kehitysrahoitus on kuollut, eläköön kehitysrahoitus
|
|
- Saija Elli Saarinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 040 KOLUMNI Peruste # Majasen-Mansurin ryhmä iskee kuivanharmaalla tavalla, mutta korkealta ja kovaa: kestävälle kehitykselle on mahdotonta antaa tarkkaa hintalappua, mutta paljon se maksaa. Vuodessa tarvitaan dollarimäärä, jossa on vähintään 12 nollaa, biljoonia, kymmeniä kertoja kaikkien OECD-maiden antaman vuotuisen kehitysavun verran. Tämän ei pitäisi yllättää ketään. Hyvää ei saa halvalla. Lievästi yllättävää on ehkä se, että tuutista, josta perinteisesti on tuotettu kehitysapukaanonia ja -liturgiaa, tuleekin nyt kokonaan toisenlainen perusviesti: lausuntoa voi halutessaan lukea sammaloituneen 0,7% -kehitysaputavoitteen muistopuheena. Kestävään kehitykseen vaadittavaa summaa kun ei saataisi kehitysavulla koskaan kasaan. Toki raportissa kumarretaan kehitysavulle rituaalinomaisesti, mutta kestävän kehityksen kosmologisten haasteiden äärellä sen tuottamat rahamäärät katoavat kuin pieru Saharaan. Jos kestävä kehitys olisi yökerho, julkinen kehiyritysvastuu kehitysrahoitus on kuollut, eläköön kehitysrahoitus ville luukkanen uomalaisen Pertti Majasen ja nigerialaisen Mansur Muhtarin johtama hallitustenvälinen kestävän kehityksen rahoituksen asiantuntijakomitea on tekemässä hiljaista vallankumousta. Ryhmälle annettiin tehtäväksi lausua painava sanansa YK:n vuosituhatjulistuksen jälkeisen kehitysagendan rahoituksesta, siis siitä, paljonko kestävän maailmanlaajuisen kehityksen aikaansaaminen kustantaa ja mistä fyrkat siihen. Vastaus alkaa olla kasassa. JULKINEN KEHITYSRAHOITUS SIIRTYY TAKAVASEMMALLE JA NÄYTTÄMÖLLE JÄÄ KAIKKI MUU RAHA. MIKÄ NIIN? NO, KAIKKI SE PAHA YKSITYINEN MAMMONA, JOKA TAVOITTELEE MAKSIMAALISTA VOITTOA JA OPTIMAALISTA TUOTTOA.
2 041 tysapu olisi sen narikkamaksu. Näiden mittasuhteiden tajuaminen johtaa vääjäämättä kinkkiseen kysymykseen. Ihan kiva, jos julkisella kehitysavulla katetaan muutama prosentti kehitysinvestointien kokonaistarpeesta, mutta entäs loput 95 prosenttia? Julkinen kehitysrahoitus siirtyy takavasemmalle ja näyttämölle jää kaikki muu raha. Mikä niin? No, kaikki se paha yksityinen mammona, joka tavoittelee maksimaalista voittoa ja optimaalista tuottoa. Yksityisen pääoman liikkeet ratkaisevat kestävän kehityksen tahdin ja suunnan. Sille ei ole vaihtoehtoa. Vaihtoehdot löytyvät siitä, miten yksityisen pääoman rooli ja vuorosanat kirjoitetaan uuteen näytelmään. Markkinoiden järkevän sääntelyn merkitystä ei saa unohtaa tai liioitella. Globalisaatio edistää sääntelymekanismien yhdenmukaistumista. Puhtaan ahneuden pahimmat kuprut hioutuvat pois: ihmiskauppaa saadaan suitsittua, veroparatiiseja saadaan pikku hiljaa hallintaan, ihmisarvoisen työn normistoa saadaan jalkautettua laajemmalle ja elinkeinoelämän ympäristövaikutuksia kontrolloidaan tarkemmin. Näiden ja monien muiden keskeisten kysymysten äärellä vanhat ja nousevat mahdit käyvät karhunpaininsa uuden maailman herruudesta. Suurpääoman yhteistyöjärjestöt ja globaalin kansalaisyhteiskunnan verkostot lisäävät soppaan omat mausteensa. Kestävä kehitys tulee kokemaan näillä taistelutantereilla makeita voittoja ja katkeria tappioita. Mutta niin kuin kansainvälisessä politiikassa on tapana, pitkän aikajänteen saldo kaikista väännöistä tullee olemaan plus miinus vähän enemmän kuin nolla. Tämä ei kuitenkaan lupaa paljoakaan muutoksia oikeiden ihmisten todellisessa elämässä. Oleellista on, missä harjoitetaan liiketoimintaa ja käydään töissä kohtuuolosuhteissa reiluilla palkkioilla? Missä lasten, nuorten ja aikuisten asianmukainen osaaminen kasvaa päivästä ja vuodesta toiseen? Missä pääsee ajoissa lääkärille, kun sairastaa? Missä saa riittävästi ruokaa, kun on nälkä? Uuden kehitysnäytelmän tähdeksi nostettu yksityinen pääoma vaikuttaa väistämättä näihin asioihin ja se joutuu myös vastaamaan näihin kysymyksiin. Kaikki pysyvä, menestyvä bisnes joutuu määrittämään oman bisneksensä kestävänä kehityksenä. Tämä ei ole uutta eikä radikaalia. Uusi vivahde on se, että pääosan esittäjän pyrkimys ei ole hyväntekeväisyys tai yhteiskuntavastuu, vaan kova kylmä bisnes. Viiden vuoden jaksolla lähes 60 prosenttia globaalista kasvusta tapahtui niin kutsutuilla kehittyvillä markkinoilla, samoin puolet (ostovoimalla mitatusta) taloudellisesta tuotannosta. Vuonna 2012 kehittyvät markkinat imivät ensimmäisen kerran enemmän sijoituksia kuin USA, EU ja Japani yhteensä. Maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta kuusi on Afrikassa. Talouden painopiste on siirtynyt peruuttamattomasti kehittyville markkinoille. Yritykset eivät enää tee kauppaa kehittyvien markkinoiden kanssa.
3 042 Peruste # Laura Lilja Mustaa valkoisella sanomalehtipaperi, spraymaali / installaatio (7 sanomalehtipaperirullaa, kunkin leveys 160 cm) / 2011
4 Kolumni 043 TALOUDEN PAINOPISTE ON SIIRTYNYT PERUUTTAMATTOMASTI KEHITTYVILLE MARKKINOILLE. YRITYKSET EIVÄT ENÄÄ TEE KAUPPAA KEHITTYVIEN MARKKINOIDEN KANSSA. SIJOITTAJAT EIVÄT ENÄÄ KOKEILE KEHITTYVIÄ MARKKINOITA. ALEMMISTA KESKITULOMAISTA SEKÄ KÖYHIMMISTÄ MAISTA ON TULLUT YKSITYISEN PÄÄOMAN PITKÄN AIKAJÄNTEEN YDIN- JA KOTIMARKKINOITA. NIILLÄ OLLAAN PYSYVÄSTI JA NE RATKAISEVAT STRATEGISEN MENESTYKSEN. TÄMÄ ON KUPLETIN UUSI JUONI. Sijoittajat eivät enää kokeile kehittyviä markkinoita. Alemmista keskitulomaista sekä köyhimmistä maista on tullut yksityisen pääoman pitkän aikajänteen ydin- ja kotimarkkinoita. Niillä ollaan pysyvästi ja ne ratkaisevat strategisen menestyksen. Tämä on kupletin uusi juoni. Vanha kehitysrahoitus on siis kuollut ja bisnes joutuu määrittelemään kestävän kehityksen speksit osana omaa liiketoimintaansa. Joillekin tämä asioiden tila saattaa olla Titanicin upottava jäävuori, toisille aavikolla edessä aukeava keidas. Helvetti vai paratiisi objektiivista totuutta lienee mahdoton määritellä. Tästä asioiden tilasta ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, jos haluaa ottaa kestävän kehityksen vakavasti. Tavallisten ihmisten ja yhteisöjen kannalta ratkaisevat kehitysvoitot tai -tappiot eivät tule suurissa konferenssisaleissa ja pitkissä paneelipöydissä. Ne tulevat rujojen kaivosmonttujen ja korkeiden tehtaanpiippujen äärellä, hälisevillä megatoreilla ja kovaan maahan käsipelillä auratuilla pelloilla, kaikkialla, missä joku on investoinut jotain; pelkkää työtä tai rahaa, sentin tai miljoonan, paikallinen mikroyrittäjä tai globaali suuryritys. Kehityksen logiikka on sama riippumatta kehittäjän koosta tai ulkonäöstä. Meidän valintamme pohjoisen kehitysaktivisteina jos sellaisia kuvittelemme olevamme on suhteellisen simppeli: joko osallistumme valitsemiemme kumppaneiden kanssa heidän investointiensa pitkäaikaisen tuoton optimointiin tai emme osallistu. Muu kuin liiketoiminnan kestävä kehittäminen olisi etelän kumppaneiden ajan haaskaamista, Raidin suihkuttamista kehitysmahdollisuuksien päälle. Suurella osalla ihmisistä ei ole sellaiseen aikaa hukattavaksi. Kirjoittaja on kehityspoliittinen sekatyömies, joka on työskennellyt neljällä mantereella järjestöhankkeissa, yksityisellä sektorilla ja valtioiden välisessä yhteistyössä. Hän asuu nykyään Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.
Strateginen vastuullisuus 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä
Strateginen vastuullisuus 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä Strateginen vastuullisuus 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä Sitra 2013 Sitra ja tekijät 2013 Vastuullinen toteuttaja Demos Helsinki
Lisätiedotpalveluiden suomi Heli Arantola
palveluiden suomi Heli Arantola www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta. Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi:
LisätiedotHyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla
Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Roope Mokka & Aleksi Neuvonen Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio
LisätiedotKestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Antti Hautamäki. Sitran raportteja
Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki Sitran raportteja 76 Sitran raportteja 76 Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki
Lisätiedot1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään?
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? Väestön ikääntyminen Laman opetukset: hyvinvointipalvelut ja talous Globalisaatio
LisätiedotKANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE?
Heikki Taimio Erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE? Artikkeli käsittelee ensin terveys- ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotLänsimaisen yhteiskunnan uudelleen organisoituminen - Työ keskeinen sopeutumismekanismi yksilön ja yhteiskunnan välillä
Länsimaisen yhteiskunnan uudelleen organisoituminen - Työ keskeinen sopeutumismekanismi yksilön ja yhteiskunnan välillä KTT Mika Aaltonen, tutkimusalueen johtaja Aalto yliopisto, toimitusjohtaja Helsinki
LisätiedotKALEVI SORSA -SÄÄTIÖ. Antti Kaihovaara (toim.)
KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ Antti Kaihovaara (toim.) ANTTI KAIHOVAARA (TOIM.) JAKOLINJOJEN SUOMI Antti Kaihovaara (toim.) Jakolinjojen Suomi Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö ja kirjoittaja 2015 Kansi,
LisätiedotIdeasta kasvuyritykseksi
McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting
LisätiedotIPU. Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/2014 2.50 Ilmestynyt v:sta 1998. www.ipu.fi
IPU Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/2014 2.50 Ilmestynyt v:sta 1998 IPU tulee, tule sinäkin mukaan! Itsenäisyyspuolueen ensimmäisinä nimetyt ehdokkaat Helsingin vaalipiiriin vasemmalta Susan
LisätiedotArktinen alue. - uusia mahdollisuuksia Suomelle
Arktinen alue - uusia mahdollisuuksia Suomelle Kansanedustajat Pertti Salolainen, Marjo Matikainen-Kallström, Esko Kurvinen, Eero Suutari, Heikki Autto Sisällys 4-5 Arktinen alue muuttuu ja luo mahdollisuuksia
Lisätiedoteduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014 sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat
eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014 sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat Frank
LisätiedotKauppa se on, joka kannattaa? VAPAA VAIHDANTA SUOMALAISEN HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ
Kauppa se on, joka kannattaa? VAPAA VAIHDANTA SUOMALAISEN HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ 1 2 Thomas Taussi Sakari Puisto Marko Juutinen Anton Nikolenko Kauppa se on, joka kannattaa? VAPAA VAIHDANTA SUOMALAISEN
LisätiedotKainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie
1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,
LisätiedotOulusta. Puhutaanpa. Aivan sama kuka on oikeassa Lähiruoan kysyntä kasvussa Katse kohti torinrantaa Rakkaudesta pohjoiseen
Olet avaamassa puolueetonta ja poliittisesti sitoutumatonta tietopakettia, jonka ovat tehneet oululaiset oululaisille. Tavoitteena on herättää asiallista keskustelua ja jakaa tietoa yhteisistä asioista.
LisätiedotPäättäjien 30. Metsäakatemian avauspuhe
Päättäjien 30. Metsäakatemian avauspuhe Jarmo Vaittinen Kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Hyvät kurssilaiset, Parhaimmat onnittelut siitä, että teidät on valittu Metsäakatemiaan kutsuttavien
LisätiedotTyöelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki
o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot
LisätiedotElä sitä, mitä jo olet!
! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...
LisätiedotMAINETTAAN PAREMPI TYÖ
MAINETTAAN PAREMPI TYÖ Kymmenen väitettä työelämästä Tuomo Alasoini www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta.
LisätiedotPerustulo kohti toimivaa perusturvaa
Perustulo kohti toimivaa perusturvaa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri Perustulo kohti toimivaa perusturvaa HELSINKI 2007 Julkaisija: Vihreä
LisätiedotKauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä
Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö
Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Pentti Siitonen Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Tampere 2010 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Julkinen
LisätiedotVirolainen perheenisä Sulev Saar tekee töitä Suomessa Sosiaaliturva kulkee yli rajojen
Virolainen perheenisä Sulev Saar tekee töitä Suomessa Sosiaaliturva kulkee yli rajojen pääkirjoitus 10.6.2007 Lapsilisä yllätyksenä n Suomen lapsilisät tulivat virolaiselle Sulev Saarelle täytenä yllätyksenä.
LisätiedotTehdään yhdessä hyvää
AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA
VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Kansainvälinen yhteistyö ja Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa kehitysasiat Tekniset, taloudelliset ja aineelliset voimavaramme riittävät äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotTämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten
Tämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten Julkaisuvapaa 13.12.2012 klo 12:00 Uutta arvoa palveluista Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila Kirjoittajat
LisätiedotM i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä?
www.porssisaatio.fi M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä? Opettajan opas Sisällys ARVOPAPERIMARKKINOIDEN KEHITYS... 4 Pörssitoiminnan historia... 4 Arvopaperimarkkinoiden merkitys
LisätiedotLuovan tuhon tie kilpailukykyyn
Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 4 Luovan tuhon tie kilpailukykyyn MIKA MALIRANTA Luovan tuhon tie kilpailukykyyn Miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin
LisätiedotLaman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset
VATT-JULKAISUJA 27:5 VATT PUBLICATIONS 1990-luvun talouskriisi Suomen Akatemian tutkimusohjelma: Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset Jaakko Kiander VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTeollinen suomi. Eero Eloranta, Jukka Ranta, Pekka Salmi, Pekka Ylä-Anttila
Teollinen suomi Eero Eloranta, Jukka Ranta, Pekka Salmi, Pekka Ylä-Anttila Teollinen Suomi eero eloranta, Jukka Ranta, Pekka Salmi, Pekka Ylä-anttila TEOllINEN SUOMI Tuotannon uudistuminen kriisin jälkeen
Lisätiedot