Koulutusohjaajan peruskurssi

Transkriptio

1 Koulutusohjaajan peruskurssi

2 Koulutusohjaajan peruskurssi Toimituskunta SAGIn koulutustoimikunta Muut Kuvitus Kati Huttunen Anna Kilpiä Tuija Kortelainen Riikka Korvenoja Katja Joki Mia Laamanen Marja Lahikainen Mirva Mustonen Pertti Vilander Mikko Aaltonen Taneli Hakasalo Kristiina Henriksen Kari Jalonen Minna Räsänen Pirkka Liukkonen Kaisa Eskola Suomen Agilityliitto - Finnish Agility Association Radiokatu 20 FI HELSINKI toimisto@agilityliitto.fi 1. korjattu painos, Koulutusohjaajan peruskurssin materiaalin on koonnut ja toimittanut Suomen Agilityliiton koulutustoimikunta. Materiaalia saa käyttää virallisilla koulutusohjaajakursseilla. Tekstin ja kuvien luvaton käyttö ja kopiointi on kielletty.

3 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita agilitykoulutuksesta. Sen ohjeet auttavat sekä seuroissa ryhmäkoulutuksia vetäviä koulutusohjaajia että omaa koiraansa kouluttavia agilityharrastajia. Oppaan tarkoituksena on antaa perustiedot sekä ihmisen että koiran kouluttamisesta ja välittää uusille kouluttajille kokeneiden kouluttajien kokemuksia. Opas perustuu kirjoittajaryhmän monivuotiseen kokemukseen kouluttamisesta ja kilpailemisesta. Lisäksi osa oppaan tekijöistä toimii lajin tuomarina. Menneiden vuosien aikana kouluttamisen muodot ovat agilityssä muuttuneet useita kertoja. Milloin on menty koiran ehdoilla, milloin ihmisen. Nykyisin on löydetty hyvä yhdistelmä molempien tapojen parhaista puolista. Tässä oppaassa tarkastellaan vain perusasioita koirakon eli ihminen-koira-yhdistelmän kouluttamisesta. Molempien erikseen kouluttamisesta on olemassa yksityiskohtaisemmat kurssit ja materiaalit. Tämän oppaan kirjoittamisen lähtökohtana on ollut Suomen Agilityliiton halu parantaa kouluttajien tasoa ja tunnistaa se tosiasia, että agility on ihmisen ja koiran yhteistyötä. Lisäksi on haluttu antaa uusille kouluttajille jotakin muistin virkistämiseksi ja valaa heille uskoa heidän tielleen uutena kouluttajana. Pitempäänkin kouluttaneille lienee hyvä välillä pysähtyä miettimään, mistä peruslähtökohdista kannattaa lähteä liikkeelle. Kiitokset tämän oppaan valmistumisesta kuuluvat koko Suomen Agilityliiton koulutustoimikunnalle: Kati Huttunen, Katja Joki, Anna Kilpiä, Tuija Kortelainen, Riikka Korvenoja, Mia Laamanen, Marja Lahikainen, Mirva Mustonen ja Pertti Vilander, jotka ovat keskinäisellä yhteistyöllään saaneet aikaiseksi tämän oppaan. Heitä ovat asiakysymyksissä auttaneet Mikko Aaltonen, Taneli Hakasalo, Kristiina Henriksen, Kari Jalonen, Pirkka Liukkonen ja Minna Räsänen sekä kuvituksessa Kaisa Eskola. Kaikille edellä mainituille sekä vielä isolle joukolle muitakin oppaan syntyyn myötävaikuttaneille henkilöille: KIITOS! Suomen Agilityliiton puolesta Jerkko Mäkelä Puheenjohtaja

4 Koulutusohjaajan peruskurssi Kurssin tavoite Kurssin tavoitteena on opettaa kurssilaisia kouluttamaan koirakko alkeisopetuksesta kilpailuvalmiiksi. Kurssilla keskitytään estesuoritusten ja perusohjausliikkeiden opettamiseen sekä ryhmän ohjaamisessa tarvittaviin taitoihin. Kurssin järjestäminen Kurssin voi järjestää SAGIn jäsenyhdistys. Kurssin vetää agilitytuomari tai muu SAGIn hyväksymä kurssin vetäjä. Kurssin järjestämisoikeutta anotaan SAGIlta kurssien anomisohjeen mukaisesti. Kurssille voi osallistua 15 vuotta täyttäneet, yhdistyksen suosittelemat henkilöt, joilla on kokemusta agilitykoiran kouluttamisesta ja kilpailemisesta agilitykilpailuissa. Kurssi on jaettu kahteen noin kahden päivän mittaiseen osaan. Kurssin ensimmäisen ja toisen osan vetäjän ei tarvitse olla sama henkilö. Molempiin osiin sisältyy sekä teoriaopintoja että käytännön harjoittelua. Ennen kurssin toista osaa kurssilaisten on suoritettava käytännön harjoituksia (5 alkeis/jatkotuntia) ja pidettävä oppimispäiväkirjaa, joka käsitellään kurssin toisella osalla. Kurssin osat on suositeltavaa järjestää kahden kuukauden sisällä esimerkiksi viikonloppukursseina. Kurssin toisen osan jälkeen on suoritettava viisi harjoittelukertaa. Kurssilaisen tulee suunnitella harjoittelukertojen harjoitukset ja vetää harjoitus kokeneemman kouluttajan valvonnassa tai apukouluttajana. Kurssin ja harjoittelukertojen suoritukset merkitään harjoittelukorttiin, jolla anotaan koulutusohjaajakorttia. Kurssin suorittamisen vahvistaa kurssin vetäjä(t) ja harjoittelukertojen suorittamiset harjoittelut järjestävän yhdistyksen edustaja, jonka täytyy olla agilitykoulutusohjaaja tai muu SAGIn hyväksymä harjoitusten valvoja. Kurssinjärjestäjän tulee toimittaa SAGIlle kurssin vetäjän allekirjoittama lista niistä henkilöistä, jotka ovat läpäisseet kurssin hyväksytysti. Koulutusohjaajakortti Koulutusohjaajan peruskurssin ja siihen kuuluvat harjoittelut hyväksytysti suorittaneet voivat anoa SAGIta koulutusohjaajakorttia. Koulutusohjaajakortin saadakseen on oltava täysi-ikäinen (18 v). Koulutusohjaajan peruskurssin hyväksytty suorittaminen on edellytys koulutusohjaajan jatkokurssille pääsemiselle. Koulutusohjaajakortti oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn Kennelliiton myöntämiin näyttelyihin ja SAGIn järjestämiin tai myöntämiin kansallisiin kilpailutapahtumiin. Kortti anotaan SAGIlta anomisohjeen mukaisesti harjoittelujen suorittamisen jälkeen.

5 Pohjatiedot Ennen kurssia suositellaan luettavaksi: Agility alkeista huipulle, osa 1 2 Pertti Vilander ja Hannele Nykänen, 2. painos, Stratwin Oy, Uuden ohjaajan starttikurssi. Lehto Juhani, Valtanen Eva. 7. uudistettu painos. Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet. Hiltunen Pentti ja Huhtinen Kalevi, Valtanen Eva. 5. uudistettu painos. Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Agilitysäännöstö, erityisesti kilpailusääntö ja agilitytuomarin ohje.

6 Koulutusohjaajan peruskurssi 1. viikonloppu Johdanto...9 Mitä agility on? 9 Koulutusohjaajan tehtävät 9 Hyvä koulutusohjaaja 9 Miksi kannattaa olla koulutusohjaaja 10 KOIRAN OPPIMINEN Vietit Oppiminen ESTEIDEN OPETTAMINEN Hyppyesteet Kontaktiesteet Muut esteet KOIRAN PERUSTAIDOT...37 Liikkuminen ohjaajan molemmilla puolilla 37 Kutsu 37 Irtoaminen 38 Haltuunotto 38 PERUSOHJAAMINEN Käskyt Ohjaava käsi Puolenvaihto Työntäminen Vetäminen ja kuljetus AGILITYKOIRAN KOULUTUS...13 Motivaatio 13 Ohjaajan ja koiran suhde 13 Estevarmuus 14 Ohjaustekniikka 14 Erilaiset olosuhteet 14 Kunnioitus ja luottamus KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU...47 Lämmittelyleikit 47 Alkeiskoiran opettamisen ohjaaminen 47 KOTITEHTÄVÄT...48 Ohjausharjoituksen suunnittelu 48 Oppimispäiväkirja 48

7 Koulutusohjaajan peruskurssi 2. viikonloppu OPPIMISPÄIVÄKIRJA...50 AGILITYHARJOITUSTEN SUUNNITTELU...51 Harjoitukset tason mukaan 51 Millainen on hyvä harjoitus 51 Ongelmalähtöinen suunnittelu 52 Ratalähtöinen suunnittelu 52 Harjoituksen muuntelu 52 AGILITYHARJOITUSTEN VETÄMINEN Yhteiset pelisäännöt Lämmittely ja jäähdyttely Harjoituksen kulku Ongelmatapaukset Koiran terveys KOULUTUSOHJAAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT Ohjaajan oppiminen Järjestyksenpito Turvallisuus Palautteen antaminen Erilaisuus ja samanarvoisuus OHJAAMINEN...60 Ohjaajan liike ja sijoittuminen 60 Eri ohjaustyylit 60 Käännökset 61 Erilaiset ohjaustekniikat 62 KOULUTUSOHJAAJA JA SAGI Suomen Agilityliitto Lisenssi ja vakuutusturva Ihmisten antidoping Reilun Pelin Säännöt Jatkokoulutusmahdollisuudet KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU...67 Ohjausharjoituksen vetäminen 67 Lisälukemista...68

8 Koulutusohjaajan peruskurssi 1. viikonloppu

9 9 Johdanto Mitä agility on? Agilityn ideana on, että ihmisen ohjaama koira suorittaa ennalta määritetyn esteradan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Ohjaaja käyttää ääntään ja kehonsa liikkeitä koskettamatta koiraa ja esteitä. Johdanto Lajissa voi kilpailla tai sitä voi harrastaa ihan vain omaksi ja koiran iloksi. Lajin harrastaminen parantaa koiran ja ohjaajan suhdetta ja monessa tapauksessa edistää koirien yhteiskuntakelpoisuutta. Lajin yksi hienous on eri-ikäisten ihmisten yhdistäminen saman harrastuksen pariin. Kaiken kaikkiaan agility antaa ihmiselle ja koiralle hauskaa yhdessä tekemistä, josta molemmat nauttivat ja jossa molemmat saavat liikkua. Tosissaan kilpaileville agility on hyvää kuntoa vaativaa urheilua, jossa psyykkistä valmennustakin hyödynnetään. Koulutusohjaajan tehtävät Koulutusohjaajan tehtävä on mahdollistaa turvallinen ja tavoitteellinen agilityn harjoitteleminen ryhmässä suunnittelemalla harjoitukset, neuvomalla koiran koulutuksessa ja valvomalla järjestystä. Koulutusohjaaja ei kouluta koiraa vaan koiran ohjaajaa ja toimii tarvittaessa apukouluttajana. Koulutusohjaaja voi joutua toimimaan harjoituskentällä eri rooleissa psykologina, fysioterapeuttina, ongelmakoirakouluttajana, ravitsemusneuvojana, valmentajana, ensihoitajana, erotuomarina ja poliisina joten oppimista ja kehittymistä riittää vielä koulutusohjaajakurssien jälkeenkin. Hyvä koulutusohjaaja suunnittelee harjoitukset ryhmän tason mukaan ja osaa tarvittaessa soveltaa harjoituksia koirakon kykyjen mukaiseksi neuvoo koiran ohjaajalle eri vaihtoehtoja uuden asian opettamiseen jakaa opeteltavat asiat osiin huolehtii että harjoittelu pysyy monipuolisena pitää ryhmänsä kurissa ja huolehtii, että sääntöjä ja hyviä tapoja noudatetaan toimii ylimääräisenä käsi/silmäparina harjoiteltaessa ei vaadi liikaa liian nopeasti tai teetä aina samaa harjoitusta antaa aina palautetta sekä pitää aina mielensä avoimena uuden oppimiselle, kuuntelee, opastaa, vastaa kysymyksiin ja selvittää itse lisää, jos ei tiedä vastausta!

10 10 Miksi kannattaa olla koulutusohjaaja Yhdistysten toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön, eli ilman koulutusohjaajia ei ole toimivaa yhdistystä. Useat yhdistykset järjestävätkin koulutusohjaajille koulutusta ja korvaavat kouluttamisesta aiheutuvia kuluja. Johdanto Harjoitusten suunnittelu ja seuraaminen edistää oman agilitysilmän kehittymistä ja toisten virheiden korjaaminen auttaa näkemään myös omia virheitä. Lisäksi ryhmän oppimisen ja onnistumisen seuraaminen ja edesauttaminen on erittäin palkitsevaa. Kouluttamalla oppii myös itse!

11 11 Koiran oppiminen Vietit Koiran toimintaa ohjaavat vietit, joista agilitykoulutuksessa hyödynnettäviä ovat saalistusvietti (esimerkiksi lelun jahtaaminen ja repimisleikki), ravinnonhankintavietti (makupalat) ja laumavietti (kehut, ohjaajan hyväksyntä). Kouluttaja voi käyttää hyväkseen myös koiran väistämiskäyttäytymistä eli laumavietin ja puolustusvietin ilmenemismuotoja, joissa koira alistuu laumanjohtajalle tai väistää painetta (pakotteet kuten kieltäminen). Muut vietit (esim. sukupuolivietti) voivat vaikuttaa koiran käyttäytymiseen agilityradalla, mutta niitä on vaikeaa hyödyntää koulutuksessa. Koiran oppiminen Eri rotuja on tyypillisesti jalostettu jonkin vietin vahvistamista silmälläpitäen, niinpä koiran ohjaajan on hyvä osata tunnistaa koiran vahvin vietti ja käyttää sitä edukseen koiran kouluttamisessa. Rotuominaisuuksien lisäksi koiran viettitasoon vaikuttavat myös yksilöiden väliset erot ja koiran aikaisemmat kokemukset. Oppiminen Koira oppii parhaiten, kun opetettava asia jaetaan pieniin osiin, kukin osanen harjoitellaan valmiiksi ja yhdistetään isompiin kokonaisuuksiin vasta kun pienemmät osat sujuvat ongelmitta. Jos opetettavaa asiaa ei voi jakaa osiin, suoritusta voi ensin helpottaa (esimerkiksi madaltamalla estettä) ja vaikeuttaa sitten harjoitusta vähän kerrallaan. Harjoituksessa tulee kuitenkin pyrkiä koko ajan kohti haluttua lopputulosta, eli vaikeuttaa harjoitusta heti kun edellinen taso on hallinnassa. Virheitä tekemällä koira oppii vain tekemään virheitä, joten jos uusi vaikeustaso osoittautuu liian haastavaksi, pitää palata helpompaan harjoitukseen ja jatkaa taas kun onnistuminen on todennäköistä. Hyväksi havaittu keino on ketjuttaa uusi asia ensin osiin alkaen loppupäästä, jolloin uuden asian jälkeen koira pääsee tekemään sille jo tuttua, helpompaa asiaa.

12 12 Koira osaa yleistää oppimaansa huonosti, joten jo opittuja asioita tulee harjoitella erilaisissa tilanteissa jotta suorituksesta tulee varma. Kyllä tämä kotona osaa voi tosiaan pitää paikkansa, mutta kysymys on siitä, että kotona opittua asiaa ei ole osattu siirtää vielä toimivaksi koulutuskentälle. Koiran oppimista voi kuitenkin edistää valmistavilla harjoituksilla, sillä opitut taidot siirtyvät helpommin uuteen yhteyteen esimerkiksi kiven päälle hyppäämään opetetulle koiralle pöydälle hyppääminen on helpompi oppia. Avainasemassa oppimisessa on oikean käytöksen oikea-aikainen palkitseminen. Palkinnon pitää tulla aluksi välittömästi kun koira on tekemässä oikein, jotta koira yhdistää palkan oikeaan asiaan. Alussa palkitaan jo oikeansuuntaiset yritykset ja taitojen karttuessa siirrytään palkitsemaan vain erityisen onnistuneita suorituksia. Kun koira osaa opetetun asian, palkitsemista satunnaistetaan eli palkitaan silloin tällöin, tarpeeksi usein ja hyvin, että koiran motivaatio ja into säilyy, mutta tarpeeksi harvoin, ettei koira opi erottamaan kilpailu- ja harjoittelutilannetta toisistaan. Koiran oppiminen Koulutus kannattaa aina jakaa myös ajallisesti lyhyisiin pätkiin ja toistaa lyhyitä harjoitustuokioita usein. Harjoitus pitää lopettaa silloin kun menee hyvin, ei jatkaa kunnes tulee virhe! Tiiviin opettelujakson jälkeen tauko tekee usein vain hyvää, vaikealtakin tuntunut asia voi mennä kuin leikiten esimerkiksi talvitauon jälkeen. Koiran opettamisessa on hyvä huomioida eri rotujen, yksilöiden sekä koirien iästä johtuvat erot. Siinä missä yksi koira jaksaa keskittyä pidempään, toinen yksilö voi kyllästyä. On tärkeää muistaa, että jos ohjaajalla on huono päivä, harjoitukset voi olla parempi jättää kokonaan väliin, sillä ohjaajan turhautuminen aiheuttaa koiran koulutukselle vain vahinkoa. METSÄSTYS KILPAILU JÄLJESTYS VARTIOINTI PAIMENNUS KILPAILU Energialataus JÄLJESTYS VARTIOINTI PAIMENNUS METSÄSTYS JÄLJESTYS äärisuorituksiin VARTIOINTI PAIMENNUS METSÄSTYS JÄLJESTYS VARTIOINTI Tositilanteissa koiran PAIMENNUS suorituskyky punnitaan. METSÄSTYS Yltääkseen parhaaseen lopputulokseen KILPAILU sen täytyy VARTIOINTI saada ruuastaan tarpeeksi korkealaatuisia ravintoaineita. Kovassa pitkäkestoisessa rasituksessa PAIMENNUS METSÄSTYS KILPAILU JÄLJESTYS PAIMENNUS ainoa riittävän tehokas energialähde on rasva. Lisäksi tarvitaan laadukkaita ja hyvin sulavia METSÄSTYS valkuaisaineita, KILPAILU vitamiineja, kivennäis- JÄLJESTYS ja hivenaineita sekä VARTIOINTI antioksidantteja. METSÄSTYS ENERGY 4300 ja ENERGY ruuat ovat koirille, joiden KILPAILU harrastuslaji tai työ vaativat erityistä fyysistä kestävyyttä aina äärirajoille asti. Kuva: Christophe Hermeline Energy_132x120.indd :28:07

13 13 Agilitykoiran koulutus Motivaatio Motivaatio on koiran moottori! Motivoitunut koira oppii, muistaa oppimansa ja tekee halukkaasti pyydetyn tehtävän. Motivoitunut koira jaksaa yrittää ja harjoitella sekä suorittaa tehtävät iloisesti ja nopeasti. Jos koiralla ei ole syytä nähdä vaivaa, se ei tule oppimaan ja kehittymään agilityssä, ja ennen pitkää myös epämotivoituneen koiran ohjaaja kyllästyy ja luovuttaa. Koiran kieltämiseen ja rankaisemiseen perustuva opettaminen on omiaan vain tappamaan koiran motivaation, kiinnostuksen ja oma-aloitteisuuden, ja siksi koiran koulutuksen tulee aina perustua positiiviseen vahvistamiseen. Agilitykoiran koulutus Toisilla yksilöillä motivaation lähde voi löytyä hyvinkin läheltä: koira voi toimia yksinkertaisesti halusta miellyttää ohjaajaansa, mutta useimmiten motivointivälineenä käytetään ruokaa tai leluja. On ensiarvoisen tärkeää, että agilitykoiran ohjaaja tietää, mistä nimenomaan hänen koiransa pitää tai ei pidä: toisen koiran kiitos voi olla toiselle rangaistus. Erilaiset motivointitavat eivät tee koirasta sen huonompaa tai parempaa, tärkeintä on että koira saadaan motivoitua tekemään ja oppimaan. Koulutusohjaajan on ehdottomasti osattava erilaisia palkkaustapoja (esimerkiksi makupalalla palkkaaminen, vetoleikit, lelun heittäminen) ja palkkaustapojen yhdistelmiä (esimerkiksi makupaloilla täytetyllä sukalla leikkiminen). Usein ohjaajat tarvitsevat koulutusohjaajalta rohkaisua käyttämään ääntä ja mielikuvitusta koiransa palkitsemisessa. Ohjaajan ja koiran suhde Koiran perustottelevaisuus sekä koiran ja ohjaajan hyvä suhde ovat hyvä perusta estekoulutuksen aloittamiselle. Hyvä suhde koiran ja ohjaajan välillä on sekoitus kunnioitusta, luottamusta, kaveruutta, johtajuutta ja hyviä kokemuksia yhdessä. Mikäli koira ei ole ohjaajansa hallinnassa, estekoulutus voi olla jopa mahdotonta. Koiran perustottelevaisuus helpottaa estekoulutusta, koska koulutustilanteissa ei tarvitse keskittyä tottelevaisuuden opettamiseen ja koira osaa myös keskittyä harjoittelemiseen toisten koirien läsnäollessa. Ohjaaja puolestaan tietää, kuinka motivoida koiraansa, millaisiin tilanteisiin se on tottunut ja kuinka se reagoi uusissa tilanteissa.

14 14 Agilityn myötä koiran ja ohjaajan suhde usein paranee, koska laji on omiaan kannustamaan mukavaan yhdessäoloon, liikkumiseen ja leikkiin yhdessä koiran kanssa. Tietyn perustottelevaisuuden edellyttäminen agilitykoulutukseen tulevilta koirakoilta helpottaa kuitenkin huomattavasti oppimista ja tekee harjoittelutilanteesta kaikille osapuolille turvallisemman ja miellyttävämmän. Estevarmuus Estekoulutusta aloitettaessa on hyvä muistaa, että hyvä pohjatyö on kaiken perusta aivan kuin talonrakennuksessa. Esteen suoritus on opetettu koiralle vasta kun koira pystyy suorittamaan esteen itsenäisesti ja vauhdikkaasti, erilaisissa tilanteissa ja paikoissa varmasti ja OIKEIN. Estevarmuuteen kuuluu myös eri perusohjaamisliikkeiden hallinta yksittäisillä esteillä, esimerkiksi koiranpuoleisella kädellä ohjaaminen kummaltakin puolelta, lähettäminen ja kutsuminen, vierellä tai ohi juokseminen, takana leikkaaminen jne. Hyvän hyppytekniikan huolellinen opettaminen tässä vaiheessa varsinkin huolimattomalle koiralle on arvaamattoman tärkeää! Agilitykoiran koulutus Alkeiskurssille tulevilla voi olla hyvinkin erilaisia tavoitteita, mutta silti kaikkien tulee opetella oikea, eli sääntöjenmukainen ja turvallinen tapa suorittaa esteet. Tämä on hyvä lähtökohta silloin, kun laji viekin mukanaan ja sunnuntaiharrastelija päättää asettaa tavoitteita korkeammalle. Oikean suoritustavan oppiminen alusta alkaen on helpompaa kuin väärän tavan korjaaminen oikeaksi. Jotta koira oppii esteiden oikean suoritustavan, tarvitaan paljon onnistuneita toistoja vahvistamaan koiran osaamista. Ohjaustekniikka Ohjausliikkeet opetellaan pienissä pätkissä, jolloin koiran motivaatio säilyy ja ohjaajan on helpompi omaksua yksi uusi asia kerrallaan. Motoriikan kehittyminen vaatii toistoja, erityisesti puolenvaihtojen pitää tulla selkäytimestä. Kaikkia käännöksiä harjoitellaan eri estetyypeillä, mukaanlukien erikoistilanteet kuten esimerkiksi valssi pujotteluesteellä. Ensin harjoitellaan pienissä paloissa rauhallisemmin liikkeeseen tutustuen, ja heti kun liike sujuu, otetaan vauhti mukaan. Tässä vaiheessa oppiminen on koiralle enemmänkin kertausta, mutta ohjaajalle suurin haaste. Eteneminen riippuu paljon ohjaajan koordinaatio- ja ajoituskyvystä ja siitä, kuinka hyvin koiralle on opetettu esteet. Ohjaajan on hyvä harjoitella erityisesti motoriikkaa vaativat ohjausliikkeet ensin kuivaharjoitteluna ilman koiraa esimerkiksi rataantutustumisen yhteydessä. Erilaiset olosuhteet Yleistäminen eri tilanteisiin harjoitellaan lisäämällä häiriötekijöitä (vauhti, toiset koirat, etäämmällä liikkuva ohjaaja, äänet, tuomari tms.) harjoituksiin. Tässä vaiheessa on hyvä hankkia positiivisia kokemuksia eri paikoista ja tilanteista. Kaikki aikaisemmin opitut asiat pitää harjoitella toimiviksi pidemmissä pätkissä, satunnaisesti palkaten ja häiriön alla. Jos haluaa koiran osaavan kisoissa jonkun asian varmasti, sen on osattava harjoituksissa sama asia 130 %:sti! Aina kun huomataan, että joku taito on puutteellinen, palataan lyhyeen harjoitukseen korjaamaan asia ja ketjutetaan takaisin pidempään pätkään. Vauhtia ja intoa ei saa missään vaiheessa kadottaa! Mikäli vauhti hiipuu, harjoitusta helpotetaan ja palkkaa lisätään niin, että ratoja ei junnata etanavauhtia ja vain vauhdikkaat suoritukset palkataan.

15 15 Kunnioitus ja luottamus Kokenut ja osaava koirakin joutuu kuitenkin viime kädessä kulkemaan ohjaajan ohjeiden mukaan sen sijaan, että se luulee tietävänsä itse radan paremmin. Jossain vaiheessa kokeneempi koira yleensä on niin itseänsä ja intoa täynnä, että se alkaa tehdä omia valintojaan, jolloin palataan haltuunottoharjoituksiin niin, että suunnannäyttäjästä ei ole epäselvyyttä. Useimmiten väärien estevalintojen syynä on kuitenkin kunnioituksen puutteen sijasta ohjaajan virhe, jolloin koiran rankaisemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Luottamus tulee kokemuksen mukana ja on molemminpuolinen tunne. Vaikka olisi kokenut, osaava koira ja kokenut, osaava ohjaaja, menestyksen este voi silti olla luottamuksen puute! Älä siis anna ohjaajan koskaan rankaista koiraa omista virheistään tai epävarmuuksistaan; koiralle pitää antaa mahdollisuus tehdä sille opetetut asiat myös kilparadalla. Agilitykoiran koulutus

16 16 Hyvä Agilitykoirakko LUOTTAMUS Koira luottaa ohjaajaan Ohjaaja luottaa koiraan KUNNIOITUS Koira kuuntelee ohjaajaa radalla silloinkin kun lempieste houkuttelee Haltuunottojen harjoittelu myös täydessä vauhdissa ERILAISET OLOSUHTEET Opitut ohjauskuviot ja esteet yhdistetään täysmittaiseksi radaksi Palkkausta satunnaistetaan Häiriötekijöitä lisätään harjoituksiin = kilpailunomainen tilanne Koiran kanssa harjoitellaan ja/tai kilpaillaan erilaisilla esteillä, pohjalla, säällä, eri vuodenaikaan ja vuorokaudenaikaan OHJAUSTEKNIIKKA Ohjaustekniikka opetellaan ensin pienissä pätkissä ja helpoilla esteillä, myöhemmin tehtäviä yhdistellään peräkkäin Esimerkiksi käännökset (90, 180, 270 ), valssi, takana leikkaaminen Ohjauskuvioihin yhdistetään lopuksi erikoistilanteita (jyrkkä käännös pituuden jälkeen, valssi kontakteilla, puolenvaihto pujottelulla) ESTEVARMUUS Yksittäiset esteet opetetaan suorittamaan huolellisesti ja oikein Runsas palkkaaminen motivaatio säilyy Este on opeteltu vasta kun koira pystyy suorittamaan sen itsenäisesti ja vauhdikkaasti oikein Erityisesti kontaktien suorittaminen opeteltava pomminvarmaksi! Estevarmuuteen kuuluu myös estekuvioiden opettelu: esim. estesuora, hyppyneliö Itsenäinen pujottelu molemmilta puolilta ohjattuna KILPAILU-URA AGILITYKOIRAN KOULUTUS Agilitykoiran koulutus OHJAAJAN JA KOIRAN SUHDE Koiran pitää olla kiinnostunut ensisijaisesti ohjaajastaan, ei toisista koirista, linnuista, hajuista Kiinnostuksen herättämiseen voi käyttää apuvälineitä, mutta pohjimmiltaan kunnollinen kontakti perustuu hyvään suhteeseen koiran ja ohjaajan välillä = johtajuusasiat kunnossa MOTIVAATIO Ilman motivaatiota ei ole agilitykoiraa! Jos koira ei ole syntyjään miellyttämisenhaluinen, motivaattori pitää keksiä; ruoka, lelu, leikki tms.

17 17 Esteiden opettaminen Esteiden täysipainoinen opettaminen voidaan aloittaa vasta, kun koira on täysikasvuinen. Valmistavia harjoituksia voidaan tehdä myös pentuikäisten koirien kanssa, mutta harjoitusten pitää olla leikinomaisia ja lyhytkestoisia. Esteharjoittelun alkaessa koiran pitää olla perusterve ja vähintään normaalikuntoinen. Harjoitteluun osallistuvilla koirilla tulee olla panta/valjaat ja kevyt, sileä hihna (ei kettinkiä, kuristuspantaa tai fleksiä). Ohjaaja tarvitsee reippaaseen liikkumiseen sopivat vaatteet sekä koiralle mieluisan motivointivälineen. Mukaan kannattaa ottaa koiralle myös vettä, vesikuppi ja makuualusta/häkki odottelua varten. Kylmällä säällä tarpeen voi olla myös takki koiralle, mikäli käytössä ei ole lämmintä tilaa suoritusvuorojen välillä. Esteiden opettaminen Esteiden opettamisessa koulutusohjaajan tehtävä on toimia apuohjaajana, eli avustaa esimerkiksi ohjaamalla koiraa hihnan avulla ohjaajan keskittyessä koiran käskyttämiseen ja palkkaamiseen. Hyvän apuohjaajan olemassaoloa koira ei edes huomaa, kun harjoitus etenee niinkuin pitää, eli apuohjaaja vain varmistaa suorituksen onnistumisen. Mikäli mahdollista, alkeisryhmällä tulisi aina olla koulutusohjaajan lisäksi erillinen apuohjaaja paikalla, jolloin koulutusohjaaja voi keskittyä ryhmän ohjeistamiseen ja palautteen antamiseen. Ennen esteharjoittelun aloittamista koirakoiden tulisi vähintääkin harjoitella perustottelevaisuutta, erityisesti luoksetuloa ja paikallaanpysymistä käskystä. Mikäli kontaktisuorituksen opetuksessa aiotaan käyttää kosketusalustaa, kosketusalustan koskeminen tulee opettaa varmaksi ennen esteille siirtymistä. Agilityharjoituksiin hyvää valmistautumista on myös lenkkeily vaihtelevassa maastossa: koiran koordinaatiokykyä parantaa metsässä liikkuminen, puunrunkojen yli hyppiminen, kiipeily ja tasapainoilu. HARJOITUKSIA Eteenlähetyksen opettaminen (esimerkiksi lelun luo). Kierrä -käskyn opettaminen (esimerkiksi lyhtypylvään, merkin tms. ympäri). Eri ohjaustapojen harjoitteleminen ohjaamalla koiraa hyppyesteiden siivekkeiden välistä ilman rimoja tai maassa olevien rimojen yli. Koiran taluttaminen rauhallisesti maahan aseteltujen rimojen tai tikapuiden yli; parantaa jalkojen tiedostamista ja tasapainoa. Harjoitusta voidaan vaikeuttaa vaihtelemalla rimojen etäisyyksiä sekä asettamalla rimat kaarevasti. Takajalkojen käyttöä ja tiedostamista tehostaa myös koiran opettaminen peruuttamaan käskystä. Koiran kävelyttäminen maassa olevaa puomia pitkin (palkiten koiraa siitä, että kaikki tassut pysyvät laudalla) valmistaa puomin harjoitteluun. Kahdeksikon kiertäminen ohjaajan jalkojen ympäri tai siksakkia jalkojen välistä ohjaajan kävellessä eteenpäin valmistaa pujottelun harjoitteluun. Koiran opettaminen hyppäämään ohjaajan jalkojen yli tai käsien muodostaman renkaan läpi valmistaa hyppyharjoituksiin. Koiran opettaminen irtorenkaan (hulahularengas, moottoripyörän rengas tms.) avulla ensin kävelemään maassa olevan renkaan läpi ja sitten hyppäämään ohjaajan tai avustajan pitämän renkaan läpi, jolloin korkeuden voi säätää portaattomasti. Irtorenkaan voi myöhemmin yhdistää hyppyesteen siivekkeisiin ja/tai oikean agilityrenkaan suoritukseen. Kankaan (esimerkiksi peitto) ali kulkemisen opettaminen valmistaa pussin harjoitteluun.

18 18 Hyppyesteet Hyppyesteisiin kuuluuvat yksittäinen aita (jossa voi riman sijasta olla myös levy tai risuaita), rengas, okseri, muuri ja pituuseste. Sarjaeste tarkoittaa 2-3 yksittäisen aidan muodostamaa sarjaa, joka suoritetaan kokonaisuutena. Koiran pitäisi oppia arvioimaan tarvittavan hypyn korkeus, ei luottaa siihen että hyppy on aina samankokoinen. Opetusvaiheessa suositeltava rimankorkeus on korkeintaan koiran rintakehän korkeudella, jolloin koiran pitää hypätä päästäkseen riman yli, mutta riman korkeus ei houkuttele alittamaan rimaa. Harjoituksissa koiran ei pidä antaa hypätä suoritettua hyppyestettä edestakaisin vaan ohjaajan tulee hypyn jälkeen siirtyä sen verran esteen sivuun, että koira kiertää esteen palatessaan ohjaajan luokse. Kun harjoittelussa edetään ohjausliikkeiden opetteluun, hyppykorkeudet on hyvä pitää pääsääntöisesti matalana, jolloin toistoja voidaan tehdä rasittamatta turhaan koiraa. Kilpailevien koirakoiden harjoituksissa on hyvä vaihdella hyppykorkeuksia sekä käyttää myös kilpailukorkeuksia matalampia esteitä. Hyppykorkeuksia valitessa tulee aina ottaa huomioon myös olosuhteet; esimerkiksi sää, alusta ja harjoittelevan koiran fyysinen kunto. Esteiden opettaminen Hyppytekniikka Koiran hyppytekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota jo alusta alkaen, sillä hyvä hyppytekniikka sekä säästää koiraa fyysisesti että parantaa koiran tuloksia mahdollisella kisauralla. Koiran täytyy opetella arvioimaan tarvittava ponnistuskohta, -kulma ja -voima itsenäisesti erilaisissa lähestymiskulmissa ja nopeuksissa. Erityisesti raskastekoisten, matalanmallisten, yliinnokkaiden tai kokoluokassaan pienten koirien hyppytekniikkaan tulee kiinnittää huomiota. Koiran täytyy ymmärtää, että este ei ole suoritettu oikein, jos rima tippuu. Erikseen pitää harjoitella myös pitkän hypyn tekniikkaa (pituus, okseri, muuri). Hyvä hyppytekniikkaa kehittävä harjoitus on käyttää 5 matalan esteen hyppysuoraa ( jumppasarja ), jonka päässä on lelu/makupala apuohjaajan kanssa tai ilman. Esteiden etäisyyden määrää koiran koko, askeleen mitta ja hyppytyyli; suoralla voidaan harjoitella in-and-out eli lyhyttä väliä, jolloin koira ponnistaa uudelle esteelle samalla askeleella kun laskeutuu edelliseltä esteeltä (yleensä 1-3 m), yhden tai kahden askeleen väliä tai edellisten yhdistelmiä. Jos palkinto on hyppysuoran päässä ilman apuohjaajaa, on varmistettava, ettei koira pääse palkitsemaan itseään, mikäli se ei suorita harjoitetta oikein. Huom! Jumppasarjan harjoitteleminen on fyysisesti raskasta, joten harjoitus ei sovi nuorille koirille. Esteiden korkeutta ja toistojen määrää on lisättävä harkitusti. Hyppyharjoituksissa kannattaa käyttää vaihtelevankokoisia, -näköisiä ja -muotoisia esteitä ja harjoitella hyppyjä vauhdissa esimerkiksi kutsumalla. Myös vinoja lähestymisiä tulee harjoitella esimerkiksi muuttamalla hyppyjen kulmaa hyppysuoralla tai hyppäyttämällä kahdeksikkoa yhdellä esteellä. Ponnistuspaikan arviointia kehittää estevälien vaihteleminen ja askelohjaimien ( speedbump eli halkaisijaltaan puolikaaren muotoinen leveä rima) käyttäminen esimerkiksi maassa juuri ennen estettä. Mikäli käytetään maassa olevia apurimoja esimerkiksi auttamaan koiraa hahmottamaan ponnistuspaikka, pitää varmistaa, että rima pysyy paikallaan, mikäli koira astuu sen päälle.

19 19 Yksittäinen aita Yksittäinen aita on suoritettu oikein kun koira hyppää suoritettavan osan yli. Kilpailussa virhepisteitä saa kieltäytymisestä ja riman tiputtamisesta. Hylkäävä virhe on kaataa este ennen sen suoritusta tai suorittaa este väärään suuntaan. Rima-aita min. 120cm maksi (L) cm medi (M) cm mini (S) cm Risuaita Paneeliaita Esteiden opettaminen Opettaminen Hypyn opettaminen aloitetaan koiran koosta huolimatta siten, että rima on matalalla. Ohjaaja voi aluksi vain kulkea koiransa kanssa siivekkeiden välistä riman yli. Tämän jälkeen voidaan harjoitella koiran kutsumista hypyn takaa ohjaajan luo, jolloin apuohjaaja voi hihnan avulla estää koiraa lähtemästä ilman lupaa tai kiertämästä hyppyä. Seuraavassa vaiheessa ohjaaja lähettää koiraa hypylle ja hypyn takana on palkka (makupala/lelu alustalla) tai apuohjaaja houkuttelemassa koiraa luokseen koiralle mieluisalla palkinnolla. Koira voidaan lähettää hyppäämään myös heittämällä palkka hypyn taakse. Tässä tulee olla tarkkana, että koira edelleen keskittyy myös hyppäämiseen eikä vain ryntää rimasta piittaamatta tavoittelemaan palkintoa. Ohjaaja heittää aluksi palkan hypyn taakse koiran puoleisella kädellä, jolloin koira tottuu irtoamaan tästä käsimerkistä hypylle. Seuraavassa vaiheessa koira lähetetään koiranpuoleisella kädellä hypylle ja palkka heitetään toisesta kädestä tai kouluttaja heittää sen. Estettä harjoitellaan ohjaaja molemmilla puolilla koiraa liikkuen, lähettämällä ja kutsuen. Ongelmia ja ratkaisuja Jos koira tiputtelee rimoja toistuvasti, kiinnitä huomiota koiran hyppytekniikkaan. Palaa tarvittaessa matalampiin esteisiin. Jos koira hyppää huolimattomasti tai sählää, älä anna koirakon harjoituksissa jatkaa rataa ennenkuin hyppy on suoritettu uudestaan oikein. Huolehdi, ettei ohjaaja häiritse koiraa voimakkailla käskyillä tai ohjausliikkeillä juuri hypyn päällä ja että koiralla on tilaa laskeutua hypyltä vapaasti. Jos koira toistuvasti kiertää esteen tai kieltäytyy hyppäämästä, tarkista, ettei koiralla ole fyysistä vikaa, mikä estäisi normaalin liikkumisen. Palaa matalampiin esteisiin ja huolehdi, että koira palkitaan oikeasta suorituksesta välittömästi. Tarkista, että koira lähestyy hypättävää estettä suoraan ja vauhdikkaasti. Jos koira yrittää toistuvasti mennä riman ali, tarkista, ettei koiralla ole fyysistä vikaa, mikä estäisi normaalin liikkumisen. Palaa matalampiin esteisiin tai lisää esteeseen rima/rimoja niin, ettei alittaminen ole mahdollista. Huolehdi, että koira palkitaan oikeasta suorituksesta välittömästi.

20 20 Sarjaeste Sarjaeste on suoritettu oikein, kun koira hyppää kaikki sarjaesteeseen kuuluvat aidat suoritusjärjestyksessä. Kilpailussa virhepisteitä saa kieltäytymisestä sarjaesteen jollakin osalla ja riman tiputtamisesta. Hylkäävä virhe on kaataa jokin sarjaesteen aidoista ennen sen suoritusta, suorittaa jokin sarjaesteen aidoista muuhun kuin suoritussuuntaan tai kieltäytymisen sattuessa korjata virhe muuten kuin suorittamalla koko sarja uudelleen. maksi (L) 4 m medi (M) 3 m mini (S) 2 m väli 4,5-7 metriä Esteiden opettaminen maksi (L) 4 m medi (M) 3 m mini (S) 2 m väli 4,5-7 metriä maksi (L) cm medi (M) cm mini (S) cm maksi (L) cm medi (M) cm mini (S) cm Opettaminen Kun koira osaa hypätä yksittäisen aidan, sarjaestettä voidaan harjoitella asettamalla aidat 2-3 esteen hyppysuoraksi sarjaesteväleillä (mini 2 m, medi 3 m, maxi 4 m). Harjoitellessa pitää kiinnittää huomiota koiran hypyn pituuteen ja etenemisvauhtiin, tavoitteena löytää sopiva vauhti sarjan suorittamiseen puhtaasti. Kansallisissa kisoissa sarjaeste voi olla aseteltuna myös muuten kuin hyppysuoraksi, jolloin varsinaisen hyppytekniikan lisäksi tärkeää on harjoitella sarjaesteen suoritusta ja mahdollisen virheen korjaamista oikein. Estettä harjoitellaan ohjaaja molemmilla puolilla koiraa liikkuen, lähettämällä ja kutsuen. Ongelmia ja ratkaisuja Jos koira tiputtaa toistuvasti sarjaesteen jälkimmäisten aitojen rimoja, koira todennäköisesti hyppää liian pitkiä hyppyjä mahtuakseen sarjaesteen väliin. Koiran voi opettaa hillitsemään vauhtia ja kokoamaan askeltaan ennen sarjaestettä käyttämällä jarrutussanaa tai huomiokäskyä ennen sarjaesteen alkua. Jos koira kieltäytyy toistuvasti sarjaesteellä tai esimerkiksi alittaa osan aidoista, sillä on todennäköisesti hankaluuksia sovittaa askeltaan hyppyväliin. Koiraa voi auttaa löytämään sopivan rytmin muuttamalla väliä ensin koiralle sopivammaksi (pitkäaskeliselle koiralle ensin pidemmät välit, lyhytaskeliselle lyhyemmät) ja siirtämällä esteitä asteittain kohti oikeita mittoja. Rytmin löytämiseen voi auttaa myös palaaminen matalampiin esteisiin sekä suora ja reipas lähestyminen sarjaesteelle. Huolehdi, että koira palkitaan oikeasta suorituksesta välittömästi. Ongelmat sarjaesteellä voivat johtua myös koiran puutteellisesta hyppytekniikasta, jolloin erillisistä hyppytekniikkaharjoituksista voi olla apua.

21 21 Okseri Okseri on suoritettu oikein, kun koira hyppää esteen suoritettavan osan yli. Kilpailussa virhepisteitä saa kieltäytymisestä ja riman tiputtamisesta. Hylkäävä virhe on kaataa este ennen sen suoritusta tai suorittaa este väärään suuntaan. maksi (L) cm medi (M) cm mini (S) cm Okserin suoritusleveys min. 120cm Rimojen: korkeuserot cm syvyys: max: maksi (L) 55 cm medi (M) 40 cm mini (S) 30 cm Esteiden opettaminen 1. riman korkeudet: maksi (L) cm medi (M) cm mini (S) cm Opettaminen Kun koira osaa hypätä yksittäisen aidan, okseria voidaan harjoitella lisäämällä esteeseen toinen rima mahdollisimman lähelle. Okseria lähestytään reipasta vauhtia ja suoraan, tavoitteena rohkea hyppy ja pidempi hypyn kaari. Onnistuneiden toistojen jälkeen okserin leveyttä ja korkeutta lisätään asteittain kisamittoihin. Estettä harjoitellaan ohjaaja molemmilla puolilla koiraa liikkuen, lähettämällä ja kutsuen. Ongelmia ja ratkaisuja Jos koira hyppää liian lyhyitä/ylöspäin suuntautuvia hyppyjä, lisää maahan heti esteen eteen rima ja/tai täytä estettä esimerkiksi rimoilla tai muurin osilla, jotta saat koiran pidentämään hypyn kaarta. Huolehdi siitä, että koira pääsee lähestymään okserille suoraan ja reipasta vauhtia. Rimojen tiputteluun, esteen kiertämiseen tai alittamiseen ratkaisut samoja kuin yksittäisellä aidalla.

22 22 Muuri Muuri on suoritettu oikein, kun koira hyppää esteen suoritettavan osan yli. Kilpailuissa virhepisteitä saa kieltäytymisestä, esteen ylimpien osien tiputtamisesta, muurissa olevasta aukosta kulkemisesta ja muurin tai sen tornin kaatamisesta. Hylkäävä virhe on kaataa este ennen sen suoritusta tai suorittaa este väärään suuntaan. 3-4 irrallista osaa syv.20 cm n cm Esteiden opettaminen maksi (L) cm medi (M) cm mini (S) cm n. 120 cm n cm min. 120cm Opettaminen Kun koira osaa hypätä yksittäisen aidan, muuria voidaan harjoitella aloittamalla pienimmästä osasta. Muuria lähestytään reipasta vauhtia ja suoraan, tavoitteena rohkea hyppy ja pidempi hypyn kaari kuten okserilla. Onnistuneiden toistojen jälkeen muurin korkeutta lisätään osa kerrallaan kisamittoihin. Estettä harjoitellaan ohjaaja molemmilla puolilla koiraa liikkuen, lähettämällä ja kutsuen. Ongelmia ja ratkaisuja Jos koira ponnistaa muurin päällä olevista palikoista, muurin päälle voi asettaa hyppyesteen riman auttamaan koiraa hahmottamaan, että kyse on hypystä. Muurin palikat voi myös kääntää nurin, jolloin niistä ei saa ponnistettua. Huolehdi, että koira pystyy lähestymään muuria suoraan ja reipasta vauhtia. Jos koira yrittää toistuvasti kulkea muurin aukosta, tuki aukko rimalla tai levyllä ja palaa aukollisen muurin harjoitteluun vasta kun suoritus on sujuva. Jos koira kaataa usein muurin tornin hypätessään, koiralle kannattaa opettaa tornin kiertäminen ilman estettä niin, että koira saa palkan vain hipaisematta kierretystä tornista. Jos koira arkailee muurin yli hyppäämistä, hyppäämiseen voi rohkaista näyttämällä ensin koiralle muurin toinen puoli eli laskeutumisalue.

23 23 Pituushyppy Pituuseste on suoritettu oikein, kun koira hyppää suoritussuunnassa esteen kaikkien osien yli yhdellä loikalla. Kilpailussa virhepisteitä saa kieltäytymisestä, esteen osan kaatamisesta, esteelle tai esteen osien väliin astumisesta, esteen yli kävelemisestä ja vinoon hyppäämisestä. Hylkäävä virhe on kaataa este ennen sen suoritusta tai suorittaa este väärään suuntaan. maksi (L) cm medi (M) cm mini (S) cm n. 120 cm (2-5 osaa) min. 120 cm Esteiden opettaminen 28 cm 15 cm 15 cm Opettaminen Kun koira osaa hypätä yksittäisen aidan, pituusestettä voidaan harjoitella aloittamalla 1-2 pienimmästä osasta. Pituushyppyä lähestytään reipasta vauhtia ja suoraan, tavoitteena pitkä ja matala hypyn kaari. Jos pituushyppyä harjoitellaan koira hihnassa, ohjaajanpuoleiset nurkkakepit kannattaa poistaa. Onnistuneiden toistojen jälkeen hypyn pituutta lisätään osa kerrallaan kisamittoihin. Estettä harjoitellaan ohjaaja molemmilla puolilla koiraa liikkuen, lähettämällä ja kutsuen. Ongelmia ja ratkaisuja Jos koira yrittää kävellä esteen yli tai ponnistaa esteen päältä, käännä yksi tai useampi osa kyljelleen tai aseta matalalle esteen päälle hyppyesteen rima auttamaan koiraa hahmottamaan, että kyse on hypystä. Huolehdi, että koira pystyy lähestymään pituushyppyä suoraan ja reipasta vauhtia. Jos koira hyppää esteen vinoon, älä anna koiran lähestyä pituushyppyä vinosta kulmasta ennenkuin koira hahmottaa esteen suoritussuunnan. Esteen sivut voi myös tukkia ensin siivekkeen avulla, jolloin koira oppii hyppäämään pituusesteen käytävää pitkin. Siivekkeet poistetaan kun suoritus on sujuva.

24 24 Rengas Rengas on suoritettu oikein, kun koira hyppää renkaan läpi. Kilpailuissa virhepisteitä saa kieltäytymisestä, renkaan ja kehikon välistä kulkemisesta tai esteen kaatamisesta. Hylkäävä virhe on kaataa este ennen sen suoritusta, suorittaa este väärään suuntaan tai kulkea renkaan ja kehikon välistä väärään suuntaan. maksi (L) 80 cm medi (M) 55 cm mini (S) 55 cm cm maksi (L) -renkaan korkeus Esteiden opettaminen jalan pituus = 1,5 x maksi (L) -renkaan korkeus Opettaminen Harjoitteluvaiheessa olisi hyvä olla käytössä irtorengas tai rengas, joka on jalustan varassa jolloin koira ei opi kulkenaan renkaan ja kehikon välistä. Koira totutetaan ensin kulkemaan maassa olevan renkaan läpi ja vähitellen renkaan korkeutta nostamalla hyppäämään renkaan läpi. Apuohjaaja voi varmistaa oikean suorituksen aluksi hihnan avulla. Apuna voidaan käyttää renkaan läpi heitettyä palkintoa (makupala/lelu) tai renkaan toisella puolella palkan kanssa kutsuvaa ohjaajaa. Harjoitusten edetessä rengasta nostetaan oikealle suorituskorkeudelle. Koiran ei anneta kulkea kehikon ja renkaan välistä myöskään takaisinpäin. On hyvä huomata, että eri seuroilla voi olla hyvinkin erinäköisiä renkaita, mikä vaikeuttaa tämän esteen suoritusvarmuutta. Estettä harjoitellaan ohjaaja molemmilla puolilla koiraa liikkuen, lähettämällä ja kutsuen. Ongelmia ja ratkaisuja Jos koira toistuvasti hyppää renkaan ja kehikon välistä tai alittaa renkaan, estä koiran kulkeminen kehikosta esimerkiksi hihnan avulla tai asettamalla rimoja/siivekkeitä renkaan ympärille. Tarkista, että ohjaajalla on katsekontakti koiraan renkaan läpi kun koira kutsutaan hyppäämään. Jos koira kieltäytyy hyppäämästä, helpota harjoitusta palaamalla irtorenkaan harjoitteluun kunnes suoritus on sujuva. Huolehdi, että ohjaaja palkitsee koiran runsaasti jo oikeansuuntaisista yrityksistä. Tarkista, että rengas on tukeva ja esimerkiksi ketjut on pehmustettu niin, ettei esteestä kuulu epämiellyttäviä ääniä koiran hypätessä. Jos koira palaa hypyn jälkeen takaisin ohjaajan luo renkaan ja kehikon välistä, ohjaajan tulee siirtyä reilusti sivusuuntaan ottamaan koira vastaan renkaalle lähettämisen jälkeen.

25 25 Kontaktiesteet Kontaktiesteisiin kuuluu A-este, puomi ja keinu. Kontaktiesteellä koiran tulee koskettaa sekä ylös- että alasmenokontaktia suorittaessaan estettä. Kontaktipintojen opettaminen kannattaa tehdä huolella, sillä viimeistään vauhdin ja innon kasvaessa ajan myötä kontaktipinnan yli hyppääminen alkaa houkutella niin pieniä kuin isojakin koiria. Erilaisia tapoja kontaktien opettamiseen on useita, jotkut tavat sopivat toisille paremmin kuin toisille. Eri menetelmiä voi myös yhdistää tarpeen mukaan. Yhteistä kaikille menetelmille on se, että onnistuminen vaatii johdonmukaista opettelua ja paljon positiivista palkkaamista! Kannattavinta on valita yksi kontaktimenetelmä ja opettaa se johdonmukaisesti koiralle menetelmien viikottainen vaihtaminen vain haittaa oppimista. Yhdistys voi myös sopia yhteisesti koulutuksissaan ensisijaisesti käytettävästä menetelmästä, jolloin koulutusmateriaalien suunnitteleminen ja ryhmien ohjaaminen on yhtenäisempää ja kouluttajalta toiselle siirtyminen helpompaa. Esteiden opettaminen Alasmenokontakti Kontaktille pysähtyminen/jarruttaminen Koira opetetaan pysähtymään kontaktille (esim. asentoon etujalat maassa, takajalat kontaktilla) erillisellä käskysanalla. Käskysanaan yhdistetään palkka (lelu/makupala) niin, että kontaktille jarruttaminen/kontaktin koskettaminen on koiralle positiivinen asia. Apuna voi käyttää aluksi apuohjaajaa, joka varmistaa koiran pysähtymisen hihnalla. Koiran voi palkata heti pysähtymisestä (esimerkiksi makupala valmiiksi lautasella pysähtymispaikassa), kutsusta ohjaajan luo tulemisesta pysähtymisen jälkeen tai sekä että (= kaksoispalkkaus). Palkka voi olla myös maassa edempänä, kuitenkin selvästi koiran näkyvissä. Koira saa lähteä pysähtymispaikasta liikkeelle vasta kun ohjaaja kutsuu tai antaa luvan. Oppimisen edetessä pysähtymisaikaa ja häiriötekijöitä tulisi vaihdella niin, että tarvittaessa (esimerkiksi kilpailutilanteessa) koiran voi vapauttaa suorituksen nopeuttamiseksi heti oikeaan asentoon saavuttuaan.

26 26 Pysähdyksen sijasta koiran voi opettaa myös hidastamaan, ryömimään tai ravaamaan käskystä, jolloin kontaktipinta tulee luonnostaan otettua. Pysähtyminen tai hidastaminen täytyy harjoitella ehdottomaksi kaikissa tilanteissa, siis myös kun ohjaaja itse juoksee, koira tulee jarrutukseen kovaa vauhtia ja koiralla on kierrokset korkealla niinkuin usein kisatilanteessa käy. Menetelmän etuna on itsenäinen ja nopea kontaktisuoritus sekä hallittu liikkeellelähtö. Pysähtymisen/jarruttamisen paikka on tärkeä; jos koira virheellisesti pysähtyy tai ohjaaja jarruttaa koiraa liian aikaisin, se helposti hyppää eteenpäin lähtiessään liikkeelle eli ottaa kontaktivirheen pysähtymisestään huolimatta. Oikeasta pysähtymis- tai jarruttamispaikasta epävarma koira voi alkaa hidastella jo laskevalla osuudella, mikä tekee kontaktin suorituksesta hitaan. Kontaktipinnan koskeminen Kontaktipinnalle tai maahan heti sen jälkeen laitetaan makupala (esimerkiksi makkaranpala alustalla). Makupalan ottamiseen voi yhdistää esimerkiksi etsi -käskyn, jolloin koira aina kontaktipinnalle tullessaan tarkistaa, löytyykö makupalaa ja tulee samalla kulkeneeksi kontaktipinnan kautta. Esteiden opettaminen Koiran voi opettaa myös koskemaan jotain esinettä (pahvin/paperinpala, kangas tms.) kuonollaan tai tassullaan, ja siirtää kosketusalusta myöhemmin kontaktipinnalle tai maahan heti sen jälkeen, jolloin koira kulkee kontaktin kautta koskettaessaan alustaa. Ajan myötä kosketusalustan voi häivyttää pois ja palkita halutusta käytöksestä kontaktipinnalla. Suoritus on harjoiteltava ohjaajan vauhdista tai sijainnista riippumattomaksi kuten kontaktilla pysähtymisessä/jarruttamisessakin. Menetelmän etuna on itsenäinen ja suhteellisen nopea kontaktisuoritus, mutta haittana varsinkin ahneen koiran kanssa voi olla karkailu kontakteille tarkistamaan löytyykö sieltä palkkaa, tai koira voi oppia, että kisatilanteessa makupalaa/kosketuspintaa ei löydykään. Korkeilla kierroksilla käyvältä koiralta makupalan etsiminen myös helposti unohtuu. Vetäminen Koira ohjataan alas kontaktilta makupala/lelukäsi kuonon edessä tarpeeksi alas, jolloin kontakti tulee suoritettua koiran seuratessa käden liikerataa. Vetämisen voi tehdä joko koiran vastaisella kädellä, jolloin myös ohjaajan ylävartalo kääntyy koiraan päin (jarruttava vaikutus) tai koiran puoleisella kädellä, jolloin ohjaava käsi on luontevammin koiran edessä. Vetävä käsi kannattaa pitää juuri koiran nenän edessä, makupala koiraan päin ja rystyset menosuuntaan, jolloin käden asento on joustavampi ja palkka nopeasti saatavilla. Nopean koiran voi opettaa odottamaan ohjaajaa rinnalleen palkkaamalla koira kontaktin lisäksi myös alastulo-osuuden alussa, josta jatketaan vetämällä alas asti. Vetämistä voi harjoitella myös tasaisella maalla. Onnistumisen edellytyksenä on se, että koiraa tosiaan kiinnostaa seurata ohjaavaa kättä. Menetelmän etuna on suhteellisen varma kontaktisuoritus ja hallittu jatkaminen kontaktin jälkeen. Menetelmän haittapuoli on, että ohjaajan tulee olla nopea ehtiäkseen koiran kanssa yhtäaikaa alastulolle, muuten suoritus joko hidastuu tai epäonnistuu, kun koira jatkaa matkaa odottamatta ohjaajaa. Ohjaajan on oltava koiran vierellä kontaktin alastulolla, mikä ei aina ole edes mahdollista (esimerkiksi putki kontaktiesteen alla) ja mikä ainakin estää ohjaajan sijoittumisen jatkon kannalta edullisesti.

27 27 Juoksukontakti Koiralle opetetaan ensin maassa olevaa puomia pitkin juokseminen, sitten asteittain kohotettua puomia pitkin juokseminen. Oikeasta suorituksesta palkataan, pienestäkin hypystä palataan takaisin helpompaan ja toistetaan kunnes suoritus on varma. Edellyttää kouluttajalta erittäin tarkkaa silmää, johdonmukaista palkitsemista ja paljon toistoja. Juoksukontaktin opettamisen apuna voi käyttää länkiä, jolloin kontaktiesteen alussa ja/tai lopussa on kaari, joka pitää alittaa aina esteelle tultaessa/esteeltä poistuttaessa. Kaari voi olla esimerkiksi muovista, rautalangasta tai putkesta tehty ja kiinnitetty joko esteeseen tai maahan sille korkeudelle, että koira juuri ja juuri mahtuu sen ali. Säännöllisesti käytettynä koira oppii liikkumaan esteelle matalana, koska loikkaaminen ei ole mahdollista törmäämättä kaareen. Esteiden opettaminen Juoksukontaktin opettamisen apuvälineenä voi käyttää myös esimerkiksi A-esteellä askelohjaimia, jolloin leveiden rimojen avulla koira ohjataan ottamaan esteen alastulolla askeleita sopiva määrä alas asti. Askelohjaimien käytön myötä koira oppii oikean tavan tulla esteeltä alas osuen kontaktialueeseen juosten. Menetelmän etuna on erittäin nopea ja suhteellisen varma kontakti, haittana enemmän tai vähemmän työläs opettaminen. Joillakin koirilla edes länkeä päin juokseminen ei hiljennä vauhtia tai estä loikkaamista, ja koira voi myös oppia erottamaan, milloin esteessä on länget. Koiran hallittavuus heti kontaktin jälkeen voi olla myös huonompi ilman pysähdystä. Ylösmenokontakti Ylösmenokontaktin opettamiseen voidaan soveltaa samoja menetelmiä kuin alastulokontaktin opettamiseenkin, esimerkiksi koiran voi opettaa pysähtymään etutassut puomilla ja takatassut maassa nousuosalle ja jatkamaan kiipeämistä luvan saatuaan. Mitä pidempi laukka-askel koiralla on luonnostaan, sen tärkeämpää on opettaa ylösmenokontaktin suoritus huolellisesti! Pienillä koirilla ylösmenokontaktit harvoin vaativat erityistä panostamista, mutta suoritukseen on syytä puuttua heti, jos (pienikin) koira alkaa toistuvasti hypätä ylösnousukontaktin yli. On tärkeää opettaa koira nousemaan ylösmenokontaktille suorassa linjassa, ettei kontaktille hypätä sivusta. Tässä voi käyttää apuna länkiä, kierrettävää kartiota ennen estettä tai yksinkertaisesti koiran linjan oikaisua kontaktiestettä lähestyttäessä. Jo esiteltyjen menetelmien lisäksi ylösmenokontaktin opettamiseen voi käyttää maassa ennen kontaktiestettä olevia askelohjaimia, joilla koiran askel ohjataan osumaan nousuosalle oikein. Mikäli askelohjaimia käytetään, niiden täytyy olla litteitä tai tuettu niin, etteivät ne pyörähdä päälle astuttaessa tassun alta. Ylösmenokontaktin varmistamiseen voi myös riittää huomiosana tai pieni jarrutus ennen kontaktiestettä.

28 28 A-este A-este on suoritettu oikein, kun koira kulkee esteen yli koskettaen vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla nousevan osan kontaktialuetta ja poistuu esteeltä koskettaen laskevan osan kontaktialuetta vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla. Kilpailuissa virhepisteitä saa kieltäytymisestä ja nousevan tai laskevan kontaktin koskematta jättämisestä. Hylkäävä virhe on kaataa este ennen sen suoritusta tai suorittaa este väärään suuntaan. 170 cm maksi (L) medi (M) mini (S) kulma takareunasta etureunaan 2 5 c m min. min. 10 cm10 cm 90 cm Osan pituus 2,65-2,75 m Esteiden opettaminen 1 06 cm 20 mm 5-10 mm - listan leveys 20 mm - listan korkeus 5-10 mm cm Opettaminen Este lasketaan niin loivaksi kuin mahdollista. Tarvittaessa käytetään apuna tukevaa alustaa, kuten pöytää, jota vasten nouseva ja laskeva osa tuetaan. Ohjaaja houkuttelee koiraa eteenpäin kädessä tai jonona esteen yli olevilla makupaloilla, apuohjaaja liikkuu koiran toisella puolen varmistaen koiran hihnasta pitäen, ettei koira putoa. Mikäli käytetään pysäytyskontaktia, esteen lopussa koira pysäytetään kontaktipinnalle (etutassut maassa), jossa sitä kehutaan ja palkitaan. Suoritusta toistetaan lisäämällä suoritukseen vauhtia ja nostamalla estettä jyrkemmäksi, kun matalamman esteen suoritus on sujuva. Estettä harjoitellaan ohjaaja molemmilla puolilla koiraa liikkuen, lähettämällä ja kutsuen. Ongelmia ja ratkaisuja Jos koira kieltäytyy kiipeämästä tai yrittää kiertää esteen, suorituksen voi opettaa myös nostamalla koira esteen laskevalle osuudelle, ja siirtyä pikkuhiljaa esteen alkuun päin vasta kun loppu sujuu. Rohkaisuksi voi riittää myös reippaampi vauhti, suora lähestyminen ja kannustaminen nousu-osuudella. Joskus voi auttaa ns. jäniksen käyttö, eli esteen jo osaava ja vauhdilla suorittava tuttu koira viedään edellä A-esteen yli, ja kokemattomampi viedään perässä yli esteen kokeneemman imussa. Jos koira tulee liian kovaa vauhtia tai hyppäämällä esteeltä alas, apuohjaaja hiljentää koiran vauhtia ja estää esteeltä hyppäämisen hihnan avulla. Koiraa kannattaa palkita matalasta asennosta ja etenemistavasta esteen laskevalla osuudella ja kiinnittää huomiota siihen, että esteeltä poistuminen on ohjaajan hallinnassa. Jos koira pysähtyy esteen harjalle ja kieltäytyy tulemasta alas, alastulosta on tehtävä sille mieluisampaa kuin maisemien katselu. Koiraa ei saa painostaa esteellä, mutta apuohjaaja voi auttaa hihnan kanssa koiran jatkamaan liikettä alastulolle, jossa runsas palkkaus.