Yhteinen asiakas ja sosiaalinen teknologia Avec-kehittämishankkeessa ja Apua.infossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteinen asiakas ja sosiaalinen teknologia Avec-kehittämishankkeessa ja Apua.infossa 2005-2008"

Transkriptio

1 Yhteinen asiakas ja sosiaalinen teknologia Avec-kehittämishankkeessa ja Apua.infossa Kirsi Utoslahti (toim.) A-klinikkasäätiön monistesarja nro 63 A-klinikkasäätiö 2009 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 Sisällys Teuvo Peltoniemi: Saatteeksi... 2 Kirsi Utoslahti: Yhteenveto... 5 Avec-toiminnan taustaa: MEPT-verkosto Avec-toiminnan määrittely Avec-hankesuunnitelma vuosille Hankkeen talous ja rahoituksen ongelmanratkaisu Avec-kehittämishanke ja toimintaympäristö elävät Yhteistyön syventämisen alueita Apua.infon käyttäjäprofiilia kartoitetaan Käyttäjätutkimus Uusi käyttöliittymä luodaan Verkkoneuvojien verkostoitumista tuetaan Tiedonvaihdon jatkaminen motivoi Portaaleiden ja palveluiden yhteinen tavoite Mobiiliryhmä mielen hyvinvoinnista Hankearviointi ja kehittäminen Yhteisöllisen oppimisen ideoita Avec-koulutuksista Apua.infon arviointi ja kehittäminen Viestintä ja markkinointi Koulutus ja yhteistyöskentely Liite 1. Käyttäjäkyselyn 2005 tulokset Liite 2. Camilla Granholm: Selviytymistarina toipumisen välineenä Narratiivi on punainen lanka Kirjoittajat vastaavat - Mitä on selviytyminen? Läheiset tukijat ja fiksut ammattilaiset Selviytyjätyypit Liite 3. Apua.infon visuaalinen ilme

3 Teuvo Peltoniemi: Saatteeksi Avec-projektin historia ulottuu vuoteen Taustalla oli kaksi tärkeää oivallusta: varhainen ymmärrys interaktiivisten verkkopalveluiden suurista mahdollisuuksista auttaa ihmisiä ja eri psykososiaalisten ongelmien suuri päällekkäisyys. Aluksi uutta palvelumuotoa toteutettiin mielenterveyden ja päihdetyön yhteisvoimin MEPThankkeessa. Myöhemmin vuonna 2000 Apua.info -palvelussa kokonaisuutta laajennettiin lastensuojeluun ja perheväkivaltatyöhön. Käyttöön otettiin termejä "kriisi", "tuki" ja "jaksaminen" kattamaan erilaisia psykososiaalisia ongelmia ja niistä selviytymistä. Psykososiaalisten palveluiden yhdistämisellä on ennen kaikkea kansalaisystävällinen luonne. Ihminen kokee usein pahaa oloa ilman, että hän haluaa tai osaa itse arvioida, mihin se eniten liittyy. Palvelujärjestelmät on kuitenkin rakennettu niin, että ihmisen täytyisi kyetä tekemään itsediagnoosi ja hakeutumaan sen perusteella joko päihdehuollon, mielenterveyshuollon, perheväkivallan tai lastensuojelun palvelupisteisiin. Apua.infossa ajatellaan, että itsediagnoosivaatimus on kohtuuton. Ihmisen täytyy voida saada apua myös jäsentymättömään pahaan oloon. Siksi Avec-verkoston yhteisen verkkopalvelun nimikin on laaja ja yleinen: Apua.info. Portaalityyppisen palvelun perusidea on pyrkimys yhteen kanavaan, niin ettei syntyisi luukulta toiselle pallottelemisen ongelmaa. Apua.infon tapauksessa itse portaali on pikemminkin kuori, jonka takana palvelu muodostuu jäsenten omista sivustoista. Kansalainen pääsee palveluun joko Apua infon kautta tai suoraan. Avecissa on yli kaksikymmentä jäsenyhteisöä: järjestöjä, mutta myös julkisia ja yritysten palveluita. Kuorirakenne on yksi selitys sille, että Avecia on kyetty kehittämään hyvässä yhteistyössä suuren jäsenmäärän kanssa ilman suuria ristiriitoja. Apua.infon malli antaa kaikille, mutta ei toisaalta vie keneltäkään mitään pois. Siis tarjous, josta on vaikea kieltäytyä. 2

4 Joustavan rakenteen hyviä puolia on ollut suuri kustannustehokkuus. Verkkopalvelut ovat yleensäkin nopeita, helposti saavutettavia ja huokeita, mutta Apua.infossa on luultavasti tehty edullisuuden ennätys, kuten raportista ilmenee. Resurssien vähäisyys on ollut valitettavasti seurausta Suomen verkkopalveluihin huonosti sopivasta rahoitusjärjestelmästä. Verkkoauttaminen ja sen tärkeänä koettu luotettavuus perustuu juuri nimettömyyteen. Anonyymin auttamisen ja sosiaaliturvatunnusten ja kuntatietojen keräämisen välillä on ristiriita. Verkkopalveluiden perusluonne ei ole vain kunnallinen vaan myös kansallinen. Tämä olisi valtiovallankin ymmärrettävä. Laajasta yhteistyöverkostosta on seurannut myös mahdollisuus tuottaa omaa koulutusta ja ohjausta. Näin Avec on nopeuttanut verkkopalveluiden kehittämistä jäsenten keskuudessa ja tarjonnut areenan, jossa kaikkea ei ole tarvinnut keksiä uudelleen, vaan on voitu aidosti oppia toisilta. Kiitokset kaikille Avec-yhteistoimintaan osallistuneille organisaatioille ja niitä edustaneille noin viidellekymmenelle ihmiselle. He ovat osallistuneet aktiivisesti seminaareihin, työpajoihin ja niiden keskusteluun ja muutenkin pitäneet yllä Avechenkeä. Erityinen kiitos, johon tiedän kaikkien aveclaisten yhtyvän, kohdistuu Kirsi Utoslahdelle. Hän on huolehtinut siitä, että kaikki on tapahtunut ajallaan ja kunnolla, mutta myös tuonut hankkeeseen koko ajan uusia ideoita ja sisältöä. Hänen avullaan Avec on voinut ylläpitää minimirahoituksesta ja jäsenten suuresta lukumäärästä huolimatta koko ajan korkeaa laatua ja periaatteita, ennen muuta asiakaslähtöisyyttä, jota aivan oikein korostettiin jo vuonna 2003 Stakesin Terve- SOS -palkinnon perusteluissa. 3

5 Lukijalle herää luonnollisesti kysymys, mitä Avecille tulevaisuudessa tapahtuu. Verkkokriisikeskus Tukinet on lupautunut ottamaan Apua.infon koordinoinnin ammattitaitoisiin käsiinsä. Tukinet on aina ollut Avecin aktiivisimpia jäseniä, joten minun on helppo luottaa siihen, että palvelu vastakin jatkuu ja kehittyy. Helsingissä kesäkuussa 2009 Teuvo Peltoniemi Avec-kehittämishankkeen johtaja, päätoimittaja A-klinikkasäätiö 4

6 Kirsi Utoslahti: Yhteenveto Avec-kehittämishanke kokosi monia organisaatioita ja osaamisalueita ja toimi aikana, jolloin verkostomallinen yhteistyö oli yleistä mutta samalla suhteellisen uutta. Julkaisun yhteenveto tarjotaan näistä syistä ja jäsennyksen selventämiseksi lukijalle heti aluksi. Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin niitä monia oivalluksia, joita Avecverkoston työskentelyssä syntyi, mutta joiden vieminen konkretiaan vaatii omat primus motorinsa. Raportti antaa ajankuvan nopeasti muuttuneesta toimintaympäristöstä, uuden median mahdollisuuksien etsimisestä päihde-, mielenterveysja lastensuojelun kansalaispalveluissa 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Esille nousevat myös ne työn alueet, joiden linjaamisessa Avecin verkostomallinen organisoituminen ei ollut aina vahvimmillaan. Kiinnostava ajankuva on myös Apua.infoon karttunut, psykososiaalisen hyvinvoinnin tiedonhakuaineisto, joka kertoo kansalaisten käyttämistä termeistä palvelun aihealueilla. Uusia kumppanuuksia syntyi työntekijöiden ja järjestöjen välille, lähialojen toimintaa opittiin tuntemaan syvemmin ja erilaisiin ratkaisutapoihin samassa ongelmassa saatiin vaihtoehtoisia malleja. Hankkeen eteneminen nosti kuitenkin jatkuvasti esiin myös toimijoiden yhteistä määrittelyä kaipaavia asioita. Näistä tärkein oli "päällekkäisyys" psykososiaalisen auttamisen palveluissa, minkä periaatteellista välttämistä hankkeessa tavoiteltiin. Lisäksi voidaan mainita kokonaisen kuvan muodostuminen psykososiaalisista palveluista Suomessa, mutta ennen kaikkea monet todelliset kynnykset kansalaisten ja yhteiskunnalta toimeksiantonsa saavien palvelujen vuorovaikutuksessa. Hanke sijoittui kriiseissä auttamisen erityispiirteiden kulttuuriin ja lähestyi niitä pitkälti viestinnän näkökulmasta. Avec-verkoston osaaminen oli samaan aikaan yhdistelmä sosiaalialan asiantuntemusta ja ammattitaitoa, kansalaisten tukemista vaikeissa elämäntilanteissa, verkkopalveluissa asiakastyötä tekevien vertaistyöskentelyä, sidosryhmä- ja verkostoviestintää, neuvottelutaitoja, päätöksenteon ja linjanvetämisen haasteita väljässä verkostorakenteessa, jaettua asiantuntemusta 5

7 asiakkaan kohtaamisesta ja verkon vuorovaikutuksesta sekä palvelujen rakenteiden kehittämistä hyvin monimuotoisessa verkon toimintaympäristössä. Hankkeen teknologiset resurssit eivät joustaneet verkoston ensimmäisissä tapaamisissa toivotun "kehittämishautomon" perustamiseen konkreettisesti, vaan alkajaisiksi luotiin suppeammat portaalin hajautetun ylläpidon ja julkaisemisen toiminnot jäsenyhteisöjen käyttöön. Avec-verkosto itsessään kuitenkin toimi pitkälti juuri hautomon periaatteella, niin että syntyi monia ehdotuksia yhteistoiminnasta ja toimintatavoista nyt ja tulevaisuudessa. Avec-verkoston tapaamisissa tavoitettiin parhaimmillaan verkkoauttamisen yhteisöllinen luonne - Apua.infon kehittämisessä sen sijaan kohdattiin useammin teknologian ja laajan hankekokonaisuuden realiteetteja. Myös hankkeen jatkuvasti ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö oli ainutlaatuinen. Yhtenä muutostrendinä hankkeen aikana oli mediateknologian sisältöjen kehittyminen entistä yhteisöllisemmiksi luvun alulle tyypillinen "portaaliajattelu" ja uudemmat verkkoyhteisöjen tai sosiaalisen median käsitteet kuitenkin pakenevat toisiaan. Lisäksi samat sisällöt ja samanlainen lähestymistapa eivät sovellu kaikille käyttäjille - portaaliin kohdistuu samanaikaisesti abstraktin yhteismitallisuuden ja erilaisia kohderyhmiä palvelevan eriytymisen vaateita. Pääosa Apua.infosta seurasi tiedon järjestämisen ideaa hakemiston periaatteella. Tässä voi olla syy, ettei sinänsä hyödyllisestä ja tarpeellisesta ja sellaiseksi myös käyttäjäpalautteissa arvioidusta Apua.infosta tullut huomattavan käytettyä palvelua. Jo ensimmäisen vuoden käyttäjäselvityksestä oli kuitenkin luettavissa vertaistuen ja kokemusten jakamisen tarve, minkä istuttaminen laajassa mitassa yhteispalveluun ei ollut hankkeen alkuperäinen tavoite - näitä asioitahan tuotettiin jo järjestöjen eri teemoihin erikoistuneissa verkkopalveluissa. Apua.infon toimintatapa vaikuttaa hyvin rajatulta abstraktilla tasolla. Portaali kattoi "vain" psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät ja ainoastaan suoraan kansalaisille kohdennetut palvelut. "Psykososiaalinen" merkitsi kuitenkin tässäkin yhteydessä 40 eri näkökulmaa kaikkiin inhimillisiin elämänalueisiin. Voidaan kysyä, mihin asiakas Apua.infossa tarkalleen voisi "osallistua" ja "vaikuttaa", kuten Avecissa toivottiin. 6

8 Portaali on luonteeltaan kokoava - ihmisen elämäntilanne taas on ainutkertainen ja henkilökohtainen. Hyvin moneen elämänalueeseen kurottava tiedontarjonta edellyttää jäsentämistä, yleiskielistä lähestymistä ja viestintää yhtenäisenä, ymmärrettävänä kokonaisuutena. Kokonaisuuden laajuus ja monimutkaisuus ei saisi siirtyä palvelun käyttäjälle, samaan aikaan kun liiallisessa yksinkertaistamisessa tai vahvoissa oletuksissa palvelun käytöstä on riskinsä ja itse avun ja tuen hakeminen on hienovarainen, herkkä ja henkilökohtainen asia. Avun tulee kuitenkin löytyä juuri silloin kun sitä tarvitsee, ilman kynnystä. Apua.info ei tavoittanut todella suuria käyttäjämääriä, jotka olisivat näkyneet laajoina asiakasvirtoina järjestöjen palveluihin. Tästä syystä Apua.infon käyttäjiä ei myöskään kovin kattavasti tunnettu. Toisaalta Apua.infon käyttäjät kiittivät tuen kokoamista yhteen lähteeseen ja palvelun käyttö oli yhteydenottojen perusteella mielekästä oman tai asiakkaan elämäntilanteen käsittelyyn. Verkon hyödyntäminen monipuolisena mediana oli Avec-kehittämishankkeen aikana asia, joka myös järjestöissä ammatillistui. Järjestöjen verkkopalvelujen ylläpidosta tuli haastavampaa ja yhä enemmän aikaa vievää kehittyneempien teknisten järjestelmien myötä. Osallistuminen moniin palveluihin ja portaaleihin lisäsi työmäärää jäsenyhteisöissä. Hyviksi havaitut kokoontumiset Avec-teemaryhmissä harvenivat, kun teemat "valmistuivat" ja kehittyivät portaalissa hienojakoisemmiksi. Aiemmin myös sosiaali- ja terveysministeriöllä oli ohjaava rooli rahoittajana. Kaikesta huolimatta "Avec-henki" oli tullut tutuksi monille toimijoille ja teki yhteistyöstä etenkin kasvokkaisissa tapaamisissa sujuvaa. Vaikka Avec-tapaamisissa syntyi innovatiivista ja konkreettista tietämystä palveluista, sen nopeaan ja suoraan soveltamiseen ei kuitenkaan ollut resursseja eikä myöskään päämäärää tässä hankkeessa. Apua.info palveli hankkeen neljänä vuonna kaikkiaan noin asiakasta. Lisäksi Apua.info tavoitti kohderyhmänsä melko hyvin. Käyttäjäkyselyn vastaajista 35 %:lla oli elämässään kriisi tai vaikea tilanne, kun taas kolmasosa vastaajista kertoi hyödyntävänsä palvelua työssään. Tarve hankkia tietoa oman ydinosaamisen lähialueilta kasvaa samalla kun moniongelmaisuus lisääntyy. Erilaiset tieto- ja viittauslähteet, esimerkiksi artikkelin tulostamiseksi asiakkaalle tai erilaisten 7

9 tehtävien käyttäminen osana hoitotyötä joko vastaanotolla tai tapaamisten välillä, ovat usein käytettyjä asiakastyössä. Tutkimisen arvoinen kehityssuunta myös Apua.infon kohdalla voisi kohdistua juuri verkkopalvelujen ammatilliseen hyödyntämiseen asiakastyössä. Verrattuna kehittämishanketta edeltäneeseen aikaan, verkossa toimivat palvelut ymmärretään aiempaa enemmän käyttökelpoisiksi kasvokkaisen palvelun kaikissa vaiheissa: ennaltaehkäisynä ja oman tilanteen alustavana selvittelynä, rohkaisuna ammattiavun palveluihin hakeutumiseen, henkilökohtaisten tapaamisten väliseksi tueksi ja "kotitehtäviksi" sekä jälkihoitoon. Näiden vaiheiden erityispiirteitä voitaisiin ottaa huomioon entistäkin paremmin. Kaksi lähtökohdiltaan eriytynyttä toimintakulttuuria on näin lähentynyt toisiaan: kasvokkainen sosiaalityö ja matalan kynnyksen verkkopalvelut. Internetin periaatteellinen rajattomuus, irtautuminen ajasta ja paikasta, auttaa muodostamaan moniulotteista käsitystä psykososiaalisesta tukemisesta. Itsenäisesti käytettävien välineiden avulla toivotaan usein saavutettavan kustannussäästöjä. Tulisiko kuitenkin samalla argumentilla perustellen ihmisille, joilla on erilaisia kynnyksiä palvelujen saavuttamiseksi tai niissä toimimiseksi - kohdistaa varta vasten kehitettyä, "kädestä pitävää" palvelua. Avec-kehittämishankkeen kokemukset puhuvat monisyisen kokonaiskuvan luomisen tarpeesta palvelujärjestelmässä. Järjestölähtöisten, rahoitettujen kumppanuushankkeiden painotukset ovat viime aikoina siirtyneet mahdollisimman suuria ja hieman muodollisiakin verkostoja kokoavista työmalleista enemmän mukana olevien tahojen yhteistyöroolien tarkkaan määrittelyyn. Avec-tyyppistä, asiakaslähtöistä työskentelyä voisi tulevaisuudessa ehkä parhaiten ohjata ohjelmatyyppinen malli, jossa saman sateenvarjon alla olisi mahdollista työstää rohkeasti konkreettisia kokeiluja ja nähdä, mitkä niistä käyttäjät ottavat omakseen, niin että myös keskeneräistä tietoa levitettäisiin Avec-mallin tapaan laajasti. Avec-kehittämishankkeen viestinä muille psykososiaalisen tukemisen hankkeille on, että sosiaalialan asiakastyötä tekevien ottaminen mukaan hyvin konkreettisilla ja jäsennellyillä tavoilla voisi viedä alan osaamista Suomessa eteenpäin. Neljän 8

10 vuoden ponnistuksen jälkeen voi olla vain kiitollinen kaikille työskentelyyn osallistuneille ja asiantuntijoille, jotka jakoivat omasta työstään koko verkoston ja suomalaisen verkkoauttamisen eteen - yhteisen tavoitetilan ja jakamisen iloa ei ollut vuosien varrella lainkaan vaikea havaita. Julkaisun nimen "sosiaalinen teknologia" viittaa siihen, miten teknologia muodostuu ja edelleen muuntuu samalla kun sitä käytetään, usein ennakoimattomalla tavalla. Apua.infon kohdalla sosiaalialan ja erityisesti auttamisen kulttuuri on ollut tärkeä osa määrittelytyötä, jonka avulla asiakaslähtöisyyttä teknologiavälitteisesti kehitetään. Kirsi Utoslahti Avec-kehittämishankkeen koordinaattori 9

11 Avec-toiminnan taustaa: MEPT-verkosto Avec-verkoston toiminta lähti itämään vuosina toimineen Mielenterveyden ja päihdetyön telemaattisen verkoston (MEPT) laajentamisena. MEPT muodosti ensimmäisen suomalaisen, neljän järjestötoimijan kehitysyhteisön mielenterveyden edistämisen ja päihdetyön telematian käyttöönotossa ja kokeili videoneuvottelun, virtuaalisen tilan, internet- ja puhelintekniikan sekä sähköpostineuvonnan hyödyntämistä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Yhteistä mukana oleville hankkeille oli pyrkimys kehittää toimintatapoja, joissa asiakas nähdään aktiivisena toimijana ja valintojen tekijänä - ei passiivisena muiden määrittelemän ja tuottaman avun vastaanottajana. Verkostotyöltä odotettiin erityisesti uuden ideointia vuorovaikutteisen teknologian hyödyntämiseksi palveluissa. MEPTohjelmassa toimineet projektit olivat A-klinikkasäätiön Prevnet, Kuntoutussäätiön INSP, Nyyti ry:n Valoa verkkoon ja Turunmaan mielenterveyskeskuksen Dialog. MEPT-verkostoa koordinoi Stakes. Avec-verkoston perustaminen vuonna 2000 pohjautui MEPT-hankkeen toimintatavoille. Jatkohanketta perusteltiin toimijoita laajemmin kokoavalla ja verkkoauttamisen osaamista syventävällä tiedonvaihdolla. Avec-hankkeen päämäärä kirjattiin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan seuraavasti: "STM, Suomen mielenterveysseura, A-klinikkasäätiö ja sairaanhoitopiirit käynnistävät valtakunnallisen telemaattisen neuvonta- ja kriisipalvelun vuosina ". Avec-toiminnan määrittely Avec-kehittämishanke oli A-klinikkasäätiön kehittämistoiminnassa osa telematiaohjelmaa, jolla tuettiin ja käynnistettiin uutta informaatioteknologiaa hyödyntäviä päihdetyöhankkeita. Ohjelmassa on painottunut käyttäjälähtöisyys ja matalan kynnyksen toimintatavat päihdetyössä, niin että palvelut suunnitellaan luonteeltaan joustaviksi ja vuorovaikutteisiksi. Avec-kehittämishankkeen tarkoitus oli mahdollistaa ja tukea verkoston jäsenten verkkoauttamisen ammatillisen osaamisen vastavuoroista jakamista ensisijaisesti 10

12 säännöllisten yhteisten neuvottelujen avulla. Lisäksi näkyvä osa työtä on muodostunut Apua.info -portaalin (www.apua.info) tuottamisesta yhteistyössä. Avec-verkostotoimintaa koordinoivat kahdeksana vuonna hankkeen johtaja, päätoimittaja Teuvo Peltoniemi ja hankkeen koordinaattori Kirsi Utoslahti A-klinikkasäätiön viestintäosastolta. Koordinaattorin päävastuina Avec-kehittämishankkeessa olivat verkoston yhteistyöskentelyn mahdollistaminen suunnittelemalla, järjestämällä ja kokoonkutsumalla tapaamisia ja koulutuksia, portaaliratkaisun ylläpitäminen ja kehittäminen sekä Avec-toimintamallin ja Apua.infon tunnetuksi tekeminen kotimaassa ja ulkomailla. A-klinikkasäätiölle Avec-toiminnan vetäminen istui luontevasti monesta syystä: pitkä orientaatio moniammatillisessa työskentelyssä ja asiakkaiden rinnalla ja puolestapuhujana kulkemisessa, kokemus verkostojen koordinoinnista ja varhainen (1994) tarttuminen uuden median mahdollisuuksien tutkimiseen. AVEC-toiminnan alussa painopisteinä olivat varhaisvaiheen interventiot psykososiaalisissa ongelmissa. Järjestöjen mielenterveys-, päihde- ja lastensuojelutyössä aloitettiin anonyymi asiakasneuvonta ja tuotettiin oman avun tukimateriaalia ja välineitä, joita myöhemmin levitettiin yhteisen portaalin kautta. Vuosikymmenen jälkeen neuvonta- ja ohjaustyö verkon välityksellä on vakiintunut pysyväksi osaksi järjestöjen toimintaa. Avec-yhteistyö on tukenut rinnakkain tehtävää palveluiden kehitystyötä ammatillisena vertaisverkostona. Verkostotyön anti toimijoille on itänyt samassa tavoitetilassa työskentelystä - ei niinkään ennakkoon kovin tarkasti määritellyistä toimenpiteistä tai resurssien kohdentamisesta kovin vahvaan projektihallintoon tai -ohjaamiseen. Vuosituhannen vaihteen visioon Avectyöskentelystä liitetyt määritelmät esitetään seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Avec-toiminnan määritelmiä ja lähtökohtia. Verkossa auttamisen toimintatapojen selkeyttäminen. Palvelujen tarkempi kohdistaminen käyttäjäryhmille. Käyttäjien osallistuminen palvelujen suunnitteluun. Uusien yhteistoimintamallien rohkea kokeileminen. 11

13 Palvelujen käyttäjän anonymiteetin turvaaminen. Asiakkaiden osallistuminen ja vertaisuus palveluissa. Tukipalvelujen valtakunnallisuus. Palvelujen käytön helppous ja niiden saavutettavuus. Palvelujen ja käyttäjien kriittisen massan saavuttaminen. Kustannushyötysuhde ja synergia yhteistoiminnassa ja - palvelussa. Matala kynnys, selkokielisyys. Tuen tarjonnan riippumattomuus ajasta ja paikasta. Toiminnassa mukana olevien yhteisöjen ja ammattilaisten ristiinoppiminen. Asiakasystävällisyys, asiakaslähtöisyys. Tukipalvelujen maksuttomuus asiakkaalle. Valtakunnallisten palvelujen rahoituksen vakiintumiseen vaikuttaminen. Mahdollisina riskeinä nimettiin liian suurien asiakasmäärien tai "väärien" asiakkaiden tavoittaminen sekä yhteistyöhön osallistuvien tahojen mahdollinen sisäinen kilpailu tai ideologiset eroavaisuudet. Apua.infoon katsottiin kuuluviksi vain suoraan kansalaisille tarkoitetut aineistot ja palvelut. Käyttöliittymän edellytyksenä on lisäksi ollut, että sen käyttäminen ei edellytä varmaa tai valmista (itse)diagnoosia, vaan tavoitteena on ollut tarjota erilaisia, puhuttelevia näkökulmia ja vaihtoehtoisia tuen muotoja. Alkuperäisenä tavoitteena oli rakentaa Apua.info -portaalista call center -tyyppinen sisäänmenoväylä, jonka välityksellä käyttäjä tavoittaisi suoraan sekä puhelinpalvelut, verkkopalvelut että myös face to face -palvelut. Laajana tavoitteena oli edistää uuden mediateknologian hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Etenkin järjestöille suunnatun verkostotoiminnan ytimessä ovat olleet tiedonvaihto ja yhteinen koulutustoiminta. Avec-verkoston jäsenet toivat kokonaisuuteen oman palvelunsa tai osahankkeensa ja vastasivat siitä toiminnallisesti, taloudellisesti, juridisesti ja eettisesti. Toiminta lähti yhden oven periaatteesta ja oli luonteeltaan kokoavaa. Portaaliin koottiin kunkin toimijan ydinosaaminen ja kansalaisille kohdennetut aineistot ja tukipalvelut. Apua.infoon päätettiin tuottaa 12

14 mahdollisimman vähän omia, portaalissa sijaitsevia osia. Koulutuksen ja tiedonvaihdon lisäksi kumppanit osallistuivat kahden- ja useammanvälisiin yhteistyöhankkeisiin, silloin kun voitiin löytää yhteisiä kohderyhmiä, tavoitteita tai työtapoja. Yhteishankkeet ja -tilaisuudet linjattiin lähtökohtaisesti avoimiksi myös Avecverkoston ulkopuolisille kumppaneille. Yhteistoiminnassa keskityttiin sähköisen kommunikoinnin käytännöllisiin ja teoreettisiin erityiskysymyksiin 1 sosiaali- ja terveysalalla, kansalaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa edistäviin uusiin käytäntöihin sekä verkkoauttamisen parhaiden käytäntöjen edistämiseen. Järjestösektorin kompetenssina pioneerityöhön oli periaatteellinen joustavuus ja neuvoteltavuus toiminnan organisoinnissa: yhteistyöhön tarvittiin innovaatioille suotuisa, dialoginen ilmapiiri. Foorumimalli, joka yhdistää eri tahojen edustajia kehittämään ja arvioimaan toimintaa, on havaittu myöhemmin hyväksi myös monissa julkisen sektorin portaaleissa. Kansainvälistä verkostoitumista edustivat A-klinikkasäätiön kumppanuudet mm. eurooppalaisessa huumehaittojen vähentämiseen erikoistuneessa ja telemaattisia menetelmiä tutkivassa Prevnet-verkostossa. Avec-toiminnan tavoitteiden kanssa samansuuntaista työtä on tehty lisäksi FESAT-verkoston kumppaneiden kesken (European Foundation of Drug Helplines), jonka selvityksiin matalan kynnyksen palveluiden kehittämisestä osallistuttiin. Avec-hankesuunnitelma vuosille Seuraavassa käydään tiiviisti läpi keskeiset tavoitteet, joita hankkeelle asetettiin. Avec-kehittämishanketta perusteltiin sillä, että Apua.info palveli kansalaisia loppuvuodesta 2001 alkaen ja sai myönteistä palautetta useilta eri tahoilta. Jotta todellinen avuntarve voitaisiin kohdata entistä paremmin, oli portaalin palvelurepertuaaria laajennettava. Myös laatuun haluttiin kiinnittää enemmän huomiota. Tukemalla verkoston jäsenten vuorovaikutusta ja keskinäistä oppimista voitiin levittää auttamistyötä tekevien järjestöjen parhaita käytäntöjä ja tuottaa uusia 1 Esimerkiksi verkkoviestinnän, verkon lainsäädännön ja verkon vuorovaikutuksen erityispiirteet auttavissa palveluissa. 13

15 innovaatioita. Kehittämällä palveluiden automaatiota ajateltiin resursseja voitavan siirtää sinne, missä ihmiskontaktia ei voida korvata teknologialla. Vuonna 2004 ihanteellista lähivuosien verkkoauttamista muotoiltiin seuraavasti: Hankkeen tavoitteena on parantaa asiakkaan portaalissa saamaa ensiapua. Tämä tapahtuu kehittämällä palvelun käytettävyyttä, tarjoamalla apua uudenlaisiin ongelmatilanteisiin ja tiivistämällä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Palvelun tunnettuutta haluttiin lisätä. Sekundaarisina tavoitteina pyrittiin vahvistamaan jäsenorganisaatioiden keskinäistä oppimista palvelun parantamiseksi sekä luomaan yhteistyösuhteita muiden sosiaali- ja terveysalan portaalien kanssa. Käytettävyyden parantamiseksi haluttiin kehittää vuorovaikutteisuutta verkoston jäsenten sekä verkoston ja Apua.infon käyttäjien välillä. Käytettävyys määriteltiin hankkeessa laajasti. Sillä tarkoitettiin paitsi käyttöliittymän helppokäyttöisyyttä, myös tarjolla olevan tiedon saatavuutta ja laatua. Käyttöliittymän käytettävyyttä haluttiin arvioida käyttäjätutkimuksilla ja kehittää tarjoamalla jäsenille koulutusta ja luomalla mahdollisuuksia myös organisaatioiden väliselle oppimiselle. Saavutettavuutta voitiin parantaa myös hyödyntämällä uusien viestintävälineiden tarjoamia mahdollisuuksia. Sisällön laadulla tarkoitettiin ymmärrettävyyttä ja sopivuutta kohderyhmän tarpeisiin. Laadun kehittämiseksi järjestettiin koulutustilaisuuksia ja työpajoja. Asiakastutkimuksen avulla haluttiin selvittää, millaisia tarpeita ja toivomuksia asiakkailla on, mikä osaltaan vaikuttaisi palvelun laajentamiseen ja uusien yhteistyökumppaneiden valitsemiseen. Etsimällä uusia tapoja automatisoida palveluita siellä, missä se on mahdollista, ajateltiin voitavan vapauttaa resursseja muuhun toimintaan. Tavoitteena oli selvittää, mitkä järjestöjen palveluista on mahdollista siirtää telemaattisten palveluiden piiriin ja luoda selvät periaatteet automatisoinnille. Jäsenorganisaatioilla on runsaasti internet-työskentelyyn liittyvää hiljaista tietoa, jota pyrittiin saamaan koko verkoston käyttöön järjestämällä workshop-tyyppisiä tilaisuuksia. Tavoitteena oli parhaiden auttamiskäytäntöjen löytäminen ja levittäminen. Oppimisprosessissa saatuja kokemuksia ja yhteistyön tuloksia haluttiin esitellä myös muille järjestöille. 14

16 Avec-verkosto päätti seurata myös muiden sosiaali- ja terveysalan portaalien (esim. jne.) kehitystä ja yhteistyömahdollisuuksia. Verkosto pyrki myös yhteistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön telematiahankkeiden kanssa voidakseen kehittää kansalaispalveluaan mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan parissa. (Antti Järventaus, 2004.) Hankkeen talous ja rahoituksen ongelmanratkaisu Avec-hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö vuosina yhteensä eurolla ja Avec-kehittämishanketta vuosina tuki Rahaautomaattiyhdistys kaikkiaan eurolla. Hankkeelle myönnetyn tuen käyttö jakautui lähes tasan henkilöstökulujen sekä Avec-yhteistoiminnan ja Apua.infon kehittämisen ja ylläpidon kesken. Apua.infoon sijoitetun rahoituksen mittakaava on Suomen oloissa varmasti ainutkertainen vaatimattomuudessaan. Palvelua ylläpidettiin kaikkina vuosina yhden työntekijän, viimeisinä vuosina vieläpä osaaikaisen, puolella työpanoksella. Lisäksi jäsenyhteisöjen kymmenet yhteyshenkilöt irrottivat työaikaansa verkoston lukuisiin tapaamisiin ja viestintään. Jo ennen Avec-toiminnan perustamista rahoituksen ongelmat valtakunnallisissa, vakiintuneissa ja suuria asiakasmääriä tavoittavissa palveluissa tiedostettiin ja niihin pyrittiin vaikuttamaan. Telemaattisissa palveluissa asiakkaan asuinkuntaan perustuvaa rahoitusjärjestelmää ei ole katsottu mahdolliseksi asiakkaan anonyymiuden takaamisen vuoksi. Samaan aikaan muut rahoitusratkaisut ovat olleet vähissä. Myös tästä syystä julkisella rahoituksella tuettujen, suurten portaalihankkeiden edetessä ajatuksena oli tutkia, voisiko Apua.info toimia luontevasti osana jotakin laajempaa portaalia. Kehityssuunta ei kuitenkaan hankkeen aikana saanut Avec-verkoston välitöntä kannatusta. Verkon sosiaalipalvelujen rahoituksen edellytyksiä on toki toisaalla jo ratkaistu niin, että asiakas voidaan tunnistaa Tupas-tunnistuksella eli pankkitunnusten avulla (Kerttu Vesterinen, 2008). On kuitenkin todettava, että verkoston kasvokkainen yhteistoiminta Apua.infon tuottamisen ohessa edisti verkossa auttamistyötä tekevien ammatillista vertaisuutta ja verkostoitumista tavalla, jonka rahoitusta olisi ollut haastavaa perustella omana 15

17 hankkeenaan. Tämä oli toinen yllättävä tilaus Avec-kehittämishankkeelle niiden asiakkaiden odotusten ohella, jotka tulevat esiin myöhemmin tässä julkaisussa. Avec-kehittämishanke ja toimintaympäristö elävät Neljä vuotta on keskeisissä tavoitteissaan kommunikaatioteknologiaa hyödyntävälle hankkeelle pitkä aika, jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Voidaan sanoa, että hankkeen läpiviemisessä omaksuttiin tavoitteita aika ajoin luotaava ja tarvittaessa myös uudelleenmuotoileva ote. Hankkeen päätyttyä Avec-yhteistyön punaisen langan, monitahoista auttamisen kenttää kokoavan ja ihmisen elämää ja kriisejä kokonaisena lähestyvän näkökulman, voi mieltää entistäkin ajankohtaisemmaksi. Palvelujen rakennemuutos näyttäytyy asiakkaan kannalta entistäkin monimutkaisempana palveluviidakkona, jollaista ylittämään Apua.info alkujaan luotiin. Yksi tärkeä havainto Aveckehittämishankkeesta on, että verkossa tapahtuva työ ei voi irtautua muusta sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmästä ja sen toimintatavoista. Kun Apua.info avattiin, media uutisoi näkyvästi: "15 luukkua yhdistyi". Palvelujen rakenteita koskeva yhteistyö on kuitenkin oma erillinen lukunsa. Tässä luvussa käsitellään kehittämishankkeen toimintaedellytyksiä ja muutoksia toimintaympäristössä, siinä missä ne merkittävästi erosivat tai tarkentuivat hankesuunnitelmasta. Toiminnan toisaalta uuden teknologian mahdollisuuksia ja toisaalta palvelujen asiakasystävällisyyttä korostavat lähtökohdat eivät olleet yksiselitteisiä määreitä. Saman voi todeta periaatteellisesta tavoitteesta vähentää työnjaon päällekkäisyyttä verkon palvelujen avulla. Myös verkosto-organisaation toimintaa ja suhdetta toimijoiden omiin palveluihin käydään läpi lyhyesti. Lisäksi teknologian yleinen kehittyminen, muut kehitteillä olleet portaalit ja yhteispalvelun käyttäjien rooli palvelussa jouduttiin ottamaan huomioon hankkeen edetessä. Hankkeen painopiste kaiken kaikkiaan siirtyi näistä seikoista yhteiseen työskentelyyn kasvokkaisissa tapaamisissa. Hieman ihanteellisissa toiveissa portaaliratkaisun ja palvelujen "automatisoinnin" suhteen jouduttiin kohtaamaan jonkin verran realismia. Yhteiskunnallisena 16

18 suuntauksena on ollut rakentaa yhä suurempia virtuaalisia ovia näyttöön perustuvan terveystiedon keskittämiseksi kansalaisten ulottuville, missä yhteydessä erityisesti järjestöiltä odotetaan innovatiivista ja vuorovaikutteista sisällöntuotantoa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat toisaalla korostaneet ihmisen henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä, toisiaan tukevia auttamisen alueita (esimerkiksi päihde- ja lastensuojelutyö) asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmasta sekä asiakkaan saaman tuen sijoittumista palvelujen moniin eri vaiheisiin, esimerkiksi ennen tai jälkeen kasvokkaista, ammattimaista tukiprosessia tai asiakastyön välineenä. Taustalla on pitkäaikainen yhteys kansalaisiin ja vapaaehtoistoimijoihin. Asiakasta ohjaaviin ja tukeviin palveluihin sisältyy huomattavan paljon vuorovaikutusta, joka tapahtuu asiakkaan ehdoilla. Avec-toiminnan kokemusten perusteella nämä kaksi tavoitetilaa eriytyvät siinä, miten ne määrittelevät palveluissa toimivan asiakkaan oman asiantuntijuuden. Molemmat lähestymistavat ohittavat lisäksi jossain määrin havainnon verkosta itsessään sosiaalisena ympäristönä, jolloin viestinnän sijasta tarkastellaan yhä enemmän intentionaalista, motivoitunutta ja sosiaalista toimintaa verkossa. Tilana verkkoa ei välttämättä enää mielletä käyttäjän yksityisenä viestintävälineenä, vaan yhä useammin ryhmien ja verkostojen jaettuna tilana, jonka merkityksillä ei välttämättä ole suurta eroa sosiaaliseen toimintaan muussa arkipäiväisessä ja fyysisessä toimintaympäristössä. Tätä oletusta tukevat mm. Anita Hammerin (2005) ja Samuel M. Wilsonin ja Leighton C. Petersonin (2002) tutkimukset. Avec-kehittämishankkeen lähtökohtana Apua.infolle on ollut yleiskielinen, helposti lähestyttävä, nopeasti latautuva, vertais- ja ammattilaistukea sekä asiantuntija- ja kokemustietoa arvostava, sisällön ohella myös käyttöliittymältään selkokielinen, valtakunnallinen matalan kynnyksen kriisi- ja varhaisvaiheen portaali psykososiaalisissa teemoissa. Hankkeen tavoite päällekkäisyyksien välttämisestä yhteisen portaaliratkaisun avulla sai aikaan myös päinvastaisia vaikutuksia: palveluhakemisto havainnollisti niitä alueita, joista ei vielä ollut valmista sisältöä yhteisöjen omissa verkkopalveluissa. Useista teemoista on tarjolla usean tuottajan laatima näkökulma, mikä edesauttaa tiedon hankintaa ja vertailua, mutta on jossain määrin myös lisännyt portaalin monimutkaisuutta ja päällekkäisen sisällöntuotannon määrää. Linjaukset tiedon- 17

19 tarjonnan kattavuudesta ja sopimukset työnjaosta olisi tehtävä yhteistyössä Avecverkoston yhteisöjen ja muiden toimijoiden kesken. Usean tuottajan yhteispalvelussa "päällekkäisyyden välttäminen" jääkin helposti melko ihanteelliseksi tavoitteeksi. Virtuaalisen toiminnan kannalta ylipäätään Suomessa olisi ratkaistava, missä kohtaa ja miten määritellen toisaalta kriittiselle tiedonhaulle kiitolliset eri näkökulmat ja perustelut muuttuvat suoranaiseksi päällekkäisyydeksi järjestöjen työnjaossa. Asiakkaan ja ammattilaisen voi joka tapauksessa ajatella hyötyvän rikastuneista näkökulmista ja siitä, että järjestötoimijat tuntevat kumppaneiden tiedontarjontaa ja palvelutoimintaa aiempaa syvemmin. Apua.infon avautuessa vuodenvaihteessa Avec-verkostossa toimi 15 järjestöä. Avec-kehittämishankkeen kuluessa organisaatioiden määrä nousi 23:een. Kehittämishankkeessa jatkettiin käytäntöä, missä verkostoon haettiin vapaamuotoisilla perusteluilla ja uudet jäsenet hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä. Jäsenyyden riittävänä perusteluna pidettiin psykososiaalisen kokonaisuuden tarkoituksenmukaista täydentämistä. On huomattava, että asiakaslähtöiseen yhteispalveluun osallistuminen vaatii projektimallin ylittävää pitkäjänteisyyttä ja resursseja, mikä luonnollisesti näkyy pitkäaikaisen, verkostomallisen kehittämistoiminnan realiteetteina. Sopimusten selkeyteen mukana olevien organisaatioiden kesken, esimerkiksi tavoitteiden konkretisoimisen, tiedottamisen ja aineistojen päivittämisen osalta olisi vastaavissa hankkeissa hyvä kiinnittää huomiota. Sopimisen mahdollisuudesta myös kolmansien osapuolten kanssa olisi saavutettu hyötyä hankkeen aikana - toistaiseksi Avec-verkostoa ei ole rekisteröity yhdistykseksi eikä verkosto sellaisenaan ole oikeustoimikelpoinen, vaan epävirallinen yhteistoiminta- ja viestintäverkosto. Avec-verkoston toimintaan osallistumisen tuli lähtökohtaisesti tukea myös organisaatioiden omia tavoitteenasetteluja, mikä merkitsi sitä, että toimijoiden mahdollisuudet osallistua yhteistyöhön vaihtelivat suurestikin hankkeen eri vaiheissa. Yhteisöjen edustajien vaihtuvuus ohjausryhmässä oli samoin huomattavaa, mikä asetti haasteita verkoston työskentely-mallin ja sisäisen tiedon jatkumon muodostumiselle organisaatioiden sisällä. 18

20 Jäsenjärjestöjen oman toiminnan eläessä verkkoauttamisen yhteistoiminnalle tulisi olla useita vaihtoehtoisia osallistumisen muotoja, joihin voisi sitoutua esimerkiksi toimintavuoden tai projektin mittaiseksi ajaksi. Kaikkia toimijoita motivoisi myös tieto, millä tavoin muut jäsenyhteisöt osallistuvat yhteistoimintaan, mitä kumppanit tuovat kokonaisuuteen ja millaisia niiden odotukset yhteistyöstä ovat. Matalan kynnyksen auttamista voisi palvella erilaisten aktiivi- ja seurantajäsenyyksien kehittäminen tai mahdollisimman avoin, kehittämisestä kiinnostuneet sidosryhmät yhdistävä sosiaalisen median toimintamalli, jossa ratkottaisiin rajattua, toimijoille yhteistä kysymystä asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi palveluissa. Verkostomallisella työskentelyllä oli siis varhais- ja kriisivaiheen kokonaisuuden kehittämiselle sekä haittansa että etunsa. Verkostolle oli samanaikaisesti ominaista riittävä yhtenäisyys kansalaislähtöisen tuen koordinoimiseen yhteiseen tietolähteeseen, mutta myös riittävä monisyisyys kysymysten esittämiselle, uusien toimintatapojen ja tarpeiden esittämiselle, näkökulmien löytämiselle ja toisin näkemiselle. Tämä raportti keskittyy koko Avec-verkoston laajuiseen yhteistoimintaan. On kuitenkin mainittava, että lukuisat kahden- tai useammanväliset konsultoinnit, tiedonvaihdot ja käytännön työn yhteisponnistukset joita ei voida tässä mitata, ovat itäneet Avec-kehittämishankkeessa. Avec-verkoston yhteistoimintaan hakeutuneet organisaatiot ContrAl Clinics, Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Folkhälsan, Helppimesta ry, Kehitysvammaliitto, Kirkon perheasiain toimisto, Kuntoutussäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Nyyti ry, Pelastakaa Lapset ry, Sininauhaliitto, Stakes, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Tukinet, Väestöliitto, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Åbolands mentalvårdscentral Myös kommunikaatioteknologian yleinen kehittyminen hankkeen toimintavuosina vei sosiaalialan menetelmien kehittämistä eteenpäin luvulla uuden median yhteisöt yleistyivät, saavuttivat kasvavia käyttäjämääriä ja kehittyivät yhä 19

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa. 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä

Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa. 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä Visio sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä neuvonta- ja konsultaatiopalveluista Kansalaiset

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Hankekoordinaattori Katja Häkkilä, SOSTE Lyhyesti ESKO- Ehkäisevän työn kärkihankkeesta

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot