SURE UUTISLEHTI 8/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

Transkriptio

1 SURE UUTISLEHTI 8/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

2 2 SURE-HANKKEEN KANSAINVÄLINEN PÄÄTÖSSEMINAARI EGERISSÄ Kirjoittaja: Daniel Nagy, Porin kaupunkisuunnittelu, kaavoitusarkkitehti (SURE-hankkeen paikallinen koordinaattori) (sivun ylälaidan panoraamakuva: Henry Merimaa) Pääpartnerin järjestämän päätösseminaarin tarkoitus oli kutsua kansainvälisen verkoston kumppanit koolle esittelemään toisilleen ja tapahtumaan saapuneelle paikalliselle yleisölle hanketyönsä keskeisiä tuloksia. Egerin loppuseminaarin paikaksi oli varattu kaupungin, n. 250 vuotta vanhan lyseon ( Eszterházy Károly Korkeakoulu) perinteikäs juhlasali. Tärkeimpänä kutsuvieraana paikalla oli URBACT sihteeristön johtaja Emmanuel Moulin. Monet partnerikaupungit lähettivät hankekoordinaattoreidensa ja tukiryhmän edustuksen lisäksi tilaisuuteen kaupunkien johdon henkilöitä. Porin edustus koostui apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen lisäksi nelihenkisestä tukiryhmätiimistä ja Porin hankeosion koordinaattorista. Suomen edustus sai lisävahvistuksen ylitarkastaja Olli Voutilaisen (TEM), URBACT-ohjelman kansallisen yhteysviranomaisen osallistumisella. Ylitarkastaja Olli Voutilainen (Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto) puheenvuorossaan peilasi SURE-verkoston työn tuomaa lisäarvoa muiden URBACT-hankkeiden lähtökohtiin ja tuloksiin. (kuva: Egerin kaupunki) Juhlalliseen päätösseminaariin saapui noin nelisenkymmentä osallistujaa SURE-verkoston taholta. Paikallisten kanssa yhteensä oli kokoontunut runsas satapäinen yleisö tapahtumapaikalle. Kiinnostavinta oli kuulla Egerin oman hankkeen nk. soft- ja infra-osaston esitelmiä työnsä etenemisen aikana saaduista kokemuksista. SURE-hankkeen keskeisen tuotoksen "Osallistavan suunnittelun työkalupakin" esittelyssä ulkopuolinen asiantuntija Anna Demeter havainnollisti monin esimerkein niitä monia uusia lähestymistapoja, joita yksittäiset partnerit pääsivät kokeilemaan hankkeen puitteessa. Ohjelman yllätysnumeroksi ja eräänlaiseksi huipentumaksi oli tarkoitettu Egerin kohdealueen Szala puron ympäristössä asuvan - romaniväestön jäsenistä muodostetun kansantanssiryhmän energinen esitys. (kuva: Egerin kaupunki) Verkoston monimuotoisuutta edusti vakuuttavasti valittujen partnerikaupunkien omat puheenvuorot, joita ohjelmassa oli varattu pääpartnerin lisäksi kahdelle, Belgialaiselle partnerikaupungille Ottignies Louvain-la- Neuveille ja Romanian Gheorghenille. Jälkimmäisessä puheessa käsiteltiin havainnollisesti transilvanialaisen pikkukaupungin ensimmäisen yhteisöllisen puutarhan perustamisen kokemuksia. Esittelyssä tuotiin esiin tärkeä oivallus, jota voidaan nähdä yhteisöjen kanssa tapahtuvan työskentelyn onnistumisen yleisenä perusedellytyksenä: Hankevetäjänä toimivalla ydinryhmällä on oltava horjumaton usko keskeisten tavoitteiden merkitykseen ja todelliseen yhteisöä rakentavaan voimaan, ilman tätä asialle omistautuvaa asennetta ja paloa on tuskin mahdollista saada yhteisön laajoja rivejä hankeen taakse. On totta, että hankejohdon on oltava itse vakuuttunut valitun tehtävän tärkeydestä, pelkästään näin voidaan synnyttää riittävän voimakasta yhteistä tahtotilaa toiminnan käynnistämiseksi ja loppuun saattamiseksi.

3 3 Juhlallisen seminaaripäivän päätteeksi osallistujat siirtyivät työpajatoimintaan kahden tarjolla olleen teeman välillä tehtävän valintansa mukaisesti. Valtaosa porilaisista vieraista jäi juhlasaliin seuraamaan Irlantilaisen partnerikaupungin hankevetäjien yhteisökehittämisen aihetta käsittelevää alustusta. Kuulijoista monet saivat seurata kuinka selkeästi perusteltu ja vankka näkemys välittyy aiemmista partneritapaamisista hyvinkin tutun innostavan parivaljakon, David Lawlessin ja Wessel Badenhorstin puheesta. Itse tulin jälleen vakuuttuneeksi siitä, että tärkeää olisi, jos jokainen yhdyskuntien hyvinvoinnista vastaava virkamies jota kaavoittajakin edustaa pystyisi varustamaan itsensä riittävän määrin näillä yhteisökehittämisen taidoilla ja ylläpitämään itsessään samantapaista herkkyyttä ja valmiutta toimimaan yhteisöjen "voimaannuttamisen" puolesta. Päätösseminaarin toisen päivänä partnerikaupunkien vieraat saivat osallistua Egerin nähtävyyksiin erittäin hyvin suunnitellun opastuksen puitteissa. Bussikierroksen aikana vielä päästiin pikaisesti poikkeamaan kohdealueen haasteellisemmalla osaalueella, jossa asukkaissa ulkopuolisia vierailijoita kohtaan epäluulo on vielä voimakasta. Egerin kaupunki ja koko hankejohto oli mallikkaasti hoitanut työnsä. Omalla esimerkillään, innostavalla asenteellaan, sitkeällä tahdollaan ja energisellä järjestelytaidollaan pääpartneri on onnistunut hankkeen kolme -vuotisen kokonaiskeston paitsi tuloksellisesti ylläpitämän myös vahvistamaan synnyttämänsä SUREverkoston toimintaa. PORIN HANKEOSION UUTISIA SURE:n päätösvaiheet Porissa Kirjoittaja/kuvat: Daniel Nagy Porin kaupunkisuunnittelu, kaavoitusarkkitehti (SURE -hankkeen paikallinen koordinaattori) Egerin päätösseminaari antoi innostavia ideoita paikallisen päätösseminaarin järjestämiselle Porissa. Tilaisuudessa oli tarkoitus esitellä hankkeen keskeisiä tuloksia ja samalla myös hyödyntää SURE-verkostossa opituista yhteissuunnittelun työtavoista sopivinta menetelmää hankkeen teemaan liittyvän erityiskysymyksen käsittelylle. Tätä kautta syntyi ajatus järjestää Porin päätösseminaari Veturitalleilla Nuorten työpajan tiloissa. Sopivan kokoisen tilan löytäminen vaati jonkin verran miettimistä, mutta työpajan esimiehen Janne Suomalan kanssa käydyt keskustelut vahvistivat näkemyksen että jo paikka itsessään voidaan nähdä lisäarvona. Luentosalina käytettävän normaalisti ompeluhuoneena toimivan tilan tekee kiinnostavaksi juuri se, että siinä näkyvät paikalle ominaiset aktiviteetit. Tapahtuman aikana työpajalaisten valmiit ja myynnissä olevat työt jäivät näyttelyn kaltaisena esille, joihin vieraat saivat tutustua. Yleisötilaisuudessa, joka järjestettiin 2012 kesäkuussa, ensimmäistä kertaa kokeiltiin että puheenvuoroissa merkittävä osuus annetaankin hankkeeseen osallistuneiden tukiryhmäjäsenten näkemykselle. Koska tämä keino osoittautui erittäin tehokkaaksi tavaksi esitellä monipuolista toimintaa, nytkin päädyttiin samaan ratkaisuun. Tilaisuutta avanneen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen puheenvuoron jälkeen hankkeen koordinaattori antoi yhteenvedon työskentelystä ja esitteli toimintasuunnitelman keskeiset kohdat. Tukiryhmän jäsenten ohjelmaan kuuluneet puheenvuorot onnistuivat monitahoisesti valottamaan laajaa yhteistyötä. Hankkeen Porin osion koordinaattori esitteli hankkeessa saatuja tärkeimpiä kokemuksia. Hän selosti loppuraportin tärkeimpiä kohtia yleisölle ja korosti miten tärkeä osuus Porissa toteutetuilla esimerkeillä oli verkostohankkeen yhteisen tuotoksen SURE Toolkitin kokonaisuudessa. Suomenkieliset versiot SURE osallistavasta työkalupakista olivat jaossa yleisölle paikan päällä. Koska tukiryhmän jäsenten kanssa paikallisen yhteistyön kehittäminen on ollut kiinnostavinta koko SURE-hankkeessa, eri alojen

4 4 edustajia pyydettiin antamaan omasta näkökulmastaan yhteenvedon paikallisesta toiminnasta ja opituista uusista asioista. Asukkaiden (Jarmo Helkiö, Karjarannan kiinteistöyhdistys), yrittäjien (Kalevi Mäkinen) ja järjestöjen (Marika Haapajärvi, Porin Sininauha) lisäksi myös oppilaitosyhteistyön aktiivisin osapuolikin (Henry Merimaa / SAMK viestintä) oli ohjelmassa saanut oman puheenvuoronsa. Työpajan tuloksena syntyneiden yksittäisten ideoiden runsaus yllätti monia paikalla olleita. Tilaisuus osoitti miten innostavassa ilmapiirissä aito vuorovaikutus lisää luovaa ajattelua. Porin kaupunkisuunnittelun vahvaa kiinnostusta kehittää edelleen toimijoiden kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta jatkossakin korosti omassa puheenvuorossaan veturitallien asemakaavan laatinut kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen. Sosiaalipolitiikan opiskelija Noora Wallin antoi yhteenvedon 2011 tehdyn SURE-asukaskyselyn tuloksista, jotka omalta osaltaan vahvistivat hänen kiinnostustaan aloittaa gradutyön Karjarannan kerrostaloalueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista ja sen taustalla olevasta yhteisöllisyyden kysymyksistä. SURE-hankkeessa viitoitetun etenemissuunnan jatkolle varmistusta antoi world café tyyppisenä ryhmätyönä toteutettu työpaja itse kokouspaikan Veturitallien käytön ja kehittämisen tulevaisuudesta. Kolmelle kysymykselle, jotka käsittelivät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vaikutusmahdollisuuksia kehittää kohdetta monipuoliseksi toiminnalliseksi keskukseksi, varattiin kolme pöytää, joissa vuorotellen vierailivat keskusteluryhmät. Veturitallien hyödyntämisen merkitystä koko kaupunginosan toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen kannalta huomioitiin SURE-hankkeen puitteissa laaditun paikallisen toimintasuunnitelmassa omana toimenpiteenä (4.5). Ohjelman yhden kiinnostavimman esityksen piti Janne Suomala, joka Nuorten työpajan esimiehenä selvitti, SWOT analyysin muodossa nuorten omia näkemyksiä Veturitallien soveltuvuutta työpajatoiminnalle. Oli innostavaa todeta että SURE-hankkeen tukiryhmässä 2011 keväällä virinnyt ajatus edesauttaa työpajaan pääsyä VR:n omistamiin Veturitallien vajaakäyttöisiin tiloihin oli perusteltu. Nuoret viihtyvät virikkeellisessä ympäristössä ja toivovat toiminnan säilyvän vakaana. Nuorten työpaja onkin yksi merkittävin yhteiskunnallinen toimija nuorten työllistämisen tukijana alusta voimaan tuleva Nuorten yhteiskuntatakuu tekee työpajan toiminnallisten puitteiden vahvistamisen vielä ajankohtaisemmaksi. Päätösseminaarin loppusanat lausui aikaisempien puheenvuorojen teemoja yhteen kuroen, työ- ja elinkeinoministeriön edustaja, ylitarkastaja Olli Voutilainen. Hän oli päässyt seuraamaan SUREhanketta lähempää osallistumalla 2012 Porissa ja Dún Laoghaire Rathdownissa pidettyihin kansainvälisiin partneritapaamisiin.

5 5 Asukkaiden kuuleminen ja heidän vaikutusmahdollisuudet Jarmo Helkiön Porin päätösseminaarissa esittämä puheenvuoro, Karjarannan asukasrakenne: monipuolinen ns. kovan rahan asukkaat sosiaalinen asuminen palveluasuminen opiskelijat ikäranne asukkaat iäkkäitä nuoria perheitä vähän lapsia ei juuri nimeksikään Alueen asukkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Tässä SURE-projektissa on tullut keskeisesti esille: Karjarannantien liikenne/liikennejärjestelyt Pysäköinti Jokirannan viihtyvyys Mielestäni esim. näistä asioista asukkaita on kuultu. Mitä on tapahtumassa? toivon mukaan kaikki ei unohdu tänään klo toivon mukaan kaupunkisuunnittelussa asukkaita kuullaan yhä enemmän. (Karjarannan asukkaat tulivat/tulevat valmiiseen ympäristöön, mikä ei kaikkia tyydytä, tyytyväisiäkin on runsaasti.) Saadaanko liikenne sujuvaksi ja turvalliseksi, saadaanko pysäköintiongelmat ratkaistuksi, saadaanko jokiranta viihtyisäksi? Kokemukseni mukaan: ei ole rahaa kaikki on tehty lakien, asetusten ja viranomaismääräysten mukaan! Siis, jos on tehty virheellisiä, puutteellisia, epäkäytännöllisiä ratkaisuja ympäristössämme lakien, asetusten ja viranomaispäätösten mukaa, niin niitä ei tarvitse korjata, muuttaa, parantaa asukkaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden parantamiseksi. ensimmäinen vakava onnettomuus Karjarannantiellä tapahtuu. Kuka on vastuussa? Tietenkin se onneton vanhus, lapsi, opiskelija tai kuka tahansa, joka joutui onnettomuuden uhriksi peltipoliisista huolimatta. Ilahduttavaa on, että liikuntavammaisten kokemuksia Karjarannan liikenneympäristöstä on otettu vakavasti ja niitä otetaan huomioon ympäristörakentamisessa. Tämän SURE-projektin yhteydessä on eritavoin pyritty siihen, että alueen asukkaat saisivat tuoda julki mielipiteensä tästä projektista sekä tehdä ehdotuksia alueen kehittämiseksi. Kiitos Danielille. Mutta! Pääasiassa alueen asukkaat ovat ilmeisesti tyytyväisiä Karjarantaan. Osallistuminen Karjarannan tilaisuuksiin on ollut todella vähäistä! Sosiologille olisi aihetta tutkia! Ihmetyttää myös poliitikkojen mielenkiinnon vähäisyys SURE-projektia kohtaan. Onhan alueella runsaat tuhat asukasta ja veronmaksajiakin on! SURE-projekti on ollut merkittävä oppimisprosessi. Karjarannan alueen asioita on projektin yhteydessä pohdittu hyvin laajasti ja syvällisesti. Mukana on ollut monet toimijat kohdealueelta. Osallistujat ovat saaneet eri toimijoiden tehtävistä hyvän kuvan. Uskon ja toivon, että projektin tuottama tieto ja hyöty palvelee vielä pitkään Karjarannan alueen kehittämisessä ja Porin kaupunkisuunnittelu pystyy hyödyntämään projektin tuottamaa tietoa uusissakin suunnittelukohteissa. Jäyhässä, satakuntalaisessa Karjarannassa on tapahtunut jotakin. SURE-projekti on osaltaan myötävaikuttanut yhteisöllisyyden kehittymiseen alueellamme. Semaforin torilla kesäisin kuntojumpataan, tehdään kävelylenkkejä Kirjurinluodolla, tulevana kesänä pelataan pelejä jne. Massatapahtumia nämä eivät vielä ole, mutta hyvää pohjaa yhteisöllisyydelle. Elämää Karjarantaan! Ei ole rahaa parkkipaikkoihin! Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kaupungilta löytyy runsaasti rahaa asuntoautojen parkkipaikkaan jonnekin Kirjurin taakse, missä asuntoautot voivat katsella toisiaan muutaman päivän ajan. Sitten alue on käyttämättä n 11 kk/vuodessa! Miksi parkkipaikkoja ei voi rakentaa Karjarantaan, jossa ne ovat käytössä 365 vuorokautta vuodessa. Karavaanarikin voisi niitä käyttää, ja tehdä kuntokävelyn Areenalle Kirjurinluodolle. Ei ole rahaa liikennejärjestelyn parantamiseksi! Ei niin - tai - kyllä on. Liikennemäärät kasvavat, ongelmat kasvavat. Rahaa löytyy heti kun

6 6 Satakunnan ammattikorkeakoulun Viestinnän koulutusohjelman osallistuminen Karjarannan identiteetin tutkimiseen ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. kirjoittaja: Henry Merimaa, Satakunnan ammattikorkeakoulu, viestinnän koulutusohjelmavastaava KONSEPTISUUNNITTELU-KURSSIN SATOA 1. Karjarannan valofestivaali Näyttelyissä on ollut esillä Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden valokuvia ja webbisivuja, joiden aiheina ja lähtökohtina on ollut Karjarannan monimuotoinen kaupunkialue Porissa. Valokuvat on kuvattu viime syksynä koulutusohjelman valokuvauksen ja estetiikan opintojen yhteydessä. Samaa aihetta on jatkoideoitu ja työstetty visuaalisen webbiprojektin puitteissa. Ensimmäisessä näyttely oli Galleria Elisessä. Valokuvat näyttivät ja dokumentoivat alueen tämänhetkistä ilmettä, webbisivut hakivat ideoita ja näkökulmia alueen mahdollisuuksiin. Näyttely oli avoinna gallerian aukioloaikoina. Toinen, pop up -näyttelynä Hankkijan liiketiloissa, esitteli valokuvia uudelleen rakennetusta Karjarannasta. Valokuvista ja niitä laajentavista teksteistä toimitettiin myös Karjaranta ympäristössä tapahtuu ekirja. Karjaranta-aihe saatiin Porin kaupunkisuunnittelun SURE-hankkeen kautta. Hanke on osa Euroopan unionin URBACT II ohjelmaa. Hanke kartoittaa kaupunkisuunnittelun haasteita useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Syksyn 2012 aikana viestinnän opiskelijat suunnittelivat neljä yhteisön aktivoimiseen liittyvää yhteisökonseptia. Näissä pyritään etsimään mahdollisuuksia ja tilanteita, joissa alueen asukkaat pääsevät luontevaan, yhteisöä kehittävään toimintaan. Pääosin ne rakentuvat tapahtumapäivistä ja niillä on kullakin omanlaisensa toimintateema. Suunnitellut konseptit ovat konkreettisia ehdotuksia mahdollisuuksista ja ne odottavat toimeksipanoa. Egerin 2012 päätösseminaarin Community development workshopissa esitettiin samansuuntaisia toimintaperiaatteita ja taustoja. Tämäntyyppinen asukkaiden aktiivisuuteen ja omaehtoisuuteen suuntaava kaupunkitoiminta ja suunnittelu on uutta ja orastavaa porilaisessa toimintakulttuurissa. 2. Karjarannan elävä kuva Ideana on järjestää tapahtuma Karjarannan alueella, joka esittelee elokuvan tekoprosessia ja samalla edistää alueen yhteisöllisyyttä. Tuotamme yhden Karjaranta-aiheisen, alueen historiaan liittyvän lyhytelokuvan teemapäivän yhteydessä. Elokuvan tekeminen on koko päivän kestävä projekti, joka pitää sisällään eri osia, kuten käsikirjoituksen, roolituksen, valaistuksen, äänityksen, kuvauksen, lavastamisen ja näyttelemisen. Päätapahtuman lisäksi alueelle on sijoiteltu teemaan liittyviä work shoppeja, joiden ideana on esitellä kävijöille media-alaa laajemmin. Työpajat voisivat olla seuraavia: suunnittele oman aikakauslehden kansi leikkaa ja liimaa tyylillä foley-äänipaja näe ja kokeile blue screen menetelmää ja kuvauta itsesi historiallisessa Karjarannassa Hostel Riverin tiloissa järjestetään koko päivän pyörivä videonäytös. Videot olisivat karjarantalaisten omia kotivideoita tai muuten alueeseen tai sen historiaan liittyviä videopätkiä Ikäuuni Ikäuuni-tapahtumapäivä on nuorille ja vanhoille karjarantalaisille asukkaille, sekä muille Porilaisille kehitetty ohjelmapäivä. Tapahtumassa vanhat ja nuoret tuodaan yhteen Ikäuuni idean periaatteella, asukkaille ollaan järjestetty yhteistä toimintaa ja paikanpäällä on musiikkia ja kahvia sekä syötävää. Tapahtuman on tarkoitus edistää karjarantalaisten yhteisöllisyyttä, tuomaan Karjarantaa esille luomaan kaupunginosalle positiivista imagoa Karjaranta tapahtuma Tapahtumassa KOTIKIRPPUTORI, live -musiikka ja Semaforintorilla esittäytyy paikallisia yrityksiä. TÄLLÄISTÄ ET OLE KOSKAAN KOKENUT KERROSTALOMILJÖÖSSÄ! Karjarantalaiset asukkaat ovat valmiina kutsumaan vieraita, ja myymään omia mielenkiintoisia tavaroitaan, ja käsitöitään kodeissaan, Klo

7 7 Asukaskyselyjä Karjarannan kerrostaloalueella SURE-hankkeen aikana Karjarannan asuntoalueen asukaskysely toteutettiin välisenä aikana. Täytettyjä kyselylomakkeita palautui yhteensä 120. Palautusprosentti oli 16 %. Kannustimena yhteystietonsa jättäneiden kesken järjestettiin arvonta, jossa taidegrafiikka pääpalkinnon ja seuraavat kolme taidepalapelin palkinnon tarjosi Galleria Elise. Tämän lisäksi vielä kymmenen arvottu vastaaja sai noutaa SALE:n tarjoamaa Vapaudenkadun myymälästä 1-1 kahvipaketin. Kyselyn kautta asukkailta saadut vastaukset auttoivat tukiryhmää valitsemaan ja täsmentämään työstetyn toimenpidesuunnitelman tärkeimmät kehittämislinjat. Karjarannan asukaskysely 2011, tuloksien yhteenveto. Kirjoittaja: Noora Wallin, VTK Tampereen yliopisto / Sosiaalipolitiikka Taustaa Alkuvuodesta 2011 toteutettiin asukaskysely Karjarannan alueen asukkaille SURE -hankkeen puitteissa. Kyselyn tehtävänä oli kerätä tietoa ja mielipiteitä asuinalueen tulevaa kehitystä varten. Asukaskysely koostui neljästä eri teemasta, joihin liittyviin kysymyksiin vastaajat esittivät oman kannanottonsa valitsemalla sopivimman vastauksen. Vastausvaihtoehdot olivat: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, sekä täysin eri mieltä. Jokaisen teeman liittyen oli varattu myös tilaa avoimille kommenteille. Lisäksi kyselyn yhteyteen oli liitetty alueen kartta, johon sai vapaasti merkitä ja kirjoittaa parannusehdotuksia. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan vastaajien osalta käytetty hyväksi. Alla olevista kuvioista voidaan tarkastella kyselyn kannalta oleellisia tietoja vastaajien taustoista. Yhteystietonsa jättäneiden asukaskyselyyn vastanneiden kesken tehty arvonta järjestettiin Viikin Helmi Energian tiloissa. Lemminkäinen Talo Oy tarjosi SURE-hankkeelle Popup valokuvanäyttelyn käyttöön 2012 helmikuussa kahden viikon ajaksi Hankkijan alueella yli vuoden tyhjänä olleen Asemapäällikönkatu 6:n katutason liiketilan. Näyttelyn yhteydessä järjestettiinsurehankkeen toinen asukaskysely liittyen ko. liiketilan tulevaan käyttöön. Kolmenkymmenen täytetyn kyselylomakkeen tulokset olivat seuraavat: ylivoimaisesti eniten kannatusta on saanut parturikampaamon toiminta (13), toiseksi eniten (5) saivat kahvila/leipomo/keittolounas -toiminta ja myös saman verran terveysneuvonta sekä jalkahoitolan toiminta. Kolmanneksi eniten tukea (4) on kertynyt vastauksissa jalkahoitolan ja pienen myymälän perustamisen idealle. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 750 kappaletta kotitalouksiin ja niistä 120 palautui, näin ollen vastausprosentiksi muodostui 16%. Seuraavassa yhteenvedossa on nostettu esille niitä tekijöitä joissa vastaajien mielipiteet ovat selkeästi kasautuneet joko puolesta tai vastaan. Diagrammi 1 ja 2 Kuvassa 2012 helmikuun Pop-up näyttelytila ja pöydällä tilakyselyn vastausten palautuslaatikko. Tilakyselyn vastaajista arvonnalla valittu kolme henkilö sai valita itselleen opiskelijoiden ottamista ja Pop-up näyttelyssä esillä olleista töistä 1-1 valokuvaa, jotka saivat Puurilan lasitusliikkeen tarjoamina ja toimesta kehykset. Karjarannan asuntoalueen ulkoinen ilme ja viihtyvyys Ulkoista ilmettä ja viihtyvyyttä arvioitaessa alueen sisäiset mielipide-erot olivat hyvin vähäisiä. Kyselyn tuloksista kävi selkeästi ilmi, että asukkaat kokivat alueen omaavan hyvän alueimagon, jonka lisäksi alue koettiin yleisesti turvalliseksi asua. Myös keskustan ja joen läheinen sijainti koettiin alueen vahvuutena, tätä mieltä oli yhteensä yli 90% vastaajista. Kysyntää sen sijaan löytyi omaleimaisille rakennuksille (Diagrammi 1), minkä lisäksi toivottiin uudentyyppistä asuntorakentamista. Avoimissa vastauksissa kävi ilmi,

8 8 että asukkaat kokivat alueen ahtaaksi, kuten seuraavasta vastauksesta voidaan päätellä: Mielestäni alueelle on hakattu kerrostaloja riittävästi. Tulisi panostaa seuraavaksi viihtyvyyteen eikä betoniviidakkoon. Myös poikittaisen kevyen liikenteen kulkuväylän tarve nousi voimakkaasti esiin, kuten Diagrammi 2:sta käy ilmi. Parannusta toivottiin myös Makasiinitorin veneenlaskupaikalle, minkä lisäksi reilusti kannatusta sai virkistyspolku radan varteen, lossiyhteys luodolle sekä tila asukas- ja hoitopalveluille. Lyhyesti sanottuna alueen puutteet liittyivät pitkälti asioihin, joihin voidaan vaikuttaa liikennemuutosten, korjaustöiden tai rakentamisen avulla. Puutteet ovat siis mahdollista korjata. Sen sijaan esimerkiksi alueen sijainti, imago ja turvallisuus ovat tekijöitä, joita on mahdotonta tai hidasta muokata. Nämä tekijät koettiin kuitenkin alueen vahvuuksiksi. Diagrammi 3 ja 4 Karjarannan asuntoalueen liikenteellinen arviointi Arvioitaessa asuntoalueen liikennettä oli selkeästi havaittavissa Karjarannan alueen sisäisiä eroja. Hankkijan ja Teurastamon alueiden vastaajat, samoin kuin vastaajat, jotka eivät asuinaluettaan ilmoittaneet, kokivat jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksien olevan kunnossa. Samoin jalankulkuväylät, lepopaikat ja puistoalueet olivat kunnossa ja niitä oli riittävästi. Sen sijaan palvelun ja tuetun asumisen vastaajat kokivat jalankulun mahdollisuuden ja alueella liikkumisen esteettömyyden puutteelliseksi. Lisäksi heidän tarpeisiinsa nähden kävelyreiteillä lepopaikkoja ei ollut riittävästi. Alueen sisäiset erot ovat selitettävissä palveluasunnoissa asuvien henkilöiden vaativimmilla tarpeilla, sillä osa asukkaista saattavat kärsiä liikuntarajoitteista. Diagrammi 3:ssa voidaan havaita alueelliset erot liikkumisen yleisen esteettömyyden kokemiseen. Asukkaiden vastauksien perusteella alueen suurimpana heikkoutena voidaan pitää pysäköintialueiden vähäisyyttä. Diagrammi 4:sta voidaan havaita, että uusien pysäköintialueiden tarve on suuri. Autojen pysäköintiä käsittelevään osioon tulikin paljon seuraavan kaltaisia vastauksia: Paha ongelma Karjarannassa ja pahenee jatkuvasti, pysäköintitalo ainut ratkaisu. Tilanteen helpottamiseksi ehdotetut pysäköintipaikkojen aikarajoitusten muuttamiset tai parkkitalon rakentaminen saivat osakseen enemmistön kannatuksen. Asukkaat eivät kuitenkaan olleet valmiita itse osallistumaan muutoksista aiheutuviin kustannuksiin. Yhteenvetona asuntoalueella liikkumisesta ja liikenteestä voidaan todeta, että jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuudet ovat alueen valtaväestölle hyvät. Liikuntarajoitteisten asukkaiden tarpeet ovat kuitenkin vielä otettava huomioon. Lisäksi kaivataan lisää parkkitilaa sekä asukkaille että vierailijoille. Osallistumisen mahdollisuudet Karjarannan kehittämiseen Osiossa Osallistumisen mahdollisuudet Karjarannan kehittämiseen mitattiin vastaajien halukkuutta osallistua kehitystyöhön eri vaikutuskanavien kautta. Yleisötilaisuus, Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry ja Internet vaikuttamisen kanavina saivat jokainen yli 50% kannatuksen osakseen. Osallistuminen SURE hankkeen tukiryhmään sen sijaan sai vain vähän kannatusta. Ainoastaan 30% vastaajista oli yhteensä täysin tai jokseenkin samaa mieltä halukkuudestaan osallistua SURE -hankkeen tukiryhmän asumista käsittelevään kehittämistyöhön. Vähäistä kiinnostusta projektia kohtaan on mahdollista selittää sen pitkällä kestolla. Pitkä sitoutumien saattaa syystä tai toisesta olla osalle asukkaista mahdotonta, kuten seuraavasta vastauksestakin käy ilmi: Alueen kehittäminen kiinnostaa, sitoutuminen toimintaan ei mahdollista vähäisen paikalla olon vuoksi. Karjarannan asuntoalueen palvelujen arviointi Arvioitaessa asuntoalueen palveluja oli selkeästi nähtävissä, ettei alueelle kaivata hälyttävästi mitään erityistä palvelua. Tämä on selitettävissä keskustan läheisellä sijainnilla. Jonkin verran tilausta kuitenkin löytyi kahvilalle (kuten Diagrammi 5:stä voi päätellä) sekä terveysalan palveluille. Diagrammi 5 ja 6 Vastaajat arvioivat myös, ettei alueelle ole tällä hetkellä tarvetta päiväkodin (Diagrammi 6 yläoikealla), ravintolan tai kioskin kaltaisille palveluille. Palveluiden tarpeet saattavat kuitenkin muuttua alueen kehittyessä ja mahdollisesti myös laajentuessa. Lopuksi Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen fyysinen sijainti ja imago nousivat vastauksista positiivisesti esiin. Siitä huolimatta, etteivät vastaajat kokeneet uusia palveluja tällä hetkellä tarpeellisiksi, voidaan aluetta pitää hedelmällisenä paikkana uusille yrityksille. Yhä lisääntyvä asukaskunta tuo mukanaan lisääntyviä tarpeita. Yhteenlaskettuna hyvä sijainti, sopiva imago ja lisääntyvät tarpeet ovat yhtälö joka mahdollistaa onnistuneen yritystoiminnan.

9 9 Järjestölähtöisten lähipalveluiden kehittämishanke Porin osahanke ( ) Sininauhaliiton koordinoiman ja Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittaman valtakunnallisen Lähipalveluhankkeen kohderyhmänä ovat heikoimmassa asemassa olevat, usein syrjään jäävät ihmiset, kuten päihdeja mielenterveysongelmaiset, vanhukset, työttömät ja yksinelävät. Tarkoituksena on vahvistaa järjestöjen, kuntien, seurakuntien, yritysten ja ELY-keskusten yhteistyötä ja kehittää näiden kumppanuuden kautta lähipalveluja ja - tukea kuten kansalaiskeskustoimintaa, palveluohjausta, kuntouttamista, vertaistukea. Tavoitteena on turvata heikompiosaisten kuntalaisten mahdollisuudet saada tukea läheltä ja lisätä näiden ihmisten hyvinvointia sekä elämänhallintaa. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: _ja_kehitystyo/lahipalveluhanke/ Porin Sininauha ry ylläpitää Karjarannassa päiväkeskustoimintaa, yhteisö- ja tukiasumisyksikköä sekä ensisuojaa, joka on yöpymispaikka päihtyneille ja asunnottomille. Yhdistys tukee kristilliseltä arvopohjalta päihdeongelmaisten ja vaikeassa asemassa olevien porilaisten toipumista. Valtakunnallisen hankkeen toimintaa/kokonaisuutta kuvaava kaavio, (Lähde: Sininauhaliitto) Sininauhaliiton lähipalvelujen kehittämishanke ja SURE kirjoittajat: Ronja Kuokkanen, Sininauhaliitto / projektisuunnittelija & Marika Haapajärvi, Porin Sininauha ry / toiminnanjohtaja Yhteisöllisyys ja lähipalvelut kaupunginosan voimavaraksi ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjiksi Tunnettu sanonta: Ryhmä on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki sopii kuvaamaan kaupunginosien, yhteisöjen ja kuntien sosioekonomista eheyttä. Mitä paremmin kunta tai yhteisö onnistuu huolehtimaan kaikkein heikoimmista jäsenistään, sitä vahvemmaksi ja elinvoimaisemmaksi sitä voi kuvata. Karjarannan alueen erityispiirteinä voidaan pitää alueella toimivien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien kunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden ryhmittymää ja alueen moninaista asukaspohjaa, johon kuuluu myös erityistä tukea tarvitsevia asukasryhmiä, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujia sekä senioreita. Karjarannan alueen kehittämisessä on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten erityistä tukea tarvitsevat asukasryhmät saavuttavat tarvitsemansa palvelut ja miten heidän osallisuutensa paikallisyhteisöön toteutuu. Alueen sosiaali- ja terveysalan palvelutuottajien näkemysten ja toimintaedellytysten huomiointi on alueen kehittämisessä tärkeää. Osallistava kehittämistyö nostaa esille asukkaiden toiveita ja tarpeita SURE -hankkeessa on kuultu ja kartoitettu myös heikommassa asemassa olevien ja päätöksenteosta helposti syrjään jäävien asukasryhmien toiveita siitä, miten kaupunginosa voisi toimia heidän hyvinvointiaan edistävänä asuinalueena. SURE hankkeen tukiryhmätoiminnassa alueen kehittämiseen ovat osallistuneet viranomaisten, Karjarannan kiinteistöjen omistajien ja elinkeinoelämän edustajien rinnalla asukkaiden näkökulman edustajia Karjarannan kiinteistöyhdistyksestä, Porin Sininauha ry:stä ja Ruskakodin Palvelutaloyhdistys ry:stä sekä Jokisuiston palvelutaloista. Alueen asukkaiden toiveissa esille nousi mm. palvelujen saavutettavuus ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Paikallisen tukiryhmän avulla laadittu Karjarannan alueen toimintasuunnitelma nostaa lähituen ja -palveluiden sekä yhteisöllisyyttä tuottavien areenoiden kehittämisen osaksi alueen kokonaisvaltaista sosioekonomista elvyttämistä.

10 10 Palvelutuottajien verkostoitumisella uusia lähipalveluita Palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien hyvä saavutettavuus ja läheinen sijainti ovat tärkeitä niille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Karjarannan alueen palvelutuottajat ja yhdistykset voisivat jakaa tilojaan toistensa ja asukkaiden käyttöön uudenlaisten lähipalveluiden kehittämiseksi. Esimerkiksi Sininauhaliiton Järjestölähtöisten lähipalveluiden kehittämishankkeessa ideoidaan hajautettua päivätoimintaa laajapohjaisessa yhteistyössä. Hajautetussa mallissa eri tahoista tulevat ohjaajat vetävät erityyppisiä päivätoimintoja toisten toimijoiden tarjoamissa ja toimintatarpeen edellyttämissä tiloissa. Tilojen yhteiskäyttö mahdollistaisi esimerkiksi asukastupatoiminnan tai kerhotilojen perustamisen. Näin voidaan edistää kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia harrastaa ja saada palveluita ja tukea läheltä oli sitten kyse vapaaehtoistoiminnasta, kerhotoiminnasta, jalkautuvista hyvinvointipalveluista, palveluohjauksesta ja neuvonnasta tai vaikka kahvilatoiminnasta. Toritapahtumia, työpajoja ja kursseja asukkaille Karjaranta on asuinalueena uusi ja siellä asuu erilaisia asukkaita. Tämä asettaa haasteita alueen yhteisöllisyyden toteutumiselle. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat kuitenkin tärkeitä tekijöitä asuinalueen viihtyvyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Toisiin asukkaisiin tutustuminen ja eri asukasryhmien väliset kohtaamiset luovat asuinalueelle ryhmien välistä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Hyvinvoinnin lisäämisen kannalta merkittävimmät asiat tehdään paikallisesti, osallistumismahdollisuuksien ja lähiyhteisöstä nousevan huolenpidon kautta. Erilaiset tapahtumat, asukkaiden harrastustoiminta ja osaamista kehittävät työpajat ja kurssit tuovat asukkaita yhteen ja aktivoivat lähiyhteisöjen syntymistä. SURE hankkeen aikana on onnistuttu aktivoimaan paikallisia asukkaita mukaan yhteiseen tekemiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhteisesti valmistetut mölkyt sekä yhteisöllinen mölkkykisa. Mölkkyjen valmistus tapahtui osaksi Karjarannassa sijaitsevassa nuorten työpajassa, josta ne siirtyivät Porin Sininauhan asukkaiden maalattaviksi. Mölkkyjen valmistuttua kutsuttiin Karjarannan Semaforin aukiolle Sure hankkeen yhteistyökumppaneita, alueen asukkaita ja yhdistyksiä yhteiseen mölkkykisaan. Joukkueita oli yhteensä seitsemän. Vapaamuotoinen tapahtuma yhdisti alueen asukkaita, kun tapahtumassa tultiin tutuiksi pelin edetessä. Uutta mölkkykisaa suunniteltiin järjestettävän myös jatkossa. Tavoitteena on yhteisöllisyyden monipuolinen kehittäminen alueella hankkeen jälkeenkin.

11 SURE-VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: 11 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaka, Kypros Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain La Leuve, Belgia Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasi Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy.

12 URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: Porin hankeosion verkkosivut: