Vuosikirja. year book. Keski-Suomen kauppakamari

Transkriptio

1 Vuosikirja year book Keski-Suomen kauppakamari

2 10 syytä olla kauppakamarin jäsen Valiokuntapaikka on huikea näköalapaikka Perustin yhdessä kumppaneideni kanssa konsultti- ja valmennustalo Humap:n vuonna Tällä hetkellä kokonaan henkilökunnan omistamassa ja kannattavasti kasvavassa Humap:ssa työskentelee 25 yhdessätekemisen ammattilaista. Olemme inhimillisten prosessien taitajia ja nämä taidot ovat kysyttyä tavaraa esimiesten ja johtoryhmien valmennuksissa, muutostilanteiden hoidossa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Minulle henkilökohtaisesti koulutusvaliokunnan jäsenyys on ollut huikea näköalapaikka sekä julkisen sektorin että alueen kärkiyritysten kuulumisten vaihtoon. Kuulumisten lisäksi kauppakamari on tuonut kauppaa. Yritysten Taitavan Keski-Suomen kautta on syntynyt suhteita loppuasiakkaisiin, ja mukana olevien yritysten ja organisaatioiden kanssa olemme päätyneet tekemään kehitystyötä yhdessä. Kauppakamarin järjestämät säännölliset verkottumisfoorumit ovat pitäneet huolta tärkeiden liiketoimintasuhteiden säilymisestä ja paranemisesta. Olli-Pekka Juoperi Toimitusjohtaja Humap Oy JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamarikirjasarjan monipuolisista julkaisuista. TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen Kauppakamaritieto-verkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko. fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finnchamverkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet. ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjoista. APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. JOUKKOVOIMAA VAIKUTTAMISEEN Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista. liity.kauppakamari.fi

3 vuosikirja 2013 year book

4 VUOSIKIRJA YEAR BOOK Yrityskontaktit Business Contacts Myynti ratkaisee menestyksen Keski-Suomen kauppakamarin henkilökunta, 6 hallitus ja valtuusku Sales determine success Staff, board and delegation of Central Finland Chamber of Comm Johtaminen kehittyy konkreettisilla teoilla 8 Leadership develops through concrete actions Valiokunnat Committees Kasvu Open sparraa yrityksiä kasvuun Tilintarkastajat ja tavarantarkastajat Auditors 10 and inspectors of Kasvu open a sparring partner for enterprise growth Lentoyhteys kansainvälisen liiketoiminnan elinehto Lakiasioiden neuvontapalvelu jäsenille Legal 12 counselling for me Air links vital for doing international business Keski-Suomen kauppakamarin jäsenet Biotalous kasvun mahdollistajana Members of Central Finland Chamber of Commerce Bioeconomy tha catalyst for growth Sparrausapua ja uutta suuntaa Yrityshakemisto Business Directory 14 kehitystä 16 e development 18 isen jäljillä 20 uuspankki rkkinat haltuun 22 erseas markets our own an laakson 28 enterprise incubator 30 ial sector 32 rship 34 s cooperation Yrityssivut Corporate pages Jyväskylän kaupunki: Resurssiviisaudella hyvinvointia ja kestävää kehitystä 16 City of Jyväskylä: Resource wisdom for well-being and sustainable development Vapo: Paikallista työtä kotimaisen energian puolesta 18 Vapo: Work at local level on behalf of domestic energy Keski-Suomen Osuuspankki: Osuuspankissa ollaan hyvän johtamisen jäljillä 20 Keski-Suomen Osuuspankki: On the trail of good leadership at Osuuspankki Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: Merten takaiset markkinat haltuun 22 Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd: Making overseas markets our own Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: Työelämä on luonnollinen osa oppimisympäristöä 24 The Jyväskylä Educational Consortium: Silta meets challenges and reaches into the future Peurunka: Hyvän olon palaveripaikka 26 Peurunka: A great place to meet and relax Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Kirkas liikeidea auttaa yli kuoleman laakson 28 JAMK University of Applied Sciences: Business ideas crystallize in enterprise incubator Nordea: Nordea vahvistuu finanssialan tuulissa 30 Nordea: Nordea draws strength from challenges facing the financial sector Kesko: Kauppias johtaa persoonallaan 32 Kesko: For K-retailer entrepreneurs personality is the key to leadership LähiTapiola: Vahingoissa apu on lähellä 34 LähiTapiola: Help close at hand in cases of accident or damage Paviljonki: Paviljonki tähtää kasvuun saumattomalla yhteistyöllä 36 Paviljonki: Jyväskylä Paviljonki intent on growth through seamless cooperation TietoAkseli: TietoAkseli rakentaa osaamista Jyväskylän seudulle 38 TietoAkseli: TietoAkseli building expertise in the Jyväskylä region Tietotaito Group Suomi Oy: Kohti parempaa työelämää 40 4

5 VUOSIKIRJA YEAR BOOK Yrityskontaktit Business Contacts nta 42 erce 45 goods 50 mbers Keski-Suomen kauppakamarin henkilökunta, hallitus ja valtuuskunta 42 Staff, board and delegation of Central Finland Chamber of Commerce Valiokunnat Committees 45 Tilintarkastajat ja tavarantarkastajat Auditors and inspectors of goods 50 Lakiasioiden neuvontapalvelu jäsenille Legal counselling for members 52 Keski-Suomen kauppakamarin jäsenet 54 Members of Central Finland Chamber of Commerce Yrityshakemisto Business Directory 59 Keski-Suomen kauppakamarin vuosikirja 2013 Päätoimittaja Uljas Valkeinen Toimitus Keski-Suomen kauppakamari ja Medita Communication Oy Taitto Pekka Sell Graphics Kuvat: Petteri Kivimäki, jollei toisin mainita English translation: Gladstone Communications Oy/ Tony Melville Paino Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2013 Keski-Suomen kauppakamari Sepänkatu 4, Jyväskylä Uljas Valkeinen toimitusjohtaja , Merja Honkanen koulutussihteeri Anne Juvonen koulutussihteeri Pirjo Melasalmi toimistopäällikkö Kristiina Nyman koulutussuunnittelija Leena Räisänen koulutus- ja palvelupäällikkö vanhempainvapaalla asti Jaana Seppälä yhteyspäällikkö Yritysten Taitava Keski-Suomi Sanna-Mari Hynninen osaamispäällikkö , Matti Härkönen osaamispäällikkö , Elina Lillstrang osaamispäällikkö , Nina Rautiainen osaamispäällikkö ,

6 Puheenjohtaja & toimitusjohtaja Myynti on liiketoiminnan edellytys ja strateginen osa yrityksen toimintaa, tietävät Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Arto Tiitinen ja toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Myynti ratkaisee menestyksen Kilpailukykymme riippuu olennaisesti siitä, miten menestymme myynnissä. Se, että saamme kauppoja syntymään, on avaintekijä työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien synnyttämisessä. Ilman myyntiä ei ole liiketoimintaa, painottaa Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Arto Tiitinen. Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen näkee myynnin strategisena osana yrityksen toimintaa. Liian monimutkaisen teknologian sijaan meidän pitäisi keskittyä tuotteisiin, palveluihin ja ominaisuuksiin, joita asiakkaat haluavat. Myynti kuuluu ihan jokaiselle ja joka hetki. Kasvu Open haastaa yhtälailla maakunnan uinuvat ja jo pitkään toimineet tuotannolliset yritykset kuin uuteen ideaan pohjautuvat Start Up -yritykset kasvun uralle. Kirkkaimpana ajatuksena on tuoda pienelle yritykselle suuri joukko parhaita kansainvälisen kasvun sparraajia, kiteyttää toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Tilastojen valossa Keski-Suomen vienti laahaa muihin alueisiin verrattuna. Kun esimerkiksi Pirkanmaan ja Oulun alueiden yritysten vientikäyrät näyttävät jo lievää alamäen taittumista, ei Keski-Suomen tilanne ole näihin verrattuna yhtä positiivinen. Haastava taloudellinen tilanne näkyy myös myynnissä. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin vaikea tehdä kauppaa. Nyt ennen kaikkea yritysten vetäjien täytyy laittaa itsensä likoon, näyttää esimerkillään mallia ja myydä. Yksityiskohtaisten selvitysten aika on ohi, sillä bisnesmahdollisuudet ehtivät jo kuihtua niiden aikana. Liike on tärkeää. Suunta tarkentuu tekemisen edetessä, korostaa Tiitinen. Myynti pakolliseksi oppiaineeksi Tulevaisuuden työmarkkinoilla on kasvava tarve myyntiosaajille. Keski- Suomen ja Tampereen kauppakamarin yhteinen Teollisuuden tulevaisuuskokous linjasikin vuoden 2012 lopulla myyntiosaamisen olevan niin merkittävä menestystekijä, että myyntikoulutus tulisi nivoa pakolliseksi oppiaineeksi kaikille koulutuksen tasoille. Oppilaitokset ovatkin kehittäneet koulutuspolkuja jo toivottuun suuntaan. Silta on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän strategia vuosille , joka asettaa tavoitteet ja suuntaviivat tulevaisuuteen, mutta on myös silta koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä, kertoo Valkeinen ja jatkaa: Jyväskylän ammattikorkeakoulu on strategiassaan matkalla yrittäjyyskorkeakouluksi. Keväällä aloitettu lehtorista Sales determine success Our competitive ability is fundamentally dependent on how successful we are at selling. Without sales there is no business, emphasises Arto Tiitinen, Chairman of Central Finland Chamber of Commerce. Uljas Valkeinen, Managing Director of Central Finland Chamber of Commerce regards sales as a strategic part of a firm s operations. In the light of statistics exports from Central Finland lag in comparison to other regions. The challenging economic situation is also reflected in terms of sales. Never before has it been so difficult to do business. Now above all those in charge of businesses really have to roll up their sleeves, set an example for others to follow and get selling. Movement is what counts. The direction will emerge more clearly as things progress, Tiitinen stresses. Indeed, at the end of 2012 the Future of Industry gathering organised jointly by the Central Finland and Tampere chambers expressed the opinion that sales expertise was such a significant success factor that sales training should be made a compulsory subject at all levels of education. Educational institutions have in fact already developed their learning paths in the desired direction. Key points of the action plan: 1. Parempi Johtaa Hyvin campaign: the goal of which is to turn Central Finland into a region of better management. 2. Growth and internationalization: we set out to build Central Finland s own Silicon Valley, enjoying direct connections to the rest of the world. Supervision of interests main themes: 1. Connections that work: Central Finland s existence is based on exporting, which necessitates properly functioning connections to the wider world. 2. Service and regional structure: Municipal reform is essential and its power to generate change is provided by an active enterprise policy. 3. Bio-economy: Networking and development in this growing branch must be supported. Arto Tiitinen Chairman of the Board, Central Finland Chamber of Commerce Uljas Valkeinen Managing Director, Central Finland Chamber of Commerce 6

7 Nyt ennen kaikkea yritysten vetäjien täytyy laittaa itsensä likoon, näyttää esimerkillään mallia ja myydä. Arto Tiitinen, Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Vaikuttamisen painopistealueet: yritysvalmentajaksi kehittämisohjelma sai mukaansa 24 innostunutta muutosagenttia. Johto ja ammattikorkeakoulun hallitus ovat sitoutuneet yli vuoden kestävän ohjelman jatkoon, toteaa Valkeinen tyytyväisenä. Myös Jyväskylän kauppakorkeakoulussa käynnistettiin syksyllä 2012 kansainvälinen International Business and Entrepreneurship maisteriohjelma, joka kevään 2013 opiskelijahaussa oli Jyväskylän yliopiston suosituin. Sairaalahanke avaa uusia mahdollisuuksia Uuden keskussairaalan rakentaminen avaa Keski-Suomeen uusia kasvun mahdollisuuksia. Vuonna 2019 valmistuvassa sairaalassa tukipalvelut tullaan toteuttamaan ajanmukaisella ja tehokkaalla tavalla ja nyt uusia innovaatioita etsitään mm. ravintohuoltoon, suojavaate- ja tekstiilihuoltoon, puhtauspalveluihin, potilashotelliin, lääkehuoltoon ja koulutuspalveluihin. Uusi sairaala on kunnille suuri investointi, mutta myös suuri mahdollisuus uudistaa terveydenhuollon toimintatapoja. Tämä tilaisuus on käytettävä tehokkaasti hyväksi. Tukipalvelujen järkeistämisen avulla käyttömenoja voidaan alentaa merkittävästi, mikä on kuntien talouden ja investoinnin rahoituksen kannalta välttämätöntä, toteaa Tiitinen. Arto Tiitinen puheenjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari Uljas Valkeinen toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari 1. Parempi Johtaa Hyvin Tavoitteena tehdä Keski-Suomesta parhaan johtamisen maakunta 2. Kasvu ja kansainvälistyminen Rakennamme Korpi-Suomen Piilaaksoa, josta on suorat yhteydet maailmalle Edunvalvonnan pääteemat: 1. Toimivat yhteydet Keski-Suomi elää viennistä ja tarvitsee toimivat yhteydet maailmalle 2. Palvelu- ja aluerakenne Kuntauudistus on välttämätön ja sen muutosvoimana on aktiivinen elinkeinopolitiikka 3. Biotalous Kehittyvän alan verkostoitumista ja kehittämistä tuetaan 7

8 parempi johtaa hyvin Johtaminen kehittyy konkreettisilla teoilla Parempi johtaa hyvin -toiminta on tarinoita, toisilta oppimista, kokemusten vaihtoa ja omien ajatusten peilaamista yhdessä muiden kanssa. Se on tekoja johtamisen kehittämiseksi muun muassa Opinkierroksilla, manifesteissa, Johtajatuunaamoissa ja Muskettisotureiden kohtaamisissa. Tavoite on kunnianhimoinen: Keski- Suomesta parhaan johtamisen maakunta. Mutta miksi tähän kaikkeen on ryhdytty? Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Keijo Mannerin mukaan johtaminen on keino parantaa suoritusta. Kun pystymme johtamaan paremmin, vaikuttaa se voimakkaasti suoritukseen. Onnistuneella johtamisella on melkoinen merkitys liikevaihdon kasvun, kustannustehokkuuden, työsujuvuuden ja miksei innovaatioidenkin kannalta, painottaa Manner. Opinkierroksilta vahvistusta omille ajatuksille Parhaan johtamisen opinkierroksilla on ollut tarjolla konkreettisia työkaluja oman johtamisen kehittämiseen. Kevään 2013 aikana toteutetut viisi opinkierrosta ovat koonneet Jyväskylän kaupunginteatterin lämpiöön mukavan joukon aiheesta kiinnostuneita. Tarinoiden ympärille rakennettujen opinkierrosten teemoina on ollut mm. kuuntelu, dialogin merkitys, onnellisuus ja kiittäminen. Alusta asti opinkierroksilla mukana ollut Dextilin toimitusjohtaja Miia Pasanen osallistui opinkierroksille päivittääkseen osaamistaan ja löytääkseen uusia näkökulmia omaan johtamiseen. Olemme kehittäneet yrityksen toimintaa aktiivisesti reilun kahden vuoden ajan ja samalla kasvaneet voimakkaasti. Itsestäni tuntui, että johtaminen on ollut pul- Parempi johtaa hyvin -opinkierroksilla pureuduttiin johtamisen haasteisiin tarinoiden avulla. 8

9 lonkaula omassa työssäni ja halusin siihen uusia näkemyksiä, sanoo Pasanen. Hän toteaa, että on ollut huojentavaa huomata johtamisen haasteiden olevan samanlaisia toimialasta riippumatta. Niitä ovat esimerkiksi työntekijöiden kuuntelu, keskustelu ja aito läsnäolo. Opinkierroksilla itselle annetut lupaukset ovat antaneet konkreettisia asioita omaan työhän vietäväksi, Pasanen sanoo. Myös Hankasalmen Jari-Pekassa esimiehenä reilun vuoden ajan toiminut Riikka Närhi-Tiitinen on saanut vinkkejä omaan johtamistyöhönsä. Minulle johtamisessa tärkeää on työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu sekä positiivinen ilmapiiri. Opinkierrokset ovat vain vahvistaneet näitä asioita. Odotan innolla, mitä tulevat kohtaamiset tuovat tulleessaan ja mitä uutta niistä voi oppia, kertoo Närhi- Tiitinen. Parhaan johtamisen opinkierroksilla opitaan asioita, joita parhaat työpaikat tekevät eri tavalla kuin muut. Opinkierrossarja jatkuu syksyllä uusin teemoin. S. Niemelä, Vapon henkilöstöjohtaja Pirjo Nikkilä, Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Keijo Manner, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen sekä Metso Paperin henkilöstöjohtaja Jaakko Puurula synnyttivät niin taidetta kuin oman johtamisen manifestinsa. Samalla he nimesivät itsensä Keski- Suomen ensimmäisiksi johtamisen Muskettisotureiksi. Monta keskustelua ja kokemusta rikkaampana he suosittelevat campia kaikille. Täällä on unohtunut kokonaan työn arkihuolet ja olen taas kerran innostunut johtamisen teemasta. On ollut ihan älyttömän kiva kuulla muiden ajatuksia johtamisesta ja heistä itsestään, kertoo Pirjo Nikkilä innostuneesti campin antia. Juha S. Niemelä suosittelee campia niin esimiehille kuin asiantuntijoille. Johtaminen ei kuulu vain esimiehille. Itsensä johtaminen on tärkeää ja teemme sitä työssämme päivittäin, painottaa Niemelä. Uusia johtamisen tarinoita syntyy päivittäin ja samalla kehittyy myös Parempi johtaa hyvin -toiminta. Lisätietoja tulevista tapahtumista on koottu osoitteeseen Yritysten Taitava Keski- Suomen osaamispäälliköt kertovat aiheesta mielellään lisää. kuvat Jaana Seppälä Muskettisoturien synty Kuusi keskisuomalaista johtajaa heittäytyi kevättalven pakkasilla mukaan Johtavat ajatukset -campille tavoitteenaan oman johtamisfilosofiansa kiteyttäminen. Tiiviin kaksipäiväisen aikana Himos Lomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju, ELY-keskuksen ylijohtaja Juha Kevään aikana toteutettiin viisi Parhaan johtamisen opinkierrosta. Leadership develops through concrete actions Parempi johtaa hyvin the campaign to turn Central Finland into a region of better management - consists of stories, learning from one another, the exchange of experiences and expressing as well as questioning one s own ideas in the company of others. Central Finland s objective is to be the country s best region in terms of management and leadership. When we re able to manage better, it has a powerful influence on performance. Successful management has considerable significance when it comes to growth in turnover, cost efficiency, the fluency with which work is conducted, and why not innovations, too, stresses Keijo Manner, Managing Director of Keski- Suomen Osuuspankki (Cooperative Bank of Central Finland). In the course of Best Management learning journeys concrete tools for developing one s own leadership have been on offer. The themes of the five learning journeys staged in the spring of 2013 have included listening, the importance of dialogue, happiness and saying thank you. We have actively developed our firm s activities for a little over two years and simultaneously experienced powerful growth. Personally I felt that leadership has been a bottleneck in my own work and I wanted to gain some new perspectives on the subject, says Dextil s Managing Director Miia Pasanen. In the chill of late winter six senior managers from Central Finland boldly headed off to the Johtavat ajatukset (Leading Thoughts) camp with the aim of crystallizing their own leadership philosophy. At the same time they designated themselves Finland s first musketeers. Many a debate and experience richer they are eager to recommend the camp to all. Here the everyday concerns of the job have been completely forgotten and I am once more interested in the theme of leadership. It s been really nice to hear other people s thoughts on leadership and themselves personally, reveals Pirjo Nikkilä about what the camp has given her. 9

10 Kasvu ja kansainvälistyminen Kiitoratapäivät ja asiantuntijoiden sparraus vahvistivat Kasvu Openin viime vuoden voittajan, Stafixin, kehittämisen suuntaa. Toimitusjohtaja José Ayala kannustaa kaikkia yrityksiä mukaan Kasvu Openiin. Oik.: Marko Jyllilän johtama Relicomp Oy sai kunniamaininnan vuoden 2012 Kasvu Openissa. Kasvu Open a sparring partner for enterprise growth Finland s competitiveness is strongly reliant on small and medium-sized enterprises. Small and medium-sized enterprises are now the ones that are capable of generating new jobs. In Central Finland enterprises growth is supported by the Kasvu Open sparring process. The task of Kasvu Open is to create prosperity, jobs and success. It is micro-level enterprise policy, in which small things are carried out to support companies growth. Causing a hullabaloo is no longer enough, what we really need are measures and action, states Risto Jämsén, chairman of the Central Finland Chamber of Commerce s growth enterprise committee. Launched already for the third time by the growth enterprise committee, Kasvu Open lays down a challenge to existing enterprises as well as business and product ideas. This year s finalists will be chosen in May. Almost 200 experts in growth enterprise activity have been mobilised to serve as their sparring partners. José Ayala, Managing Director of Stafix Oy, winner of the 2012 Kasvu Open enterprise category encourages businesses to embark on a growth track. In the Kasvu Open there was a real sense of going places! We would never have had the opportunity to pay for such top-flight people to spend a couple of days developing our business, he emphasises. Kasvu Open has also generated other growth sparring competitions at the local level in Central Finland. 10

11 Kasvu Open sparraa yrityksiä kasvuun Suomen kilpailukyky nojaa vahvasti pk-yritysten varaan. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt niitä, jotka pystyvät synnyttämään uusia työpaikkoja. Yritysten kasvun tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa, sillä esim. vuosien aikana kasvuyritykset loivat Suomeen yli työpaikkaa. Keski-Suomessa yritysten kasvua tukee Kasvu Open sparrausprosessi. Kasvu Openin tehtävänä on luoda vaurautta, työpaikkoja ja menestystä. Se on mikrotason elinkeinopolitiikkaa, jossa tehdään pieniä asioita yritysten kasvun tueksi. Enää ei riitä pelkkä pöhinän synnyttäminen vaan tarvitaan tekoja ja toimintaa, linjaa Keski-Suomen kauppakamarin Kasvu Open Boardin eli entisen kasvuyritysvaliokunnan puheenjohtaja Risto Jämsén. Jo kolmannen kerran Kasvu Open Boardin käynnistämä sparrausprosessi haastaa niin olemassa olevia yrityksiä kuin yritys- ja tuoteideoita mukaan. Prosessi kehittyy vuosi vuodelta. Tänä vuonna Kasvu Open on kovempi kuin koskaan. Järjestämme finalisteille nyt kolme Kasvun Kiitoratapäivää aiemman kahden sijasta. Lisäksi kaikki mukaan ilmoittautuneet saavat palautetta omasta kasvuideastaan, vaikkeivät yltäisikään finaaliin saakka, perustelee Kasvu Open koordinaattori Matti Härkönen. Kiitoratapäivien teemat ovat myynti ja markkinointi, strategia sekä kansainvälistyminen. Eväitä seuraavaan harppaukseen Vuoden 2012 Kasvu Openin yrityssarjan voittaja Stafix Oy:n toimitusjohtaja José Ayala ei näe syytä, miksei yritysten kannattaisi osallistua Kasvu Openiin. Oma osallistuminen oli tosin vähällä jäädä toteutumatta. Minulla oli mielikuva, että Kasvu Open on joku IT-yritysten juttu, johon meillä ei ole mitään asiaa. Kun kuulin asiasta lisää ja näin, ketä on mukana, olin varma osallistumisestamme, muistelee Ayala. Kasvu Openin Kiitoratapäivät ja asiantuntijoiden sparraus vahvistivat Stafixin toiminnan kehittämisen suuntaa ja valmistivat yritystä seuraavaan harppaukseen. Kasvu Openissa oli tekemisen meininkiä! Meillä ei olisi milloinkaan ollut mahdollisuutta maksaa siitä, että näin kovat tyypit kehittävät meidän yritystä parin päivän ajan, painottaa Ayala. Kasvun nälän pitää näkyä Tämän vuoden finalistit valitaan toukokuussa. Heidän sparraajikseen saapuu lähes 200 kasvuyritystoiminnan osaajaa. Mukana on kokeneita vienti yritysten johtajia, kasvun rahoittajia, bisnesenkeleitä, hallitustyön ammattilaisia, kansainvälisen myynnin eksperttejä ja liiketoiminnan osaajia, jotka investoivat omaa osaamistaan yritysten kasvun mahdollistamiseksi. Finalistit valitsee Kasvu Open tuomaristo. Yrittäjän täytyy olla täysillä suunnitelmansa takana. Halu, nälkä ja kyky kasvattaa liiketoimintaa ovat asioita, joiden täytyy näkyä. Haluaisin nähdä mukana joukon asiantuntijapalveluita tarjoavia, joilla on rohkea suunnitelma kehittää toimintaansa Kasvu Open -prosessissa, sanoo tämän vuoden Kasvu Open tuomaristossa mukana oleva Jukka Muilu HRD Osaamiskehitys Oy:stä. Ajankohtaiset tiedot Kasvu Openin vaiheista sekä tapahtumista löytyy osoitteesta www. kasvuopen.fi. Keskustelua kasvusta voi jakaa com/kasvuopen. Uusia kasvun polkuja Kasvu Open on synnyttänyt Keski- Suomeen myös alueellisia kasvun sparrauskilpailuja. Kevään aikana pohjoisen Keski-Suomen yrityksille räätälöity Kasvupolku viritti uutta kasvuvauhtia Kasvu Openin hengessä. Alueellisten kehittämisyhtiöiden ja Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankeen yhteisponnistus palkitsi Kasvupolun voittajaksi savunpoistoluukkuja ja -järjestelmiä valmistavan Multi Cap Tech Oy:n Tuntui hienolta, että meidät alkuvaiheen yrityksenä palkittiin. Kasvupolun sparrauspäivät pysäyttivät meidät miettimään yrityksen asioita ja antoivat mahdollisuuden verkostoitua. Jatkamme kehittämistä osallistumalla tämän vuoden Kasvu Openiin, sanoo yrityksen perustaja Tero Tuohimetsä. Pohjoisessa Keski-Suomessa Kasvupolku suunnitellaan toteutettavan myös ensi vuonna hyvien kokemusten ansiosta. Myös muualla on herännyt kiinnostus alueen oman Kasvupolun järjestämiseen. Kannattaa kysyä lisää omasta kehittämisyhtiöstä. 11

12 yhteydet Finavia Lentoyhteys kansainvälisen Finavian Jyväskylän lentoaseman päällikkö Esa Kainulainen kiittää FlyBeta Keski-Suomen liike-elämän huomioinnista lentoaikatauluissa. liiketoiminnan elinehto Ilman toimivaa lentoyhteyttä ei Keski- Suomesta käsin ole mahdollista tehdä menestyvää kansainvälistä liiketoimintaa ja palvella asiakkaita, jylisee Aplicomin toimitusjohtaja Vesa Helkkula. Aplicom toimii Suomessa kahdella paikkakunnalla. Äänekoskelle on keskittynyt yrityksen tuotanto, tuotekehittely sekä taloushallinto ja Espooseen myynti ja markkinointi. Tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Eurooppaan. Meillä on tarvetta kahdensuuntaiselle liikenteelle. Viikoittain asiakkaamme, kumppanimme, tekniset tukihenkilöt tai myyntijoukot matkustavat lentäen jompaankumpaan suuntaan. Hankalien lentoyhteyksien vuoksi olemme joutuneet rekrytointivaiheessa miettimään, minne uudet työntekijät sijoittuvat. Keski-Suomeen palkkaamme nihkeästi uusia matkustavia työntekijöitä, kertoo Helkkula ja jatkaa vielä: On suorastaan noloa, ettei Keski- Suomesta pääse helposti maailmalle tai päinvastoin. Viimeisen parin vuoden ajan hankalasti toimineiden liikenneyhteyksien vuoksi en voisi nyt suositella kansainvälistä liiketoimintaa suunnittelevalle yritykselle sijoituspaikaksi Keski-Suomea. Positiivistakin näkyvissä Tänä keväänä Keski-Suomen lentoliikenteestä kuului pitkästä aikaa positiivia uutisia, kun FlyBe ilmoitti muuttavansa lentovuorojen aikatauluja huhtikuun alusta alkaen. Keskustelu aikataulumuutoksesta käynnistyi jo viime syksynä keskisuomalaisten yritysten palautteen perusteella. Nyt Helsingistä tulevan aamukoneen ja Jyväskylästä lähtevän iltapäivälennon lähtöä aikaistettiin, jotta ne palvelevat paremmin pääkaupunkiseudun liikematkustajia sekä kansainvälisille yhteyksille suuntaavia matkustajia, sanoo Finavian Jyväskylän lentoaseman päällikkö Esa Kainulainen muutoksia. Vesa Helkkulakin myöntää, että uudistuneet aikataulut palvelevat selvästi paremmin matkustamisen tarpeita. Parin vuoden takaiseen tasoon on vielä matkaa, mutta on tämä jo askel parempaan suuntaan, sanoo Helkkula. Kainulainen kiittelee, miten vuosien mittaan syventynyt yhteistyö seutukunnan ja FlyBe:n välillä on kantanut hedelmää. Pitää muistaa, että lentoliikenne täydentää olemassa olevaa liikennejärjestelmää. Ilman sitä meiltä katkeaa yksi merkittävä tukijalka liikennetarjonnasta, muistuttaa Kainulainen. Air links vital for doing international business Without functioning air links it is not possible to do successful international business and serve customers from a Central Finland base. Every week our customers, partners, technical support staff and sales personnel travel by air in one direction or the other, thunders Aplicom s Managing Director Vesa Helkkula. This spring, after some considerable time, there was positive news concerning air travel to and from Central Finland, when FlyBe announced they were altering flight schedules from the beginning of April. The new schedules serve the needs of air travellers much better than before. We re still not back to the level we were at a couple of years ago, but this is certainly a step in the right direction, Helkkula says. Esa Kainulainen, Manager of Finavia s Jyväskylä Airport, is grateful for how years of increasingly close cooperation between FlyBe and the Jyväskylä Region have borne fruit. One has to remember that air travel complements the existing transport system. Without it one important pillar of the transport supply would be lost to us, Kainulainen emphasises. Aplicom 12 Aplicomin toimitusjohtaja Vesa Helkkula toteaa, että toimiva lentoyhteys on edellytys Keski-Suomen kansainväliselle bisnekselle.

13 Keski-Suomen kauppakamarin luonnonvara- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Heikki Savolainen haluaa tehdä bioenergiasta maakunnan vientituotteen. Biotalous Biotalous kasvun mahdollistajana Keski-Suomen maapinta-alasta metsien osuus on miltei 85%. Se on lähes 10 % enemmän kuin koko maassa. Metsien lisäksi meiltä löytyy suuret turvevarat. Metsähallituksen metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen uskoo, että bioenergiateknologia ja siihen liittyvä osaamisen vienti nousee yhdeksi Keski-Suomen menetystarinoista. Hän toimii Keski- Suomen kauppakamarin luonnonvaraja energiavaliokunnan puheenjohtajana. Öljy- ja mineraalipohjaisten materiaalien kallistuessa etsitään korvaavia vaihtoehtoja uusiutuvista materiaaleista. Tarvitsemme uutta teknologiaa ja innovaatioista sekä rohkeita ja kauaskantoisia investointipäätöksiä, jotta toimiala kehittyy Keski-Suomessa maailmaluokan tasolle, sanoo Savolainen. Savolaisen mielestä koko maakunnan tulisi pyrkiä ylienergiaomavaraisiksi, jolloin energiasta tulisi uusi vientituote. Puun ja turpeen lisäksi myös muita biotalouden raaka-aineita tulisi hyödyntää. Joutsaan valmistuva biokaasulaitos, jossa lietteestä ja biojätteestä valmistetaan liikennepolttoaineeksi soveltuva biokaasua, on hyvä esimerkki siitä, miten jätteitä voi hyödyntää energiantuotannossa. Tällaisia päätöksiä pitäisi saada lisää, Savolainen jatkaa. Kansallinen yhteisymmärrys tärkeää Turpeen käyttö energiantuotannossa on ollut sateisen kesän ja EU:n päästökauppojen myötä paljon esillä. Savolainen pitää tärkeänä, että turvetuotannon käytöstä ja kehityksestä syntyisi kansallinen yhteisymmärrys. Turvetuottajat tekevät tosissaan töitä vesiensuojelun eteen. Turpeen käytön kustannushyödyt tukevat erityisesti tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sekä kaukolämpöä. Turve tuo Keski-Suomeen paljon työtä ja toimeentuloa, painottaa Savolainen. Tapahtui globaalissa taloudessa mitä hyvänsä, pysyvät metsät ja niistä saatavat toimentulo täällä. Mielenkiintoa metsien hoitoon ja sen taloudelliseen hyödyntämiseen saisi olla metsänomistajilla enemmän. Se takaa, että metsissä on työtä ja työpaikkoja sekä täällä toimivilla yrityksillä riittävästi materiaalia maakunnan vahvojen vientituotteiden sahatavaran, sellun ja kartongin jalostamiseen. Biotalous on ehdottomasti tulevaisuuden toimiala, korostaa Savolainen. Bioeconomy the catalyst for growth Of Central Finland s surface area forests account for virtually 85%. That is almost 10 % more than in Finland as a whole. In addition to forest we possess large reserves of peat. Heikki Savolainen, Director, Silviculture with Metsähallitus (Finnish Forest and Park Service) believes that exports of bioenergy technology and expertise associated with it will turn into one of Central Finland s success stories. He serves as chairman of Central Finland Chamber of Commerce s natural resources and energy committee. In Savolainen s view the whole region should attempt to become more than self-sufficient in energy, at which point energy could become a new export product. In addition to wood and peat other bioeconomy raw materials should be made use of. The biogas plant to be completed in Joutsa, at which sludge and biowaste are turned into biogas suitable as transport fuel, is a good example of the way in which different forms of waste can be utilized in energy production. We need more decisions of this kind, Savolainen continues. Thanks to a rainy summer and the EU s emissions trading the use of peat in energy production has been frequently in the spotlight. Savolainen considers it important that national agreement on the use and development of peat production is arrived at. 13

14 HAllituspartnerit Sparrausapua ja uutta suuntaa Aktiivinen hallitustyöskentely on paljon muutakin kuin lakisääteisten velvoitteiden täyttämistä ja pöytäkirjojen kuittaamista. Sen avulla on mahdollista tuottaa yritykselle lisäarvoa ja reivata kilpailukyky uudelle tasolle. Se on Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:n toiminnan tavoite. Tehtävämme on tuoda esiin aktiivisen hallitustyöskentelyn etuja, herättää keskustelua sekä tarvittaessa etsiä ja välittää yrityksiin uusia hallituksen jäseniä, sanoo puheenjohtaja Sakari Häyrynen. Oman liiketoiminnan avaaminen yrityksen ulkopuolisille henkilöille ei ole aina helppoa. Kasvun tai markkinan laajentumisen yhteydessä hallitustyöskentely on hyvä ottaa tarkasteluun. Yrityksen ulkopuolisen osaajan näkemyksillä voi olla ratkaiseva rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Päätös ulkopuolisen hallituksen jäsenen ottamisesta mukaan toimintaan hautui ajatuksissa usean vuoden ajan. Toimintaamme oli tulossa isoja muutoksia, ja halusin vahvistusta oman päätöksenteon tueksi, kertoo Kurikka Timberin toimitusjohtaja Jaakko Kurikka. Halusin hallitustyöhömme heti uuden vaihteen. Otimme mukaan kerralla kolme ulkopuolista jäsentä, joista kaksi löytyi Hallituspartnereiden verkostosta. Yhteyshenkilönämme toimi Erkki Poranen, joka osasi valita meille hyvin erityylisiä ja juuri meidän tilanteeseemme sopivia osaajia, jatkaa Kurikka. Kokemusta ja resursseja Hallituspartnereiden jäseninä on kokeneita ja liike-elämässä ansioituneita liikkeenjohtajia, joilla on halu ja kyky toimia hyvän, riippumattoman ja lisäarvoa tuottavan hallitustyöskentelyn puolesta. Toimiva johto on usein kiinni arkipäivän työskentelyssä ja sillä on harvoin aikaa, voimaa ja resursseja kehittää yrityksen toimintaa pitkäjänteisesti eteenpäin. Hallitus on keino kehittää yrityksen toimintaa sekä lisätä näkemystä ja osaamista yrityksen käyttöön, summaa Häyrynen aktiivisen hallitustyön etuja. Ulkopuolinen hallituksen jäsen antaa monesti myös sparrausapua toimitusjohtajalle, joka varsinkin pienissä yrityksissä on usein yksin luotsaamassa yritystä eteenpäin. Ulkopuolisista hallituksen jäsenistä on ollut apua myös kokousten ulkopuolella. Heidän kanssaan olen voinut keskustella tulevaisuuden suunnitelmista, hakea vahvistusta omille ajatuksille tai löytää aivan toisenlaisen näkökulman asiaan, kiittelee Kurikka. Sopiva osaaja löytyy aina Keski-Suomessa Hallituspartnereilla on useita välitystehtäviä vuosittain. Käytössä on koko Suomen kattava verkosto, josta oikea osaaja löytyy varmasti. Täällä Keski-Suomessakin on tapauksia, joissa sopivin osaaja on löytynyt valtakunnallisesta verkostosta. Tärkeintä on löytää yritykselle tilanteeseen sopivin kumppani. Lopullisen valinnan tekee aina yritys itse. Voimme luvata, että yrityksen tilanteeseen sopivin hallitusammattilainen löytyy aina, lupaa Häyrynen. Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:hyn kuuluu reilut 30 hallitusosaajaa, valtakunnallisessa verkostossa yhteensä noin 300. Syksyn 2013 HHJ-kurssin aikataulu Aktiivisesta hallitustyöskentelystä menestyksen avaintekijä 1. jakso: Hyvä hallintotapa ke klo jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi ke klo jakso: Strategiatyö ke klo jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus sekä kurssin päätös ke klo Paikka: Keski-Suomen talo, pohjakerros, kokoustila Koppelo Yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvu luovat mahdollisuuksia niin uusien työpaikkojen syntymiselle kuin vanhojen säilymiselle. Se vaatii paitsi tahtoa myös osaamista. Aktiivinen hallitus voi ratkaisevalla tavalla täydentää yrityksen osaamista. Yrityksen kannattavaan kasvattamiseen tarvitaan kokeneita asiantuntijoita eri aloilta. Sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus tai markkinahäiriöt on helpompi hallita, kun yrityksestä löytyy monipuolista kokemusta. Hallitus hyötykäyttöön perheyrityksissäkin Sukupolvenvaihdokset herättävät perheyrittäjissä monia kysymyksiä. Jos uusi sukupolvi päättää pitää yrityksen, kasvu ja kannattavuus ovat aina haasteita. Pienen yrityksen tulisi jo omistuspohjan laajentumisen ja kannattavuuden takia usein kaksin- tai kolminkertaistaa toimintansa, mikä ei ole helppoa. Ulkopuolista asiantuntemusta edustava hallitus voi tuoda perheyrityksiin ammattimaisemman tavan johtaa, mutta sen on kuunneltava omistajien 14

15 Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Sakari Häyrynen ja Kurikka Timberin toimitusjohtaja Jaakko Kurikka ovat yhtä mieltä siitä, että hallitustyöskentelyssä tarvitaan näkemystä ja osaamista myös oman yrityksen ulkopuolelta. tahtoa, sanoo liikkeenjohdon asiantuntija ja toimitusjohtaja Sakari Oikarinen Confidentum Oy:sta. Oikarisen mukaan hallitukseen kannattaa valita henkilöitä, jotka ovat jo olleet siellä, minne yrityskin haluaa suuntautua. Se saa jo maksaakin, jos henkilö osaa avata oikeita ovia, vakuuttaa Oikarinen. Konkreettisia esimerkkejä ja verkostoitumista Kauppakamareiden järjestämä Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi on tarkoitettu hallitustyöskentelyn kehittämiseen. Se auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitusta entistä paremmin. Olemme Keski-Suomessa järjestäneet HHJ-kursseja jo vuodesta 2007 lähtien. Kaikkiaan HHJ-kurssin käyneitä on jo yli 250 henkilöä, joten osaajia yritysten hallituksiin varmasti löytyy. Marraskuussa käynnistyy jo 18. HHJ-kurssi., kertoo Keski-Suomen kauppakamarin koulutussuunnittelija Kristiina Nyman. HHJ-kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. Kurssilla käydään läpi muun muassa hallituksen rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. 15

16 jyväskylän kaupunki Resurssiviisaudella hyvinvointia ja kestävää Tiesitkö, että Britanniassa materiaalikierron avulla saavutetaan vuosittain yli euron hyöty ja sen avulla on luotu tai säilytetty yli työpaikkaa? Synnyttääkö yrityksesi jätettä, joka voisi olla toisen raaka-ainetta tai voisitko itse hyödyntää toisen yrityksen tuotannon sivuvirtaa? Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Kohti resurssiviisautta -hankkeeseen. Omakotitalon hybridilämmitys, puistoista kaadettujen puiden hyötykäyttö, yhteisöllinen alusta harrastavien lasten yhteiskuljetuksille Nämä ideat syntyivät Jyväskylän kaupungin ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yhteisen Kohti resurssiviisautta -hankkeen aloitusseminaarissa keväällä Edellisenä syksynä Sitra haki kestävästä kaupunkikehityksestä kiinnostunutta kumppania hankkeeseen. Muitakin ehdokkaita oli, mutta Jyväskylän vahvuus on Kankaan alue, josta on suunniteltu kestävän tuotannon ja kulutuksen mallikaupunginosaa. Lisäksi kaupungissa oltiin hyvin innokkaita lähtemään yhteistyöhön, viemään resurssiviisauden ajatusta käytäntöön, johtava asiantuntija Johanna Kirkinen Sitrasta toteaa. Jyväskylän kaupunki on jo pitkään edistänyt kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan muun muassa ympäristöohjelman avulla. Jyväskylän yliopistossa on ympäristöjohtamisen koulutusohjelma, Jyväskylä Innovation Oy on hallinnoinut useita EU:n uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita ja VTT:llä Jyväskylässä tehdään uusiutuvan energian käyttöön liittyvää tutkimusta ja energialaitetestauksia. Timo Rusanen, Pirkko Korhonen ja Laura Ahonen osallistuivat Kohti Resurssiviisautta -hankkeen idearikkaaseen aloitusseminaariin huhtikuun alussa. 16

17 Daniel Schildt Ideoita ja teollisuuden sivuvirtoja Huhtikuussa 2013 resurssiviisaus sai paljon huomiota roskaruokatempauksen avulla. Järjestimme Aalto-salissa hankkeen aloitusseminaarin, johon osallistui noin 160 henkilöä. Tilaisuuden lopuksi siirryimme ruokailemaan Kävelykadulle, jossa oli kaikille avoin roskaruokatempaus. Huippukokki apulaisineen valmisti kauppojen hävikkikehitystä Resurssiviisaus lisää hyvinvointia ja vähentää ympäristövaikutuksia Johanna Kirkinen, Sitran johtava asiantuntija Resurssiviisaus on maailmanlaajuinen vastaus Tarve käyttää rajallisia luonnonvarojamme viisaammin on maailmanlaajuinen. Sitrassa se on noussut esiin keskusteluissa EU:n ja muiden sidosryhmien kanssa. Riippuvuus luonnonvaroista on kasvanut, raaka-aineiden hinta on noussut ja tuotannon ympäristövaikutukset ovat haasteellisia. Resurssiviisaus on vastaus tilanteeseen. Se lisää hyvinvointia ja vähentää ympäristövaikutuksia, Johanna Kirkinen sanoo. Resurssiviisaus tarkoittaa kykyä käyttää luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluja, tilaa ja aikaa harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut 2,5-vuotiseen hankkeeseen ennen kaikkea henkilöstönsä työpanoksen kautta. Kehitysjohtaja Timo Rusanen, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Korhonen ja kehittämispäällikkö Laura Ahonen käyttävät projektiin työaikaansa. Merkittävin Sitran antama tuki on työaika, noin 6 henkilötyövuotta. Lisäksi voidaan käyttää Sitran laajaa kansainvälistä asiantuntijaverkostoa, Timo Rusanen sanoo. Sitra myös rahoittaa kokeiluja ja pilotteja, joissa lupaavia uusia resurssiviisaita ideoita voidaan kokeilla käytännössä. Sitran panos hankkeeseen on kokonaisuudessaan merkittävä. Kestävän kehityksen lisäksi hankkeen tavoitteena on tuoda työtä ja lisää hyvinvointia Jyväskylän kaupunkiseudulle. ruoasta noin 750 ruoka-annosta, jotka jaettiin halukkaille ilmaiseksi, Laura Ahonen kertoo. Sosiaalisessa mediassa tapahtuma keräsi 2700 osallistujaa jo etukäteen. Jonossa oli noin tuhat ihmistä. Huhtikuussa järjestettiin myös avoin ideahaku, jossa etsittiin parhaita ideoita kokeiltaviksi. Parhaat ideat toteutetaan käytännön kokeiluina. Ideoihin voi tutustua hankkeen nettisivuilla ja niiden jatkosta tiedotetaan myös Facebookissa ja mediassa. Hankkeeseen liittyy myös teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvä osakokonaisuus. Siinä ideoidaan tuotantoa, jossa toisen jätteestä syntyy toisen raaka-ainetta. Yrityksiä kontaktoidaan kasvotusten ja aihetta käsitellään työpajoissa. Tavoite yhdistää yrityselämää, julkista toimintaa, kansalaisia, järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä liiketoiminta on elinkeinopolitiikan kovaa ydintä ja pitkällä aikavälillä menestymisen avain, Timo Rusanen sanoo. Lisätietoja: timo.rusanen@jkl.fi Resource wisdom for well-being and sustainable development Last autumn the City of Jyväskylä embarked on the Resourcewise Region project in partnership with the Finnish Innovation Fund Sitra. In the spring of 2013 a considerable number of ideas were assembled, by means of which sustainable development can be promoted at the practical level. Hybrid heating of one-family houses, putting timber cut down in parks to useful purposes, a community platform for ferrying children to and from hobbies and other free-time activities... These were just some of the suggestions put forward in the ideas competition. The debate was initiated at a seminar in April 2013 and subsequently everyone had the opportunity to propose their own resource-wise project on the website, explain Development Director Timo Rusanen and Development Manager Laura Ahonen. Resource-wise Jyväskylä also gained a lot of recognition thanks to a street event involving junk-food. A professional chef created 750 portions of food from items discarded by local supermarkets, and these were then distributed free to all comers in the pedestrian precinct. Resource wisdom is being pursued in close cooperation with enterprises in the region. Businesses ponder sensible use in their own operations of natural resources, raw materials, energy, products, services, facilities and time in such a way that well-being and sustainable development are simultaneously promoted. 17

18 VApo Paikallista työtä kotimaisen energian puolesta Vapon toiminnassa asiakaslähtöisyys ja paikallisuus ovat avainsanoja, toteavat Keski-Suomen aluejohtaja Mika Säynäjäkankaan ja asiakkuusjohtaja Mikko Osara. 18

19 Toimintamallin muutos on tuonut Vapon lähemmäksi asiakkaitaan. Paikalliset olosuhteet huomioidaan entistä paremmin ja keskustellaan alueella vaikuttavien sidosryhmien kanssa. Asiakaslähtöisyys ja paikallisuus ovat määrittäviä tekijöitä, koska liiketoimintamme ja muun muassa turvetuotanto tehdään hyvin pitkälle aina paikallisesti, asiakkuusjohtaja Mikko Osara sanoo. Suomessa energiayhtiöt polttavat puuta ja turvetta yhdessä. Osaran mukaan se on ainoa kestävällä tavalla kotimainen, paikallinen lämmöntuotantomuoto. Kuusi toimivaa aluetta Muutoksen myötä Suomi on jaettu kuuteen tulosvastuulliseen asiakasalueeseen, joiden työntekijät hoitavat oman alueensa polttoaineiden ja lämmön tuotannon sekä myymisen ja toimittamisen asiakkaille. Kuluttaja- ja kiinteistökokoluokan liiketoiminnan kehittämiseksi nykyinen pelletti ja ympäristöturvemyynti yhdistettiin. Asiantuntijoillamme on myyntipaletissaan kaikki Vapo Oy:n tuotteet, mikä poistaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa. Halusimme uudistaa osaamisen kehittämistä koko organisaatiossa. Toimenkuvien muutokset antavat henkilöstölle aitoja ammatillisia kehittymismahdollisuuksia, Osara sanoo. Lähituotantoa suolta Keski-Suomen aluejohtaja Mika Säynäjäkankaan mukaan tavoitteena on mahdollistaa energia-asiakkaille toimitusvarmoja polttoaineratkaisuja hyödyntäen paikallisia energiamuotoja. Kansallisten uusiutuvan energian 2020 tavoitteiden toteutuminen edellyttää puun ja turpeen yhteispolttoa. Maakunnissa polttoainejakeet ovat paikallisia, pelletti liikkuu yli maakuntarajojen, mutta muuten turvetuotanto on hyvin lähituotantoa. Turvetuotannon lisäksi meillä on kolmetoista lämpölaitosta Keski-Suomessa, olemme yhdistäneet polttoaineet ja lämmön toiminnassamme. Puuenergian toimitusketjun hoitaa osakkuusyhtiö Harvestia. Osara lisää, että Vapon sahatoiminta ja Kekkilän toiminta ovat konsernin kansainvälisempää liiketoimintaa. Puhetta turpeesta Turpeen kiistanalainen asema vaatii keskusteluja sidosryhmien kanssa. Osara ja Säynäjäkangas kertovat, että monta kertaa kielteiset tunteet turvetta kohtaan perustuvat ennakkoluuloihin. Niitä pyritään hälventämään muun muassa kutsumalla sidosryhmiä tutustumaan turvesoille. Painettua sanaa uskotaan helposti ja kun pääsee tuotantopaikalle suoraan näkemään millä tavalla työtä teemme, niin ihmisten käsitykset muuttuvat. Paikallisissa tupailloissa kerromme ympäristötoiminnastamme ja vastaamme asukkaiden kysymyksiin. Osara vakuuttaa, että Vapo haluaa olla turvemaiden vastuullisessa käytössä etunenässä ja yhtiö on antanut vastuullisuuslupauksia, joista pitää kiinni. Me näemme tärkeänä kantaa vastuumme, koska turvetuotanto myös työllistää lukuisia paikallisia pienyrittäjiä ja luo siten hyvinvointia maakuntiin. Turpeen ja puun yhteispoltto on aidosti paikallinen ja huoltovarma tapa tuottaa lämpöenergiaa. Mikko Osara, Vapon asiakkuusjohtaja Lupaprosessia nopeutettava Tulevaisuuden suuri haaste energiatuotantoyhtiöllä on uusien turvemaiden hankkiminen turvetuotantoon. Uusien alueiden luvitusprosessi on pitkä ja siihen Vapossa toivottaisiin lisää nopeutta. Vanhojen turvetuotantoalueiden toipuminen sateen jälkeen uuteen turpeen nostoon on hitaampaa ja esimerkiksi viime kesän sateilla turvemäärä jäi pieneksi. Olemme huolissamme esimerkiksi energiayhtiöiden huoltovarmuudesta, moni yhtiö luottaa turpeen saantiin, Osara sanoo. Säynäjäkangas toteaa, että oikeastaan on vaikea sanoa onko turve puun vai puu turpeen tukipolttoaine. Jos turvetuotanto vähentyy entisestään, ei pelkkä puun polttoenergia riitä tuottamaan tarpeeksi lämpöä voimalaitosten kattiloissa. Turpeen ja puun yhteispoltto on aidosti paikallinen ja huoltovarma tapa tuottaa lämpöenergiaa. Logistiikkaketju on pitkä ja paikallisten yrittäjien on nähtävä tulevaisuuden mahdollisuudet, jotta he sitoutuvat yhteistyöhön. Monet investoinnit ovat pitkäikäisiä ja äkkinäiset muutokset ovat turmiollisia pienyrittäjille. Work at local level on behalf of domestic energy A change of strategy has brought Vapo closer to its customers. Local circumstances are being taken into account better than previously and dialogue conducted with stakeholders in the region. Customer orientation and localness are the determining factors, since peat production is always conducted locally where possible, says Mikko Osara, Director, Customer Relations. As a result of the change Finland has been divided into six accountable customer regions, whose personnel take care of the production of fuels and heat in their own region as well selling and delivering these to customers. In order to develop Vapo s consumer and real property-scale business the selling of pellets and environmental peat has been combined. In the future the big challenge for energy producers will be acquiring new peatlands for peat production purposes. The permit process for new areas is long and Vapo would like to see procedures handled at a faster pace. The recovery of old peat production sites after rain for new peat harvesting is slower and for instance due to last summer s frequent showers the volume of peat produced remained low. We are concerned, for example, about the security of supply to energy companies many companies rely on obtaining peat, Osara underlines. 19

20 osuuspankki Osuuspankissa ollaan Itsensä ja tiimin hyvä johtaminen on kaiken tekemisen punainen lanka Keski-Suomen Osuuspankissa. Sisäisten tsemppareiden johdolla keskustellaan säännöllisesti työhyvinvoinnista ja johtajuudesta työssä. Uskomme vahvasti, että hyvällä johtamisella päästään parempiin tuloksiin. On asiakkaan etu, jos meillä on motivoituneita ja hyvinvoivia ihmisiä työssä, henkilöstöjohtaja Anna-Mari Rossi sanoo. Finanssiala on varsin säännelty ala, jossa toimitaan pykälien mukaan. Keski-Suomen Osuuspankissa henkilökuntaa rohkaistaan hyödyntämään myös omaa kokemusta ja asiantuntijuutta uudella tavalla. On hyvä huomioida asiakkaan kokonaistilanne ja käyttää harkintaa. Se näkyy asiakkaalle joustavuutena ja ihmisläheisenä tapana toimia. Tsempparit työssä Omien valmiuksien kehittämistä on viety järjestelmällisesti eteenpäin koko henkilöstön osalta vuodesta 2010 lähtien Keski-Suomen Osuuspankissa. Esimiesten valmennus käynnistyi jo Taustalla on ollut Pentti Sydänmaalakan Älykäs johtaminen -teesit, joita käytiin ensin läpi esimiesten kanssa ja lopulta koko henkilöstön kanssa. Ensimmäiset työyhteisöjen omat tsempparit aloittivat ja nyt on uusi joukko hypännyt ruoriin. Kussakin hyvän johtamisen jäljillä työyhteisössä on oma tsemppari. Heidät on valmennettu itsensä johtamisen teemoihin ja he nostavat omissa tiimeissään ajankohtaisia ja keskustelua aiheuttavia asioita esille, Rossi kertoo. Hyvinvointi kilpailutekijä Keski-Suomen Osuuspankin ylin johto on sitoutunut johtamisen kehittämiseen. Työhön halutaan kokonaisvaltaisuutta ja mielekkyyttä. Alussa keskityttiin enemmän fyysiseen hyvinvointiin, tänä vuonna huomioidaan enemmän psyykkistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvoinnin kokonaisuutta. Kehityskeskusteluissa käydään keskustellen läpi työntekijän henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Rossin mukaan se on lisännyt keskinäistä luottamusta ja avoimuutta. Hyvä johtaminen on meillä kirjattu strategiaan. Me näemme hyvinvoivan työyhteisön kilpailukykytekijänä, Rossi pohtii. Rossi lisää, että ihmiset sitoutuvat työnantajaan, joka huolehtii heidän jaksamisestaan. Tulevaisuudessa se on myös valtti rekrytoidessa. Myös asiakkailta on tullut palautetta, että meidät koetaan luotettavaksi kumppaniksi, koska välitämme työyhteisöstämme. Hyvän fiiliksen lisäksi olemme parantaneet myyntitulostamme merkittävästi, Rossi iloitsee. Johtaminen lähellä arkea Konttorinjohtaja Marjatta Kivilahti on havainnut tsempparit hyvin toimivaksi järjestelmäksi. He ovat olleet tehtävästä innoissaan ja heittäytyneet kehittämään työyhteisöä. Kuvassa tsempparina toiminut rahoitusasiantuntija Riitta Haverinen (vas.) ja Saarijärven ja Karstulan konttoreiden esimies ja valmentaja, konttorinjohtaja Marjatta Kivilahti. Keskustelun määrä työyhteisössä on kasvanut, johtaminen on tullut lähemmäs arkea, juuri kuten sen pitääkin tulla. Olemme oppineet antamaan ja vastaanottamaan palautetta omasta toiminnastamme työyhteisössä, Kivilahti pohtii. Kivilahden tiimissä olevat työntekijät ovat kokeneita ammattilaisia. Uudenlaisen näkökulman tuominen johtamiseen ja käytännön toimintatapojen muutos ovat haastaneet koko henkilökunnan. Ihmiset ovat lähteneet avoimesti keskusteluun mukaan ja ottaneet kantaa. Näkökulman muuttaminen ei ole helppoa, mutta tunnistan, että henkilökunnalla on tahtoa katsoa asioita uusin silmin ja nähdä muutoksen tuomat mahdollisuudet. Eteen tulevissa muutoksissa pääsemme itse kukin testaamaan kuinka olemme edistyneet itsemme johtamisessa, Kivilahti pohtii. Tuloksellisuus parantunut Rahoitus- ja vakuusyksikössä työskentelevä Riitta Haverinen toimi tsempparina pari vuotta omassa tiimissään. Hänelle uusiin haasteisiin hakeutuminen oli piristävää. Tsempparina hän kuunteli, mitä ajatuksia muilla heräsi johtamisesta ja mitä tsempparitoiminnalta odotettiin. Näin sain raamit toiminnalleni. Yhdessä myös mietittiin mikä työyhteisömme on hyvin ja sanoimme sen ääneen. Se antaa perspektiiviä myös hankalampiin asioihin, Haverinen kertoo. Haverinen näkee itsensä johtamisen taitoihin satsaamisena. Omalla käyttäytymisellä ja viestinnällä on tiimissä merkitystä. Omalta mukavuusalueelta on poistuttava kehittyäkseen. Toimintakulttuuri on entistä avoimempi. Vaikeistakin asioista osataan puhua yhdessä. Toiminnan tuloksellisuus on parantunut selvästi, Haverinen sanoo. 20