Ärsytyksen aiheuttama astma. Päivi Piirilä, Timo Espo, Helena Keskinen, Brita Grenquist-Norden, Anja Saalo ja Henrik Nordman
|
|
- Kirsi-Kaisa Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Ärsytyksen aiheuttama astma Päivi Piirilä, Timo Espo, Helena Keskinen, Brita Grenquist-Norden, Anja Saalo ja Henrik Nordman Hengitysteihin joutuessaan ärsyttävät kaasut voivat aiheuttaa akuuttien vaikutuksien lisäksi pitkäaikaista oireilua, jossa saattaa olla sekä astman että bronkioliitin piirteitä sen mukaan, millaiset ovat ärsyttävän aineen ominaisuudet sekä altistumisen kesto ja intensiteetti. Suomessa diagnosoitiin 1990-luvulla 28 ärsyttävien aineiden aiheuttamaa alempien hengitysteiden sairaustilaa, joista 11 Työterveyslaitoksessa. Aiheuttajina olivat ammoniakki, typen ja rikin oksidit, soodalipeäpöly, typpihappo ja typen oksidit, freonin polttohajoamistuotteet, jodivety, konetiskiaine ja ruostumattoman teräksen polttoleikkaus. Osassa näistä tapauksista oli bronkioliitin, osassa astman piirteitä. Tyypillisestä taudinkuvasta huolimatta puolet tapauksista on jäänyt vaille ammattitautilain edellyttämää korvausta, osittain diagnoosikäytännön vakiintumattomuuden vuoksi. Astmaa muistuttavasta taudinkuvasta on usein käytetty nimityksiä ärsytyksen aiheuttama astma tai RADS (reactive airways dysfunction syndrome). RADS on diagnoosina aiheuttanut hämmennystä siksi, että eri maissa on esitetty toisistaan poikkeavia kriteerejä. Koska diagnoosi sisältyy kansainväliseen ICD-luokitukseen, on ainakin keuhkolääkäreiden ja työterveyslääkäreiden hyvä tuntea tämä sairaus. Ärsyttävän aineen hengittämisestä johtuvat vaikutukset vaihtelevat ohimenevästä ärsytyksestä kuolemaan johtavaan keuhkoparenkyymin vaurioitumiseen. Ärsyttävät aineet voivat aiheuttaa myös pitkäaikaisen keuhkosairauden. Muutamia mielestämme selkeitä ja tyypillisiä tapauksia ei ole katsottu ammattitaudeiksi vakuutuslaitoksissa eikä myöskään oikeusprosessissa, mikä johtunee siitä, että näitä tauteja ei tunneta riittävästi. Diagnoosiniminä on käytetty vaihtelevasti, esimerkiksi nimityksiä ärsytyksen aiheuttama astma, RADS (reactive airways dysfunction syndrome), bronkiitti ja bronkioliitti (Brille ym. 1956, Gandevia 1970, Brooks ym. 1985, de la Hoz ym. 1996, Malo ja Chan-Yeung 2001), koska ärsyttävien aineiden vaikutukset kohdistuvat laajalti hengityselimistöön ylähengitysteistä keuhkorakkuloihin saakka, ja usein esiintyy samanaikaisesti hengitysteiden eri osien oireita ja löydöksiä. Ärsyttävät aineet voivat olla kaasumaisia tai kiinteitä aineita, jotka ovat hiukkaskooltaan kyllin pieniä päästäkseen pieniin ilmateihin, jopa alveoleihin saakka. Keuhkovaurio syntyy yleensä heti ja se saattaa olla tappava; mekanismina on yleensä keuhkoödeema ja sekundaariinfektiosta johtuva bronkopneumonia (Flury ym. 1983, Härkönen ym. 1983, Hajela ym. 1990). Vähäisemmän altistuksen seurauksena voi olla laaja epiteelivaurio ja siihen liittyvä krooninen tulehdus (Lemiere ym. 1996). Haittavaikutus ja sen kohde hengitysteissä riippuvat mm. aineen vesiliukoisuudesta, pitoisuudesta, ph:sta ja hiukkaskoosta. Vesiliukoiset aineet, kuten ammoniakki ja formaldehydi, aiheuttavat tyypillisesti vauriota ylähengitysteissä Duodecim 2002;118:
2 Taulukko 1. Ärsytysastman (RADS) kriteerit (Brooks ym. 1985, Chan-Yeung ym. 1995, Alberts ja do Pico 1996, Gautrin ym. 1999): Diagnoosi edellyttää kaikkien kriteerien täyttymistä. Yksittäinen tai useampi altistuminen selvästi ärsyttäville pitoisuuksille Hengenahdistus, yskä tai astmaoireisto, joka alkaa yleensä vuorokauden kuluessa altistumisesta Oireisto alkaa yleensä ilman edeltävää altistumista (siis ei latenssiaikaa) Spirometria tai PEF-seuranta osoittaa obstruktion tai vaihtoehtoisesti histamiinialtistus- tai metakoliinikokeessa todetaan epäspesifinen bronkiaalinen hyperreaktiivisuus. Mahdollinen aikaisempi ahtauttava keuhkosairaus on selkeästi erotettavissa äkillisestä tapahtumasta Oireet ja toiminnan muutokset kestävät vähintään useita kuukausia tai jäävät pysyviksi ja silmissä, mutta suurina pitoisuuksina tai pitkäkestoisessa altistuksessa ne voivat vaurioittaa myös keuhkojen distaaliosia. Veteen liukenemattomat aineet, kuten fosgeeni ja typpioksidi, vaikuttavat pieniin hengitysteihin. Vesiliukoisuus ja altistuksen voimakkuus määräävät siten oireet ja vaurion laadun (Weiss ja Lakshiminarayan 1994, De la Hoz ym. 1996). Kun pääasiallinen vaurio on suurissa keuhkoputkissa, taudinkuva on astman kaltainen. Tällöin todetaan obstruktiivinen vajaatuuletus, joka on ainakin osittain korjaantuva, ja todettavissa voi olla merkitsevä vuorokausivaihtelu (De la Hoz 1966, Boulet 1988, Promisloff ym. 1990). Allergeenien aiheuttamasta astmasta tila eroaa siinä, että latenssiaika ennen taudin puhkeamista puuttuu ja että oireet eivät helpotu työstä poissa ollessa (Gandevia 1970, Brooks 1985). Vuonna 1985 tälle astman kaltaiselle tilalle annettiin nimi RADS (Brooks ym. 1985), mutta vanhimmat kuvaukset äkillisistä keuhkovaurioista ovat 1920-luvulta (Hankins ja Klotz 1922). RADS sisältyy myös ICD-10-luokitukseen (J68.3). Ammattikeuhkosairauksien oppikirjassa ammattiastma jaotellaan yliherkkyys- ja toksisista reaktioista aiheutuneisiin tapauksiin, ja RADS kuuluu jälkimmäiseen ryhmään (Newman Taylor ja Pickering 1994). RADS:n synonyyminä on käytetty nimitystä irritant induced asthma (IIA) Malo ja Chan-Yeung 2001). RADS:n kriteerit on esitetty taulukossa 1. Niiden soveltamisessa tulee noudattaa tapauskohtaista järkevää joustavuutta. Esimerkiksi oireet kehittyvät yleensä vuorokauden aikana, mutta yksilöllistä vaihtelua esiintyy. Osittain tai täysin korjaantuva ahtauma ja keuhkoputkien hyperreaktiivisuus ovat vaihtoehtoisia kriteerejä. Altistus voi olla voimakas, tapaturmainen ja lyhytkestoinen tai toistuva pidempikestoinen altistuminen pienemmälle selvästi ärsyttävälle pitoisuudelle. Kun ärsytys aikaansaa bronkioleihin painottuvan vaurion, taudinkuva vastaa bronkioliittia (King 1989, Weiss ja Lakshiminarayan 1994). Bronkioliitti alkaa yleensä kehittyä vähitellen tapaturmaisen altistuksen jälkeen. Typpioksidin (NO) aiheuttama bronkioliitti kehittyy kaksivaiheisesti; akuutin vaiheen jälkeen on 2 3 viikon oireeton välivaihe, jonka jälkeen puhkeaa umpeuttava bronkioliitti (Becklake ym. 1957). Bronkioliittiin liittyvä toimintahäiriö voi olla perifeerinen obstruktio, johon liittyy suurentunut jäännöstilavuus tai vaikeammissa tiloissa mahdollisesti restriktiivinen ventilaatiovajaus (De la Hoz ym. 1996). Vaurio bronkiolitasolla ei aiheuta tyypillisesti keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta (King 1989, Weiss ja Lakshiminarayan 1994). Hyperreaktiivisuuden kehittyminen edellyttää ilmeisesti suurempien keuhkoputkien tulehdusta (Ruffin ym. 1978). Yskäpainotteista oirekuvaa ilman osoitettavissa olevaa obstruktiivista vajaatuuletusta voidaan pitää toksisena tai kemiallisena bronkiittina (Parkes 1994), josta ei ole juuri julkaistu tapausselostuksia. Bronkiittia, jossa on ahtauttava komponentti, on vaikea erottaa kliinisesti bronkioliitista. Voimakas hengitystieärsytys voi johtaa bronkiektasioiden kehittymiseen (Leduc ym. 1992). Tässä artikkelissa tarkastelemme ärsyttävien aineiden aiheuttamien äkillisien keuhkosairauksien epidemiologiaa, patofysiologiaa, diagnostisia kriteerejä, hoitoa ja ennustetta Työperäisten sairauksien rekisterin ja Työterveyslaitoksessa tutkittujen potilastapausten valossa. Omat potilaat Suomen työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin vuosina ärsyttävien kaasujen aiheuttamaa alahengitysteiden työtapaturma- tai ammattitautitapausta 370 P. Piirilä, ym.
3 Taulukko 2. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetut ärsyttävien kaasujen aiheuttamat ylempien ja alempien hengitysteiden ja silmien sairaudet. Altiste Alemmat Ylemmät Silmät Yhteensä hengitystiet hengitystiet Typpidioksidi 1 1 Rikkidioksidi Kloori Klooridioksidi 3 3 Epäorgaaniset klooria 1 1 sisältävät kaasut Otsoni 1 1 Kloorivety (suolahappo) Rikkihappo, rikkihapoke Typpihappo, typpihapoke 1 3 Fosforihappo, fosforihapoke 2 2 Epäorgaaniset hapot Ammoniakki, ammoniumhydroksidi Natriumhydroksidi Kaliumhydroksidi 1 1 Epäorgaaniset emäkset Yhteensä (taulukko 2). Mukaan on otettu myös konjuktiviitit, koska lievässä altistuksessa silmäoireet voivat olla ärsytyksen ainoa ilmentymä. 15 potilaalla oli ICD-10-tautiluokituksen mukainen J68-alkuinen diagnoosi (kemikaalien, kaasujen, savujen tai höyryjen hengittämisen aiheuttamat keuhkojen sairaustilat). Vain yhdelle oli kirjattu J68.3, RADS. Muilta osin diagnoosit oli valtaosin kirjattu bronkiiteiksi, pneumoniiteiksi tai astmaksi. Tämä osoittaa diagnoosikäytännön kirjavuutta ja RADS-diagnoosin tuntemattomuutta. Työterveyslaitoksen potilasrekisteristä löysimme vastaavalta ajalta kaikkiaan 11 selvästi ärsytyksen aiheuttamaan astmaan tai bronkioliittiin sopivaa potilastapausta (taulukko 3). Olemme valinneet kolme tapausta tarkempaan esittelyyn. Perusteena valinnalle oli, että ne ovat melko tyypillisiä RADS- tai bronkioliittityyppisiä tapauksia. Toinen valintakriteeri oli, että selkeydestään huolimatta niitä ei pidetty vakuutusjärjestelmässä ammattitautitapauksina. Potilas 2 on 51-vuotias aikaisemmin terve nainen, joka oli lopettanut tupakoinnin 23 vuotta aikaisemmin. Vuoteen 1992 saakka hän työskenteli rakennuspiirtäjänä. Työpaikan konkurssin jälkeen hän toimi erilaisissa työtehtävissä, kunnes aloitti 1997 margariinitehtaalla prosessitarkkailijana. Potilaalla oli esiintynyt urtikariaa vuoteen 1985 saakka, ja ajoittaista allergista nuhaa ja silmäoireita oli hoidettu antihistamiineilla. Vuonna 1991 oli selvitetty kuorsausta ja rasituksen aikana ilmennyttä hengästymisen ja hengenahdistuksen tunnetta. Spirometriassa oli todettu lievää pienten ilmateiden ahtautta, joka ei korjaantunut merkitsevästi bronkodilatoivalla lääkityksellä. Keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta ei todettu, ja uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) vuorokautiset arvot olivat tasaisesti viitealueella. Astmaan viittaavaa ei todettu. Margariinitehtaalla yövuoroon mennessään hän tunsi ammoniakin hajun, joka otti heti henkeen. Aluksi hän työskenteli varastossa, mutta joutui myöhemmin puolentoista tunnin ajan työskentelemään noin metrin päässä rikkoutuneesta kylmälaitteesta, joka vuoti ammoniakkia. Potilas tunsi tällöin pakotusta, hengenahdistusta ja poltetta rintakehässä, silmien ärsytystä, korvien ja nenän tukkoisuutta sekä kutinaa iholla. Potilaan lisäksi kolme muuta vuorossa olleista kymmenestä työntekijästä valitti ohimeneviä ärsytysoireita. Oireet jatkuivat työvuoron jälkeen. Potilas otti aluksi yhteyttä työterveyshoitajaan, joka arveli flunssan olevan tulossa. Tämän jälkeen hän kävi kuuden eri lääkärin vastaanotolla, sai kaksi antibioottikuuria ja yhden oraalisen steroidikuurin, ja lisäksi aloitettiin inhalaatiosteroidilääkitys (flutikasonia 1000 µg/vrk). Korvalääkäri totesi nenän ja kurkunpään limakalvot ärtyneiksi. Keuhkolääkärin vastaanotolla noin kahden kuukauden kuluttua tapaturmasta todettiin lievä, lähes keskivaikea, kombinoitunut, ahtaumavoittoinen ventilaatiovajaus (sekuntitilavuus (FEV 1 ) 2,06 l, 65 % viitearvosta ja nopea vitaalikapasiteetti (FVC) 2,76 l, 71 % viitearvosta). Bronkoskopiassa todettiin punoittavat ja tulehtuneen näköiset limakalvot ja biopsioissa krooniseen tulehdukseen sopiva mononukleaarinen tulehdussolukko. Edellä mainitun lääkityksen aikana histamiinialtistuskokeen tulos oli negatiivinen eikä PEF-seurannan aikana todettu merkitsevää vastetta bronkodilaatiokokeessa. FEV 1 oli puolessatoista kuukaudessa parantunut 15 % edelliseen tutkimukseen verrattuna. Inhalaatiosteroidilääkityksen aikana PEF oli l/min ja lääketauon aikana l/min. Lisälääkityksenä alettiin käyttää salmeterolia (50 µg/vrk) ja tsafirlukastia (10 mg x 2). Noin vuoden kuluttua tapaturmasta lääkityksen aikana histamiinialtistuskokeen ja spirometrian tulokset olivat Ärsytyksen aiheuttama astma 371
4 Taulukko 3. Ärsyttäville aineille altistuneiden potilaiden altistumistiedot, oireet ja löydökset. Oireiden kesto tarkoittaa Työterveyslaitoksen seurannassa olon aikaa. Potilas Ammatti Altiste Altistumisen Akuutit oireet Oireiden sukupuoli/ kesto kesto ikä (v) 1. Maalari Typen ja rikin oksidit; hiilimonoksidi, 15 min Yskä, hengenahdistus, 2 v mies/44 rikinpoistolaitteiston hormin vuoto päänsärky 2. Tehdas- Ammoniakki. jäähdytysputken vuoto 3 t Hengenahdistus, 2,5 v nainen/50 työntekijä flunssan tunne 3. Kaustisoija Soodalipeäpöly ja -huuru, kattilan 8 t Kuume, yskä, hengenmies/48 puhdistus ja toimintahäiriön hoito ahdistus, rintakipu 2 v 4 kk 4. Auton- Typpihappo, vuotavan typpisäiliön 5 min Yskä, hengenahdistus, 2 v 4 kk mies/30 kuljettaja lastaus rintakipu 5. Kylmäkone- Freonin lämpöhajoamistuotteet, 2 3 min Hengenahdistus, 3 v 4 kk mies/50 asentaja vuotavan freoniputken juotostyö rintakipu 6. Käsittelijä Kloorivety, viereisen tehtaan noin 5 min Yskä, hengenahdistus 6 v 2 kk mies/42 HCl-päästö 7. Kemian Alumiinijodidi ja jodivety, kemian noin 1 min Yskä, hengenahdistus, 6 v 9 kk nainen/48 opettaja demonstraatio käheys 8. Laitosmies Klooridioksidi, vuoto paperitehtaan 1 t Kuume, hengenahdistus, 2 v 8 kk mies/44 huoltotöissä yskä 9. Korjausmies Typen ja rikin oksidit, hiilimonoksidi, 15 min Yskä, limannousu, hen- 2 v mies/40 rikinpoistolaitteiston hormin vuoto genahdistus, pahoinvointi, tajunnanhäiriö 10. Kokki- Konetiskiaine: natriummetasilikaatti, alle 1 min Voimakas yskä 5 v 5 kk mies/43 harjoittelija natriumdikloori-isosyanuraatti 11. Metallimies Ruostumattoman teräksen poltto t Yskä, hengenahdistus, mies/49 leikkaushuurut lämpöily, hengityksen 2 v 4 kk vinkuminen normaalit. Verrattuna ensimmäiseen tutkimukseen spirometrialöydös oli normaalistunut; FEV 1 oli parantunut 41 % ja FVC 25 %, mitkä ovat merkitseviä muutoksia. Lääketauon aikana PEF oli 320 l/min ja bronkodilaatiovaste toistuvasti %. Lääkityksen aikana PEF suureni välille l/min. Työterveyslaitoksessa käytiin tarkoin läpi potilaan aikaisempi sairaushistoria ja tutkimustulokset. Tila sopi tapaturmaisen ammoniakkialtistumisen ärsytysvaikutuksesta aiheutuneeseen astmaan (RADS). Oikean diagnoosin saamista olivat vaikeuttaneet epätarkat sairauskertomusmerkinnät ja ammattiperäisyysepäilyn viivästyminen. Hoitava keuhkolääkäri oli tehnyt kirjallisuushaun etsiäkseen aikaisempia ammoniakin aiheuttamaa RADS-tapauksia. Koska niitä ei löytynyt, hän arveli että ammoniakki ei aiheuttaisi kyseistä sairautta ja ettei potilaan tauti olisi työperäinen. Ammoniakin aiheuttamia hengityselinsairauksia on kuitenkin julkaistu lukuisia eri diagnoosinimillä ajalta ennen RADS-nimityksen käyttöönottoa. Vakuutusyhtiö ja Tapaturmalautakunta eivät pitäneet tapausta ammattitautina. Vakuutusoikeus antoi kuitenkin myönteisen päätöksen. Käsittelyprosessiin kului aikaa lähes kolme vuotta. Potilas 6 on 42-vuotias tupakoimaton sinkkivalimon työntekijä, jolla ei ollut aikaisempia hengitystiesairauksia lukuun ottamatta kymmenen vuotta aikaisempaa tapaturmaista altistumista sinkkikloridille ja sinkkidioksidille. Tämä altistuminen aiheutti muutaman kuukauden kestoisen hengitystieärsytysoireiston, jonka jälkeen hän oli jokseenkin oireeton, eikä keuhkojen toimintahäiriötä jäänyt. Tapaturman jälkeen tehtiin myös bronkoskopia, jossa limakalvot todettiin normaaleiksi. Potilaan ollessa työpaikkansa sisätiloissa annettiin evakuoitumiskehotus, sillä läheisessä tuotantolaitoksessa oli tapahtunut kloorivetykaasuvuoto (HCl). Potilas pyöräili nopeasti pois tehdasalueelta, jolloin hän altistui suolahappopilvelle. Hän sai heti voimakkaan yskän ja hengenahdistusoreiston, minkä vuoksi hänet lähetettiin keskussairaalaan. Siellä potilas todettiin punakaksi, yskiväksi ja hengenahdistuksesta kärsiväksi. Hän oli viikon ajan sairaalahoidossa ja sai hydrokortisoni-infuusioita, natriumbikarbonaatti-inhalaatioita ja happea. Neljä kuukautta myöhemmin keuhkojen diffuusiokapasiteetti oli normaali; spirometriassa todettiin lievä kombinoitunut ventilaatiovajaus (FVC 3,3 l, 71 % viitearvosta, FEV 1 2,87 l, 75 % viitearvosta) ilman bronkodilaatiovastetta. Keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta ei todettu. Bronkoskopiassa todettiin henkitorvessa ja erityisesti suurimmissa keuhkoputkissa huomattavan punoittava ja ärtynyt limakalvo. Yksitoista kuukautta myöhemmin bronkoskopialöydös osoitti selvää korjaantumista ja toimintakokeiden tulokset olivat nor- 372 P. Piirilä, ym.
5 maalit. Potilas lopetti tällöin itse lääkityksen, koska voi jonkin verran paremmin. Yskä kuitenkin jatkui, ja hengenahdistusta esiintyi erityisesti pakkasella, jolloin hän käytti inhalaatiosteroideja kuureina. Neljä vuotta myöhemmin tehtiin uusia tutkimuksia yskäoireen ja veriyskän vuoksi. Bronkoskopiassa todettiin lievään krooniseen tulehdukseen sopiva löydös sekä makroskooppisesti että limakalvobiopsian perusteella. Spirometriassa todettiin lievä kombinoitunut ventilaatiovajaus ilman bronkodilaatiovastetta (FVC 3,69 l, 79 % viitearvosta, FEV 1 2,98 l, 78 % viitearvosta). Hyperreaktiivisuutta ei voitu mitata yskänärsytyksen vuoksi. Tällöin aloitettiin uudelleen lääkitys inhalaatiosteroidilla (budesonidi µg/vrk) ja ipratropiumbromidilla ( mg/vrk). Taudinkuvan todettiin sopivan kloorivetyaltistuksen aiheuttamaan bronkioliittityyppiseen krooniseen keuhkosairauteen. Vakuutusyhtiö ei ole katsonut tapausta ammattitaudiksi, ja valitusprosessi on kesken. Potilaan diagnoosina oli alun pitäen»status post intoxicationem per inhalationem HCL». Sairauskertomustekstistä löytyi eräässä vaiheessa potilaan taudin kannalta epätarkoituksenmukainen lisädiagnoosi ARDS, joka myöhemmin muutettiin RADS-diagnoosiksi. Ammattitaudiksi katsomista olisi voinut edistää kliinistä tilannetta kuvaava diagnoosi. Varsinkin myöhemmässä vaiheessa tilaan liittyi bronkioliitin piirteitä (J68.4). Potilas 7 on aikaisemmin täysin terve tupakoimaton 48-vuotias laulua harrastava kemian opettaja. Hän demonstroi oppilaille jodin ja alumiinin välistä kemiallista reaktiota vetokaapissa turvamääräysten mukaisesti, mutta reaktiota ei tapahtunut. Tunnin lopulla hän alkoi siivota vetokaappia ja laittoi puoli teelusikallista jäljelle jäänyttä alumiinijauhetta ja teelusikallisen jodikiteitä kuivaan paperipyyhkeeseen ja roskakoriin, jolloin reaktio käynnistyikin. Opettaja yritti siirtää roskakorin nopeasti vetokaappiin, jotteivät oppilaat altistuisi. Reaktiotuotteet (alumiinijodidi ja jodivety) nousivat sienimäisenä pilvenä roskakorin ylle. Tällöin potilas veti syntynyttä höyryä 1 2 hengenvedon verran keuhkoihinsa. Roskakori syöpyi puhki reaktiokohdasta. Potilas tunsi heti poltetta ylähengitysteissään, ja muutaman päivän sisällä kehittyi kuiva yskä. Myöhemmin ääni käheytyi, yskä jatkui ja esiintyi hengenahdistuksen tunnetta. Potilas on siitä lähtien kärsinyt hengitystieongelmista ja myös puhumiseen ja laulamiseen on liittynyt vaikeuksia. Kaksi kuukautta tapaturmasta spirometriassa todettiin keskivaikea obstruktiivinen kombinoitunut ventilaatiovajaus (FEV 1 2,21 l, 67 % viitearvosta, vitaalikapasiteetti 2,57 l, 61 % viitearvosta, FVC-arvo jäi pieneksi yskän vuoksi). Yhdeksän kuukauden kuluttua onnettomuudesta bronkoskopiassa todettiin lievään krooniseen tulehdukseen sopiva löydös. Histamiinialtistuksessa todettiin lievä hyperreaktiivisuus ja spirometriassa lievä obstruktio (FVC 3,87 l, 97 % viitearvosta, FEV 1 2,75 l, 85 % viitearvosta), nämä löydökset olivat ennallaan vielä noin puolentoista vuoden kuluttua tapaturmasta. Vielä seitsemän vuoden kuluttua potilaalla esiintyi ajoittaista äänen katoamista ja yskää ja toimintakokeissa todettiin edelleen lievä obstruktio ja hyperreaktiivisuus. Säännöllinen astmalääkitys katsottiin aiheelliseksi. Taudinkuva sopi jodiyhdisteiden hengittämisen aiheuttaman ärsytyksen seurauksena syntyneeseen astmaan (RADS). Vaatimus tapauksen katsomisesta ammattitaudiksi hylättiin kaikissa portaissa vakuutusoikeutta myöten, eikä potilas saanut valitusoikeutta korkeimpaan oikeuteen. Hylkäyspäätös perustui Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiantuntijalausuntoihin, jotka oli laatinut kaksi sisätautien erikoislääkäriä, ja lisäasiantuntijana käytetty keuhkolääkäri perusti oman lausuntonsa näihin. Pohdinta Ärsytyksen aiheuttamista pitkäaikaisista keuhkosairauksista on julkaistu toistasataa tapausselostusta, ja ensimmäiset asiaa selvittävät eläinkokeet tehtiin 1940-luvulla (Durlacher ja Bunting 1947). Oman aineistomme potilaiden altisteiden (typen ja rikin oksidit, kloorin yhdisteet, typpihappo ja ammoniakki) on kirjallisuudessa todettu aiheuttaneen useita tapauksia (Charan ym. 1979, Weiss ja Lakshiminarayan 1994, De la Hoz ym. 1996, Flury ym. 1983, Hajela ym. 1990, Schwartz ym. 1990, Kennedy ym. 1991, Gautrin ym. 1999). Hitsaushuurujen (Langley 1991) ja pesuaineiden (Murphy ym. 1976, Blanc ym. 1993) sekä freonien polttohajoamistuotteiden (Field 1985) on myös todettu aiheuttaneen pitkittynyttä ahtauttavaa hengitystieoireilua. Freonit hajoavat kuumennettaessa kloorivedyksi, fluorivedyksi, fosgeeniksi ja klooriksi, joten kyseessä on useamman voimakkaasti ärsyttävän aineen vaikutus. Alumiinijodidin aiheuttamista keuhkosairauksista sen sijaan emme ole onnistuneet löytämään tapausselostuksia. Kemiallisesti hyvin samankaltaisen alumiinifluoridin aiheuttama tapaus on kuitenkin kuvattu (Simonsson ym. 1985). Englannissa on vuodesta 1989 kerätty systemaattisesti tietoja ilmoitetuista uusista ammattikeuhkosairaustapauksista. Inhalaatiotapaturmat ovat siellä edustaneet noin kuutta prosenttia vuosittaisista yli kolmestatuhannesta uudesta keuhkojen ammattisairausdiagnoosista (Ross ja McDonald 1996). Vuosina raportoiduista 734 inhalaatiotapaturmasta noin 8 %:ssa esiintyi yli kuukauden kestäneitä astmankaltaisia oireita. Useimmin ilmoitettu altiste oli kloori (13 %), jolle altistuneista 6 % sairastui astmaan, ja rikkidioksidille altistuneista 24 % ja ammo- Ärsytyksen aiheuttama astma 373
6 niakille altistuneista 13 % sai astmadiagnoosin. Vuonna 1998 arvioitiin, että 11 % Englannin uusista ammattiastmatapauksista liittyi ärsyttäville aineille altistumiseen (Meyer ym. 1999). Suomessa riskialoja ärsytyksen aiheuttamien keuhkosairauksien kannalta ovat selluloosa- ja paperiteollisuus lipeä- ja klooriprosesseineen (Antti-Poika ym. 1992) sekä erilaisten kylmä- ja jäähdytysjärjestelmien parissa työskentely (freonit ja ammoniakki) (taulukko 2). Myös rikin yhdisteet esimerkiksi palokaasuissa voivat olla tärkeä altistumislähde. Työperäisten sairauksien rekisterissä olikin 1990-luvulta peräti seitsemän rikin yhdisteiden aiheuttamaa uutta ammattitautitapausta kuudesta eri työpaikasta. Myös herkistäväksi tunnetut kemikaalit, esimerkiksi isosyanaatit, ovat suurina pitoisuuksina ärsyttäviä (Gautrin ym. 1994). Diagnoosin vaikeus Kaikissa tässä esitetyissä tapauksissa aikaisemmin terveen ja oireettoman työntekijän terveydentilassa tapahtui sekä subjektiivisia että objektiivisesti mitattavissa olevia muutoksia tapaturman jälkeen. Vakuutusoikeudelliset ongelmat tapausten ratkaisemisessa tuntuvat siksi yllättäviltä. Nähtyämme asiantuntijalausuntoja olemme päätelleet, että ärsytyksen aiheuttamat pitkäaikaissairaudet eivät ole olleet riittävästi asiantuntijalääkäreiden tiedossa. Asiaan voi myös vaikuttaa se, että vakuutuslaitosten ja vakuutusoikeuden asiantuntijoista valtaosa ei ole ollut keuhkolääkäreitä. RADS:n kansainväliset kriteeristöt (Brooks ym. 1985, Chan-Yeung ym. 1995) ovat edellyttäneet yhtenä kriteerinä keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta. Toisissa kriteeriehdotuksissa korjaantuva obstruktio esitetään vaihtoehtona hyperreaktiivisuudelle (Alberts ja do Pico 1996). Selkeästä taudinkuvasta huolimatta keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta ei aina voida osoittaa mm. taudin alkamisen ja reaktiivisuuden mittaamisen pitkän aikavälin vuoksi tai mittausta edeltäneen anti-inflammatorisen hoidon takia. Kern (1991) osoitti tutkimuksessaan altistustason ja keuhkoputkien reaktiivisuuden välisen annos-vastesuhteen. Mitä voimakkaampi altistus oli, sitä todennäköisempää oli, että hyperreaktiivisuus säilyi. Kloorin aiheuttaman keuhkosairauden yhteydessä hyperreaktiivisuutta esiintyi Schwartzin ym. (1990) aineistossa erityisesti henkilöillä, joilla ilmeni tapaturman jälkeen ahtaumaan liittyvää ilmansalpausta (airtrapping). Sen sijaan hyperreaktiivisuutta ei esiintynyt henkilöillä, joilla todettiin kombinoitunut ventilaatiovajaus ja pienentynyt jäännöstilavuus. Hyperreaktiivisuuden puuttuminen voisi liittyä vaikeampaan, todennäköisesti bronkioliittityyppiseen vaurioon. Tupakointi tai atopiataipumus eivät ole esteitä RADS-diagnoosille. Tätä diagnoosia ei kuitenkaan pidä käyttää, jolleivät ehdotetut kriteerit täyty. Silloin on syytä tarkistaa, sopivatko keuhkojen toiminnan muutokset paremmin bronkioliittiin. On epäselvää, voiko pitkäaikainen tai usein toistuva vähäinen altistuminen eri- Taulukko 4. Ärsytysastman hoito, seuranta ja muut toimenpiteet. Akuuttivaihe Infektion pois sulkeminen tai hoitaminen Obstruktion toteaminen (spirometria, PEF-mittaus) ja hoito kuten astmakohtauksessa Oraalinen ja inhalaatiosteroidi usein aiheelliset Tapahtuma- ja oiretietojen tarkka kirjaaminen Ilmoitukset työtapaturman yhteydessä Työnantaja laatii tapaturmailmoituksen Hoitava lääkäri laatii E-lausunnon työtapaturmasta Tutkimukset ja seuranta Spirometria ja histamiinialtistuskoe PEF-vuorokausiseuranta, kartoitetaan myös vaste lyhytvaikutteiseen beetasympatomimeetiin Diffuusiokapasiteettitutkimus mahdollisen parenkyymivaurion selvittämiseksi Bronkoskopia ja tarvittaessa bronkoalveolaarinen huuhtelu (BAL) erotusdiagnostiikan varmistamiseksi (akuutissa vaiheessa tyypillistä neutrofiliaa BAL-nesteessä, kroonisessa vaiheessa BAL-nesteen ja limakalvojen lymfosytaarinen tulehdus) Keuhkopletysmografialla tarvittaessa tarkempi tilavuusmääritys Seurantaa vähintään vuosi, krooninen tila hoidetaan vasteen mukaisesti, tarvittaessa pysyvä lääkitys Pitkäaikaishoito Ärsyttävien aineiden aiheuttama astma hoidetaan kuten astma yleensä Bronkioliittityyppisessä taudinkuvassa inhalaatiosteroidi usein hyödyllinen, ipratropiumbromidi sekä lyhyt- ja pitkävaikutteinen beetasympatomimeetti bronkodilaatiovasteen mukaisesti. 374 P. Piirilä, ym.
7 laisille hengitysteitä ärsyttäville aineille esimerkiksi klooriyhdisteitä tai liuottimia käyttävillä teollisuudenaloilla aiheuttaa astman. Koska ärsyttävä aine saattaa aiheuttaa vaurioita hengitysteiden kaikissa osissa, taudinkuva on usein kombinoitunut. Bronkioliitti on vakava tauti, ja sen diagnoosia pitää käyttää, jos sairaus täyttää bronkioliitin kriteerit. Jos taudinkuvassa täyttyvät lisäksi astman kriteerit (American Thoracic Society 1987), tulee kirjata sekä astma- että RADS-diagnoosi. Jos käytetään ICD-10-tautiluokituksen RADS-diagnoosia (J68.3), lausunnossa on esitettävä selvästi ne seikat, joihin diagnoosi perustuu. Koska taudin aiheuttaa miltei aina tapaturmainen altistuminen työolosuhteissa, on useimmiten kyseessä ammattitauti. Termi RADS saattaa tuntua edelleen sekoittavalta. Tästä huolimatta emme pääse eroon kyseisestä diagnoosista, koska se on tullut kovin vahvasti kansainväliseen käytäntöön ja myös se on otettu kansainväliseen tautiluokitukseen. Hoito ja ennuste Oman aineistomme potilaiden oireet jatkuivat vähintään seitsemän vuoden ajan lääkehoidosta huolimatta. Ärsyttävien aineiden aiheuttama keuhkosairaus on usein krooninen, ja oireet saattavat jatkua toistakymmentä vuotta (Schwartz ym. 1990). Hoito-ohjeet on esitetty taulukossa 4. Ainoa tiedossamme oleva julkaistu potilasaineisto, jossa keuhkojen toimintaa on tutkittu jo ennen altistumista, on Suomesta. Se liittyi vuonna 1977 tapahtuneeseen kaivosonnettomuuteen, jossa työntekijät altistuivat rikkidioksidille (Härkönen ym. 1983). Spirometrioissa todettu obstruktiivinen ja osin restriktiivinen muutos oli kuudella työntekijällä suurimmillaan pian onnettomuuden jälkeen, ja se parani vuoden kuluessa jonkin verran, mutta onnettomuutta edeltänyttä tasoa ei saavutettu. Työntekijät tutkittiin uudelleen 13 vuoden kuluttua, ja pysyvä toimintahäiriö todettiin myös tupakoimattomilla (Piirilä ym. 1996). Inhalaatiosteroidien käyttö ei ollut 1980-luvulla yhtä yleistä kuin nykyään, mikä on voinut vaikuttaa näiden potilaiden ennusteeseen. Inhalaatiotapaturmien ehkäisy ja toimintaohjeet mahdollisen kaasuvuodon varalta ovat tärkeitä aloilla, joilla käytetään ärsyttäviä kemikaaleja. Riskialoilla spirometriatutkimuksen tulee kuulua työhöntulotarkastuksiin, ja suuren riskin tehtävissä (esimerkiksi klooria, lipeää tai ammoniakkia jatkuvasti käsittelevät) voisi olla järkevää tehdä myös histamiinialtistus työhöntulotarkastuksen yhteydessä, jotta mahdollisen tapaturman jälkeen olisi helpompi vetää päätelmiä syy-yhteydestä. Kirjallisuutta Alberts WM, dopico GA. Reactive airways dysfunction syndrome. Chest 1996;109: American Thoracic Society: Chronic bronchitis, asthma, and pulmonary emphysema. Am Rev Respir Dis 1987;136: Antti-Poika M, Nordman H, Koskenvuo M, ym. Role of occupational exposure to airways irritants in the development of asthma. Int Arch Occup Environ Health 1992;64: Becklake MR, ym. The long-term effects of exposure to nitrous fumes. Amer Rev Respir Dis 1957;76:398. Blanc PD, Galbo M, Hyatt P, ym. Symptoms, lung function and airway responsiveness following irritant inhalation. Chest 1993;103(6): Brille D, Hatzfeld C, Laurent MR. Bronchite chronique, emphyseme et professions. Ammonia en particulie. Arch Mal Prof 1956;18: Brooks SM, Weiss MA, Bernstein IL. Reactive airways dysfunction syndrome (RADS) persistent asthma syndrome after high level irritant exposures. Chest 1985; 88: Chan-Yeung M, Brooks SM, Alberts WM, ym. Assessment of asthma in the workplace. Chest 1995;108: Charan NB, Myers Ch G, Lakshiminarayan S, Spencer TM. Pulmonary injuries associated with acute sulfur dioxide inhalation. Am Rev Respir Dis 1979; 119: De la Hoz R, Schlueter DP, Rom WN. Chronic lung disease secondary to ammonia inhalation injury: a report on three cases. Am J Ind Med 1996;29: Durlacher SH, Bunting H. Pulmonary changes following exposure to phosgene. Am J Pathol 1947;23; Field GB. Occupational asthma due to heated freon. Thorax 1985;40 (4):320. Flury K, Dines DE, Rodarte JR, Rodgers R. Airway obstruction due to inhalation of ammonia. Mayo Clin Proc 1983;58: Gautrin D, Boulet L-P, Boutet M, ym. Is reactive airways dysfunction syndrome a variant of occupational asthma? J Allergy Clin Immunol 1994;93: Gautrin D, Bernstein IL, Brooks SM. Reactive airways dysfunction syndrome, or irritant induced asthma. Kirjassa: Bernstein IL, ym., toim. Kirjassa: Asthma in the workplace. 2.. painos. New York: Marcel Dekker 1999, s Gandevia B. Occupational asthma, part I. Med J Aust 1970;2: Hajela R, Janigan DT, Landrigan PL, Boudreau SF, Shanti S. Fatal pulmonary edema due to nitric acid fume inhalation in three pulp-mill workers. Chest 1990;97: Hankins JL, Klotz C. Permanent pulmonary effects of gas in warfare. Am Rev Tuberc 1922;6: Härkönen H, Nordman H, Korhonen O, Winblad I. Long-term effects of exposure to sulfur dioxide: lung function four years after a pyrite dust explosion. Am Rev Respir Dis 1983;128: Kennedy SM, Enarson DA, Janssen RG, Chan-Yeung M. Lung health consequences of reported accidental chlorine gas exposure among pulpmill workers. Am Rev Respir Dis 1991;143:74 9. Ärsytyksen aiheuttama astma 375
8 Kern DG. Outbreak of the reactive airways dysfunction syndrome after a spill of glacial acetic acid. Am Tev Respir Dis 1991;144: King TE. Bronchiolitis obliterans. Lung 1989;167: Kowitz TA, Reba RC. Effects of chlorine gas upon respiratory function. Arch Environ Health 1967;14: Langley R. Fume fever and reactive airways dysfunction syndrome in a welder. South Med J 1991;84: Leduc D, Gris P, Lheureux P, Gevenois PA, De Vuyst P, Yernault JC. Acute and long term respiratory damage following inhalation of ammonia. Thorax 1992;47: Lemière C, Malo J, Gautrin D. Nonsensitizing causes of occupational asthma. Med Clin North Am 1996; 80: Malo j-l, Chan-Yeung M. Irritant induced asthma. J Allergy Clin Immunol 2001;108: Meyer JD, Holt DL, Cherry NM, McDonald JC. SWORD 98: surveillance of work-related and occupational respiratory disease in the UK. Occup Med 1999;49: Murphy D, Fairman R, Lapp N, Morgan WKC. Severe airways disease due to the inhalation of fumes from cleaning agents. Chest 1976;69: Newman Taylor JA, Pickering CAC. Occupational asthma. Kirjassa: Parkes WR. Occupational lung disorders. 3. painos. Oxford: Butterworth & Heinemann. Linacre House, Jordan Hill, 1994, s Parkes WR. Bronchitis, airways obstruction and occupation. Kirjassa: Parkes WR, toim. Occupational Lung disorders. 3. painos. Oxford: Butterworth & Heinemann. Linacre House, Jordan Hill, 1994, s Piirilä PL, Nordman H, Korhonen OS ja Winblad I. A thirteen-year followup of respiratory effects of acute exposure to sulfur dioxide. Scand J Work Environ Health 1996;22: Promisloff RA, Lenchner GS, Cichelli AV. Reactive dysfunction syndrome in three police officers following a roadside chemical spill. Chest 1990;98: Ross DJ, McDonald JC. Asthma following inhalation accidents reported to the SWORD project. Ann Occup Hyg 1996; 40: Ruffin RE, Dolovich MB, Wolff RK, Newhouse MT. The effects of preferential deposition of histamine in the human airway. Am Rev Respir Dis 1978;117: Schwartz DA, Smith DD, Lakshiminarayan S. The pulmonary sequelae associated with accidental inhalation of chlorine gas. Chest 1990;97: Simonsson BG, Sjöberg A, Rolf C ym. Acute and long-term airway hyperreactivity in aluminium-salt exposed workers with nocturnal asthma. Eur J Respir Dis 1985;66: Weiss SM, Lakshiminarayan S. Acute inhalation injury. Clin Chest Med 1994;15: PÄIVI PIIRILÄ, dosentti, erikoislääkäri paivi.piirila@hus.fi Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto Topeliuksenkatu 41a A Helsinki ja HYKS, kliinisen fysiologian laboratorio PL 340, HYKS TIMO ESPO, LL, erikoislääkäri Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5 PL 39, Helsinki HELENA KESKINEN, LL, erikoislääkäri BRITA GRENQUIST-NORDEN, LKT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HENRIK NORDMAN, dosentti, osastonylilääkäri Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto ANJA SAALO, FM, systeeminsuunnittelija Työterveyslaitos, työolojen ja terveyden seurantajaos Topeliuksenkatu 41a A Helsinki 376
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ärsytyksen aiheuttama astma Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos 2 Tärkein tiedonlähde - käyttöturvallisuustiedote (KTT) KTT:n laatii kemikaalin valmistaja, maahantuoja,
LisätiedotMilloin ärsytys aiheuttaa astmaa?
Milloin ärsytys aiheuttaa astmaa? Irmeli Lindström, LT, Keuhkosairauksien el 1 Sidonnaisuudet Päätoimi: Työterveyslaitos Osallistunut lääkeyritysten maksamille koulutusmatkoille: Chiesi, Leiras-Takeda,
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotTyöperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?
Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotAllerginen alveoliitti Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Allerginen alveoliitti 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Anniina, 58v. Maatalouslomittajana v. 1979 alkaen 1/2015 asti Tupakka: ei Astma, allergia: ei 20 vuotta aamuisin yskää ja limaisuutta,
LisätiedotVinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa
Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai
LisätiedotHengitysteiden reaktiiviset toimintahäiriöt RADS ja RUDS äkillisen työperäisen kemikaalialtistuksen seurauksena
Pia Nynäs, Jukka Uitti, Jussi Karjalainen, Jura Numminen ja Elina Halme TAPAUSSELOSTUS Hengitysteiden reaktiiviset toimintahäiriöt RADS ja RUDS äkillisen työperäisen kemikaalialtistuksen seurauksena RADS
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotAstma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on
Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotRintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet
Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet vt Professori Paula Maasilta paula.maasilta@helsinki.fi Kliiniset opettajat: Hanna-Riikka Kreivi (0504272914, hanna-riikka.kreivi@hus.fi) Eeva-Maija Nieminen
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa alussa
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien supistumisherkkyys on lisääntynyt Oireina ovat yskä, limaneritys,
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 1 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotCOPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa
COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):
LisätiedotAstmaatikko kosteusvauriotiloissa. Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL
Astmaatikko kosteusvauriotiloissa Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL Esityksen sisältö Epidemiologiaa Ammattiastma Työssä paheneva astma IOM 2004: Astman kehittyminen
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotTyöterveyslaitos Hille Suojalehto
Paakkilan kaivos, Tuusniemi 1907-1975 ASBESTISAIRAUDET Hille Suojalehto 11.5.2017 Työterveyslaitos Hille Suojalehto www.ttl.fi 1 Asbestille altistuminen Asbestiruiskutustyössä, asbestikaivoksissa (Paakkila),
LisätiedotKemialliset taisteluaineet
Kemialliset taisteluaineet 10.1.2014 Harri Kiljunen, 1 Yleistä: Kemiallinen taisteluaine= mikä tahansa kemikaali, jota käytetään sodankäyntitarkoituksessa Jaetaan ryhmiin vaikutusmekanisminsa perusteella
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotAikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio
Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotSpirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen
Spirometrian viitearvot Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Uudet suomalaiset Kainu ym. viitearvot otettiin käyttöön 30.5.2017
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotASTMAN OMAHOITOKORTTI
ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo
LisätiedotAnne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy
Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotKosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille
Kosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille 15.5.2009 Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL Esityksen sisältö
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotSisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina
Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotPekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU
Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen
LisätiedotSynteettisten nanohiukkasten aiheuttamat fysiologiset vasteet hengitysteissä
Synteettisten nanohiukkasten aiheuttamat fysiologiset vasteet hengitysteissä Suomen Työhygienian seuran koulutuspäivät, Kuopio, 1.-2.2.2017 Maija Leppänen Mikä on nanohiukkanen? Nanohiukkasella tarkoitetaan
LisätiedotKokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin
Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta
LisätiedotBronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina. Kirsi Laasonen ja Jukka Uitti
Katsaus Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina Kirsi Laasonen ja Jukka Uitti Keuhkoahtaumatauti on lisääntyvä kansanterveysongelma. Tupakointi on kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin
LisätiedotVetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011
COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,
LisätiedotLuokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):
VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö
Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotUrheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti
Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotSpirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio
Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET Hannele Oikarinen työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 20.3.2017 Todettujen sisäilmaongelmien terveyshaitat Pölyisyys Allergiaoireet,
LisätiedotAstman lääkehoitoportaat ylös ja alas
Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus
LisätiedotTYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009
TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite
PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotIndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017
IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotÄrsytyksen aiheuttama astma
Irmeli Lindström, Hille Suojalehto, Timo Hannu, Terttu Harju, Maritta S. Jaakkola, Jussi Karjalainen, Kirsi Karvala, Paula Kauppi, Marita Kilpeläinen, Marja Lindqvist, Pekka Malmberg, Eeva-Maija Nieminen,
LisätiedotMiten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?
Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotLuokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):
VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,
LisätiedotUlkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotHyvinvointia työstä. Jälkivahingontorjunta- ja kuivauspäivät, 9.-10.3.2016 Helsinki ja m/s Baltic Queen
Hyvinvointia työstä Jälkivahingontorjunta- ja kuivauspäivät, 9.-10.3.2016 Helsinki ja m/s Baltic Queen Tellervonkadun Case-tapaus Pelastushenkilöstön altistuminen, oireilu ja niiden seuranta Juha Laitinen,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotImpulssioskillometria hengityksen tutkimisessa
Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät
LisätiedotKeuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento 20.1.2014 Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori
Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet Luento 20.1.2014 Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori Hengitystiepaine, -virtaus, ja hengitystilavuus yhden Hengityssyklin aikana, lepohengitys. Virtausvastuksen
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotLASTEN ASTMAN MINIOHJELMA
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman
LisätiedotSPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND
SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND Anna on ollut 2015 uudistettu suositus spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta työryhmän
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotKosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotAmmattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos
Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta
LisätiedotSisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2017
Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2017 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat
Lisätiedot