Sisäinen arviointi rahoitetuista hankkeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäinen arviointi rahoitetuista hankkeista"

Transkriptio

1 0 Sisäinen arviointi rahoitetuista hankkeista EAKR:llä, ESR:llä, Kainuun kehittämisrahalla tai kuntayhtymän budjettivaroilla rahoitetut vuonna 2010 käynnissä olleet hankkeet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hanke- ja rahoitus -yksikkö

2 1 Esipuhe Tämä hanke ja rahoitus yksikön arviointiraportti on laadittu antamaan käsitys Kainuun maakunta - kuntayhtymän rahoittamien hankkeiden etenemisestä vuonna Hankkeet on raportissa ryhmitelty maakuntaohjelman mukaisesti. Kuhunkin hankkeeseen nimetty yhteyshenkilö on arvioinut meneillään olevan hankkeen suurin piirtein vuodenvaihteen 2010/2011 tilanteen mukaisesti. Uudempaa tietoa on lisätty arvioon silloin kun sitä on ollut käytettävissä. Niistä ylimaakunnallisista hankkeista, joiden rahoitusvastuu on jollakin muulla Itä-Suomen maakuntaliitolla, ei ole tehty arviota. Aluksi esitetään kuviona maakuntaohjelman kiteytys ja sen jälkeen suppea toimintalinjoittainen yhteenveto arvioinneista. Sen jälkeen kuvioesityksinä näytetään kunkin toimintalinjan kohdalla linjan hankkeet, jolloin saman aihepiirin kokonaiskuva hahmottuu nopeasti jo ennen sanallisia hankekohtaisia arviointeja. Mitä suurempi hankekuvio on pinta-alaltaan, sitä enemmän hankkeeseen on osoitettu rahoitusta. Arvioidut hankkeet on merkitty maakunnan tunnuksella tarkastelun helpottamiseksi. Nettiversiossa kunkin kuvion sisällä näkyy tarkempaa tietoa hankkeesta. Jokaisesta hankkeesta esitetään arviointilomakkeella ensin hankkeen virallinen nimi ja EUrahoitteisissa hankkeissa myös EURA2007 järjestelmän projektikoodi. Hankkeesta esitetään sitten tavoite, tarvittaessa lyhennettynä, ja sen jälkeen selostusta ja arviota toteutuksesta suhteessa hankesuunnitelmaan. Arvion lopussa on hankkeen kustannusarvio ja kuntayhtymän rahoitusosuus. Niistä hankkeista, jotka ovat jo päättyneet, esitetään myös rahoituksen lopullinen toteutuma prosentteina alkuperäiseen rahoitussuunnitelmaan nähden. Lisäksi kerrotaan hakijaorganisaatio, hakijan yhteyshenkilö sekä kuntayhtymän nimeämä yhteyshenkilö. Kaikkien hankearvioiden jälkeen esitetään kuvioina maakunnan rahoituksen suuntautuminen maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisesti vuoden 2007 alusta alkaen. Raportissa arvioidaan nyt 60 hanketta, kaikkiaan rahoitusta on myönnetty yhteensä 35 M. Panostus on kohtuullisen mittava osa Kainuun maakuntaohjelman toteuttamista. Tässä muodossa laadittu hankeraportti on kuntayhtymän hanke- ja rahoitusyksikön toinen. Tarkoituksena on laatia vastaava arviointi vuosittain. Toivomme saavamme palautetta raportista voidaksemme kehittää sitä jatkossa. Palautetta voi kätevimmin antaa yhteyshenkilön tai allekirjoittaneen kautta sähköpostilla, osoitemuoto on Kiitos kaikille raportin laatimiseen osallistuneille! Kajaanissa Jorma Teittinen kehittämisjohtaja

3 2 SISÄLLYSLUETTELO Kainuun maakuntaohjelman tavoitteet, toimintalinjat ja elinkeinojen kehittämisen kärkialat Yhteenveto... 4 TL 1 OSAAMINEN JA KOULUTUS Innovaatiojärjestelmän kehittäminen... 7 TL 1 OSAAMINEN JA KOULUTUS Osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Yritystoiminnan edistäminen ja innovaatioiden kaupallistaminen TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Toimialojen kehittäminen ICT ja elektroniikka, metalli TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Toimialojen kehittäminen Elämystuotanto TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Toimialojen kehittäminen Luonnonvarat TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuus TL 4 HYVINVOINTI Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen TL 4 HYVINVOINTI Uudet toimintatavat hyvinvointipalvelujen tuottamisessa TL 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Infastruktuurin toimivuus ja asuinympäristö TL 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen YHTEENVETO; rahoituksen jakautuminen hankkeittain, maakuntaohjelman mukaan luokiteltuna... 86

4 3 Kainuun maakuntaohjelman tavoitteet, toimintalinjat ja elinkeinojen kehittämisen kärkialat. TAVOITE: MAAN KESKIMÄÄRÄISTÄ NOPEAMPI TALOUDEN KASVU KILPAILUKYKY OHJELMAN TOIMINTALINJAT OSAAMINEN ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS MAASEUTU HYVINVOINTI TOIMINTA- YMPÄRISTÖ KASVUYRITYKSET MITTAUSTEKNIIKKA AJONEUVOTIETOJÄRJESTELMÄT METALLI ICT JA ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA KULTTUURI ELÄMYS KOKOUS MATKAILU KÄRKIALAT METSÄ LÄHIRUOKA KAIVANNAISET ENERGIA LUONNONVARAT RAHOITUSKOHTEENA KASVUHALUINEN, PÄÄOSIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA LIIKEVAIHTONSA HANKKIVA LIIKETOIMINTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN LISÄÄMINEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS MONIPUOLINEN ELINKEINOTOIMINTA ELÄMISEN LAATU KEHITTÄJÄVERKOSTO JA OSAAMINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN HV-PALVELUJEN UUDET TOIMINTATAVAT 3. SEKTORI INFRASTRUKTUURI (LIIKENNE, TIETOL.) YMPÄRISTÖ VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ ASUKKAAT TAVOITE: IHMISTEN HYVINVOINTI Jäljempänä hankekohtaisissa kuvioissa kuvion väri kuvaa rahoituslähdettä ja kuvien pinta-ala myönnetyn rahoituksen määrää. Kuvista näkyy myös toteutusaika.

5 4 Yhteenveto Maakunta on panostanut eniten innovaatiojärjestelmän kehittämiseen osin lääninhallitukselta siirtyneiden hankkeiden seurauksena. Oulun yliopiston Biotekniikan laboratorion sekä mittalaitelaboratorion perushankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, tosin jatkoaikaa on myönnetty molemmille. Näistä hankkeista on välillä siirretty henkilöstöä kiireisiin Tekes-hankkeisiin. Kajaanin ammattikorkeakoulun Ajoneuvotietojärjestelmien kehitysohjelma eteni, joskin uudessa aiheessa ja uudehkossa toimintatavassa oli alkukankeutta. Jatkossa kohdentamista on mietittävä vielä tarkemmin. Measurepoliksen mittaustekniikkaan liittyvät suuret hankkeet hakevat jatkossa enemmän vaikuttavuutta yritysten sitoutumisten kautta ja tulosten voimakkaammasta kaupallistamisesta. Monen hankkeen rinnalla on ollut ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen hanke. Aivan vuoden lopussa tehtiin päätökset uudesta toteutustavasta, kun hanketoimintaa siirrettiin Cemiksen kautta hoidettavaksi vuoden 2011 alusta alkaen. Snowpoliksen hankkeet etenivät aluksi hyvin, mutta myöhemmässä vaiheessa yhtiön hallitus supisti toimintaa vaikuttavuuden vähäisyyden takia ja järjesti Snowpoliksen hankkeet Kainuun Etu Oy:n vetovastuulle, samalla hankemäärää pienennettiin. Snowpolis hakee uutta painopistettä liikuntamatkailua palvelevista toiminnoista. Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian investoinnit, opetus ja tutkimus ovat edenneet suunnitellusti. Seniorpolis-hankkeen projektisuunnitelma uusittiin vuonna 2008 ja toimintaan haettiin yrityksiä mukaan, mikä onnistuikin kohtalaisesti vuosien aikana. Varsinaista läpimurtoa ei ole vielä saavutettu. Woodpoliksen investointihanke on lykkääntynyt toimitilaongelmien vuoksi. Ratkaisut on kuitenkin nyt löydetty. Toiminnallisesti Woodpolis onnistui saamaan Helsingistä puutaloalueen toteutuksen kokonaisvasuun itselleen, mitä voi pitää tärkeänä aluevaltauksena. Osaamistason nostamisessa ja koulutusrakenteiden kehittämisessä KAO:lla on Seppälän urheilunurmen kehittämishanke oppilaitoksen tarjonnan monipuolistamiseksi nuorisolle ja aikuiskoulutettaville, ulkomailta asti. AMK:lla on korkea-asteen koulutuksessa kolme maakunnan rahoittamaa merkittävää hanketta: Liikkuva kaivannais- ja kiviainesosaamisen laboratorio, Kajak Game Studio investointi ja Pintakäsittelylaitteisto koulutuskäyttöön Kajaanin Renforsin rannassa. Ne parantavat oppimisympäristöjä uudelle tasolle. Samalla toteutuu entistä tiiviimpi yhteistyö yritysten kehittämistoimintojen kanssa kolmella toimialalla. Yritystoiminnan edistämisessä ja innovaatioiden kaupallistamisessa kohdassa on useita hankkeita, joita ei voi kohdistaa tietylle toimialalle. Kyseessä on lähinnä Kainuun Edun hankkeita. Ulkomaisten investointien houkuttelemista FDI rakenna muutos -hankkeessa, kainuulaisille yrityksille Asiantuntijapalvelut yrityksille, kaivosinvestointeihin palveluita ja tuotteita tarjoava yritysryhmä Prima Network, yritysten sähköisten palveluiden käyttöönottoa vauhdittava hanke eetu sekä Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnissa yritystoiminnan lisäämiseen keskittyvä Hyrinä-hanke. Osittain hanketoiminta kärsi syvästä taloudellisesta taantumasta viime vuonna. Suhdanteiden odottamattomiin vaihteluihin onkin jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota jo suunnitteluvaiheessa kaikissa niissä hankkeissa, jotka toimivat kehittämisessä tiiviisti yhdessä yritysryhmien kanssa. Toimialoittain tarkasteltuna ICT-, elektroniikka ja metallialalla hankkeita oli niukasti, osittain siksi että innovaatiojärjestelmän kehittämisessä useimmat hankkeet palvelevat aivan erityisesti tätä toimialaa. ITpoolin huolena oli selkeä suunnan määrittäminen yritysjoukon kesken. Kainuun edun EDC-Park hanke ehti vasta aloittaa toimintansa, mutta sillä on äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite saada hankittua laaja ja monipuolinen kansainvälinen toimijaryhmä CSC:n supertietokoneen ympärille Renforsin rantaan. Tavoitteena on siis itse asiassa luoda uusi klusteri Kainuuseen nykyisiä vahvuuksia uudella tavalla hyödyntämällä. Onnistuminen edellyttää aktiivista toimintaa myös muilta organisaatioilta. NetInPro II auttoi

6 5 palveluillaan luotsaamaan metallialan yrityksiä onnistuneesti yli viime vuosikymmenien jyrkimmän suhdannekuopan. Matkailussa hankkeita on erittäin runsaasti. Suurin hanke on ollut monivuotinen Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin hanke, joka loi uudenlaisen hyvänä pidetyn toimintatavan ja jota on alettu käyttää toimintatapana myös muualla Suomessa. Määrälliset tavoitteet hankkeessa jäivät vajaiksi, syynä oli jyrkkä talouden taantuma. Matkailupalveluiden tuotteistaminen kolmen matkailukeskuksen alueella punnersi uusia tai uudistettuja tuotteita yritysten kanssa ja loi samalla taustaa sekä kotimaan että ulkomaan markkinoinnille. Hanke jatkuu vielä alkuvuoden. Luonnonvarat kohdassa metsät ja puu aihepiiriin liittyvänä on ELY-keskuksen rahoittamana kattohanke, teemaohjelma. Kuntayhtymä rahoitti Kainu-hanketta huonekaluteollisuuden uudistamiseksi, Reindeer- Wood hanketta Britannian markkinointiin sekä Puun ja kiven mahdollisuudet hanketta, jälkimmäistä yhdessä Pohjois-Karjalan kanssa. Etenkin viime mainittua on pidetty hyvänä, sillä yritykset halusivat siihen vielä jatkohankkeen. Muut kaksi hanketta ovat kesken, mutta ainakin tässä vaiheessa näkymät ovat hyvät. Kaivannaisalan kattohankkeena on Kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma, johon on resurssoitu paitsi kokonaisuuden koordinointi myös alan yrityskohtaista erikoisneuvontaa. Tähän hankkeeseen on tehty kahden vuoden lisäpäätös. Kokonaisuutena ala kärsi kovasti kansainvälisestä suhdannetaantumasta. Kaikilla alan hankkeilla tavoitellaan kuitenkin pitkän tähtäimen tuloksia, joten yksi heikko suhdannevaihe ei aiheuttanut ylipääsemättömiä ongelmia, selvää viivästymistä kuitenkin oli. Elintarvikealalla maakunta on osallistunut vain yhteen hankkeeseen, Kainuulainen lähiruoka, ja siihen budjettivaroin. Hanke on luonteeltaan organisointi- ja verkostohanke. Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuuden osalta Kainuussa on hankkeita kaikkiaan vähintään kolmen kuvasivun verran. Jäljempänä näytetään kuitenkin vain yksi sivu, jossa aivan ylivoimaisesti merkittävin on Paltamon työllisyyskokeilu hanke. Matkakumppanit: Erityisryhmien työnhaun ja koulutusedellytysten parantaminen hyödyntäen taiteen eri osa-alueita ja Respekti Nuorten ammatinvalintaan ohjaava työpajatoiminta hankkeisiin maakunta on osallistunut budjettivaroin. Kummassakin hankkeessa tavoitteena on ollut uuden lähestymistavan löytäminen oman kohderyhmän palveluiden monipuolistamiseksi, tulokset ovat olleet positiivisia vaikeuksista huolimatta. Osaavan työvoiman saatavuus tulee koko ajan haasteellisemmaksi, joten erilaisten uusien ratkaisujen hakemiseen on syytä panostaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kohdassa maakunta on ollut rahoittamassa Terveysreitti-hanketta. Se oli lähinnä investointihanke ja siinä varustettiin mm varasairaala ja terveyden edistämisen laboratorio ammattikorkeakouluun. Uudet toimintatavat hyvinvointipalveluiden tuottamisessa Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvonta -hanke haki uutta toimintatapaa erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan. Valittavasti kaikkien määrällisten tavoitteiden saavuttamisesta huolimatta jatkamisesta kiinnostunutta julkishallinnon organisaatiota ei löytynytkään. Ikääntymispoliittisen strategian laatiminen on tässä kohdassa tulevaisuuteen varautumisen kannalta hyvin tärkeä hanke, vaikkei se rahoituksellisesti suuri olekaan. Infrastruktuurin toimivuuden ja asuinympäristön osalta Kainuussa on panostettu vähän muihin Itä-Suomen maakuntien verrattuna. Maakunta on rahoittanut vain Laajakaista kaikille hanketta, jossa valmistellaan valokuituinvestointeja Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa. Kajaanin kaupunkikeskusta hanke tähtää nimensä mukaiseen kasvojen kohotukseen konsulttivetoisessa hankkeessa. Vuorovaikutuksen lisäämisessä ja yhteistyön tehostamisessa Laajakaista hyödyksi II ja Oulu-Kajaani hankkeet olivat maakunnan rahoittamia. Molemmat edistivät asiaansa, mutta jatkuvuuden suhteen hankkeiden jälkeen on kysymysmerkkejä.

7 Kaikkiaan voi todeta, että hankehenkilöstön rekrytointi on useissa tapauksissa vienyt odotettua enemmän aikaa, monesti 3-4 kuukautta. Asia on otettava huomioon hankkeiden suunnittelussa ja aikataulutuksessa. Osaavan työvoima saatavuus on muutenkin tiukempaa. Tavoitteiden muotoilu siten, että onnistumisen arviointi olisi nykyistä yksiselitteisempää, on pysyvä haaste. Investointihankkeiden toteutus on ollut kohtalaisen selväpiirteistä, mutta teknologian nopea kehittyminen on näkynyt siten, että alkuperäistä hankintasuunnitelmaa joudutaan usein päivittämään. Erilliset kilpailutukset vaativat oman aikansa. Yleisen suhdannekehityksen vaihteluihin on varauduttava paremmin mm lisäämällä ainakin yritysryhmien kehittämishankkeissa mitattaviin tavoitteisiin suhdanteita koskeva taustaoletus tai vertailu koko Suomen suhdannekehitykseen. Pääosin maakunnan rahoittamat hankkeet ovat toteutuneet vuonna 2010 kohtalaisen hyvin, hankkeiden välinen yhteistyö on myös lisääntynyt. Hankkeet ovat olleet maakuntaohjelman mukaisia. Yksittäisenä hankkeena Paltamon työllisyyskokeilu on kooltaan ja innovatiivisuudeltaankin omaa luokkaansa. Rahoituksen painotus on ollut muutoin innovaatiojärjestelmän kehittämisessä, toiseksi merkittävintä on ollut elinkeinoelämän ja yrittäjyyden kehittäminen. 6

8 7 TL 1 OSAAMINEN JA KOULUTUS 1.1 Innovaatiojärjestelmän kehittäminen

9 8 Bioalan kehittämisohjelma BIOKEHO Sotkamo A30159 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen / Luonnonvarat TL 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Hanke kehittää Snowpolis-toimintaympäristöön sijoittuvaa elintarvike- ja luonnonvarabiotekniikan sekä biomittausteknologian (mukaan lukien bioanalytiikka) infrastruktuuria ja tutkimustoimintaa, joka edistää oleellisesti uusien ravinto-, liikunta- ja hyvinvointiteknologia-alan yritysten sijoittumista ja luomista seutukunnalle sekä vahvistaa olemassa olevien yritysten toiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä elintarvike- ja luonnonvara-aloilla (mukaan lukien kaivannaisteollisuus). Maisterikoulutuksen laiteinvestoinneilla on tavoitteena mahdollistaa elintarvikealan maisterikoulutuksen asianmukainen ja tehokas toteuttaminen sekä tukea osaltaan tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Kuopion yliopiston ja Oulun yliopiston Kainuun yliopistokeskuksen biotekniikan laboratorion yhteisen elintarvikebiotekniikan maisterikoulutushankkeen tarkoituksena on yhteistyötä lujittamalla tehostaa olemassa olevien resurssien hyväksikäyttöä ja välttää päällekkäisyyksiä. Määrällisenä tavoitteena on 3 uutta työpaikkaa. Tutkimusympäristöjen investoinnit perustuvat kahteen lähtökohtaan: tutkimustoiminnan kehittämiseen liittyvät investoinnit laboratorion toiminnan kehittämiseksi opetustarkoitukseen sopiva oppimisympäristö maisterikoulutukseen eli koulutuksessa tarvittavien laitteiden hankintaa (Elintarvikebiotekniikan maisterikoulutus, ESR-hanke). Projektin lähtökohdan ja kohteiden valinta on onnistunut hyvin ja vastaa edelleenkin tarpeita. Tavoitteet ovat osoittautuneet realistisiksi eikä niitä ole tarpeen tarkistaa. Laboratoriolla on yhteistyötä noin 20 Kainuun elintarvikeja luonnonvarayrityksen kanssa, toiminnallisesti laboratorio on verkottunut yli 20 tutkimusyksikön kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla. Kaivosalan toiminnan viriäminen Kainuussa ja muualla Suomessa on luonut uuden toimialan, jolle laboratorio on voinut tarjota osaamistaan prosessien kehittämisessä. Työpaikkatavoite on toteutunut. Kaikkiaan kehittäminen on ollut aktiivista ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. Investointeja on tehty alun perin arvioitua hitaammin ja henkilöstöä on ollut välillä kiinni muissa (Tekes) hankkeissa, joten toteutusaikaa on päätetty jatkaa vuodella budjettia nostamatta. Hankkeessa on kehitetty analyysimenetelmiä bakteerikäymisessä muodostuvien yhdisteiden tunnistamiseen, tuloksia hyödynnetään mm bioenergiatuotannossa. Savukaasunäytteille on kehitetty analyysimenetelmiä, niitä hyödynnetään lämpövoimaloissa. Marjojen ja muiden elintarvikkeiden ravinteiden analytiikkaan on niin ikään kehitetty uusia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää paitsi elintarvikealalla myös sitä läheisesti sivuavilla aloilla. Tämän hankkeen rinnalla toimii Biokeho ESR-hanke, jota rahoittaa Kainuun ELY. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Oulun yliopisto, Biotekniikan laboratorio Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Vesa Virtanen Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Jorma Teittinen

10 9 Mittalaitelaboratorion toimintaympäristöjen kehittämisohjelma KETO-EA EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Hankkeen perustavanlaatuisena tavoitteena on Kajaanin Yliopistokeskuksen Mittalaitelaboratorion (MILA, nyk. kuuluu CEMIS-Ouluun) toimintaedellytysten kehittäminen, tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen metsäteollisuuden mittaustekniikkaan profiloituen ja uusia sovellusaloja hakien, tutkimusympäristöjen kehittäminen sekä muuntokoulutustyyppisen maisteritasoisen DI-koulutuksen tukeminen elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Lisäksi yleisenä tavoitteena on lisätä Mittalaitelaboratorion henkilöstön kykyä tuottaa tehokkaammin laadukasta tutkimusta paremman tutkimusympäristön avulla (yleisesti ja välillisesti tutkimuksen laatua mitataan mm. julkaisujen, jatkotutkintojen, yrityshankkeiden ja palvelututkimuksen kasvun määrän avulla). Tutkimusympäristöjä tarjotaan myös yritysmaailman käytettäväksi, jolloin laadullinen arviointi voidaan todentaa tutkimuspalvelun ja yrityskumppaneiden lisääntymisenä. Erityisenä konkreettisena tavoitteena on luoda Roadmapping-järjestelmä, jonka puitteissa Mittalaitelaboratorion toiminta voidaan järjestelmällisesti asemoida alan tieteelliseen tutkimukseen sekä tekniseen kehitykseen. Järjestelmän avulla voidaan määritellä Mittalaitelaboratorion kehitystarpeet sekä kohdentaa laite- ja henkilöstöresurssit tehokkaasti. Järjestelmä tulee olemaan luonteeltaan visuaalinen suunnittelu- ja organisointiohjelma ja se on osa laboratorion laatujärjestelmää. Tärkeimmät toimenpiteet ovat Roadmapping järjestelmän luomisen lisäksi: Kansainvälistyminen ja verkottuminen, jossa laboratoriota tehdään tunnetuksi sekä kotimaisten että ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien piirissä sekä tekninen tukitoiminta, jossa mm. harjaannutaan uusien tutkimuslaitteiden ja ohjelmien käyttöön, kehitetään tietojärjestelmiä sekä ylläpidetään ja kehitetään tutkimuslaboratorioita ja prosessihalliympäristöä. Investoinnit ovat myös iso osa tätä hanketta. Projekti tukee rinnakkaisen Mittalaitelaboratorion osaamisen kehittämisohjelma, KETO-ES -projektin tavoitteiden saavuttamista. Hankkeella tuetaan myös Mittalaitelaboratoriolle asetettuja määrällisiä kasvutavoitteita. Hanke on siirtynyt Oulun lääninhallitukselta kuntayhtymän rahoitusvastuulle vuoden 2010 alusta. Tämän hankkeen rinnalla toimii ESR-hanke, jota rahoittaa Kainuun ELY-keskus. Projektin aloitus viivästyi suunnitellusta, koska hanketoteuttaja sai virallisen päätöksen hankkeesta vasta Lisäksi hankkeessa aloittanut Projektipäällikkö jäi eläkkeelle ja hankkeeseen valittiin uusi vetäjä. Hanke on kuitenkin edennyt suunnitellusti viivästyneestä aloituksesta huolimatta. Roadmapping-järjestelmä etenee jonkin verran jäljessä, koska tämä on Milalle uusi asia ja tehtävän aloitus on viivästynyt. Hankkeessa on toteutettu kansainvälistä tutkijanvaihtoa sekä yliopistovierailuja. Tekninen tukitoiminta on kaikilta osin edennyt suunnitelmien mukaisesti. Työpaikkatavoite ei ole toteutunut. Hanke on saanut jatkoaikaa saakka, jotta hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Oulun yliopisto. Kajaanin yliopistokeskus, mittalaitelaboratorio Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Ensio Poutiainen Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

11 10 Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma Kainuun kehittämisraha Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) -kehittämisohjelman tavoitteena on luoda Kajaaniin vuoteen 2015 mennessä kansainvälisesti tunnettu ajoneuvotietojärjestelmien osaamiskeskus, joka tarjoaa alueen kasvaville ajoneuvoteknologia-alan yrityksille ainutlaatuisen tutkimus- kehitys-, koulutus- ja testausympäristön sekä auttaa yrityksiä kasvattamaan ATJ- liiketoimintaa. Ohjelma tuo yrityksille hyötyä lisäämällä alueen osaamista, näkyvyyttä, verkostoja ja vaikuttavia hankkeita. Tutkimusyksiköille ohjelma tarjoaa pitkäjänteisen kehittämisresurssin, mahdollistaa osaamisen kehittämisen, luo yhteisen kehittämisalustan, tuo näkyvyyttä ja uusia verkostoja. Koulutusyksiköille ohjelma tarjoaa kanavan tulevien koulutustarpeiden ennakointiin ja luo uusia työskentelymahdollisuuksia alan opiskelijoille. Ajoneuvotietojärjestelmän kehittämisohjelman toimenpiteet ovat: - ohjelman johto, koordinointi, hallinnointi ja suunnittelu - markkinointi ja tiedottaminen - hankesuunnittelu - strategiset konsortiohankkeet - teknologiaseuranta ja -ennakointi - koulutussuunnittelu ATJ kehittämisohjelma on laadittu kaudelle Tarkastelun kohteena olevat rahoituspäätös tehtiin vuoden 2010 loppuun. Hankkeen toimintatapa suunniteltiin yrityslähtöiseksi ja yritysjohtoiseksi. Mukana olevat yritykset päättävät toteutettavien osaprojektien käynnistämisestä ja suuntaamisesta. Hankkeen tarkoituksena oli myös luoda edellytykset pääsemiseksi toimijaksi valtakunnallisen osaamiskeskus ohjelman Älykkäät koneet klusteriin. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Kokonaisuutena hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana keskustelua on käyty mm. yritysten kehitystarpeiden kohtaantumisesta ja yritysten sitoutumisesta hankkeisiin. Myös hankintojen kilpailuttamiskysymyksistä ja sopimusmenettelyistä on keskusteltu. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Kajaanin Teknologiakeskus Oy 2008 Kajaanin AMK Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Risto Oikari Mika Määttä Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

12 11 Mittaustekniikan liiketoiminnan kehittämishanke EAKR A Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektin tavoitteena oli käynnistää kansallinen mittaustekniikkaan erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitysohjelma. Ohjelmassa rakennetaan kansainvälisesti toimiva mittaustekniikan osaamiskeskus kokoamalla kansallisesti merkittävimmät mittaustekniikan alan yritykset, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt ja alan parhaimmat osaajat yhteen luomaan mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeen määrälliset tavoitteet ovat: 8 messuesiintymistä, 6 seminaaria, tiedotuslehdet 2 krt/v, toimiva www-sivusto, 3 analyysiä metrologian liiketaloudellisesta merkityksestä asiakkaalle, 4 koulutustilaisuutta mittausten luotettavuudesta, 4 kaupallistettua keksintöä, 30 jatkotoimiin johtavaa asiakaskontaktia, 4 yrityslähtöistä kehityshankesuunnitelmaa, 3 uutta yritystä joista 2 ulkomaista sekä vuosittaiset kansalliset toimialan kehityksen seurantaraportit ja kehitysanalyysit. Projektin vaikutuksesta syntyneisiin yrityksiin tavoitellaan projektin päättyessä vähintään 10 työpaikkaa. Projektin vaikutuksesta tavoitellaan mukana olevien yritysten liikevaihdon kasvuksi vähintään 10 %. Tavoitteena on myös tehdä mittaustekniikan toimijoiden markkinointimateriaali, tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen toimintamalli(t) ja työkalut, mittaustekniikan hyödyn arvioinnin raportit, mittaustekniikan alan kehitystrendit raportit (2 kpl), sekä kansalliset mittaustekniikan alan kehityksen seurantaraportit (2 kpl). Määrällisten tavoitteiden osalta hankkeessa onnistuttiin varsin kohtuullisesti: Analyysejä liiketaloudellisesta vaikutuksesta toteutui 1/3. Asiakaskontaktien tavoiteltu määrä (32) saavutettiin ja suurin yhteistyö tällä saralla tehtiin Renforsin Rantaan tulevien yritysten kanssa. Yrityslähtöisiä hankesuunnitelmia tehtiin 4, eli saavutettiin tavoite. Jatkossa yrityslähtöisiin hankesuunnitelmiin täytyy saada teollisuuden puolelta enemmän volyymia. Uusien yritysten syntymisessä oltiin vahvasti mukana ja tavoitteet saavutettiin kolmen yrityksen osalta (Optimon Oy, PHD Nordic Oy ja MIKES). Ulkomaisia yrityksiä ei saatu tulemaan Kajaaniin (tavoitteena 2 yritystä). Työpaikkojen osalta ei saatu tavoitteita kokonaan täytetyksi (tavoite 10+10, josta toteutui MIKES Kajaani 3 sekä muihin yrityksiin syntyi 3 uutta työpaikkaa). Yhteensä 6 uutta työpaikkaa on siis syntynyt hankkeen vaikutuksesta. Markkinoinnissa tehtiin seminaarijärjestämisten kautta työtä hankkeessa. Pienimuotoisempia seminaareja on pidetty kaupallistamistoiminnasta ja puunjalostusteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden kehitystarpeista. Hankkeen toteutusaikana tarkoituksenmukaisia messutapahtumia ei välttämättä ollut toteuttajan mukaan tarpeeksi tarjolla. Hankkeen aikanaan on saatu alulle työ metrologian liiketaloudellisen vaikuttavuuden kehittämisessä. On löydetty sopiva kumppani (Oulun yliopiston tuotantotekniikan laitos), jolla on osaamista työstää asiaa eteenpäin. Tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttämisessä ja kehittämisessä on tutkimuslaitosten (VTT Oulun yliopisto ja TEKES) kanssa kehitetty tutkimuslähtöisen innovaation kaupallistamismalli. Kun uusi tutkimushanke käynnistetään, niin kehityksen jokaisessa vaiheessa arvioidaan kaupallista potentiaalia, eli onko tuotteella mahdollisuuksia kaupalliseen kehitykseen. LIKE-hankkeen aikana on tunnistettu 17 uutta keksintöä ja niille on tehty ensivaiheen analyysi. Näistä neljää on lähdetty viemään eteenpäin. Lisäksi on tehty

13 12 2 kaupallistamisselvitystä eli markkinointisuunnitelmaa kahdelle eri yritykselle (Lapvision, Pegasor). Lisäksi on osallistuttu kaupallistamisseminaareihin ja Tuoteväylätoimintaan. Teknologiakeskusten liiton kanssa on myös tehty yhteistyötä, jossa alueen yrityksistä tunnistetaan kasvukykyisiä ja kasvuhaluisia yrityksiä. Jatkossa keskitytään jo perustettujen yritysten kehittämiseen, ei varsinaisesti tutkimuslähtöiseen uusyrityskehittämiseen. Palvelutoiminnan tuotteistamisessa on merkittävimpänä asiana kansallisen voima- ja virtausmittauslaboratorion Kajaaniin hankkiminen. Kansallisten ja kansainvälisten kehittämishankkeiden osalta onnistuttiin kohtuullisesti, eli ensimmäistä kertaa LIKE-hankkeen aikana saatiin kansainvälisiä hankkeita hakuun ja ainakin yksi myönteinen päätös. Kansallisesti laajamittaisia teknologiaohjelmia saatiin alulle 3-5 kpl. Mittaustekniikan alan yritystoiminnan edellytyksiä kehitettiin Renforsin Ranta yhteistyön avulla. Työkoneiden testausasema ja vedenkäsittelyteknologioiden kehitysympäristö saatiin kehitettyä. Kannattavuuslaskelmia, liiketoimintasuunnitelmien tekemistä ja kumppanihankintaa toteutettiin myös. Osittain on hoidettu myös mahdollisen ajoneuvotestauskeskuksen asiakashankintaa. Kaupallistamistapauksissa on hieman jääty jälkeen. Mutta jatkossa niitä tehdään niiden aihioiden kanssa, joissa on jo sitoutunut yrittäjä. Eli ei tulla panostamaan uusien yritysten synnyttämiseen, vaan yhteiseen kehittämiseen jo olemassa olevien yritysten kanssa. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Measurepolis Development Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Outi Laatikainen Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

14 13 Measurepolis - mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehitysohjelma Kainuun kehittämisraha Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Measurepolis -ohjelman tehtävänä on vahvistaa mittaustekniikan alan kilpailukykyä uudistamalla, verkottamalla ja kansainvälistämällä alan tutkimus-, kehitys- ja yritystoimintaa. Measurepolis -ohjelman mission toteuttamiseksi tutkimustoiminnan kehittämisohjelmassa keskitytään toimijoiden tutkimustoiminnan kehittämiseen ja verkottamiseen sekä kansainvälisyyden vahvistamiseen. Ohjelmassa Kajaanin Teknologiakeskus keskittyy ohjelman hallinnointiin ja johtamiseen sekä hankevalmisteluun, muut toimijat toteuttavat erikseen suunniteltuja tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Measurepolis -mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehittämisohjelman tavoitteena on 1) Mittalaitelaboratorion tieteellisen tutkimustoiminnan ja kansainvälisyyden vahvistaminen, 2) Kajaanin AMK:n yliopisto- /tutkimuslaitosyhteistyön ja kv -asiantuntijavaihdon vahvistaminen, 3) Biotekniikan laboratorion biomittausalan tutkimustoiminnan vahvistaminen ja 4) CWC: langattoman tiedonsiirtoteknologian tutkimustoiminnan vahvistaminen Kainuussa. Measurepolis hankekokonaisuuteen kuuluvat: Measurepolis mittaustekniikan osaamiskeskusohjelma, Measurepolis tutkimustoiminnan kehitysohjelma ja Measurepolis mittaustekniikan liiketoiminnan kehittämishanke. Hankkeen toimijoita ovat Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio ja CWC, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto (liikuntateknologia). Hankkeen keskeinen sisältö ovat osaprojektit. On toteutettu seuraavat osaprojektit: Mittalaitelaboratoriossa: Musteen mittaus (MUUMI), Kaivosvesien on-line mittaukset (KAVO), Lumen ja jään mittaus (LUMI), Tarkka optisten parametrien mittausinstrumentti (PAMI), Digitaalinen in-line holografia mittaussovelluksissa (DIMI), Mikroaaltomittausten data-analyysin kehittäminen (uw), Kajaanin ammattikorkeakoulussa: Ennakoiva vikadiagnostiikka (etest3), Biotekniikan laboratoriossa. Bioanalyyttinen tutkimus ympäristön, ihmisfysiologian ja bioprosessien monitoroimiseksi (Bnatu1), CWC:ssa: Tutkimustoiminnan käynnistäminen ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian yksikössä: Liikuntateknologian mittaukset (HanKo). Hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Keskustelua on käyty Measurepolis kokonaisuuden vaikuttavuudesta, erityisesti yhteyksistä yritystoimintaan, tutkimustulosten kaupallistamisesta ja kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Risto Oikari Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

15 14 Measurepolis mittaustekniikan osaamiskeskusohjelma (OSKE) Kainuun kehittämisraha Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Kansallisella osaamiskeskusohjelmalla on ollut neljä painopistettä: 1. huippuosaamisen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen - Measurepoliksen tavoitteena on tutkimustoiminnan volyymin kasvaminen, tutkimustoiminnan tieteellisen tason nostaminen, rahoitusrakenteen monipuolistaminen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen. 2. yritysten kasvu ja uusi liiketoiminta. - Measurepoliksen osalta tavoitteena on yritysten liikevaihdon kehittyminen, yritysten työpaikkojen lisääntyminen, uusien yritysten syntyminen/siirtyminen ja uusien ohjelman vaikutuksesta syntyneiden tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. 3. kansainvälisyys - Measurepoliksen ja sen toimijoiden kansainvälisen näkyvyyden lisääminen, kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen ja yhteistyön synnyttäminen ulkomaisten yritysten kanssa. 4. klusteriyhteistyö - Measurepoliksen tavoitteena on rakentaa kansallista mittaustekniikan tutkimus- ja yritystoiminnan asiantuntija- ja kehittämisverkostoa. Kaudella ohjelman tavoitteena on luoda 100 uutta työpaikkaa ja 4 uutta yritystä. Määrällisiä tavoitteita arvioidaan ohjelman loppuraportissa, joka ei vielä ole käytettävissä. Kaudella ohjelma jäi noin kolmannekseen asetetuista määrällisistä tavoitteista. Measurepolis on keskeinen osa maakunnan innovaatiorakenteita. Measurepoliksen toiminnot muodostavat keskeisen osan suunnitteilla olevasta mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskuksesta (CEMIS). FIF-klusterin yhteistyö on tukenut kansainvälistymistä ja verkottumista. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Kajaanin Teknologiakeskus Oy Measurepolis Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Risto Oikari Outi Laatikainen Toteuma prosentteina Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

16 15

17 16 Snowpolis kokonaisuuden kehittämishanke: Toimintaympäristön prosessien kehittäminen A30211 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Tavoitteena on kehittää Snowpolis -toimintaympäristöstä kansainvälisesti arvostettu liikunta-, ravitsemus- ja talventeknologiasektorin osaamis- ja yrityskeskittymä. Projektissa kehitetään Snowpolis -toimintaympäristön sisältöä ja toimintaa sekä tehostetaan Snowpoliksen keihäänkärkialojen (liikunta-, ravitsemus- ja talventeknologioiden) kehitystä. Päätavoitteena on vuoteen 2015 mennessä saada Kainuuseen 100 uutta yritystä ja 1000 uutta työpaikkaa. Projektikauden tavoite on 20 uutta yritystä ja 200 uutta työpaikkaa. Projektissa kehitetään palvelu- ja kehityskonsepteja toimintaympäristön yrityksille ja yhteisöille sekä kehitetään organisaation omia prosesseja kansainvälisten asiakkaidenkin tarpeet huomioiden. European Network of Living Labs-konseptien kehitys samoin kuin Bussines Intelligence-konseptien kehitys pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä kansainvälisten seminaarien järjestäminen toimintalinjoilla ovat keskeisiä toimintatapojen kehittämiskohteita Projektin keskeiset toimenpiteet: 1) Toimintaympäristön prosessien kehittäminen 2) Kärkialoina olevien liikuntateknologian ja bioteknologian sekä lumiteknologian hankesuunnittelun tukeminen 3) Toimitilojen seuraavien vaiheiden valmistelu ja markkinointi 4) Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen 5) Toimintaympäristön markkinointi 6) Yritysten sijoittumisen ja kehittymisen tukeminen 7) Rahoitus- ja muut kehittämistoimenpiteet Snowpolis hankekokonaisuuteen kuuluvat seuraavat hankkeet: Snowpolis kokonaisuuden kehittämishanke (maakunta rahoittajana), Snowpolis Gateway hanke (ELY keskus rahoittajana, maakunta pienellä osuudella), Snowpolis energiapuiston esiselvityshanke (päättynyt, ELY keskusrahoittajana). TE keskus rahoitti myös Talven teknologiat toimintaympäristön kehittämishanketta, joka päättyi vuoden 2009 lopussa. Käynnissä olevia Snowpoliksen toteuttamia erillishankkeita ovat: Liikkumisesta kansalaistaito (ESR rahoitus/ ELY keskus), Esteettömyyden parantaminen liikuntamatkailuympäristössä (EAKR rahoitus/ Maakunta), EKOTEKO Vuokatti (EAKR rahoitus/ ELY keskus). Omarahoituksen vähenemisen takia hankebudjettia (erityisesti henkilöstön osalta) pienennettiin. Hankkeen loppujakson työsuunnitelmaa täsmennettiin. Hankkeen keskeinen sisältö on ydinprosessien kehittäminen ja hankesuunnittelun tukeminen. Kärkialoja ovat liikunta, bio/ ravitsemus ja lumi/talvi. Hankkeen kautta on edistetty living lab toimintatapaa ja osallistuttu eurooppalaisen ENoLL verkoston toimintaan. Vuokatissa on järjestetty verkoston seminaareja. Snowpolis Business Intelligence yksikön toimintaa arvioitiin uudelleen Snowpoliksella on hyvä tunnettuus ja näkyvyys. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Snowpolis Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Antti Leppävuori Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

18 17 Snowpolis Gate Way toimintaympäristön kehittämisprojekti Maakunnan budjettivarat Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen GateWay -toimintaympäristön kehittämisprojektin päätavoitteena on: 1. Luoda Snowpolikseen ja Kainuuseen toimiva, kansainvälisesti verkottunut toimiva tutkimus-, kehitys- ja yritysympäristö, joka pystyy toimintaan Euroopan maiden, Venäjän ja Japanin kesken Snowpoliksen toimialoilla. 2. Synnyttää ja houkutella Vuokatin Snowpoliksen toimialoille kansainvälisiä tai kansainväliseen toimintaan tähtääviä yrityksiä siten, että 2012 vuoden loppuun mennessä on alueelle syntynyt 10 yritystä ja 50 työpaikkaa. 3. Laajentaa kainuulaista osaamisen profiilia kansainvälisen liikunta-, hyvinvointi- ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyen. Tehtävät toimenpiteet: 1. Snowpolis GateWay -konseptin luominen 2. Snowpolis GateWay -strategian luominen 3. Tiedon hankinta kohdemaista (Snowpoliksen Business Intelligence Unit -yksikössä) 4. Business support -toimintojen luominen, hinnoittelu ja tarjoaminen yrityksille Hankkeen rahoittajana on Kainuun ELY keskus. Maakuntayhtymä osallistuu omarahoitusosuuden kattamiseen maakunnan budjetista Eurolla (4 % kokonaisrahoituksesta). Hankkeen kohdentamisesta (sisällöllisestä ja alueellisesta) on käyty keskustelua, mm. siitä mitkä ovat hankkeen tuottamat palvelut yrityksille suhteessa julkisiin yrityspalveluihin (mm. TEM ja TEKES). Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Snowpolis Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Antti Leppävuori Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

19 18 Liikuntateknologian maisteri- ja tohtorikoulutusta tukeva investointihanke (Vuolab 2) A30430 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Snowpoliksen käynnistyessä asetettiin yhdeksi tavoitteeksi yliopistotasoisen koulutuksen aloittaminen Vuokatissa. Snowpoliksen painopistealueet; hyvinvointiteknologia, liikuntateknologia ja biotekniikka tukevat tätä tavoitetta erityisesti kolmen yliopiston; Jyväskylä, Oulu ja Kuopio, ollessa kiinteässä yhteistyössä keskenään Snowpolisin mahdollistavan puiteympäristön kautta. Lisäksi korkeakouluyhteistyössä on mukana Kajaanin Ammattikorkeakoulu. Maisteri- ja tohtoriohjelmalla pyritään 1) tuottamaan Kainuun maakuntaan ammattitaitoista liikuntateknologista osaamista, 2) kehittämään liikuntateknologista yrityslähtöistä tutkimustoimintaa Snowpolis-ympäristössä ja 3) luomaan Vuokattiin maailman johtava pohjoismaisten hiihtolajien tutkimuskeskus. Tällä investointihankkeella pyritään turvaamaan riittävät kone- ja laitteistoedellytykset liikuntateknologian maisteri- ja tohtoriohjelmille. Investointiohjelmalla on tarkoitus hankkia ja ylläpitää laitteita ja tietokoneohjelmia, joilla voidaan monipuolisesti mitata ja demonstroida ihmisen liikkumiseen liittyviä fysiologisia, neurofysiologisia ja mekaanisia vasteita ja mekanismeja. Näiden laitteiden toimintakyky edellyttää laitteiden jatkuvaa huoltoa, päivityksiä ja erilaisten toimintaan liittyvien tarvikkeiden hankintoja. Arvokas laitekanta vaatii jatkuvaa huoltoa ja asiantuntevaa ylläpitoa. Hanke on siirtynyt Oulun lääninhallitukselta kuntayhtymän rahoitusvastuulle vuoden 2010 alusta. Tämän hankkeen rinnalla toimii ESR-koulutushanke (Vuotech), jota rahoittaa Kainuun ELY-keskus. Projektissa on edetty tavoitteiden mukaisesti. Projekti on mahdollistanut maisteri- ja tohtoritason koulutuksen sekä kansainvälisen tason tutkimustyön etenemisen Vuokatissa. Projekti edesauttaa Jyväskylän yliopiston toiminnan jatkamista Vuokatissa ja myöhemmin mahdollista vakinaistamista. Mittauslaitteita on rakennettu ja kehitetty. Lisäksi esim. lihastyön tutkimisen mahdollistava kuormituslaite on hankittu hankevaroin, jota voidaan hyödyntää tutkimus- ja opetustoiminnassa. Laitehankintoja on ollut vaikea arvioida, koska laitteet kehittyvät koko ajan. On ollut hakijan mukaan kuitenkin positiivista, että alkuperäisiin laitehankintasuunnitelmiin on pystytty rahoittajan kanssa tekemään muutoksia. Laboratorioinsinöörin hankkeessa mukana oleminen on erittäin tärkeää, koska arvokas laitekanta vaatii jatkuvaa huoltoa ja päivitystä. Valmistuneiden maisterien ja tohtoreiden koulutustavoitteiden saavuttaminen tulee esille Vuotech ESRhankkeen puolelta. Tässä investointihankkeessa ei varsinaisia määrällisiä tavoitteita ollut. Laitekannan rakentaminen ja kehittäminen sekä ylläpito mahdollistavat laadukkaan ympäristön yliopistokoulutukselle. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Vesa Linnamo Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

20 19 Wellmoving Liikuntateknologian mittaustekniikoiden tutkimustoiminnan kehittäminen A30514 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Wellmoving -hanke on lähtenyt käyntiin tutkimuksellisesta ja kaupallisesta sekä Kainuun innovaatiojärjestelmän vahvistamisen tarpeesta. Hyvinvointialan mittaustekniset sovellukset ovat olleet Kajaanin seudulla tutkimuksellisen kehittämisen kärki.. Liikuntateknologian mittaustekniikat on yksi Kajaanin seudulla vahvan mittausteknisen osaamisen uusista sovelluksista, jossa nähdään tulevaisuudessa olevan mahdollisuuksia myös kehittää laajempia hyvinvointialan sovelluksia. Tutkimuksessa hyödynnetään Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorion (MILA, nyk. CEMIS-Oulu) ja Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksen osaamista. Hankkeella pyritään jatkokehittämään yrityksiä palvelevaa tutkimusympäristöä ja laboratoriota. Tavoitteena on vahvistaa Kainuussa olevan liikunta- ja hyvinvointialan osaamisen hyödyntämistä ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on myös t&k-toiminnan yhteistyöverkostojen vahvistaminen lähtien kansalliselta tasolta, mutta laajentaen toimintaa nopeasti kansainväliselle tasolle. Tavoitteena on synnyttää 20 uutta työpaikkaa liikuntateknologian mittaustekniikoita kehittäviin ja soveltaviin yrityksiin Kainuussa. Measurepolis Development Oy vastaa projektin hallinnoinnista ja rahaliikenteestä sekä rahoittajan ehtojen mukaisesta raportoinnista, josta ei aiheudu kustannuksia projektille. Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio toteuttaa hankkeen toimenpiteet. Hankkeen kaikki kustannukset syntyvät osatoteuttajan toimenpiteistä. Liikuntateknologian tutkimusryhmän toimesta yhteistyöprojekteja on toteutettu muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Yhteistyöverkosto liikunta-alalla toimivien yritysten välillä on vahvistunut sekä tietoisuus toiminnasta on kasvanut Kainuun alueella. Projektin yhtenä tavoitteena on ollut luoda yrityksiä palveleva tutkimusympäristö, jolloin hyvinvoinnin ja liikuntateknologian osaaminen on käytettävissä alan toimijoilla. Työpaikkatavoitetta ei ole saavutettu. Hankkeessa oli yhtenä tavoitteena yhteistyön syventäminen Jyväskylän yliopiston suuntaan. Siinä onnistuttiin hyvin. Tutkimustoiminnassa pitäisi pystyä pitkäjänteisyyteen, eli parissa vuodessa ei saada välttämättä tuloksia aikaan. Yhtenä tavoitteena oli myös Mittalaitelaboratorion Liimari-tiimin vahvistaminen (Pyrittiin itsenäisyyteen niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti). Liimari-tiimiä ei ole kuitenkaan olemassa enää. Hankkeen alkuvaiheessa oli suuria ongelmia hankkeen käynnistymisessä ja mm. kansainvälistä tutkijaa ei saatu rekrytoitua hankkeeseen. Liimari-tiimi ryhtyi toteuttamaan KV-tutkijalle suunniteltua tehtävää ja voidaan todeta, että hankesuunnitelman mukaisesti tässä asiassa ei toimittu. Yhteyttä rahoittajaan ei tässä asiassa otettu, vaikka tällaiset muutokset vaativat aina projektisuunnitelman muutoshakemuksen. Jatkossa edetään toiminnallisesti Cemiksen linjausten mukaan, eli Cemis-kokonaisuus on muuttanut tutkimustoimintaa rakenteellisesti myös liikunta- ja hyvinvointipuolen tutkimuksen osalta. Liikunta- ja hyvinvointi on yhtenä Cemiksen päälinjauksena tutkimustoimenpiteissä. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Measurepolis Development Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Jukka Räty Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Ajoneuvotietojärjestelmien (ATJ) kehittämisohjelma

Ajoneuvotietojärjestelmien (ATJ) kehittämisohjelma Maakuntahallitus I 279 10.12.2007 Maakuntahallitus I 50 23.02.2009 Ajoneuvotietojärjestelmien (ATJ) kehittämisohjelma 1049/82/820/2007 1153/82/820/2008 MH 279 Hanketiimi Hakijana Kajaanin Teknologiakeskus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

SPORT NUTRITION WINTER TECHNOLOGY

SPORT NUTRITION WINTER TECHNOLOGY WINTER TECHNOLOGY Liikuntaa Teknologiaa - Turismia Missio Snowpolis on kansainvälinen, hyvinvointiteknologian, liikkumisen ja ympärivuotisen talven yhdistävä osaamis- ja yrityskeskittymä. Visio Snowpolis

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuuden tekijät

Kainuun tulevaisuuden tekijät Kainuun tulevaisuuden tekijät Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Helsinki Kainuu 2010 seminaari Kuhmo-talo 12.8.2010 Kainuun erityispiirteet Maakuntaprofiili Väestö Elinkeinot

Lisätiedot

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus 14.3.2014 Mittausteknologian osaamiskeskus 1 10 v Measurepolista yli 40 v osaamista Osa Kajaanin valitsemaa osaamisperusteista innovaatiopolitiikkaa kärkenä mittaustekniikka Kokonaisuuteen kuuluu myös

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OSKE-historia Kajaanissa 1, ohjelmakaudet ja rahoitus

OSKE-historia Kajaanissa 1, ohjelmakaudet ja rahoitus OSKE-historia Kajaanissa 1, ohjelmakaudet ja rahoitus Kajaani pyrki mittaustekniikan osaamisellaan Oske-ohjelmaan kolme kertaa: - Ensimmäinen yritys Oulun yliopiston Kajaanin mittalaitelaboratorion toimesta

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ELY-KESKUKSEN RAHOITTAMAT ESR-HANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 KAINUUSSA Koodi Hanke Toteuttaja Toteutusaika

ELY-KESKUKSEN RAHOITTAMAT ESR-HANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 KAINUUSSA Koodi Hanke Toteuttaja Toteutusaika ELY-KESKUKSEN RAHOITTAMAT ESR-HANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 KAINUUSSA Koodi Hanke Toteuttaja Toteutusaika Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot