mediataide kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tapio mäkelä minna tarkka nro 8 /2002 OPETUSMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mediataide kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tapio mäkelä minna tarkka nro 8 /2002 OPETUSMINISTERIÖ"

Transkriptio

1 mediataide kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tapio mäkelä minna tarkka OPETUSMINISTERIÖ Kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja nro 8 /2002 Taiteen keskustoimikunta ja Opetusministeriö

2 kirjoittajat graafinen suunnittelu: elias kapiainen taitto: sami smith painopaikka: edita, helsinki ISSN ISBN

3 sisällysluettelo esipuhe 5 summary 6 1. johdanto: näkyvä ja näkymätön mediataide Suomessa 7 2 taustaa: suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet videotaide interaktiivinen multimedia verkkotaide dynaaminen ja hybridi mediataide mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt toimintaympäristön rajaus toimintaympäristö Suomessa mediataide ammattina parhaita käytäntöjä ja kehittämistarpeita alan koulutus ja tutkimus ammattikorkeakoulut ja opistot korkeakoulut alan tutkimus mediataiteen organisaatiot muu ry av-arkki cartes katastro.fi m-cult avantofestival osuuskunnat ja yhteisöt esitystä ja levitystä tukevat tahot tuotantofasiliteetit ja tuki sekä residenssit kritiikki, tiedotus ja dokumentointi 32

4 6. mediataiteen rahoitus Suomessa avek opetusministeriö ja taiteen keskustoimikunnan media- ja monitaidejaosto yhteistuotannot muu rahoitus kohti mediataidepolitiikan onnistuneita malleja teknologian kehityksen vaikutukset mediataiteeseen mediataiteen ja uuden median sisältötuotannon rajapinnat mediataiteen suhde video-, televisio- ja elokuvatuotantoon mediataiteen suhde koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan mediataidepolitiikka kanadassa, australiassa, iso-britanniassa ja hollannissa kanada australia iso-britannia hollanti muita kansainvälisiä kiinnostavia mediataiteen keskuksia ja verkostoja pnek ja norja rix-c ja itämeren alue c3 ja itä-eurooppa zkm ja ars electronica synteesi ja toimenpideehdotuksia toteutettavaksi suomessa synteesi ja näkymiä vuoteen mediataiteen ja uuden median kulttuurisen sisältötuotannon julkinen rahoitus erityisiä kehityshankkeita jatkotutkimusehdotuksia: lähdeluettelo raporttia varten haastatellut ja tietoja antaneet henkilöt kirjallisuus ja muut lähteet 66

5 esipuhe Esipuhe Mediataide - kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit on katsaus kotimaiseen mediataiteen kenttään, sen nykytilaan ja kehitystarpeisiin sekä kansainvälisiin mediataiteen toimintaympäristöihin. Vuoden 1996 opetusministeriön komiteamietintö Mediataide pyrki määrittelemään mediataiteen ja tekemään sen hetkistä toimintaa näkyväksi. Nyt käsillä oleva dokumentti tekee päivityksen tapahtuneista muutoksista ja antaa välineitä strategian luomiseksi alan rahoituksen ja sitä monipuolisesti edistävien toimenpiteiden linjaamiseksi. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vaikka Suomi on uuden mediateknologian edistämisessä ollut edistyksellinen maa, mediataiteen ja laajemmin tietoyhteiskunnan kulttuuristen ulottuvuuksien alueella julkiset toimenpiteet ovat vasta aluillaan ja eurooppalaisittain keskitasoa kehittymättömämmällä tasolla. Julkishallinnon asiantuntijuuden vahvistuminen mediataiteen ja uuden mediakulttuurin kysymyksissä sekä sisältötuotantoon ja tietoyhteiskuntapolitiikkaan liittyvä keskustelu ovat nyt tuottaneet olosuhteet, joissa merkittäviä linjauksia voidaan tehdä. Raportissa on hyödynnetty mediakulttuuriyhdistys m-cultin tekemää tutkimusta Uusi mediakulttuuri innovaatioympäristönä, kotimainen ja kansainvälinen tutkimus. Mediataide - kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit tarkastelee mediataiteen kysymyksiä mediataidepolitiikan näkökulmasta ja suhteessa laajempaan kulttuuripoliittiseen kehykseen. Raportin ovat tilanneet opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston viestintäkulttuurin yksikkö ja Taiteen keskustoimikunta. 5 Helsingissä 28. marraskuuta 2002, Tapio Mäkelä Minna Tarkka

6 summary 6 summary Media art Finnish actors and international models is an overview of the contemporary Finnish media art field as well as of its policy in relation to international models of best practice. The report suggests a substantial increase in funding for Finnish media art, and makes a recommendation to form a National Council for Media Art within The Arts Council of Finland. In comparison with Canada and Netherlands, for instance, Finnish funding and existing infrastructure for media art lags severely behind and is situated below the average European level. It is considered a small miracle that despite of the difficult circumstances, several Finnish media artists, their companies and organizations have become well recognized internationally. The report also draws from a recent research carried out by m-cult, centre for new media culture, New media culture as an environment for innovation. New media art, unlike video art that sits comfortably within the visual art or short film infrastructures, actively creates new audience and user interfaces, networked community concepts, interaction aesthetics and other features which make it relevant to surrounding fields of design, software manufacturing, mobile and telecom industries. New media art is part of the technological culture itself and works across multiple contexts. The report suggests that for this kind of media art production and research, there should be further funding available from a proposed wider fund for digital content creation. A constructive dialogue between policy makers and practitioners, and the input from researchers in the field has created a fruitful environment for making policy changes such as outlined in this report. These policy recommendations are supported by the views generated in the current governments programme regarding content production policy. The report suggests that media art, like the wider field of new media culture, should not only be funded by public bodies concerned with art and culture policy, but also ministries and funding bodies for media, communication, education, and technology should take these fields as special areas of emphasis. The report was commissioned by the Culture and Media Division at the Department for Cultural, Sport, and Youth Policy from the Ministry of Education, Finland, together with The Arts Council of Finland.

7 johdanto näkyvä ja näkymätön mediataide suomessa 1. johdanto: näkyvä ja näkymätön mediataide suomessa Mediataide on kotimaisen taidekentän kansainvälisesti näkyvin alue: näyttelynvaihtokeskus FRAME tiedotti kesäkuussa 2002, että suurin osa kansainvälisissä yhteyksissä esitellyistä taiteilijoista on mediataiteilijoita (laajasti määritellen, mukaan lukien valokuvauksen). Yksinomaan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla kotimaisen mediataiteen saavutuksiin kuuluu mm. Eija- Liisa Ahtilan näyttely oheistapahtumineen Lontoon Tate Modernissa, Ahtila ja Veli Granö Sydneyn biennaalissa, F2F-ryhmänäyttelyn neljäs Pohjois-Amerikan näyttelykohde Montrealissa sekä Viva Helsinki! -näyttelyn yli kävijää Barcelonan merkittävässä Sonar-festivaalissa. Mediataiteilijamme ovat myös kansainvälisesti palkittuja. Useita palkintoja keränneiden mediataiteen grand old ladyjen Eija-Liisa Ahtilan, Marita Liulian ja Marikki Hakolan lisäksi kunniamainintoja ja tunnustuksia ovat saaneet monet muutkin tekijät. Suomalaisen mediataiteen kansainvälinen menestys kertoo paitsi teosten laadusta, myös tekijöiden sitkeästä, usein hyvin yksinäisestä työstä: näkyväksi taiteilijaksi pääsy on edellyttänyt pitkäjänteisiä panostuksia taiteellisen ilmaisun ohella myös tuotanto- ja esitystekniikan järjestämiseen, markkinointiin ja levitykseen sekä siihen suhdeverkostoon, joka mahdollistaa ammattimaisen toiminnan. Kotimaisten tahojen tunnustus on usein saavutettu vasta kun näyttöä on kertynyt joko muilta taiteen aloilta tai kansainvälisiltä foorumeilta. Taidepolitiikassa näkyvä mediataide jättääkin varjoonsa suuren joukon näkymätöntä mediataidetta: tukirakenteet eivät tunnista ja saavuta uuden mediataiteen muuttuvia muotoja ja konteksteja tai perinteisistä taidemuodoista poikkeavia tekijäprofiileja ja tuotantotapoja. Sen sijaan jo perinteiseksi muodostunut, kuvataiteen konventioihin helpoiten sopiva mediataide kuten videoinstallaatiot ovat jo usean vuoden ajan olleet rahoitetun työn piirissä. Mediakulttuuriyhdistys m-cultin keväällä 2002 toteuttamassa mediakulttuurialan kotimaisessa kartoituksessa kävikin useassa yhteydessä ilmi, ettei uusia ammatinharjoittajia pääse vakiintumaan alalle juuri lainkaan, vaikka koulutus tarjoaa runsaasti erikoistumismahdollisuuksia mediataiteeseen ja vaikka monet lopputyöt kertovat lupaavasta taiteellisesta orientaatiosta. Käynnissä on ollut taideosaajien aivovuoto muille toimialoille lähinnä yritys- ja markkinointiviestinnän pariin. Kevään 2002 kyselyn ja haastattelujen valossa näyttäytyi vahvasti tekijöiden turhautuminen, joka kohdistui toisaalta kaupallisiin 7

8 johdanto näkyvä ja näkymätön mediataide suomessa quick and dirty -tilaustöihin ja toisaalta tarjolla olevien tukimuotojen vähäisyyteen tai väärään painotukseen (yritystoimintaan ja teknologiakehitykseen on runsaasti tukea tarjolla toisin kuin taiteeseen). Huolimatta tukirakenteiden hitaasta kehityksestä on projektipohjaisen ja osa-aikaisen mediataiteen tuotanto lisääntynyt ja etenkin Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden rahoituksen ja tiedotuksen ansiosta myös tullut hetkellisesti laajempien yleisöjen tietoisuuteen. Tämän selvityksen tavoitteena on etsiä keinoja näkyvän mediataiteen tehokkaampaan tukeen sekä näkymättömän mediataiteen tuomiseksi näkyville ja tuen piiriin. Pyrimme kuvaamaan kotimaisen mediataidekentän ominaispiirteitä, toimijoita ja kehittämistarpeita sekä luomaan kansainvälisen vertailevan aineiston pohjalta malleja mediataidealan pitkäjänteisen tukijärjestelmän toteuttamiseksi. Haluamme kiittää kaikkia yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat auttaneet tiedoillaan ja näkemyksillään tämän raportin toteutuksessa. Erityisesti kiitämme arvokkaista kommenteista seuraavia henkilöitä: Risto Ruohonen, Leena Laaksonen, Merja Puustinen, Lassi Tasajärvi, Juha Samola, Veli Granö ja Perttu Rastas. 8

9 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet 2 taustaa: suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet Mediataide on muuttuva ja monialainen toimiala. Käsitteet media ja uusi media saavat teknologian kehityksen myötä jatkuvasti uusia merkityksiä ja sisältöjä. Teknologian muutokset ja uudet välineet eivät kuitenkaan ole mediataiteen keskeinen motiivi tai viesti: tuotannon ja tutkimuksen kohteena ovat media-arki, teknologian yhteiskunnallinen konteksti, uuden median kokemukselliset ehdot ja ilmaisukeinot, joita voi lähestyä myös käsitteellisesti tai vanhan teknologian välinein. Uudet, esiin nousevat taiteenalat jäävät usein tukijärjestelmien ulkopuolelle. Mediataiteen erityisluonnetta kuvaa se, että alalla kysymys on poikkeuksellisen nopeasta ja luonteeltaan pysyvästä muutoksesta. Taiteen, tieteen ja teknologian ja talouden vuorovaikutuksesta syntyvä mediataidetuotanto on myös poikkeuksellisen monialaista ja useita elinkeinoaloja sivuavaa toimintaa. Näistä syistä tämä raportti korostaa mediataiteen yhteiskunnallisia kytkentöjä sekä mediataidetuotannon yhteydessä tapahtuvaa luonteeltaan informaalia tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Informaatioyhteiskunnassa mediataide edustaa kulttuurista ja sosiaalista innovatiivisuutta. Usein puhutaan teknologian nopeasta kehityksestä ja siihen liittyvästä kulttuurisesta viiveestä ( cultural lag ), mutta mediataiteen kohdalla tämä ei pidä paikkaansa: tekijät ovat teknologiaa usein edellä testaten uusia kokemusympäristöjä konsepti-, low-tech- tai prototyyppimuodoissa jo ennen kuin teknologiat on lanseerattu. Marshall McLuhania siteeraten voisikin puhua ennakkovaroitusjärjestelmästä jossa taiteilijat testaavat yhteiskunnan tulevia merkityksiä ja muotoja 1. Tulevaisuudentutkijoiden sanastoa lainaten voisi mediataiteilijoita kutsua tietoyhteiskunnan tulevia suuntia ennakoivien heikkojen signaalien tulkitsijoiksi ja ilmaisijoiksi. Oheinen katsaus ja aikajana tiivistävät suomalaisen mediataiteen kehitysvaiheet neljään pääkauteen, jotka kuvaavat kulttuuri- taide- ja teknologiakentän muutoksia sekä uusien sukupolvien esiin tuomia painotuksia. Aikajanalle sijoitetut tapahtumat kertovat toisaalta aktiivisesti toimivien pioneeriyksilöiden merkityksestä alan kehitykselle, toisaalta verkostojen ja yhteisöjen keskeisestä asemasta sen vakiinnuttamiselle. Katsaus kertoo myös kahdesta rinnakkaisesta, näennäisesti ristiriitaisesta kehityslinjasta: toisaalta taiteilijat pyrkivät ulos taideghetosta, etsien alati uusia konteksteja ja yleisöjä sekä tutkien uuden teknologian kokemuksellisia ehtoja ja ilmaisumahdollisuuksia. Toisaalta on 9 1 McLuhan, Marshall, 1968, 18.

10 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet samaan aikaan nähtävissä selkeä pyrkimys legitimointiin, jossa uudentyyppisen tuotannon hyväksymistä taidemaailmaan edistetään julkaisutoiminnan, järjestäytymisen ja kulttuuripolitiikan keinoin videotaide Ensimmäisiä mediateoksia on jäljitetty aina vuoteen 1971, jolloin Erkki Kurenniemi esitteli dimi-o -soittimensa 2 tai vuoteen 1982, jolloin Turppi-ryhmä teki ensimmäisen videotaltiointinsa 3. Videotaidetta esiteltiin 80-luvun alussa mm. Uuden ajan Auralehdessä ja Vanhan galleriassa, ja Ateneumin ARS83 tapahtuma toi lajityypin laajempaan tietoisuuteen. Käytännössä kuitenkin vasta 1980-luvun toinen puolisko toi mediataiteista ensimmäisen videotaiteen laajemman taiteellisen tuotannon kohteeksi, samaan aikaan kun keskusteltiin aktiivisesti muiden uusien taidemuotojen kuten valokuvauksen, installaation ja performancen oikeutuksesta osallistua korkean taiteen näyttelyihin ja järjestöihin. Näitä taiteenaloja ajamaan perustettiin 1987 taiteidenvälinen taiteilijayhdistys Muu ry, joka listasi edustamiensa alojen kohteeksi myös tietokone- ja äänitaiteet sekä muut, toistaiseksi tuntemattomat taiteen lajit. Lahden valokuvataide ry:n vuonna 1984 perustaman Lahden AV-Biennalen sekä Muu ry:n perustaman AV-arkin sekä Kuopion videofestivaalin myötä 80-luvun lopulla käynnistyi myös säännöllinen teosten esitys- ja levitystoiminta luvun loppupuolella syntyi Suomeen videotyöpajojen verkosto, jossa monet nuoret taiteilijat aloittivat videoteosten tuotannon. Pajoja oli parhaimmillaan yli kolmekymmentä tarjoten koulutusta ja tuotantovälineistöä. AVEK tuki videotaidetta toimintansa alusta saakka eli vuodesta 1987: mm. Kuopion videofestivaali sai tukea mk toimikaudella 1988/ Mervi Deylitz-Kytösalmi opiskelee videotaidetta Nam June Paikin osastolla Düsseldorfissa ollen ensimmäinen suomalainen alaa opiskellut videotaiteilija Kansainvälistä videotaidetta mm. Vanhalla ylioppilastalolla, Asko Mäkelä Long Beach Museum of Art, suomalaista videotaidetta skandinaavisessa näyttelyssä Asko Mäkelän kuratoimana 1983 Lahden AV-biennale alkaa 1984, biennalessa instalaatioita vuonna 1988 Ensimmäiset videotaiteen kurssit järjestetään Kuvataideakatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa 1985 Muu ry perustetaan 1987 AVEK, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus perustetaa n1987 Kuopio Video Festival perustetaan 1988 Marikki Hakolasta vuoden nuori taiteilija 1988 Audiovisuaalisen taiteen levitysarkisto AV-arkki perustetaan MUU ry:n osaksi Tila-aikateosten koulutusohjelma (sisältäen audiovisuaaliset taiteet) käynnistyy Kuvataideakatemiassa ks. Eerikäinen 1993; Kuljuntausta vrt. Tarkka Raportissa esitettävät aikajanat ovat suuntaa antavia poimintoja eivätkä suinkaan kattavia etenkään varhaisen videotaiteen osalta. Nämä ja muut listaukset palvelevat osaa lukijoista, mutta kohdat voi myös ohittaa jatkaen leipätekstin lukua.

11 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet interaktiivinen multimedia 90-luvun ensimmäinen puolisko merkitsi interaktiivisen multimedian installaatioiden ja cd-romien - tuloa taidekentälle ja koulutuksen piiriin. Uusien koulutusohjelmien ja festivaalien myötä kehittyi myös kattava kansainvälinen yhteistyöverkosto. Ennen tietoverkkojen aikaa mediataiteen verkostot rakentuivat henkilökohtaisten aktiivisten kontaktien ja postissa leviävien teosten varaan, mutta www-selaimet ja sähköposti tehostivat alan tiedonkulkua ja yhteistyötä merkittävästi. Tieto kansainvälisistä teemoista ja teoksista sekä suorat, henkilökohtaiset yhteydet ulkomaille olivat keskeisiä tekijöitä alan kehittymiselle. Interaktiivista mediataidetta vuodesta 1991 esitellyt MuuMediafestival oli jonkin aikaa jopa kansainvälisen edelläkävijän asemassa tuoden useita teoksia Espoon Galleria Otsossa maailmanensi-iltaan ennen alan suuria tapahtumia (Ars Electronica, Siggraph). Kansainvälistymistä vauhditti myös alan laajimman ISEA 94 (International Symposium on Electronic Arts) tapahtuman järjestäminen Helsingissä. Tapahtuma tuotti myös entistä monialaisemman kotimaisen yhteistyöverkoston, joka tuki uusien koulutusohjelmien käynnistämistä. Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos aloittaa toimintansa Espoon taide- ja tietotekniikkakeskus Cartes aloittaa toimintansa MuuMediafestival jatkaa Kuopion videofestivaalin toimintaa ja esittelee Erkki Huhtamon kuratoimaa interaktiivista taidetta Otso-galleriassa 1991 alkaen, järjestäjänä AV-arkki ry. Lähikuva julkaisee Erkki Huhtamon toimittaman erikoisnumeron, Virtuaalimatkailijan käsikirja Nykytaiteen museon amanuenssiksi video- ja mediataiteeseen erikoistunut Asko Mäkelä Ensimmäiset digitaalisen mediataiteen, -tieteen ja designin koulutusohjelmat perustetaan Lapin yliopistossa (Mediatiede, 1992) ja Taideteollisessa korkeakoulussa (Media Lab, 1993); tutkimusyksikkö Hypermedialaboratorio Tampereen yliopistoon Ensimmäinen telemaattinen teos, Paul Sermonin (UK) Telematic Dreaming toteutettiin välillä Helsinki-Kajaani aloittaen samalla mediataiteen yritysyhteistyön perinteen (Suomen Tele) 1992 Turun yliopiston ja ylioppilaskunnan konferenssi ja näyttely, Virtual Zone, johtaa saman nimisen Minna Väisäsen ja Tapio Mäkelän toimittaman interaktiivisuutta ja VR-ilmiötä käsitelleen kirjan julkaisuun Tiina Erkintalon, Tuike ja Simo Alitalon toteuttama SAFE, pienoisfestivaali Turun kulttuurikeskuksen kassakaapissa esittelee etenkin kansainvälistä video- ja äänitaidetta, Telemaattinen taideteos, Kimmo Koskelan ja Rea Pihlasviidan Puhuva maalaus Taidehallissa Video Taide Media antologia (toim. Minna Tarkka) julkaistaan, kustantaja Taide oy Ensimmäinen taide-cd-rom julkaistaan: Marita Liulian Maire Elektronisen taiteen ISEA 94 -symposium järjestetään Suomessa, programme chair Minna Tarkka. Laaja interaktiivisen taiteen näyttely Nykytaiteen museossa, mukana suomalaisista Heidi Tikka ja Marita Liulia. Marita Liulialle myönnetään 5-vuotinen ja Marikki Hakolalle 3-vuotinen taiteilija-apuraha

12 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet verkkotaide 90-luvun lopulle tultaessa videotaide oli etabloitunut osaksi nykytaiteen instituutioiden toimintaa, mikä näkyi mm perustetun Nykytaiteen museo Kiasman näyttelypolitiikassa. Samaan aikaan tekijöiden mielenkiinto siirtyi tallennemedian ohella (video, CD-ROM) internet-pohjaiseen tuotantoon. Keskeisenä toimijana verkkomedian sekä äänitaiteen taidesovellusten näyttelyja workshop-toiminnassa toimi MUUry:hyn 1994 perustettu MuuMediaBase, jonka toiminta kuitenkin ajettiin alas resurssien puuttuessa Kauden aikana koetaan nopeita teknisiä ja taloudellisia siirtymiä, multimediasta webin kautta mobiiliin. Noususuhdanteesta huolimatta yrityksillä oli hyvin vähän kiinnostusta taiteellisiin yhteishankkeisiin tai rahoitukseen. Tästä huolimatta mediataiteilijat olivat sangen tuotteliaita rahoittaen tuotantonsa AVEKiin avatun mediataiteen tuotantotuen, Taiteen keskustoimikuntaan perustetun media- ja monitaidejaoston sekä kansainvälisten yhteistuotantojen kautta. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä suomalainen mediataide oli noussut kansainvälisen kiinnostuksen ja ylistyksenkin kohteeksi, samalla kun taide kotimaisen kulttuuripolitiikan harjoittamisessa korvautui kulttuuriteollisuuden ja sisällön käsittein. Monet alalle valmistuvista nuorista tekijöistä kuitenkin valitsivat mediataiteen ja kulttuurituotannon sijaan työn internet-markkinointija teknologiayrityksissä; alan tuotanto- ja tukirakenteet koetaan puutteellisiksi, mikä johtaa uusien tuotantokollektiivien perustamiseen (katastro.fi) sekä mediakulttuurialan keskuksen tarpeellisuudesta käynnistyvään keskusteluun. 12 MuuMediaBase (M2B), taiteilijoille suunnattu multimedia-, ääni- ja verkkotaiteen tuotanto ja koulutusympäristö perustetaan yhden työaseman ympärille vuonna 1994 ja laajentuen toimintakelpoiseksi työpajaksi 1995, Muu ry:n yhdeksi toimintamuodoksi Tapio Mäkelän tuottamana. Hanke sai kolmelle vuodelle yhteensä n markkaa opetusministeriön KEPPIhankkeesta ja 80 tmk Taiteen keskustoimikunnan kohdeapurahaa, sekä subventiota Apple Finlandilta laitehankinnoissa. M2B tuottaa useita projekteja kuten Sound Calendar, äänitaiteen sarja (YLE:n, rautatieasemat) 1994, Verkkotaiteen www-palvelin muu.autono.net 1995, yhdessä Pohjoismaisen taidekeskuksen kanssa Art and Technology, Baltian alueen seminaarin 1995; Nettiakatemia, kansainvälisten verkkotaiteen pioneerien kurssien sarja (Alexei Shulgin, Olia Lialina, Heath Bunting) Elukka Eskelisen, Iiro Auterisen, Matti Knaapin ja Tommi Grönlundin toteuttama Ambient City Radio esillä 1994 ja osana Ars 95 näyttelyä Äänen lumo ry perustetaan elektronista musiikkia ja äänitaidetta edistäväksi järjestöksi 1995 TEKESin kansallinen multimedia (KAMU)-ohjelma TaiK Medialaboratorion ensimmäiset maisterit valmistuvat 1996: lopputöinä 3d-peli Destinies sekä internet-saippuaooppera Daisy s amazing Discoveries.

13 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet Media and Ethics -konferenssi M2B, RTI, Taiteen keskustoimikunta ja PM taidekeskus yhteistuotantona OPM:n asettama Mediataidetyöryhmä luovuttaa muistionsa M2B, Muu ry tuottaa ensimmäisen pohjoismaisen laajan mediataiteen näyttelyn, Breaking Eyes, yhteistyössä Pohjoismaisen taidekeskuksen, tukholmalaisen Färg Fabrikenin ja Trondheimin taideakatemian kanssa, tuottajana Kati Åberg, kuraattoreina Jeremy Welsh, Tapio Mäkelä ja Jan Åhman, Verkkotaideprojekteja kuten Digital Drive In ja /taide (slash art) verkkohakemisto Lisäksi useita eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. AVEKin mediataiteen rahoitus alkaa 1996, Mediataide/monitaidejaosto asetetaan vastaamaan mediataiteen rahoituksesta Taiteen keskustoimikuntaan TaiK Medialaboratorion opiskelijoiden Id-entities-näyttely esittelee interaktiivisia teoksia MAPbiennalessa Marita Liulian Ambitious Bitch on ensimmäinen TEKESin tukema mediataideteos 1997 Polar Circuit mediataiteen residenssi, Tapio Mäkelän vetämänä verkostona ja tuotantona käynnistyy Torniossa ja Rovaniemellä. Lapin yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu mahdollistavat hankkeen, projektia tukevat AVEK ja taiteen keskustoimikunta. Tapahtumaan osallistui 50 mediataiteilijaa 14 eri maasta 3-8 viikon ajan vuonna 1997, 90 mediataiteilijaa 21 eri maasta vuonna MuuMediaBasen verkkotaideserverin toiminta päättyy resurssien puuttuessa 1998, minkä jälkeen M2B toiminta jatkuu säästöliekillä ilman kansainvälistä ulottuvuutta. Verkkomedia Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen koulutusohjelmaksi Nykytaiteen museo Kiasma avataan Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian koulutusohjelma perustetaan Mediataideyhdistys Katastro.fi perustetaan ja sille myönnetään Nuori Suomi-palkinto loppuvuodesta AV-ARKKI järjestää mm. Kiasman ja Galleria Otson kanssa viimeisen MuuMediaFestivaalin 1998 Eija-Liisa Ahtilan Lohdutusseremonia saa Venetsian biennalen kunniamaininnan 1999; Ahtilalle myönnetään myös kansainvälinen Vincent-kuvataidepalkinto Milla Moilasen Wanted kerää palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla : Imagina Prix Pixel, European Film Academy Awards, Kansainvälinen animaatiofestivaali, New York Marikki Hakolan Triad-verkkotanssiteos valitaan Ctheory-verkkojulkaisun galleriaan. Ensimmäiset kansainväliset yhteistuotannot digitaalisen mediataiteen alalla: Tapio Mäkelän ja Susanna Paasosen Hygeia Revisited (yhteistuotanto UK/Artec, Channel Project/Arts Council of England, FACT/ISEA 1998, Liverpool); Andy Bestin ja Merja Puustisen Conversations with Angels (yhteistuotanto Canada/Banff); Laura Beloffin HAME (yhteistuotanto ja residenssi Ars Electornica Center 1999, esittely Siggraph 2000). Kirjallisuuslehti Parnasso julkaisee Raine Koskimaan ja Markku Eskelisen toimittaman Kybertekstiteemanumeron 3/1999. Hygeia Revisited valitaan Mediamaticin Best Web Graphics kirjaan (Thames & Hudson) 1999, Andy Bestin ja Merja Puusitsen avatar-hahmot saavat tunnustusta kansainvälisillä areenoilla. Suomen Akatemian mediakulttuurin tutkimusohjelma käynnistyy

14 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet Marita Liulia vastaanottaa Suomi-palkinnon 1999 ja samana vuonna mediataide saa myös ensimmäisen valtionpalkintonsa, kun taiteen keskustoimikunta palkitsee taiteilijapari Merja Puustisen ja Andy Bestin - internetiin keskittyneet mediataiteilijat tuovat kulttuuriteollisuuteen avantgardea luomalla uudenlaisia sisältöjä. TEMP Temporary Media Lab-mediataiteen projekti (koordinaattorina Geert Lovink) Kiasmassa Minna Tarkka ja Perttu Rastas kutsuvat koolle keskustelutilaisuuden aiheesta Tarvitaanko Suomeen riippumaton mediakeskus? dynaaminen ja hybridi mediataide Kulttuurikaupunkivuoden 2000 mediahankkeet toivat sopivalla ajoituksella esiin mediakulttuurin uudet urbaanit kasvot: uusi media tuli monimuotoisesti esiin osana kaupunkikuvaa paitsi taidetapahtumissa, myös uusien klubien, olohuoneiden ja osuuskuntien syntymisessä. Avantofestivaali, Koneisto ja katastro.fi rakentavat siltaa elektronisen musiikin dj- ja klubiyhteisön ja mediataiteen välille. Tekijöiden kiinnostuksen kohteeksi tulevat verkkomedian eri muodot kuten streamaus, ohjelmistotaide, mobiilit ja dynaamiset teokset sekä verkkoyhteisöt. Samalla kun esityskontekstit monipuolistuvat käy myös ilmi, että kansainvälisen tason alan festivaalien jatkuva rahoitus on hyvin vaikeaa: MuuMediaFestivaalia ei enää järjestetä ja mm. Avanto festivaalin ja Möbiuskilpailun rahoitus on riittämätöntä. Noudatellen m-cultin 2002 toteuttamaa kotimaista tutkimusta 4 voi 2000-luvun alussa myös puhua mediataiteen hybridisoitumisesta taiteen, designin, teknologiakehityksen ja bisneksen rajat hämärtyvät entisestään tekijöiden liikkuessa yli sektorien. Tekijät eivät välttämättä tavoittele taiteilija-identiteettiä; taidemaailman sisäisen keskustelun sijaan toimintaa motivoivat entistä useammin populaarikulttuurin, kansalaisaktivismin, tai ohjelmointialakulttuurien teemat ja tavoitteet. Hyvä esimerkki tästä suuntauksesta on Barcelonan Sonar-festivaalin menestyksekäs Viva Helsinki! tapahtuma, jossa esiteltiin kokeellisia, kaupallisia, design- ja taidetuotantoja rinta rinnan. Eri nettisivustojen ja brandien ympärille rakentuu tekijäyhteisöjä, joiden projekteista osa liittyy mediataiteeseen, osa demosceneen, nettikulttuuriin, elektroniseen musiikkiin tai aktivismiin (www.purkamo.com, jne.). Verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin, joissa taide, design, bisnes ja teknologia ovat selkeämmin erillisiä saarekkeitaan 5, suomalainen mediakulttuurikenttä onkin 2000-luvun alussa myös tässä mielessä poikkeuksellisen dynaaminen. Raportin luvussa 7.3. tarkastellaan tämän ilmiön mahdollisia vaikutuksia mediakulttuuripolitiikkaan ja tuotantotukeen. Helsinki 2000 kulttuurivuoden ohjelma tukee mediatuotantoja, joista suurin 9:n 4 Tarkka ja Mäkelä Alustava tutkimustulos m-cultin toteuttamasta pohjoismaisten mediakulttuuritoimijoiden kartoituksesta (Tarkka ja Martevo, 2002).

15 taustaa suomalaisen mediataiteen aikajana ja sukupolvet kulttuurikaupunkia yhdistävä verkkotapahtuma Cafe9net Lasipalatsin Nykyaika-näyttämöllä Continent-mestariluokka ja näyttely tuottaa ja esittää nuorten tekijöiden teoksia Brysselissä ja Helsingissä osana kulttuurivuoden 2000 ohjelmaa (tuottajana Minna Tarkka). Andy Bestin ja Merja Puustisen Meetfactory ensimmäinen mediataideyrityksenä riskirahoitusohjelmaan. Polar Circuit 3 järjestetään Rovaniemellä Lapin yliopistossa, mukana 60 mediataiteilijaa Hanke jatkuu Polar Circuit verkoston voimin Hobartissa, Australiassa paikallisesti tuotettuna nimellä Solar Circuit Ensimmäinen kulttuurimultimedian laatutuotantojen Prix Möbius Finlande-kilpailu, järjestäjänä Medeia oy Mediakulttuuriyhdistys m-cult perustetaan 2000, tavoitteenaan perustaa Suomeen kansainvälinen uuden mediakulttuurin keskus. Suomen kulttuurirahasto tukee hanketta euron apurahalla F2F- new media art from Finland aloittaa Pohjois-Amerikan kiertueensa Los Angelesista 2000, tuottajana Visuaalisen taiteen säätiö, New York. Kiertueen kohteina Washington, Toronto (2001), Montreal ja New York. (2002). Avantofestivaali jatkaa MuuMediafestivalin työtä välivuoden 1999 jälkeen elektronisen musiikin ja liikkuvan kuvan rajapinnalla 2000, johtajana Tiina Erkintalo. Erkki Huhtamon kuratoima Outoäly Kiasmassa on laajin yksittäinen mediataiteen teemanäyttely Suomessa Cafe9-tilaan Lasipalatsissa avattiin 2001 Aula uusmediaosuuskunnan olohuone, tila, jossa seminaarien ja keskustelujen ohella ajoittain esillä myös mediataiteen produktioita. Juha Huuskonen, Olento, mukaan EU-rahoitteiseen Re-Approaching new media workshop hankkeeseen. Uudet mediakulttuurialan professuurit hakuun Turun ja Tampereen yliopistossa, Erkki Huhtamosta professori UCLAn mediataiteen ja designin osastolle Prix Möbius international-kunniamaininnat Marita Liulian SOBille 2000 ja Tuomo Tammenpään NEEDille 2001 Uusia ja erikoistuneita mediakulttuurialan verkkofoorumeita syntyy runsaasti, mm. kulttuurikriittinen mediumi, flash-suunnittelijoiden apukeittiö 2001 Micromovies-seminaari ja Pixoff-verkkopalvelu etsivät elokuvalle uusia esityskonteksteja ja muotoja 2002 M-cult toteuttaa laajan mediakulttuurialan kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Viva Helsinki! näyttely Barcelonan Sonar-biennalessa esittelee suomalaista mediataidetta ja designia sekä elektronista musiikkia

16 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt 3. mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt toimintaympäristön rajaus Mediataiteen onnistuneen ja ammattimaisen harjoittamisen edellytyksenä on rikas toimintaympäristö, johon kuuluu koulutuksen sekä kansallisten ja alueellisten tukijärjestelmien lisäksi myös riittävän monipuolinen ja joustava toimijaverkosto: teosten tuotantoon, esitykseen ja levitykseen sekä arviointiin osallistuvat tekijät ja tahot sekä näiden väliset kommunikaation ja yhteistyön käytännöt. Viime vuosina on kulttuuriteollisuuden ja sisältötuotannon tarkasteluun käytetty usein ns. arvoketjunäkökulmaa, jolla kuvataan eri toimijoiden muodostamaa prosessia alkuideasta levitykseen ja loppukäyttäjälle. 6 Lineaarinen ja jakeluvetoinen malli korostaa kuitenkin liiaksi teollista prosessia merkitystuotannon sijaan; sisältötuotannon osalta mallin voidaan myös nähdä korostavan sisällön ja teknologian erillisyyttä, joka on mediataiteen harjoittamiselle vierasta. Mediataiteen tuotannossa on kyse varsin monimutkaisten kokonaisuuksien hallinnasta, jossa sisällöt, ilmaisut, käyttäjät, teknologia ja tuotannon talous muotoutuvat jatkuvassa vuoropuhelussa (ks. Merja Puustisen kirjaama mindmap, kuva 1). Tuotannon haastavuutta lisää median uusiutuva luonne: toisin kuin esimerkiksi elokuvan kohdalla ovat tuotannon välineet (ohjelmistot, käyttöjärjestelmät, laitteet, jne. vrt kpl 7.1.) ja niiden hallintaan tarvittavat taidot sekä kumppanuudet jatkuvassa ja sangen nopeassa muutoksessa. Mielekäs tapa analysoida mediataiteen monimuotoista ympäristöä ja prosessia voisi olla innovaatiososiologiassa sovellettu toimijaverkostoteoria, jossa mukana tarkastelussa ovat myös ns. ei-humaanit toimijat: henkilöiden, organisaatioiden ja hankkeiden lisäksi voisi tarkasteluun tuolloin kuulua esimerkiksi teknisiä ja retorisia komponentteja. Tässä raportissa keskitytään kuitenkin käytännönläheisempään tarkasteluun, jossa mediataidemaailman 7 muodostavat mediataiteen tuotantoon, levitykseen, koulutukseen ja rahoitukseen osallistuvat henkilöt ja tahot. Raportin kirjoittajat ovat toisaalla kuvanneet uuden mediakulttuurin alaa innovaatioympäristönä, joka tuottaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti perusteltuja innovaatioita tietoyhteiskuntaan. Mediataide muodostaa tärkeän osan tuota innovaatioympäristöä, minkä johdosta haluamme korostaa mediataiteen erityisyyttä myös sen mahdollista roolia muita elinkeinoelämän sektoreita uudistavana tekijänä (vrt. luku 7). 6 Vrt. Karttunen Vrt. sosiologinen taidemaailman määritelmä, Becker 1982.

17 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt kuva 1. Verkkotaidetuotannon mindmap, Merja Puustinen. 17

18 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt toimintaympäristö Suomessa Suomessa mediataiteen toimintaympäristöä kuvaa suuri henkilökohtainen yritteliäisyys ja sen myötä saavutetut merkittävät taiteelliset menestykset, toisaalta heikosti kehittynyt tuotantojen tuen infrastruktuuri, josta suuresta osasta vastaavat pitkälti vapaaehtoisvoimin pyöritetyt tekijäyhdistykset. 8 Toistaiseksi luovaa kulttuuri- ja sisältötuotantoa korostava puhe ei ole tuntunut mediakulttuurituotannon määrärahojen kasvuna. Viime vuosien panostukset alueellisten osaamiskeskusten perustamiseen sekä TE-keskuksen tukitoimet on suunnattu yritystoiminnan edistämiseen ja teknologiavetoisiin pilottihankkeisiin. Viimeaikaiset Sisältötuotantohankkeen keskustelunavaukset ministeriöiden ja TEKESin välillä ovat antaneet toiveita muutoksesta. Sisältötuotannon media- ja kulttuuripolitiikan kehittämisessä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät teknologiarahoituksen yksiviivaiset ansaintalogiikat siirry monialaisen kulttuurisen sisältötuotannon rahoituksen kriteereiksi. Tähän mennessä mediataiteilijat ovat joutuneet tuottamaan suuren osan toimintaympäristöään itse. Teosten, taiteellisen sisällön lisäksi on tekijöiden pitänyt keskittyä tuotanto- ja levityskontekstin rakentamiseen: yritysten ja järjestöjen perustamiseen, tuotanto- ja esitysfasiliteettien hankintaan, levitysverkostojen luomiseen ja työntekijöiden koulutukseen. Jos projektirahoituksen turvin on onnistuttu tuottamaan jaettuja toimintaympäristöjä, niiden pitkäjänteinen ylläpito ja edelleen kehittäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi ellei mahdottomaksi. Mediataide ei enää ole niin uusi ala, etteikö sen infrastuktuuriin olisi voitu tehdä jo merkittäviä panostuksia kuten monissa muissa maissa on jo tehty (ks. luku 8). Taiteen määrärahojen vakiintuneet ja hitaasti muuttuvat kehykset sekä lakisääteisen rahoituksen kasvu harkinnanvaraisen rahoituksen kustannuksella ovat ehkä syy sille, ettei uutta taidepolitiikkaa ole voitu laajemmin toteuttaa käytännössä. Mediataiteen rahoitus on mahdollista perustella taiteen ohella koulutuksen, yritystuen, kansainvälisen pr:n ja verkkoviestinnän alueilla, minkä seurauksena mediataideala kuuluisi peräti viiden ministeriön toimialaan (vrt. luku 7). Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että sana taide sijoittaa mediataiteen lähes kategorisesti kulttuuriministerin työpöydälle. Mediataiteen poikkialaisen rahoituksen vaatimat järjestelyt tulisikin toteuttaa alan asiantuntemusta omaavan kulttuuriosaston toimesta, mutta samalla eri sektoreiden määrärahoja voisi perustellusti kohdentaa mediataiteen tutkimukseen, kehitystyöhön, tuotantoon ja kansainvälistymiseen. Levityksestä vastaavat kuraattorit sekä nykyiset rahoitusjärjestelmät suosivat enimmäkseen jo tunnettuja, asemansa lunastaneita nimiä ja tuotantoyhtiöitä. Tämä selittää pitkälti myös viimeaikaisen aivovuodon taidesektorilta 8 Tuotantojen tuella tässä yhteydessä tarkoitetaan asiantuntemusta, rahoituksellista, tuotantoteknistä, kriittistä, sisällöllistä, markkinointiin ja levitykseen liittyvää tukea.

19 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt kaupalliseen toimintaan. IT- ja viestintäyritysten työvoimatarve ja hyvä palkkataso on ollut usealle taidesektoria houkuttelevampi, toimeentulon turvaamisen kannalta jopa ainoa mahdollisuus. Vuorovaikutus kulttuuri- ja yrityssektorin välillä on sinänsä arvokasta ja alaa rikastavaa, mutta taiteellista, kulttuurisesti tai sosiaalisesti innovatiivista tuotantoa ei uusmedia-alan bisnes-to-bisnes suuntautumisen johdosta ja yritysten tuotantoaikataulujen puitteissa harjoiteta. Työssä oppiminen on tärkeä osa uusmedia-alan ammattilaisuuden muodostumista, eikä mediataiteilijankaan ammattitaito muodostu yksinomaan koulutuksesta: vasta tuotantojen tuoma työkokemus synnyttää kypsää ammattitaitoa. Tulisikin aktiivisesti etsiä keinoja, joilla nuorten ja lahjakkaiden, alan oppilaitoksista valmistuvien tekijöiden on mahdollista tehdä tutkimusta, jatkoopintoja ja ennen kaikkea tuotantoja mediataide ammattina Mediataiteen ammatinharjoittajista on vaikea saada tarkkoja lukuja monestakin syystä. Vaikka mediataiteilija on tilastoinnissa sisällytetty kuvataiteilijan ammattiluokkaan vuodesta 1997 alkaen, vain harvat ilmoittavat mediataiteilijan ammattinimikkeekseen: useat käyttävät laajempaa käsitettä kuvataiteilija tai taiteilija osin tämä johtuu kuvataideinstituutioiden avoimuudesta uusia esitysmuotoja kohtaan, osin siitä, että mediataide ei hallinnossa ja tukijärjestelmissä näyttäydy omana selkeänä (ja siten rahoitettavana) kategorianaan. Mitä nuoremmista mediataiteen tekijöistä on kysymys, sitä useampi kaihtaa myös toiminnan kytkemistä yksinomaan taiteeseen, koska tekeminen ei pyri esille galleria- ja näyttelykonteksteissa vaan uusille yleisörajapinnoille netin, populaarikulttuurin ja kaupunkitilojen kautta. Tilastokeskuksen saamat tiedot muodostuvat pitkälti työssäkäyntitilastoista ja kuten monella muulla taiteen alalla myös mediataiteilijoista vain harvat saavat päätoimeentulonsa taiteen harjoittamisesta. Taiteilijan elinkeinoon ja toimeentuloon ennen niin keskeisesti liittynyt opetustyö on saanut rinnalleen myös muita sivutulomalleja: uusmediayrityksessä toimivan mediataiteilijan työnimekkeenä voi olla taiteellinen johtaja, AD, tai suunnittelija,; useat harjoittavat myös taiteellista tuotantoa tutkijaposition ohella ja tutkimustyöhön kiinteästi liittyen. Mediataiteilijoiden näkyviin saamiseksi tarvittaisiinkin moniulotteisempaa tarkastelua, jossa hyödynnettäisiin useita aineistoja ja menetelmiä. 9 Melko luotettavan kuvan ammatinharjoittajien lukumäärästä saa kuitenkin yhdistelemällä AVEKin ja Mediataidejaoston tuen saajia kolmen vuoden ajalta ja vertaamalla lukua alan yhdistysten jäsenlistoihin ja julkaistuihin teoksiin. Näin laskemalla tulokseksi saadaan arvio ammattimaisesti mediataidetta harjoittavista 19 9 Vrt. Karttunen 2000, 6.

20 mediataiteen toimintaympäristö ja ammattikäytännöt tekijöistä: n tekijää. Kun tähän näkyvään mediataiteilijakuntaan lisätään a) produktioissa ohjaajan lisäksi toimiva taiteellis-tekninen työryhmä (suunnittelijat,tuottajat, ohjelmoijat jne); b) nuoret vasta alalle tulleet tekijät; c) mediataidetta päätoimensa ohella harjoittavat sekä d) alalla toimivat kriitikot, kuraattorit ja tutkijat sekä e) uusien taiteeksi vielä tunnistamattomien tai taidemääritelmää kaihtavien tuotantojen tekijät voidaan puhua arviolta 500 henkilöstä, jotka toimivat mediataiteen toimialalla. Mediataiteen harjoittajalle tyypillistä on myös tuotannon edellyttämien organisaatiomuotojen moninaisuus: ammatinharjoittaja/toiminimen, tuotantoyhtiön ja yhdistysmuodon joustava yhteiskäyttö, samoin kuin näiden mahdollistamat erilaiset rahoituslähteet ovat usein tuotannon toteutumisen edellytys. Yhteistyön ja avunannon muodostama vaihtotalous luonnehtii mediataidetuotantoa vahvasti parhaita käytäntöjä ja kehittämistarpeita Suomalaisten mediataiteilijoiden parhaita käytäntöjä selvitettiin osana m-cultin toteuttamaa mediakulttuurialan tutkimushanketta 10. Tutkimukseen liittyvä kysely sekä syvähaastatteluissa käydyt keskustelut teosten laadusta toivat esiin seuraavia piirteitä alan osaamisesta ja kehittämistarpeista. Parhaita käytäntöjä: 20 Sisältö- merkitys- ja kontekstilähtöisyys: tekijät tuottavat teoksia sisällöistä ja kontekstista (käyttötilanteet, -tarpeet ympäristöt ja kulttuurit) lähtien, mikä tarkoitta paitsi uusien teos- ja lajityyppien kehittelyä myös uusien yleisörajapintojen jatkuvaa rakentamista Taiteellinen tutkimus- ja kehitystyö: tuotannot ovat usein pitkiä (n. 2 vuotta) ja huolellisesti esivalmisteltuja; ilmaisutavan muotoutuminen vie vuosia ja teoksia varten toteutetaan innovatiivisia käyttöliittymä- ja ohjelmointiratkaisuja - voidaankin puhua informaalista tutkimusja kehitystyöstä, joka kuuluu olennaisena osana uuden mediataiteen, erityisesti interaktiivisen ja ohjelmistopohjaisten teosten tuotantoon. Esteettinen ja tekninen toimivuus: tekijät kuvailevat tuotantoaan (digitaalisena) käsityöläisyytenä: keskeisiä laadun tekijöitä ovat teosten kokonaiskonseptista yksityiskohtiin ulottuva kokonaisvaltainen viimeistely sekä käyttäjäyhteisön huomioiva ja tekninen toimivuus. Teknologia- ja kulttuurikriittisyys: tekijät kyseenalaistavat teknologian ja tietoyhteiskunnan nykymuotoja ja luovat vaihtoehtoisia kokemusympäristöjä. Ryhmätyö ja yhteisöllisyys: monialainen yhteistyö osataan mediataiteessa ja osaamista vaihdetaan tekijöiden kesken; tekijään keskittyvän taiteilijanäkemyksen rinnalle on nousemassa kollektiivinen tuottajuus. 10 Tarkka ja Mäkelä 2002.

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1 Tik-111.5077 Sisällöntuotannonllöntuotannon projektityö 2005-06 Installaatiotyöpaja * johdantoluento * 26.9.2005 Tassu Takala 1 Tavoitteet ja sisältö Digitaalisten (taide)installaatioiden ja kokeellisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

DigiDemo CreaDemo CreMa

DigiDemo CreaDemo CreMa DigiDemo CreaDemo CreMa Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria tuki on peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston strategia 2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sisällöntuotannon erikoiskurssi

Sisällöntuotannon erikoiskurssi Tik- 111.070 Sisällöntuotannon erikoiskurssi syksy 2004: Installaatiotyöpaja * johdantoluento * 21.9.2004 Tassu Takala 1 Tavoitteet ja sisältö Digitaalisten (taide)installaatioiden ja kokeellisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Tilannetietoinen viestintä. Tilannetietoisuus. Esimerkki konteksteista

Tilannetietoinen viestintä. Tilannetietoisuus. Esimerkki konteksteista Tilannetietoinen viestintä 1 Perinteisen median viesteille ei vastaanottajan tilanne, "konteksti", ollut eikä ole mikään ongelma Vastaanottaja valitsee itse tilanteen missä ja milloin viesti otetaan vastaan

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM).

CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM). CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM). KOULUTUS 2006 Videotaiteen erikoistumisopinnot, Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK, Taide ja Viestintä, Tampere 1994-1999 Kuva- ja mediataiteilija,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot