LAUKAAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LAUKAAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

2 Laukaan varhaiskasvatussuunnitelma Edessäsi on ensimmäinen Laukaan varhaiskasvatussuunnitelma, Laukaan vasu. Sen työstäminen alkoi syksyllä 2005 ja siihen on osallistunut Laukaan koko päivähoitohenkilökunta sekä päivähoidossa olevien lasten vanhempia. Lapset ovat saaneet kuvittaa sen. Ydintyöryhmään on kuulunut henkilökuntaa päivähoidon hallinnosta, eri päiväkodeista ja perhepäivähoidosta sekä vanhempien edustaja. Vasu-prosessin eteneminen on ollut nähtävissä Laukaan kunnan verkkosivuilla. Vasumme on päivähoidon varhaiskasvatuksen asiakirja, joka pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Sen keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja kehittää laadukasta varhaiskasvatusta ja sen todentumiseen sitoutuu koko henkilökunta. Olennaisena lähtökohtana on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen. Seuraava laadunhallintaan liittyvä prosessi Laukaan päivähoidossa on yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen. Yksikkövasun laatimiseen osallistuu koko henkilökunta ja myös vanhemmille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Lapsikohtainen vasu-lomake on myös tekeillä. Varhaiskasvatuksen laatu toteutuu vuorovaikutuksessa, joten toivomme, että vasumme herättää runsaasti keskustelua ja pohdintoja! Vasutyöryhmä 2

3 LAUKAAN VASU 1. VARHAISKASVATUS LAUKAASSA Varhaiskasvatuksen järjestäminen Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Arvopohja, kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma KASVATUSKUMPPANUUS VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Kasvattajan rooli varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusympäristö Kielen ja vuorovaikutuksen keskeinen merkitys Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot kasvattajan työvälineinä YKSILÖLLISTEN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa YHTEISTYÖ Neuvola Sosiaali- ja perhetyö Koulu Seurakunta Vapaaehtoinen verkosto Päivähoidon sisäinen yhteistyö Määräaikaiset hankkeet LAADUNHALLINTA LIITTEET

4 1. Varhaiskasvatus Laukaassa 1.1. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Sen tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhempien ja muiden kasvattajien kiinteä yhteistyö, kasvatuskumppanuus, muodostaa yhteisestä kasvatustehtävästä lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Yhteiskunnan järjestämä, tukema ja valvoma varhaiskasvatus perustuu kokonaisvaltaiseen näkemykseen lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja todentuu vuorovaikutuksessa ja yhteistoiminnassa. Varhaiskasvatuspalveluita tuottavat kunnat, yksityiset palveluiden tuottajat sekä seurakunnat ja järjestöt. Päivähoito on osa varhaiskasvatusta. Laukaassa päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa kunnan järjestämänä, kunnan ostopalveluna ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamana. Laukaassa on 13 päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäivähoitokotia ja n. 70 perhepäivähoitokotia. Laukaassa päivähoitoon kuuluu myös kehitysvammalain mukainen erityisoppilaiden päivähoidon järjestäminen. Päivähoito voi olla kokopäivä- tai osapäivähoitoa. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään vanhempien työaikojen mukaisesti. Päiväkodeissa 3-6-vuotiaiden lasten ryhmät ovat pääsääntöisesti 21-paikkaisia ja alle 3- vuotiaiden ryhmät 12-paikkaisia. Päiväkotien henkilökuntamäärä muodostuu lakisääteisen aikuinen-lapsi suhdeluvun mukaisesti eli neljää alle kolmevuotiasta tai seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden on yksi ammattikasvattaja. Perhepäivähoitoryhmässä on tilaa neljälle lapselle. 4

5 Laukaa on mukana seutuyhteistyössä lähialueen kuntien kanssa, mikä mahdollistaa lasten hoidon järjestämisen myös yli kuntarajojen. Päivähoidon seudulliseen palvelualueeseen kuuluvat Laukaan lisäksi Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Varhaiskasvatusta ohjataan valtakunnallisilla ja paikallisilla asiakirjoilla, jotka muodostavat prosessimaisen kokonaisuuden. Valtakunnallinen ohjaus: Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset määrittävät varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen toteuttamista Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista Lasta koskevat asiakirjat Laukaan päivähoidossa: Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvis ( ) (Kunnanvaltuusto hyväksynyt ) Laatua ja visioita Laukaan päivähoidossa (Laatutyöryhmä 2004) Laukaan varhaiskasvatussuunnitelma Laukaan kunnan esiopetussuunnitelma Yksiköiden varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat Lapsikohtaiset suunnitelmat 1.3. Arvopohja, kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Laukaan varhaiskasvatuksen arvopohja Toimintamme lähtökohtana olevat arvot ovat turvallisuus, positiivisuus, avoimuus, luottamus ja oikeudenmukaisuus. Koko päivähoidon henkilökunta on ollut pohtimassa arvojen näkymistä arjessa. Turvallisuus näkyy mm. siten, että 5

6 - lapsella on hyvä olla ja hän on tyytyväinen - aikuinen on läsnä lapsen lähellä - vanhemmat voivat luottavaisin mielin jättää lapsensa päivähoitoon - tapaturmariskit on minimoitu - henkilökunnan yhteistyö on saumatonta - päivähoitoryhmän rutiinit sujuvat: perustehtävä ja vastuualueet ovat selkeät Positiivisuus näkyy mm. siten, että - päivähoidon ilmapiiri on kannustava, hyväksyvä ja suvaitsevainen - lapsi kohdataan aidosti ja nähdään myönteisesti - perheisiin, työyhteisöön ja omaan työhön suhtaudutaan myönteisesti Avoimuus näkyy mm. siten, että - vuorovaikutus on avointa ja lämmintä - vanhempia kuunnellaan - vanhemmat ovat aina tervetulleita päivähoitopaikkaan seuraamaan lasten päivää - asiat otetaan reilusti esille ja eteen tuleviin huolenaiheisiin etsitään yhdessä ratkaisuja - päivähoidossa ollaan avoimia ympäristöstä, lapsilta ja vanhemmilta tuleville ideoille ja asioille Luottamus näkyy mm. siten, että - vanhemmat ja työntekijät vetävät yhtä köyttä lapsen parhaaksi - perhettä kunnioitetaan ja arvostetaan - luotetaan lapsen osaamiseen - vaitiolovelvollisuutta kunnioitetaan Oikeudenmukaisuus näkyy mm. siten, että - lapsi nähdään yksilönä - toimintaa muokataan lasten tarpeiden mukaisesti - vanhemmat kokevat tulevansa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohdelluiksi - perheitä arvostetaan Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoiva lapsi kokee iloa ja toimimisen vapautta, nauttii yhdessäolosta toisten lasten ja aikuisten kanssa, on kiinnostunut ympäristöstään ja voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin hänelle itselle sopivin haastein. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveydestä ja perustarpeista huolehditaan. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti ja hän saa toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. Hän kokee arvostusta ja hyväksyntää omana itsenään, tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa vahvistusta terveelle 6

7 itsetunnolle. Lapsen myönteistä suhtautumista ja välittämistä itseä, toisia ihmisiä ja ympäristöä kohtaan vahvistetaan. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. Lapselle annetaan mahdollisuus edellytystensä mukaisesti huolehtia itsestään ja läheisistään sekä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Päivähoitoyksiköittäin on laadittu yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelmassa konkretisoidaan Laukaan vasussa esitetyt asiat sekä kuvataan niiden toteutuminen arjen kasvatustyössä. Siinä kuvataan myös yksikön ominaispiirteet. Yksikkökohtaisen vasun laatiminen on yhteisöllinen työssäoppimisen prosessi, joten siihen osallistuu koko työyhteisö. Myös vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Yksiköiden esimiehet vastaavat suunnitelmien laadinnasta, todentumisesta ja arvioinnista Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa. Sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsi kokonaisuudessaan, lapsen tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät sekä vahvuudet ja yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Kasvattaja havainnoi lasta systemaattisesti ja tietoisesti ja ottaa havainnointitiedon huomioon toiminnan suunnittelussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. 2. Kasvatuskumppanuus Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu ja oikeus on vanhemmilla. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan välistä kasvatusyhteistyötä. Se on tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa kasvattajan ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään erilaiset tiedot lapsesta ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, niiden tunnistamisesta ja lapsen edun toteuttamisesta. Kasvatuskumppanuutta ohjaavat kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogin periaatteet. Kuuleminen Kuuleminen ei ole ensi sijassa taito, vaan suhde toiseen ihmiseen, joka näyttäytyy toiselle aitona kiinnostuksena, empaattisuutena ja rehellisyytenä. Kuunteleminen vaatii myös erilaisten tunteiden sietämistä, sillä erimielisyyksissä aletaan helposti puolustautua, jolloin 7

8 toisen kuunteleminen loppuu omaan puheeseen ja puolustukseen. Kuuntelemisen kautta voidaan kuitenkin oppia hyväksymään, ymmärtämään ja kunnioittamaan toista ihmistä. Kunnioitus Kunnioittava asenne on toisen ihmisen arvostamista ja hyväksymistä, jolloin arvostava asenne ilmenee aina ajatuksina ja sitä kautta tekoina. Toimimalla ja puhumalla toiselle rehellisesti ja avoimesti osoitetaan toiselle kunnioitusta, kun taas asioiden salaaminen ja peitteleminen viestii kunnioituksen ja arvostuksen puutteesta. Luottamus Luottamus rakentuu kuulemisen ja kunnioituksen periaatteista, minkä vuoksi luottamuksen syntyyn tarvitaan aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua. Vanhempien luottamuksen syntyyn vaikuttaa erityisesti työntekijän ja lapsen välinen suhde. Luottamuksen rakentumiseen vaikuttaa myös vanhempien mahdollisuus osallistua lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyviin asioihin. Dialogi eli aito vuoropuhelu Aidossa vuoropuhelussa kaikilla osapuolilla on tilaa tulla näkyviksi omine ajatuksineen, jolloin siihen sisältyy myös näkemyseroista keskusteleminen ja niiden hyväksyminen sekä suorapuheisuus ja rehellisyys. Dialogilla tarkoitetaan siis keskustelua, jossa ei valita puolta, vaan luodaan yhteistä ymmärrystä ja sovitellaan yhteen erilaisia tulkintoja todellisuudesta. Dialogisen kasvatuskumppanuuden onnistumisen kannalta on olennaista, että työntekijällä on kosketus sisäiseen maailmaansa, kuten ajatuksiinsa, kokemuksiinsa ja tunteisiinsa. Näin helpottuu tilan antaminen myös sellaisten asioiden kunnioittavalle kuulemiselle, jotka ovat vastoin työntekijän omia arvoja ja asenteita. 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatus on kasvatuksellista vuorovaikutusta, missä ydinsuhteena on lapsen ja kasvattajan välinen suhde. Kaikessa varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan siitä, että vuorovaikutus mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatustyön onnistuminen perustuu koko organisaation hyvään yhteistyöhön Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa painottuen eri tavalla eri-ikäisten lasten kanssa toimittaessa. Samoin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Selkeä, mutta tarvittaessa joustava päivärytmi antaa perustan lapsen arjelle. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja vuorovaikutustilanteet, lepo, pienet työtehtävät, leikki ja muu lapselle ominainen toiminta ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattajat tuovat kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden lapsen päivän eri tilanteisiin. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää apuna kaikkia aistejaan. Kokemukset ympäristön ja ihmisten kanssa liittyvät lapsen omiin käsiterakenteisiin, joiden pohjalle liittyvät taas uudet kokemukset. Näin lapsi rakentaa omaa oppimistaan. 8

9 3.2. Kasvattajan rooli varhaiskasvatuksessa Kasvattajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa, joka perustuu lapsen yksilöllisiin sekä koko lapsiryhmän tarpeisiin ja kiinnostuksenkohteisiin. Suunnittelussa ja ympäristön rakentamisessa otetaan huomioon lapselle ominaiset tavat toimia: leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, vanhempien sekä toistensa kokemuksia ja mielipiteitä. He työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti ja sitoutuvat kasvatus- ja oppimistapahtumaan. Kasvattajat dokumentoivat ja arvioivat toimintaa. Yksilöllinen ja yhteisöllinen arviointi toimii pohjana tulevalle toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Hyvin rakennettu ympäristö on turvallinen, joustava ja viihtyisä. Se kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan ja ilmaisemaan itseään monin tavoin. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiiri on myönteinen. Hyvin suunniteltu ympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Lähiympäristöä, erityisesti Laukaan kaunista luontoa ja sen suomia mahdollisuuksia, hyödynnetään. Päiväkotien pihat ovat lapsiperheiden käytettävissä päiväkotien toiminta-aikojen ulkopuolella. 9

10 3.4. Kielen ja vuorovaikutuksen keskeinen merkitys Lapsi on syntymästään lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta sekä omasta paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielellä on keskeinen merkitys: kieli tukee lapsen ajattelu- ja kommunikaatiotaitojen kehitystä. Aikuisja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja sekä kommunikaatiomalleja. Lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattaja eläytyy ja reagoi lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Kasvattaja rohkaisee ja ohjaa lasta vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan toisten lasten kanssa. Kasvattajayhteisön vuorovaikutus toimii mallina lapsen vuorovaikutustaitojen omaksumiselle. Kielellä on kahtalainen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia: lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy toimimisen myötä Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan. Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa, jolloin toteutuvat vuorovaikutus, sisällölliset orientaatiot ja lapsen oppiminen Leikkiminen Lapselle leikin merkitys on leikki itse. Leikki ja mielikuvitus ovat lapsen tapa hahmottaa maailmaa ja kiinnittyä ympäristöönsä. Leikki perustuu vapaaehtoisuuteen ja tuottaa lapselle iloa, nautintoa ja mielihyvää. Leikki erottuu muusta elämästä, vaikka saakin usein sisältönsä siitä. Leikin olemukseen kuuluu keskittyminen itse toimintaan, ei sen tulokseen. 10

11 Leikki on luonteeltaan sosiaalista, joten vertaisryhmä vaikuttaa merkitsevästi leikin kulkuun. Kasvattajan tehtävä on pitää huolta, että lasten leikit mahdollistuvat. Tilat, välineet ja materiaalit ovat leikkiin sopivat ja siihen houkuttelevat ja niitä on riittävästi. Leikkiympäristöä laajennetaan lähiympäristöön ja luontoon mahdollisuuksien mukaan. Leikille annetaan aikaa ja sen jatkuvuutta vaalitaan. Lasten leikin tukeminen vaatii huolellista havainnointia. Leikkiville lapsille annetaan vapautta, mutta onnistunut leikki tarvitsee usein myös suoraa tai epäsuoraa ohjausta. Lasten iästä, leikkimisen taidoista, leikin lajista ja muista tilannetekijöistä johtuen kasvattajan tehtävä vaihtelee leikkiin osallistumisesta ulkopuoliseen havainnoimiseen. Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Kasvattajat tiedostavat ja osaavat käyttää leikkiä kaikilla toiminnan osa-alueilla, mutta antavat tilaa myös lapsista lähteville, hetkellisesti rajuillekin, leikki-ideoille. 11

12 Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lapsen tulisi liikkua päivittäin vähintään kaksi tuntia. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Liikkuessaan lapsi ajattelee, oppii uutta ja kokee iloa ja onnistumista. Kasvattajayhteisön toiminnassa ja arjen valinnoissa on mahdollistetaan lasten päivittäinen liikkuminen. Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla on suuri merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle ja motoriselle kehitykselle ja oppimiselle. Erilaisia opetustyylejä hyödynnetään rinnakkain ja motorista kehitystä havainnoidaan säännöllisesti. Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toimintaan ja opetukseen lisää lapsen oppimisen mahdollisuuksia. Hyvä varhaiskasvatusympäristö vahvistaa lapsen luontaista liikkumisen halua ja innostaa kehittämään uusia taitoja. Lapsilla on mahdollisuus käyttää liikuntavälineitä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka, joten se rakennetaan liikkumiseen houkuttelevaksi. Myös sisätiloissa annetaan mahdollisuus vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkiin ja peliin. Ympäröivän luonnon ja alueen liikuntapaikkojen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään ja lapselle opetetaan turvallista liikkumista Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset kokemukset syntyvät ympäristössä, jossa vaalitaan musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta. Taiteessa lapsella on tilaisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Taiteellisen tekemisen ja kokemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. 12

13 Onnistumisen kokemukset vahvistavat myönteistä minäkuvaa. Monipuolisen tekemisen kautta lapsi saa kokea ja ilmaista erilaisia tunteita. Taiteellinen toiminta lähtee lasta kiinnostavista asioista ja on osa päivittäistä arkea. Lapsella on mahdollisuus mm. maalata, piirtää, soittaa, rakentaa, laulaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella ja keksiä satuja ja runoja. Tarvittava välineistö pidetään lapsen saatavilla. Kasvattaja tukee, kannustaa ja motivoi tekemiseen sekä ohjaa teknisessä osaamisessa. Kasvattaja huolehtii, että luovuudelle, mielikuvitukselle, elämyksille ja uusien asioiden oppimiselle on tilaa Tutkiminen Tutkiva ihmettely on lapselle luontaista syntymästä saakka. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillä olevaan maailmaan ja yhteisöön. Lapsen kokemukset sekä vuorovaikutus toisten ihmisten ja ympäristön kanssa innoittavat lasta tutkimaan. Kasvattajat mahdollistavat lapselle monipuolisia, lapsen omaa mielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia. Yhdessä lasten kanssa oppien ja tutkien kasvattajat ohjaavat ja kannustavat lasta erilaisissa hoivan, kasvatuksen ja opetuksen tilanteissa kokeilemaan ja etsimään selityksiä maailman ilmiöihin. Lapsi kokee, että hänen tutkiva ihmettelynsä, kysymyksensä, pohdintansa ja toimintansa ovat merkityksellisiä. 13

14 Monipuolinen ja joustava varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä. Lähiympäristö ja luonto ovat oleellisia tutkimisen kohteita 3.6. Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot kasvattajan työvälineinä Orientaatiot ovat erilaisia suuntautumis- ja suhtautumistapoja ilmiöihin ja asioihin. Varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien orientaatioiden muodostaman kokonaisuuden varaan: - matemaattinen - luonnontieteellinen - historiallis-yhteiskunnallinen - esteettinen - eettinen ja - uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Orientaatioihin kuuluvien sisältöjen valinta ja muokkaaminen ovat ympäristö- ja tilannesidonnaisia. Kasvattajat liittävät eri aiheet, ilmiöt ja sisällöt lasten lähiympäristöön, arkeen, konkreettisiin kokemuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Sisällöllisistä orientaatioista on jatkumo esiopetuksen keskeisiin sisältöalueisiin ja sieltä edelleen perusopetuksen oppiaineisiin. Orientaatiot näkyvät mm. näin: Matemaattinen orientaatio Lapsi oppii arjessa leikinomaisesti lasta kiinnostavilla tarjolla olevilla materiaaleilla vertailemaan, päättelemään ja laskemaan. Luonnontieteellinen orientaatio Lapsi oppii lähiympäristöään havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla luonnonilmiöistä, eläimistä, kasveista ja vuodenajoista. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapsi oppii havainnoimalla, kokemalla ja kuulemalla perinteiden vaalimista sekä erilaisia asioita ympäristönsä menneisyydestä ja nykytilanteesta. Tutustumiskohteina ovat kotiseudun kohteet. Esteettinen orientaatio Lasta ohjataan havaitsemaan, kuulemaan, tuntemaan, luomaan uutta, kuvittelemaan ja ilmaisemaan itseään. Eettinen orientaatio Lapsi oppii erottamaan oikean ja väärän, arvostamaan toisia sekä kunnioittamaan itseään. Arvo- ja normimaailman kysymyksiä käsitellään lapsen kehitystason mukaisesti. 14

15 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lapsille tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen, kysymiseen ja pohtimiseen toisten vakaumusta kunnioittaen. Sisällöissä tehdään yhteistyötä kotiseurakunnan kanssa. Laukaan kunnassa on valmisteltu yrittäjyyskasvatuksen yhteistä opetussuunnitelmaa aina varhaiskasvatuksesta lukio-opetukseen saakka. Sen tavoitteena on muodostaa ehjä ja johdonmukainen kokonaisuus kaikille ikätasoille. Suunnitelman laadinnassa on ollut mukana myös Laukaan Yrittäjien edustaja. 4. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueille eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu ja/tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Tukitoimia arvioitaessa kasvatusyhteisö tarkastelee toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittava tuki järjestetään lapsen omassa hoitopaikassa siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäisessä kasvatustoiminnassa otetaan suunnitelmallisesti huomioon 15

16 varhaiskasvatuksen arjen kuntouttavia elementtejä, joita ovat mm. myönteinen vuorovaikutus, ennakoitavuus ja rutiinit, pienryhmätoiminta ja leikki. Lapsen tarvitsema tuki kirjataan lapsen kasvatus- ja opetussuunnitelmaan, josta ilmenevät kasvatuksen, hoidon ja opetuksen tavoitteet, menetelmät ja seuranta. Tukitoimina voivat olla myös kehitysvammaisten palveluohjaus, puheterapia, fysioterapia, psykologi, perheneuvola ja/tai muut kuntouttavat palvelut ja terapiat. Laukaan erityispäivähoidossa on kuusi vakituista avustajaa, vastaava ohjaaja ja erityispäivähoidon ohjaaja. Avustajat sijoittuvat päivähoitoryhmiin tarpeen mukaan ryhmäavustajiksi. Lisäksi Laukaan päivähoidossa toimii kaksi erityislastentarhanopettajaa. Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Kulttuurivähemmistöön kuuluvalla lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Julkinen varhaiskasvatus perustuu Suomen lakeihin, normeihin ja yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. 16

17 Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen kasvuympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen ja identiteetin tukemisessa myös varhaiskasvatuksessa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee lapsen suomen kielen oppimista luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee myös järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään hyvää kulttuurista ymmärrystä, jotta erilaisten perheiden lasten tarpeita ja vanhempien kasvatukselle asettamia tavoitteita voidaan käsitellä henkilöstön ja vanhempien kesken tasavertaisesti ja vastavuoroisesti. 5. Yhteistyö Yhteistyön toimintamalli Laukaassa Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä. Laukaan sosiaali- ja terveysosasto toimii laaja-alaisen väestövastuumallin mukaisesti. Verkostoyhteistyön tavoitteena on ennaltaehkäisevien työ- ja toimintatapojen kehittäminen sekä varhainen puuttuminen. Yhteistyö rakentuu asiakaslähtöisesti, jolloin vanhemmat ovat tasavertaisia toimijoita yhteistyöverkostossa. Yhteistyöpalavereissa sovitaan tavoitteet, seuranta ja vastuuhenkilöt. Alueittain järjestetään yhteistyöpalavereita, joiden tavoitteena on huomioida alueelta nousevia tarpeita ja kehittää toimintaa vastaamaan niihin. Vanhempi tuo esiin oman huolensa tai työntekijällä/työyhteisöllä herää huoli Yhdessä keskustellen tarkennetaan tehtyjä havaintoja. Luodaan yhteinen ajatus siitä kuinka edetään. Arvioidaan tarvitaanko muita toimijoita mukaan. Sovitaan vastuuhenkilö(t) ja seuranta Sopimusten toteuttaminen, havainnointi, tutkimukset Neuvola Laukaan lasten 4-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä on käytössä päivähoidon ja neuvolan yhteistyölomake. Tarvittaessa lomaketta voidaan käyttää myös 3- ja 5- vuotistarkastusten yhteydessä. Yhteistyömallin mukaan vanhemmat, päivähoidon työntekijät ja neuvolan terveydenhoitaja tarkastelevat omalta osaltaan lapsen kasvua ja kehitystä. Tarvittaessa järjestetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista koskevia yhteistyöpalavereita, joissa mukana ovat terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja/tai fysioterapeutti kulloisenkin tilanteen mukaisesti. 17

18 Sosiaali- ja perhetyö Laukaassa sosiaalipalveluiden tulosyksikkö huolehtii sosiaalityön, lastensuojelun ja päihdehuollon palveluista, kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten palveluista sekä lapsen elatusturvaan, isyyteen, huolto- ja tapaamisasioihin liittyvistä tehtävistä sekä viimesijaisesta toimeentuloturvasta. Sosiaalityö on jaettu aikuissosiaalityöhön, lapsiperhetyöhön ja vammaispalveluun. Aikuissosiaalityön keskeiset tehtäväalueet ovat toimeentulotuki, päihdehuolto ja työttömien aktivointi sekä erilaiset sosiaalisia olosuhteita koskevat lausunnot. Lapsiperhetyön keskeiset tehtäväalueet ovat lapsiperheiden sosiaalityö, lapsiperhetyön asiakkaiden toimeentulotuki, lastensuojelu, perhetyö, lausunnot oikeudelle lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lapsen huolto- ja tapaamissovittelut, perheasiain sovittelu. Päivähoidon ja sosiaalityön yhteistyötä tehdään asiakkaan tarpeen ja lapsen edun mukaisesti. Käytössä on lomake, joka täytetään yhdessä perheen, sosiaalityöntekijän ja päivähoidon työntekijän kanssa tilanteessa, jossa perheen lapsi aloittaa päivähoidon avohuollon tukitoimenpiteenä. (Liite 2) Mukana palaverissa voi olla myös perhetyöntekijä. Päivähoidosta edustajana on sen lapsiryhmän työntekijä, johon lapsi päivähoidossa tulee. Päivähoito tekee yhteistyötä myös kehitysvammaisten palveluohjaajan kanssa Koulu ja esiopetus Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon. Yhteistyö rakentuu alueellisten toimintamallien mukaan. Esiopetuksen kannalta tarpeellisten tietojen siirto lapsen tulevaan esiopetuspaikkaan välitetään päivähoidon ja kerhon työntekijän lomakkeen avulla. Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun pyritään turvaamaan seuraavin keinoin: Esiopetuksessa vanhemmat ja esiopettaja laativat yhdessä lapselle esiopetussuunnitelman. Suunnitelman toteutumista arvioidaan toimintakauden aikana. Kummiopettaja (laaja-alainen erityisopettaja ja/tai erityisopetuksen apulaisjohtaja) vierailee esiopetusryhmässä viimeistään huhtikuussa opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämien välttämättömien tietojen siirtämiseksi (perusopetuslaki 40). Näitä välttämättömiä tietoja ovat tiedot lapsen työskentely- ja sosiaalisista taidoista sekä järjestelyistä ja tukimuodoista, millä lapsen kasvua ja kehitystä on voitu edistää. Esiopettajan vastuulla on varmistaa tietojen siirtyminen. Vanhemmat ilmoittavat lapsensa kouluun helmikuussa ja tutustuvat lapsen kanssa kouluun huhti-toukokuussa. Vanhemmat toimittavat esiopetussuunnitelman kouluun opettajalle lapsen tutustumispäivänä keväällä. 18

19 Yksilölliset tarpeet huomioidaan koulunaloituksessa seuraavasti: 19

20 Seurakunta Seurakunta pitää päiväkerhoja lapsille ja avoimia kerhoja perheille sekä perhepäivähoitoryhmille. Päiväkodeissa seurakunnan lapsityöntekijät käyvät pitämässä päiväkotihartauksia. Seurakunta järjestää eri alueilla päivähoitoikäisille erilaisia tapahtumia mm. joulun ja pääsiäisen aikaan. Seurakunnasta voi lainata päivähoitoon erilaista raamattuaiheista materiaalia. Päivähoitoryhmät ja seurakunnan lapsikerhoryhmät voivat tehdä yhteistyötä alueellisesti sovittavalla tavalla Vapaaehtoinen verkosto Vapaaehtoiseen verkostoon kuuluvat erilaiset järjestöt, yhdistykset ja seurat. Verkoston asiantuntemusta hyödynnetään mm. varhaiskasvatuksen sisällöllisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Vapaaehtoinen verkosto voi toimia yhteistyökumppanina mm. vertaisryhmien järjestämisessä Päivähoidon sisäinen yhteistyö Perhepäivähoitajat ja päiväkodit järjestävät yhteisiä tapahtumia (esim. laskiaisrieha, lauluhetket, kerhot, vanhempainillat). Perhepäivähoitajat voivat tulla lapsiryhmineen päiväkotiin. Monen perhepäivähoidossa olevan lapsen varahoitopaikka on läheisessä päiväkodissa. Päivähoidossa järjestetään tilaisuuksia, joissa työntekijät tapaavat ja oppivat tuntemaan toisiaan, mm. TYHY- ja koulutustapahtumat Määräaikaiset hankkeet Laukaa on mukana Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa, jonka päämääränä on edistää perhepalveluverkoston toimijoiden tiiviimpää kumppanuutta, hyödyntää perheen vahvuuksia, voimavaroja ja vertaistukea sekä vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia osana palveluverkostoa. Lisätietoa saa osoitteesta kuntahankkeet. Laukaa on mukana varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön (VARKE) toiminnassa. VARKE:n toiminta-ajatuksena on toimia aktiivisesti keskisuomalaisten kuntien ja varhaiskasvatusalan yhteistyökumppaneiden kanssa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laadun kehittämiseksi lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseksi. 6. Laadunhallinta Laadunhallinnalla tarkoitetaan systemaattista pyrkimystä varmistaa palvelun laatu ja kehittää toimintaa kohti tavoitetasoa. Laadunhallinta pitää sisällään laadun määrittelyn, arvioinnin ja kehittämisen. Laadunhallinta on kiinteä osa varhaiskasvatuksen arkea. 20

21 Laadun määrittely on prosessi, jossa tunnistetaan ne toiminnan sisällöt, joiden laatu on tärkeä toiminnan kannalta. Laukaan vasu on tulos tällaisesta prosessista, toisin sanoen siinä määritellään Laukaan päivähoidon laatu. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmissa konkretisoidaan Laukaan vasussa esitetyt asiat sekä kuvataan niiden toteutuminen arjen kasvatustyössä. Yksiköiden esimiehet vastaavat suunnitelmien laadinnasta, todentumisesta ja arvioinnista. Vasussa määritellyn laadun toteutumisen arviointiin sovitaan ja kehitetään menettelytapoja. Koska päivähoidon laatu on viimekädessä kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta, on laadun arvioinnissakin pääpaino vuorovaikutuksessa. Keinoina voivat olla mm. dokumentointi, videointi, itse- ja vertaisarviointi, haastattelut ja kyselyt. Arviointiin osallistuvat henkilöstö, hallinto, vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Tällä hetkellä laatua arvioidaan asiakaskyselyllä joka toinen vuosi. Arvioinnissa saatuja tietoja käytetään toiminnan kehittämiseen eli laadun parantamiseen. Laadun kehittämisessä huomioidaan ja seurataan myös valtakunnallisia varhaiskasvatuksen linjauksia sekä Laukaan kunnan, erityisesti sivistystoimen, laadunhallinta ja arviointikeinoja. 21

22 7. Liitteet Liitteenä olevat lomakkeet löytyvät kokonaisuudessaan päivähoidon toimintayksiköistä. 22

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016-2017 Liite 1 Toimintasuunnitelma suunnittelu pohjautuu lasten ja vanhempien osallisuuden mahdollistamiseen (aloitus- ja vasukeskustelut on käyty ennen

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELMERIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. [Vuosi]

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. [Vuosi] TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA [Vuosi] 2 JOHDANTO Valtioneuvosto antoi 28.2.2002 periaatepäätöksen, jossa hyväksyttiin varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset. Nämä

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä,

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PUNKALAITUMEN KUNTA PÄIVÄHOITO 2013 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN KUVAUS 4 2 PÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 5 2.1 Punkalaitumen kunnan arvot 5 2.2 Punkalaitumen

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot