LAUKAAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
|
|
- Martta Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUKAAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
2 Laukaan varhaiskasvatussuunnitelma Edessäsi on ensimmäinen Laukaan varhaiskasvatussuunnitelma, Laukaan vasu. Sen työstäminen alkoi syksyllä 2005 ja siihen on osallistunut Laukaan koko päivähoitohenkilökunta sekä päivähoidossa olevien lasten vanhempia. Lapset ovat saaneet kuvittaa sen. Ydintyöryhmään on kuulunut henkilökuntaa päivähoidon hallinnosta, eri päiväkodeista ja perhepäivähoidosta sekä vanhempien edustaja. Vasu-prosessin eteneminen on ollut nähtävissä Laukaan kunnan verkkosivuilla. Vasumme on päivähoidon varhaiskasvatuksen asiakirja, joka pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Sen keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja kehittää laadukasta varhaiskasvatusta ja sen todentumiseen sitoutuu koko henkilökunta. Olennaisena lähtökohtana on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen. Seuraava laadunhallintaan liittyvä prosessi Laukaan päivähoidossa on yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen. Yksikkövasun laatimiseen osallistuu koko henkilökunta ja myös vanhemmille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Lapsikohtainen vasu-lomake on myös tekeillä. Varhaiskasvatuksen laatu toteutuu vuorovaikutuksessa, joten toivomme, että vasumme herättää runsaasti keskustelua ja pohdintoja! Vasutyöryhmä 2
3 LAUKAAN VASU 1. VARHAISKASVATUS LAUKAASSA Varhaiskasvatuksen järjestäminen Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Arvopohja, kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma KASVATUSKUMPPANUUS VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Kasvattajan rooli varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusympäristö Kielen ja vuorovaikutuksen keskeinen merkitys Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot kasvattajan työvälineinä YKSILÖLLISTEN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa YHTEISTYÖ Neuvola Sosiaali- ja perhetyö Koulu Seurakunta Vapaaehtoinen verkosto Päivähoidon sisäinen yhteistyö Määräaikaiset hankkeet LAADUNHALLINTA LIITTEET
4 1. Varhaiskasvatus Laukaassa 1.1. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Sen tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhempien ja muiden kasvattajien kiinteä yhteistyö, kasvatuskumppanuus, muodostaa yhteisestä kasvatustehtävästä lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Yhteiskunnan järjestämä, tukema ja valvoma varhaiskasvatus perustuu kokonaisvaltaiseen näkemykseen lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja todentuu vuorovaikutuksessa ja yhteistoiminnassa. Varhaiskasvatuspalveluita tuottavat kunnat, yksityiset palveluiden tuottajat sekä seurakunnat ja järjestöt. Päivähoito on osa varhaiskasvatusta. Laukaassa päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa kunnan järjestämänä, kunnan ostopalveluna ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamana. Laukaassa on 13 päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäivähoitokotia ja n. 70 perhepäivähoitokotia. Laukaassa päivähoitoon kuuluu myös kehitysvammalain mukainen erityisoppilaiden päivähoidon järjestäminen. Päivähoito voi olla kokopäivä- tai osapäivähoitoa. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään vanhempien työaikojen mukaisesti. Päiväkodeissa 3-6-vuotiaiden lasten ryhmät ovat pääsääntöisesti 21-paikkaisia ja alle 3- vuotiaiden ryhmät 12-paikkaisia. Päiväkotien henkilökuntamäärä muodostuu lakisääteisen aikuinen-lapsi suhdeluvun mukaisesti eli neljää alle kolmevuotiasta tai seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden on yksi ammattikasvattaja. Perhepäivähoitoryhmässä on tilaa neljälle lapselle. 4
5 Laukaa on mukana seutuyhteistyössä lähialueen kuntien kanssa, mikä mahdollistaa lasten hoidon järjestämisen myös yli kuntarajojen. Päivähoidon seudulliseen palvelualueeseen kuuluvat Laukaan lisäksi Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Varhaiskasvatusta ohjataan valtakunnallisilla ja paikallisilla asiakirjoilla, jotka muodostavat prosessimaisen kokonaisuuden. Valtakunnallinen ohjaus: Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset määrittävät varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen toteuttamista Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista Lasta koskevat asiakirjat Laukaan päivähoidossa: Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvis ( ) (Kunnanvaltuusto hyväksynyt ) Laatua ja visioita Laukaan päivähoidossa (Laatutyöryhmä 2004) Laukaan varhaiskasvatussuunnitelma Laukaan kunnan esiopetussuunnitelma Yksiköiden varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat Lapsikohtaiset suunnitelmat 1.3. Arvopohja, kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Laukaan varhaiskasvatuksen arvopohja Toimintamme lähtökohtana olevat arvot ovat turvallisuus, positiivisuus, avoimuus, luottamus ja oikeudenmukaisuus. Koko päivähoidon henkilökunta on ollut pohtimassa arvojen näkymistä arjessa. Turvallisuus näkyy mm. siten, että 5
6 - lapsella on hyvä olla ja hän on tyytyväinen - aikuinen on läsnä lapsen lähellä - vanhemmat voivat luottavaisin mielin jättää lapsensa päivähoitoon - tapaturmariskit on minimoitu - henkilökunnan yhteistyö on saumatonta - päivähoitoryhmän rutiinit sujuvat: perustehtävä ja vastuualueet ovat selkeät Positiivisuus näkyy mm. siten, että - päivähoidon ilmapiiri on kannustava, hyväksyvä ja suvaitsevainen - lapsi kohdataan aidosti ja nähdään myönteisesti - perheisiin, työyhteisöön ja omaan työhön suhtaudutaan myönteisesti Avoimuus näkyy mm. siten, että - vuorovaikutus on avointa ja lämmintä - vanhempia kuunnellaan - vanhemmat ovat aina tervetulleita päivähoitopaikkaan seuraamaan lasten päivää - asiat otetaan reilusti esille ja eteen tuleviin huolenaiheisiin etsitään yhdessä ratkaisuja - päivähoidossa ollaan avoimia ympäristöstä, lapsilta ja vanhemmilta tuleville ideoille ja asioille Luottamus näkyy mm. siten, että - vanhemmat ja työntekijät vetävät yhtä köyttä lapsen parhaaksi - perhettä kunnioitetaan ja arvostetaan - luotetaan lapsen osaamiseen - vaitiolovelvollisuutta kunnioitetaan Oikeudenmukaisuus näkyy mm. siten, että - lapsi nähdään yksilönä - toimintaa muokataan lasten tarpeiden mukaisesti - vanhemmat kokevat tulevansa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohdelluiksi - perheitä arvostetaan Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoiva lapsi kokee iloa ja toimimisen vapautta, nauttii yhdessäolosta toisten lasten ja aikuisten kanssa, on kiinnostunut ympäristöstään ja voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin hänelle itselle sopivin haastein. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveydestä ja perustarpeista huolehditaan. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti ja hän saa toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. Hän kokee arvostusta ja hyväksyntää omana itsenään, tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa vahvistusta terveelle 6
7 itsetunnolle. Lapsen myönteistä suhtautumista ja välittämistä itseä, toisia ihmisiä ja ympäristöä kohtaan vahvistetaan. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. Lapselle annetaan mahdollisuus edellytystensä mukaisesti huolehtia itsestään ja läheisistään sekä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Päivähoitoyksiköittäin on laadittu yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelmassa konkretisoidaan Laukaan vasussa esitetyt asiat sekä kuvataan niiden toteutuminen arjen kasvatustyössä. Siinä kuvataan myös yksikön ominaispiirteet. Yksikkökohtaisen vasun laatiminen on yhteisöllinen työssäoppimisen prosessi, joten siihen osallistuu koko työyhteisö. Myös vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Yksiköiden esimiehet vastaavat suunnitelmien laadinnasta, todentumisesta ja arvioinnista Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa. Sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsi kokonaisuudessaan, lapsen tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät sekä vahvuudet ja yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Kasvattaja havainnoi lasta systemaattisesti ja tietoisesti ja ottaa havainnointitiedon huomioon toiminnan suunnittelussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. 2. Kasvatuskumppanuus Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu ja oikeus on vanhemmilla. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan välistä kasvatusyhteistyötä. Se on tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa kasvattajan ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään erilaiset tiedot lapsesta ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, niiden tunnistamisesta ja lapsen edun toteuttamisesta. Kasvatuskumppanuutta ohjaavat kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogin periaatteet. Kuuleminen Kuuleminen ei ole ensi sijassa taito, vaan suhde toiseen ihmiseen, joka näyttäytyy toiselle aitona kiinnostuksena, empaattisuutena ja rehellisyytenä. Kuunteleminen vaatii myös erilaisten tunteiden sietämistä, sillä erimielisyyksissä aletaan helposti puolustautua, jolloin 7
8 toisen kuunteleminen loppuu omaan puheeseen ja puolustukseen. Kuuntelemisen kautta voidaan kuitenkin oppia hyväksymään, ymmärtämään ja kunnioittamaan toista ihmistä. Kunnioitus Kunnioittava asenne on toisen ihmisen arvostamista ja hyväksymistä, jolloin arvostava asenne ilmenee aina ajatuksina ja sitä kautta tekoina. Toimimalla ja puhumalla toiselle rehellisesti ja avoimesti osoitetaan toiselle kunnioitusta, kun taas asioiden salaaminen ja peitteleminen viestii kunnioituksen ja arvostuksen puutteesta. Luottamus Luottamus rakentuu kuulemisen ja kunnioituksen periaatteista, minkä vuoksi luottamuksen syntyyn tarvitaan aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua. Vanhempien luottamuksen syntyyn vaikuttaa erityisesti työntekijän ja lapsen välinen suhde. Luottamuksen rakentumiseen vaikuttaa myös vanhempien mahdollisuus osallistua lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyviin asioihin. Dialogi eli aito vuoropuhelu Aidossa vuoropuhelussa kaikilla osapuolilla on tilaa tulla näkyviksi omine ajatuksineen, jolloin siihen sisältyy myös näkemyseroista keskusteleminen ja niiden hyväksyminen sekä suorapuheisuus ja rehellisyys. Dialogilla tarkoitetaan siis keskustelua, jossa ei valita puolta, vaan luodaan yhteistä ymmärrystä ja sovitellaan yhteen erilaisia tulkintoja todellisuudesta. Dialogisen kasvatuskumppanuuden onnistumisen kannalta on olennaista, että työntekijällä on kosketus sisäiseen maailmaansa, kuten ajatuksiinsa, kokemuksiinsa ja tunteisiinsa. Näin helpottuu tilan antaminen myös sellaisten asioiden kunnioittavalle kuulemiselle, jotka ovat vastoin työntekijän omia arvoja ja asenteita. 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatus on kasvatuksellista vuorovaikutusta, missä ydinsuhteena on lapsen ja kasvattajan välinen suhde. Kaikessa varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan siitä, että vuorovaikutus mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatustyön onnistuminen perustuu koko organisaation hyvään yhteistyöhön Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa painottuen eri tavalla eri-ikäisten lasten kanssa toimittaessa. Samoin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Selkeä, mutta tarvittaessa joustava päivärytmi antaa perustan lapsen arjelle. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja vuorovaikutustilanteet, lepo, pienet työtehtävät, leikki ja muu lapselle ominainen toiminta ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattajat tuovat kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden lapsen päivän eri tilanteisiin. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää apuna kaikkia aistejaan. Kokemukset ympäristön ja ihmisten kanssa liittyvät lapsen omiin käsiterakenteisiin, joiden pohjalle liittyvät taas uudet kokemukset. Näin lapsi rakentaa omaa oppimistaan. 8
9 3.2. Kasvattajan rooli varhaiskasvatuksessa Kasvattajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa, joka perustuu lapsen yksilöllisiin sekä koko lapsiryhmän tarpeisiin ja kiinnostuksenkohteisiin. Suunnittelussa ja ympäristön rakentamisessa otetaan huomioon lapselle ominaiset tavat toimia: leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, vanhempien sekä toistensa kokemuksia ja mielipiteitä. He työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti ja sitoutuvat kasvatus- ja oppimistapahtumaan. Kasvattajat dokumentoivat ja arvioivat toimintaa. Yksilöllinen ja yhteisöllinen arviointi toimii pohjana tulevalle toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Hyvin rakennettu ympäristö on turvallinen, joustava ja viihtyisä. Se kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan ja ilmaisemaan itseään monin tavoin. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiiri on myönteinen. Hyvin suunniteltu ympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Lähiympäristöä, erityisesti Laukaan kaunista luontoa ja sen suomia mahdollisuuksia, hyödynnetään. Päiväkotien pihat ovat lapsiperheiden käytettävissä päiväkotien toiminta-aikojen ulkopuolella. 9
10 3.4. Kielen ja vuorovaikutuksen keskeinen merkitys Lapsi on syntymästään lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta sekä omasta paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielellä on keskeinen merkitys: kieli tukee lapsen ajattelu- ja kommunikaatiotaitojen kehitystä. Aikuisja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja sekä kommunikaatiomalleja. Lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattaja eläytyy ja reagoi lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Kasvattaja rohkaisee ja ohjaa lasta vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan toisten lasten kanssa. Kasvattajayhteisön vuorovaikutus toimii mallina lapsen vuorovaikutustaitojen omaksumiselle. Kielellä on kahtalainen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia: lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy toimimisen myötä Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan. Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa, jolloin toteutuvat vuorovaikutus, sisällölliset orientaatiot ja lapsen oppiminen Leikkiminen Lapselle leikin merkitys on leikki itse. Leikki ja mielikuvitus ovat lapsen tapa hahmottaa maailmaa ja kiinnittyä ympäristöönsä. Leikki perustuu vapaaehtoisuuteen ja tuottaa lapselle iloa, nautintoa ja mielihyvää. Leikki erottuu muusta elämästä, vaikka saakin usein sisältönsä siitä. Leikin olemukseen kuuluu keskittyminen itse toimintaan, ei sen tulokseen. 10
11 Leikki on luonteeltaan sosiaalista, joten vertaisryhmä vaikuttaa merkitsevästi leikin kulkuun. Kasvattajan tehtävä on pitää huolta, että lasten leikit mahdollistuvat. Tilat, välineet ja materiaalit ovat leikkiin sopivat ja siihen houkuttelevat ja niitä on riittävästi. Leikkiympäristöä laajennetaan lähiympäristöön ja luontoon mahdollisuuksien mukaan. Leikille annetaan aikaa ja sen jatkuvuutta vaalitaan. Lasten leikin tukeminen vaatii huolellista havainnointia. Leikkiville lapsille annetaan vapautta, mutta onnistunut leikki tarvitsee usein myös suoraa tai epäsuoraa ohjausta. Lasten iästä, leikkimisen taidoista, leikin lajista ja muista tilannetekijöistä johtuen kasvattajan tehtävä vaihtelee leikkiin osallistumisesta ulkopuoliseen havainnoimiseen. Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Kasvattajat tiedostavat ja osaavat käyttää leikkiä kaikilla toiminnan osa-alueilla, mutta antavat tilaa myös lapsista lähteville, hetkellisesti rajuillekin, leikki-ideoille. 11
12 Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lapsen tulisi liikkua päivittäin vähintään kaksi tuntia. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Liikkuessaan lapsi ajattelee, oppii uutta ja kokee iloa ja onnistumista. Kasvattajayhteisön toiminnassa ja arjen valinnoissa on mahdollistetaan lasten päivittäinen liikkuminen. Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla on suuri merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle ja motoriselle kehitykselle ja oppimiselle. Erilaisia opetustyylejä hyödynnetään rinnakkain ja motorista kehitystä havainnoidaan säännöllisesti. Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toimintaan ja opetukseen lisää lapsen oppimisen mahdollisuuksia. Hyvä varhaiskasvatusympäristö vahvistaa lapsen luontaista liikkumisen halua ja innostaa kehittämään uusia taitoja. Lapsilla on mahdollisuus käyttää liikuntavälineitä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka, joten se rakennetaan liikkumiseen houkuttelevaksi. Myös sisätiloissa annetaan mahdollisuus vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkiin ja peliin. Ympäröivän luonnon ja alueen liikuntapaikkojen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään ja lapselle opetetaan turvallista liikkumista Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset kokemukset syntyvät ympäristössä, jossa vaalitaan musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta. Taiteessa lapsella on tilaisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Taiteellisen tekemisen ja kokemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. 12
13 Onnistumisen kokemukset vahvistavat myönteistä minäkuvaa. Monipuolisen tekemisen kautta lapsi saa kokea ja ilmaista erilaisia tunteita. Taiteellinen toiminta lähtee lasta kiinnostavista asioista ja on osa päivittäistä arkea. Lapsella on mahdollisuus mm. maalata, piirtää, soittaa, rakentaa, laulaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella ja keksiä satuja ja runoja. Tarvittava välineistö pidetään lapsen saatavilla. Kasvattaja tukee, kannustaa ja motivoi tekemiseen sekä ohjaa teknisessä osaamisessa. Kasvattaja huolehtii, että luovuudelle, mielikuvitukselle, elämyksille ja uusien asioiden oppimiselle on tilaa Tutkiminen Tutkiva ihmettely on lapselle luontaista syntymästä saakka. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillä olevaan maailmaan ja yhteisöön. Lapsen kokemukset sekä vuorovaikutus toisten ihmisten ja ympäristön kanssa innoittavat lasta tutkimaan. Kasvattajat mahdollistavat lapselle monipuolisia, lapsen omaa mielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia. Yhdessä lasten kanssa oppien ja tutkien kasvattajat ohjaavat ja kannustavat lasta erilaisissa hoivan, kasvatuksen ja opetuksen tilanteissa kokeilemaan ja etsimään selityksiä maailman ilmiöihin. Lapsi kokee, että hänen tutkiva ihmettelynsä, kysymyksensä, pohdintansa ja toimintansa ovat merkityksellisiä. 13
14 Monipuolinen ja joustava varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä. Lähiympäristö ja luonto ovat oleellisia tutkimisen kohteita 3.6. Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot kasvattajan työvälineinä Orientaatiot ovat erilaisia suuntautumis- ja suhtautumistapoja ilmiöihin ja asioihin. Varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien orientaatioiden muodostaman kokonaisuuden varaan: - matemaattinen - luonnontieteellinen - historiallis-yhteiskunnallinen - esteettinen - eettinen ja - uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Orientaatioihin kuuluvien sisältöjen valinta ja muokkaaminen ovat ympäristö- ja tilannesidonnaisia. Kasvattajat liittävät eri aiheet, ilmiöt ja sisällöt lasten lähiympäristöön, arkeen, konkreettisiin kokemuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Sisällöllisistä orientaatioista on jatkumo esiopetuksen keskeisiin sisältöalueisiin ja sieltä edelleen perusopetuksen oppiaineisiin. Orientaatiot näkyvät mm. näin: Matemaattinen orientaatio Lapsi oppii arjessa leikinomaisesti lasta kiinnostavilla tarjolla olevilla materiaaleilla vertailemaan, päättelemään ja laskemaan. Luonnontieteellinen orientaatio Lapsi oppii lähiympäristöään havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla luonnonilmiöistä, eläimistä, kasveista ja vuodenajoista. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapsi oppii havainnoimalla, kokemalla ja kuulemalla perinteiden vaalimista sekä erilaisia asioita ympäristönsä menneisyydestä ja nykytilanteesta. Tutustumiskohteina ovat kotiseudun kohteet. Esteettinen orientaatio Lasta ohjataan havaitsemaan, kuulemaan, tuntemaan, luomaan uutta, kuvittelemaan ja ilmaisemaan itseään. Eettinen orientaatio Lapsi oppii erottamaan oikean ja väärän, arvostamaan toisia sekä kunnioittamaan itseään. Arvo- ja normimaailman kysymyksiä käsitellään lapsen kehitystason mukaisesti. 14
15 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lapsille tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen, kysymiseen ja pohtimiseen toisten vakaumusta kunnioittaen. Sisällöissä tehdään yhteistyötä kotiseurakunnan kanssa. Laukaan kunnassa on valmisteltu yrittäjyyskasvatuksen yhteistä opetussuunnitelmaa aina varhaiskasvatuksesta lukio-opetukseen saakka. Sen tavoitteena on muodostaa ehjä ja johdonmukainen kokonaisuus kaikille ikätasoille. Suunnitelman laadinnassa on ollut mukana myös Laukaan Yrittäjien edustaja. 4. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueille eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu ja/tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Tukitoimia arvioitaessa kasvatusyhteisö tarkastelee toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittava tuki järjestetään lapsen omassa hoitopaikassa siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäisessä kasvatustoiminnassa otetaan suunnitelmallisesti huomioon 15
16 varhaiskasvatuksen arjen kuntouttavia elementtejä, joita ovat mm. myönteinen vuorovaikutus, ennakoitavuus ja rutiinit, pienryhmätoiminta ja leikki. Lapsen tarvitsema tuki kirjataan lapsen kasvatus- ja opetussuunnitelmaan, josta ilmenevät kasvatuksen, hoidon ja opetuksen tavoitteet, menetelmät ja seuranta. Tukitoimina voivat olla myös kehitysvammaisten palveluohjaus, puheterapia, fysioterapia, psykologi, perheneuvola ja/tai muut kuntouttavat palvelut ja terapiat. Laukaan erityispäivähoidossa on kuusi vakituista avustajaa, vastaava ohjaaja ja erityispäivähoidon ohjaaja. Avustajat sijoittuvat päivähoitoryhmiin tarpeen mukaan ryhmäavustajiksi. Lisäksi Laukaan päivähoidossa toimii kaksi erityislastentarhanopettajaa. Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Kulttuurivähemmistöön kuuluvalla lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Julkinen varhaiskasvatus perustuu Suomen lakeihin, normeihin ja yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. 16
17 Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen kasvuympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen ja identiteetin tukemisessa myös varhaiskasvatuksessa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee lapsen suomen kielen oppimista luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee myös järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään hyvää kulttuurista ymmärrystä, jotta erilaisten perheiden lasten tarpeita ja vanhempien kasvatukselle asettamia tavoitteita voidaan käsitellä henkilöstön ja vanhempien kesken tasavertaisesti ja vastavuoroisesti. 5. Yhteistyö Yhteistyön toimintamalli Laukaassa Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä. Laukaan sosiaali- ja terveysosasto toimii laaja-alaisen väestövastuumallin mukaisesti. Verkostoyhteistyön tavoitteena on ennaltaehkäisevien työ- ja toimintatapojen kehittäminen sekä varhainen puuttuminen. Yhteistyö rakentuu asiakaslähtöisesti, jolloin vanhemmat ovat tasavertaisia toimijoita yhteistyöverkostossa. Yhteistyöpalavereissa sovitaan tavoitteet, seuranta ja vastuuhenkilöt. Alueittain järjestetään yhteistyöpalavereita, joiden tavoitteena on huomioida alueelta nousevia tarpeita ja kehittää toimintaa vastaamaan niihin. Vanhempi tuo esiin oman huolensa tai työntekijällä/työyhteisöllä herää huoli Yhdessä keskustellen tarkennetaan tehtyjä havaintoja. Luodaan yhteinen ajatus siitä kuinka edetään. Arvioidaan tarvitaanko muita toimijoita mukaan. Sovitaan vastuuhenkilö(t) ja seuranta Sopimusten toteuttaminen, havainnointi, tutkimukset Neuvola Laukaan lasten 4-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä on käytössä päivähoidon ja neuvolan yhteistyölomake. Tarvittaessa lomaketta voidaan käyttää myös 3- ja 5- vuotistarkastusten yhteydessä. Yhteistyömallin mukaan vanhemmat, päivähoidon työntekijät ja neuvolan terveydenhoitaja tarkastelevat omalta osaltaan lapsen kasvua ja kehitystä. Tarvittaessa järjestetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista koskevia yhteistyöpalavereita, joissa mukana ovat terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja/tai fysioterapeutti kulloisenkin tilanteen mukaisesti. 17
18 Sosiaali- ja perhetyö Laukaassa sosiaalipalveluiden tulosyksikkö huolehtii sosiaalityön, lastensuojelun ja päihdehuollon palveluista, kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten palveluista sekä lapsen elatusturvaan, isyyteen, huolto- ja tapaamisasioihin liittyvistä tehtävistä sekä viimesijaisesta toimeentuloturvasta. Sosiaalityö on jaettu aikuissosiaalityöhön, lapsiperhetyöhön ja vammaispalveluun. Aikuissosiaalityön keskeiset tehtäväalueet ovat toimeentulotuki, päihdehuolto ja työttömien aktivointi sekä erilaiset sosiaalisia olosuhteita koskevat lausunnot. Lapsiperhetyön keskeiset tehtäväalueet ovat lapsiperheiden sosiaalityö, lapsiperhetyön asiakkaiden toimeentulotuki, lastensuojelu, perhetyö, lausunnot oikeudelle lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lapsen huolto- ja tapaamissovittelut, perheasiain sovittelu. Päivähoidon ja sosiaalityön yhteistyötä tehdään asiakkaan tarpeen ja lapsen edun mukaisesti. Käytössä on lomake, joka täytetään yhdessä perheen, sosiaalityöntekijän ja päivähoidon työntekijän kanssa tilanteessa, jossa perheen lapsi aloittaa päivähoidon avohuollon tukitoimenpiteenä. (Liite 2) Mukana palaverissa voi olla myös perhetyöntekijä. Päivähoidosta edustajana on sen lapsiryhmän työntekijä, johon lapsi päivähoidossa tulee. Päivähoito tekee yhteistyötä myös kehitysvammaisten palveluohjaajan kanssa Koulu ja esiopetus Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon. Yhteistyö rakentuu alueellisten toimintamallien mukaan. Esiopetuksen kannalta tarpeellisten tietojen siirto lapsen tulevaan esiopetuspaikkaan välitetään päivähoidon ja kerhon työntekijän lomakkeen avulla. Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun pyritään turvaamaan seuraavin keinoin: Esiopetuksessa vanhemmat ja esiopettaja laativat yhdessä lapselle esiopetussuunnitelman. Suunnitelman toteutumista arvioidaan toimintakauden aikana. Kummiopettaja (laaja-alainen erityisopettaja ja/tai erityisopetuksen apulaisjohtaja) vierailee esiopetusryhmässä viimeistään huhtikuussa opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämien välttämättömien tietojen siirtämiseksi (perusopetuslaki 40). Näitä välttämättömiä tietoja ovat tiedot lapsen työskentely- ja sosiaalisista taidoista sekä järjestelyistä ja tukimuodoista, millä lapsen kasvua ja kehitystä on voitu edistää. Esiopettajan vastuulla on varmistaa tietojen siirtyminen. Vanhemmat ilmoittavat lapsensa kouluun helmikuussa ja tutustuvat lapsen kanssa kouluun huhti-toukokuussa. Vanhemmat toimittavat esiopetussuunnitelman kouluun opettajalle lapsen tutustumispäivänä keväällä. 18
19 Yksilölliset tarpeet huomioidaan koulunaloituksessa seuraavasti: 19
20 Seurakunta Seurakunta pitää päiväkerhoja lapsille ja avoimia kerhoja perheille sekä perhepäivähoitoryhmille. Päiväkodeissa seurakunnan lapsityöntekijät käyvät pitämässä päiväkotihartauksia. Seurakunta järjestää eri alueilla päivähoitoikäisille erilaisia tapahtumia mm. joulun ja pääsiäisen aikaan. Seurakunnasta voi lainata päivähoitoon erilaista raamattuaiheista materiaalia. Päivähoitoryhmät ja seurakunnan lapsikerhoryhmät voivat tehdä yhteistyötä alueellisesti sovittavalla tavalla Vapaaehtoinen verkosto Vapaaehtoiseen verkostoon kuuluvat erilaiset järjestöt, yhdistykset ja seurat. Verkoston asiantuntemusta hyödynnetään mm. varhaiskasvatuksen sisällöllisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Vapaaehtoinen verkosto voi toimia yhteistyökumppanina mm. vertaisryhmien järjestämisessä Päivähoidon sisäinen yhteistyö Perhepäivähoitajat ja päiväkodit järjestävät yhteisiä tapahtumia (esim. laskiaisrieha, lauluhetket, kerhot, vanhempainillat). Perhepäivähoitajat voivat tulla lapsiryhmineen päiväkotiin. Monen perhepäivähoidossa olevan lapsen varahoitopaikka on läheisessä päiväkodissa. Päivähoidossa järjestetään tilaisuuksia, joissa työntekijät tapaavat ja oppivat tuntemaan toisiaan, mm. TYHY- ja koulutustapahtumat Määräaikaiset hankkeet Laukaa on mukana Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa, jonka päämääränä on edistää perhepalveluverkoston toimijoiden tiiviimpää kumppanuutta, hyödyntää perheen vahvuuksia, voimavaroja ja vertaistukea sekä vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia osana palveluverkostoa. Lisätietoa saa osoitteesta kuntahankkeet. Laukaa on mukana varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön (VARKE) toiminnassa. VARKE:n toiminta-ajatuksena on toimia aktiivisesti keskisuomalaisten kuntien ja varhaiskasvatusalan yhteistyökumppaneiden kanssa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laadun kehittämiseksi lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseksi. 6. Laadunhallinta Laadunhallinnalla tarkoitetaan systemaattista pyrkimystä varmistaa palvelun laatu ja kehittää toimintaa kohti tavoitetasoa. Laadunhallinta pitää sisällään laadun määrittelyn, arvioinnin ja kehittämisen. Laadunhallinta on kiinteä osa varhaiskasvatuksen arkea. 20
21 Laadun määrittely on prosessi, jossa tunnistetaan ne toiminnan sisällöt, joiden laatu on tärkeä toiminnan kannalta. Laukaan vasu on tulos tällaisesta prosessista, toisin sanoen siinä määritellään Laukaan päivähoidon laatu. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmissa konkretisoidaan Laukaan vasussa esitetyt asiat sekä kuvataan niiden toteutuminen arjen kasvatustyössä. Yksiköiden esimiehet vastaavat suunnitelmien laadinnasta, todentumisesta ja arvioinnista. Vasussa määritellyn laadun toteutumisen arviointiin sovitaan ja kehitetään menettelytapoja. Koska päivähoidon laatu on viimekädessä kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta, on laadun arvioinnissakin pääpaino vuorovaikutuksessa. Keinoina voivat olla mm. dokumentointi, videointi, itse- ja vertaisarviointi, haastattelut ja kyselyt. Arviointiin osallistuvat henkilöstö, hallinto, vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Tällä hetkellä laatua arvioidaan asiakaskyselyllä joka toinen vuosi. Arvioinnissa saatuja tietoja käytetään toiminnan kehittämiseen eli laadun parantamiseen. Laadun kehittämisessä huomioidaan ja seurataan myös valtakunnallisia varhaiskasvatuksen linjauksia sekä Laukaan kunnan, erityisesti sivistystoimen, laadunhallinta ja arviointikeinoja. 21
22 7. Liitteet Liitteenä olevat lomakkeet löytyvät kokonaisuudessaan päivähoidon toimintayksiköistä. 22
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotHALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU
HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi
LisätiedotKATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012
KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotMaaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma
Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotKARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotSORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013
SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on
LisätiedotRANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU
PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013
LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013
Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon
LisätiedotKESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU
KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotMÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.
LisätiedotRYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU
RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016-2017 Liite 1 Toimintasuunnitelma suunnittelu pohjautuu lasten ja vanhempien osallisuuden mahdollistamiseen (aloitus- ja vasukeskustelut on käyty ennen
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotMerikosken päiväkodin toimintasuunnitelma
Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotJOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI
JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
ELMERIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotSISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.
SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus
LisätiedotSANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
LisätiedotToiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4
1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotVillilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018
LisätiedotMäärlahden päiväkodin VASU
Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotTervetuloa esiopetusiltaan!
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy
LisätiedotPappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotHAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotKONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen
LisätiedotYksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt
Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt
LisätiedotTUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. [Vuosi]
TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA [Vuosi] 2 JOHDANTO Valtioneuvosto antoi 28.2.2002 periaatepäätöksen, jossa hyväksyttiin varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset. Nämä
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä,
LisätiedotSuunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa
Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotMarttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma
Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki
LisätiedotPUNKALAITUMEN KUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 PUNKALAITUMEN KUNTA PÄIVÄHOITO 2013 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN KUVAUS 4 2 PÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 5 2.1 Punkalaitumen kunnan arvot 5 2.2 Punkalaitumen
LisätiedotMITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg
MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön
LisätiedotKuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016
1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella
Lisätiedot