Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 4/2009. Lapin kauppakamari juhli 70-vuotistaivaltaan. LEO on osa lappilaista ennakkoluulottomuutta

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 4/2009 Lapin kauppakamari juhli 70-vuotistaivaltaan LEO on osa lappilaista ennakkoluulottomuutta Lapissa on tehty töitä suurhankkeiden eteen Kemin Satama varautuu malmikuljetuksiin

2 Moni kuvittelee yhä, ettei DNA:n verkko peitä. DNA:n kuuluvuusalue kattaa yli 99 % suomalaisista. Klikkaa dna.fi/yritys tai soita Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Lähde: /kuuluvuus yrityspalvelut

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 4/2009 Pääkirjoitus 5 Lapin kauppakamarin 70-vuotisjuhlissa pureuduttiin yhteiskunnan haasteisiin tulevaisuudessa 6-7 Tunnelmia 70-vuotisjuhlista 8-9 Kansikuva: Timo Lindholm, Rovaniemen seutu JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, Oulun Kauppakamari, Lentoyhteys Oulusta Murmanskiin toisi kansainväliset toimijat Suomeen LEO on osa lappilaista hulluutta Ympärivuotisuus on haaste myös Lapin matkailulle Rovaniemen Kehitys Oy luo edellytyksiä yritystoiminnan kasvulle ja kehitykselle Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus on tehnyt työtä suurhankkeiden eteen PÄÄTOIMITTAJAT Timo Rautajoki Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen OSOITTEENMUUTOKSET Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, Oulu Puh. (08) , Fax (08) GSM , armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN Lapin yliopiston arktinen keskus palvelee elinkeinoelämää WSP:n teollisuusosaaminen erittäin vahvaa Pohjois-Suomessa Kemin Satama varautuu malmikuljetuksiin Antti Kuivalainen, Ahma insinöörit: Julkisen sektorin kilpailua pitäisi suitsia Kaupunginjohtaja Jari Tolonen: Kainuussa kehitettävä kolmen kärkeä RTG-yhtiöt täyden palvelun matkatalo Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3

4 Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitus mahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Tarjoamme rahoitusta yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, kansain välistymiseen ja vientiin. Yhteistyömme muiden rahoittajien kanssa lisää yritysrahoituksen vaihto ehtoja. Ota yhteyttä meihin. Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, Rovaniemi Puh , Paikallinen toimisto palveluksessasi Oulu: Uusikatu 53, p Rovaniemi: p Kajaani: 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

5 Vuosituhannen ensimmäinen tilinpäätös Kaksituhatluvun ensimmäinen vuosikymmen on päättymässä.yllättävän paljon tämän päivän tunnelmat muistuttavat kymmenen vuoden takaisia aikoja. Silloin valmistauduttiin vastaanottamaan uutta vuosituhatta aikamoisen epävarmuuden vallassa. Epävarmuus liittyi ns. 2k-ongelmaan eli siihen, toimivatko tietokoneet silloinkin, kun vuosituhannen numero muuttuu ykkösestä kakkoseksi. Moni eli silloin lähes maailmanlopun tunnelmissa, mutta tänäänhän toki tiedämme, ettei mitään mullistavaa tapahtunut. Nyt epävarmuutta luovat pikku hiljaa väistymässä oleva globaali talouskriisi ja hiljalleen riehuva sikainfluenssa. Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Loppumattomalta tuntunut jatkuva nousukausi päättyi noin vuosi sitten.talouskriisi on ollut toisenlainen kuin 1990-luvun lama. Pankkisektori on selvinnyt kriisistä hyvin, ja luottamus lienee palailemassa myös kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.yrityksetkin ovat olleet nousukauden jälkeen paremmassa kunnossa kuin edelliseen lamaan mentäessä. Laman aikana Suomen vienti veti hyvin markan devalvoiduttua. Nyt talouskriisi on iskenyt pahiten juuri vientiteollisuuteen. Viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Suomen vienti on supistunut prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lamasta noustiin viisitoista vuotta sitten Nokian maailmanvalloituksen vauhdittamana. Mutta miten nyt noustaan? Varmoja voidaan olla tänään vain siitä, että nousu on edelliskertaista hitaampi. Tämän päivän muotisanoja ovat ubiikki yhteiskunta ja sosiaalinen media. Kymmenen vuotta sitten alettiin puhua globalisaatiosta. Globalisaatiota oli, kun Salcomp siirsi tehtaansa Kemijärveltä Kiinaan. Uudella termillä alettiin selittää teollisuustuotannon hiljalleen kiihtynyttä poismuuttoa Suomesta.Viime vuosikymmenen nousun airut Nokia voi tänään edelleen hyvin, mutta sen mukana noussutta ICT-alan alihankintaa ei Suomessa enää juuri ole. Perinteinen leivän isä, metsäteollisuus, on niin ikään suuressa yleismaailmallisessa rakennemuutoksessa, joka ravistelee tällä hetkellä monia perinteisiä teollisuuskaupunkeja. Alan tulevaisuus näyttää melko epävarmalta. Paperin käyttö on vähenemässä läntisessä maailmassa ja kasvamassa Aasiassa, jonne myös tuotanto näyttää siirtyvän.tällä kaikella on ollut vaikutusta myös metalliteollisuuteen, sillä suuret paperikoneet eivät taida enää käydä kaupaksi niin hyvin kuin ennen. Kansakunta on syystäkin hämillään. Entiset talouselämän tukijalat horjuvat eikä uusia näytä löytyvän mistään. Ja kaupan päälle lyödään vielä ilmastonmuutos, johon uuden vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on huipentumassa. Joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokous sävyttää keskustelua pitkälti ensi vuosikymmenelle saakka. Maapallon lämpeneminen on suuri ongelma, mutta sen kautta avautuu myös uusia mahdollisuuksia, varsinkin jos Kööpenhaminassa onnistutaan. Muuttunut tilanne on avaamassa uusia kuljetusreittejä pohjoisille alueille. Samoin pohjoisen suurten luonnonvarojen hyödyntäminen on tulossa mahdolliseksi. Pohjoisessa on Suomenkin uusi mahdollisuus.vielä viime vuosikymmenen alussa kokonaan loppumassa ollut kaivosteollisuus onkin yllättäen vauhdittumassa. Kittilän kultakaivos on toiminnassa samoin Talvivaaran nikkelikaivos. Kevitsan kaivoksen rakentamispäätöstä odotetaan lähiviikkoina. Raahen Laivakankaalla valmistelut jatkuvat, ja Soklin kaava-asiat ovat tulossa kuntoon. Myös valtiovalta on huomannut pohjoisen uuden merkityksen. Ensi vuonna Suomi saa ensimmäisen arktisen strategiansa, mahdollisesti eduskunnalle annetaan arktinen selonteko ja perustetaan arktinen neuvottelukunta. Mikäli nämä lupaukset lunastetaan, Suomi seuraa kadehditun Norjan mallia pohjoisten asioiden huomioimisessa. Käynnissä oleva prosessi on suuri mahdollisuus myös Pohjois-Suomelle. Meidän on nyt näytettävä, että osaamme oman pohjoisen alueemme asiat paremmin kuin kukaan muu. Pohjois-Suomen jäljen on oltava näkyvillä arktisessa strategiassa. Siten muutaman viikon kuluttua alkava kaksituhatluvun toinen vuosikymmen voi olla pohjoisen vuosikymmen. Rovaniemellä, Timo Rautajoki Toimitusjohtaja Lapin kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5

6 Lapin kauppakamari 70 vuotta Lappi seminaari valotti yht Dosentti Mika Mannermaan mukaan tulevaisuus merkitsee ubiikkia tietoyhteiskuntaa, jossa virtuaalisuus niin arjessa, taloudessa kuin politiikassakin korostuu. kiutuminen.luetteli dosentti Mika Mannermaa. Tulevaisuus merkitsee myös ubiikkia tietoyhteiskuntaa, jossa virtuaalisuus niin arjessa, taloudessa kuin politiikassakin korostuu, Mika Mannermaa selvensi. Hänen mukaansa myös rakenteelliset erot tulevat kasvamaan ja näkyvät niin taloudellisissa, sektoraalisissa, alueellisissa kuin yksilöllisissäkin eroissa.yksi selkeä tulevaisuudenilmiö on eittämättä myös suburbanisaatio eli kaikki tulevat asumaan kaupunkimaisilla alueilla, Mannermaa visioi. -Äly on kaikkialla: autojen renkaissa ja ohjauskeskuksessa, talojen seinissä, kaupan jauhelihapaketissa, motoristin haalareissa, hissilipussa, mummon pillerilaatikossa. Lisäksi nämä älyt kykenevät kommunikoimaan ihmisen ja toistensa kanssa, povasi Mannermaa tulevaa kehitystä. Tulevaisuudenaloina Mannermaa näkee muun muassa hyvinvointisektorin, sillä suurten ikäluokkien eläköityminen tuo varmasti omat haasteensa. Hän uskoo myös matkailun, tietointensiivisten Lapin kauppakamari juhlisti 70-vuotistaivaltaan Hotel Santa Clausissa Rovaniemellä. Juhlapäivän seminaarissa LAPPI tarkasteltiin Suomen ja pohjoisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteita sekä mahdollisuuksia 2010-luvulla. Seminaarin ajatuksia herättävistä, mielenkiintoisista alustuksista Suomen osalta vastasivat dosentti, KTT Mika Mannermaa Futures Studies Mannermaa Oy.stä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas ja toimitusjohtaja Antti Vilkuna Voimaosakeyhtiö SF:stä. Pohjoisen haasteisiin tulevaisuudessa pureutuivat Lapin liiton maakuntajohtaja Esko Lotvonen, toimitusjohtaja Hans Mörtberg Kablia Sales AB:sta Ruotsista, johtaja Arve Tannvik Kirkenes Näringshagesta Norjasta ja Murmanskin Pohjoisen kauppa- ja teollisuuskamarin presidentti Anatoli Glushkov. -TOP-tulevaisuusilmiöitä ovat eittämättä globaali kehitys ja epävarmuus. Globaalitalous, erilaiset kehitysongelmat, kulttuuriset jännitteet ja blokpalveluiden ja luovien alojen kasvuun tulevaisuudessa. Dosentti Mannermaa pohti esityksessään myös sitä, onko meillä taantuman jälkeen kaikki kuten ennenkin: luvun juppikulttuuri päätyi lamaan, luvun yhteisöllisyyden vaiheesta siirryimme huippuosaajahehkutukseen ja sitten taas 2000-luvulla lamaan. On hyvä pohtia sitä, muuttaako taantuma ja ilmastonmuutoskeskustelu kulutustottumuksia pysyvästi ja ympäristöystävällisemmiksi. Henkisten ja hyvän elämän arvojen nousua on povattu jo yli 30 vuotta, olisiko nyt niiden aika, synnyttääkö taantuma sittenkin uusia aloja, ammatteja ja kulutusmalleja nopeammin kuin luulemme, Mannermaa heitti. Maakuntajohtaja Esko Lotvonen näkee Lapin yritysten olevan hyvässä kunnossa lamaa vastaan. Yksityinen sektori on synnyttänyt Lappiin reilut 6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

7 eiskunnan haasteisiin 2010-luvulla Murmanskin Pohjoisen kauppa- ja teollisuuskamarin presidentti Anatoli Glushkov oli yksi juhlaseminaarin alustajista. Hän kertoi Murmanskin Pohjoisen kauppa- ja teollisuuskamarin ja Lapin kauppakamarin 20 vuotta kestäneestä yhteistyöstä ja sen hedelmistä uutta työpaikkaa EU-aikana, kun valtion työpaikkoja on samalla vähennetty. Rakenteellinen muutos on ollut Lapissa Suomen voimakkaimpia. -Maakunnan tulevaisuus perustuu edelleenkin yritysten luomiin työpaikkoihin. Kehittyviä aloja pohjoisessa ovat luonnonvarateollisuus ja elämystuotanto, Lotvonen totesi. Toimitusjohtaja Kari Jalaksen mukaan Aasian väkirikkaiden maiden aiheuttama raaka-aineiden ja energian kysynnän kasvu, Euroopan unionin ja Venäjän tiivistyvä yhteistyö sekä Ruotsin ja Norjan syvenevä integroituminen Euroopan unioniin Maakuntajohtaja Esko Lotvonen esitti Lapin liiton näkemyksiä pohjoisen haasteista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. ovat omiaan parantamaan Lapin asemaa tulevina vuosikymmeninä. -Menestyksen perustan luovat Lapin raaka-ainevarat sekä hyvät arktiset yhteistyösuhteet Pohjoismaihin ja Venäjälle. Maailmanlaajuiset kysynnän ja tarjonnan painopisteiden siirtymät muuttavat perusteellisesti myös suomalaisten yritysten toimintaympäristöä.talouskriisi nopeuttaa näitä muutoksia, joiden seurauksena kokonaisten toimialojen liiketoimintamallit muuttuvat.yritykset joutuvat vakavasti arvioimaan uudelleen eri toimintojen sijoittamista.tässä tilanteessa Suomen on aloitteellisesti ja määrätietoisesti edistettävä maamme kiinnostavuutta kansainvälisesti toimivien yritysten sijaintipaikkana, Jalas painotti. -Vastikään julkaistussa Maailmanpankin raportissa Venäjän talouden vuotuiseksi kasvuvauhdiksi ensi vuosikymmenellä arvioidaan kuusi prosenttia. Edellytyksenä on kuitenkin se, että Venäjä onnistuu pyrkimyksissään monipuolistaa taloutensa rakennetta. Suomi kuuluu Euroopan unionin ja Venäjän tiiviimmän yhteistyön suuriin hyötyjiin. Meillä on kaikki syyt nopeasti vahvistaa sekä EU-tason yhteyksiä että kansallisia yhteyksiä Venäjälle. Johtaja Arve Tannvik kertoi seminaarissa Kirkenesin elinkeinoelämän nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Kirkenesissä on vastikään avautunut uusia kaivostoimintoja ja uusia satama-alueita rakennetaan.tannvik muistutti, että sijaintinsa puolesta Kirkenes toimii luontaisena maatukikohtana Barentsin meren öljy- ja kaasukentille. Toimitusjohtaja Hans Mörtberg puhui meänkielellä yrittäjyydestä Norrbottenissa ja siitä, mitä rajan läheisyys käytännössä merkitsee yrityksille. Hänen mukaansa keskeisenä esteenä tänä päivänä on se, että molemmin puolin rajaa yrityksille on eri pelisäännöt. Mörtberg piti suomalaisten yritysten saamia TE-keskusten ja Finnveran palveluja hyvinä. Hänen haaveenaan on, että tulevaisuudessa pohjoisen kansa on yhtenäistä itä-länsi suunnassa aina Norjasta Murmanskin alueelle saakka, jolloin luontaisena pääkaupunki- Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas alusti juhlassa aiheesta Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet 2010-luvulla. na voisi toimia Ylitornio ja alueella toimisi Finnveran asemasta Lappvera.Toimitusjohtaja Mörtbergin visiossa tässä pohjoisessa on vaurautta ja hohtoa niin, että alueen ulkopuolelta halutaan muuttaa asumaan pohjoiseen. Juhlapäivänä muistettiin myös ansiokkaasti kauppakamarityöhön osallistuneita henkilöitä. Kauppakamariplaketti myönnettiin Kaarina Aholle ja Markku Salomaalle. Lapin kauppakamarin tunnustuspalkinnon saivat Kari Jalas, Pertti Stöckel, Esa Kaarlela ja Anatoli Glushkov.Tunnustuspalkinto myönnettiin myös kauppakamarin entisille puheenjohtajille: Pertti Kivinen, Antero Ikäheimo, Jorma Ranki, Pekka Erkkilä, Markku Autti, Leo Andelin ja Erik Volmari. Kuvat: Jani Siivola Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7

8 Yritysten äänitorvena 70 vuotta! Noin 80 Lapin kauppakamarin jäsenyritysten edustajaa ja yhteistyökumppania saapui kauppakamarin 70-vuotisjuhlille Hotel Santa Clausiin Rovaniemelle. 17. marraskuuta pidetty juhlatilaisuus aloitettiin seminaarilla, jonka jälkeen ilta jatkui vapaammissa merkeissä pöydän antimista nauttien, tuttuja tavaten ja kuulumisia vaihdellen. Kuvassa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki ja asiamies Taija Jurmu. Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen (oik.) saapui juhlistamaan 70-vuotiasta. 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

9 Kaarina Aholle myönnettiin kauppakamariplaketti ansiokkaasta kauppakamarityöstä. Lapin kauppakamarin luottamushenkilöt 2010 Hallitus: Puheenjohtaja Risto Liisanantti, Outokumpu Stainless Oy Varapuheenjohtajat Kaarina Aho, hallituksen puheenjohtaja, Ahotrans Oy Jukka Lakkapää, toimitusjohtaja, J&J Lakkapää Oy Aimo Takala, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy Jäsenet Janne Anttila, talousjohtaja, Lapland Safaris Oy Jaakko Heiskari, toimitusjohtaja, Heiskarin Teräspaja Oy Hannu Heikka, aluejohtaja,teliasonera Oyj Matti Ilmivalta, toimitusjohtaja, Pohjois-Suomen Media Oy Jukka Jokinen, toimitusjohtaja, BRP Finland Oy Tuomo Kivioja, paikallisjohtaja,tapiola-ryhmä Antti Palo, hallituksen puheenjohtaja, Palot-yhtiöt Oy Leo Pitkänen, toimitusjohtaja, Leo Pitkänen Oy Raimo Ronkainen, kaupunginjohtaja,tornion kaupunki Lauri Verkasalo, paikallisjohtaja, Oy Metsä-Botnia Ab Juhani Ylitolonen, toimitusjohtaja,yit Oy Valiokuntien puheenjohtajat: Kauppa- ja rajakauppavaliokunta: Jukka Lakkapää, toimitusjohtaja, J&J Lakkapää Oy Teollisuusvaliokunta: Matti Kurttio, toimitusjohtaja,tormets Oy Liikennevaliokunta: Reijo Viitala, satamajohtaja, Kemin Satama Matkailuvaliokunta: Rauno Posio, hallituksen puheenjohtaja, Lapland Safaris Oy Koulutusvaliokunta: Jaakko Heiskari, toimitusjohtaja, Heiskarin Konepaja Oy Tilintarkastusvaliokunta: Pertti Stöckel, toimitusjohtaja, Kemin Seudun Osuuspankki Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9

10 Onnittelemme 70-vuotiasta Lapin kauppakamaria! 10 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

11 Onnittelut 70-vuotiaalle Lapin Kauppakamarille! Etua elämään. OP-Pohjolasta. Lapin Osuuspankit Kainuun maakunta -kuntayhtymä onnittelee Lapin Kauppakamaria Pohjois-Suomen MEDIAT Osa lappilaista elämää Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, Kainuu Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11

12 Onnittelemme 70-vuotiasta Lapin kauppakamaria! Tornion Rabatti Oy Palot-Yhtiöt Oy GTK onnittelee Lapin kauppakamaria. 12 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

13 BALANCE SYSTEMS OY KAIVOKATU 3 A 7, KEMI, PUH Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13

14 Kontaktien Lentoyhteys Oulusta Aker Arctic Technology Oy:n uudessa jäämallikoelaitoksessa mallin käyttäytymistä voi havannoida myös altaan pohjaikkunasta. Venäjän kaupan mahdollisuudet ovat valtavat ja suomalaisosaamiselle on huutava tarve, mutta pääsy Barentsin markkinoille on vaikeaa.yksi olennaisimmista tekijöistä, joilla yrityksille luotaisiin edellytyksiä hypätä markkinakentälle, olisi suora lentoyhteys Suomesta Murmanskiin. - Vaikka reitti taatusti olisi alkuvaiheessaan tappiollinen, olisi yhteyden avaaminen valtiovallalta parasta mahdollista vienninedistämistyötä. Paras paikka Murmanskin reitin lähtöasemaksi olisi Oulu, toimitusjohtaja Mikko Niini sanoo. Niinin luotsaama Aker Arctic Technology Oy on arktisen meriteknologian yritys, jolla on vuosikymmenten kokemus Venäjän kaupasta ja yrityskulttuurista. - Lentoreitin avulla kaikki kansainväliset toimijat kulkisivat Suomen kautta, koska nykyiset reitit Moskovan tai Norjan kautta ovat vaivalloisia. Suoralla lentoyhteydellä olisi äärettömän stimuloiva vaikutus ja taatusti silloin toteutuisi myös venäläinen sananlasku: -Kontaktien kautta tulee kontrahteja, Niini uskoo. Kun Euroopan bisnesmiehet käyttäisivät suorinta yhteyttä Murmanskiin, avautuisi suomalaisyrityksille nykyistä huomattavasti paremmat ja helpommat mahdollisuudet neuvotella yhteistyöstä Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntämisestä, venäläisen teollisuuden modernisoimisesta ja infrastruktuurin rakentamisesta. - Toki Suomessa pitäisi miettiä myös tavarankuljetuksen edistämistä Venäjälle. Sallan reitin lisäksi Rajajoosepin tieyhteydet pitäisi viimeinkin saada kuntoon. Mutta ensin pitäisi saada toimijat kulkemaan Suomen kautta. Venäläiskumppani tarvitaan Venäjän kaupassa on Vladimir Putinin aikana tapahtunut selkeä muutos. Itänaapurissa suositaan nyt kotimaista ja ulkomaisten yritysten pääsy mukaan isojen investointihankkeiden toimituksiin on käytännössä mahdotonta ilman luotettavaa venäläistä kumppania. - Asiakkaat on helppo löytää Barentsin alueel- 14 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

15 Aker Arctic on tehnyt 40-vuotisen historiansa aikana yli 200 jäätutkimusretkeä ja täysmittakaavakoetta jäälaivoille ja jäissä toimiville rakenteille. Kuvassa Shtokman 2008 jäätutkimusretki Barentsin merellä Suomessa vuonna 1978 rakennetulla jäänmurtaja Kapitan Nikolaevilla. kautta syntyy kontrahteja Murmanskiin toisi kansainväliset toimijat Suomeen ta, mutta oikean ja luotettavan venäläiskumppanin löytäminen on vaikeampaa.valitettavasti venäläisessä yhteiskunnassa on täysin hyväksyttävää, että ulkomaista kumppania voi vähän huijatakin, Niini kertoo. Aker Articissakin on törmätty siihen, että neuvotteluissa venäläiset haluavat yrityksen perustavan tytäryhtiön Venäjälle, jotta yhteistyö olisi nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä mahdollista. - Pienillä yrityksillä tytäryhtiön perustaminen, toimintaan tarvittavat resurssit ja painiminen venäläisen byrokratian kanssa on useimmiten mahdoton tehtävä. Tukiverkostot tarpeellisia Pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa Niinin mielestä turvautua Finpron ja kauppakamarien mittavaan yhteistyöverkostoon tai hakeutua Venäjällä toimivien suurien kansallisten ja kansainvälisten yritysten alihankkijoiksi. - Mitä enemmän yritykset saavat kokemuksia ja henkistä tukea toisiltaan, sitä paremmin he pystyvät luovimaan neuvotteluissaan, Niini toteaa kauppakamarien ja vientirenkaiden tukiverkoston merkityksestä. Vienninedistämisen asiantuntijaverkoston, Finpron, toimipistettä Murmanskissa Niini tervehti ilolla. - Loistavaa, että Finpro on nyt paikan päällä haistelemassa ilmapiiriä, luotaamassa tulevaisuutta ja avaamassa ovia kansainvälisiin toimimista.venäläiset toimivat mielellään suomalaiskeissa venäläiset tarvitsevat suomalaista osaajoihin, jotka siellä hankkeista neuvottelevat. ten kanssa.toimialasta riippumatta tarvetta on Näin voidaan olla hereillä ja valmiina tuomaan etenkin modernista teknologiasta sekä projektinjohdon hallinnan osaamisesta. suomalaisyrityksiä mukaan kansainvälisiin verkostoihin. Toimitusjohtaja Niini toteaa, että isoissa hank- Teksti: Hannele Kontiainen Meriteknologian osaaja Arktisen meriteknologian yritys, Aker Arctic Technology Oy, on laivansuunnitteluyritys, joka keskittyy jäänmurtajien ja arktisten logististen järjestelmien kehittämiseen. - Ei ole sellaista pohjoista hanketta, jossa emme olisi mukana pohtimassa kuljetuskysymyksiä, toimitusjohtaja Mikko Niini toteaa. Helsinkiläisyrityksen kehittämä teknologia on käytössä muun muassa maailman ensimmäisessä öljyn vientikuljetusjärjestelmässä Petshoran merellä. Järjestelmän avulla kansainväliset toimijat pystyvät viemään kolmen arktisen tankkilaivan turvin 12 miljoonaa tonnia energiaa maailmalle. Myös Norilsk Nickel MMC:n uusi logistiikka perustuu viisi vuotta toimineeseen, mutta maamme telakoiden viisikymmenvuotiseen osaamiseen perustuvan yrityksen kehittämiin teknologioihin. - Suunnittelimme heidän käyttöönsä viisi laivaa.yhden laivan hinnan yritys sai jo takaisin ensimmäisenä vuotena logistisina kustannussäästöinä. Maailmanlaajuisesti arktisilla alueilla toimiva yritys on mukana Barentsin alueella etenkin energia- ja kaivosteollisuuden hankkeissa. Parhaillaan Aker Artic Technology neuvottelee Pajala-Kolarin kaivoksen kuljetusten järjestämisestä Northland Resources -yhtiön kanssa. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 15

16 LEO vetää matkailun j Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen LEO:n 10-vuotisjuhlissa viime keväänä kukaan ei oikein osannut nimetä, kenen ideasta yhtiö sai alkunsa. Juhlaväen yhteiseksi johtopäätökseksi muodostuikin, että LEO on osa lappilaista ennakkoluulottomuutta ja hulluutta. Sitä tarvitaan jatkossakin matkailusta 570 miljoonan euron tulot viime vuonna keränneessä maakunnassa. Osaamiskeskusjohtaja Sanna Tarssasen mielestä on kuvaava sattuma, että LEO perustettiin samana vuonna kun USA:ssa ilmestyi ensimmäinen teos, jossa mainitaan termi elämysteollisuus. - Vuosiksi osaamiskeskusohjelma muuttui klusteripohjaiseksi, ja LEO:lla on valtakunnallinen kehittämisvastuu matkailun ja elämystuotannon kehittämisestä. Mukana ovat lisäksi Helsingissä,Turussa, Savonlinnassa ja Jyväskylässä toimivat osaamiskeskukset. Elämystalouteen luetaan kuuluvaksi matkailu, kulttuuri- ja viihdeteollisuus sekä urheilu.tilastokeskuksen mukaan näihin menoihin keskiverto kotitalous käyttää neljänneksen tuloistaan,tarssanen kertoo. Termiin elämys törmää nykyään kaikkialla.tarssanen korostaa kuitenkin, että elämys eroaa palvelusta yhtä paljon kuin palvelu hyödykkeestä. - Elämyksiä tuotteistetaan paljon, ja meillä Suomessa se liitetään automaattisesti matkailun ohjelmapalveluihin. Parempi olisi puhua kokemuksista, ja kytkeä mukaan kaikki ne alat, joissa lopputuotteena on kokemus. Esimerkiksi vaikkapa suihkugeeliä mainostetaan elämyksen kautta, joten elämyksellisyys tunkeutuu jo tavanomaiseen vähittäiskauppaan, ainakin erikoisliikkeissä. - Globaalisti katsoen elämys- tai kokemustalous on kasvava talouden sektori. Esimerkiksi it-alan help desk -palvelut siirtyvät jo halvan työvoiman maihin, ja samaa trendiä edustavat myös suunnitelmat tuoda Suomeen lisää filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Kotoiset hyödykemarkkinat taas rakentuvat yhä enemmän kokemuksellisuuden varaan. LEO on osa lappilaista ennakkoluulottomuutta ja hulluutta. Sitä tarvitaan jatkossakin matkailusta 570 miljoonan euron tulot viime vuonna keränneessä maakunnassa. 16 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

17 valtakunnallista a elämystalouden klusteria Kaupallisia kokemuksia tuotteistetaan vielä perstuntumalla, ja tähän LEO kehittää osaamistyökaluja,tarssanen visioi. Kokemustalous laajasti ymmärrettynä on vielä niin uusia asia, että käytännössä 90 prosenttia LEO:n hankkeista liittyy tavalla tai toisella matkailuun. Matkailuun liittyen on LEO:ssa kehitetty sisällöntuotannon yhdistämistä matkailutuotteisiin.tätä työtä tekee reilu vuosi sitten perustettu Lapin elokuvakomissio. Se markkinoi maakuntaa tuotantoympäristönä kansainvälisesti, ja pyrkii monipuolistamaan palvelutarjontaa niin mainos- kuin elokuvatuotannoille. - Kymmenen vuoden aikana olemme kehittäneet yksitoista koulutuspakettia, jotka vaihtelevat sisällöltään ja kestoltaan yrittäjien ja muiden asiakkaiden tarpeiden mukaan. On elämystalouden peruskoulutusta, asiakkaiden tuotteiden systemaattista testausta, palveluksesta elämykseksi -koulutus ja internetmarkkinointi sosiaalisen median mahdollisuuksia hyödyntäen. - Odotamme paljon tänä syksynä perustetulta matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutilta, joka yhdistää Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja myös muiden kaupungin oppilaitosten voimavarat. Kaikki matkailun koulutus ja tutkimus siirtyy saman katon alle, yliopiston läheisyyteen Viirinkankaalle, ja sinne siirretään LEO:nkin toiminta vuoden vaihteen jälkeen.vaikka tutkinnot säilyvät ennallaan, niin opiskelijat voivat jatkossa valita vaivattomasti kursseja opinahjorajat ylittäen,tarssanen kertoo. LEO on hankeorganisaatio, joka tarjoaa siis myös kaupallisia koulutuspalveluja.vajaan miljoonan vuosittaisesta budjetista työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa euroa. Loppu tulee erillisrahoitetuissa hankkeissa mukana olevilta toimijoilta ja yhtiön omistajilta, joita ovat mm. Lapin korkeakoulut, kunnat ja kehittämisyhtiöt. Suurin osakas on Rovaniemen Kehitys Oy. Henkilökuntaa on 11. Sanna Tarssanen, 32, on joensuulainen matkailun maisteri Lapin yliopistosta. Hän tuli opiskelijaksi Rovaniemelle 12 vuotta sitten, ja on työskennellyt pohjoisessa erilaisissa matkailubisneksen tehtävissä ennen nykyistä työpaikkaansa. Hän on myös suorittanut ensimmäisenä eurooppalaisena amerikkalaisen Pine&Gilmore Certified Experience Expert -setifioinnin. Joseph B. Pine ja James Gilmore ovat tulleet tunnetuksi elämystalous-termin lanseeraajina. Teksti: Pasi Puuperä Executive MBA 2-vuotinen ohjelma on mahdollista suorittaa työn ohessa. Mukaan voi liittyä ympäri vuoden, jos ryhmässä on opiskelupaikkoja jäljellä. Kysy! Suuntautumisvaihtoehdot: Strateginen johtaminen Henkilöstöjohtaminen Markkinoinnin johtaminen Teknologiajohtaminen Johdon erikoistumisohjelmat Teknologiajohtaminen, aloitus Henkilöstöjohtaminen, aloitus Ohjelmat ovat hyväksiluettavissa Executive MBA (emba) -ohjelmaan. Lisätietoja: Matti Marttila tai Antti Kauppila , s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 17

18 Hyvät lentoyhteydet Lapin matkail Matkailubisneksen näkökulmasta Rovaniemi ja koko Lappi eivät ole liian etäällä niin kauan kuin lentoyhteydet toimivat edes nykyiseen malliin. Saavutettavuus on kuitenkin kriittinen tekijä, koska tänne tullaan useimmiten lentäen, lähteepä matkailija reissuun Etelä-Suomesta tai Aasiasta. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n markkinointijohtaja Sanna Kortelaisen mielestä matkailun tulevaisuuteen vaikuttaa olennaisesti myös se, millaisiksi ihmisten matkustamismotiivit tulevaisuudessa kehittyvät. - Ympäristöä kunnioittavan matkustamisen näkökulma on noussut enenevästi esiin viime vuosina. Lapilla on se etu puolellaan, että tänne saavutaan juuri luontokokemusten takia, joten tässä mielessä tulevaisuus näyttää hyvältä. Lappi tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviseen lomanviettoon luonnossa, hän korostaa. Ympärivuotisuus on suuri haaste Koko matkailuelinkeinon suurin käytännön haaste on Kortelaisen mukaan sen ympärivuotistaminen. - Peruskapasiteettia on rakennettu vuosikymmenet talvisesongin kysynnän varaan, mutta sulan maan aikaan se on vajaakäytössä. Kaikki Lapin kohteet eivät ole samassa tilanteessa, vaan osassa on edelleen tarvetta lisätä majoituskapasiteettia. - Meidän pitäisi kyetä löytämään sellaisia ulkomaalaisia ryhmiä, jotka vierailevat täällä tasaisena virtana. Se vaatii kovaa työtä, mutta on täysin mahdollista. Esimerkiksi intialaisia pienryhmiä käy tasaisesti ympäri vuoden. Ja vaikka heitä ei toistaiseksi ole paljon, esimerkki rohkaisee ajattelemaan, ettei kaiken matkustamisen tarvitse perustua suurien massojen houkutteluun. Heillä on aikaa ja resursseja käyttää palvelujamme, mikä sitten synnyttää ympärivuotisia työpaikkoja. - Kokonaisuutena Lapin palveluvarustus on tasokasta, palveluiden laatu on hyvä ja myös sertifioitu. Perinteiset matkailukeskukset ovat eri kehitysvaiheissa. Kävijätilastot osoittavat, että uudet investoinnit lisäävät aina kävijämääriä, joten menestys vaatii jatkuvaa työtä ja lisäinvestointeja, Kortelainen kertoo. MEK:n määrärahojen leikkaus kohtalokasta Matkailun edistämiskeskuksen, MEK:n, määrärahoja supistetaan ensi vuonna 5,6 miljoonalla eurolla. Lapin liitto ja Lapin kauppakamari paheksuvat yhteisessä kannanotossaan päätöstä rajusti, koska on vaikea ymmärtää, että samalla kun toisaalla kehitetään maabrandia, toisaalla leikataan matkailun markkinointipanostusta. - MEK:n ja siinä ohessa Finpron palvelujen alasajo siirtää käytännössä työt alueellisille organisaatioille. MEK:n ulkomailla työskentelevistä asiamiehistä on ollut korvaamatonta apua markkinoinnissa. Jos esimerkiksi haluamme löytää vaikkapa Saksasta sellaisen matkatoimiston, joka pystyy järjestämään Lapin safarin polkupyöräilijöille, niin paikan päällä olevan konsultin apu on äärimmäisen arvokasta. Ei homma onnistu niin, että se- 18 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

19 un edellytys Kiitos työn tekijälle! laamme täällä puhelinluetteloa tai harhailemme netissä. - Matkailu ylipäätään on markkinoinnin kannalta vaativa toimiala. Siinä korostuvat henkilökohtaiset suhteet ja niiden kautta syntyvä luottamus. Nyt tämä verkosto puretaan, kun 22 työntekijästä 17 lopettaa työnsä. Pelkällä maabrandin vahvistamisella ja nettiportaalin ylläpidolla ei tätä voi korvata, joten joudumme hankkimaan mahdollisesti lisäresursseja paikan päälle, Kortelainen sanoo. - Kotimainen Lapin kävijä on uskollinen, jos häneen jää Lappi-kipinä. Kansainvälisessä markkinoinnissa pääongelma on se, miten turisti saadaan ylipäätään valitsemaan Suomen Lappi. Kilpailijoita ovat muut pohjoismaat ja esimerkiksi Kanada, jotka käyttävät samoja mielikuvia kuin me. Pohjoismaisessa kilpailussa Suomi on edelläkävijä, mutta koskaan ei ole varaa liikaan itsetyytyväisyyteen. Sanna Kortelainen, 37, on Jyväskylän yliopistosta valmistunut puhe- ja yhteisöviestinnän maisteri ja kotoisin Lieksasta. Ensimmäinen työpaikka oli kotikaupungin matkailutoimisto kesällä Lapin matkailun parissa hän on työskennellyt toistakymmentä vuotta, viimeksi Pohjois- Lapin Matkailu Oy:n toimitusjohtajana, kunnes muutti tänä syksynä Rovaniemelle. Teksti: Pasi Puuperä Kuvat: Rovaniemen seutu Kiitä ansiomerkillä. Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia. Keskuskauppakamarin ansio merkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työntekijän kokemusta ja sitoutumista. Arvosta tekijää! Lisätietoja puh. (09) Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 19

20 Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen vuonna 2006 piristi huomattavasti alueen kaikkea elinkeinotoimintaa rakentamisesta palveluihin. Perusedellytyksiä myönteiselle kehitykselle on rakentanut Rovaniemen Kehitys Oy, joka tuottaa suur-rovaniemen ja Ranuan yrityspalvelut. Kehitysyhtiö pohjustaa Rovaniemen Yritysesittely Toimitusjohtaja Juha Seppälä luonnehtii yhtiötä keskeiseksi elinkeinotoiminnan kehittäjäksi yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. - Organisaatiomme jakaantuu yrityspalveluihin ja hankepalveluihin.yritysneuvojia on viisi, ja he ovat erikoistuneet rahoitusjärjestelyihin, juridiikkaan, alueelliseen maankäyttöön ja kansainvälistymiseen. Lisäksi pidämme yllä yritysrekisteriä. - Hankeneuvonta on tärkeä sektori sen vuoksi, että täällä Lapissa on lähes jokaisessa merkittävässä kehitysprojektissa mukana EU-rahaa, ja näiden projektien hallinta on työlästä ja edellyt- tää erityisosaamista.yritykset eivät ole edes halukkaita ottamaan hallinnointivastuuta, joten hankeneuvonta on meille luonteva palvelu, Seppälä kertoo. - Näiden projektien hallinnointi on hyvin byrokraattista; on valtakunnallinen ja päälle vielä EUtason valvonta, ja lisäksi eri rahoituslähteiden käytännöt poikkeavat toisistaan.tämä työllistää eri tahoja valtavasti. Normaali osakeyhtiölain mukainen valvonta riittäisi, Seppälä kritisoi. Matkailu on Rovaniemelle ja koko Lapille tärkeä ja miltei koko 2000-luvun tasaisesti kasvanut elinkeino. Niinpä Seppälä työskentelee toimitusjohtajana myös Rovaniemen Matkailu ja markkinointi Oy:ssä, joka nimensä mukaisesti keskittyy markkinointiin. - Yhdistymisen jälkeen matkailupalvelut ja -neuvonta eriytettiin omaksi yhtiökseen. Sen toimialue on sama kuin kehitysyhtiölläkin. Rovaniemen Kehitys omistaa osakkeista 51 prosenttia ja kasvava joukko alan yrittäjiä loput. Lapin matkailumarkkinointia edistää Lapin Markkinointi Oy, joka on taas Lapin kuntien ja alueellisten matkailuorganisaatioiden isännöimä yhtiö. Myös sen hallinnossa olemme henkilöinä mukana, Seppälä sanoo. 20 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti