Historialliset vaalit

Transkriptio

1 Anneli Jäätteenmäen tiedotuslehti, 2/2011, huhtikuu - Historialliset vaalit - Nettiä, kännykkää ja TV:tä oltava oikeus käyttää koko maassa - Suomalaiset EU-vaikuttajat puhaltavat Brysselissä yhteen hiileen - Arktisten alkuperäiskansojen ääni kuuluviin - EU:n laajuiset vaalilistat täyttä humpuukia - Ruoan alkuperä saatava tietää - EU:n budjettia ei tule kasvattaa - Europostin lukijakysely Historialliset vaalit Vaalirahakohu, EU-kriittisyys sekä ennen kaikkea yleinen suuri tyytymättömyys ja protesti nykymenoa vastaan. Tässä ehkä suurimpia syitä perussuomalaisten huikeaan vaalivoittoon ja keskustan tappioon. Keskusta tarvitsee nyt entistä ihmisläheisempää politiikkaa. Parantamista on sekä politiikan sisällössä että asioiden hoitotavassa. Vuorovaikutus tukijoihin ja kannattajiin on unohtunut. Joku voi sanoa, että keskusta ei ole erottunut kokoomuksesta. Että on harjoitettu liian kokoomuslaista politiikkaa. Termit ovat sivuseikka. Mutta kun eriarvoisuus lisääntyy, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, keskustan olisi pitänyt korottaa ääntään ja toimia tasa-arvon puolesta, eriarvoisuutta vastaan. Kaikki asiat eivät tapahdu automaattisesti ja ikään kuin itsestään. Vielä on sellaisiakin asioita, joihin voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Haluan reilusti onnitella Timo Soinia historiallisesta vaalivoitosta. Perussuomalaisten voitto oli arvattavissa, mutta sen suuruus yllätti meidät kaikki. Suomessa ei ole mellakoitu tai rikottu ikkunoita niin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomalaiset osoittivat tyytymättömyytensä demokraattisissa vaaleissa. Euroopassa Suomen vaalitulos on otettu suurena yllätyksenä vastaan. Suomen vaaleista ei ole koskaan kirjoitettu eurooppalaisessa mediassa niin paljon kuin nyt. Euroopassa perussuomalaiset yhdistetään yleisesti äärioikeistoon. Paljon olen joutunut lähimmille työkollegoillenikin selittämään, mistä perussuomalais-ilmiössä on oikein kyse ja mistä se juontaa juurensa. Portugalin sosialistinen ex-presidentti Mario Soares kirjoitti kirjoituksen Suomesta ja leimasi maamme nyt äärikonservatiiviseksi. Taitaa kirvellä Portugalin sosialisteja, kun demarit eivät voittaneet.

2 Turha Suomea on äärioikeistolaiseksi leimata. Soinin porukka istuu eduskunnassa keskustan vasemmalla puolella, ei oikealla. On selvää, että keskustassa ei ole osattu kuunnella ja tunnistaa kansalaisten suurta tyytymättömyyttä yhteiskunnan nykykehitystä vastaan. Keskustan on nyt tarkasteltava erittäin kriittisesti harjoittamaansa toimintaa ja politiikkaa viime vuosien aikana. Pelkkä analyysi ei riitä, vaan on osattava vetää myös oikeat johtopäätökset. Vuoden 2008 tappiollisista kunnallisvaaleista tehtiin oikea analyysi, mutta puolueen politiikkaan se ei vaikuttanut millään tavalla. Jatkettiin samalla tavalla kuin ennenkin, vaikka varoitus tuli. Tällä kertaa keskustan yli pyyhkäissyt tsunami oli niin valtava, että konkreettisiin politiikkamuutoksiin on ryhdyttävä. Anneli Nettiä, kännykkää ja TV:tä oltava oikeus käyttää koko maassa Elämme tietoyhteiskunnassa. Kännykkä ja internet näyttelevät yhä suurempaa roolia jokapäiväisessä elämässämme. Ilman niitä on vaikeata tai jopa mahdotonta tulla tänä päivänä toimeen. Entinen valtion teleyhtiö TeliaSonera on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä velvoitettu tarjoamaan laajakaistayhteydet myös maaseudulla asuville. Viime kesänä tehdyssä päätöksessä hallinto-oikeus hylkäsi TeliaSoneran hakemuksen yleispalveluvelvoitteen täytäntöönpanokiellosta. Nyt TeliaSonera on valittanut velvoitteesta EU:lle, minkä tiimoilta yhtiön edustajat tapasivatkin meitä suomalaisia meppejä pari viikkoa sitten Strasburgissa. Heidän viestinsä oli, etteivät halua tarjota palveluja harvaan asutuilla alueilla. Teleliikenneyhteydet ovat tänä päivänä maaseudulla asuville yhtä tärkeitä kuin tavalliset liikenneyhteydet. Ei ole hyväksyttävää, että TeliaSonera keskittyisi ainoastaan kuorimaan kerman päältä tarjoamalla palveluitaan vain kaupunkeihin. Myös maaseudun asukkailla

3 on oikeus internetin ja kännykän käyttämiseen sekä television katselemiseen. Kyse on perustavanlaatuisista kansalaisoikeuksista, joita ei saa polkea. Suomalaiset EUvaikuttajat puhaltavat Brysselissä yhteen hiileen Yhteistyö ja verkostoituminen ovat vaikuttamisen avainsanoja niin Suomessa kuin Brysselissä. Suomalaiset tekevät yhteistyötä Brysselissä monella tasolla. Me mepit pidämme huolta siitä, että suomalaisten ääni kuuluu Euroopan parlamentissa mahdollisimman hyvin. Komissaari Rehnin tapaamme vähintään kerran kuukaudessa Strasburgin täysistuntoviikoilla yhteisen aamupalan merkeissä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sisältö ja EU:n digitaaliset sisämarkkinat. EU tarvitsee digitaaliset sisämarkkinat. Ne ovat tarpeen, jotta EU saisi kiinni esimerkiksi Yhdysvallat, joka on kehittynyt EU:ta merkittävästi nopeammin kohti digitaalitaloutta. Jäsenmaiden kirjava lainsäädäntö on ollut yksi syy siihen, miksi unioniin ei ole syntynyt eurooppalaista Googlea tai Facebookia. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten ei ole helppoa kasvattaa rajat ylittävää liiketoimintaansa, kun ne joutuvat yhä edelleen lukemaan 27:ää erilaista lakia. EU-kulttuuripääkaupunki Turku tulee saamaan tänä vuonna poikkeuksellisen paljon eurooppalaista julkisuutta. Tämä meidän pitää käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi eri yhteyksissä. EU-suurlähettiläs Jan Store järjestää erilaisia meppi-tapaamisia epäsäännöllisen säännöllisesti muun muassa Brysselissä työmatkalla olevien suomalaisten ministereiden kanssa. Suomalaisia edunvalvojiin törmää parlamentin käytäville usein. EUaluetoimistot ovat aktiivisia järjestämään erilaisia tilaisuuksia, jotka kokoavat suomalaiset yhteen. Suomi-klubi järjestää monenlaista niin virallista kuin epävirallista toimintaa Belgiassa työskenteleville suomalaisille. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton koordinoima niin sanottu EU-verkko järjestää neljä kertaa vuodessa verkostoitumistilaisuuksia Brysselin suomalaisille toimijoille. Viimeisin EU-verkon tilaisuus pidettiin reilu viikko sitten Suomen pysyvässä EU-edustustossa. Aiheena oli tällä kertaa Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia voi seurata tarkemmin osoitteessa: Arktisten alkuperäiskansojen ääni kuuluviin Arktisen alueen alkuperäiskansojen ääni pitää nostaa paremmin esille eurooppalaisessa politiikanteossa. Siksi ehdotan, että EU perustaisi EU:n ja alkuperäiskansojen dialogia edistävän foorumin.

4 Foorumi voitaisiin perustaa EU:n pilottiprojektina ja se voisi aloittaa työnsä jo ensi vuonna. EU:n laajuiset vaalilistat täyttä humpuukia Barentsin euroarktinen neuvosto on sisällyttänyt alkuperäiskansojen asiat työhönsä esimerkillisellä tavalla ja EU:n on syytä ottaa neuvostosta mallia. Tällä hetkellä EU:lla ei ole mekanismia, jonka puitteissa se voisi kehittää dialogia alkuperäiskansojen kanssa. Pelkkä hyvä aikomus dialogin kehittämiseksi ei riitä. Tarvitaan myös tekoja. EU-parlamentissa haluja lisätä paikkamäärää 25 lisämepillä. Heidät valittaisiin vaalipiiristä, jonka muodostaisi koko Euroopan unionin alue. Euroopan parlamentin kokoa ei ole syytä suurentaa, vaan sitä pitää pikemminkin pienentää. On myös aiheellista kysyä, kuinka moni suomalainen tuntee ranskalaisen Joseph Daulin, belgialaisen Guy Verhofstadtin tai saksalaiset Rebecca Harmsin ja Martin Schulzin? He kaikki toimivat omien europarlamenttiryhmiensä puheenjohtajina, ja heidän nimensä loistaisivat luultavasti vaalilistojen kärjessä. Listojen muutkin kärkipaikat menisivät lähinnä suurten jäsenmaiden ehdokkaille, jolloin pienten maiden edustajien läpimenomahdollisuudet jäisivät olemattomiksi. Asiasta keskusteltiin, kun Euroopan parlamentin epävirallinen, arktisista asioista kiinnostuneiden meppien ryhmä järjesti 13. huhtikuuta arktisen alueen tulevaisuutta käsittelevän seminaarin yhdessä Barentsin euroarktisen neuvoston kanssa. Tilaisuudessa keskusteltiin myös arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisestä kestävällä tavalla sekä uusien kuljetusreittien avautumisesta ja niiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Kyseessä olisi siis vallansiirto suurille jäsenmaille. Listavaaleihin liittyy muitakin ongelmia. Kun puolue-eliitti päättää jo ennen vaaleja, ketkä ehdokkaat menevät läpi ja ketkä eivät, yksittäiset ehdokkaat kilpailevat helposti vain puolueensa johtohenkilöiden suosiosta. Uskallusta puolueen sisäiseen kritiikkiin ja uudistumiseen ei välttämättä ole. Ehdotuksesta yleiseurooppalaisten vaalilistojen käyttöönotosta äänestetään europarlamentin kesäkuun täysistunnossa. Vielä on epävarmaa, miten ehdotukselle tulee käymään. Tulen tekemään hartiavoimin töitä, että se hylätään. Ehdotuksen hyväksyminen vaatii parlamentin hyväksynnän lisäksi jäsenmaiden yksimielisyyden. Täten sen hylkäämiseen riittää, että yksi jäsenmaa vastustaa sitä.

5 Olen toiveikas, että jäsenmaissa järjen ääni kuuluu ja esitys kaatuu. Ruoan alkuperä saatava tietää Puhdas ja terveellinen ruoka on meille jokaiselle tärkeää. Yhä useampi haluaa myös tietää ruuan alkuperän ja tuotantotavan. Esimerkiksi keliaakikoille tämä on elintärkeä tieto. Kaikkien suomalaisten tuntemat kotimaiset tuotemerkit herättävät mielikuvia elintarvikkeiden kotimaisuudesta. Yksittäisen tuotteen kohdalla mielikuva voi kuitenkin olla väärä. Kuluttajia huijataan esimerkiksi marinoimalla ulkomaalainen liha Suomessa. Marinoinnin jälkeen tuote nimetään tutun kotimaisen valmistajan nimellä, jolloin kuluttajaa harhaanjohdetaan luulemaan tuotteen olevan kotimainen. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin liittyy toinenkin hyvin yleinen ongelma. Monesti ne on kirjoitettu niin pienellä, että niistä ei saa selvää edes normaalinäköinen. Tähän on saatava muutos. On hyvä, että Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on alkanut kampanjoimaan selkeämpien ruoan alkuperämerkintöjen, joita teollisuus vastustaa, ja suomalaisen ruoan puolesta. Me suomalaiset haluamme syödä kotimaista ruokaa. Sitä meillä on myös oltava oikeus saada. Euroopan komissio ehdotti tällä viikolla, että unionin ensi vuoden budjettia kasvatettaisiin 4,9 prosentilla tämänvuotisesta. Ehdotuksen mukaan EU-budjetin loppusumma olisi ensi vuonna vajaat 133 miljardia euroa eli noin kuusi miljardia tämänvuotista enemmän. Vastustan komission ehdotusta jyrkästi. Vaikeina talousaikoina EU:n budjettia ei tule kasvattaa, vaan supistaa. Europostin lukijakysely Olen kirjoittanut Europostia kohta jo seitsemän vuoden ajan. Aina siitä lähtien kun aloitin työt Euroopan parlamentissa kesällä Kirjoitusaiheikseni olen yrittänyt valita ajankohtaisia ja erityisesti suomalaisia kiinnostavia EU-aiheita. Haluaisin nyt kuulla Sinun mielipiteesi siitä, mistä EUaiheista haluaisit saada jatkossa lisätietoa europostini välityksellä. Lähetäthän toiveaiheesi sähköpostiosoitteeseeni Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kahden hengen matka tutustumaan Euroopan parlamenttiin Brysseliin tai Strasburgiin. Hyvää kevään jatkoa ja pääsiäistä, pidetään yhteyttä! Anneli EU:n budjettia ei tule kasvattaa Jos haluat liittää Ystäväsi Europostilistalle tai poistua listalta, niin lähetäthän sähköpostia osoitteeseen: