mediataide kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tapio mäkelä minna tarkka nro 8 /2002 OPETUSMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mediataide kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tapio mäkelä minna tarkka nro 8 /2002 OPETUSMINISTERIÖ"

Transkriptio

1 mediataide kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tapio mäkelä minna tarkka OPETUSMINISTERIÖ Kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja nro 8 /2002 Taiteen keskustoimikunta ja Opetusministeriö

2 kirjoittajat graafinen suunnittelu: elias kapiainen taitto: sami smith painopaikka: edita, helsinki ISSN ISBN

3 sisällysluettelo esipuhe 5 summary 6 1. johdanto: näkyvä ja näkymätön mediataide Suomessa 7 2 taustaa: suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet videotaide interaktiivinen multimedia verkkotaide dynaaminen ja hybridi mediataide mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt toimintaympäristön rajaus toimintaympäristö Suomessa mediataide ammattina parhaita käytäntöjä ja kehittämistarpeita alan koulutus ja tutkimus ammattikorkeakoulut ja opistot korkeakoulut alan tutkimus mediataiteen organisaatiot muu ry av-arkki cartes katastro.fi m-cult avantofestival osuuskunnat ja yhteisöt esitystä ja levitystä tukevat tahot tuotantofasiliteetit ja tuki sekä residenssit kritiikki, tiedotus ja dokumentointi 32

4 6. mediataiteen rahoitus Suomessa avek opetusministeriö ja taiteen keskustoimikunnan media- ja monitaidejaosto yhteistuotannot muu rahoitus kohti mediataidepolitiikan onnistuneita malleja teknologian kehityksen vaikutukset mediataiteeseen mediataiteen ja uuden median sisältötuotannon rajapinnat mediataiteen suhde video-, televisio- ja elokuvatuotantoon mediataiteen suhde koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan mediataidepolitiikka kanadassa, australiassa, iso-britanniassa ja hollannissa kanada australia iso-britannia hollanti muita kansainvälisiä kiinnostavia mediataiteen keskuksia ja verkostoja pnek ja norja rix-c ja itämeren alue c3 ja itä-eurooppa zkm ja ars electronica synteesi ja toimenpideehdotuksia toteutettavaksi suomessa synteesi ja näkymiä vuoteen mediataiteen ja uuden median kulttuurisen sisältötuotannon julkinen rahoitus erityisiä kehityshankkeita jatkotutkimusehdotuksia: lähdeluettelo raporttia varten haastatellut ja tietoja antaneet henkilöt kirjallisuus ja muut lähteet 66

5 esipuhe Esipuhe Mediataide - kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit on katsaus kotimaiseen mediataiteen kenttään, sen nykytilaan ja kehitystarpeisiin sekä kansainvälisiin mediataiteen toimintaympäristöihin. Vuoden 1996 opetusministeriön komiteamietintö Mediataide pyrki määrittelemään mediataiteen ja tekemään sen hetkistä toimintaa näkyväksi. Nyt käsillä oleva dokumentti tekee päivityksen tapahtuneista muutoksista ja antaa välineitä strategian luomiseksi alan rahoituksen ja sitä monipuolisesti edistävien toimenpiteiden linjaamiseksi. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vaikka Suomi on uuden mediateknologian edistämisessä ollut edistyksellinen maa, mediataiteen ja laajemmin tietoyhteiskunnan kulttuuristen ulottuvuuksien alueella julkiset toimenpiteet ovat vasta aluillaan ja eurooppalaisittain keskitasoa kehittymättömämmällä tasolla. Julkishallinnon asiantuntijuuden vahvistuminen mediataiteen ja uuden mediakulttuurin kysymyksissä sekä sisältötuotantoon ja tietoyhteiskuntapolitiikkaan liittyvä keskustelu ovat nyt tuottaneet olosuhteet, joissa merkittäviä linjauksia voidaan tehdä. Raportissa on hyödynnetty mediakulttuuriyhdistys m-cultin tekemää tutkimusta Uusi mediakulttuuri innovaatioympäristönä, kotimainen ja kansainvälinen tutkimus. Mediataide - kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tarkastelee mediataiteen kysymyksiä mediataidepolitiikan näkökulmasta ja suhteessa laajempaan kulttuuripoliittiseen kehykseen. Raportin ovat tilanneet opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston viestintäkulttuurin yksikkö ja Taiteen keskustoimikunta. 5 Helsingissä 28. marraskuuta 2002, Tapio Mäkelä Minna Tarkka

6 summary 6 summary Media art Finnish actors and international models is an overview of the contemporary Finnish media art field as well as of its policy in relation to international models of best practice. The report suggests a substantial increase in funding for Finnish media art, and makes a recommendation to form a National Council for Media Art within The Arts Council of Finland. In comparison with Canada and Netherlands, for instance, Finnish funding and existing infrastructure for media art lags severely behind and is situated below the average European level. It is considered a small miracle that despite of the difficult circumstances, several Finnish media artists, their companies and organizations have become well recognized internationally. The report also draws from a recent research carried out by m-cult, centre for new media culture, New media culture as an environment for innovation. New media art, unlike video art that sits comfortably within the visual art or short film infrastructures, actively creates new audience and user interfaces, networked community concepts, interaction aesthetics and other features which make it relevant to surrounding fields of design, software manufacturing, mobile and telecom industries. New media art is part of the technological culture itself and works across multiple contexts. The report suggests that for this kind of media art production and research, there should be further funding available from a proposed wider fund for digital content creation. A constructive dialogue between policy makers and practitioners, and the input from researchers in the field has created a fruitful environment for making policy changes such as outlined in this report. These policy recommendations are supported by the views generated in the current governments programme regarding content production policy. The report suggests that media art, like the wider field of new media culture, should not only be funded by public bodies concerned with art and culture policy, but also ministries and funding bodies for media, communication, education, and technology should take these fields as special areas of emphasis. The report was commissioned by the Culture and Media Division at the Department for Cultural, Sport, and Youth Policy from the Ministry of Education, Finland, together with The Arts Council of Finland.

7 johdanto näkyvä ja näkymätön mediataide suomessa 1. johdanto: näkyvä ja näkymätön mediataide suomessa Mediataide on kotimaisen taidekentän kansainvälisesti näkyvin alue: näyttelynvaihtokeskus FRAME tiedotti kesäkuussa 2002, että suurin osa kansainvälisissä yhteyksissä esitellyistä taiteilijoista on mediataiteilijoita (laajasti määritellen, mukaan lukien valokuvauksen). Yksinomaan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla kotimaisen mediataiteen saavutuksiin kuuluu mm. Eija- Liisa Ahtilan näyttely oheistapahtumineen Lontoon Tate Modernissa, Ahtila ja Veli Granö Sydneyn biennaalissa, F2F-ryhmänäyttelyn neljäs Pohjois-Amerikan näyttelykohde Montrealissa sekä Viva Helsinki! -näyttelyn yli kävijää Barcelonan merkittävässä Sonar-festivaalissa. Mediataiteilijamme ovat myös kansainvälisesti palkittuja. Useita palkintoja keränneiden mediataiteen grand old ladyjen Eija-Liisa Ahtilan, Marita Liulian ja Marikki Hakolan lisäksi kunniamainintoja ja tunnustuksia ovat saaneet monet muutkin tekijät. Suomalaisen mediataiteen kansainvälinen menestys kertoo paitsi teosten laadusta, myös tekijöiden sitkeästä, usein hyvin yksinäisestä työstä: näkyväksi taiteilijaksi pääsy on edellyttänyt pitkäjänteisiä panostuksia taiteellisen ilmaisun ohella myös tuotanto- ja esitystekniikan järjestämiseen, markkinointiin ja levitykseen sekä siihen suhdeverkostoon, joka mahdollistaa ammattimaisen toiminnan. Kotimaisten tahojen tunnustus on usein saavutettu vasta kun näyttöä on kertynyt joko muilta taiteen aloilta tai kansainvälisiltä foorumeilta. Taidepolitiikassa näkyvä mediataide jättääkin varjoonsa suuren joukon näkymätöntä mediataidetta: tukirakenteet eivät tunnista ja saavuta uuden mediataiteen muuttuvia muotoja ja konteksteja tai perinteisistä taidemuodoista poikkeavia tekijäprofiileja ja tuotantotapoja. Sen sijaan jo perinteiseksi muodostunut, kuvataiteen konventioihin helpoiten sopiva mediataide kuten videoinstallaatiot ovat jo usean vuoden ajan olleet rahoitetun työn piirissä. Mediakulttuuriyhdistys m-cultin keväällä 2002 toteuttamassa mediakulttuurialan kotimaisessa kartoituksessa kävikin useassa yhteydessä ilmi, ettei uusia ammatinharjoittajia pääse vakiintumaan alalle juuri lainkaan, vaikka koulutus tarjoaa runsaasti erikoistumismahdollisuuksia mediataiteeseen ja vaikka monet lopputyöt kertovat lupaavasta taiteellisesta orientaatiosta. Käynnissä on ollut taideosaajien aivovuoto muille toimialoille lähinnä yritys- ja markkinointiviestinnän pariin. Kevään 2002 kyselyn ja haastattelujen valossa näyttäytyi vahvasti tekijöiden turhautuminen, joka kohdistui toisaalta kaupallisiin 7

8 johdanto näkyvä ja näkymätön mediataide suomessa quick and dirty -tilaustöihin ja toisaalta tarjolla olevien tukimuotojen vähäisyyteen tai väärään painotukseen (yritystoimintaan ja teknologiakehitykseen on runsaasti tukea tarjolla toisin kuin taiteeseen). Huolimatta tukirakenteiden hitaasta kehityksestä on projektipohjaisen ja osa-aikaisen mediataiteen tuotanto lisääntynyt ja etenkin Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden rahoituksen ja tiedotuksen ansiosta myös tullut hetkellisesti laajempien yleisöjen tietoisuuteen. Tämän selvityksen tavoitteena on etsiä keinoja näkyvän mediataiteen tehokkaampaan tukeen sekä näkymättömän mediataiteen tuomiseksi näkyville ja tuen piiriin. Pyrimme kuvaamaan kotimaisen mediataidekentän ominaispiirteitä, toimijoita ja kehittämistarpeita sekä luomaan kansainvälisen vertailevan aineiston pohjalta malleja mediataidealan pitkäjänteisen tukijärjestelmän toteuttamiseksi. Haluamme kiittää kaikkia yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat auttaneet tiedoillaan ja näkemyksillään tämän raportin toteutuksessa. Erityisesti kiitämme arvokkaista kommenteista seuraavia henkilöitä: Risto Ruohonen, Leena Laaksonen, Merja Puustinen, Lassi Tasajärvi, Juha Samola, Veli Granö ja Perttu Rastas. 8

9 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet 2 taustaa: suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet Mediataide on muuttuva ja monialainen toimiala. Käsitteet media ja uusi media saavat teknologian kehityksen myötä jatkuvasti uusia merkityksiä ja sisältöjä. Teknologian muutokset ja uudet välineet eivät kuitenkaan ole mediataiteen keskeinen motiivi tai viesti: tuotannon ja tutkimuksen kohteena ovat media-arki, teknologian yhteiskunnallinen konteksti, uuden median kokemukselliset ehdot ja ilmaisukeinot, joita voi lähestyä myös käsitteellisesti tai vanhan teknologian välinein. Uudet, esiin nousevat taiteenalat jäävät usein tukijärjestelmien ulkopuolelle. Mediataiteen erityisluonnetta kuvaa se, että alalla kysymys on poikkeuksellisen nopeasta ja luonteeltaan pysyvästä muutoksesta. Taiteen, tieteen ja teknologian ja talouden vuorovaikutuksesta syntyvä mediataidetuotanto on myös poikkeuksellisen monialaista ja useita elinkeinoaloja sivuavaa toimintaa. Näistä syistä tämä raportti korostaa mediataiteen yhteiskunnallisia kytkentöjä sekä mediataidetuotannon yhteydessä tapahtuvaa luonteeltaan informaalia tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Informaatioyhteiskunnassa mediataide edustaa kulttuurista ja sosiaalista innovatiivisuutta. Usein puhutaan teknologian nopeasta kehityksestä ja siihen liittyvästä kulttuurisesta viiveestä ( cultural lag ), mutta mediataiteen kohdalla tämä ei pidä paikkaansa: tekijät ovat teknologiaa usein edellä testaten uusia kokemusympäristöjä konsepti-, low-tech- tai prototyyppimuodoissa jo ennen kuin teknologiat on lanseerattu. Marshall McLuhania siteeraten voisikin puhua ennakkovaroitusjärjestelmästä jossa taiteilijat testaavat yhteiskunnan tulevia merkityksiä ja muotoja 1. Tulevaisuudentutkijoiden sanastoa lainaten voisi mediataiteilijoita kutsua tietoyhteiskunnan tulevia suuntia ennakoivien heikkojen signaalien tulkitsijoiksi ja ilmaisijoiksi. Oheinen katsaus ja aikajana tiivistävät suomalaisen mediataiteen kehitysvaiheet neljään pääkauteen, jotka kuvaavat kulttuuri- taide- ja teknologiakentän muutoksia sekä uusien sukupolvien esiin tuomia painotuksia. Aikajanalle sijoitetut tapahtumat kertovat toisaalta aktiivisesti toimivien pioneeriyksilöiden merkityksestä alan kehitykselle, toisaalta verkostojen ja yhteisöjen keskeisestä asemasta sen vakiinnuttamiselle. Katsaus kertoo myös kahdesta rinnakkaisesta, näennäisesti ristiriitaisesta kehityslinjasta: toisaalta taiteilijat pyrkivät ulos taideghetosta, etsien alati uusia konteksteja ja yleisöjä sekä tutkien uuden teknologian kokemuksellisia ehtoja ja ilmaisumahdollisuuksia. Toisaalta on 9 1 McLuhan, Marshall, 1968, 18.

10 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet samaan aikaan nähtävissä selkeä pyrkimys legitimointiin, jossa uudentyyppisen tuotannon hyväksymistä taidemaailmaan edistetään julkaisutoiminnan, järjestäytymisen ja kulttuuripolitiikan keinoin videotaide Ensimmäisiä mediateoksia on jäljitetty aina vuoteen 1971, jolloin Erkki Kurenniemi esitteli dimi-o -soittimensa 2 tai vuoteen 1982, jolloin Turppi-ryhmä teki ensimmäisen videotaltiointinsa 3. Videotaidetta esiteltiin 80-luvun alussa mm. Uuden ajan Auralehdessä ja Vanhan galleriassa, ja Ateneumin ARS83 tapahtuma toi lajityypin laajempaan tietoisuuteen. Käytännössä kuitenkin vasta 1980-luvun toinen puolisko toi mediataiteista ensimmäisen videotaiteen laajemman taiteellisen tuotannon kohteeksi, samaan aikaan kun keskusteltiin aktiivisesti muiden uusien taidemuotojen kuten valokuvauksen, installaation ja performancen oikeutuksesta osallistua korkean taiteen näyttelyihin ja järjestöihin. Näitä taiteenaloja ajamaan perustettiin 1987 taiteidenvälinen taiteilijayhdistys Muu ry, joka listasi edustamiensa alojen kohteeksi myös tietokone- ja äänitaiteet sekä muut, toistaiseksi tuntemattomat taiteen lajit. Lahden valokuvataide ry:n vuonna 1984 perustaman Lahden AV-Biennalen sekä Muu ry:n perustaman AV-arkin sekä Kuopion videofestivaalin myötä 80-luvun lopulla käynnistyi myös säännöllinen teosten esitys- ja levitystoiminta luvun loppupuolella syntyi Suomeen videotyöpajojen verkosto, jossa monet nuoret taiteilijat aloittivat videoteosten tuotannon. Pajoja oli parhaimmillaan yli kolmekymmentä tarjoten koulutusta ja tuotantovälineistöä. AVEK tuki videotaidetta toimintansa alusta saakka eli vuodesta 1987: mm. Kuopion videofestivaali sai tukea mk toimikaudella 1988/ Mervi Deylitz-Kytösalmi opiskelee videotaidetta Nam June Paikin osastolla Düsseldorfissa ollen ensimmäinen suomalainen alaa opiskellut videotaiteilija Kansainvälistä videotaidetta mm. Vanhalla ylioppilastalolla, Asko Mäkelä Long Beach Museum of Art, suomalaista videotaidetta skandinaavisessa näyttelyssä Asko Mäkelän kuratoimana 1983 Lahden AV-biennale alkaa 1984, biennalessa instalaatioita vuonna 1988 Ensimmäiset videotaiteen kurssit järjestetään Kuvataideakatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa 1985 Muu ry perustetaan 1987 AVEK, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus perustetaa n1987 Kuopio Video Festival perustetaan 1988 Marikki Hakolasta vuoden nuori taiteilija 1988 Audiovisuaalisen taiteen levitysarkisto AV-arkki perustetaan MUU ry:n osaksi Tila-aikateosten koulutusohjelma (sisältäen audiovisuaaliset taiteet) käynnistyy Kuvataideakatemiassa ks. Eerikäinen 1993; Kuljuntausta vrt. Tarkka Raportissa esitettävät aikajanat ovat suuntaa antavia poimintoja eivätkä suinkaan kattavia etenkään varhaisen videotaiteen osalta. Nämä ja muut listaukset palvelevat osaa lukijoista, mutta kohdat voi myös ohittaa jatkaen leipätekstin lukua.

11 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet interaktiivinen multimedia 90-luvun ensimmäinen puolisko merkitsi interaktiivisen multimedian installaatioiden ja cd-romien - tuloa taidekentälle ja koulutuksen piiriin. Uusien koulutusohjelmien ja festivaalien myötä kehittyi myös kattava kansainvälinen yhteistyöverkosto. Ennen tietoverkkojen aikaa mediataiteen verkostot rakentuivat henkilökohtaisten aktiivisten kontaktien ja postissa leviävien teosten varaan, mutta www-selaimet ja sähköposti tehostivat alan tiedonkulkua ja yhteistyötä merkittävästi. Tieto kansainvälisistä teemoista ja teoksista sekä suorat, henkilökohtaiset yhteydet ulkomaille olivat keskeisiä tekijöitä alan kehittymiselle. Interaktiivista mediataidetta vuodesta 1991 esitellyt MuuMediafestival oli jonkin aikaa jopa kansainvälisen edelläkävijän asemassa tuoden useita teoksia Espoon Galleria Otsossa maailmanensi-iltaan ennen alan suuria tapahtumia (Ars Electronica, Siggraph). Kansainvälistymistä vauhditti myös alan laajimman ISEA 94 (International Symposium on Electronic Arts) tapahtuman järjestäminen Helsingissä. Tapahtuma tuotti myös entistä monialaisemman kotimaisen yhteistyöverkoston, joka tuki uusien koulutusohjelmien käynnistämistä. Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos aloittaa toimintansa Espoon taide- ja tietotekniikkakeskus Cartes aloittaa toimintansa MuuMediafestival jatkaa Kuopion videofestivaalin toimintaa ja esittelee Erkki Huhtamon kuratoimaa interaktiivista taidetta Otso-galleriassa 1991 alkaen, järjestäjänä AV-arkki ry. Lähikuva julkaisee Erkki Huhtamon toimittaman erikoisnumeron, Virtuaalimatkailijan käsikirja Nykytaiteen museon amanuenssiksi video- ja mediataiteeseen erikoistunut Asko Mäkelä Ensimmäiset digitaalisen mediataiteen, -tieteen ja designin koulutusohjelmat perustetaan Lapin yliopistossa (Mediatiede, 1992) ja Taideteollisessa korkeakoulussa (Media Lab, 1993); tutkimusyksikkö Hypermedialaboratorio Tampereen yliopistoon Ensimmäinen telemaattinen teos, Paul Sermonin (UK) Telematic Dreaming toteutettiin välillä Helsinki-Kajaani aloittaen samalla mediataiteen yritysyhteistyön perinteen (Suomen Tele) 1992 Turun yliopiston ja ylioppilaskunnan konferenssi ja näyttely, Virtual Zone, johtaa saman nimisen Minna Väisäsen ja Tapio Mäkelän toimittaman interaktiivisuutta ja VR-ilmiötä käsitelleen kirjan julkaisuun Tiina Erkintalon, Tuike ja Simo Alitalon toteuttama SAFE, pienoisfestivaali Turun kulttuurikeskuksen kassakaapissa esittelee etenkin kansainvälistä video- ja äänitaidetta, Telemaattinen taideteos, Kimmo Koskelan ja Rea Pihlasviidan Puhuva maalaus Taidehallissa Video Taide Media antologia (toim. Minna Tarkka) julkaistaan, kustantaja Taide oy Ensimmäinen taide-cd-rom julkaistaan: Marita Liulian Maire Elektronisen taiteen ISEA 94 -symposium järjestetään Suomessa, programme chair Minna Tarkka. Laaja interaktiivisen taiteen näyttely Nykytaiteen museossa, mukana suomalaisista Heidi Tikka ja Marita Liulia. Marita Liulialle myönnetään 5-vuotinen ja Marikki Hakolalle 3-vuotinen taiteilija-apuraha

12 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet verkkotaide 90-luvun lopulle tultaessa videotaide oli etabloitunut osaksi nykytaiteen instituutioiden toimintaa, mikä näkyi mm perustetun Nykytaiteen museo Kiasman näyttelypolitiikassa. Samaan aikaan tekijöiden mielenkiinto siirtyi tallennemedian ohella (video, CD-ROM) internet-pohjaiseen tuotantoon. Keskeisenä toimijana verkkomedian sekä äänitaiteen taidesovellusten näyttelyja workshop-toiminnassa toimi MUUry:hyn 1994 perustettu MuuMediaBase, jonka toiminta kuitenkin ajettiin alas resurssien puuttuessa Kauden aikana koetaan nopeita teknisiä ja taloudellisia siirtymiä, multimediasta webin kautta mobiiliin. Noususuhdanteesta huolimatta yrityksillä oli hyvin vähän kiinnostusta taiteellisiin yhteishankkeisiin tai rahoitukseen. Tästä huolimatta mediataiteilijat olivat sangen tuotteliaita rahoittaen tuotantonsa AVEKiin avatun mediataiteen tuotantotuen, Taiteen keskustoimikuntaan perustetun media- ja monitaidejaoston sekä kansainvälisten yhteistuotantojen kautta. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä suomalainen mediataide oli noussut kansainvälisen kiinnostuksen ja ylistyksenkin kohteeksi, samalla kun taide kotimaisen kulttuuripolitiikan harjoittamisessa korvautui kulttuuriteollisuuden ja sisällön käsittein. Monet alalle valmistuvista nuorista tekijöistä kuitenkin valitsivat mediataiteen ja kulttuurituotannon sijaan työn internet-markkinointija teknologiayrityksissä; alan tuotanto- ja tukirakenteet koetaan puutteellisiksi, mikä johtaa uusien tuotantokollektiivien perustamiseen (katastro.fi) sekä mediakulttuurialan keskuksen tarpeellisuudesta käynnistyvään keskusteluun. 12 MuuMediaBase (M2B), taiteilijoille suunnattu multimedia-, ääni- ja verkkotaiteen tuotanto ja koulutusympäristö perustetaan yhden työaseman ympärille vuonna 1994 ja laajentuen toimintakelpoiseksi työpajaksi 1995, Muu ry:n yhdeksi toimintamuodoksi Tapio Mäkelän tuottamana. Hanke sai kolmelle vuodelle yhteensä n markkaa opetusministeriön KEPPIhankkeesta ja 80 tmk Taiteen keskustoimikunnan kohdeapurahaa, sekä subventiota Apple Finlandilta laitehankinnoissa. M2B tuottaa useita projekteja kuten Sound Calendar, äänitaiteen sarja (YLE:n, rautatieasemat) 1994, Verkkotaiteen www-palvelin muu.autono.net 1995, yhdessä Pohjoismaisen taidekeskuksen kanssa Art and Technology, Baltian alueen seminaarin 1995; Nettiakatemia, kansainvälisten verkkotaiteen pioneerien kurssien sarja (Alexei Shulgin, Olia Lialina, Heath Bunting) Elukka Eskelisen, Iiro Auterisen, Matti Knaapin ja Tommi Grönlundin toteuttama Ambient City Radio esillä 1994 ja osana Ars 95 näyttelyä Äänen lumo ry perustetaan elektronista musiikkia ja äänitaidetta edistäväksi järjestöksi 1995 TEKESin kansallinen multimedia (KAMU)-ohjelma TaiK Medialaboratorion ensimmäiset maisterit valmistuvat 1996: lopputöinä 3d-peli Destinies sekä internet-saippuaooppera Daisy s amazing Discoveries.

13 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet Media and Ethics -konferenssi M2B, RTI, Taiteen keskustoimikunta ja PM taidekeskus yhteistuotantona OPM:n asettama Mediataidetyöryhmä luovuttaa muistionsa M2B, Muu ry tuottaa ensimmäisen pohjoismaisen laajan mediataiteen näyttelyn, Breaking Eyes, yhteistyössä Pohjoismaisen taidekeskuksen, tukholmalaisen Färg Fabrikenin ja Trondheimin taideakatemian kanssa, tuottajana Kati Åberg, kuraattoreina Jeremy Welsh, Tapio Mäkelä ja Jan Åhman, Verkkotaideprojekteja kuten Digital Drive In ja /taide (slash art) verkkohakemisto Lisäksi useita eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. AVEKin mediataiteen rahoitus alkaa 1996, Mediataide/monitaidejaosto asetetaan vastaamaan mediataiteen rahoituksesta Taiteen keskustoimikuntaan TaiK Medialaboratorion opiskelijoiden Id-entities-näyttely esittelee interaktiivisia teoksia MAPbiennalessa Marita Liulian Ambitious Bitch on ensimmäinen TEKESin tukema mediataideteos 1997 Polar Circuit mediataiteen residenssi, Tapio Mäkelän vetämänä verkostona ja tuotantona käynnistyy Torniossa ja Rovaniemellä. Lapin yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu mahdollistavat hankkeen, projektia tukevat AVEK ja taiteen keskustoimikunta. Tapahtumaan osallistui 50 mediataiteilijaa 14 eri maasta 3-8 viikon ajan vuonna 1997, 90 mediataiteilijaa 21 eri maasta vuonna MuuMediaBasen verkkotaideserverin toiminta päättyy resurssien puuttuessa 1998, minkä jälkeen M2B toiminta jatkuu säästöliekillä ilman kansainvälistä ulottuvuutta. Verkkomedia Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen koulutusohjelmaksi Nykytaiteen museo Kiasma avataan Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian koulutusohjelma perustetaan Mediataideyhdistys Katastro.fi perustetaan ja sille myönnetään Nuori Suomi-palkinto loppuvuodesta AV-ARKKI järjestää mm. Kiasman ja Galleria Otson kanssa viimeisen MuuMediaFestivaalin 1998 Eija-Liisa Ahtilan Lohdutusseremonia saa Venetsian biennalen kunniamaininnan 1999; Ahtilalle myönnetään myös kansainvälinen Vincent-kuvataidepalkinto Milla Moilasen Wanted kerää palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla : Imagina Prix Pixel, European Film Academy Awards, Kansainvälinen animaatiofestivaali, New York Marikki Hakolan Triad-verkkotanssiteos valitaan Ctheory-verkkojulkaisun galleriaan. Ensimmäiset kansainväliset yhteistuotannot digitaalisen mediataiteen alalla: Tapio Mäkelän ja Susanna Paasosen Hygeia Revisited (yhteistuotanto UK/Artec, Channel Project/Arts Council of England, FACT/ISEA 1998, Liverpool); Andy Bestin ja Merja Puustisen Conversations with Angels (yhteistuotanto Canada/Banff); Laura Beloffin HAME (yhteistuotanto ja residenssi Ars Electornica Center 1999, esittely Siggraph 2000). Kirjallisuuslehti Parnasso julkaisee Raine Koskimaan ja Markku Eskelisen toimittaman Kybertekstiteemanumeron 3/1999. Hygeia Revisited valitaan Mediamaticin Best Web Graphics kirjaan (Thames & Hudson) 1999, Andy Bestin ja Merja Puusitsen avatar-hahmot saavat tunnustusta kansainvälisillä areenoilla. Suomen Akatemian mediakulttuurin tutkimusohjelma käynnistyy

14 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet Marita Liulia vastaanottaa Suomi-palkinnon 1999 ja samana vuonna mediataide saa myös ensimmäisen valtionpalkintonsa, kun taiteen keskustoimikunta palkitsee taiteilijapari Merja Puustisen ja Andy Bestin - internetiin keskittyneet mediataiteilijat tuovat kulttuuriteollisuuteen avantgardea luomalla uudenlaisia sisältöjä. TEMP Temporary Media Lab-mediataiteen projekti (koordinaattorina Geert Lovink) Kiasmassa Minna Tarkka ja Perttu Rastas kutsuvat koolle keskustelutilaisuuden aiheesta Tarvitaanko Suomeen riippumaton mediakeskus? dynaaminen ja hybridi mediataide Kulttuurikaupunkivuoden 2000 mediahankkeet toivat sopivalla ajoituksella esiin mediakulttuurin uudet urbaanit kasvot: uusi media tuli monimuotoisesti esiin osana kaupunkikuvaa paitsi taidetapahtumissa, myös uusien klubien, olohuoneiden ja osuuskuntien syntymisessä. Avantofestivaali, Koneisto ja katastro.fi rakentavat siltaa elektronisen musiikin dj- ja klubiyhteisön ja mediataiteen välille. Tekijöiden kiinnostuksen kohteeksi tulevat verkkomedian eri muodot kuten streamaus, ohjelmistotaide, mobiilit ja dynaamiset teokset sekä verkkoyhteisöt. Samalla kun esityskontekstit monipuolistuvat käy myös ilmi, että kansainvälisen tason alan festivaalien jatkuva rahoitus on hyvin vaikeaa: MuuMediaFestivaalia ei enää järjestetä ja mm. Avanto festivaalin ja Möbiuskilpailun rahoitus on riittämätöntä. Noudatellen m-cultin 2002 toteuttamaa kotimaista tutkimusta 4 voi 2000-luvun alussa myös puhua mediataiteen hybridisoitumisesta taiteen, designin, teknologiakehityksen ja bisneksen rajat hämärtyvät entisestään tekijöiden liikkuessa yli sektorien. Tekijät eivät välttämättä tavoittele taiteilija-identiteettiä; taidemaailman sisäisen keskustelun sijaan toimintaa motivoivat entistä useammin populaarikulttuurin, kansalaisaktivismin, tai ohjelmointialakulttuurien teemat ja tavoitteet. Hyvä esimerkki tästä suuntauksesta on Barcelonan Sonar-festivaalin menestyksekäs Viva Helsinki! tapahtuma, jossa esiteltiin kokeellisia, kaupallisia, design- ja taidetuotantoja rinta rinnan. Eri nettisivustojen ja brandien ympärille rakentuu tekijäyhteisöjä, joiden projekteista osa liittyy mediataiteeseen, osa demosceneen, nettikulttuuriin, elektroniseen musiikkiin tai aktivismiin (www.purkamo.com, jne.). Verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin, joissa taide, design, bisnes ja teknologia ovat selkeämmin erillisiä saarekkeitaan 5, suomalainen mediakulttuurikenttä onkin 2000-luvun alussa myös tässä mielessä poikkeuksellisen dynaaminen. Raportin luvussa 7.3. tarkastellaan tämän ilmiön mahdollisia vaikutuksia mediakulttuuripolitiikkaan ja tuotantotukeen. Helsinki 2000 kulttuurivuoden ohjelma tukee mediatuotantoja, joista suurin 9:n 4 Tarkka ja Mäkelä Alustava tutkimustulos m-cultin toteuttamasta pohjoismaisten mediakulttuuritoimijoiden kartoituksesta (Tarkka ja Martevo, 2002).

15 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet kulttuurikaupunkia yhdistävä verkkotapahtuma Cafe9net Lasipalatsin Nykyaika-näyttämöllä Continent-mestariluokka ja näyttely tuottaa ja esittää nuorten tekijöiden teoksia Brysselissä ja Helsingissä osana kulttuurivuoden 2000 ohjelmaa (tuottajana Minna Tarkka). Andy Bestin ja Merja Puustisen Meetfactory ensimmäinen mediataideyrityksenä riskirahoitusohjelmaan. Polar Circuit 3 järjestetään Rovaniemellä Lapin yliopistossa, mukana 60 mediataiteilijaa Hanke jatkuu Polar Circuit verkoston voimin Hobartissa, Australiassa paikallisesti tuotettuna nimellä Solar Circuit Ensimmäinen kulttuurimultimedian laatutuotantojen Prix Möbius Finlande-kilpailu, järjestäjänä Medeia oy Mediakulttuuriyhdistys m-cult perustetaan 2000, tavoitteenaan perustaa Suomeen kansainvälinen uuden mediakulttuurin keskus. Suomen kulttuurirahasto tukee hanketta euron apurahalla F2F- new media art from Finland aloittaa Pohjois-Amerikan kiertueensa Los Angelesista 2000, tuottajana Visuaalisen taiteen säätiö, New York. Kiertueen kohteina Washington, Toronto (2001), Montreal ja New York. (2002). Avantofestivaali jatkaa MuuMediafestivalin työtä välivuoden 1999 jälkeen elektronisen musiikin ja liikkuvan kuvan rajapinnalla 2000, johtajana Tiina Erkintalo. Erkki Huhtamon kuratoima Outoäly Kiasmassa on laajin yksittäinen mediataiteen teemanäyttely Suomessa Cafe9-tilaan Lasipalatsissa avattiin 2001 Aula uusmediaosuuskunnan olohuone, tila, jossa seminaarien ja keskustelujen ohella ajoittain esillä myös mediataiteen produktioita. Juha Huuskonen, Olento, mukaan EU-rahoitteiseen Re-Approaching new media workshop hankkeeseen. Uudet mediakulttuurialan professuurit hakuun Turun ja Tampereen yliopistossa, Erkki Huhtamosta professori UCLAn mediataiteen ja designin osastolle Prix Möbius international-kunniamaininnat Marita Liulian SOBille 2000 ja Tuomo Tammenpään NEEDille 2001 Uusia ja erikoistuneita mediakulttuurialan verkkofoorumeita syntyy runsaasti, mm. kulttuurikriittinen mediumi, flash-suunnittelijoiden apukeittiö 2001 Micromovies-seminaari ja Pixoff-verkkopalvelu etsivät elokuvalle uusia esityskonteksteja ja muotoja 2002 M-cult toteuttaa laajan mediakulttuurialan kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Viva Helsinki! näyttely Barcelonan Sonar-biennalessa esittelee suomalaista mediataidetta ja designia sekä elektronista musiikkia

16 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt 3. mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt toimintaympäristön rajaus Mediataiteen onnistuneen ja ammattimaisen harjoittamisen edellytyksenä on rikas toimintaympäristö, johon kuuluu koulutuksen sekä kansallisten ja alueellisten tukijärjestelmien lisäksi myös riittävän monipuolinen ja joustava toimijaverkosto: teosten tuotantoon, esitykseen ja levitykseen sekä arviointiin osallistuvat tekijät ja tahot sekä näiden väliset kommunikaation ja yhteistyön käytännöt. Viime vuosina on kulttuuriteollisuuden ja sisältötuotannon tarkasteluun käytetty usein ns. arvoketjunäkökulmaa, jolla kuvataan eri toimijoiden muodostamaa prosessia alkuideasta levitykseen ja loppukäyttäjälle. 6 Lineaarinen ja jakeluvetoinen malli korostaa kuitenkin liiaksi teollista prosessia merkitystuotannon sijaan; sisältötuotannon osalta mallin voidaan myös nähdä korostavan sisällön ja teknologian erillisyyttä, joka on mediataiteen harjoittamiselle vierasta. Mediataiteen tuotannossa on kyse varsin monimutkaisten kokonaisuuksien hallinnasta, jossa sisällöt, ilmaisut, käyttäjät, teknologia ja tuotannon talous muotoutuvat jatkuvassa vuoropuhelussa (ks. Merja Puustisen kirjaama mindmap, kuva 1). Tuotannon haastavuutta lisää median uusiutuva luonne: toisin kuin esimerkiksi elokuvan kohdalla ovat tuotannon välineet (ohjelmistot, käyttöjärjestelmät, laitteet, jne. vrt kpl 7.1.) ja niiden hallintaan tarvittavat taidot sekä kumppanuudet jatkuvassa ja sangen nopeassa muutoksessa. Mielekäs tapa analysoida mediataiteen monimuotoista ympäristöä ja prosessia voisi olla innovaatiososiologiassa sovellettu toimijaverkostoteoria, jossa mukana tarkastelussa ovat myös ns. ei-humaanit toimijat: henkilöiden, organisaatioiden ja hankkeiden lisäksi voisi tarkasteluun tuolloin kuulua esimerkiksi teknisiä ja retorisia komponentteja. Tässä raportissa keskitytään kuitenkin käytännönläheisempään tarkasteluun, jossa mediataidemaailman 7 muodostavat mediataiteen tuotantoon, levitykseen, koulutukseen ja rahoitukseen osallistuvat henkilöt ja tahot. Raportin kirjoittajat ovat toisaalla kuvanneet uuden mediakulttuurin alaa innovaatioympäristönä, joka tuottaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti perusteltuja innovaatioita tietoyhteiskuntaan. Mediataide muodostaa tärkeän osan tuota innovaatioympäristöä, minkä johdosta haluamme korostaa mediataiteen erityisyyttä myös sen mahdollista roolia muita elinkeinoelämän sektoreita uudistavana tekijänä (vrt. luku 7). 6 Vrt. Karttunen Vrt. sosiologinen taidemaailman määritelmä, Becker 1982.

17 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt kuva 1. Verkkotaidetuotannon mindmap, Merja Puustinen. 17

18 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt toimintaympäristö Suomessa Suomessa mediataiteen toimintaympäristöä kuvaa suuri henkilökohtainen yritteliäisyys ja sen myötä saavutetut merkittävät taiteelliset menestykset, toisaalta heikosti kehittynyt tuotantojen tuen infrastruktuuri, josta suuresta osasta vastaavat pitkälti vapaaehtoisvoimin pyöritetyt tekijäyhdistykset. 8 Toistaiseksi luovaa kulttuuri- ja sisältötuotantoa korostava puhe ei ole tuntunut mediakulttuurituotannon määrärahojen kasvuna. Viime vuosien panostukset alueellisten osaamiskeskusten perustamiseen sekä TE-keskuksen tukitoimet on suunnattu yritystoiminnan edistämiseen ja teknologiavetoisiin pilottihankkeisiin. Viimeaikaiset Sisältötuotantohankkeen keskustelunavaukset ministeriöiden ja TEKESin välillä ovat antaneet toiveita muutoksesta. Sisältötuotannon media- ja kulttuuripolitiikan kehittämisessä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät teknologiarahoituksen yksiviivaiset ansaintalogiikat siirry monialaisen kulttuurisen sisältötuotannon rahoituksen kriteereiksi. Tähän mennessä mediataiteilijat ovat joutuneet tuottamaan suuren osan toimintaympäristöään itse. Teosten, taiteellisen sisällön lisäksi on tekijöiden pitänyt keskittyä tuotanto- ja levityskontekstin rakentamiseen: yritysten ja järjestöjen perustamiseen, tuotanto- ja esitysfasiliteettien hankintaan, levitysverkostojen luomiseen ja työntekijöiden koulutukseen. Jos projektirahoituksen turvin on onnistuttu tuottamaan jaettuja toimintaympäristöjä, niiden pitkäjänteinen ylläpito ja edelleen kehittäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi ellei mahdottomaksi. Mediataide ei enää ole niin uusi ala, etteikö sen infrastuktuuriin olisi voitu tehdä jo merkittäviä panostuksia kuten monissa muissa maissa on jo tehty (ks. luku 8). Taiteen määrärahojen vakiintuneet ja hitaasti muuttuvat kehykset sekä lakisääteisen rahoituksen kasvu harkinnanvaraisen rahoituksen kustannuksella ovat ehkä syy sille, ettei uutta taidepolitiikkaa ole voitu laajemmin toteuttaa käytännössä. Mediataiteen rahoitus on mahdollista perustella taiteen ohella koulutuksen, yritystuen, kansainvälisen pr:n ja verkkoviestinnän alueilla, minkä seurauksena mediataideala kuuluisi peräti viiden ministeriön toimialaan (vrt. luku 7). Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että sana taide sijoittaa mediataiteen lähes kategorisesti kulttuuriministerin työpöydälle. Mediataiteen poikkialaisen rahoituksen vaatimat järjestelyt tulisikin toteuttaa alan asiantuntemusta omaavan kulttuuriosaston toimesta, mutta samalla eri sektoreiden määrärahoja voisi perustellusti kohdentaa mediataiteen tutkimukseen, kehitystyöhön, tuotantoon ja kansainvälistymiseen. Levityksestä vastaavat kuraattorit sekä nykyiset rahoitusjärjestelmät suosivat enimmäkseen jo tunnettuja, asemansa lunastaneita nimiä ja tuotantoyhtiöitä. Tämä selittää pitkälti myös viimeaikaisen aivovuodon taidesektorilta 8 Tuotantojen tuella tässä yhteydessä tarkoitetaan asiantuntemusta, rahoituksellista, tuotantoteknistä, kriittistä, sisällöllistä, markkinointiin ja levitykseen liittyvää tukea.

19 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt kaupalliseen toimintaan. IT- ja viestintäyritysten työvoimatarve ja hyvä palkkataso on ollut usealle taidesektoria houkuttelevampi, toimeentulon turvaamisen kannalta jopa ainoa mahdollisuus. Vuorovaikutus kulttuuri- ja yrityssektorin välillä on sinänsä arvokasta ja alaa rikastavaa, mutta taiteellista, kulttuurisesti tai sosiaalisesti innovatiivista tuotantoa ei uusmedia-alan bisnes-to-bisnes suuntautumisen johdosta ja yritysten tuotantoaikataulujen puitteissa harjoiteta. Työssä oppiminen on tärkeä osa uusmedia-alan ammattilaisuuden muodostumista, eikä mediataiteilijankaan ammattitaito muodostu yksinomaan koulutuksesta: vasta tuotantojen tuoma työkokemus synnyttää kypsää ammattitaitoa. Tulisikin aktiivisesti etsiä keinoja, joilla nuorten ja lahjakkaiden, alan oppilaitoksista valmistuvien tekijöiden on mahdollista tehdä tutkimusta, jatkoopintoja ja ennen kaikkea tuotantoja mediataide ammattina Mediataiteen ammatinharjoittajista on vaikea saada tarkkoja lukuja monestakin syystä. Vaikka mediataiteilija on tilastoinnissa sisällytetty kuvataiteilijan ammattiluokkaan vuodesta 1997 alkaen, vain harvat ilmoittavat mediataiteilijan ammattinimikkeekseen: useat käyttävät laajempaa käsitettä kuvataiteilija tai taiteilija osin tämä johtuu kuvataideinstituutioiden avoimuudesta uusia esitysmuotoja kohtaan, osin siitä, että mediataide ei hallinnossa ja tukijärjestelmissä näyttäydy omana selkeänä (ja siten rahoitettavana) kategorianaan. Mitä nuoremmista mediataiteen tekijöistä on kysymys, sitä useampi kaihtaa myös toiminnan kytkemistä yksinomaan taiteeseen, koska tekeminen ei pyri esille galleria- ja näyttelykonteksteissa vaan uusille yleisörajapinnoille netin, populaarikulttuurin ja kaupunkitilojen kautta. Tilastokeskuksen saamat tiedot muodostuvat pitkälti työssäkäyntitilastoista ja kuten monella muulla taiteen alalla myös mediataiteilijoista vain harvat saavat päätoimeentulonsa taiteen harjoittamisesta. Taiteilijan elinkeinoon ja toimeentuloon ennen niin keskeisesti liittynyt opetustyö on saanut rinnalleen myös muita sivutulomalleja: uusmediayrityksessä toimivan mediataiteilijan työnimekkeenä voi olla taiteellinen johtaja, AD, tai suunnittelija,; useat harjoittavat myös taiteellista tuotantoa tutkijaposition ohella ja tutkimustyöhön kiinteästi liittyen. Mediataiteilijoiden näkyviin saamiseksi tarvittaisiinkin moniulotteisempaa tarkastelua, jossa hyödynnettäisiin useita aineistoja ja menetelmiä. 9 Melko luotettavan kuvan ammatinharjoittajien lukumäärästä saa kuitenkin yhdistelemällä AVEKin ja Mediataidejaoston tuen saajia kolmen vuoden ajalta ja vertaamalla lukua alan yhdistysten jäsenlistoihin ja julkaistuihin teoksiin. Näin laskemalla tulokseksi saadaan arvio ammattimaisesti mediataidetta harjoittavista 19 9 Vrt. Karttunen 2000, 6.

20 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt tekijöistä: n tekijää. Kun tähän näkyvään mediataiteilijakuntaan lisätään a) produktioissa ohjaajan lisäksi toimiva taiteellis-tekninen työryhmä (suunnittelijat,tuottajat, ohjelmoijat jne); b) nuoret vasta alalle tulleet tekijät; c) mediataidetta päätoimensa ohella harjoittavat sekä d) alalla toimivat kriitikot, kuraattorit ja tutkijat sekä e) uusien taiteeksi vielä tunnistamattomien tai taidemääritelmää kaihtavien tuotantojen tekijät voidaan puhua arviolta 500 henkilöstä, jotka toimivat mediataiteen toimialalla. Mediataiteen harjoittajalle tyypillistä on myös tuotannon edellyttämien organisaatiomuotojen moninaisuus: ammatinharjoittaja/toiminimen, tuotantoyhtiön ja yhdistysmuodon joustava yhteiskäyttö, samoin kuin näiden mahdollistamat erilaiset rahoituslähteet ovat usein tuotannon toteutumisen edellytys. Yhteistyön ja avunannon muodostama vaihtotalous luonnehtii mediataidetuotantoa vahvasti parhaita käytäntöjä ja kehittämistarpeita Suomalaisten mediataiteilijoiden parhaita käytäntöjä selvitettiin osana m-cultin toteuttamaa mediakulttuurialan tutkimushanketta 10. Tutkimukseen liittyvä kysely sekä syvähaastatteluissa käydyt keskustelut teosten laadusta toivat esiin seuraavia piirteitä alan osaamisesta ja kehittämistarpeista. Parhaita käytäntöjä: 20 Sisältö- merkitys- ja kontekstilähtöisyys: tekijät tuottavat teoksia sisällöistä ja kontekstista (käyttötilanteet, -tarpeet ympäristöt ja kulttuurit) lähtien, mikä tarkoitta paitsi uusien teos- ja lajityyppien kehittelyä myös uusien yleisörajapintojen jatkuvaa rakentamista Taiteellinen tutkimus- ja kehitystyö: tuotannot ovat usein pitkiä (n. 2 vuotta) ja huolellisesti esivalmisteltuja; ilmaisutavan muotoutuminen vie vuosia ja teoksia varten toteutetaan innovatiivisia käyttöliittymä- ja ohjelmointiratkaisuja - voidaankin puhua informaalista tutkimusja kehitystyöstä, joka kuuluu olennaisena osana uuden mediataiteen, erityisesti interaktiivisen ja ohjelmistopohjaisten teosten tuotantoon. Esteettinen ja tekninen toimivuus: tekijät kuvailevat tuotantoaan (digitaalisena) käsityöläisyytenä: keskeisiä laadun tekijöitä ovat teosten kokonaiskonseptista yksityiskohtiin ulottuva kokonaisvaltainen viimeistely sekä käyttäjäyhteisön huomioiva ja tekninen toimivuus. Teknologia- ja kulttuurikriittisyys: tekijät kyseenalaistavat teknologian ja tietoyhteiskunnan nykymuotoja ja luovat vaihtoehtoisia kokemusympäristöjä. Ryhmätyö ja yhteisöllisyys: monialainen yhteistyö osataan mediataiteessa ja osaamista vaihdetaan tekijöiden kesken; tekijään keskittyvän taiteilijanäkemyksen rinnalle on nousemassa kollektiivinen tuottajuus. 10 Tarkka ja Mäkelä 2002.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Touko Hujanen. Valokuvaaja, 11-kollektiivi

Touko Hujanen. Valokuvaaja, 11-kollektiivi Touko Hujanen Valokuvaaja, 11-kollektiivi ESITTELY u SISÄLLYSLUETTELO -CV -Näyttelyt ja palkinnot -Projekti: Suomi/Finland -Projekti: Kriisi? u Ansioluettelo CV 2013 Seuraavassa lista yhdistyksen jäsenistä

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM).

CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM). CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM). KOULUTUS 2006 Videotaiteen erikoistumisopinnot, Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK, Taide ja Viestintä, Tampere 1994-1999 Kuva- ja mediataiteilija,

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Tilannetietoinen viestintä. Tilannetietoisuus. Esimerkki konteksteista

Tilannetietoinen viestintä. Tilannetietoisuus. Esimerkki konteksteista Tilannetietoinen viestintä 1 Perinteisen median viesteille ei vastaanottajan tilanne, "konteksti", ollut eikä ole mikään ongelma Vastaanottaja valitsee itse tilanteen missä ja milloin viesti otetaan vastaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Musiikkitalo 2.12.2013 Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma Median alaohjelma Monialainen toimintalinja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen A nna Anttila Kaija Rensujeff Taiteen taskurahat Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 35 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

Vierailu Glasgowissa 12.-15.1.2015. Tuomo Alasoini 20.1.2015

Vierailu Glasgowissa 12.-15.1.2015. Tuomo Alasoini 20.1.2015 Vierailu Glasgowissa 12.-15.1.2015 Tuomo Alasoini 20.1.2015 Vierailun konteksti Vierailu toteutui professori Patricia Findlayn pyynnöstä. Hän toimii Strathclyden yliopiston professorina alueella Work and

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa saa tutkinnonsuorittamisoikeuden alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon (noin 6

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot