Sisäinen arviointi rahoitetuista hankkeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäinen arviointi rahoitetuista hankkeista"

Transkriptio

1 0 Sisäinen arviointi rahoitetuista hankkeista EAKR:llä, ESR:llä, Kainuun kehittämisrahalla tai kuntayhtymän budjettivaroilla rahoitetut vuonna 2010 käynnissä olleet hankkeet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hanke- ja rahoitus -yksikkö

2 1 Esipuhe Tämä hanke ja rahoitus yksikön arviointiraportti on laadittu antamaan käsitys Kainuun maakunta - kuntayhtymän rahoittamien hankkeiden etenemisestä vuonna Hankkeet on raportissa ryhmitelty maakuntaohjelman mukaisesti. Kuhunkin hankkeeseen nimetty yhteyshenkilö on arvioinut meneillään olevan hankkeen suurin piirtein vuodenvaihteen 2010/2011 tilanteen mukaisesti. Uudempaa tietoa on lisätty arvioon silloin kun sitä on ollut käytettävissä. Niistä ylimaakunnallisista hankkeista, joiden rahoitusvastuu on jollakin muulla Itä-Suomen maakuntaliitolla, ei ole tehty arviota. Aluksi esitetään kuviona maakuntaohjelman kiteytys ja sen jälkeen suppea toimintalinjoittainen yhteenveto arvioinneista. Sen jälkeen kuvioesityksinä näytetään kunkin toimintalinjan kohdalla linjan hankkeet, jolloin saman aihepiirin kokonaiskuva hahmottuu nopeasti jo ennen sanallisia hankekohtaisia arviointeja. Mitä suurempi hankekuvio on pinta-alaltaan, sitä enemmän hankkeeseen on osoitettu rahoitusta. Arvioidut hankkeet on merkitty maakunnan tunnuksella tarkastelun helpottamiseksi. Nettiversiossa kunkin kuvion sisällä näkyy tarkempaa tietoa hankkeesta. Jokaisesta hankkeesta esitetään arviointilomakkeella ensin hankkeen virallinen nimi ja EUrahoitteisissa hankkeissa myös EURA2007 järjestelmän projektikoodi. Hankkeesta esitetään sitten tavoite, tarvittaessa lyhennettynä, ja sen jälkeen selostusta ja arviota toteutuksesta suhteessa hankesuunnitelmaan. Arvion lopussa on hankkeen kustannusarvio ja kuntayhtymän rahoitusosuus. Niistä hankkeista, jotka ovat jo päättyneet, esitetään myös rahoituksen lopullinen toteutuma prosentteina alkuperäiseen rahoitussuunnitelmaan nähden. Lisäksi kerrotaan hakijaorganisaatio, hakijan yhteyshenkilö sekä kuntayhtymän nimeämä yhteyshenkilö. Kaikkien hankearvioiden jälkeen esitetään kuvioina maakunnan rahoituksen suuntautuminen maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisesti vuoden 2007 alusta alkaen. Raportissa arvioidaan nyt 60 hanketta, kaikkiaan rahoitusta on myönnetty yhteensä 35 M. Panostus on kohtuullisen mittava osa Kainuun maakuntaohjelman toteuttamista. Tässä muodossa laadittu hankeraportti on kuntayhtymän hanke- ja rahoitusyksikön toinen. Tarkoituksena on laatia vastaava arviointi vuosittain. Toivomme saavamme palautetta raportista voidaksemme kehittää sitä jatkossa. Palautetta voi kätevimmin antaa yhteyshenkilön tai allekirjoittaneen kautta sähköpostilla, osoitemuoto on Kiitos kaikille raportin laatimiseen osallistuneille! Kajaanissa Jorma Teittinen kehittämisjohtaja

3 2 SISÄLLYSLUETTELO Kainuun maakuntaohjelman tavoitteet, toimintalinjat ja elinkeinojen kehittämisen kärkialat Yhteenveto... 4 TL 1 OSAAMINEN JA KOULUTUS Innovaatiojärjestelmän kehittäminen... 7 TL 1 OSAAMINEN JA KOULUTUS Osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Yritystoiminnan edistäminen ja innovaatioiden kaupallistaminen TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Toimialojen kehittäminen ICT ja elektroniikka, metalli TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Toimialojen kehittäminen Elämystuotanto TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Toimialojen kehittäminen Luonnonvarat TL 2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuus TL 4 HYVINVOINTI Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen TL 4 HYVINVOINTI Uudet toimintatavat hyvinvointipalvelujen tuottamisessa TL 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Infastruktuurin toimivuus ja asuinympäristö TL 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen YHTEENVETO; rahoituksen jakautuminen hankkeittain, maakuntaohjelman mukaan luokiteltuna... 86

4 3 Kainuun maakuntaohjelman tavoitteet, toimintalinjat ja elinkeinojen kehittämisen kärkialat. TAVOITE: MAAN KESKIMÄÄRÄISTÄ NOPEAMPI TALOUDEN KASVU KILPAILUKYKY OHJELMAN TOIMINTALINJAT OSAAMINEN ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS MAASEUTU HYVINVOINTI TOIMINTA- YMPÄRISTÖ KASVUYRITYKSET MITTAUSTEKNIIKKA AJONEUVOTIETOJÄRJESTELMÄT METALLI ICT JA ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA KULTTUURI ELÄMYS KOKOUS MATKAILU KÄRKIALAT METSÄ LÄHIRUOKA KAIVANNAISET ENERGIA LUONNONVARAT RAHOITUSKOHTEENA KASVUHALUINEN, PÄÄOSIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA LIIKEVAIHTONSA HANKKIVA LIIKETOIMINTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN LISÄÄMINEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS MONIPUOLINEN ELINKEINOTOIMINTA ELÄMISEN LAATU KEHITTÄJÄVERKOSTO JA OSAAMINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN HV-PALVELUJEN UUDET TOIMINTATAVAT 3. SEKTORI INFRASTRUKTUURI (LIIKENNE, TIETOL.) YMPÄRISTÖ VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ ASUKKAAT TAVOITE: IHMISTEN HYVINVOINTI Jäljempänä hankekohtaisissa kuvioissa kuvion väri kuvaa rahoituslähdettä ja kuvien pinta-ala myönnetyn rahoituksen määrää. Kuvista näkyy myös toteutusaika.

5 4 Yhteenveto Maakunta on panostanut eniten innovaatiojärjestelmän kehittämiseen osin lääninhallitukselta siirtyneiden hankkeiden seurauksena. Oulun yliopiston Biotekniikan laboratorion sekä mittalaitelaboratorion perushankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, tosin jatkoaikaa on myönnetty molemmille. Näistä hankkeista on välillä siirretty henkilöstöä kiireisiin Tekes-hankkeisiin. Kajaanin ammattikorkeakoulun Ajoneuvotietojärjestelmien kehitysohjelma eteni, joskin uudessa aiheessa ja uudehkossa toimintatavassa oli alkukankeutta. Jatkossa kohdentamista on mietittävä vielä tarkemmin. Measurepoliksen mittaustekniikkaan liittyvät suuret hankkeet hakevat jatkossa enemmän vaikuttavuutta yritysten sitoutumisten kautta ja tulosten voimakkaammasta kaupallistamisesta. Monen hankkeen rinnalla on ollut ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen hanke. Aivan vuoden lopussa tehtiin päätökset uudesta toteutustavasta, kun hanketoimintaa siirrettiin Cemiksen kautta hoidettavaksi vuoden 2011 alusta alkaen. Snowpoliksen hankkeet etenivät aluksi hyvin, mutta myöhemmässä vaiheessa yhtiön hallitus supisti toimintaa vaikuttavuuden vähäisyyden takia ja järjesti Snowpoliksen hankkeet Kainuun Etu Oy:n vetovastuulle, samalla hankemäärää pienennettiin. Snowpolis hakee uutta painopistettä liikuntamatkailua palvelevista toiminnoista. Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian investoinnit, opetus ja tutkimus ovat edenneet suunnitellusti. Seniorpolis-hankkeen projektisuunnitelma uusittiin vuonna 2008 ja toimintaan haettiin yrityksiä mukaan, mikä onnistuikin kohtalaisesti vuosien aikana. Varsinaista läpimurtoa ei ole vielä saavutettu. Woodpoliksen investointihanke on lykkääntynyt toimitilaongelmien vuoksi. Ratkaisut on kuitenkin nyt löydetty. Toiminnallisesti Woodpolis onnistui saamaan Helsingistä puutaloalueen toteutuksen kokonaisvasuun itselleen, mitä voi pitää tärkeänä aluevaltauksena. Osaamistason nostamisessa ja koulutusrakenteiden kehittämisessä KAO:lla on Seppälän urheilunurmen kehittämishanke oppilaitoksen tarjonnan monipuolistamiseksi nuorisolle ja aikuiskoulutettaville, ulkomailta asti. AMK:lla on korkea-asteen koulutuksessa kolme maakunnan rahoittamaa merkittävää hanketta: Liikkuva kaivannais- ja kiviainesosaamisen laboratorio, Kajak Game Studio investointi ja Pintakäsittelylaitteisto koulutuskäyttöön Kajaanin Renforsin rannassa. Ne parantavat oppimisympäristöjä uudelle tasolle. Samalla toteutuu entistä tiiviimpi yhteistyö yritysten kehittämistoimintojen kanssa kolmella toimialalla. Yritystoiminnan edistämisessä ja innovaatioiden kaupallistamisessa kohdassa on useita hankkeita, joita ei voi kohdistaa tietylle toimialalle. Kyseessä on lähinnä Kainuun Edun hankkeita. Ulkomaisten investointien houkuttelemista FDI rakenna muutos -hankkeessa, kainuulaisille yrityksille Asiantuntijapalvelut yrityksille, kaivosinvestointeihin palveluita ja tuotteita tarjoava yritysryhmä Prima Network, yritysten sähköisten palveluiden käyttöönottoa vauhdittava hanke eetu sekä Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnissa yritystoiminnan lisäämiseen keskittyvä Hyrinä-hanke. Osittain hanketoiminta kärsi syvästä taloudellisesta taantumasta viime vuonna. Suhdanteiden odottamattomiin vaihteluihin onkin jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota jo suunnitteluvaiheessa kaikissa niissä hankkeissa, jotka toimivat kehittämisessä tiiviisti yhdessä yritysryhmien kanssa. Toimialoittain tarkasteltuna ICT-, elektroniikka ja metallialalla hankkeita oli niukasti, osittain siksi että innovaatiojärjestelmän kehittämisessä useimmat hankkeet palvelevat aivan erityisesti tätä toimialaa. ITpoolin huolena oli selkeä suunnan määrittäminen yritysjoukon kesken. Kainuun edun EDC-Park hanke ehti vasta aloittaa toimintansa, mutta sillä on äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite saada hankittua laaja ja monipuolinen kansainvälinen toimijaryhmä CSC:n supertietokoneen ympärille Renforsin rantaan. Tavoitteena on siis itse asiassa luoda uusi klusteri Kainuuseen nykyisiä vahvuuksia uudella tavalla hyödyntämällä. Onnistuminen edellyttää aktiivista toimintaa myös muilta organisaatioilta. NetInPro II auttoi

6 5 palveluillaan luotsaamaan metallialan yrityksiä onnistuneesti yli viime vuosikymmenien jyrkimmän suhdannekuopan. Matkailussa hankkeita on erittäin runsaasti. Suurin hanke on ollut monivuotinen Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin hanke, joka loi uudenlaisen hyvänä pidetyn toimintatavan ja jota on alettu käyttää toimintatapana myös muualla Suomessa. Määrälliset tavoitteet hankkeessa jäivät vajaiksi, syynä oli jyrkkä talouden taantuma. Matkailupalveluiden tuotteistaminen kolmen matkailukeskuksen alueella punnersi uusia tai uudistettuja tuotteita yritysten kanssa ja loi samalla taustaa sekä kotimaan että ulkomaan markkinoinnille. Hanke jatkuu vielä alkuvuoden. Luonnonvarat kohdassa metsät ja puu aihepiiriin liittyvänä on ELY-keskuksen rahoittamana kattohanke, teemaohjelma. Kuntayhtymä rahoitti Kainu-hanketta huonekaluteollisuuden uudistamiseksi, Reindeer- Wood hanketta Britannian markkinointiin sekä Puun ja kiven mahdollisuudet hanketta, jälkimmäistä yhdessä Pohjois-Karjalan kanssa. Etenkin viime mainittua on pidetty hyvänä, sillä yritykset halusivat siihen vielä jatkohankkeen. Muut kaksi hanketta ovat kesken, mutta ainakin tässä vaiheessa näkymät ovat hyvät. Kaivannaisalan kattohankkeena on Kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma, johon on resurssoitu paitsi kokonaisuuden koordinointi myös alan yrityskohtaista erikoisneuvontaa. Tähän hankkeeseen on tehty kahden vuoden lisäpäätös. Kokonaisuutena ala kärsi kovasti kansainvälisestä suhdannetaantumasta. Kaikilla alan hankkeilla tavoitellaan kuitenkin pitkän tähtäimen tuloksia, joten yksi heikko suhdannevaihe ei aiheuttanut ylipääsemättömiä ongelmia, selvää viivästymistä kuitenkin oli. Elintarvikealalla maakunta on osallistunut vain yhteen hankkeeseen, Kainuulainen lähiruoka, ja siihen budjettivaroin. Hanke on luonteeltaan organisointi- ja verkostohanke. Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuuden osalta Kainuussa on hankkeita kaikkiaan vähintään kolmen kuvasivun verran. Jäljempänä näytetään kuitenkin vain yksi sivu, jossa aivan ylivoimaisesti merkittävin on Paltamon työllisyyskokeilu hanke. Matkakumppanit: Erityisryhmien työnhaun ja koulutusedellytysten parantaminen hyödyntäen taiteen eri osa-alueita ja Respekti Nuorten ammatinvalintaan ohjaava työpajatoiminta hankkeisiin maakunta on osallistunut budjettivaroin. Kummassakin hankkeessa tavoitteena on ollut uuden lähestymistavan löytäminen oman kohderyhmän palveluiden monipuolistamiseksi, tulokset ovat olleet positiivisia vaikeuksista huolimatta. Osaavan työvoiman saatavuus tulee koko ajan haasteellisemmaksi, joten erilaisten uusien ratkaisujen hakemiseen on syytä panostaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kohdassa maakunta on ollut rahoittamassa Terveysreitti-hanketta. Se oli lähinnä investointihanke ja siinä varustettiin mm varasairaala ja terveyden edistämisen laboratorio ammattikorkeakouluun. Uudet toimintatavat hyvinvointipalveluiden tuottamisessa Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvonta -hanke haki uutta toimintatapaa erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan. Valittavasti kaikkien määrällisten tavoitteiden saavuttamisesta huolimatta jatkamisesta kiinnostunutta julkishallinnon organisaatiota ei löytynytkään. Ikääntymispoliittisen strategian laatiminen on tässä kohdassa tulevaisuuteen varautumisen kannalta hyvin tärkeä hanke, vaikkei se rahoituksellisesti suuri olekaan. Infrastruktuurin toimivuuden ja asuinympäristön osalta Kainuussa on panostettu vähän muihin Itä-Suomen maakuntien verrattuna. Maakunta on rahoittanut vain Laajakaista kaikille hanketta, jossa valmistellaan valokuituinvestointeja Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa. Kajaanin kaupunkikeskusta hanke tähtää nimensä mukaiseen kasvojen kohotukseen konsulttivetoisessa hankkeessa. Vuorovaikutuksen lisäämisessä ja yhteistyön tehostamisessa Laajakaista hyödyksi II ja Oulu-Kajaani hankkeet olivat maakunnan rahoittamia. Molemmat edistivät asiaansa, mutta jatkuvuuden suhteen hankkeiden jälkeen on kysymysmerkkejä.

7 Kaikkiaan voi todeta, että hankehenkilöstön rekrytointi on useissa tapauksissa vienyt odotettua enemmän aikaa, monesti 3-4 kuukautta. Asia on otettava huomioon hankkeiden suunnittelussa ja aikataulutuksessa. Osaavan työvoima saatavuus on muutenkin tiukempaa. Tavoitteiden muotoilu siten, että onnistumisen arviointi olisi nykyistä yksiselitteisempää, on pysyvä haaste. Investointihankkeiden toteutus on ollut kohtalaisen selväpiirteistä, mutta teknologian nopea kehittyminen on näkynyt siten, että alkuperäistä hankintasuunnitelmaa joudutaan usein päivittämään. Erilliset kilpailutukset vaativat oman aikansa. Yleisen suhdannekehityksen vaihteluihin on varauduttava paremmin mm lisäämällä ainakin yritysryhmien kehittämishankkeissa mitattaviin tavoitteisiin suhdanteita koskeva taustaoletus tai vertailu koko Suomen suhdannekehitykseen. Pääosin maakunnan rahoittamat hankkeet ovat toteutuneet vuonna 2010 kohtalaisen hyvin, hankkeiden välinen yhteistyö on myös lisääntynyt. Hankkeet ovat olleet maakuntaohjelman mukaisia. Yksittäisenä hankkeena Paltamon työllisyyskokeilu on kooltaan ja innovatiivisuudeltaankin omaa luokkaansa. Rahoituksen painotus on ollut muutoin innovaatiojärjestelmän kehittämisessä, toiseksi merkittävintä on ollut elinkeinoelämän ja yrittäjyyden kehittäminen. 6

8 7 TL 1 OSAAMINEN JA KOULUTUS 1.1 Innovaatiojärjestelmän kehittäminen

9 8 Bioalan kehittämisohjelma BIOKEHO Sotkamo A30159 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen / Luonnonvarat TL 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Hanke kehittää Snowpolis-toimintaympäristöön sijoittuvaa elintarvike- ja luonnonvarabiotekniikan sekä biomittausteknologian (mukaan lukien bioanalytiikka) infrastruktuuria ja tutkimustoimintaa, joka edistää oleellisesti uusien ravinto-, liikunta- ja hyvinvointiteknologia-alan yritysten sijoittumista ja luomista seutukunnalle sekä vahvistaa olemassa olevien yritysten toiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä elintarvike- ja luonnonvara-aloilla (mukaan lukien kaivannaisteollisuus). Maisterikoulutuksen laiteinvestoinneilla on tavoitteena mahdollistaa elintarvikealan maisterikoulutuksen asianmukainen ja tehokas toteuttaminen sekä tukea osaltaan tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Kuopion yliopiston ja Oulun yliopiston Kainuun yliopistokeskuksen biotekniikan laboratorion yhteisen elintarvikebiotekniikan maisterikoulutushankkeen tarkoituksena on yhteistyötä lujittamalla tehostaa olemassa olevien resurssien hyväksikäyttöä ja välttää päällekkäisyyksiä. Määrällisenä tavoitteena on 3 uutta työpaikkaa. Tutkimusympäristöjen investoinnit perustuvat kahteen lähtökohtaan: tutkimustoiminnan kehittämiseen liittyvät investoinnit laboratorion toiminnan kehittämiseksi opetustarkoitukseen sopiva oppimisympäristö maisterikoulutukseen eli koulutuksessa tarvittavien laitteiden hankintaa (Elintarvikebiotekniikan maisterikoulutus, ESR-hanke). Projektin lähtökohdan ja kohteiden valinta on onnistunut hyvin ja vastaa edelleenkin tarpeita. Tavoitteet ovat osoittautuneet realistisiksi eikä niitä ole tarpeen tarkistaa. Laboratoriolla on yhteistyötä noin 20 Kainuun elintarvikeja luonnonvarayrityksen kanssa, toiminnallisesti laboratorio on verkottunut yli 20 tutkimusyksikön kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla. Kaivosalan toiminnan viriäminen Kainuussa ja muualla Suomessa on luonut uuden toimialan, jolle laboratorio on voinut tarjota osaamistaan prosessien kehittämisessä. Työpaikkatavoite on toteutunut. Kaikkiaan kehittäminen on ollut aktiivista ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. Investointeja on tehty alun perin arvioitua hitaammin ja henkilöstöä on ollut välillä kiinni muissa (Tekes) hankkeissa, joten toteutusaikaa on päätetty jatkaa vuodella budjettia nostamatta. Hankkeessa on kehitetty analyysimenetelmiä bakteerikäymisessä muodostuvien yhdisteiden tunnistamiseen, tuloksia hyödynnetään mm bioenergiatuotannossa. Savukaasunäytteille on kehitetty analyysimenetelmiä, niitä hyödynnetään lämpövoimaloissa. Marjojen ja muiden elintarvikkeiden ravinteiden analytiikkaan on niin ikään kehitetty uusia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää paitsi elintarvikealalla myös sitä läheisesti sivuavilla aloilla. Tämän hankkeen rinnalla toimii Biokeho ESR-hanke, jota rahoittaa Kainuun ELY. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Oulun yliopisto, Biotekniikan laboratorio Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Vesa Virtanen Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Jorma Teittinen

10 9 Mittalaitelaboratorion toimintaympäristöjen kehittämisohjelma KETO-EA EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Hankkeen perustavanlaatuisena tavoitteena on Kajaanin Yliopistokeskuksen Mittalaitelaboratorion (MILA, nyk. kuuluu CEMIS-Ouluun) toimintaedellytysten kehittäminen, tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen metsäteollisuuden mittaustekniikkaan profiloituen ja uusia sovellusaloja hakien, tutkimusympäristöjen kehittäminen sekä muuntokoulutustyyppisen maisteritasoisen DI-koulutuksen tukeminen elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Lisäksi yleisenä tavoitteena on lisätä Mittalaitelaboratorion henkilöstön kykyä tuottaa tehokkaammin laadukasta tutkimusta paremman tutkimusympäristön avulla (yleisesti ja välillisesti tutkimuksen laatua mitataan mm. julkaisujen, jatkotutkintojen, yrityshankkeiden ja palvelututkimuksen kasvun määrän avulla). Tutkimusympäristöjä tarjotaan myös yritysmaailman käytettäväksi, jolloin laadullinen arviointi voidaan todentaa tutkimuspalvelun ja yrityskumppaneiden lisääntymisenä. Erityisenä konkreettisena tavoitteena on luoda Roadmapping-järjestelmä, jonka puitteissa Mittalaitelaboratorion toiminta voidaan järjestelmällisesti asemoida alan tieteelliseen tutkimukseen sekä tekniseen kehitykseen. Järjestelmän avulla voidaan määritellä Mittalaitelaboratorion kehitystarpeet sekä kohdentaa laite- ja henkilöstöresurssit tehokkaasti. Järjestelmä tulee olemaan luonteeltaan visuaalinen suunnittelu- ja organisointiohjelma ja se on osa laboratorion laatujärjestelmää. Tärkeimmät toimenpiteet ovat Roadmapping järjestelmän luomisen lisäksi: Kansainvälistyminen ja verkottuminen, jossa laboratoriota tehdään tunnetuksi sekä kotimaisten että ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien piirissä sekä tekninen tukitoiminta, jossa mm. harjaannutaan uusien tutkimuslaitteiden ja ohjelmien käyttöön, kehitetään tietojärjestelmiä sekä ylläpidetään ja kehitetään tutkimuslaboratorioita ja prosessihalliympäristöä. Investoinnit ovat myös iso osa tätä hanketta. Projekti tukee rinnakkaisen Mittalaitelaboratorion osaamisen kehittämisohjelma, KETO-ES -projektin tavoitteiden saavuttamista. Hankkeella tuetaan myös Mittalaitelaboratoriolle asetettuja määrällisiä kasvutavoitteita. Hanke on siirtynyt Oulun lääninhallitukselta kuntayhtymän rahoitusvastuulle vuoden 2010 alusta. Tämän hankkeen rinnalla toimii ESR-hanke, jota rahoittaa Kainuun ELY-keskus. Projektin aloitus viivästyi suunnitellusta, koska hanketoteuttaja sai virallisen päätöksen hankkeesta vasta Lisäksi hankkeessa aloittanut Projektipäällikkö jäi eläkkeelle ja hankkeeseen valittiin uusi vetäjä. Hanke on kuitenkin edennyt suunnitellusti viivästyneestä aloituksesta huolimatta. Roadmapping-järjestelmä etenee jonkin verran jäljessä, koska tämä on Milalle uusi asia ja tehtävän aloitus on viivästynyt. Hankkeessa on toteutettu kansainvälistä tutkijanvaihtoa sekä yliopistovierailuja. Tekninen tukitoiminta on kaikilta osin edennyt suunnitelmien mukaisesti. Työpaikkatavoite ei ole toteutunut. Hanke on saanut jatkoaikaa saakka, jotta hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Oulun yliopisto. Kajaanin yliopistokeskus, mittalaitelaboratorio Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Ensio Poutiainen Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

11 10 Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma Kainuun kehittämisraha Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) -kehittämisohjelman tavoitteena on luoda Kajaaniin vuoteen 2015 mennessä kansainvälisesti tunnettu ajoneuvotietojärjestelmien osaamiskeskus, joka tarjoaa alueen kasvaville ajoneuvoteknologia-alan yrityksille ainutlaatuisen tutkimus- kehitys-, koulutus- ja testausympäristön sekä auttaa yrityksiä kasvattamaan ATJ- liiketoimintaa. Ohjelma tuo yrityksille hyötyä lisäämällä alueen osaamista, näkyvyyttä, verkostoja ja vaikuttavia hankkeita. Tutkimusyksiköille ohjelma tarjoaa pitkäjänteisen kehittämisresurssin, mahdollistaa osaamisen kehittämisen, luo yhteisen kehittämisalustan, tuo näkyvyyttä ja uusia verkostoja. Koulutusyksiköille ohjelma tarjoaa kanavan tulevien koulutustarpeiden ennakointiin ja luo uusia työskentelymahdollisuuksia alan opiskelijoille. Ajoneuvotietojärjestelmän kehittämisohjelman toimenpiteet ovat: - ohjelman johto, koordinointi, hallinnointi ja suunnittelu - markkinointi ja tiedottaminen - hankesuunnittelu - strategiset konsortiohankkeet - teknologiaseuranta ja -ennakointi - koulutussuunnittelu ATJ kehittämisohjelma on laadittu kaudelle Tarkastelun kohteena olevat rahoituspäätös tehtiin vuoden 2010 loppuun. Hankkeen toimintatapa suunniteltiin yrityslähtöiseksi ja yritysjohtoiseksi. Mukana olevat yritykset päättävät toteutettavien osaprojektien käynnistämisestä ja suuntaamisesta. Hankkeen tarkoituksena oli myös luoda edellytykset pääsemiseksi toimijaksi valtakunnallisen osaamiskeskus ohjelman Älykkäät koneet klusteriin. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Kokonaisuutena hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana keskustelua on käyty mm. yritysten kehitystarpeiden kohtaantumisesta ja yritysten sitoutumisesta hankkeisiin. Myös hankintojen kilpailuttamiskysymyksistä ja sopimusmenettelyistä on keskusteltu. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Kajaanin Teknologiakeskus Oy 2008 Kajaanin AMK Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Risto Oikari Mika Määttä Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

12 11 Mittaustekniikan liiketoiminnan kehittämishanke EAKR A Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektin tavoitteena oli käynnistää kansallinen mittaustekniikkaan erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitysohjelma. Ohjelmassa rakennetaan kansainvälisesti toimiva mittaustekniikan osaamiskeskus kokoamalla kansallisesti merkittävimmät mittaustekniikan alan yritykset, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt ja alan parhaimmat osaajat yhteen luomaan mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeen määrälliset tavoitteet ovat: 8 messuesiintymistä, 6 seminaaria, tiedotuslehdet 2 krt/v, toimiva www-sivusto, 3 analyysiä metrologian liiketaloudellisesta merkityksestä asiakkaalle, 4 koulutustilaisuutta mittausten luotettavuudesta, 4 kaupallistettua keksintöä, 30 jatkotoimiin johtavaa asiakaskontaktia, 4 yrityslähtöistä kehityshankesuunnitelmaa, 3 uutta yritystä joista 2 ulkomaista sekä vuosittaiset kansalliset toimialan kehityksen seurantaraportit ja kehitysanalyysit. Projektin vaikutuksesta syntyneisiin yrityksiin tavoitellaan projektin päättyessä vähintään 10 työpaikkaa. Projektin vaikutuksesta tavoitellaan mukana olevien yritysten liikevaihdon kasvuksi vähintään 10 %. Tavoitteena on myös tehdä mittaustekniikan toimijoiden markkinointimateriaali, tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen toimintamalli(t) ja työkalut, mittaustekniikan hyödyn arvioinnin raportit, mittaustekniikan alan kehitystrendit raportit (2 kpl), sekä kansalliset mittaustekniikan alan kehityksen seurantaraportit (2 kpl). Määrällisten tavoitteiden osalta hankkeessa onnistuttiin varsin kohtuullisesti: Analyysejä liiketaloudellisesta vaikutuksesta toteutui 1/3. Asiakaskontaktien tavoiteltu määrä (32) saavutettiin ja suurin yhteistyö tällä saralla tehtiin Renforsin Rantaan tulevien yritysten kanssa. Yrityslähtöisiä hankesuunnitelmia tehtiin 4, eli saavutettiin tavoite. Jatkossa yrityslähtöisiin hankesuunnitelmiin täytyy saada teollisuuden puolelta enemmän volyymia. Uusien yritysten syntymisessä oltiin vahvasti mukana ja tavoitteet saavutettiin kolmen yrityksen osalta (Optimon Oy, PHD Nordic Oy ja MIKES). Ulkomaisia yrityksiä ei saatu tulemaan Kajaaniin (tavoitteena 2 yritystä). Työpaikkojen osalta ei saatu tavoitteita kokonaan täytetyksi (tavoite 10+10, josta toteutui MIKES Kajaani 3 sekä muihin yrityksiin syntyi 3 uutta työpaikkaa). Yhteensä 6 uutta työpaikkaa on siis syntynyt hankkeen vaikutuksesta. Markkinoinnissa tehtiin seminaarijärjestämisten kautta työtä hankkeessa. Pienimuotoisempia seminaareja on pidetty kaupallistamistoiminnasta ja puunjalostusteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden kehitystarpeista. Hankkeen toteutusaikana tarkoituksenmukaisia messutapahtumia ei välttämättä ollut toteuttajan mukaan tarpeeksi tarjolla. Hankkeen aikanaan on saatu alulle työ metrologian liiketaloudellisen vaikuttavuuden kehittämisessä. On löydetty sopiva kumppani (Oulun yliopiston tuotantotekniikan laitos), jolla on osaamista työstää asiaa eteenpäin. Tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttämisessä ja kehittämisessä on tutkimuslaitosten (VTT Oulun yliopisto ja TEKES) kanssa kehitetty tutkimuslähtöisen innovaation kaupallistamismalli. Kun uusi tutkimushanke käynnistetään, niin kehityksen jokaisessa vaiheessa arvioidaan kaupallista potentiaalia, eli onko tuotteella mahdollisuuksia kaupalliseen kehitykseen. LIKE-hankkeen aikana on tunnistettu 17 uutta keksintöä ja niille on tehty ensivaiheen analyysi. Näistä neljää on lähdetty viemään eteenpäin. Lisäksi on tehty

13 12 2 kaupallistamisselvitystä eli markkinointisuunnitelmaa kahdelle eri yritykselle (Lapvision, Pegasor). Lisäksi on osallistuttu kaupallistamisseminaareihin ja Tuoteväylätoimintaan. Teknologiakeskusten liiton kanssa on myös tehty yhteistyötä, jossa alueen yrityksistä tunnistetaan kasvukykyisiä ja kasvuhaluisia yrityksiä. Jatkossa keskitytään jo perustettujen yritysten kehittämiseen, ei varsinaisesti tutkimuslähtöiseen uusyrityskehittämiseen. Palvelutoiminnan tuotteistamisessa on merkittävimpänä asiana kansallisen voima- ja virtausmittauslaboratorion Kajaaniin hankkiminen. Kansallisten ja kansainvälisten kehittämishankkeiden osalta onnistuttiin kohtuullisesti, eli ensimmäistä kertaa LIKE-hankkeen aikana saatiin kansainvälisiä hankkeita hakuun ja ainakin yksi myönteinen päätös. Kansallisesti laajamittaisia teknologiaohjelmia saatiin alulle 3-5 kpl. Mittaustekniikan alan yritystoiminnan edellytyksiä kehitettiin Renforsin Ranta yhteistyön avulla. Työkoneiden testausasema ja vedenkäsittelyteknologioiden kehitysympäristö saatiin kehitettyä. Kannattavuuslaskelmia, liiketoimintasuunnitelmien tekemistä ja kumppanihankintaa toteutettiin myös. Osittain on hoidettu myös mahdollisen ajoneuvotestauskeskuksen asiakashankintaa. Kaupallistamistapauksissa on hieman jääty jälkeen. Mutta jatkossa niitä tehdään niiden aihioiden kanssa, joissa on jo sitoutunut yrittäjä. Eli ei tulla panostamaan uusien yritysten synnyttämiseen, vaan yhteiseen kehittämiseen jo olemassa olevien yritysten kanssa. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Measurepolis Development Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Outi Laatikainen Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

14 13 Measurepolis - mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehitysohjelma Kainuun kehittämisraha Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Measurepolis -ohjelman tehtävänä on vahvistaa mittaustekniikan alan kilpailukykyä uudistamalla, verkottamalla ja kansainvälistämällä alan tutkimus-, kehitys- ja yritystoimintaa. Measurepolis -ohjelman mission toteuttamiseksi tutkimustoiminnan kehittämisohjelmassa keskitytään toimijoiden tutkimustoiminnan kehittämiseen ja verkottamiseen sekä kansainvälisyyden vahvistamiseen. Ohjelmassa Kajaanin Teknologiakeskus keskittyy ohjelman hallinnointiin ja johtamiseen sekä hankevalmisteluun, muut toimijat toteuttavat erikseen suunniteltuja tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Measurepolis -mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehittämisohjelman tavoitteena on 1) Mittalaitelaboratorion tieteellisen tutkimustoiminnan ja kansainvälisyyden vahvistaminen, 2) Kajaanin AMK:n yliopisto- /tutkimuslaitosyhteistyön ja kv -asiantuntijavaihdon vahvistaminen, 3) Biotekniikan laboratorion biomittausalan tutkimustoiminnan vahvistaminen ja 4) CWC: langattoman tiedonsiirtoteknologian tutkimustoiminnan vahvistaminen Kainuussa. Measurepolis hankekokonaisuuteen kuuluvat: Measurepolis mittaustekniikan osaamiskeskusohjelma, Measurepolis tutkimustoiminnan kehitysohjelma ja Measurepolis mittaustekniikan liiketoiminnan kehittämishanke. Hankkeen toimijoita ovat Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio ja CWC, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto (liikuntateknologia). Hankkeen keskeinen sisältö ovat osaprojektit. On toteutettu seuraavat osaprojektit: Mittalaitelaboratoriossa: Musteen mittaus (MUUMI), Kaivosvesien on-line mittaukset (KAVO), Lumen ja jään mittaus (LUMI), Tarkka optisten parametrien mittausinstrumentti (PAMI), Digitaalinen in-line holografia mittaussovelluksissa (DIMI), Mikroaaltomittausten data-analyysin kehittäminen (uw), Kajaanin ammattikorkeakoulussa: Ennakoiva vikadiagnostiikka (etest3), Biotekniikan laboratoriossa. Bioanalyyttinen tutkimus ympäristön, ihmisfysiologian ja bioprosessien monitoroimiseksi (Bnatu1), CWC:ssa: Tutkimustoiminnan käynnistäminen ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian yksikössä: Liikuntateknologian mittaukset (HanKo). Hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Keskustelua on käyty Measurepolis kokonaisuuden vaikuttavuudesta, erityisesti yhteyksistä yritystoimintaan, tutkimustulosten kaupallistamisesta ja kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Risto Oikari Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

15 14 Measurepolis mittaustekniikan osaamiskeskusohjelma (OSKE) Kainuun kehittämisraha Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Kansallisella osaamiskeskusohjelmalla on ollut neljä painopistettä: 1. huippuosaamisen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen - Measurepoliksen tavoitteena on tutkimustoiminnan volyymin kasvaminen, tutkimustoiminnan tieteellisen tason nostaminen, rahoitusrakenteen monipuolistaminen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen. 2. yritysten kasvu ja uusi liiketoiminta. - Measurepoliksen osalta tavoitteena on yritysten liikevaihdon kehittyminen, yritysten työpaikkojen lisääntyminen, uusien yritysten syntyminen/siirtyminen ja uusien ohjelman vaikutuksesta syntyneiden tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. 3. kansainvälisyys - Measurepoliksen ja sen toimijoiden kansainvälisen näkyvyyden lisääminen, kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen ja yhteistyön synnyttäminen ulkomaisten yritysten kanssa. 4. klusteriyhteistyö - Measurepoliksen tavoitteena on rakentaa kansallista mittaustekniikan tutkimus- ja yritystoiminnan asiantuntija- ja kehittämisverkostoa. Kaudella ohjelman tavoitteena on luoda 100 uutta työpaikkaa ja 4 uutta yritystä. Määrällisiä tavoitteita arvioidaan ohjelman loppuraportissa, joka ei vielä ole käytettävissä. Kaudella ohjelma jäi noin kolmannekseen asetetuista määrällisistä tavoitteista. Measurepolis on keskeinen osa maakunnan innovaatiorakenteita. Measurepoliksen toiminnot muodostavat keskeisen osan suunnitteilla olevasta mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskuksesta (CEMIS). FIF-klusterin yhteistyö on tukenut kansainvälistymistä ja verkottumista. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Kajaanin Teknologiakeskus Oy Measurepolis Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Risto Oikari Outi Laatikainen Toteuma prosentteina Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

16 15

17 16 Snowpolis kokonaisuuden kehittämishanke: Toimintaympäristön prosessien kehittäminen A30211 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Tavoitteena on kehittää Snowpolis -toimintaympäristöstä kansainvälisesti arvostettu liikunta-, ravitsemus- ja talventeknologiasektorin osaamis- ja yrityskeskittymä. Projektissa kehitetään Snowpolis -toimintaympäristön sisältöä ja toimintaa sekä tehostetaan Snowpoliksen keihäänkärkialojen (liikunta-, ravitsemus- ja talventeknologioiden) kehitystä. Päätavoitteena on vuoteen 2015 mennessä saada Kainuuseen 100 uutta yritystä ja 1000 uutta työpaikkaa. Projektikauden tavoite on 20 uutta yritystä ja 200 uutta työpaikkaa. Projektissa kehitetään palvelu- ja kehityskonsepteja toimintaympäristön yrityksille ja yhteisöille sekä kehitetään organisaation omia prosesseja kansainvälisten asiakkaidenkin tarpeet huomioiden. European Network of Living Labs-konseptien kehitys samoin kuin Bussines Intelligence-konseptien kehitys pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä kansainvälisten seminaarien järjestäminen toimintalinjoilla ovat keskeisiä toimintatapojen kehittämiskohteita Projektin keskeiset toimenpiteet: 1) Toimintaympäristön prosessien kehittäminen 2) Kärkialoina olevien liikuntateknologian ja bioteknologian sekä lumiteknologian hankesuunnittelun tukeminen 3) Toimitilojen seuraavien vaiheiden valmistelu ja markkinointi 4) Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen 5) Toimintaympäristön markkinointi 6) Yritysten sijoittumisen ja kehittymisen tukeminen 7) Rahoitus- ja muut kehittämistoimenpiteet Snowpolis hankekokonaisuuteen kuuluvat seuraavat hankkeet: Snowpolis kokonaisuuden kehittämishanke (maakunta rahoittajana), Snowpolis Gateway hanke (ELY keskus rahoittajana, maakunta pienellä osuudella), Snowpolis energiapuiston esiselvityshanke (päättynyt, ELY keskusrahoittajana). TE keskus rahoitti myös Talven teknologiat toimintaympäristön kehittämishanketta, joka päättyi vuoden 2009 lopussa. Käynnissä olevia Snowpoliksen toteuttamia erillishankkeita ovat: Liikkumisesta kansalaistaito (ESR rahoitus/ ELY keskus), Esteettömyyden parantaminen liikuntamatkailuympäristössä (EAKR rahoitus/ Maakunta), EKOTEKO Vuokatti (EAKR rahoitus/ ELY keskus). Omarahoituksen vähenemisen takia hankebudjettia (erityisesti henkilöstön osalta) pienennettiin. Hankkeen loppujakson työsuunnitelmaa täsmennettiin. Hankkeen keskeinen sisältö on ydinprosessien kehittäminen ja hankesuunnittelun tukeminen. Kärkialoja ovat liikunta, bio/ ravitsemus ja lumi/talvi. Hankkeen kautta on edistetty living lab toimintatapaa ja osallistuttu eurooppalaisen ENoLL verkoston toimintaan. Vuokatissa on järjestetty verkoston seminaareja. Snowpolis Business Intelligence yksikön toimintaa arvioitiin uudelleen Snowpoliksella on hyvä tunnettuus ja näkyvyys. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Snowpolis Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Antti Leppävuori Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

18 17 Snowpolis Gate Way toimintaympäristön kehittämisprojekti Maakunnan budjettivarat Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen GateWay -toimintaympäristön kehittämisprojektin päätavoitteena on: 1. Luoda Snowpolikseen ja Kainuuseen toimiva, kansainvälisesti verkottunut toimiva tutkimus-, kehitys- ja yritysympäristö, joka pystyy toimintaan Euroopan maiden, Venäjän ja Japanin kesken Snowpoliksen toimialoilla. 2. Synnyttää ja houkutella Vuokatin Snowpoliksen toimialoille kansainvälisiä tai kansainväliseen toimintaan tähtääviä yrityksiä siten, että 2012 vuoden loppuun mennessä on alueelle syntynyt 10 yritystä ja 50 työpaikkaa. 3. Laajentaa kainuulaista osaamisen profiilia kansainvälisen liikunta-, hyvinvointi- ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyen. Tehtävät toimenpiteet: 1. Snowpolis GateWay -konseptin luominen 2. Snowpolis GateWay -strategian luominen 3. Tiedon hankinta kohdemaista (Snowpoliksen Business Intelligence Unit -yksikössä) 4. Business support -toimintojen luominen, hinnoittelu ja tarjoaminen yrityksille Hankkeen rahoittajana on Kainuun ELY keskus. Maakuntayhtymä osallistuu omarahoitusosuuden kattamiseen maakunnan budjetista Eurolla (4 % kokonaisrahoituksesta). Hankkeen kohdentamisesta (sisällöllisestä ja alueellisesta) on käyty keskustelua, mm. siitä mitkä ovat hankkeen tuottamat palvelut yrityksille suhteessa julkisiin yrityspalveluihin (mm. TEM ja TEKES). Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Snowpolis Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Antti Leppävuori Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Juhani Kärkkäinen

19 18 Liikuntateknologian maisteri- ja tohtorikoulutusta tukeva investointihanke (Vuolab 2) A30430 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Snowpoliksen käynnistyessä asetettiin yhdeksi tavoitteeksi yliopistotasoisen koulutuksen aloittaminen Vuokatissa. Snowpoliksen painopistealueet; hyvinvointiteknologia, liikuntateknologia ja biotekniikka tukevat tätä tavoitetta erityisesti kolmen yliopiston; Jyväskylä, Oulu ja Kuopio, ollessa kiinteässä yhteistyössä keskenään Snowpolisin mahdollistavan puiteympäristön kautta. Lisäksi korkeakouluyhteistyössä on mukana Kajaanin Ammattikorkeakoulu. Maisteri- ja tohtoriohjelmalla pyritään 1) tuottamaan Kainuun maakuntaan ammattitaitoista liikuntateknologista osaamista, 2) kehittämään liikuntateknologista yrityslähtöistä tutkimustoimintaa Snowpolis-ympäristössä ja 3) luomaan Vuokattiin maailman johtava pohjoismaisten hiihtolajien tutkimuskeskus. Tällä investointihankkeella pyritään turvaamaan riittävät kone- ja laitteistoedellytykset liikuntateknologian maisteri- ja tohtoriohjelmille. Investointiohjelmalla on tarkoitus hankkia ja ylläpitää laitteita ja tietokoneohjelmia, joilla voidaan monipuolisesti mitata ja demonstroida ihmisen liikkumiseen liittyviä fysiologisia, neurofysiologisia ja mekaanisia vasteita ja mekanismeja. Näiden laitteiden toimintakyky edellyttää laitteiden jatkuvaa huoltoa, päivityksiä ja erilaisten toimintaan liittyvien tarvikkeiden hankintoja. Arvokas laitekanta vaatii jatkuvaa huoltoa ja asiantuntevaa ylläpitoa. Hanke on siirtynyt Oulun lääninhallitukselta kuntayhtymän rahoitusvastuulle vuoden 2010 alusta. Tämän hankkeen rinnalla toimii ESR-koulutushanke (Vuotech), jota rahoittaa Kainuun ELY-keskus. Projektissa on edetty tavoitteiden mukaisesti. Projekti on mahdollistanut maisteri- ja tohtoritason koulutuksen sekä kansainvälisen tason tutkimustyön etenemisen Vuokatissa. Projekti edesauttaa Jyväskylän yliopiston toiminnan jatkamista Vuokatissa ja myöhemmin mahdollista vakinaistamista. Mittauslaitteita on rakennettu ja kehitetty. Lisäksi esim. lihastyön tutkimisen mahdollistava kuormituslaite on hankittu hankevaroin, jota voidaan hyödyntää tutkimus- ja opetustoiminnassa. Laitehankintoja on ollut vaikea arvioida, koska laitteet kehittyvät koko ajan. On ollut hakijan mukaan kuitenkin positiivista, että alkuperäisiin laitehankintasuunnitelmiin on pystytty rahoittajan kanssa tekemään muutoksia. Laboratorioinsinöörin hankkeessa mukana oleminen on erittäin tärkeää, koska arvokas laitekanta vaatii jatkuvaa huoltoa ja päivitystä. Valmistuneiden maisterien ja tohtoreiden koulutustavoitteiden saavuttaminen tulee esille Vuotech ESRhankkeen puolelta. Tässä investointihankkeessa ei varsinaisia määrällisiä tavoitteita ollut. Laitekannan rakentaminen ja kehittäminen sekä ylläpito mahdollistavat laadukkaan ympäristön yliopistokoulutukselle. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Vesa Linnamo Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

20 19 Wellmoving Liikuntateknologian mittaustekniikoiden tutkimustoiminnan kehittäminen A30514 EAKR Innovaatiojärjestelmän kehittäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Wellmoving -hanke on lähtenyt käyntiin tutkimuksellisesta ja kaupallisesta sekä Kainuun innovaatiojärjestelmän vahvistamisen tarpeesta. Hyvinvointialan mittaustekniset sovellukset ovat olleet Kajaanin seudulla tutkimuksellisen kehittämisen kärki.. Liikuntateknologian mittaustekniikat on yksi Kajaanin seudulla vahvan mittausteknisen osaamisen uusista sovelluksista, jossa nähdään tulevaisuudessa olevan mahdollisuuksia myös kehittää laajempia hyvinvointialan sovelluksia. Tutkimuksessa hyödynnetään Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorion (MILA, nyk. CEMIS-Oulu) ja Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksen osaamista. Hankkeella pyritään jatkokehittämään yrityksiä palvelevaa tutkimusympäristöä ja laboratoriota. Tavoitteena on vahvistaa Kainuussa olevan liikunta- ja hyvinvointialan osaamisen hyödyntämistä ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on myös t&k-toiminnan yhteistyöverkostojen vahvistaminen lähtien kansalliselta tasolta, mutta laajentaen toimintaa nopeasti kansainväliselle tasolle. Tavoitteena on synnyttää 20 uutta työpaikkaa liikuntateknologian mittaustekniikoita kehittäviin ja soveltaviin yrityksiin Kainuussa. Measurepolis Development Oy vastaa projektin hallinnoinnista ja rahaliikenteestä sekä rahoittajan ehtojen mukaisesta raportoinnista, josta ei aiheudu kustannuksia projektille. Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio toteuttaa hankkeen toimenpiteet. Hankkeen kaikki kustannukset syntyvät osatoteuttajan toimenpiteistä. Liikuntateknologian tutkimusryhmän toimesta yhteistyöprojekteja on toteutettu muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Yhteistyöverkosto liikunta-alalla toimivien yritysten välillä on vahvistunut sekä tietoisuus toiminnasta on kasvanut Kainuun alueella. Projektin yhtenä tavoitteena on ollut luoda yrityksiä palveleva tutkimusympäristö, jolloin hyvinvoinnin ja liikuntateknologian osaaminen on käytettävissä alan toimijoilla. Työpaikkatavoitetta ei ole saavutettu. Hankkeessa oli yhtenä tavoitteena yhteistyön syventäminen Jyväskylän yliopiston suuntaan. Siinä onnistuttiin hyvin. Tutkimustoiminnassa pitäisi pystyä pitkäjänteisyyteen, eli parissa vuodessa ei saada välttämättä tuloksia aikaan. Yhtenä tavoitteena oli myös Mittalaitelaboratorion Liimari-tiimin vahvistaminen (Pyrittiin itsenäisyyteen niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti). Liimari-tiimiä ei ole kuitenkaan olemassa enää. Hankkeen alkuvaiheessa oli suuria ongelmia hankkeen käynnistymisessä ja mm. kansainvälistä tutkijaa ei saatu rekrytoitua hankkeeseen. Liimari-tiimi ryhtyi toteuttamaan KV-tutkijalle suunniteltua tehtävää ja voidaan todeta, että hankesuunnitelman mukaisesti tässä asiassa ei toimittu. Yhteyttä rahoittajaan ei tässä asiassa otettu, vaikka tällaiset muutokset vaativat aina projektisuunnitelman muutoshakemuksen. Jatkossa edetään toiminnallisesti Cemiksen linjausten mukaan, eli Cemis-kokonaisuus on muuttanut tutkimustoimintaa rakenteellisesti myös liikunta- ja hyvinvointipuolen tutkimuksen osalta. Liikunta- ja hyvinvointi on yhtenä Cemiksen päälinjauksena tutkimustoimenpiteissä. Kokonaiskustannusarvio Hankkeen hakija Measurepolis Development Oy Kuntayhtymän rahoitusosuus Hakijan yhteyshenkilö Jukka Räty Toteuma prosentteina % Rahoittajan yhteyshenkilö Heikki Immonen

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot