimuskeskuksen kanssa. Eivätkä työt lopu kun tukiasema on saatu valmiiksi. Muitakin ajatuksia ja ideoita meillä on jo roppakaupalla, naurahtaa Fagerström. Toinen projekti liittyy paikallisen yhteistoimintamallin kehittämiseen. Ericsson on rakentamassa Ouluun poikkeuksellisen vahvaa ekosysteemiä, joka koostuu yhtiöstä itsestään ja sen partneriverkostosta. Koko ekosysteemi tekee töitä yhteisen päämäärän tässä tapauksessa uuden tukiaseman eteen. Ericssonille itselleenkin on suhteellisen uutta luovuttaa yhteistyökumppaneille niin suuri osuus tuotekehitystyöstä kuin Oulussa tapahtuu. Tavallista on käyttää yhteistyökumppaneita tukena tai lisäresurssina, mutta tässä tapauksessa niillä on aivan keskeinen osuus. Yhteistyö on myös poikkeuksellisen avointa. Tämä kaikki näkyy myös käytännön työtavoissa. Meillä on täällä tila, jota kutsumme nimellä common space yhteinen tila. Partneriyritysten työntekijät tulevat sinne työskentelemään meidän oman porukkamme kanssa. Tavoitteena on luoda kaikkien projektin osapuolten keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen perustuva ketterä tiimi, jossa projekti etenee, mutta myös uudet ideat lentävät, kuvailee Kaisu Laurila-Seluska. Hyviä kumppaneita löytynyt Ericsson on jo varsin lyhyessä ajassa löytänyt Oulusta hyviä kumppaniyrityksiä. Tällä hetkellä niitä on muutamia, mutta lisääkin mahtuu. Fagerströmin mukaan he hakevat kumppaneikseen sellaisia yrityksiä, joilla on huippuluokan teknologista osaamista ja jotka uskovat Ericssonin partnerimalliin. Kumppanimalli tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet kasvuun niin meille kuin ekosysteemiin kuuluville partneriyrityksillekin. Haluamme aivan aidosti, että me kaikki menestymme yhdessä, korostaa Johan Fagerström. Oulun Kauppakamari 7

8 Tulevaisuus on pohjoisessa Tuulivoimalat ovat myös energia-alan tulevaisuutta. Etenkin Pohjois-Norjassa mahdollisuudet ovat isot. Arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ei ole käytännössä vielä edes kunnolla alkanut, vaikka kaivostoiminta on pohjoisessa vilkastunut. Kaasu- ja öljyvarojen talteenottoa tapahtuu, mutta monilta osin niiden hyödyntäminen on vasta suunnitteluasteella ja tarjoaa valtavat mahdollisuudet yrityksille. Suomessa on kyllä puhuttu hartaasti vähintään parikymmentä vuotta arktisen alueen potentiaalista, mutta silti yrityksien tai tutkimusmaailmankaan kiinnostus ei ole ollut riittävää, Thule-instituutin johtaja, professori Kari Laine harmittelee. Norjassa on Laineen mukaan jo yli 15 vuoden ajan panostettu vahvasti arktiseen tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön ja samalla huomioitu yritystoiminnan tarpeet. Vuonovaltio on tehostanut yhteistyötä Venäjän kanssa ja värvää kylmäosaamisen asiantuntemusta vankasti. Olemmekohan me suomalaiset vähän liian mukavuudenhaluisia, kun emme ole kylmäosaamisen asiantuntemustamme osoittamassa. Sille olisi kysyntää Norjassa, Venäjästä nyt puhumattakaan. Kiina, Japani, Saksa, ja Ranska näyttävät ymmärtäneen pohjoisen potentiaalia meitä paremmin, Laine kritisoi. Hän uskoo vahvasti, että tulevaisuus on pohjoisessa. Mukaanpääsy tulevaisuuden bisneskentälle vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Muut ovat jo hoksanneet Thule-instituutti on Oulun yliopiston ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla toimiva monitieteellinen tutkimuskeskus. Se osallistuu tutkimustyön ohella kansalliseen ja kansainväliseen strategiatyöhön muun muassa arktisen alueen kysymyksissä. Matkasaarnaajaksi itseään kutsuva Laine toteaa, ettei hän löydä kansainvälisistä seminaareista kovinkaan paljon suomalaisia. Kiina ja Japani ovat mahdollisuutensa jo tajunneet, mutta Suomessa maassa, joka mielletään pohjoisten asioiden osaajaksi kiinnostus hyödyntää kylmäosaamisen tuntemustaan Norjassa ja laajemmin koko Barentsin alueella on vähäistä. Moni yrittäjä on varmasti pettynyt siihen, että kehitys Barentsissa on ollut hidasta. Norjan Snøhvit -kaasukentälle pääsi mukaan vain harva suomalaisyritys, mutta se ei tarkoita, etteikö pitkäjänteinen työ kannattaisi. Yhteenkään isoon, kansainvälisen yhtiön toimintaan ei mennä mukaan tuosta vaan. Ei vain kylmän tekniikkaa Mahdollisuudet, joita Norjan ja Venäjän kaasu- ja öljyvarannot toisivat myös pohjoisen elinkeinoelämälle, ovat valtaisat. Kysymys ei ole vain kylmän ääriolosuhteisiin kehitetystä tekniikasta, rakentamisesta tai ympäristöteknologiasta. Heijastusvaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. Suurin kysyntä Norjassa on nyt tekniikan ja luonnontieteiden osaamisesta. Työ on varsinaiseen luonnonvarojen hyödyntämiseen valmistautumista, Laine selventää. Kylmä, ääriolot ja pitkät etäisyydet on 8 Oulun Kauppakamari

9 Barentsin alueen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisessä on valtavat mahdollisuudet liiketoiminnan kasvattamiseen ja työnsaantiin. Kylmärakentamisen osaamiselle on kysyntää Norjassa. otettava huomioon valmistautumisessa. Lumi- ja jäärakentamisen, mittaus- ja informaatiotekniikan lisäksi rakentamisen, yhdyskuntatekniikan, infran ja kuljetusten sekä energiaosaamisen lisäksi tarvitaan muun muassa hyvinvointialojen asiantuntemusta. Työsuojelukysymykset arktisissa oloissa, työviihtyvyys, jaksaminen eristäytyneessä työympäristössä ja turvallisuus on otettava huomioon. Norjassa tehdään suunnitelmia kaikkiin elinkaarikysymyksiin, luonnonvarojen etsimisestä aina niiden hyödyntämisen jälkihoitoon asti. Tilaa on siis sosiaalisillekin innovaatioille. Luonnollisesti myös ympäristökysymykset ja niiden ratkaisut ovat omana isona kokonaisuutenaan mukana norjalaisten suunnitelmissa. Voimat yhdistettävä Kari Laine kehottaa yrityksiä, Oulun kaupunkia ja korkeakouluja yhdistämään voimavaransa niin, että jossain vaiheessa pienet ja isot yritykset, kuten myös vahva tutkimus- ja koulutustaitomme voisivat hyötyä Barentsin tulevaisuudesta. Oulun seutu tarvitsisi oman strategiansa ja sitä pohtimaan pitäisi koota niin elinkeinoelämä kuin tutkimus- ja koulutusmaailmakin. Voimat olisi yhdistettävä ja mahdollisuuksista tiedottamista pitäisi lisätä. Yrityksille pitäisi kertoa yhä enemmän viestiä pohjoisen potentiaalista, Laine haastaa. Pohjoisen hyvät arktisen osaamisen voimavarat pitäisi yhdistää, jotta asiantuntemuksen lippua voitaisiin heiluttaa Norjan suuntaan yhdessä ja isommalla voimalla. On myös muistettava, että Barentsin alueen takanakin on suuret mahdollisuudet. Kansainvälisissä arktisissa kokouksissa suomalaisia on läsnä varsin vähän. Niihinkin pitäisi osallistua, sillä näkyvyyden kautta osoitamme aktiivisuutemme ja meistä kiinnostutaan. Tässä asiassa muun muassa Aasian maat ovat meitä pidemmällä. Arktisilla alueilla kohdataan ympäristökysymysten lisäksi myös isoja kulttuurisia ja eettisiä kysymyksiä. Tämän vuoksi Laine pitää myös tärkeänä, että Oulussa osallistuttaisiin aktiivisemmin myös opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon. Pitkällä tähtäimellä harjoitteluvaihto tai vaikkapa ympäristötekniikan ja yleensäkin opinnäytetöiden tukeminen syventäisivät kulttuurista yhteistyötä. Se loisi pohjaa myös elinkeinoelämän pyrkimyksille öljyinsinöörin mentävä aukko Barentsinmeren öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntäminen on kaivosteollisuuden lisäksi Norjan seuraava suuri teollinen kehitysprojekti. Snøhvit -kaasukentän ja rakenteilla olevan Goliat-öljykentän lisäksi Barentsinmerellä on tehty lupaavia uusia löytöjä. Toteutuessaan näiden löytöjen rakennusprojektit ovat niin mittavia, ettei norjalainen teollisuus yksin pysty täyttämään tarpeita. Insinööriosaamisesta yleisesti on Norjassa huutava pula. Energia-alan koulutusta tarjoavat korkeakoulut eivät pysty vastaamaan koulutusmäärillään tämänhetkiseen kysyntään. Lisäksi vilkas etsintätoiminta on Oulun Kauppakamari 9

10 Arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisessä on nähty vasta alkusysäys. selle osaamiselle clean techin alalla esimerkiksi orastavalla norjalaisella kaivostoiminnan alalla voisi löytyä Norjasta markkinoita. Suomen erityisosaaminen arktisessa teknologiassa, esimerkiksi jäänmurtajien osalta on yksi luonnollinen vientivalttimme, Fredrikson muistuttaa. Finpro avaa Oslossa Öljyalalla toiminen Norjassa edellyttää yritysten ennakkosertifiointia, joten bisnekseen alalla tähtäävien pk-yritysten on varattava aikaa ennakkosertifioinnin hankkimiseen. Verkostoituminen jo Norjassa toimivien yritysten ja norjalaistoimijoiden kanssa on tärkeää. Tätä tarkoitusta palvelee syksylle suunniteltu vienninedistämismatka, joka toteutuessaan mahdollisesti suuntautuu myös pohjoiseen. Norjan markkinoille haluaville on apua luvassa keväästä alkaen. Vienninedistämiskeskus Finpro avaa reilun viiden vuoden poissaolon jälkeen toimipisteensä uudestaan Norjaan. Tämäkin on osoitus Norjan markkinoiden huomattavasta potentiaalista. Yhteydenotto kevään aikana avautuvaan Finpron Oslon toimipisteeseen voisi olla luonnoljohtanut siihen, että Norjassa käydään kamppailua geologeista, kertoo tutkija Anu Fredrikson, Suomen suurlähetystöstä Oslosta. Viime vuonna ja tämän vuoden alussa tehdyt uudet löydöt Skrugard ja Havis sekä etsintöjen aloittaminen aiemmin kiistellyllä jakolinja-alueella Barentsinmerellä antavat aihetta optimismiin. Viime vuonna öljyalan investoinnit Norjan mannerjalustalla olivat noin 19 miljardia euroa. Investointien odotetaan kasvavan 15 prosentin verran myös kuluvana vuonna ja pysyvän vakaina vuoteen 2016 saakka. Tammikuussa ilmestyneen arvion mukaan Norja tarvitsee 3000 ulkomaista insinööriä vuosittain öljyalan tarpeiden tyydyttämiseen. Fredrikson kertoo esimerkkinä, että norjalainen Aker rekrytoi pelkästään uuteen Tromssan-toimipisteeseensä 300 insinööriä seuraavan kolmen-viiden vuoden aikana. Öljy- ja kaasualan lisäksi uusiutuvan energian rakentaminen on kasvussa Norjan ja Ruotsin välillä voimaan astuneen vihreiden sertifikaattien -järjestelmän ansiosta. Tämä lisää reippaasti pääosin vesi- ja tuulivoimarakentamista vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman osalta erityisesti Pohjois- Norjan potentiaali on merkittävä. Suomalai- linen ensimmäinen askel matkalla kohti norjalaisia markkinoita. Fredrikson kehottaa hankkimaan tietoa myös lähestymällä paikallisia toimijoita esimerkiksi Invest in Norwayta tai Nortradea ja luonnollisesti myös pohjoisen kauppakamareita ja kauppayhdistyksiä. Pohjoinen on painopisteenä Pohjoiset alueet ovat olleet Norjan nykyisen puna-vihreän hallituksen tärkeimpänä ulkopoliittisena panostusalueena sen astuttua virkaansa vuonna Systemaattista alueellista yhteistyötä pohjoisessa on Barents-yhteistyön ja Arktisen neuvoston puitteissa harjoitettu luvulta alkaen. Neuvottelut Barentsinmeren jakolinja-alueesta Venäjän kanssa olivat käynnissä 40 vuoden ajan, joten katseiden kääntäminen pohjoiseen ei ole uusi ilmiö. Pohjoisen saamaa kasvavaa huomiota voi pitää luonnollisena erityisesti sen rikkaiden luonnonvarojen takia. Huomio ei selity kuitenkaan pelkästään luonnonvaroilla, vaan poliittisella tasolla on ollut selkeä kehitys, jossa alue herättää yhä kasvavaa kiinnostusta kansainvälisellä tasolla, Anu Fredrikson toteaa. 10 Oulun Kauppakamari

11 MEILTÄ SAAT MYÖS KATTAVAT KONSULTOINTI- PALVELUT! Tavallista fiksumpaa talouden hallintaa pk-yrityksille: talenom.fi/tilitoimistopalvelut Tilitoimistopalvelut Konsultointipalvelut Talousosastopalvelut Oulun Kauppakamari 11

12 Kilpailukyky suurhankevalmiuteen Kotimaisuus, asiakaslähtöisyys ja paikallisuus ovat isoja etuja, kun Pyhäjoen ydinvoimalarakentamisen urakoita ja lähipalvelujen tuottajia suurhankkeen ympärille kootaan. Jotta nämä edut saadaan käännettyä bisnekseksi, yritysten on vahvistettava kansainvälisen kaupan valmiuksiaan ja ennen kaikkea kansainvälistä kilpailukykyään. Jos Fennovoima toteuttaa aikeensa, että se aikoo toimia rakennuttajana ja hallinnoida Pyhäjoen hankettaan, paikallisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan työhön, toimialajohtaja Arto Tenhovuori WSP Finland Ltd:stä uskoo. Fennovoima harkitsee rakennuttavansa itse tuhannen työntekijän asuntokylän sekä voimalan esittely- ja hallintokeskuksen. Voimalan rakennustyömaalla työtä on tarjolla yksittäisestä raudoittajasta, traktorikuskiin tai työntekijöiden työterveyshoitajaan. Tuhansia työpaikkoja Ydinvoimalatyömaa työllistää henkilöä. Saman verran uusia työpaikkoja syntyy palveluihin, kauppaan ja muille toimialoille. WSP Finland on mukana paitsi Olkiluodossa myös Euroopan ja Etelä-Amerikan ydinvoimahankkeissa. Aiempien kokemusten pohjalta Tenhovuori uskoo, että paikalliset toimijat ovat vahvoilla. Jos Fennovoima toimii rakennuttajana ja etenkin vastaa voimalaitossuunnit- MEILLÄ SE SUJUU Tarvitsetpa sitten huonetilaa pienelle ryhmälle tai hyvin varusteltua kokoustilaa 160 hengelle, Oulussa se onnistuu. Kokous Scandicissa on helppoa: kokouspaketilla saat avaimet ja kynät käteen kaikkiin kokouksiin! Ota yhteyttä ja kysy tarjous. Saaristonkatu 4 puh scandichotels.fi Saat -10% kokouspaketin hinnasta, kun teet varauksen ennen Oulun Kauppakamari

13 telun yhteensovittamisesta, alkavat toimet suunnittelijoiden valinnoilla. Suunnittelun mahdolliset suomalaisvalinnat vievät projektia lähemmäs suomalaista hankintakulttuuria. Tämä lisää vuorostaan paikallisten toimittajien mahdollisuuksia etenkin, jos Fennovoima vastaa itse hankinnastakin, Tenhovuori sanoo. Toivoa alueellisten yritysten mahdollisuuksiin antaa jo se, että laitostoimittajat ranskalainen Areva ja japanilainen Toshiba ovat jo olleet tarjouksia valmistellessaan yhteyksissä puoleen kymmeneen pohjoispohjalaiseen yritykseen. Olkiluoto 3:ssä mukana ovat jo ainakin WSP, Mitta Oy, Ukiarkkitehdit ja OMP. Parhaillaan Fennovoima tutustuu laitostoimittajien tarjouksiin reaktori- ja turbiinilaitosten rakentamisesta. Päätöksenteko kestää puolitoista vuotta ja varsinaiseen rakentamiseen päästään kolmen vuoden kuluttua. Yrityksillä on nyt aikaa pohtia omaa 15 miljardin bisnes jaossa Oulun kauppakamarin tavoitteena on paikallisten ja suomalaisten yritysten verkottumisen kautta luoda valmiuksia siihen, että Pyhäjoen voimalahankkeen kotimaisuusaste on ainakin yhtä hyvä kuin Olkiluodossa. Tämä tarkoittaa siis vähintään 25 prosentin kotimaisuusastetta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on alkamassa vuosien aikana noin 15 miljardin euron investoinnit. Näistä investoinneista Pyhäjoen voimalarakentaminen on suurin yksittäinen, sen osuus on noin viisi miljardia euroa. Valiokunnan tehtävänä on luoda suurhankkeiden yhteyteen sekä palvelu- että teollisuusaloille uusia ja yrityslähtöisiä verkostoja, joissa on mukana erikokoisia ja eri toimialojen yrityksiä. Yritysverkkoja yhdistää tavoite menestyä kansainvälisessä kilpailussa, Raimo Seikkala kertoo. Valiokunta pyrkii parantamaan teollisuuden ja palvelualan yritysten kilpailukykyä hyödyntämällä paikallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä kehittämällä olemassa olevaa yritystoimintaa ja yhteistyötä. Valiokuntaan on koottu laajaa asiantuntemusta eri toimialoilta ja siihen on kytketty mukaan koko Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Näin voimme välittää tietoa suurhankkeiden mahdollisuuksista laajalti, Seikkala korostaa. Valiokunnassa seurataan myös korkeakoulujen ja oppilaitosten koulutustarjonnan kehittymistä jättiprojekteja silmällä pitäen. Seikkala muistuttaa, että Oulun yliopistossa alkaa keväällä haku ydinvoimatekniikan ja rakentamisen koulutusohjelmaan. Ammattikorkeakoulut ja Fennovoima ovat jo keskustelleet koulutustarpeista ja alueellisissa ammattiopistoissa valmistellaan parhaillaan uusia strategioita suurhankkeita silmälläpitäen. strategiaansa ja suunnata kansainvälistymiseen sekä kehittää osaamistaan ja kilpailukykyään voidakseen hankkia liiketoimintaa jättihankkeesta, sanoo Oulun kauppakamarin ydinvoimalavaliokunnan puheenjohtaja, Rescomin toimitusjohtaja Raimo Seikkala. Aloita näin! 1) Kaiva tietoon oman pääryhmäsi projektipäällikkö (-iköt) ja pääryhmän hankinnoista vastaavat ostajat sekä 2) Lähesty heitä aktiivisesti päästäksesi kyselylistoille 3) Varmista, että yrityksesi esittelymateriaali referensseineen on kunnossa Lähde: Arto Tenhovuori, WSP FInland Asiantuntija lähelläsi Toimimme 26 henkilön voimin Oulussa, Raahessa ja Rovaniemellä. Ota yhteyttä! PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista Oulun Kauppakamari 13

14 Paperinkeräys keskittyy entistä voimakkaammin yritysjätteisiin Olemme uudistaneet strategiaamme ja Työmme on hyvin vaativaa, sillä jokai- keskitymme nyt entistä vahvemmin vaati- nen jätejae on käsiteltävä sitä koskevien viin yritysjätteisiin. Asiakkainamme on mer- säädösten mukaan. kittävä joukko valmistavaa teollisuutta, kauppaa ja logistiikkaa sekä toimistokiin- Tiedätkö, mihin arkaluontoiset teistöjä. Paperinkeräys nähdäänkin usein asiakirjasi päätyvät? metsä-, elintarvike-, paino- ja muun valmis- Asiakkuuksista vastaavan Niemisen mukaan tavan teollisuuden sekä vähittäiskauppa- Paperinkeräys tunnetaan myös arkistojen ja ketjujen alueilla, joissa keräämme ja kierrä- asiakirjojen aukottomasta ja dokumentoi- tämme hyvin monipuolisesti yritysasiakkai- dusta tuhoamisesta. den materiaalia, luonnehtii asiakkuuksista Tietoturvapalvelumme on alansa edel- vastaava johtaja Karel Nieminen Paperin- läkävijä: vanhentuneiden, arkistoitujen do- keräyksen täsmennettyä toimintatapaa. kumenttien tuhoamisen lisäksi vastaamme Kierrätys- ja ympäristönhuoltopalve- esimerkiksi CD-ROMmeista ja kiintolevyistä: Yritysesittely luja valtakunnallisesti tarjoava Paperinkeräys toimittaa kaiken mahdollisen keruukelpoisen materiaalin uusioraaka-aineeksi tai energiana hyödynnettäväksi. nämä joko ylikirjoitetaan, magnetoidaan tai murskataan mekaanisesti. Karel Nieminen korostaa, että jokaisen yrityksen ja organisaation tulisi luoda selvä Paperinkeräyksen asiakkuuksista vastaava johtaja Karel Nieminen näkee, että toukokuun alussa voimaantuleva uusi jätelaki avaa alan toimijoille uusia mahdollisuuksia. 14 Oulun Kauppakamari

15 yhteinen toimintatapa, miten ja mihin arkaluontoinen aineisto toimistokiinteistöissä viedään. Parhaassa tapauksessa työntekijöiden käytössä on lukollinen keräysväline tai -astia, jonka tyhjentämisestä saa vastata vain sovittu yhteistyökumppani. Tällaisen lukitun keräyssäiliön materiaali kuljetetaan tuhoamisyksikköön, jossa siitä tehdään silppua ja sen jälkeen raaka-ainetta tai energiaa teollisuuden käyttöön. Toimintatapa on siis myös ekologinen ja edistää kestävää liiketoimintaa. Vahvasti mukana yhteiskuntavastuussa Paperinkeräys tunnetaan laajalti yhteiskuntavastuullisesta työstään. Se on aina perustamisvuodestaan 1943 lähtien opettanut tulevia sukupolvia kierrättämään. Toimintamme koskettaa tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia kuluttajia sekä yrityksiä ja yhteisöjä. Keräämme paperia ja muita uusioraaka-aineeksi kelpaavia materiaaleja. Tämän ohella myymme käytettyjä tuotteita uudelleen käytettäväksi. Työmme hidastaa ilmastonmuutosta ja ympäristön kuormittumista. Paperinkeräys jatkaa myös kotikeräyspaperin ja keräyskartongin keräämistä asuinkiinteistöiltä. Se on keräyspaperin tuottajayhteisö, joka on järjestänyt paino- ja kirjoituspapereiden maksuttoman talteenoton koko Suomessa. Toukokuun 1. päivänä voimaantuleva uusi jätelaki avaa alan toimijoille uusia mahdollisuuksia. Myös Paperinkeräys on valmistautunut käsillä olevaan muutokseen huolella. Uudistetun jätelain tavoitteena on ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Jätelaki tarjoaa meille myönteisen näytönpaikan, kun pääsemme hyödyntämään kestävän kehityksen materiaalinkäsittelyn ratkaisuja. Olemme työskennelleet jo pitkään kuntien kanssa ja rakentaneet kestävän kumppanuuden. Ymmärrämme lain tuomat vaateet ja toisaalta sen kokoavan yhteisen päämäärän: sitoutumisen yhteisen ympäristömme vastuulliseen hoitamiseen, Karel Nieminen painottaa. Lisätietoja: palvelupäällikkö myyntipäällikkö Jaakko Jäntti Sami Takalokastari (Tuottajayhteisöt) (Encore Tietoturvapalvelu) puh. (08) puh. (08) NAAPURUUS VOI OLLA KUMPPANUUTTA Naapurusten erilaisuuden voi kääntää vahvuudeksi. EU:n Kolarctic ENPI CBC-ohjelma tarjoaa rahoitusta hankkeille, joissa sinun organisaatiosi yhdessä venäläisen, ja ehkä myös ruotsalaisen ja norjalaisen, yhteistyökumppanin kanssa saa aikaan jotakin uutta - yhdistämällä voimavaransa ja vahvuutensa. Kolarctic ENPI CBC:n rahoitusta voivat hakea kaikenlaiset yksityiset ja julkiset organisaatiot. Hankkeissa voidaan edistää sosiaalista ja taloudellista kehitystä, vastata alueiden yhteisiin haasteisiin ja tehdä yhteistyötä kansalaisten kesken. Ohjelma-alueeseen kuuluu laajoja alueita Pohjoiskalotilta ja Luoteis-Venäjältä. Ohjelman kolmas hakuaika on avattu 16. tammikuuta ja se päättyy 16. huhtikuuta Hakuaikaan liittyen järjestetään tiedotustilaisuuksia. Lisätietoa tilaisuuksista, ohjelma-alueesta ja rahoituksen edellytyksistä löytyy englanniksi sivuilta Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Lapin liitto, p sekä Euroopan unioni Oulun Kauppakamari 15

16 Veronumero rakennustyömailla Rakennusalalla harmaata taloutta pyritään kitkemään kahdella tavalla: ottamalla käyttöön veronumero arviolta ja lisäämällä työmaan päätoteuttajan ja työn tilaajan ilmoittamisvelvollisuutta arviolta Rakennusalalla käytössä olevasta tunnistekortista tulee siitä jo olevien tietojen lisäksi näkyä jatkossa henkilön veronumero. Se lisätään kaikkien rakennusalalla työskentelevien, myös yrittäjien ja yhtiömiesten, tunnistekorttiin. Veronumero selviää verokortista. Ulkomaalaiset saavat veronumeron hakiessaan henkilökohtaisesti verotoimistolta tai yli vuodeksi Suomeen tulleet maistraatilta henkilötunnusta. Veronumeron saa henkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus. Veronumero on pysyvä. Henkilön, jolta vaaditaan tunnistekortti, tehtävänä on toimittaa työnantajalle/ työn tilanneelle veronumero. Veronumerollisen tunnistekortin antaa työnantaja/ työn tilannut. Henkilön, jolta veronumerollinen kortti vaaditaan, ei pitäisi voida aloittaa työskentelyään rakennustyömaalla ennen veronumeron saamista ja ilmoittamista työnantajalle/työn tilaajalle. Tämä koskee rakennustyömaalla vain päivänkin työskentelevää ja myös rakennustyömaalla työskenteleviä toimistotyöntekijöitä. Tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavilta tunnistekorttia ei vaadita. Rakentamisella tarkoitetaan talon rakentamista, purkamista ja erikoisurakointia kuten lvi- ja sähkötöitä sekä maa- ja vesirakentamista. Yhden työnantajan/urakoitsijan, jolla ei ole työmaalla aliurakoitsijoita sekä työmaita, joilla yksityinen henkilö rakennuttaa tai korjauttaa rakennusta yksityiskäyttöönsä, ei asia koske. Valvontavastuussa veronumeron käytöstä ovat rakennuttaja, pääurakoitsija tai muu päätoteuttaja kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien osalta. Aliurakoitsijat ja muut työnantajat ovat vastuussa omien työntekijöidensä ja sopimuskumppaniensa osalta. Koska säännösten tarkoituksena on valvoa verojen maksamista (esim. ennakonpidätysten), voi laiminlyönnistä olla työturvallisuuslaissa säädetyn rangaistuksen lisäksi seurauksena myös verojen maksuunpanoja korotuksineen ja lisäyksineen. Veronumero on julkinen. Myöhemmin käyttöönotettavasta veronumerorekisteristä jokainen voi tarkistaa, onko työmaalla työskentelevä merkitty siihen. Tarkistamisella voidaan eliminoida esimerkiksi niitä tilanteita, että tunnistekortti olisi väärennetty. Rekisterissä olevan nimen tulee vastata veronumeron saaneen nimeä. Verohallinto voi omasta aloitteestaan tai pyynnöstä merkitä henkilön rekisteriin. Henkilö voidaan poistaa rekisteristä hänen omasta pyynnöstään hänen esitettyään selvityksen siitä, että hän ei toimi enää rakennusalalla. Veronumerorekisterin käyttötarkoitus on rakennusalalla toimivien henkilöiden henkilötunnisteen oikeellisuuden sekä työnantajan/urakoitsijan ja työntekijän/aliurakoitsijan verotukseen liittyvien velvollisuuksien valvonta. Nämä velvollisuudet ovat erilaisia riippuen esimerkiksi siitä, onko verovelvollinen Suomessa ns. yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen, mistä maasta Suomeen tullaan ja mitä asiasta on verosopimuksissa sovittu. Näitä ei käsitellä tässä artikkelissa, mutta tämäkin viidakko ulkomaisten työntekijöiden, yrittäjien ja yhtiöiden kanssa sopimuksia työn tekemisestä tekevien ja noudattavien on hallittava. Veronumeron esittäminen ei vapauta esimerkiksi lähdeveron tai työkorvauksesta tehtävän ennakonpidätyksen pidättämisestä ja maksamisesta, ellei urakoitsijalla ole 0-lähdeverokorttia tai urakoitsijaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Myöhemmin käyttöönotettavan ilmoitusmenettelyn tavoitteena on saada kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja alihankkijoista sekä heille maksetuista korvauksista. Hallituksen esitys saataneen asiasta kuluvan vuoden aikana. Todettakoon, että kun tunnistekortista ilmenee se, onko henkilö yrittäjä vai työntekijä, ja työnantajan nimi, kortista ilmenevä tieto yrittäjyydestä ei ratkaise sitä, onko yrittäjänä toimeksiannon vastaanottanut verotuksessa yrittäjä vai työntilaajan työntekijä. Tämän ratkaisevat kunkin toimeksiantosuhteen olosuhteet; onko yrittäjä tosiasiallisesti samassa asemassa kuin työntekijä. Näihin arviointeihin törmää käytännössä jatkuvasti. Pirjo Vaarala veroasiantuntija Ernst & Young 16 Oulun Kauppakamari

17 Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, puh ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, puh Lisätietoa internetissä osoitteissa ja Oulun Kauppakamari 17

18 Asemakaavapäällikkö Matti Karhula: Oulun keskusta-alue tärkein kehittämisen kohde Kaupungin keskustan elinvoiman ja vetovoiman tärkeyttä painotti kerta toisensa jälkeen Oulun asemakaavapäällikkö Matti Karhula Oulun kauppakamarin järjestämässä Kauppa ja palvelut muutoksessa -seminaarissa. Hän korosti, että Oulun keskustaa on kehitettävä monipuolisesti niin että se tarjoaa kokonaisvaltaisen elämyksen. Karhula kuljetti esityksessään kuulijansa kauppakierroksella, jonka aikana käytiin ydinkeskustassa, Raksilassa, Sisustajantorilla ja Limingantullissa. Näiden neljän alueen kehittämisestä riippuu Oulun keskustan tulevaisuus. Alueet voitaisiin profiloida selkeästi erilaisiksi niin, että jokainen niistä erikoistuu omanlaistensa kaupallisten palvelujen tarjoamiseen. Asiointi ei myöskään vaatisi 18 Oulun Kauppakamari

19 välttämättä omaa autoa, sillä citybussi voisi kiertää alueiden väliä, hän huomautti. Selkeä työnjako Lähtökohta Karhulan mukaan on, että ydinkeskusta on erikoistavarakaupan, ravintoloiden ja muiden palvelujen sekä kulttuurin alue, Raksila vähittäiskaupan keskittymä, Limingantulli keskustaan kuulumattoman erikoistavarakaupan, päivittäistavarakaupan ja teknisen kaupan alue ja lopuksi Sisustajantori nimensä mukaisesti sisustamiseen ja kodin kunnostukseen liittyvän kaupan keskus. Jokaiselle neljälle alueelle on olemassa omia kehittämissuunnitelmiaan, jotka ovat hieman eri vaiheissa. Avoimia kysymyksiäkin on kaikkien kohdalla. Esimerkiksi ydinkeskustan osalta näitä ovat muun muassa se, kuinka Kivisydän pitkään puuhattu kallioparkki alkaa sykkiä, valitetaanko kaavaratkaisuista tai miten paljon yksityiseltä sektorilta löytyy investointihalukkuutta. Raksilasta taas on viime aikoina ollut esillä monenlaisia vaihtoehtoja. Luonnollisesti keskustan hankkeisiin vaikuttavat myös muun muassa Oulun alueen ostovoiman kehitys ja muut isot kaupalliset hankkeet. Näistä ehkä tärkein on Ritaporttiin sijoittuva kauppakeskus Aurora. Alkuperäinen Aurora-ehdotus ei kuitenkaan toteudu, vaan hankkeen suunnittelu jatkunee uudelta pohjalta, kertoi Karhula. Joukkoliikenne odottaa käyttäjiä Karhula yhdisti myös toisiinsa keskustan kehittämisen ja joukkoliikenteen tilanteen. Hän korosti, että parasta joukkoliikenteen tukemista on käyttää sitä. Joukkoliikenteen verkosto on Oulussa olemassa se vain odottaa käyttäjiä. Ja verkosto vie kaupungin keskustaan, sillä keskustassa ovat kaupat, ravintolat, kulttuuripalvelut ja monet muut. Käykää kaupassa keskustassa. Äänestäkää ostoskäyttäytymisellänne. Näin voi tukea joukkoliikennettä, asemakaavapäällikkö Matti Karhula kehotti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarjoaa tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, sekä järjestää liikkeenjohdon koulutusta vuonna 2012 alueen yrityksille. Uutena projektina alueella on aloitettu Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille. Liikkeenjohdon koulutukset keskittyvät yrityksen johtamiseen tuotantoon kasvuun kansainvälistymiseen taloushallintoon markkinointiin Erityisenä painopisteenä ovat lisäksi meriteollisuussidonnaiset yritykset sekä niistä koostuvat yritysryhmät. Lisätietoa Esa Räisänen Projektipäällikkö yritystoimintaan p Mikko Viitanen Protek-ESR-hankkeen projektipäällikkö p Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PL 86, Viestikatu Oulu p. vaihde gsm Oulun Kauppakamari 19

20 Väriä maailmaan Lekatie Oulu (08) Oulun Kauppakamari

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot