Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Toimintalukujen toteuma vuonna Henkilöstö... 5

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Toimintalukujen toteuma vuonna Henkilöstö... 5 Talous... 6 Toimintatuottojen toteutuma... 7 Toimintakulujen toteutuma... 8 Investointien toteutuma... 9 Rahoitus... 9 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna Kuntayhtymän tase Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Konservatiivin hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelukeskuksen tulosalue Kuntayhtymän hallintoelimet

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Terveydenhuoltolaki tuli voimaan Terveydenhuoltolain tuomat muutokset, niiden toimeenpano ja myöhemmin voimaantulevien valmistelu, olivat leimallisia vuoden 2011 toiminnassa. Hoidon tarpeen arvioinnin määräaikojen tiukentuminen heti lain voimaantullessa, ensihoidon siirtäminen sairaanhoitopiirien vastuulle 2013 ja perusterveydenhuollon yksikön perustaminen vaativat kaikki resurssointia. Lapin liiton selvitys Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien yhteistyöstä ja työnjaosta työllisti alkuvuonna laajasti. Selvitys ei tuonut sellaisia uusia avauksia, joita ei olisi jo useassa yhteydessä aiemmin pohdittu. Länsi-Pohjan strategiassa yhteistyö ja työnjako ovat jo vuosia olleet keskeisellä sijalla. Erva-alueella valmistui yhteinen strategia, joka käsiteltiin kaikissa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hallituksissa Strategian toimeenpanosta ja vastuuttamisesta sovittiin loppuvuonna Päätökset Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta tehtiin vuoden lopulla. Keminmaan ja Tornion laboratoriotoimintojen siirto alkaen osaksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laboratoriotoimintaa tehtiin myös vuoden aikana. Uuden potilashallintojärjestelmän käyttöönotto työllisti merkittävästi ja vaati resurssien lisäämistä. Käyttöönotto saatiin toteutettua hyvin, ongelmia aiheutui kuitenkin raportointijärjestelmissä. Vanhan Sapon ja uuden Oberonin tilastointeja ei saatu yhteen sovitettua vuoden aikana. Lähetemäärät näkyivät johdon raportointijärjestelmässä virheellisinä. Hoitoon pääsytilastoja jouduttiin kokoamaan käsin. Hoitoon pääsyssä koko vuoden osalta saavutettiin kuitenkin lainsäätäjän tarkoittama taso, paitsi poliklinikkakäyntien osalta. Hoitojaksojen määrä laski 0,6 %, poliklinikkatoiminnan kasvu oli 7,8 %, hoitopäivien alenema oli 4,9 %. Hoitopäivien alenema on suunnitelman mukainen ja vuoden aikana tehtiin suunnitelma sairaansijamäärien alentamisesta kaikilla tulosalueilla vuosien aikana. Hoitopäivien alenema oli keskimäärin 7,8 potilasta / päivä ja kun tuo määrä jakautuu useaan yksikköön, sen vaikutus resurssitarpeeseen jää melko vähäiseksi. Psykiatriassa muutos oli suurin, 5,2 potilasta keskimäärin päivää kohti vähemmän vuodeosastohoidossa. Rakennemuutos eteni myös siinä mielessä tavoitteen mukaisesti, että tuotetuista palveluista 36,3 % oli vuodeosastohoitoa ja 63,7 % avopalveluja. Alueen asukkaista erikoissairaanhoidon palveluja käytti vuoden aikana n. 38 %:ia, lisäksi yhteispäivystyksen palvelujen käyttäjät. Luku näyttää vakiintuneen samalle tasolle, lähelle 40 %:ia asukkaista. Keroputaan sairaalan ja psykiatrisen hoidon tulevaisuutta linjattiin ja tavoitteeksi asetettiin sairaansijojen siirtäminen somaattisen erikoissairaanhoidon yhteyteen lähivuosien aikana. Päivystyskäyntien määrä kasvoi 6,9 % ja päivystys sisäänottojen määrä peräti 9,4 %. Terveyskeskusten yhteispäivystyksen käyntimäärä kasvoi maltillisesti, 0,5 %. Taso näyttää asettuneen reiluun käyntiin / vuosi. Tilinpäätös on alijäämäinen, mikä aiheutui menojen ylityksistä. Oman toiminnan osalta menojen kasvu oli 4,9 %, hoitopalvelujen ostot kasvoivat 9 %. Ostopalveluissa, samoin kuin omassa toiminnassa, poliklinikkakäyntien määrä kasvoi ja hoitopäivien määrä aleni. Henkilöstötilanne vaikeutui vuoden aikana. Lääkäreiden rekrytoinnissa riittää haastetta ja hoitotyössä erityisesti esimiestyöhön rekrytointi on vaikeutunut. Laaduntunnustuksen mukainen ylläpitoauditointi toteutettiin toukokuussa. Seuraava ulkoinen auditointi on Koulutukseen pääsy on mahdollistettu niin, että lainsäädännön edellyttämä täydennyskoulutus toteutuu. Johtamiskoulutusta jatkettiin, esimiesten toinen JET koulutusryhmä aloitti syksyllä

4 Toimintalukujen toteuma vuonna 2011 Suoritteet TOT 2010 TOT 2011 Vrt % TA 2011 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat , ,7 Poliklinikkakäynnit, osto , ,8 Poliklinikkakäynnit yhteensä , ,9 Hoitopäivät, omat , ,0 Hoitopäivät, osto , ,1 Hoitopäivät yhteensä , ,2 Hoitojaksot, omat , ,3 Hoitojaksot, osto , ,5 Hoitojaksot yhteensä , ,7 Keskim. hoitoaika, omat 4,9 4,7-4,1 5 94,0 Keskim. hoitoaika, osto 7,2 6,9-4,2 7 98,6 Sairaansijat , ,4 Kuormitus % vuoden alusta , ,3 Leikkaukset 1) ,4 josta päiväkirurgia ,0 Kirurgia ,2 Naistentaudit/Synnytykset ,2 Silmätaudit ,8 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,9 Hammas- ja suusairaudet ,1 Plastiikkakirurgiset ,9 Kaihileikkaukset ,5 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ,0 Sepelvaltimoiden angiografiat ,1 Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset ,3 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) , ,9 Radiologian tutk. yhteensä , ,9 Patologian tutk. lausuntoineen , ,3 4

5 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 797, joista kokoaikatyötä teki 754 ja osa-aikatyötä teki 43. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 211, josta kokoaikatyössä 184 ja osa-aikatyössä 27. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 47,6 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 86,71 % ja miehiä 13,29 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,5 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin 45 vuotta. Vakinaisesta henkilökunnasta 60,1 % sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 46,1 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2011 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 22 henkilöä ja 30 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 96,7 % (vuonna ,8 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen määrä on 81,4 % ja työpanos 82,7 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot nousivat 5,2 %. Henkilöstökertomus vuodelta 2011 on annettu erikseen. Koko henkilökunta ammattiluokittain

6 Talous Vuosi 2011 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Ylityksiä syntyi kaikissa toimintakuluryhmissä. Tilikauden tulos muodostui 0,85 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2011 Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

7 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 85,7 milj. euroa, jossa on nousua 5 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 72,2 milj. euroa, jossa kasvua oli 4,9 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen muutos oli 3,9 %, kun taas ostopalvelut kasvoivat 7,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 84,3 %. Muut myyntituotot kasvoivat 9,4 %. Suurin kasvu 59,6 % tapahtui ulkokuntien myyntituotoissa. Muita toimintatuottoja kertyi 0,45 miljoonaa euroa, joka on 0,5 % toimintatuotoista. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,6 %:a. Maksutuottoja kertyi 3,5 miljoonaa euroa eli 3 %.a enemmän kuin vuonna Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 4,1 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Maksutuotot 4,1 % Muut myyntituotot 10,5 % Tuet ja avustukset 0,6 % Muut toimintatuotot 0,5 % Jäsenkuntalaskutus 84,3 % 7

8 Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 83,2 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 5,6 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen kasvu oli 4,9 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 6,0 milj. eurolla. Talousarvioylitykset kohdentuivat kaikkiin toimintakuluryhmiin. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 2,4 milj. eurolla. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätöksen 13,1 milj. eurosta 14,3 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot kasvoivat selvästi, kun taas Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot alenivat. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta, joiden osuus oli 0,9 miljoonaa euroa. Talousarviomääräraha ylittyi kuitenkin lähes 2,2 miljoonalla eurolla. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroa TP 2009 TP 2010 TP2011 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista ja atk palvelujen ostoissa. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli tutkimus- ja hoitotarvikkeissa ja apuvälinehankinnoissa. Tarvikemenot kasvoivat 5,8 % vuoteen 2010 verrattuna. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Palkat ja palkkiot 44,2 % Muut toimintakulut 1,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14,4 % Muiden palvelujen ostot 9,7 % Henkilösivukulut 13,0 % Hoitopalvelujen ostot 17,2 % 8

9 Investointien toteutuma Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona olivat miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 97,7 %:sti. Merkittävin rakennushanke oli keskussairaalan 5-siiven peruskorjaus, johon käytettiin euroa.. ATK ohjelmisto hankintoihin käytettiin euroa (potilashallintojärjestelmään euroa) ja kalustohankintoihin euroa (radiologia euroa). Investointimenojen toteutuma Toteutunut Talousarvio Tot % Atk-ohjelmat ja pitkävaik.menot brutto Valtionosuus Nettomenot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Investoinnit yhteensä Valtionosuudet yhteensä Investoinnit netto Rahoitus Kassan riittävyys oli toimintavuoden lopussa 5 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 4 päivää. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 3,5 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin euroa. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa euroa. Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna 2011 Oma toiminta, Ostopalvelut Yhteensä avo- ja vuodeos. yhteensä avo- ja vuodeos. yhteensä avo- ja vuodeos. yhteensä vrt % vrt % vrt % Kemi , ,2 Keminmaa , , ,7 Simo , , Tervola , , ,8 Tornio , , ,3 Ylitornio , , ,8 Yhteensä , , ,9 (Apuvälinepalvelujen laskutus ei sisälly yllä oleviin lukuihin.) 9

10 Kuntayhtymän tase V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt.menot *Taseryhmä yhteensä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rak. ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat *Taseryhmä yhteensä III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet *Taseryhmä yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet *Taseryhmä yhteensä II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset *Taseryhmä yhteensä III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot IV Ed.tilikaus. yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ B POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset *Taseryhmä yhteensä D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahast.pääomat *Taseryhmä yhteensä E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rah- ja vak.laitok *Taseryhmä yhteensä II Lyhytaikainen 2. Lainat rah-ja vak.laitok Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat *Taseryhmä yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

11 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja hankintatoimi, tietohallinto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Sairaanhoitopiirin johtaja oli virkavapaalla kahdeksan kuukautta. Talousjohtaja toimi sijaisena. Järjestely aiheutti alimiehityksen hallintokeskukseen, kaikista välttämättömistä tehtävistä on kuitenkin selvitty määräajassa. Yhteistyö Erva -alueella KPP hankkeessa sekä Lapin liiton selvitys yhteistyöstä vaativat huomattavasti hallinnon työpanosta. Laboratoriotoimintojen siirtäminen Erva -alueella yhteiseen liikelaitoskuntayhtymään oli myös hallintokeskuksessa keskeinen valmistelun alainen toiminta. Toiminnan itsearviointia tehdään yksiköissä vuosittain. Johdon katselmuskäytännöt on vakiinnutettu. Hoitotyö Loppuvuodesta 2010 valmistunut Hoitotyön toimintaohje vietiin sairaanhoitopiirin hallitukselle tiedoksi. Toimintaohje julkistettiin Hoitotyön päivän tapahtumassa toukokuussa. Rafaela hoitoisuusluokitusten avulla saatua tietoa käytetään jo osittain päivittäisessä henkilöstön resursoinnissa. Pienemmillä poliklinikoilla potilaat luokitellaan ja neurologian poliklinikalla on tehty myös rinnakkaisluokitukset. Osastonhoitajat ja ylihoitajat kokoontuvat muutaman kuukauden välein arvioimaan tuloksia yhdessä. Johtoryhmälle on ollut koulutusta marraskuussa hoitoisuusluokituksen käytöstä johtamisen apuvälineenä. Yksiköitten väliseen yhteistyöhön ja työkiertoon aloitettu hanke Jet-koulutuksessa jatkuu edelleen. Työaika-autonomiakokeilu jatkui edelleen päivystyksen osastonsihteereillä, sisätautien vuodeosastoilla 5A ja 5B sekä kirurgian vuodeosastolla 4B. Kokeiluun osallistuville tehtiin kysely, minkä avulla haluttiin selvittää, onko kokeilusta ollut hyötyä ja mitä kehitettävää vielä on. Lisäksi kysyttiin ideoita, miten työvuorosuunnittelun käytäntöjä voitaisiin parantaa. Suurin osa kyselyyn osallistuneista (62 %) halusi jatkaa kokeilua. Kyselyn tulokset on jaettu yksiköihin. Henkilöstöpankin toimintakäytäntöjä on muutettu varahenkilöiden varausjärjestelmässä. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Prosessien mallintaminen ei ole vielä käynnistynyt kunnolla. Tarvitaan lisäkoulutusta ja prosessien mallintamisen työväline. Lyhytaikaisista osaavista sairaanhoitajista on ollut ajoittain puutetta. Kesäaikana jouduttiin ottamaan käyttöön korotettu kutsuraha. Röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien pitkäaikaisia sijaisuuksia on korvattu edelleen sairaanhoitajilla ja eläkeläistyövoimalla. Kätilöiden lyhytaikaisissa sijaisuuksissa on myös ollut eläkeläistyövoimaa. Opiskelijakoordinaattorit on nimetty jokaiselle tulosalueelle ja heidän tehtäväkuvansa on laadittu. Opiskelijakoordinaattorit ovat olleet mukana ammattikorkeakoulun Opetussuunnitelmatyöryhmässä. Opiskelijakoordinaattoritoiminta käynnistyi elokuussa uusien opiskelijoiden tullessa käytännön harjoittelujaksoille. 11

12 Henkilöstön koulutus Ammattitaitoinen, hyvin kouluttautunut, työhönsä motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on laadukkaan hoidon perusta. Henkilöstön hyvää osaamista ylläpidetään ja kehitetään suunnitelmallisella ja tarvelähtöisellä täydennyskoulutuksella sekä työnohjauksella. Koulutuksen suunnittelussa ovat apuna henkilökohtaiset kehityskeskustelut, osaamiskartoitus sekä yksikkökohtaiset koulutustarvekyselyt. Täydennyskoulutus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin osaamisstrategiassa todetaan täydennyskoulutukseen osallistumisen yleisenä edellytyksenä olevan, että siitä on ilmeistä hyötyä asianomaisen henkilön toiminnalle sairaanhoitopiirin palveluksessa. Erityisen hyödyllisiä ovat pitkäkestoiset ja käytäntölähtöiset prosessikoulutukset, joihin osallistuminen edellyttää vahvaa sitoutumista oman osaamisen ja työyhteisössä toimimisen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on osaamisstrategian mukaisesti hyvä vaihtoehto, kun sairaanhoitopiirissä on tarvetta kouluttaa henkilöstöä muuttuviin ja uusiin tehtäviin tai kun halutaan laajentaa henkilöstön ammatillista osaamista. Pitkäkestoisista prosessikoulutuksista erinomaisesti ammattitaitoa ja hoidon laatua kehittäviksi ovat osoittautuneet psykiatriassa toteutetut kolmivuotiset erityistason perheterapiakoulutukset, jotka ovat jatkuneet sairaanhoitopiirin omien terapiakouluttajien toteuttamina suunnitelmallisesti vuodesta 1989 lähtien. Syyskuussa 2010 alkaneeseen kolmivuotiseen koulutukseen osallistuu 18 psykiatrian työntekijää sekä lisäksi 6 muuta Länsi-Pohjan mielenterveystyössä toimivaa henkilöä. Joulukuussa 2011 alkoi lisäksi Muurolassa Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhteinen erityistason perheterapiakoulutus, jossa on L-PSHP:n psykiatriasta 6 työntekijää. Sairaanhoitopiiri on sitoutunut myös Lapin yliopiston ESR-rahoitteiseen psykodynaamisen yksilöterapian koulutukseen. Lyhytkestoisia täydennyskoulutuksia eri tarpeisiin on järjestetty sekä alueellisina koulutuksina 12 kpl että keskitettynä sisäisenä koulutuksena 27 kpl. Alueellisiin koulutuksiin osallistui 692 ja keskitettyyn sisäiseen koulutukseen 1834 henkilöä. Erityisvastuualueen videovälitteistä koulutusyhteistyötä on jatkettu entiseen tapaan. Johtamiskoulutus Pitkäjänteisen ja systemaattisen koulutuksen avulla on koko sairaanhoitopiirin strategiatyötä voitu yhtenäistää ja toiminnan mittareita konkretisoida. Kaksivuotinen johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) on jatkunut oppisopimuskoulutuksena, johon osallistuu 21 keskussairaalan esimiestä tai asiantuntijaa. JET-koulutus on tapahtunut ammattiopisto Lappian puitteissa Johtamistaidon opiston kouluttajien toteuttamana. Osaamisen kartoittaminen Sähköinen koulutuksen hallintajärjestelmä (HRM) on vakiintunut koulutuksista tiedottamisen, ilmoittautumisten ja tilastoinnin välineenä. HRM:ää on mahdollista hyödyntää myös osaamiskartoitusten tekemisessä. Koko henkilöstön kattava osaamiskartoitus on kehittämistavoitteena. Osaamiskartoitus voi olla hyvänä apuna kehityskeskusteluissa pohdittaessa työntekijän koulutustarpeita, vahvuuksia ja koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunnittelu Kuntayhtymässä on moniammatillinen koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on laajojen koulutuslinjauksien integrointi mahdollisimman hyvin organisaation strategisten suunnitelmien kanssa. Osaamisstrategian mukaisena keskimääräisenä täydennyskoulutuksen määränä työntekijää kohden on 3-10 koulutuspäivää vuodessa. Vuonna 2011 oli keskimäärin 3,71 täydennyskoulutuspäivää. Henkilöstön koulutusmenot olivat , mikä oli 0,84 prosenttia palkkasummasta. 12

13 Laadunhallinta Yksiköiden itsearvioinnit ja johdon katselmukset toteutuivat organisaatiossa laadunhallinnan vuosikellon mukaisesti. Sisäiset auditoinnit toteutettiin psykiatrisella, konservatiivisella ja tukipalveluiden tulosalueella. Auditointien painopistealueena oli johtamisjärjestelmä, henkilöstövoimavarat, arviointi ja kehittäminen. Qualitorin suorittamassa ylläpitoauditoinnissa arvioitiin laadunhallinnan etenemistä helmikuussa 2010 tehdyn ulkoisen auditoinnin jälkeen. Erityisesti arvioitiin itsearviointien, sisäisten auditointien ja johdon katselmusten käytäntöjä ja tuloksia, laatupoikkeamia, muistutuksia, kanteluita ja reklamaatioita sekä edellisessä auditoinnissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehtyjä toimenpiteitä. Keskeisistä prosesseista valittiin auditoinnin kohteiksi päivystyspotilaan prosessi ja depressiopotilaan hoitoketju. Johdon haastattelussa selvitettiin laadunhallinnan tilaa koko organisaation tasolla. Organisaation potilasturvallisuusstrategiaa ja suunnitelmaa on valmisteltu Potilasturvallisuuden johtoryhmän toimesta. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Lokakuussa toteutettiin organisaation laatujärjestelmän mukainen joka toinen vuosi suoritettava työtyytyväisyyskysely ja marraskuussa asiakaspalautejärjestelmän mukainen asiakastyytyväisyyskysely potilaille ja omaisille. Lisäksi osa yksiköistä on tehnyt sisäisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä. Osassa yksiköitä on aloitettu organisaation mallin mukaisen toimintakäsikirjan laadinta ja jatkettu prosessien kuvaamista. Yksiköiden laatuyhdyshenkilöiden tapaamisia järjestettiin kolme, kaksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa ja yksi Keroputaan sairaalassa. Laatutyöryhmä kokoontui kerran vuoden aikana. Tietohallinto Erikoissairaanhoidossa kauden merkittävin uudistus oli uuden potilashallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmän käyttöön siirryttiin suunnitelman mukaisesti huhtikuun alusta alkaen kerralla koko sairaanhoitopiirissä. Järjestelmän vaihdosta johtuen koko vuoden kattavien raporttien tekemisessä oli ongelmia ja joiltakin osin niistä luovuttiin. Potilaslaskutus, potilasreskontra ja kuntalaskutus saatiin toimimaan ilman mainittavia viiveitä. Tietojen kirjaamiseen kiinnitettiin huomiota ja ongelmiin puututtiin. Yli 800 henkilöä koulutettiin järjestelmän käyttäjiksi ja tämä edellytti lukuisia koulutus- ja informaatiotilaisuuksia ennen ja jälkeen käyttöönoton. Länsi-Pohjan alueen terveyskeskukset ja keskussairaalassa sijaitseva yhteispäivystys alkoivat tehdä sähköisiä reseptejä (e-reseptejä) 16.6 alkaen kolmantena alueena Suomessa. Käyttöönotossa olivat mukana alueen kaikki apteekit. Käyttöönoton etenemistä seurattiin valtakunnanlaajuisesti ja siitä kerrottiin eri tiedotusvälineissä. E-reseptin käyttöönotto edellytti Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän terveydenhuollon varmennekortin käyttöä ja ilman sitä sähköistä reseptiä ei voi tehdä. Erikoissairaanhoidossa siirrytään sähköisiin resepteihin vuonna 2013, mutta varmennekortit jaettiin henkilöstölle jo nyt. Muiden pohjoisten sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyönä valmistui erityisvastuualueen tietohallintostrategia, jonka toteuttamiseen nimettiin vastuuhenkilöt. Erityisvastuualueen yhteistyönä valmisteltiin myös yhteistä laboratorion tietojärjestelmää, sekä drg tuotteistuksen mahdollistavaa tietokantaratkaisua. 13

14 Hallintokeskus Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä

15 Konservatiivin hoidon tulosalue Tulosalueen toiminnassa myyntituotot kasvoivat 3 % vastaten 107 %:n toteutumaa. Kokonaistoimintakulut kasvoivat 5 % vastaten 106 %:n toteutumaa ja ulkoisten kulujen kasvu oli 4 %. Vuosikate jäi euroa tappiolliseksi ollen poistojen jälkeen euroa alijäämäinen. Kulut ylittyivät tasaisesti eri sektoreitten osalla. Suurimmat ylitykset olivat palkka-, hoitopalveluiden osto- ja aineiden ja tarvikkeiden budjetissa. Hoitopäivät vähenivät 2 % vastaten 94 %:n toteutumaa. Vuodeosastojen kuormitus asettui hieman alle 80 %:iin. Sen sijaan poliklinikkakäynnit lisääntyivät yli 10 % ylittäen käynnin rajan. Erikoissairaanhoidon päivystyksen käyntimäärä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 %. Lisääntyneen käytön takia tulot ylittyivät suunnitellusta, samoin menot etenkin lisääntyneiden laboratorio- ja radiologisten tutkimusten takia. Osastonylilääkärin virka on edelleen täyttämättä, minkä takia erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla on jouduttu edelleen turvautumaan väliaikaisratkaisuihin lääkärityövoiman käytössä. Kehittämishankkeena toteutettiin kriittisesti sairaan potilaan hoidon ja tunnistamisen parantaminen. Tähän liittyen hankittiin hengitysvajauspotilaan kaksoispaineventilaattori, verikaasuanalyysi vieritestilaite ja 12 kytkentäinen EKG seurantamonitori. Aiheeseen liittyvää henkilökunnan kouluttamista toteutettiin suunnitellusti. Uusia toimintaohjeita luotiin yhteystyössä sisätautien erikoislääkärien kanssa (hematologis-onkologinen potilas päivystyksessä, peritoneaalidialyysipotilaan peritoniitti). Terveyskeskusyhteispäivystyksen käyntimäärien kasvu näytti taittuvan kuluneen vuoden aikana. Tilastoidut käyntimäärät pysyivät kutakuinkin ennallaan, varsinaisissa potilaskäynneissä tapahtui jopa hienoista laskua. Päivystyksen puhelinpalvelu toimi nyt ensimmäisen kerran koko vuoden, ja käyntimäärien kasvun taittuminen saattaa selittyä toimivalla puhelinneuvonnalla. Käynnit ylittivät kuitenkin selvästi ennustetun käytön, joten myyntituotoista muodostui kohtalainen ylijäämä. Yhteispäivystyksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Lääkäripalvelujen tuottajana jatko Mediverkko Oy, jonka kanssa sovittiin optiovuoden käyttöönotosta. Tarkkailupaikkojen käyttö jatkui vilkkaana edeltävän vuoden tapaan. Sisätautien toimintatuotoissa ja ulkoisissa kuluissa pysyttiin hyvin budjetissa, mutta sisäisten palvelujen, etenkin teho-osaston, laskutuksen kasvu vei tuloksen alijäämäiseksi. Omat hoitopäivät lisääntyivät 3 %, poliklinikkakäynnit 14 % ja hoitopalvelujen ostoissakin tapahtui 9 %:n väheneminen. Kardiologinen toiminta vilkastui ja monipuolistui toisen, tahdistinhoitoihin ja eletrofusiologiaan perehtyneen kardiologin myötä. Tämä vähensi selvästi yliopistosairaalan ostopalveluja ja lisäsi vastaavasti laite- ja tarvikemenoja. Dialyysiosaston hallittu hemodialyysien vähentäminen ja peritoneaalidialyysien suhteellinen lisääminen etenivät suunnitellusti. Muiden sisätautien erikoispoliklinoiden (gastroenterologia, endokrinoligia, reumatologia, hematologia) toiminta jatkui suunnitellusti. Vuodeosastojen 5A ja 5 B toiminta ehti jo vakiintua, kun loppuvuonna toimintaan alkoi heijastua tuleva os. 5A:n remontti mm. henkilökunnan koulutuksen ja uusien tilaratkaisujen vuoksi. Infuusiopoliklinikka siirtyi joulukuussa syöpäpoliklinikan yhteyteen. Siirtoviivepotilaitten määrä asettui edellisen vuoden tasolla. Keuhkoklinikan vuodeosastolla alkuvuosi oli kiireinen, kesä ja alkusyksy puolestaan olivat rauhalliset. Loppuvuonna toiminta jälleen vilkastui. Kokonaisuutena vuodeosastotoiminta jäi 5 % alle edellisvuoden. Hoitopäivät jäivät alle talousarvion tavoitelukujen vastaten 93 %:n toteumaa. Päivystyspotilaat muodostavat suurimman potilasryhmän. Ostopalvelut pysyivät edellisvuoden tasossa ja reilusti talousarvion puitteissa. Toimintatuotot laskivat kolme prosenttia toimintaa vastaten. Toimintakulut kasvoivat 2 % ja ulkoiset kulut pysyivät ennallaan. Alijäämää selittävät laskeneet hoitopäivät ja vyörytysmenot. Keuhkosairauksien vuodeosastolla hoidettiin aiempaan tapaan myös korvatautien osastopotilaat sekä elektiiviset ihotautipotilaat. 15

16 Keuhkopoliklinikan lääkäritilanne oli hyvä. Käyntimäärät nousivat edellisestä vuodesta kolme prosenttia ja samalla ylittyivät myös myyntituotot. Toimintatuottojen nousu selittyy lisääntyneellä toiminnalla ja ostopalvelujen nousulla. Vuoden 2011 toiminnassa ei sisällöllisesti tapahtunut muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Neurologian vuodeosaston kuormitus on ollut korkea, 91 %. Sekä hoitopäivät (3 %) että jaksot (16 %) lisääntyivät selvästi. Toimintatuotot ja kulut kasvoivat vastaavasti ja tilinpäätös toteutui budjetin mukaisesti. Telestroke -toiminta HYKS:n kanssa jatkui ja vuoden liuotushoitojen määrä on nyt kaksinkertainen aloitusvuosiin verrattuna. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät 18 % hyvästä lääkäritilanteesta johtuen. Neuropsykologi ja kaksi erikoissairaanhoitajaa jatkoivat vakiintuneitten käytäntöjen mukaisesti. Ihotautiklinikan toiminnassa edettiin toimintasuunnitelman mukaisesti budjetissa pysyen. Lastentaudeilla vuodeosastotoiminta oli epätavallisen rauhallista hyvästä epidemiologisesta tilanteesta johtuen. Hoitopäivissä laskua tapahtui 19 % aiheuttaen myyntituottojen 2 %:n laskun. Poliklinikkakäynnit sen sijaan lisääntyivät 9 %. Toimintakuluissa tapahtui 6 %:n nousu sekä kasvaneiden hoitopalvelujen ostojen että omien henkilöstömenojen nousun vuoksi. Hoitotakuun ja lähetteiden seuranta ei ollut loppuvuodesta luotettavaa uuden potilastietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Tietyissä kardiologisissa tutkimuksissa (sydän UÄ) jouduttiin turvautumaan jononpurkutoimintaan. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag sekä sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi kättelevät vieraita sairaalan 70 -vuotisjuhlissa 16

17 Konservatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

18 Operatiivisen hoidon tulosalue Kuluneen vuoden aikana toimintaa ohjasivat vuonna 2010 laaditut strategiset päämäärät. Toimintaa linjattiin neljään eri päästrategiaan. Strategiaa jalkautettiin yksiköihin ns. päiväkahvitoiminnalla. Toiminta aloitettiin helmikuussa, ja kesäkuun alkuun mennessä kaikki yksiköt oli läpikäyty. Tulosaluejohtajan ja ylihoitajan päiväkahvikäyntien tarkoituksena oli vaihtaa kuulumisia ja kuulla samalla henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistarpeista sekä vahvistaa keskinäistä luottamusta ja tiedonkulkua sekä yhteisöllisyyttä tulosalueen sisällä. Käynneistä tehdyssä yhteenvedossa yksiköiden esiin tuomia asioita tarkasteltiin suhteessa operatiivisen tulosalueen strategian painopistealueisiin. Lapin liiton tilaaman yhteistoimintaselvityksen sekä valtuuston esittämän ponnen myötä tulosalueella laadittiin sopeuttamistoimenpiteet, jotka osaltaan säätelevät toimintaa ja sen kehittämistä. Sopeuttamistoiminnan perustana ovat kirjaamisen tehostaminen, yksikkö- ja tulosaluetason kustannusten oikea kohdentaminen, kustannustietoisuuden lisääminen sekä oman toiminnan analysoiminen. Yhteistyöllä ja työnjaolla järjestämme ja tuotamme operatiivisen hoidon palvelut alueen asukkaille /vaikuttavuus: OYS ERVA tason työnjakosopimusta päivitettiin erikoisaloittain. Työnjaon uudistamista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä valmisteltiin siten, että esim. keinonivelpotilaiden seuranta siirretään jatkossa perusterveydenhuolto painot-teiseksi, ja erikoissairaanhoidon haavapoliklinikka aloitti toimintansa loppukesällä. Uusi yhteistoimintamuoto aloitettiin yhdessä konservatiivisen tulosalueen kanssa: joulukuun alusta alkaen reumatautien ja hematologian infuusio- sekä keuhkosyövän solunsalpaajahoidot. siirtyivät toteutettaviksi syöpätautien poliklinikalla. Silmätaudeilla hoitajien tehtäväkuvaa laajennettiin edelleen siirtämällä mm. karsastus- ja glaukoomapotilaiden kontrolleja sairaanhoitajille. Asiakkaamme saavat tarpeitaan vastaavat operatiivisen hoidon palvelut laadukkaina, sujuvina ja terveyttä edistävinä /asiakas: Uuden potilastietojärjestelmä Oberonin käyttöönotto heikensi vuoden 2011 tilastojen luotettavuutta. Lähetteiden käsittelyssä hoitotakuu on toteutunut hyvin, mutta polikliinisten käyntien osalta on suuria ongelmia hoitotakuun toteutumisessa. Myös leikkaustoiminnan osalta hoitotakuun toteutuminen vaikeutui loppuvuodesta. Palveluiden myynti shp:n ulkopuolelle jatkui edelleen. Asiakas- /potilastyytyväisyysmittaus toteutettiin koko sairaalassa marraskuussa 2011, tulosten perusteella suurin osa asiakkaista oli erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Lisäksi polikliinisten potilaiden odotusaikamittaus toteutettiin joulukuussa Potilasturvallisuuden parantamiseksi tulosalue -tasolla analysoitiin HaiPro- raportit ja yksiköiden toimintaa ohjeistettiin niistä saatujen tulosten perusteella. Tulosalueen sisäistä tiedottamista tehostettiin mm. avaamalla intranettiin operatiivisen tulosalueen sivusto ja henkilökunnan tapaamisilla. Asiakastiedottamista parannettiin asentamalla sähköisiä ilmoitustauluja kirurgian poliklinikalle. Resurssien oikealla kohdentamisella kehitämme toimintaamme vastaamaan muuttuvia tarpeita huomioon ottaen jäsenkuntien taloudellinen tilanne /prosessit: Operatiivisen toiminnan ydinprosessia (leikkaustoiminta) analysoitiin ja sitä verrattiin vastaavankokoisiin sairaaloihin. Vertailuissa leikkaus-, poliklinikka- ja vuodeosastontoiminnan tuotokset ovat resursointiin nähden erinomaiset ja siitä saatuja tuloksia hyödynnetään edelleen toiminnan kehittämisessä. Resurssien kohdentaminen etenkin kirurgialla oli ongelmallista kysynnän epätasaisuuden, työvoimansaatavuuden ja päivystyspainotteisuuden vuoksi, mikä ilmeni myös koko päivystystoimintaa selvittäneessä raportissa. 18

19 Operatiivisen tulosalueen sisällä eri toimintatapoja ja palveluketjuja on tarkasteltu kriittisesti. Tämän seurauksena esim. naistenpoliklinikan toimenpiteet on siirretty leikkaus- ja anestesiaosastolle. Eri tulosyksiköissä avohoitopainotteisuutta on lisätty; esim. synnytys- ja naistentaudeilla sekä kirurgian yksikössä siirrettiin hoitajaresursseja vuodeosastolta poliklinikalle. Päiväkirurgian osuus kaikista elektiivisistä toimenpiteistä on 54,7 %. Vuodeosastoilla tehostettiin hoitoisuusluokituksen hyödyntämistä tavoitteena hoitotyön resurssien oikea kohdentaminen. Hoitoketjuja on päivitetty, esim. rintasyöpä- ja suolistosyöpähoitoketjut. Päivitetty, alueellinen saattohoitoketju toimii hyvin ja sen toteuttaminen on vähentänyt erikoissairaanhoidon kuormitusta. Hammas- ja suusairauksien uudet tilat otettiin käyttöön edellisen vuoden lopulla. Syöpä- sekä KNK tautien poliklinikoiden remontti valmistui keväällä ja täten osasto 2C palasi normaaliin toimintaansa. Kesällä kirurgiset vuodeosastot toimivat osasto 4B:n tiloissa 3B:n potilashuoneiden oviremontin vuoksi. Syksyllä osasto3b:n tiloihin siirrettiin osa tekstinkäsittelijöistä. Hyvänä työnantajana varmistamme asiantuntevan ja osaavan henkilöstön: Lääkäriresurssin turvaaminen on haasteellista: kirurgialla ortopedien työpanos väheni selkeästi syksyllä, syöpätautien erikoislääkäri vaje pysyi ennallaan ja anestesialääkäreissä oli vajausta. Henkilökuntaa vaihtui sekä eläköitymisen että työpaikkavaihdosten vuoksi. Henkilöstön rekrytoinnin parantamiseksi on panostettu opiskelijaohjaukseen. Hoitotyön opiskelijaohjauksen kehittämiseksi tulosalueelle nimettiin koordinaattori ja lisäksi yksiköihin koulutettiin opiskelijaohjaajia yhteistyössä AMK:n kanssa. Lääketieteen kandidaattien tutustuminen työelämään jatkui ennallaan operatiivisen tulosalueen ylihoitajan koordinoimana ja lisäksi eri tulosyksiköissä työskenteli amanuensseja. Pääsääntöisesti opiskelijoilta saatu palaute on ollut positiivista. Erikoistuvia lääkäreitä työskentelee tulosalueella eri yksiköissä. Työyhteisöjen ja työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Eri ammattiryhmille tarjottiin mahdollisuus osallistua erilaisiin työkykyä ylläpitäviin kuntoutuksiin. Työhyvinvointimittaus toteutettiin marraskuussa ja mittaustuloksia hyödynnetään vuoden 2012 aikana. Johtamisen erikoisammattitutkinto koulutukseen (JET) osallistui laaja-alaisesti esimiehiä. Ylempää AMK tutkintoa suorittavien opiskelua tuettiin myöntämällä koulutusvapaata ja opinnäytetöitä kohdennettiin toiminnan kehittämiseen. Lääkehoidon osaaminen on varmistettu kaikkien ammattiryhmien osalta. Operatiivisen tulosalueen johtaja Outi Nyberg sekä sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen Sven Nyberg saapuvat sairaalan 70 vuotisjuhlaan 19

20 Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

21 Psykiatrian tulosalue Aikuis- ja nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Psykiatrian toiminnan periaatteita olivat mielenterveyssairauksien hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Väestölle tarjottiin laadukkaita psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita kehitetyn hoitomallin mukaisesti. Perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle annettiin konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Alueellinen mielenterveys- ja päihdeneuvosto kokoontui neljä kertaa ja kokouksiin osallistuivat aktiivisesti myös kokemusasiantuntijoita. Kaste-hanke Tervein mielin Länsi-Pohjassa loppui lokakuussa. Hankkeessa tehtiin Mielenterveys-, perheneuvola- ja päihdetyön alueellinen toimintamalli, jonka alueellinen ohjausryhmä hyväksyi. Nyt toimintamallin käyttöönotto odottaa kuntien päätöksiä. Hankeen aikana nuorten päihteidenkäytön vähentämiseen painottuva Info-ryhmä jatkoi toimintaansa ja järjesti nuorille päihteettömän tapahtuman toukokuussa. Hankkeen aikana yksi psykiatrinen sairaanhoitaja oli koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien työparina vastaanotoilla. Kokeilu todettiin erittäin hyödylliseksi. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden toiminnassa jatkui laadukkaan hoidon lisäksi tiivis yhteistyö terveydenhoitajien, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Lastenpsykiatrinen osastohoito lisääntyi, koska kolme vaikeasti hoidettavaa lasta oli OYS:ssa. Nuorisopsykiatriset ostot vähenivät. Vauvaperhetyötä jatkettiin. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka kehitti yhteistyötä somaattisten yksiköiden kanssa painottaen konsultaatioita ja työkyvynarviointeja. Seudullinen kuntoutustyöryhmä kokoontui säännöllisesti. Aloitettu muutos jatkui Keroputaan sairaalassa. Osastolla kuormitus väheni vuoden aikana, kun useita pitkään sairaalassa olleita potilaita pääsi siirtymään tehostetun palveluasumisen piiriin. Vuoden 2011 lopulla sairaalassa oli enää vain 5 potilasta, joilla ei ole muuta osoitetta. Paikkalukua laskettiin kesän aikana 35 paikkaa ja lokakuun alusta pysyvästi. Sairaalan osastorakenteen muutos jatkui ja tämä kuormitti henkilökuntaa paljon. Vuodeosastolla hoitopäivien määrä väheni edellisestä vuodesta 15 % ja avohoitokäynnit lisääntyivät 6 %. Sairaalan potilaskuormitus oli n. 77 %. Valtion sairaaloista siirtyi kaksi potilasta Keroputaalle sekä valvottuun avohoitoon kotiutettiin kaksi potilasta. Liikkuva alueellinen vanhuspsykiatrinen työryhmä toimi auttaen kuntien vanhustyössä antaen konsultaatioita, tutkimusta ja hoitoa. Työ tapahtui osana muuta työtä. Psykogeriatrin palveluita ei saatu. Neuropsykiatrinen työryhmä kouluttautui ja aloitti toimintansa. Lääkäritilanne parani huomattavasti, paitsi kesän aikana pitkät sairaslomat hankaloittivat erityisesti loma-ajan toimintaa. Henkilöstön sairauslomat lisääntyivät ja selittyy kuuden henkilön pitkien sairauspoissa-olojen takia. Henkilökunnan osaaminen ja valmius hoitaa vaikeita psykososiaalisia ongelmia vaatii erityistason terapiakoulutusta. Aloitetut terapiakoulutukset jatkuivat ja lisäksi aloitettiin joulukuussa Lapin sairaanhoitopiirin kanssa perheterapiakoulutus. Henkilöstölle järjestettiin perehdytys- / täydennyskoulutuksena ensiapu-, lääkehoito- sekä tietoturvakoulutusta. Psykiatriassa koko ajan tapahtuvat muutokset ovat henkilökunnalle rasittavia. Työturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota sairaalan muutoksessa. Aktiivisen aikaisen puuttumisen ohjelma otettiin käyttöön. Tykytoiminta jatkui yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Potilastietohallintojärjestelmä Oberon otettiin käyttöön. Keroputaan hallintorakennuksen yläkerran remontoiminen ja pihasuunnitelmat eivät toteutuneet. 21

22 Psykiatrian tulosalue Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

23 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Laboratorio Laboratoriotutkimusten määrä vuonna 2011 oli kpl, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 12,5 %. Laboratoriosta sairaalan ulkopuolelle myytyjä tutkimuksia oli kpl, jossa oli kasvua 18 %. Ulkopuolelta ostettuja tutkimuksia oli kpl. Omassa laboratoriossa tutkimuksia tehtiin kpl, jossa oli kasvua 13,5 % ja vieritutkimuksia oli sairaalassamme kpl. Päivystystutkimuksia oli kpl, jossa laskua edelliseen vuoteen 14 %. Tehtiin yötyöaikakokeilu, jonka perusteella siirryttiin vuorotyöhön. Mikrobiologian bakteeriherkkyysmäärityksissä otettiin käyttöön Eurooppalainen standardi, joka on maassamme vallitseva käytäntö. Uusittiin veriviljelyautomaatit, hyytymistutkimuslaitteet ja toinen hematologian analysaattori. Radiologia Vuonna 2011 tutkimuksia tehtiin kpl eli 4,5 % suunniteltua enemmän. Terveyskeskuksille tutkimuksia myytiin lähes sama määrä kuin vuonna Tuotot ylittyivät reilusti, mutta kulut vain vähän ja ulkoiset kulut laskivat. Erikoistutkimukset (TT-, ultraääni- ja angiografiatutkimukset sekä toimenpiteet) lisääntyivät suhteellisesti eniten eli työpäivät olivat entistä kiireisempiä. Myös päivystysaikaiset työt lisääntyivät edelleen. Heinäkuussa päivitettiin magneettikuvauslaite. Tämä aiheutti tutkimusjonojen kasvua, mutta jono saatiin ennalleen lisätöitä tekemällä. Magneettihuoneen anestesiapotilaiden käyttöön hankittiin valvontamonitori ja osastokuvauksiin liikuteltava röntgenkuvauslaite vanhojen toimimattomien laitteiden tilalle. Kuntoutusyksikkö Selvitettiin kuntien sosiaalitoimien viiden apuvälineryhmän hankinta, neuvonta, ohjaus ja huolto sekä korjaus, joka olisi tarkoitus jatkossa hoitaa apuvälinekeskuksen kautta, mikäli kunnat hyväksyvät yhteistyötarjouksen. Vakansseja on kolme. Fysioterapia: Apuvälinekeskuksen kanssa yhteinen fysioterapeutin ja apuvälinealan asiantuntijan toimen 50 % fysioterapeutin osuus muuttui vuoden alusta kokopäiväiseksi. Trauma- ja kipupoliklinikan toimintaa on kehitetty nykyisillä henkilöstöresursseilla. Sijaisia on ollut hyvin saatavilla. Apuvälineyksikön ja fysioterapiaosaston yhteinen varahenkilö on ollut fysioterapiaosaston käytössä koko vuoden elokuuta lukuun ottamatta. Kuntoutustutkimusyksikössä 50 % osastosihteerin palvelut ovat tukeneet yksikön ja myös apuvälinekeskuksen toimintaa. Syksyn ajan oli käytössä 75 % jolloin os. sihteerin päivittäinen läsnäolo selkeästi paransi toimintaa mm. asiakaspalvelun suhteen alkoi uusi toiminta, kun työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit voivat palvella kuntoutustutkimusyksikössä 3 kk ajan. Toimintaterapiassa esim. lastenneurologipalvelujen aiempaa suurempi saatavuus ja erityispoliklinikan asiakasmäärien kasvu ovat vaikuttaneet toimintaterapeutinkin arviointipyyntöjen määrään. Patologia Patologian osaston toiminta on ollut aktiivista vuonna Osasto on tarjonnut diagnostisia palveluja oman sairaalan lisäksi Simon kunnalle, ja vähäisessä määrin myös muille alueen kunnille. Tutkittujen näytteiden määrä on kasvanut 3.5%. Talous on ollut vakaata, vaikkakin kulut ovat nousseet odotettua enemmän, ja tuotoissa näkyy ulkoisten tuottojen väheneminen THL:n avausten loppumisen myötä. Suurin ylitys on tullut henkilöstökuluissa. Osastolla on ollut loppuvuodesta kolme täysipäiväistä patologia, joista kolmannen palkka ei ollut budjetoitu. Positiivinen kehitys hoitohenkilökunnan puolella näkyy vähentyneinä sijaiskuluin. Hyvän lääkäritilanteen myötä ostopalvelujen määrä on laskenut minimiin. 23

24 Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö Sairaalan tulosyksiköiden hygienia-auditointeja on jatkettu ja henkilökunnan hygieniataitoja on pyritty kehittämään erilaisin hygieniakampanjoin ja ohjeistoja päivittämällä. Haavanhoitokäytäntöjä on yhtenäistetty kouluttamalla henkilöstöä alueellisesti yhteistyössä kirurgian klinikan kanssa. Alkuvuoden aikana sairaanhoitopiirissä on ollut laaja norovirusepidemia. Yhteistyö avohuollon yksiköiden ja infektio- ja sairaalahygieniayksikön välillä on vakiintunut. Erva alueella esiintynyt VRE -epidemia on aiheuttanut tartuntoja myös keskussairaalassa ja alueen terveyskeskuksissa. Epidemiatilanne on kuitenkin vuoden loppua kohden rauhoittunut. SAI -raportoinnissa ollaan siirtymässä yksikkökohtaiseen ilmoitusten tarkistamiseen, mikä lisää ilmoitusten luotettavuutta. Sairaala on osallistunut kansainväliseen infektioprevalenssitutkimukseen. Hoitoon liittyviä infektioita esiintyi 2.9 %:ssa hoitojaksoista. Arkisto Arkiston lisätilojen remontti aloitettiin loppuvuodesta. Sen valmistumisen odotetaan tuovan helpotusta kauan vaivanneeseen tilanahtauteen. Arkistossa on tehty seulontaa ja aineistoja, joiden vähimmäissäilytysaika on umpeutunut, on hävitetty paljon. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeita on päivitetty. Arkistopäällikkö on toiminut sairaanhoitopiirin tietosuojavastaavana ja tietosuojaohjeet on saatettu ajan tasalle. Sosiaalityö Sosiaalityönyksikön toiminta on jatkunut kahden aikuispuolen ja yhden lastenpuolen sosiaalityöntekijän sekä kehitysvammaisten erityispoliklinikan palveluohjaajan voimin. Erityisosaamisen tarve on kasvanut väestön ikääntymisen, lapsiperheiden erityisen tuen lisääntymisen, ongelmien monimutkaistumisen ja maahanmuuttaja-asiakkaiden lisääntymisen seurauksena. Erityispoliklinikan toiminta on vilkastunut. Uusi lääkäri on aloittanut vuoden alusta. Kunnat ohjaavat koko ajan uusia asiakkaita. Päällekkäisyyksiä on pyritty yhdessä kuntien kanssa karsimaan erityispoliklinikkan ja Kolpeneen kuntayhtymän toiminnoista. Asiakkaita on ohjautunut myös OYS:sta. Sosiaalityöntekijät toimivat yhteyshenkilöinä Saarenvireen kuntoutuskotiin, josta on kaksi kuntoutuspaikkaa käytössä. Lääkekeskus Vuoden 2011 aikana Lääkekeskus on pyrkinyt aktiivisesti osallistumaan sairaalan tapahtumiin ja koulutuksiin. Lääkekeskuksen työ on painottunut lääkkeiden toimittamisen ohella huumausainekirjanpidon tehostettuun seurantaan, osastoyhteistyön kehittämiseen ja osastojen ja terveyskeskusten lääkekaappien tarkastuksiin ja uusien työntekijöiden kouluttamiseen. Lääkekeskuksen tavoitteena on muuttua sairaala-apteekiksi lähivuosien aikana. Fimean tarkastuksen (vuoden 2010 lopulla) mukaisesti toimintaohjeita on päivitetty, tilat ja muut resurssit selvitetty. Uusien tilojen suunnittelutyö on aloitettu. Tekstinkäsittely Tekstinkäsittelykeskuksessa kirjoitustyön määrä on vuosien varrella lisääntynyt, kun lääkäreiden määrä ja sanelujen pituus on kasvanut. Hoitajat sanelevat myös tekstejä. Tekstinkäsittelijöiden vakanssimäärä (8) on pysynyt samana. Töiden ruuhkautumisen takia yksikköön on palkattu ylimääräisiä työntekijöitä ja vakituiset työntekijät ovat tehneet ylitöitä iltaisin ja viikonloppuisin tilanteen ratkaisemiseksi. Käytössä on edelleen nauhasanelut, joskin digisanelujen määrä on hiljalleen kasvanut. Dicteonohjelmaan on saatu sanelujen sujuvuutta helpottava päivitys. Nauhasaneluista on tarkoitus luopua 2012 aikana. Kuntoutusyksikössä sijaitsevasta tekstinkäsittelijöiden kahdesta huoneesta toinen on luovutettu kuntoutustutkimusyksikön tarpeisiin. Korvaavaksi tilaksi on saatu osasto 3B:ltä yksi potilashuoneista. Päiväkirurgisella osastolla on pieni kahden työpisteen kanslia käytössä. 24