As Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

Transkriptio

1 As Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Projektityön loppuraportti SQL-tietokannan päivitystyökalu Java-kielellä Opintopistemäärä: 5 op / tekijä Projektin aloituspäivämäärä: Projektin lopetuspäivämäärä: Tekijät: Herra A Herra T Työn valvoja: Herra V

2 Sisällysluettelo Projektityön loppuraportti... 2 Alkuperäinen tehtävänanto... 2 Esipuhe... 2 Projektisuunnitelma... 3 Hibernate... 3 Hibernate yhteenveto... 6 Lata Management Studio... 7 Ohjelman runko... 7 Tietokantayhteys... 9 Näkymät Kuvausnäkymä Rullatietonäkymä (Reel View) Datan kirjoitus tiedostoon Liite 1 Alkuperäinen projektisuunnitelma Liite 2 Väliraportti Liite 3 Loppudemon kalvot Liite 4 Tietokantayhteyden rajapinta

3 Projektityön loppuraportti Alkuperäinen tehtävänanto Projektityössä tehdään Java kielellä ohjelma, jonka avulla on mahdollista muokata valmiin SQLtietokannan kenttien sisältöä ja luoda uusia tietueita tietokantaan. Ohjelmalla on graafinen käyttöliittymä. Tavoitteena on oppia käyttämään Java kielen tietokantojen käsittelyyn tarkoitettuja luokkia ja tekemään graafisia käyttöliittymiä. Aihe liittyy PALASET tutkimusprojektiin < Esipuhe PALASET projektissa on kehitetty käyttöliittymä paperin laatusuureiden vaihtelujen tarkasteluun. Kyseinen käyttöliittymä on käytössä useissa eri paikoissa. Osa tarvittavista parametreista luetaan tietokannasta, jotta laatuvaihtelut näkyisivät jokaiselle käyttäjälle samanlaisina. Tämän projektin tavoite liittyy osin juuri noiden parametrien yksinkertaiseen ja helppoon muokkaamiseen. Sama asia voitaisiin tietenkin tehdä myös tietokannan tarjoamilla työkaluilla kuten SQL Server Management Studio :lla. Ylläpitävät käyttäjät ovat paperityöntekijöitä eikä heillä ole aikaa vähänkään monimutkaiseen ylläpitoon, sql hakujen kirjoittamiseen tai oikeiden taulujen etsimiseen. Ylläpitäviä käyttäjiä ajatellen siis tarvitaan jokin korkeammalla abstraktiotasolla toimiva käyttöliittymä. Ohjelmiston täytyy kätkeä alleen monimutkaiset tietorakenteet ja tarjota helposti lähestyttävä vaihtoehto. Käyttöliittymän tulee tarjota rullapohjainen malli paperirullien parametrien muokkaamiseen ja virheellisten arvojen korjaamiseen. Projektin tavoitteen määrittelyssä tuli esille myös muita ominaisuuksia, jotka kaikki kuitenkin liittyvät tiedon tallentamiseen tai hakemiseen tietokannasta. Kuva 1 Rulla paperia 2

4 Projektisuunnitelma Alkuperäinen projektisuunnitelma on liitteessä 1. Projektisuunnitelmassa otettiin huomioon alkuperäinen tehtävänanto kokonaisuudessaan. Lisäksi huomattiin että ohjelman rungon täytyy olla joustava ja helposti laajennettavissa, koska kaikkia alustavissa neuvotteluissa listattuja ominaisuuksia ei ehdittäisi tämän projektityön puitteissa toteuttamaan. Projektin alussa oli myös tarkoitus tutustua Hibernate tekniikkaan ja arvioida sen käytettävyyttä tässä projektissa tietokantayhteyden muodostamiseen. Tavoite oli siis suunnitella ja toteuttaa ohjelman runko, tietokantayhteys ja joitakin toiminnallisia näkymiä. Jo tässä vaiheessa päätettiin, että jokaisesta näkymästä tehdään itsenäinen komponentti, joka voidaan poistaa tai joita voidaan lisätä ohjelman muun toiminnallisuuden siitä kärsimättä. Työn rakenne ja aikataulutus jaettiin kolmeen suurempaan kokonaisuuteen ks. Liite 1 Projektisuunnitelma. Hibernate Tiedon haku ja tallennus vaatii usein jonkinlaista vuorovaikutusta relaatiotietokantojen kanssa. Tämä on ollut ongelma sovelluskehittäjille sillä olion hierarkkinen rakenne poikkeaa relaatiotietokantojen taulukkomaisesta esitystavasta. Tätä relaatiotietokantojen ja oliomaailman välistä kuilua täyttämään on kehitetty useita erilaisia objekti relaatio kuvausmenetelmiä kuten Spring, Hibernate, TopLink, Java Data Objects (JDO) ja Java Persitence API (JPA). Seuraavassa käsitellään näistä tekniikoista vapaan lähdekoodin Hibernatea ( Tietokantaohjelmoinnin työläin osuus on kirjoittaa koodi, joka muuntaa tietokantakyselyn palauttamat tiedot olioiksi ja päivittää olion tilaan tehdyt muutokset tietokantaan. Hibernate on Java ympäristöön kehitetty väline jolla voidaan määritellä objekti relaatio kuvausmekanismit eli kuinka objekteja tallennetaan, päivitetään, poistetaan ja haetaan. Jotta Hibernatea voi käyttää tarvitaan POJO mallin (Plain Old Java Object) mukainen pysyvä luokka (persistence class). Luokka on javapavun (JavaBean) kaltainen eli sen atribuutteja saa käyttää ainoastaan luokan omista metodeista (setters/getters). Kun luokan ilmentymä tallennetaan tietokantaan, luokan muuttujista tulee taulun atribuutteja ja muuttujan tietotyypistä atribuutin alue. Kutakin objektia esittää taulun yksi rivi jonka kenttien arvot vastaavat objektin muuttujien arvoja. Hibernaten voi konfiguroida usealla tavalla. Parhaiten ylläpidettävin tapa on tallentaa määrittelyt xmlmuotoiseksi konfiguraatiotiedostoksi hibernate.cfg.xml. Hibernate.cfg.xml tiedosto määrittelee tietokantayhteyden, transaktioiden tehdasmetodit ja resurssien kuvaukset. Seuraava koodi on esimerkki tyypillisestä konfiguraatiotiedostosta: <?xml version='1.0' encoding='utf-8'?> <!DOCTYPE hibernate-configuration PUBLIC "-//Hibernate/Hibernate Configuration DTD 2.0//EN"on " <hibernate-configuration> 3

5 <session-factory> <property name="connection.driver_class">org.hsqldb.jdbcdriver</property> <property name="connection.url">jdbc:hsqldb:data/userejb</property> <property name="connection.username">sa</property> <property name="connection.password"></property> <property name="show_sql">true</property> <property name="dialect">net.sf.hibernate.dialect.hsqldialect</property> <property name="transaction.factory_class"> net.sf.hibernate.transaction.jdbctransactionfactory </property> <mapping resource="userinfo.hbm.xml"/> </session-factory> </hibernate-configuration> Toinen tarvittava määritystiedosto on hibernate mapping, joka sisältää metatiedon java luokkien ja relaatiotietokannan välisistä kuvauksista. Pysyvät java luokat yhdistetään tietokannan tauluihin ja luokan muuttujat kuvataan taulun sarakkeiksi ja avaimiksi. Seuraavassa on esimerkki tyypillisestä kuvaustiedostosta: <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE hibernate-mapping PUBLIC " <hibernate-mapping> <class name=" UserInfo" table="user"> <id name="id" type="string" unsaved-value="null" > <column name="user_id" not-null="true"/> <generator class="uuid.hex"/> </id> <property name="fullname"> <column name="fullname" length="32" not-null="true"/> </property> <property name="address"/> <property name="city"/> <property name="state"/> <property name="zip"/> </class> </hibernate-mapping> Jotta Hibernate mekanismia voidaan käyttää, pitää Hibernate ympäristö alustaa ja luoda istunto objekti SessionFactory luokasta. // Alustetaan hibernate-ympäristö Configuration cfg = new Configuration().configure(); // Luodaan tehdasmetodi istunnoille SessionFactory factory = cfg.buildsessionfactory(); // Luodaan uusi istunto Session session = factory.opensession(); Configuration().configure() lataa hibernate.cfg.xml määrittelytiedoston ja alustaa Hibernate ympäristön. Tämän jälkeen voidaan tehdä myös lisäasetuksia ohjelmallisesti ennen tehdasobjektin luontia. Tyypillisesti SessionFactory luodaan kerran ja sitä käytetään kaikkien samaan kontekstiin kuuluvien istuntojen luontiin. 4

6 Istunto objekti (Session object) yksittäinen työyksikkö annettuun tietovarastoon ja se avataan tehdasmetodin ilmentymästä. Istunto on suljettava kun kaikki transaktiot on suoritettu. Seuraavassa on esimerkki tyypillisestä Hibernate istunnosta: Session session = null; UserInfo user = null; Transaction tx = null; try{ session = factory.opensession(); tx = session.begintransaction(); user = (UserInfo)session.load(UserInfo.class, id); tx.commit(); } catch(exception e){ if (tx!= null){ try { tx.rollback(); } catch (HibernateException e1) { throw new DAOException(e1.toString()); } } throw new DAOException(e.toString()); } finally { if (session!= null) { try { session.close(); } catch (HibernateException e) { }}} Hibernate tarjoaa myös oman kyselykielen HQL:n (Hibernate Query Language). HQL on SQL kielen objektiorientoitunut laajennus. HQL:n avulla tietoa voi käsitellä monilla eri tavoilla. Seuraavassa on esimerkki find() metodista: List users = session.find("from UserInfo as u where u.fullname =?", "John Doe", Hibernate.STRING); Dynaamisia kyselyjä voi rakentaa criteria query API: avulla. Criteria criteria = session.createcriteria(userinfo.class); criteria.add(expression.eq("fullname", "John Doe")); criteria.setmaxresults(20); List users = criteria.list(); Kyselyt voi tehdä myös käyttäen alkuperästä SQL kieltä createsqlquery() metodilla: List users = session.createsqlquery("select {user.*} FROM USERS AS {user}", "user", UserInfo.class).list(); 5

7 Hibernate yhteenveto Hibernate tarjoaa yksinkertaisen ja helposti ylläpidettävän kuvausmekanismin ja kyselykielen, jonka avulla Java objektien varastointi on suhteellisen yksinkertaista. Harkittaessa Hibernaten käyttöönottoa on syytä muistaa muutama tekniikan käyttöä rajoittava tekijä. Hibernate avulla tietokannan käyttö on kertaluokkaa hitaampaa kuin suoraan tietokannan omilla ajureilla JDBC rajapinnan kautta. Suurien tietomassojen käsittely on merkittävästi hitaampaa Hibernaten avulla ja on huomioitava käyttöönottopäätöksen teossa. Toinen tekijä mikä saattaa vaikuttaa käytettävyyteen aikakriittisissä sovelluksissa on se ettei Hibernatea käytettäessä voida taata tiettyä vasteaikaa tai sen määrittely on vaikeaa. Kolmas huomioon otettava asia on tekniikan kehitys, ylläpito ja tuki. Hibernate on avoimen lähdekoodin projekti joten näistä kolmesta asiasta ei ole varmuutta tulevaisuudessa. Huomioitavaa on myös että Sun esitteli Java EE 5:n osana java Persistence API:n (JPA), johon on otettu mukaan runsaasti ominaisuuksia sekä Hibernatesta että muista vastaavista tekniikoista. JPA on osa Java EE:tä mutta sitä voi hyödyntää myös Java SE sovelluksissa. Mikäli edellä mainitut seikat eivät aiheuta rajoituksia, hibernaten käyttö vähentää ohjelmiston kehitysaikaa ja parantaa ylläpidettävyyttä. Esimerkiksi tietokanta voidaan päivittää toiseksi ilman muutoksia ohjelmakoodiin, ainoastaan konfiguraatiotiedostoa on muutettava. Vastaavasti tietokantarakenteen muutos aiheuttaa muutoksia vain objekti relaatio kuvaustiedostoon. Uusissa sovelluksissa, joissa ei ole vanhan relaatiotietokannan painolastia, kannattaa harkita suoraan aidon objekti tietokannan käyttöönottoa. 6

8 Lata Management Studio Kehitettävän ohjelman nimi oli määrätty LaTa Management Studioksi. Käytämme myöhemmin tässä raportissa myös nimeä LaTaMana, joka ohjelmiston kehitysvaiheessa vakiintui projektityöntekijöiden keskuudessa. Ohjelmisto on kirjoitettu Java SE:llä. Sen kääntämiseen on käytetty Java:n versiota 1.6. Visuaaliset komponentit on tehty Java Swingillä. Yhdistämisessä tietokantaan on käytetty jdbc ajuria. Tietokanta on MS SQL. Kehitysympäristönä käytettiin Eclipse:ä. Ohjelman käyttöliittymän kieli on englanti. Siksi kuvankaappauksissa ei näy suomea. Ohjelman runko Ohjelman hierarkinen rakenne on esitetty kuvassa 2. LaTaMana luo tietokantayhteyden ja tarjoaa sen näkymille. Näkymät käyttävät tietokantayhteyttä toisistaan tietämättä. Tietokantaan lisättäessä viestit kulkevat ylhäältä alas. Luettaessa pyyntö lähtee ylätasolta, tekee haun tietokantaan Database Interfacetasolla ja palaa tiedoksi näkymään. Kuva 2 Ohjelman hierarkinen rakenne Ohjelman toteutus koostuu erillisistä paketeista. Gui paketissa (kuva 3) sijaitsee ohjelman toiminnallinen runko, joka on sidottu pitkälti graafiseen käyttöliittymään. Ohjelman käynnistävä luokka on LaTaMana.java. Se avaa instanssin MainWindow luokasta, jolla on ensimmäinen visuaalinen esitysmuoto, JFrame (kuva 4). JFrame on erillinen ikkuna. Ikkunassa on seuraavalla hierarkiatasolla ovat Menu palkki (LaTaManuBar) ja SelectionPanel, eli näkymänvalintapaneeli. Näkymänvalintapaneelissa nykyinen eri vaihtoehtojen esitysmuoto on JTabbedPane, eli välilehtinäkymä. Tämä on myöhemmin helppo muuttaa joksikin muuksi tekemällä muutokset ainoastaan SelectionPanel luokkaan. Uuden näkymän lisääminen tapahtuu lisäämällä se näkymänvalintapaneeliin (SelectionPanel.addView(uusi 7

9 näkymä)). Tällä hetkellä uusi näkymä voi olla muodoltaan JPanel tai JFrame. Nykyiset näkymät alustetaan ja lisätään MainWindow luokassa. Välilehdessä näkyvä nimi tulee uuden komponentin asetetusta nimestä. Nimen voi uudessa komponentissa asettaa setname(string name) metodilla. Kuva 3 Ohjelmiston paketointi Kuva 4 Graafinen asettelu (Kuvasta on tarkoituksessa maalattu näkymä valkoiseksi, koska näkymät ovat erillisiä eikä niiden rakenne liity ohjelman rakenteeseen). 8

10 Luokka GUI tools sisältää käyttäjälle esitettävien virhe ja info ilmoitusten generaattorit. Ilmoitukset tulevat näkyville käyttäen komponenttia JOptionPane popup ikkunan tapaan (kuva 4). Virheilmoitusten generoiminen ei ole mitenkään liitetty näkymiin ja niitä voidaan käyttää kaikista näkymistä. Tietokantayhteys Kuva 5 Esimerkki virheilmoituksesta Tietokantayhteys on määritelty rajapinnassa LaTaManagementDatabaseSpecification, joka löytyy LaTaohjelmiston lata.database paketista. Sen toteuttava instanssi annetaan käytettäväksi jokaiselle näkymälle. Instanssi luodaan ohjelman käynnistymisen yhteydessä. Yhteys voidaan sulkea Menu palkin Connection valikosta tai avata sieltä tarvittaessa uudelleen. Yhteysosoite ja tietokantaparametrit luetaan xml kansion databasesettings.xml:stä. Rajapinnan toteuttava luokka on 9

11 LaTaMangmentDatabaseInterface.java, joka sisältää varsinaiset sql komentojen luonti, suoritus ja tulosten käsittelymetodit. Yhteys luodaan käyttäen sqljdbc ajuria. Rajapinta on kuvattu liitteessä 4. Yksittäisen näkymän kannalta tietokantayhteys näyttää sellaiselta kuin kuvassa 6. Näkymät Kuva 6 Yksittäisen näkymän käsitys ohjelmasta. Näkymä Reel View käyttää tietokantayhteyden rajapintaa. Jokainen näkymä on erillinen komponentti ja sijaitsee omassa paketissaan. Näkymällä on oma tapahtumakäsittelijä (ActionListener) ja se käyttää tietokantayhteyttä kuten kuvassa 6. Jokainen näkymä myös muodostaa oman visuaalisen ulkoasunsa, koska vaatimukset vaihtelevat paljon. Kuvausnäkymä Kuvausnäkymässä voidaan selata ja muuttaa eri paperilinjojen muuttujien kuvauksia sekä modulikuvauksia. Kuvaukset esitetään puurakenteena. Haluttu kuvausnäkymä (variable descriptions/module descriptions) valitaan ikkunan oikeassa laidassa olevasta listasta, jolloin puurakenteeseen päivittyy valinnan mukaiset kuvaukset. Puun haarat ovat eri tuotantolinjoja ja lehdet kuvauksia. Lehden nimi muodostuu kielikoodista, muuttuja tai modulinumerosta ja kuvauksesta. Lehden nimi muodostetaan suoraan tietokannasta haettujen objektien tostring metodilla. Kuvauksen muokkaus tapahtuu valisemalla puurakenteesta haluttu kuvaus, jolloin kuvausta pääsee editoimaan syöttökentässä. Update painike päivittää muut+oksen tietokantaan ja puurakenteeseen. 10

12 Jos järjestelmään listään uusia kieliä, uudet kielikoodit tulevat näkyviin automaattisesti. Rullatietonäkymä (Reel View) Kuva 7 Kuvausnäkymä Rullatietonäkymä esittää yhden konerullan koko tuotannonaikaisen päämallin arvoja. Rulla voidaan hakea rulla id:n tai rullanumeron mukaan. Kerrallaan esitettäviä rullia on näkymässä siis vain yksi. Näkymä koostuu kolmesta osasta (kuva 8). Osa 1 sisältää kentät rulla id:n tai rullanumeron syöttämiseen ja painikkeet rullan hakemiseen vastaavan arvon mukaan. Mikäli samalla rullanumerolla löytyy useita rullia luetellaan niiden rulla id:t osan 3 tekstikentässä. Samalla rullaid:llä ei voi olla useita eri rullia. Tämä johtuu tietokannan määrittelyistä. Osa 2 esittää löydettyä rullaa. Vasemmalla lukee muuttujan selkokielinen nimi. Keskellä on esitetty muuttujan tietokannassa oleva arvo. Oikealla muunneltavassa kentässä on sama arvo kuin edellisessä. Tätä viimeistä voi käyttäjä kuitenkin tarvittaessa muuttaa. Lajikoodi (Grade Code) tarjoaa kaikki mahdolliset lajikoodit rullan tuottaneen konelinjan perusteella. Muutoksen jälkeen painamalla kakkososan alalaidassa olevaa nappia käyttäjän syöttämä arvo tarkistetaan ja tallennetaan tietokantaan. Rulla haetaan käytännössä uudelleen ja syötetty arvo tulee näkymään myös keskimmäisessä osassa. Osa 3 sisältää tekstikentän, johon tulee näkymää käytettäessä tietoja ohjelman toiminnasta. Kyseessä on eräänlainen loki. Jokainen lokirivi alkaa kellonajalla. 11

13 Datan kirjoitus tiedostoon Kuva 8 Rullatietonäkymän osat Import File välilehden toiminnolla voidaan viedä halutun muuttujan mittaustulokset tiedostoon comma separated values muodossa (CSV). Vientitiedoston voi tämän jälkeen lukea esimerkiksi taulukkolaskentaan tai Matlab ohjelmistoon. Reel Id kenttään syötetään halutun rullan numero ja Variable Id kenttään halutun muuttujan numero (kuva 9). Write To File painike avaa tiedostonselausikkunan (kuva 10). Oletustiedostonimi on rullanumero_muuttujanumero.csv, jonka voi halutessa muuttaa. 12

14 Kuva 9 Kuva 10 13

15 Liite 1 Alkuperäinen projektisuunnitelma Projektityösuunnitelma Projektin tavoite Työn tavoite on suunnitella ja toteuttaa Java-kielellä yhteysohjelma tietokannan ylläpitämiseksi. Työ tehdään systeemitekniikan tutkimusryhmän PALASET-projektiin. Erityinen painopiste on ohjelmiston rungolla, jotta siihen myöhemmin lisättävien ominaisuuksien liittäminen olisi mahdollisimman helppoa. Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan ohjelman runko ja joitakin tiettyjä tietokannan muokkausta helpottavia näkymiä graafisella käyttöliittymällä varustettuna. Hibernate-tekniikan soveltuvuus sovelluskehityksen apuvälineeksi tutkitaan ja sitä mahdollisesti käytetään. Käyttöliittymän kieli on englanti. Tietokanta sisältää automaattisesti kerättyä mittausdataa, sen käsittelyyn käytettäviä parametreja ja sen esittämiseen käytettäviä kuvauksia ja arvoja. Ohjelman on kriittistä estää käyttäjää muuttamasta arvoja virheellisiksi. Yhteistyö ja koordinointi muun projektiorganisaation kanssa on välttämätöntä. Opintopistemäärä: 5 op / projektityöntekijä. Työn rakenne ja aikataulu Työ koostuu kolmesta pääosasta ja loppudokumentoinnista: 1. Hibernate-tekniikkaan tutustuminen ja sen käytettävyyden arviointi tässä tapauksessa. Pienimuotoinen raportti tekniikasta. Yht n. 30h. 2. Ohjelman rungon ja kahden ensimmäisen näkymän suunnittelu ja toteutus. Ohjelmarungon dokumentointi. Yht n. 100h. 1. Rullatietonäkymä 2. Kuvausnäkymä 3. Muiden näkymien suunnittelu ja toteutus. Yht 100h. 1. Mittausdatan vienti tiedostoon. 2. Indeksilaskurinäkymä 3. Skaalausnäkymä 4. Loppudokumentin koostaminen. Yht n. 20 h. Aikataulutus on esitetty alla. Päivämäärät tarkoittavat kaikki vuoden 2008 päivämääriä Kohta 1 valmis. Kohta 2 aloitettu Kohta 2 valmis Kohta 3 valmis. 14

16 Kohta 4 valmis. Työ kokonaisuudessaan valmis. Loppuraportti palautettu. Laitteisto Tietokanta: Microsoft SQL Kehitysympäristö: Eclipse Ohjelmointikieli: Java 5.0 / 6.0 Riskienhallinta Riski: Hibernate-tekniikassa voi olla jokin vakava piilevä vika, joka ilmentyy kehityksen myöhäisessä vaiheessa. Välttäminen: -Yksinkertainen ennakkotestaaminen muutamilla erilaisilla case-tapauksilla. Vaikutuksen minimoiminen: -Koodin modulointi siten, että mahdollinen siirtyminen JDBC:n käyttöön onnistuu varsinaista ohjelmarunkoa ja käyttöliittymää muuttamatta. Toiminta riskin toteutuessa: -Siirrytään JDBC:n käyttöön Riski: Menetetään kirjoitettu koodi esim. kovalevyn hajoamisen tai vastaavan tapahtuman myötä. Välttäminen: -Käytetään CVS-palvelinta, josta otetaan varmuuskopioita viikon välein. Tämän jälkeen koodi on miltei ajantasaisena neljällä eri kovalevyllä. Vaikutuksen minimoiminen: - Toiminta riskin toteutuessa: -Koodi palautetaan joltakin edellä mainituista paikoista takaisin käyttöön ja kehitykseen. Riski: Ohjelmistoympäristömuutos Välttäminen: -Pyritään pitämään nykyiset versiot käytössä projektin loppuun asti. Ulkopuolisten ohjelmamodulien ympäristövaatimusten selvittäminen. Toiminta riskin toteutuessa: -Tehdään tarvittavat muutokset. 15

17 Liite 2 Väliraportti Tilanne Alkuperäinen suunnitelma on mustalla. Lisätyt kommentit ja tarkennukset punaisella. Projektin tavoite -Projektin tavoite ei ole oleellisesti muuttunut. Työn rakenne ja aikataulu Työ koostuu kolmesta pääosasta ja loppudokumentoinnista: 1. Hibernate-tekniikkaan tutustuminen ja sen käytettävyyden arviointi tässä tapauksessa. Pienimuotoinen raportti tekniikasta. Yht n. 30h. Tila: Valmis. Käytetty aika yli 40h. Hibernatea ei käytetä koska sen toiminnan ajoituksista ei voida olla varmoja. (ks. Hibernate-raportti). Käytetään JDBC-ajuria sql-yhteyksiin. 2. Ohjelman rungon ja kahden ensimmäisen näkymän suunnittelu ja toteutus. Ohjelmarungon dokumentointi. Yht n. 100h. 1. Rullatietonäkymä 2. Kuvausnäkymä Tila: Kesken Käytetty tähän mennessä n. 45h. Runko valmis. SQL-kyselyt valmiit. Käyttöliittymän ulkoasu kesken. Valmistuu alle 100h, alkuperäinen arvio liian suuri. Runko (valmis) koostuu ikkunoinnin alustasta ja tietokantayhteyden ylläpidosta. Jokainen yksittäinen itsenäinen näkymä käyttää tietokantayhteyttä tietämättä muista näkymistä. Kytkentöjä näkymien välillä ei ole, joten niiden lisääminen, muuttaminen ja poistaminen on siltä osin yksinkertaista. Näkymät käyttävät tietokannan eri osia tai eivät voi suorittaa samanaikaisia toimintoja. Yhteyden ylläpito tapahtuu ohjelman rungossa ja on yllä oleviin komponentteihin näkymätön. 3. Muiden näkymien suunnittelu ja toteutus. Yht 100h. 1. Mittausdatan vienti tiedostoon. 2. Indeksilaskurinäkymä 3. Skaalausnäkymä 16

18 4. Loppudokumentin koostaminen. Yht n. 20 h. Aikataulutus on esitetty alla. Päivämäärät tarkoittavat kaikki vuoden 2008 päivämääriä Kohta 1 valmis. Kohta 2 aloitettu Kohta 2 valmis Kohta 3 valmis Kohta 4 valmis. Työ kokonaisuudessaan valmis. Loppuraportti palautettu. Laitteisto -Projektin laitteisto ei ole muuttunut. Riskit - Riskit eivät ole vielä toteutuneet. - Hibernate-riskit poistuneet 17

19 Liite 3 Loppudemon kalvot 18

20 Liite 4 Tietokantayhteyden rajapinta package lata.database; import java.sql.connection; import java.sql.sqlexception; import java.util.arraylist; import java.util.hashmap; import lata.factorymodel.machinereel; import lata.factorymodel.moduledescription; import lata.factorymodel.offlinereel; import lata.factorymodel.profiledata; import lata.factorymodel.variabledescription; public interface LaTaManaDatabaseSpecification { * Closes all connections. SQLException void closeallconnections() throws SQLException; * Returns all module descriptions in an ArrayList. ArrayList of module descriptions. SQLException ArrayList<ModuleDescription> getallmoduledescriptions() throws SQLException; * Returns all variable descriptions. ArrayList of variable descriptions. SQLException ArrayList<VariableDescription> getallvariabledescriptions() throws SQLException; * Updates database according to description given as argument. * Changes the description column of the given variable description in * database. Replaces database description with updateddescriptions * <code>newdescription</code> field. updateddescription SQLException void updatevariabledescription(variabledescription updateddescription) throws SQLException; 19

21 * Updates database according to description given as argument. * Changes the description column of the given module description in * database. Replaces database description with updateddescriptions * <code>newdescription</code> field. updateddescription SQLException void updatemoduledescription(moduledescription updateddescription) throws SQLException; * Gets basic reel of the specified machine reel. reelid to get basic MachineReel SQLException MachineReel getmachinereel(int reelid) throws SQLException; * Updated database according to given machine reel. * Sets row defined by reel id as in the argument given * machine reel. updatedmachinereel SQLException void updatereeldata(machinereel updatedmachinereel) throws SQLException; * Returns all grade codes of specified production line. productionlineid hash map of grade codes. HashMap<Integer, String> getallgradecodes(int productionlineid) throws SQLException; * Searches for reels that have specified string as reel number. * Returns all the reels that match the search criteria. reelnumber array list of reels SQLException ArrayList<MachineReel> getmachinereelbyreelnumber(string reelnumber) throws SQLException; * Returns first profile data found for reel, reelid: 2008 for testing 20

22 * purposes. SQLException ProfileData getaprofiledatatotestwriter() throws SQLException; * Returns the specified reel with specified profile data as current data. reel current machine reel variableid id of the selected variable same reel with specified data. SQLException MachineReel getmachinereelwithprofiledata(machinereel reel, int variableid) throws SQLException; * Returns arraylist of result reels. Reels are only basic reels and have * no actual profile data. startreel reel number endreel reel number gradeid id of the grade code productionlineid ArrayList<OfflineReel> searchreels(string startreel, String endreel, int gradeid, int productionlineid) throws SQLException; } * Returns all available production line ids in current database. SQLException ArrayList<Integer> getallproductionlineids() throws SQLException; 21