viesti museosi näkyväksi VIESTI MUSEOSI NÄKYVÄKSI - SUOMEN MUSEOLIITTO 2008 Suomen museoliitto 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti museosi näkyväksi VIESTI MUSEOSI NÄKYVÄKSI - SUOMEN MUSEOLIITTO 2008 Suomen museoliitto 2008"

Transkriptio

1 1 viesti museosi näkyväksi Jaana af Hällström Suomen museoliitto 2008

2 2 Viesti museo näkyväksi! SUUNNITTELE HYVIN JA OLE JOHDONMUKAINEN. Museokuva Museokuvaan vaikuttaa se, mitä museo tekee, miltä se näyttää ja mitä siitä kuuluu. Museokuva muodostuu toisaalta itse museosta ja sen toiminnoista ja toimijoista mutta myös siitä, kuinka museo viestii itsestään ulospäin ja kuinka viesti välittyy museon omissa ja muissa medioissa yleisölle, sekä siitä miltä museo näyttää ja miten se koetaan. Museoiden ongelmana ovat stereotypiat. Sana museo saattaa usein kielenkäytössä merkitä vanhanaikaista tai vanhakantaista, vastapainoa viihteellisyydelle ja elämyksellisyydelle. Maine Hyvästä maineesta kannattaa pitää huolta, sillä se on museon pääomaa. Museo rakentaa viestinnällään oman maineensa lisäksi myös koko museolaitoksen mainetta. Näin etenkin silloin kun esimerkiksi asiakkaiden mielikuva ja kokemukset museosta ovat kielteisiä. Mainetta rakennetaan tosiasioihin perustuvalla viestinnällä, joka on johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Viestinnän pohjana ovat uskottavat ja sopusoinnussa todellisuuden kanssa olevat perusviestit. Museon oma maine syntyy ensisijaisesti museon tekojen kautta, mutta siihen vaikuttaa keskeisesti medioiden antama kuva museosta ja sen palveluista. Niistä syntyy mielikuvia. Hyvä maine syntyy kun käyttäjät liittävät hyviin kokemuksiinsa positiivisia mielikuvia. Viestintä Viestintä on työkalu, jolla turvataan onnistuminen ja hyvä tulos. Museo on itsessään viesti, mutta sen lisäksi tarvitaan aktiivista viestintää sekä museossa että museosta. Viestintä ei ole itsetarkoitus vaan osa toimintaa ja päätöksentekoa. Museoiden ulospäin suuntautuvan viestinnän tarkoituksena on tarjota tietoa museon tehtävästä, toiminnasta, suunnitelmista ja tavoitteista ja näin luoda edellytyksiä museoiden toiminnalle ja sen kehittämiselle. Museon viestinnässä tulisi välittyä myös koko museolaitoksen yhteinen viesti museosta tietoa jakavana ja tuottavana instituutiona, joka toimii tehtävässään yhteiskunnan ja sen kehityksen hyväksi. Laadi viestintästrategia Viestintä on yksi johtamisen välineistä ja työkalukseen museonjohto tarvitsee viestintästrategian. Strategia tarvitsee onnistuakseen suunnitelman. Strategia on pitkän tähtäimen suunnittelua ja suunnitelma kertoo lyhyemmällä aikavälillä kuinka strategia toteutetaan. Myös kaikille erillishankkeille tulisi laatia erillinen viestintäsuunnitelma, jossa määritellään vastuuhenkilö ja toimenpiteet aikatauluineen ja kohderyhmineen. Viestintästrategian viitekehyksenä on museon toimintaympäristö, arvot, visiot sekä voimassaoleva talous- ja toimintasuunnitelma. Viestintästrategia tukee museon strategisten tavoitteiden toteutumista ja toimintaa sekä siihen sisältyvää viestintää kaikilla tasoilla ja tilanteissa. Se auttaa tekemään organisaation viestinnästä yhtenäistä, johdonmukaista, tavoitteellista ja ammattimaista. > Esimerkkejä: Microcosmos oli sinällään mielenkiintoinen, mutta hieman museomainen. Luennot olisivat olleet monen mielestä fiksumpaa ajankäyttöä, mutta mene ja tiedä. Ote tamperelaisten lukiolaisten opintomatkasta CERNin Microcosmosnäyttelyyn. Todellista seikkailuntuntua ei pääse Suklaatehtaan sisällä syntymään, vaan tarjolla on lähinnä museomainen kiertoajelu, mikä sinällään onkin Willy Wonkan tarkoitus, mutta ei oikein tempaa mukaansa. Charlie and the Chocolate Factory DVD arvostelu. Keskuksesta ei saisi tulla liian museomainen: tarvitaan myös olohuonemaista tilaa opiskelijoille ja muille nuorille. Mansefoorumin keskustelu aiheesta Millainen ympäristötietokeskus Tampereelle? Museo on kuitenkin yllättävän monelle outo ja hieman epäilyksiä herättävä laitos.... Moni pelkäsi, että annetut haastattelutiedot leviävät vääriin käsiin ja että tietojen antamisesta koituu sellaisia ongelmia kuten kiinteistöveron korotus, remontointikielto tai rakennuksia bongailevat turistilaumat.... Museo liitetään lähes poikkeuksetta hyvin vanhoihin asioihin, eikä sen toimintaa museorakennuksen ulkopuolella täysin hahmoteta. Museoihmisten työn sen sijaan katsotaan usein olevan pölyjen pyyhkimistä vanhoista esineistä tai yleisöopastusten pitämistä. Siihen, mistä tämä johtuu, on vaikea sanoa lopullista sanaa. Ehkä on kyse museon epätasapainoisesta julkisuuskuvasta, ehkä yleisön haluttomuudesta hankkia tietoa. Museo menee kentälle rakennusinventoijan kokemuksia. Hanna Partasen kokemuksia kesätyöntekijänä Turussa. Julkaistu osoitteessa

3 3 Viestintästrategia Viestintäsuunnitelma Viestintästrategiassa määritellään: toimintastrategian mukaiset tavoitteet viestinnän nykytilanne resurssit ja keinot viestinnän seuranta ja arviointi. Strategia sisältää myös viestinnän painopistealueet eli mitä viestinnässä erityisesti painotetaan sekä määritetään viestinnän yleiset periaatteet ja niihin liittyvät vastuut. Viestintäsuunnitelmassa määritellään : tavoitteet ja sisällöt yhteistyö- ja kohderyhmät keinot ja kanavat säännöt ja käytännöt, esim. ohjeet tiedotteiden laadinnasta, miten ja kenelle tiedotetaan, graafinen ohjeistus, kriisiviestintäsuunnitelma ja vastuut tiedottamisesta, budjetit yms. MIETI MIKÄ ON MUSEOSI PERUSVIESTI Hyvän viestinnän avainsanoja ovat totuus, pitkäjänteisyys ja asiantuntemus. Perusviestit perustuvat museon vahvuustekijöihin ja toimintastrategiassa määriteltyyn visioon sekä asetettuihin tavoitteisiin. Perusviestit ovat sitä, mitä museo haluaa itsestään viestiä ja minkälaisen mielikuvan museo haluaa itsestään antaa. Viesti johdonmukaisesti Onnistunut viestintä vaatii hyvää, perusviesteihin pohjautuvaa suunnittelua. Minkälainen viestin tulee olla? Museon tehtävänä on oma-aloitteisesti ja ensimmäisenä aktiivisesti tiedottaa omista asioistaan. Ketä palvellaan ja milloin? Ajankohtaisista asioista tiedotetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedotusvälineitä palvellaan tasapuolisesti, joustavasti ja aktiivisesti. Tiedotusvälineille annetaan niiden tarvitsemia tietoja ja yhteydenottopyyntöihin vastataan ripeästi. Asioista tiedotetaan samanaikaisesti, huomioiden kuitenkin se, että tiedotusvälineellä, joka on itse havainnut uutisaiheen, on etuoikeus sen käyttöön. Kuinka asiat kerrotaan? Asiat kerrotaan mahdollisimman objektiivisesti ja monipuolisesti tosiasioihin perustuen. Viestinnän tulee olla perusvireeltään positiivista kieltämättä kuitenkaan negatiivisia asioita. Tiedottaminen perustuu museon viralliseen kantaan tiedotettavasta asiasta. Museon viestintä lähtee vastaanottajan tarpeista ja tapahtuu selkeällä ja ymmärrettävällä yleiskielellä. Viestin tulee olla sellaisessa muodossa, että sen ymmärtää myös henkilö, joka ei tunne museon organisaatiota tai ei hahmota melko monimuotoista museokenttää. Missä viestitään? Museon viestinnässä ja sen suunnittelussa tulee huomioida eri kohderyhmät. Myös vammaisten ja kielellisten vähemmistöjen tiedonsaanti tulee turvata. Verkkoviestinnän merkitys kasvaa koko ajan, mutta myös perinteisemmät viestintäkanavat ovat edelleen erittäin merkittävässä asemassa. Viestintä tavoittaa parhaiten, kun käytetään useita eri välineitä. Millaisella ilmeellä? Yhtenäinen visuaalinen ilme on tärkeä museokuvan tekijä ja viestinnän työkalu. Sillä tehostetaan viestinnän vaikutusta ja tunnistettavan museokuvan syntymistä. Graafinen ohjeisto helpottaa materiaalin suunnittelua ja toteutusta sekä säästää kustannuksia. Sitä tulee nöudattaa kaikessa viestinnässä. Kuinka sanoma välittyy? Museo seuraa asioidensa uutisointia tiedotusvälineissä. Huomattavat virheellisyydet on oikaistava heti, ja esitettyihin kysymyksiin on vastattava mahdollisimman ripeästi. Mielipidesivuilla esitettyihin asiallisiin kysymyksiin, virheellisiin tietoihin tai väärinkäsityksiin on syytä vastata välittömästi, mutta mielipiteitä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä kommentoimaan. KUKA VASTAA VIESTINNÄSTÄ? Museonjohtaja ohjaa ja valvoo museon viestintää ja käyttää tiedotuskysymyksissä ylintä päätäntävaltaa. Viestintävastaava tai työntekijä, jolla viestintä on osa toimenkuvaa, koordinoi, kehittää ja suunnittelee viestintää. Jokaisella museon työntekijällä on vastuu hyvästä viestinnästä; se on osa jokaisen normaalia työtä. Siksi yhteisten tavoitteiden tulee olla kaikkien tiedossa ja henkilökunnan tulee sitoutua toimimaan niiden mukaisesti. Sisäisen viestinnän tulee olla hoidettu ennen ulkoista. Viestintätehtävän hoitamiseksi tulee viestintävastaavalle ja oto-tiedottajalle taata riittävät mahdollisuudet saada tarpeelliset tiedot esim. johtoelinten kokouksista, silloin kun niiden päätöksistä syntyy tiedotettavaa.

4 4 Viestintä museosta eli ulkoinen viestintä Ulkoinen viestintä tiedottaa museon asioista ulospäin ja pitää yhteyttä eri tahoihin museon ympärillä. Ulkoinen viestintä rakentaa museokuvaa ulkoisten yhteistyöryhmien keskuuteen. Ulkoisen viestinnän tavallisimpia välineitä ovat perinteiset tiedotteet ja tiedotustilaisuudet sekä yhä enenevässä määrin verkkoviestintä. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä: asiakkaat luottamushenkilöt media sidosryhmät oppilaitokset, päiväkodit, harrastusryhmät ja vastaavat virkamiehet tavarantoimittajat muut museot, alan opiskelijat Ulkoinen tiedotus Välittää uutisia ja tietoja museosta kohde- ja yhteistyöryhmille. Sanoman muotoilussa on muistettava vastaanottaja ja kohdennettava sanoma vastaanottajalle sopivaksi oikeaa kanavaa käyttäen. Tiedottaminen perustuu pääosin museon omaan aktiivisuuteen. Onnistuminen perustuu ammattitaitoon. TIEDOTE Tiedotteita ovat lehdistötiedote, erilaiset kutsut, tuotetiedote ja asiakastiedote. Tuote- ja asiakastiedote kirjoitetaan samalla tavalla kuin lehdistötiedote. Lehdistötiedote Selkeä lehdistötiedote on usein käyttökelpoisin ja tehokkain tapa saattaa asia tiedotusvälineiden ja sitä kautta museon asiakkaiden tietoon. Tiedote tulisi tehdä aina sellaisesta asiasta, jolla arvioidaan olevan uutisarvoa. Tiedotteen tekemiselle ei tule kuitenkaan asettaa liian korkeaa kynnystä. Uutisvinkin antaminen on myös kelpo tapa uutisoida jokin pienempi asia. Tiedotetta ei kannata lähettää massaluonteisesti kaikille medioille vaan niille, jotka koetaan asian kannalta tärkeiksi tiedon välittäjiksi. Eri medioita kiinnostavat eri asiat ja uutiskynnyksen ylittyminen on hyvin asiakohtaista. Tiedotteen oikea kohdentaminen auttaa saavuttamaan paremman ja laajemman näkyvyyden. Turhat ja epäolennaiset asiat eivät herätä medioiden kiinnostusta. Vaikka tiedote ei poikisikaan juttuja välittömästi, tietoisuus museosta lisääntyy toimittajien keskuudessa. Aktiivinen tiedottaminen antaa museosta myös positiivisen ja avoimen kuva. Tyrkky ei kannata olla, sillä liian aktiivinen tiedottaminen saattaa ärsyttää toimittajia. Valmius vastata medioiden kysymyksiin on osa aktiivista tiedottamista. Aktiivinen tiedottaminen on osa museon aineetonta pääomaa. Hyvän lehdistötiedotteen ominaisuuksia: Kieli ja kieliasu Tiedote kirjoitetaan hyvällä suomen kielellä luettavasti ja ymmärrettävästi. Tekstissä vältetään pitkiä virkkeitä sekä pitkiä ja outoja sanoja. Tyyli on toteava ja uutismainen. Asettelu Tiedote kirjoitetaan A4-liuskan toiselle puolelle, suurella rivinvälillä ja reilulla marginaalilla. Pituus Asian pitäisi mahtua yhdelle liuskalle enintään kolmeen kappaleeseen. Rakenne Tiedote vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi ja kuka. Otsikossa koko asia ilmaistaan parilla kolmella sanalla. Ensimmäisessä, johdantokappaleessa on asian tärkein osa, sen kärki. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan asiasta lisää ja kolmas sisältää sellaisia asioita, joiden poisjäänti ei haittaa perussanoman perillemenoa. Väliotsikot auttavat lukijaa omaksumaan tietoa paremmin. Tiedotteessa ei ole loppuhuipentumaa. Sen sijaan loppuun voi kirjoittaa muutaman lauseen museoesittelyn esim. Turun maakuntamuseo antaa monipuolisia palveluja liittyen varsinaissuomalaiseen kulttuuriperintöön ja toimii antikvaarisena asiantuntijana kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön säilyttämis- ja kunnostamiskysymyksissä. Museo on myös Turun kaupunginmuseo. Viitetiedot Tiedotteen yläreunaan merkitään mistä se on tulossa, päivämäärä, ja että se on joukkoviestin tiedote. Jos toivotaan ettei sanomaa julkaista ennen tiettyä ajankohtaa, on tästä tehtävä selvä merkintä tiedotteen alkuun. (malli: Julkaisuvapaa maanantaina klo 12 jälkeen) Tiedotteen loppuun merkitään keneltä saa lisätietoja (yhteyshenkilö nimi ja virka-asema, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Lisätietojen antajan tulee olla tavoitettavissa kun tiedote julkaistaan. Muualla työmatkalla oleva asiantuntija ei ole oikea yhteyshenkilö. Liitteet Tiedotteen liitteeksi voi liittää lisätietoja sekä tarpeellisia valokuvia tai www-osoitteen sähköisiin kuviin. Mukaan voi liittää myös museon esitteen. Sähköiseen tiedotteeseen ei liitetä kuvia vaan viestiin liitetään linkki kuvalähteeseen. Tiedote on toimitettava joukkoviestimille samanaikaisesti. Kaikki museon julkaisemat tiedotteet julkaistaan myös museon verkkosivuilla ja museon sisäisessä intranetissä. Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten. Tiedotustilaisuus on syytä järjestää silloin, kun on kyse merkittävistä ja erityistä huomioita herättävistä asioista tai jos asia sisältää jotain paikan päällä esiteltävää. Kutsu tiedotustilaisuuteen tulee lähet-

5 5 tää noin viikko etukäteen. Kutsussa on mainittava tilaisuuden aika, paikka, aihe sekä asiaa esittelevien henkilöiden nimet. Tilaisuudessa tulisi olla jaossa myös kirjallista materiaalia. Tiedotustilaisuudet pyritään pitämään aikataulullisesti siten, että tiedotusvälineiden edustajat pääsevät saapumaan paikalle (aamupäivä). Tiedotustilaisuuksia ei järjestetä viikonloppuisin, muutoin kuin erityistilanteissa. Haastattelut Haastattelut ovat yksi tapa antaa tiedotusvälineille niiden haluamia tietoja ja välittää museon näkemyksiä. Haastatteluun ei ole pakko suostua, mutta se on suositeltavaa tiedotusvälineiden hyvän palvelun merkeissä. Toimittajan puhelinsoittoon on pääsääntöisesti syytä suhtautua kuten haastattelupyyntöön. Etukäteen tulee johdon kanssa sopia siitä, kuka saa antaa haastatteluja kyseisestä asiasta. Pääsääntönä on, että jokainen antaa haastatteluja vain omaan toimenkuvaansa liittyvissä asioissa. Haastatteluja annettaessa on tarkoituksenmukaista tarkentaa, mihin tarkoitukseen haastattelua käytetään ja tullaanko haastattelua siteeraamaan suoraan vai käyttämään vain tausta-aineistona. Haastateltavalla on yleensä hyvä, julkaisuaikataulun niin salliessa, pyytää haastattelua tarkistettavaksi. Mahdollisia korjauksia tulee tehdä vain asiavirheiden osalta, kirjoituksen tyyliin tai toimittajan omiin näkemyksiin ei ole syytä puuttua. Näyttöpääte- tai verkkoviestintä Näyttöpääte-/verkkoviestinnällä tarkoitetaan internetissä, intranetissä ja sähköpostitse tapahtuvaa viestintää. Verkkoviestinnän merkitys on kasvanut 1990-luvulta lähtien voimakkaasti ja uusia viestintätapoja syntyy jatkuvasti. Nopeutensa ja tehokkuutensa vuoksi verkkoviestintä on olennainen osa viestintää. Tiedon kulku ja palvelut eivät saa olla yksinomaan verkkoviestinnän varassa, jotta myös verkkoyhteyksiä vailla olevat tai ne, jotka eivät verkkoa halua käyttää, saavat ne. Verkkoviestinnän suunnittelussa on kuitenkin mietittävä kenelle tuote tehdään ja on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan takaamaan myös erityisryhmien esteetön palveluiden käyttö. Verkkoviestinnän avulla voidaan parantaa asiakaspalvelua ja nopeuttaa tiedonsiirtoa myös museon organisaation sisällä. Kotisivu Kotisivut ovat museon näyteikkuna ulospäin. Museon verkkoviestintää on kehitetty kotisivujen myötä merkittävästi ja ne tarjoavat monipuolista ja ajankohtaista tietoa museon palveluista ja organisaatiosta. Tavoitteena on, että museon kotisivut palvelevat yhtenä museon keskeisimmistä viestintävälineistä. Museon viestintää ei kuitenkaan voi jättää ainoastaan verkkoviestinnän varaan. Kotisivujen tulee palvella asiakkaita niin, että asiakas säästää aikaa ja vaivaa asioidessaan museon kanssa, löytää etsimänsä tiedon helposti ja kokee kotisivut hyödyllisiksi ja miellyttäviksi käyttää. Kotisivujen ylläpito tulee toteuttaa niin, että sivujen tuotantoon ja ylläpitoon käytetyt resurssit ovat tasapainossa viestintätarpeen kanssa. Museon on huolehdittava siitä, että sitä koskevat tiedot ja sen tarjoamat palvelut on esitetty kotisivuilla riittävässä laajuudessa ja sopivassa asiayhteydessä. Kotisivuilla olevan tiedon on oltava ajantasaista. Vanhat tiedot on poistettava viipymättä. Sivuston kaikilta sivuilta on käytävä ilmi, että kysymys on ao. museon toiminnasta. Kotisivujen sisältö koostuu valitusta yhteisestä visuaalisesta linjasta ja ylläpitäjien tuottamasta sisällöstä. Sivujen sisältö koostuu tekstistä ja kuvista, linkeistä, liitetiedostoista ja tiedotteista. Kotisivuilta voi olla linkkejä museon toimintoja tukevien yhteisöjen sivuille. Tiedottamisessa ja linkityksessä on noudatettava yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatetta. Kotisivujen välityksellä voidaan myös toteuttaa vuorovaikutteisia palveluita ja sähköisen asioinnin palveluita. Kaikki museon palvelut ja organisaatio tulee esittää kotisivuilla sekä visuaalisesti että navigointilogiikan suhteen yhdenmukaisesti. Lisäksi kotisivuston tulee noudattaa yhtenäistä linjaa myös tekstin ja muun tietosisällön muotoilun suhteen. Sivuille tai niiden eri osioille tulee nimetä ylläpitovastaava / vat, jonka tehtävänä on vastata tietojen riittävyydestä ja ajantasaisuudesta. Sivuilla tulisi olla myös erillinen medialle tarkoitettu osio, jossa viestinnästä vastaavien puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat selvästi esillä. Osioon voi mieluusti liittää myös avaintietoja museosta, tuoreet tiedotteet ja tiedotearkiston sekä ladattavia lehdistökuvia. Sähköposti Sähköposti on nykyaikainen ja nopea viestintäkanava. Kuitenkin ennen sen käyttöä on harkittava, onko sähköposti oikea väline kyseisen viestin lähettämiseen. Sähköpostitse tulleeseen kysymykseen on vastattava nopeasti. Mikäli lopullista vastausta ei voida antaa heti, niin viestin lähettäjälle tulee vastata, että kysymys on saatu ja vastauksen kanssa työskennellään. Sähköposteissa käytetään hyvää yleiskieltä. Lyhyet viestit kirjoitetaan viestikenttään; ei liitetiedostoina eikä otsikkokenttään. Kooltaan isojen liitetiedostojen lähettämistä ja vastaanottamista on vältettävä, sillä ne kuormittavat verkkoa ja täyttävät sähköpostilaatikoita. Sähköpostiviestintää ovat erilaiset postituslistat sekä uutiskirje. Uutiskirjeen etuina ovat mahdollisuus reagoida nopeasti ja joustavasti, tavoittaa vastaanottajajoukko yhtä aikaa sekä lisätä museon muiden viestintävälineiden huomioarvoa ja aktivoida www-sivujen käyttöä. Muita välineitä 2000-luvulla, erityisesti muutaman viime vuoden aikana suosituiksi ovat muodostuneet erilaiset vapaaseen tiedonjakeluun tai yhteisöllisyyteen, heimoihin perustuvat sivustot. Yhteisöllisesti tuotettuja tai mediasisältöjen jakamiseen tarkoitettuja välineitä kutsutaan nimikkeellä sosiaalinen media, mutta mielipiteiden tai näkemysten vaihdon lisäksi niitä käytetään myös markkinointiin. Kyseessä on ns. sissimarkkinointi eli käytetään epätyypillisiä markkinoinnin keinoja, jotka tuottavat hyviä tuloksia pienin panoksin. YouTube Videoiden jakelusivusto, johon voidaan ladata mm. itse tehtyjä videoita. Rekisteröimättömät käyttäjät voivat katsoa vapaasti useimpia sivustoon ladattuja filmejä, mutta filmien lataaminen vaatii rekisteröinnin. Sivustosta löytyy hakusanalla museum useita museoita. Flickr Valokuvien jakamisen sivusto. Sivustoon voi ladata valokuvia useasta eri lähteestä, tietokoneen lisäksi muun muassa kännykästä ja sähköpostista. Valokuvia voi järjestää monin eri tavoin. Kuvilla voi elävöittää karttoja ja niille voi antaa käyt-

6 6 tölupia sivuston muille käyttäjille. Facebook Internetyhteisö, jossa voidaan olla muun muassa sosiaalisessa kanssakäymisessä, ladata kuvia palveluun, jakaa linkkejä ja videoita toisilleen. Sivustoon on pakollinen rekisteröityminen. Blogi Verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä, ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista tekstin lisäksi myös kuvia, videokuvia tai ääntä. Blogit ovat myös yritysten työkaluja. Blogia voi kirjoittaa julkisesti asiakkaille ja sidosryhmille tai julkaista vain työntekijöiden luettavaksi intranetissä. Wikipedia Vapaasti muokattava tietosanakirja, johon kuka tahansa voi kirjoittaa artikkelin. Omaa museota koskevat tiedot kannattaa tarkistaa aika-ajoin. Keskusteluryhmät Internetin julkisia keskustelu-, tiedotus- ja tiedonvaihtopalstoja. Viestintää rajatuille käyttäjäryhmille. Muita Erilaiset verkkoyhteisöt (Second Life, city.fi, irc-galleria, Suomi24, Oma kaupunki, Palana pelissä jne.) Edellä mainittujen kanavien käyttämisen tulee olla osa viestintäsuunnitelmaa ja niitä on käytettävä johdonmukaisesti. Tiedotuslehdet Museon asioita koskevien tiedotuslehtien julkaiseminen on muita tiedottamisen kanavia täydentävä tapa kertoa museon tarjolla ja suunnitteilla olevista palveluista ja toiminnasta. Tiedotuslehtien tekeminen edellyttää taloudellisia- ja henkilöresursseja ja osaamista. Niiden julkaisemisella tulee olla aina jokin erityinen viestinnällinen tavoite/tarve ja sisältöön sekä ulkoasuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Välitön palveluviestintä Viestintää on myös asiakasneuvonta ja informointi. Jokainen museon työntekijä toimii museon palvelu- ja markkinointiviestijänä vastatessaan puhelimeen ja antaessaan henkilökohtaista neuvontaa, työskennellessään jossakin museon toimipisteessä tai kirjoittaessaan esimerkiksi kirjettä tai sähköpostia muulle palvelun kohteena olevalla taholle. Suoran välittömän viestinnän kautta annetaan kasvot museon toiminnalle ja työntekijöille. Palvelun saajan kokemuksella museon edustajan/työntekijän kohtaamisesta on keskeinen merkitys koko museosta syntyvälle mielikuvalle. Palvelualttius, ystävällinen ja kohtelias suhtautuminen ovat avaintekijöitä välittömässä palveluviestinnässä. Jokainen työntekijä rakentaa omalla toiminnallaan mielikuvaa museosta. Välitön palveluviestintä joko kasvokkain tai puhelimitse on yksi tehokkaimmista viestintäkeinoista. Johdon tulee antaa henkilöstölle selkeät ohjeet tiedottamisesta. EI TULLUT UUTISTA, MIKSI? On muistettava, että vain osasta maailman tai lähiseudun tapahtumia tulee uutisia. Uutiset ovat tulos tiedotusvälineiden suorittamista arvioinneista ja valinnoista. Valinnoissa suuri painoarvo on uutisen arvolla ja merkityksellä sekä tiedon lähettäjän ja lähteen luotettavuudella. Myös muu ajankohtainen uutistarjonta vaikuttaa uutisten läpimenoon, sillä uutispäivät ovat erilaisia. Uutisaiheiden suodattumiseen vaikuttavat myös muun muassa toimittajien omat asenteet ja arvot sekä toimituksen käytännöt. Asenteista kertoo esimerkkinä Helsingin Sanomissa Tällä viikolla palstan lyhyt Museoviikkoa esittelevä teksti. Palstalla esitellään muutama ajankohtainen viikon tapahtuma kysymyksien Mitä? ja Miten? vastauksin. Museoviikkoa koskeva teksti oli otsikoitu Hiihtoviattomuus ja muut museoidut. Kysymykseen Mitä? vastataan, että Museoviikko ei ehkä ensi kuulemalta tunnu houkuttelevimmalta kevätpuuhalta, mutta sitä vietetään kymmenissä museoissa ympäri maan ja kysymyksen Miten? vastauksesta käy ilmi, että Maailman museopäivänä ensi sunnuntaina museoihin on vapaa pääsy. Tekstin otsikkoon viitataan loppulauseessa, jossa menovinkkinä on Lahden hiihtomuseon talviurheiluaiheinen näyttely.

7 7 Viestintä museossa eli sisäinen viestintä Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan museon organisaation sisällä tapahtuvaa tiedon välitystä. Museon maineen rakentaminen lähtee aina liikkeelle toimivasta ja hyvästä sisäisestä tiedottamisesta. Hyvä sisäinen viestintä on onnistuneen ulkoisen viestinnän edellytys ja merkittävä työtyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Sisäisellä viestinnällä varmistetaan, että kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on tiedossaan toiminnan tavoitteiden saavuttamisen ja työn tekemisen kannalta oleellinen tieto. Sisäisen viestinnän tavoitteena on tehostaa palvelujen toimivuutta, lisätä henkilökunnan työmotivaatiota sekä edistää työtyytyväisyyttä, luottamusta ja sitoutumista. Sisäinen viestintä on keskeinen johtamien väline. Sisäiseen viestintään kuuluvat sisäinen yhteystoiminta ja sisäinen tiedotus. Sisäinen yhteistoiminta Toiminnalla tavoitellaan vuorovaikutusta johdon ja henkilöstön välille ja henkilöstön keskuuteen, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja me-henkeä. Se pitää sisällään esimerkiksi työstä annettavan palautteen esimiesten ja alaisten yhteiset keskustelut ja muut tapaamiset huomionosoitukset ja merkkipäivät henkilöstötilaisuudet (pikkujoulut, illanvietot, virkistyspäivät jne.) harrastustoiminnan sisäisen ilmapiirin seurannan. Sisäinen tiedotus Toiminnalla pyritään pitämään henkilöstö hyvin tietoisena ajankohtaisista asioista: tavoitteista, tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan kehittämisestä jne. Sisäinen tiedotus pitää sisällään esimerkiksi esimiesviestinnän palaverit tiedotteet toimintakertomukset sisäisen puhelinluettelon tiedotustilaisuudet yhteistyöelimet ilmoitustaulut henkilöstölehdet näyttöpäätetiedottamisen (sähköposti, intranet) uuden työntekijän perehdyttämisen. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän tarkoituksena on viestiä museon palveluista ja tuotteista. Hyväkään näyttely ei myy itseään, jos asiakkaat eivät ole sen olemassaolosta tietoisia. Erinomaiset palvelut ja tuotteet eivät riitä vaan on oltava aktiivisia ja näkyviä, ja valittava oikea tyyli ja media toivotun käyttäjäryhmän tavoittamiseksi. Markkinointiviestinnällä tehdään museota ja sen palveluita tunnetuksi, rakennetaan myönteistä museokuvaa, houkutellaan uusia asiakkaita, saadaan tukea toimintamahdollisuuksille sekä edistetään matkailua. Markkinointiviestinnän tavoitteet ovat yleisellä tasolla samat kuin viestinnänkin, mutta markkinointiviestinnän välineet ja kanavat ovat usein hieman näkyvämpiä. Välineitä ovat mm. internet-sivut, esitteet, ilmoitukset, messuesiintymiset. Myös mainonta on osa markkinointiviestintää. Museon markkinointiviestinnän välineet ja kanavat valitaan kulloisenkin tavoitteen, kohderyhmän, tilanteen ja sanoman mukaan. Markkinointiviestintää tukevat yrityskuva, henkilökunta ja sidosryhmäsuhteet. Markkinointiviestinnässä tehdään laajaa ja aktiivista yhteistyötä myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Internet tarjoaa mahdollisuuden toisenlaiseen markkinointiviestintään. Yhden markkinointiviestin sijasta internetratkaisuilla voi kommunikoida asiakkaan kanssa joukolla pieniä, halpoja, nopeita ja kohdennettuja markkinointiviestejä. Viestin ei tarvitse mennä perille kuin hyvin pieneen kohderyhmään ja ammutuista viesteistä ja kommunikaatiosta vain hyvin pienen osan tarvitsee tuottaa. Internet-markkinointi ei ole kallista: se ei tavoittele kaikkia ja useita samanaikaisia erilaisia viestejä voi kohdentaa eri kohderyhmille.

8 8 KRIISITILANTEESEEN PITÄÄ VALMISTAUTUA Yhteistyöstä vahvistusta viestintään Museon ullakko palaa tai näyttelystä katoaa arvokkaita koruja. Molemmat ovat odottamattomia erityistapahtumia, joita varten museon viestintäsuunnitelmassa tulee olla toimintaohje. Museon tulee tiedottaa myös pienemmissä erityistilanteissa ja poikkeusoloissa, koska juuri erityistilanteet lisäävät tiedottamisen tarvetta. Kriisiviestintää edellyttäviä tilanteita voivat olla esimerkiksi häiriöt tai uhka museoturvallisuudessa tai avainhenkilön äkillinen kuolema. Kriisi voi syntyä myös ulkoisesta hyökkäyksestä, kuten väärien tietojen levittämisestä tai ilkeästä lehtikirjoittelusta. Mahdollisen kriisitilanteen syntymistä voi ehkäistä sillä, ettei julkaise esim. esineostojen tai vakuutuksen arvoja julkisesti. Odottamattomaan tapahtumiseen tulee varautua ja laatia ohjeisto siitä miten toimitaan, jos kriisi tapahtuu. Kriisitilanteiden viestinnän tulee olla nopeaa ja tehokasta. Viestinnän välineet ja kanavat valitaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Keskeisenä painopisteenä ovat suuremman vaaran torjuminen ja korvaavista palveluista tiedottaminen sekä väärän tiedon leviämisen estäminen. Keskeistä on, että julkisuuteen välittyy mahdollisimman nopeasti täsmällinen tieto siitä, mitä on tapahtunut, mistä se johtuu ja mitä asialle ollaan tekemässä. Museo on riippuvainen siitä yhteisöstä jossa se toimii. Erityisen riippuvainen se on niistä ryhmistä, jotka antavat panoksensa museon toimintaan. Ulkoinen yhteystoiminta kohdistuukin ryhmiin, joiden kanssa ollaan yhteistyössä tuloksen saavuttamiseksi. Yhteistoiminnan lajeja ovat muun muassa sidosryhmäsuhteet, yhteiskuntasuhteet tai lähiverkot. Myönteisen museokuvan ylläpitäminen ja rakentaminen edellyttävät pitkäjänteistä ja sitoutunutta yhteistyötä myös viestinnässä. Museon viestintätoimien vaikutusta ja tehokkuutta lisätään yhteistyöllä sekä organisaation sisällä että tiedotusvälineiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Luottamushenkilöt, museonystävät Luottamushenkilöt ja museonystävät ovat osa museon organisaatiota, samoin erilaiset museon toimintaan suoraan liittyvät harrastusryhmät. He ovat merkittävä voimavara museon viestinnässä ja myönteisen museokuvan luomisessa. Suhteiden kehittämiseksi ja aktiivisen tiedonvälityksen turvaamiseksi museon tulisi järjestää säännöllisin aikavälein tapaamisia tai erityistilaisuuksia. Luottamushenkilöt ja muut museon tukiryhmät voisi lisätä myös tiedotteiden lähetyslistalle. Tiedotusvälineet Tiedotusvälineiden kanssa tehtävän onnistuneen viestintäyhteistyön takana on molemminpuolinen hyvä tuntemus ja yhteisymmärrys toimintatavoista. Henkilökohtaisten suhteiden luominen joukkoviestimien edustajiin on hyvin toimivan ulkoisen tiedottamisen perusedellytys. Tiedottaja ja toimittaja ovat työssään toisistaan riippuvaisia. Myös tiedotusvälineiden edustajille voidaan järjestää tapaamisia yhteistyön kehittämiseksi ja aktiivisen vuoropuhelun turvaamiseksi. Tapaamisiin liitetään jokin kiinnostusta herättävä teema, josta tilaisuudessa voidaan käydä keskustelua. Tapaamisten järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota tiedotusvälineiden tasapuoliseen kohteluun. Museo suhtautuu myös avoimesti ja mielenkiinnolla tiedotusvälineiden tarjoamiin tilaisuuksiin tutustua niiden toimintaan. Sidosryhmät Museon johto ja viestinnästä vastaavat ylläpitävät hyviä yhteistyösuhteita sidosryhmien kanssa mm. erilaisten tapaamisten ja viestintävastaavien yhteistyöverkostojen muodossa. VIESTINTÄÄ PITÄÄ SEURATA JA KEHITTÄÄ Hyvä viestintä edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Museo kehittää viestintäänsä muun muassa ottamalla käyttöön uusia viestintävälineitä ja -kanavia, tehostamalla ulkoista ja sisäistä viestintäyhteistyötä, parantamalla museon viestintävastaavien viestintätaitoja ja yleisesti luomalla tiedotusmyönteistä ilmapiiriä koko organisaatioon. Viestinnän seuranta on yksi viestinnän kehittämisen edellytys. Museo rakentaa viestinnälle mittarit, joita seurataan ja joiden pohjalta viestinnällisten toimenpiteiden vaikutusta voidaan arvioida. Linkkejä: Uusia ideoita viestintään ja lisätietoja Deskin (www.deski.fi) palveluista tiedottajille.

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (6) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa terveyttä,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Khall. 22.11.2010 424 Liite D SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE 22.11.2010 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille... 3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet... 3 3. Kaupungin viestintäorganisaatio...

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Lopen kunta TIEDOTUS- JA VIESTINTÄOHJE

Lopen kunta TIEDOTUS- JA VIESTINTÄOHJE Lopen kunta TIEDOTUS- JA VIESTINTÄOHJE Käsittely: Kunnanhallitus 14.2.2011 ( 55) Päivitetty 27.4.2011 SISÄLLYSLUETTELO VIESTINNÄN LÄHTÖKOHDAT... 1 ULKOINEN TIEDOTTAMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN PÄÄTÖKSENTEOSTA...

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Johtoryhmä 9.2.2015 Yhteistyötoimikunta15.4.2015, Kaupunginhallitus xx.xx.15, 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille...3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet...3

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Kaskisten kaupungin viestintästrategia

Kaskisten kaupungin viestintästrategia Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.5.2007 32 Kaskisten kaupungin viestintästrategia 1. Taustaa Kuntalain 29 :n mukaan Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Olipa yhdistyksen asia, kohderyhmä tai kanava mikä tahansa, viestinnässä keskeistä on yhdenmukaisuus: - yhtenäisyys

Lisätiedot

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 23.9.2014 Eija Eloranta Yhdistyksen viestinnän tehtävänä: persoonallisuuden esilletuominen, erottautuminen, omaleimaisuus = mielenkiinnon herättäminen! Olipa

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

KH 3.11.2008. Valkeakosken kaupungin viestintä

KH 3.11.2008. Valkeakosken kaupungin viestintä KH 3.11.2008 Valkeakosken kaupungin viestintä Valkeakosken kaupungin viestintä 2 Valkeakosken kaupungin viestintä: 1. Viestinnän tarkoitus ja lähtökohdat miksi viestimme 3 2. Viestinnän perusperiaatteet

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Viestinnän strategia ja toimintaohje

Viestinnän strategia ja toimintaohje Viestinnän strategia ja toimintaohje 2013-2015 HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY Olli Aimola Meri Lähteenaro Kati Pankka Iiris Rekola Siiri Rekola Julkaisija: Helsingin Metsänkävijä ry 1. painos 2013 2 1. VIESTINNÄLLÄ

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttöohje

Sosiaalisen median käyttöohje Sosiaalisen median käyttöohje 2 (5) Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Taustaa... 3 Sosiaalisen median tukemat ydintoiminnot ja tavoitteet... 4 Osallistumisen periaatteet... 4 Koulutus... 5 Tietoturvallisuus...

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Suomen Ladun koulutus Salo 25.4.2014 Piritta Seppälä Viestintä-Piritta www.viestintapiritta.fi keskiviikkona 2. huhtikuuta 2014 Kuka Viestintä-Piritta? keskiviikkona

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Käsitelty: viestintäryhmässä 3.9.2008 ja 22.9.2008 valmisteluryhmässä 23.9.2008 väliaikaisessa järjestelytoimikunnassa 30.9.2008 Viestinnän yleinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA Kh 20.2.2012 42 1 Kunnan visio Viestinnän visio Kangasala tunnetaan elinvoimaisena kesäpäivän kulttuurikuntana, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää. Kangasalan kunnan

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

NETTISIVUOHJE. MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen

NETTISIVUOHJE. MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen NETTISIVUOHJE SISÄLTÖ 2 JULKAISUJÄRJESTELMÄ tietoa WordPress julkaisujärjestelmästä perustoiminnot (kirjautuminen, asetukset) 6 MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET

VIESTINNÄN PERIAATTEET VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Johtoryhmä 2.9.13 Yhteistyötoimikunta 20.9.13, 39 Kaupunginhallitus 2.12.13, 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille...3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet...3

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA 3. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite Osallistuja ymmärtää sosiaalisen median

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Käytännön hankeviestintää

Käytännön hankeviestintää Käytännön hankeviestintää Hankeseminaari 22.5.2008, Folkhälsan, Helsinki Katja Huumo / YTR Katja Huumo/YTR 1 Hankkeet ovat Erilaisia: tutkimushankkeilla ja kehittämishankkeilla oma logiikkansa : mihin

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156

Lisätiedot