viesti museosi näkyväksi VIESTI MUSEOSI NÄKYVÄKSI - SUOMEN MUSEOLIITTO 2008 Suomen museoliitto 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti museosi näkyväksi VIESTI MUSEOSI NÄKYVÄKSI - SUOMEN MUSEOLIITTO 2008 Suomen museoliitto 2008"

Transkriptio

1 1 viesti museosi näkyväksi Jaana af Hällström Suomen museoliitto 2008

2 2 Viesti museo näkyväksi! SUUNNITTELE HYVIN JA OLE JOHDONMUKAINEN. Museokuva Museokuvaan vaikuttaa se, mitä museo tekee, miltä se näyttää ja mitä siitä kuuluu. Museokuva muodostuu toisaalta itse museosta ja sen toiminnoista ja toimijoista mutta myös siitä, kuinka museo viestii itsestään ulospäin ja kuinka viesti välittyy museon omissa ja muissa medioissa yleisölle, sekä siitä miltä museo näyttää ja miten se koetaan. Museoiden ongelmana ovat stereotypiat. Sana museo saattaa usein kielenkäytössä merkitä vanhanaikaista tai vanhakantaista, vastapainoa viihteellisyydelle ja elämyksellisyydelle. Maine Hyvästä maineesta kannattaa pitää huolta, sillä se on museon pääomaa. Museo rakentaa viestinnällään oman maineensa lisäksi myös koko museolaitoksen mainetta. Näin etenkin silloin kun esimerkiksi asiakkaiden mielikuva ja kokemukset museosta ovat kielteisiä. Mainetta rakennetaan tosiasioihin perustuvalla viestinnällä, joka on johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Viestinnän pohjana ovat uskottavat ja sopusoinnussa todellisuuden kanssa olevat perusviestit. Museon oma maine syntyy ensisijaisesti museon tekojen kautta, mutta siihen vaikuttaa keskeisesti medioiden antama kuva museosta ja sen palveluista. Niistä syntyy mielikuvia. Hyvä maine syntyy kun käyttäjät liittävät hyviin kokemuksiinsa positiivisia mielikuvia. Viestintä Viestintä on työkalu, jolla turvataan onnistuminen ja hyvä tulos. Museo on itsessään viesti, mutta sen lisäksi tarvitaan aktiivista viestintää sekä museossa että museosta. Viestintä ei ole itsetarkoitus vaan osa toimintaa ja päätöksentekoa. Museoiden ulospäin suuntautuvan viestinnän tarkoituksena on tarjota tietoa museon tehtävästä, toiminnasta, suunnitelmista ja tavoitteista ja näin luoda edellytyksiä museoiden toiminnalle ja sen kehittämiselle. Museon viestinnässä tulisi välittyä myös koko museolaitoksen yhteinen viesti museosta tietoa jakavana ja tuottavana instituutiona, joka toimii tehtävässään yhteiskunnan ja sen kehityksen hyväksi. Laadi viestintästrategia Viestintä on yksi johtamisen välineistä ja työkalukseen museonjohto tarvitsee viestintästrategian. Strategia tarvitsee onnistuakseen suunnitelman. Strategia on pitkän tähtäimen suunnittelua ja suunnitelma kertoo lyhyemmällä aikavälillä kuinka strategia toteutetaan. Myös kaikille erillishankkeille tulisi laatia erillinen viestintäsuunnitelma, jossa määritellään vastuuhenkilö ja toimenpiteet aikatauluineen ja kohderyhmineen. Viestintästrategian viitekehyksenä on museon toimintaympäristö, arvot, visiot sekä voimassaoleva talous- ja toimintasuunnitelma. Viestintästrategia tukee museon strategisten tavoitteiden toteutumista ja toimintaa sekä siihen sisältyvää viestintää kaikilla tasoilla ja tilanteissa. Se auttaa tekemään organisaation viestinnästä yhtenäistä, johdonmukaista, tavoitteellista ja ammattimaista. > Esimerkkejä: Microcosmos oli sinällään mielenkiintoinen, mutta hieman museomainen. Luennot olisivat olleet monen mielestä fiksumpaa ajankäyttöä, mutta mene ja tiedä. Ote tamperelaisten lukiolaisten opintomatkasta CERNin Microcosmosnäyttelyyn. Todellista seikkailuntuntua ei pääse Suklaatehtaan sisällä syntymään, vaan tarjolla on lähinnä museomainen kiertoajelu, mikä sinällään onkin Willy Wonkan tarkoitus, mutta ei oikein tempaa mukaansa. Charlie and the Chocolate Factory DVD arvostelu. Keskuksesta ei saisi tulla liian museomainen: tarvitaan myös olohuonemaista tilaa opiskelijoille ja muille nuorille. Mansefoorumin keskustelu aiheesta Millainen ympäristötietokeskus Tampereelle? Museo on kuitenkin yllättävän monelle outo ja hieman epäilyksiä herättävä laitos.... Moni pelkäsi, että annetut haastattelutiedot leviävät vääriin käsiin ja että tietojen antamisesta koituu sellaisia ongelmia kuten kiinteistöveron korotus, remontointikielto tai rakennuksia bongailevat turistilaumat.... Museo liitetään lähes poikkeuksetta hyvin vanhoihin asioihin, eikä sen toimintaa museorakennuksen ulkopuolella täysin hahmoteta. Museoihmisten työn sen sijaan katsotaan usein olevan pölyjen pyyhkimistä vanhoista esineistä tai yleisöopastusten pitämistä. Siihen, mistä tämä johtuu, on vaikea sanoa lopullista sanaa. Ehkä on kyse museon epätasapainoisesta julkisuuskuvasta, ehkä yleisön haluttomuudesta hankkia tietoa. Museo menee kentälle rakennusinventoijan kokemuksia. Hanna Partasen kokemuksia kesätyöntekijänä Turussa. Julkaistu osoitteessa

3 3 Viestintästrategia Viestintäsuunnitelma Viestintästrategiassa määritellään: toimintastrategian mukaiset tavoitteet viestinnän nykytilanne resurssit ja keinot viestinnän seuranta ja arviointi. Strategia sisältää myös viestinnän painopistealueet eli mitä viestinnässä erityisesti painotetaan sekä määritetään viestinnän yleiset periaatteet ja niihin liittyvät vastuut. Viestintäsuunnitelmassa määritellään : tavoitteet ja sisällöt yhteistyö- ja kohderyhmät keinot ja kanavat säännöt ja käytännöt, esim. ohjeet tiedotteiden laadinnasta, miten ja kenelle tiedotetaan, graafinen ohjeistus, kriisiviestintäsuunnitelma ja vastuut tiedottamisesta, budjetit yms. MIETI MIKÄ ON MUSEOSI PERUSVIESTI Hyvän viestinnän avainsanoja ovat totuus, pitkäjänteisyys ja asiantuntemus. Perusviestit perustuvat museon vahvuustekijöihin ja toimintastrategiassa määriteltyyn visioon sekä asetettuihin tavoitteisiin. Perusviestit ovat sitä, mitä museo haluaa itsestään viestiä ja minkälaisen mielikuvan museo haluaa itsestään antaa. Viesti johdonmukaisesti Onnistunut viestintä vaatii hyvää, perusviesteihin pohjautuvaa suunnittelua. Minkälainen viestin tulee olla? Museon tehtävänä on oma-aloitteisesti ja ensimmäisenä aktiivisesti tiedottaa omista asioistaan. Ketä palvellaan ja milloin? Ajankohtaisista asioista tiedotetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedotusvälineitä palvellaan tasapuolisesti, joustavasti ja aktiivisesti. Tiedotusvälineille annetaan niiden tarvitsemia tietoja ja yhteydenottopyyntöihin vastataan ripeästi. Asioista tiedotetaan samanaikaisesti, huomioiden kuitenkin se, että tiedotusvälineellä, joka on itse havainnut uutisaiheen, on etuoikeus sen käyttöön. Kuinka asiat kerrotaan? Asiat kerrotaan mahdollisimman objektiivisesti ja monipuolisesti tosiasioihin perustuen. Viestinnän tulee olla perusvireeltään positiivista kieltämättä kuitenkaan negatiivisia asioita. Tiedottaminen perustuu museon viralliseen kantaan tiedotettavasta asiasta. Museon viestintä lähtee vastaanottajan tarpeista ja tapahtuu selkeällä ja ymmärrettävällä yleiskielellä. Viestin tulee olla sellaisessa muodossa, että sen ymmärtää myös henkilö, joka ei tunne museon organisaatiota tai ei hahmota melko monimuotoista museokenttää. Missä viestitään? Museon viestinnässä ja sen suunnittelussa tulee huomioida eri kohderyhmät. Myös vammaisten ja kielellisten vähemmistöjen tiedonsaanti tulee turvata. Verkkoviestinnän merkitys kasvaa koko ajan, mutta myös perinteisemmät viestintäkanavat ovat edelleen erittäin merkittävässä asemassa. Viestintä tavoittaa parhaiten, kun käytetään useita eri välineitä. Millaisella ilmeellä? Yhtenäinen visuaalinen ilme on tärkeä museokuvan tekijä ja viestinnän työkalu. Sillä tehostetaan viestinnän vaikutusta ja tunnistettavan museokuvan syntymistä. Graafinen ohjeisto helpottaa materiaalin suunnittelua ja toteutusta sekä säästää kustannuksia. Sitä tulee nöudattaa kaikessa viestinnässä. Kuinka sanoma välittyy? Museo seuraa asioidensa uutisointia tiedotusvälineissä. Huomattavat virheellisyydet on oikaistava heti, ja esitettyihin kysymyksiin on vastattava mahdollisimman ripeästi. Mielipidesivuilla esitettyihin asiallisiin kysymyksiin, virheellisiin tietoihin tai väärinkäsityksiin on syytä vastata välittömästi, mutta mielipiteitä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä kommentoimaan. KUKA VASTAA VIESTINNÄSTÄ? Museonjohtaja ohjaa ja valvoo museon viestintää ja käyttää tiedotuskysymyksissä ylintä päätäntävaltaa. Viestintävastaava tai työntekijä, jolla viestintä on osa toimenkuvaa, koordinoi, kehittää ja suunnittelee viestintää. Jokaisella museon työntekijällä on vastuu hyvästä viestinnästä; se on osa jokaisen normaalia työtä. Siksi yhteisten tavoitteiden tulee olla kaikkien tiedossa ja henkilökunnan tulee sitoutua toimimaan niiden mukaisesti. Sisäisen viestinnän tulee olla hoidettu ennen ulkoista. Viestintätehtävän hoitamiseksi tulee viestintävastaavalle ja oto-tiedottajalle taata riittävät mahdollisuudet saada tarpeelliset tiedot esim. johtoelinten kokouksista, silloin kun niiden päätöksistä syntyy tiedotettavaa.

4 4 Viestintä museosta eli ulkoinen viestintä Ulkoinen viestintä tiedottaa museon asioista ulospäin ja pitää yhteyttä eri tahoihin museon ympärillä. Ulkoinen viestintä rakentaa museokuvaa ulkoisten yhteistyöryhmien keskuuteen. Ulkoisen viestinnän tavallisimpia välineitä ovat perinteiset tiedotteet ja tiedotustilaisuudet sekä yhä enenevässä määrin verkkoviestintä. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä: asiakkaat luottamushenkilöt media sidosryhmät oppilaitokset, päiväkodit, harrastusryhmät ja vastaavat virkamiehet tavarantoimittajat muut museot, alan opiskelijat Ulkoinen tiedotus Välittää uutisia ja tietoja museosta kohde- ja yhteistyöryhmille. Sanoman muotoilussa on muistettava vastaanottaja ja kohdennettava sanoma vastaanottajalle sopivaksi oikeaa kanavaa käyttäen. Tiedottaminen perustuu pääosin museon omaan aktiivisuuteen. Onnistuminen perustuu ammattitaitoon. TIEDOTE Tiedotteita ovat lehdistötiedote, erilaiset kutsut, tuotetiedote ja asiakastiedote. Tuote- ja asiakastiedote kirjoitetaan samalla tavalla kuin lehdistötiedote. Lehdistötiedote Selkeä lehdistötiedote on usein käyttökelpoisin ja tehokkain tapa saattaa asia tiedotusvälineiden ja sitä kautta museon asiakkaiden tietoon. Tiedote tulisi tehdä aina sellaisesta asiasta, jolla arvioidaan olevan uutisarvoa. Tiedotteen tekemiselle ei tule kuitenkaan asettaa liian korkeaa kynnystä. Uutisvinkin antaminen on myös kelpo tapa uutisoida jokin pienempi asia. Tiedotetta ei kannata lähettää massaluonteisesti kaikille medioille vaan niille, jotka koetaan asian kannalta tärkeiksi tiedon välittäjiksi. Eri medioita kiinnostavat eri asiat ja uutiskynnyksen ylittyminen on hyvin asiakohtaista. Tiedotteen oikea kohdentaminen auttaa saavuttamaan paremman ja laajemman näkyvyyden. Turhat ja epäolennaiset asiat eivät herätä medioiden kiinnostusta. Vaikka tiedote ei poikisikaan juttuja välittömästi, tietoisuus museosta lisääntyy toimittajien keskuudessa. Aktiivinen tiedottaminen antaa museosta myös positiivisen ja avoimen kuva. Tyrkky ei kannata olla, sillä liian aktiivinen tiedottaminen saattaa ärsyttää toimittajia. Valmius vastata medioiden kysymyksiin on osa aktiivista tiedottamista. Aktiivinen tiedottaminen on osa museon aineetonta pääomaa. Hyvän lehdistötiedotteen ominaisuuksia: Kieli ja kieliasu Tiedote kirjoitetaan hyvällä suomen kielellä luettavasti ja ymmärrettävästi. Tekstissä vältetään pitkiä virkkeitä sekä pitkiä ja outoja sanoja. Tyyli on toteava ja uutismainen. Asettelu Tiedote kirjoitetaan A4-liuskan toiselle puolelle, suurella rivinvälillä ja reilulla marginaalilla. Pituus Asian pitäisi mahtua yhdelle liuskalle enintään kolmeen kappaleeseen. Rakenne Tiedote vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi ja kuka. Otsikossa koko asia ilmaistaan parilla kolmella sanalla. Ensimmäisessä, johdantokappaleessa on asian tärkein osa, sen kärki. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan asiasta lisää ja kolmas sisältää sellaisia asioita, joiden poisjäänti ei haittaa perussanoman perillemenoa. Väliotsikot auttavat lukijaa omaksumaan tietoa paremmin. Tiedotteessa ei ole loppuhuipentumaa. Sen sijaan loppuun voi kirjoittaa muutaman lauseen museoesittelyn esim. Turun maakuntamuseo antaa monipuolisia palveluja liittyen varsinaissuomalaiseen kulttuuriperintöön ja toimii antikvaarisena asiantuntijana kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön säilyttämis- ja kunnostamiskysymyksissä. Museo on myös Turun kaupunginmuseo. Viitetiedot Tiedotteen yläreunaan merkitään mistä se on tulossa, päivämäärä, ja että se on joukkoviestin tiedote. Jos toivotaan ettei sanomaa julkaista ennen tiettyä ajankohtaa, on tästä tehtävä selvä merkintä tiedotteen alkuun. (malli: Julkaisuvapaa maanantaina klo 12 jälkeen) Tiedotteen loppuun merkitään keneltä saa lisätietoja (yhteyshenkilö nimi ja virka-asema, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Lisätietojen antajan tulee olla tavoitettavissa kun tiedote julkaistaan. Muualla työmatkalla oleva asiantuntija ei ole oikea yhteyshenkilö. Liitteet Tiedotteen liitteeksi voi liittää lisätietoja sekä tarpeellisia valokuvia tai www-osoitteen sähköisiin kuviin. Mukaan voi liittää myös museon esitteen. Sähköiseen tiedotteeseen ei liitetä kuvia vaan viestiin liitetään linkki kuvalähteeseen. Tiedote on toimitettava joukkoviestimille samanaikaisesti. Kaikki museon julkaisemat tiedotteet julkaistaan myös museon verkkosivuilla ja museon sisäisessä intranetissä. Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten. Tiedotustilaisuus on syytä järjestää silloin, kun on kyse merkittävistä ja erityistä huomioita herättävistä asioista tai jos asia sisältää jotain paikan päällä esiteltävää. Kutsu tiedotustilaisuuteen tulee lähet-

5 5 tää noin viikko etukäteen. Kutsussa on mainittava tilaisuuden aika, paikka, aihe sekä asiaa esittelevien henkilöiden nimet. Tilaisuudessa tulisi olla jaossa myös kirjallista materiaalia. Tiedotustilaisuudet pyritään pitämään aikataulullisesti siten, että tiedotusvälineiden edustajat pääsevät saapumaan paikalle (aamupäivä). Tiedotustilaisuuksia ei järjestetä viikonloppuisin, muutoin kuin erityistilanteissa. Haastattelut Haastattelut ovat yksi tapa antaa tiedotusvälineille niiden haluamia tietoja ja välittää museon näkemyksiä. Haastatteluun ei ole pakko suostua, mutta se on suositeltavaa tiedotusvälineiden hyvän palvelun merkeissä. Toimittajan puhelinsoittoon on pääsääntöisesti syytä suhtautua kuten haastattelupyyntöön. Etukäteen tulee johdon kanssa sopia siitä, kuka saa antaa haastatteluja kyseisestä asiasta. Pääsääntönä on, että jokainen antaa haastatteluja vain omaan toimenkuvaansa liittyvissä asioissa. Haastatteluja annettaessa on tarkoituksenmukaista tarkentaa, mihin tarkoitukseen haastattelua käytetään ja tullaanko haastattelua siteeraamaan suoraan vai käyttämään vain tausta-aineistona. Haastateltavalla on yleensä hyvä, julkaisuaikataulun niin salliessa, pyytää haastattelua tarkistettavaksi. Mahdollisia korjauksia tulee tehdä vain asiavirheiden osalta, kirjoituksen tyyliin tai toimittajan omiin näkemyksiin ei ole syytä puuttua. Näyttöpääte- tai verkkoviestintä Näyttöpääte-/verkkoviestinnällä tarkoitetaan internetissä, intranetissä ja sähköpostitse tapahtuvaa viestintää. Verkkoviestinnän merkitys on kasvanut 1990-luvulta lähtien voimakkaasti ja uusia viestintätapoja syntyy jatkuvasti. Nopeutensa ja tehokkuutensa vuoksi verkkoviestintä on olennainen osa viestintää. Tiedon kulku ja palvelut eivät saa olla yksinomaan verkkoviestinnän varassa, jotta myös verkkoyhteyksiä vailla olevat tai ne, jotka eivät verkkoa halua käyttää, saavat ne. Verkkoviestinnän suunnittelussa on kuitenkin mietittävä kenelle tuote tehdään ja on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan takaamaan myös erityisryhmien esteetön palveluiden käyttö. Verkkoviestinnän avulla voidaan parantaa asiakaspalvelua ja nopeuttaa tiedonsiirtoa myös museon organisaation sisällä. Kotisivu Kotisivut ovat museon näyteikkuna ulospäin. Museon verkkoviestintää on kehitetty kotisivujen myötä merkittävästi ja ne tarjoavat monipuolista ja ajankohtaista tietoa museon palveluista ja organisaatiosta. Tavoitteena on, että museon kotisivut palvelevat yhtenä museon keskeisimmistä viestintävälineistä. Museon viestintää ei kuitenkaan voi jättää ainoastaan verkkoviestinnän varaan. Kotisivujen tulee palvella asiakkaita niin, että asiakas säästää aikaa ja vaivaa asioidessaan museon kanssa, löytää etsimänsä tiedon helposti ja kokee kotisivut hyödyllisiksi ja miellyttäviksi käyttää. Kotisivujen ylläpito tulee toteuttaa niin, että sivujen tuotantoon ja ylläpitoon käytetyt resurssit ovat tasapainossa viestintätarpeen kanssa. Museon on huolehdittava siitä, että sitä koskevat tiedot ja sen tarjoamat palvelut on esitetty kotisivuilla riittävässä laajuudessa ja sopivassa asiayhteydessä. Kotisivuilla olevan tiedon on oltava ajantasaista. Vanhat tiedot on poistettava viipymättä. Sivuston kaikilta sivuilta on käytävä ilmi, että kysymys on ao. museon toiminnasta. Kotisivujen sisältö koostuu valitusta yhteisestä visuaalisesta linjasta ja ylläpitäjien tuottamasta sisällöstä. Sivujen sisältö koostuu tekstistä ja kuvista, linkeistä, liitetiedostoista ja tiedotteista. Kotisivuilta voi olla linkkejä museon toimintoja tukevien yhteisöjen sivuille. Tiedottamisessa ja linkityksessä on noudatettava yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatetta. Kotisivujen välityksellä voidaan myös toteuttaa vuorovaikutteisia palveluita ja sähköisen asioinnin palveluita. Kaikki museon palvelut ja organisaatio tulee esittää kotisivuilla sekä visuaalisesti että navigointilogiikan suhteen yhdenmukaisesti. Lisäksi kotisivuston tulee noudattaa yhtenäistä linjaa myös tekstin ja muun tietosisällön muotoilun suhteen. Sivuille tai niiden eri osioille tulee nimetä ylläpitovastaava / vat, jonka tehtävänä on vastata tietojen riittävyydestä ja ajantasaisuudesta. Sivuilla tulisi olla myös erillinen medialle tarkoitettu osio, jossa viestinnästä vastaavien puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat selvästi esillä. Osioon voi mieluusti liittää myös avaintietoja museosta, tuoreet tiedotteet ja tiedotearkiston sekä ladattavia lehdistökuvia. Sähköposti Sähköposti on nykyaikainen ja nopea viestintäkanava. Kuitenkin ennen sen käyttöä on harkittava, onko sähköposti oikea väline kyseisen viestin lähettämiseen. Sähköpostitse tulleeseen kysymykseen on vastattava nopeasti. Mikäli lopullista vastausta ei voida antaa heti, niin viestin lähettäjälle tulee vastata, että kysymys on saatu ja vastauksen kanssa työskennellään. Sähköposteissa käytetään hyvää yleiskieltä. Lyhyet viestit kirjoitetaan viestikenttään; ei liitetiedostoina eikä otsikkokenttään. Kooltaan isojen liitetiedostojen lähettämistä ja vastaanottamista on vältettävä, sillä ne kuormittavat verkkoa ja täyttävät sähköpostilaatikoita. Sähköpostiviestintää ovat erilaiset postituslistat sekä uutiskirje. Uutiskirjeen etuina ovat mahdollisuus reagoida nopeasti ja joustavasti, tavoittaa vastaanottajajoukko yhtä aikaa sekä lisätä museon muiden viestintävälineiden huomioarvoa ja aktivoida www-sivujen käyttöä. Muita välineitä 2000-luvulla, erityisesti muutaman viime vuoden aikana suosituiksi ovat muodostuneet erilaiset vapaaseen tiedonjakeluun tai yhteisöllisyyteen, heimoihin perustuvat sivustot. Yhteisöllisesti tuotettuja tai mediasisältöjen jakamiseen tarkoitettuja välineitä kutsutaan nimikkeellä sosiaalinen media, mutta mielipiteiden tai näkemysten vaihdon lisäksi niitä käytetään myös markkinointiin. Kyseessä on ns. sissimarkkinointi eli käytetään epätyypillisiä markkinoinnin keinoja, jotka tuottavat hyviä tuloksia pienin panoksin. YouTube Videoiden jakelusivusto, johon voidaan ladata mm. itse tehtyjä videoita. Rekisteröimättömät käyttäjät voivat katsoa vapaasti useimpia sivustoon ladattuja filmejä, mutta filmien lataaminen vaatii rekisteröinnin. Sivustosta löytyy hakusanalla museum useita museoita. Flickr Valokuvien jakamisen sivusto. Sivustoon voi ladata valokuvia useasta eri lähteestä, tietokoneen lisäksi muun muassa kännykästä ja sähköpostista. Valokuvia voi järjestää monin eri tavoin. Kuvilla voi elävöittää karttoja ja niille voi antaa käyt-

6 6 tölupia sivuston muille käyttäjille. Facebook Internetyhteisö, jossa voidaan olla muun muassa sosiaalisessa kanssakäymisessä, ladata kuvia palveluun, jakaa linkkejä ja videoita toisilleen. Sivustoon on pakollinen rekisteröityminen. Blogi Verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä, ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista tekstin lisäksi myös kuvia, videokuvia tai ääntä. Blogit ovat myös yritysten työkaluja. Blogia voi kirjoittaa julkisesti asiakkaille ja sidosryhmille tai julkaista vain työntekijöiden luettavaksi intranetissä. Wikipedia Vapaasti muokattava tietosanakirja, johon kuka tahansa voi kirjoittaa artikkelin. Omaa museota koskevat tiedot kannattaa tarkistaa aika-ajoin. Keskusteluryhmät Internetin julkisia keskustelu-, tiedotus- ja tiedonvaihtopalstoja. Viestintää rajatuille käyttäjäryhmille. Muita Erilaiset verkkoyhteisöt (Second Life, city.fi, irc-galleria, Suomi24, Oma kaupunki, Palana pelissä jne.) Edellä mainittujen kanavien käyttämisen tulee olla osa viestintäsuunnitelmaa ja niitä on käytettävä johdonmukaisesti. Tiedotuslehdet Museon asioita koskevien tiedotuslehtien julkaiseminen on muita tiedottamisen kanavia täydentävä tapa kertoa museon tarjolla ja suunnitteilla olevista palveluista ja toiminnasta. Tiedotuslehtien tekeminen edellyttää taloudellisia- ja henkilöresursseja ja osaamista. Niiden julkaisemisella tulee olla aina jokin erityinen viestinnällinen tavoite/tarve ja sisältöön sekä ulkoasuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Välitön palveluviestintä Viestintää on myös asiakasneuvonta ja informointi. Jokainen museon työntekijä toimii museon palvelu- ja markkinointiviestijänä vastatessaan puhelimeen ja antaessaan henkilökohtaista neuvontaa, työskennellessään jossakin museon toimipisteessä tai kirjoittaessaan esimerkiksi kirjettä tai sähköpostia muulle palvelun kohteena olevalla taholle. Suoran välittömän viestinnän kautta annetaan kasvot museon toiminnalle ja työntekijöille. Palvelun saajan kokemuksella museon edustajan/työntekijän kohtaamisesta on keskeinen merkitys koko museosta syntyvälle mielikuvalle. Palvelualttius, ystävällinen ja kohtelias suhtautuminen ovat avaintekijöitä välittömässä palveluviestinnässä. Jokainen työntekijä rakentaa omalla toiminnallaan mielikuvaa museosta. Välitön palveluviestintä joko kasvokkain tai puhelimitse on yksi tehokkaimmista viestintäkeinoista. Johdon tulee antaa henkilöstölle selkeät ohjeet tiedottamisesta. EI TULLUT UUTISTA, MIKSI? On muistettava, että vain osasta maailman tai lähiseudun tapahtumia tulee uutisia. Uutiset ovat tulos tiedotusvälineiden suorittamista arvioinneista ja valinnoista. Valinnoissa suuri painoarvo on uutisen arvolla ja merkityksellä sekä tiedon lähettäjän ja lähteen luotettavuudella. Myös muu ajankohtainen uutistarjonta vaikuttaa uutisten läpimenoon, sillä uutispäivät ovat erilaisia. Uutisaiheiden suodattumiseen vaikuttavat myös muun muassa toimittajien omat asenteet ja arvot sekä toimituksen käytännöt. Asenteista kertoo esimerkkinä Helsingin Sanomissa Tällä viikolla palstan lyhyt Museoviikkoa esittelevä teksti. Palstalla esitellään muutama ajankohtainen viikon tapahtuma kysymyksien Mitä? ja Miten? vastauksin. Museoviikkoa koskeva teksti oli otsikoitu Hiihtoviattomuus ja muut museoidut. Kysymykseen Mitä? vastataan, että Museoviikko ei ehkä ensi kuulemalta tunnu houkuttelevimmalta kevätpuuhalta, mutta sitä vietetään kymmenissä museoissa ympäri maan ja kysymyksen Miten? vastauksesta käy ilmi, että Maailman museopäivänä ensi sunnuntaina museoihin on vapaa pääsy. Tekstin otsikkoon viitataan loppulauseessa, jossa menovinkkinä on Lahden hiihtomuseon talviurheiluaiheinen näyttely.

7 7 Viestintä museossa eli sisäinen viestintä Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan museon organisaation sisällä tapahtuvaa tiedon välitystä. Museon maineen rakentaminen lähtee aina liikkeelle toimivasta ja hyvästä sisäisestä tiedottamisesta. Hyvä sisäinen viestintä on onnistuneen ulkoisen viestinnän edellytys ja merkittävä työtyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Sisäisellä viestinnällä varmistetaan, että kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on tiedossaan toiminnan tavoitteiden saavuttamisen ja työn tekemisen kannalta oleellinen tieto. Sisäisen viestinnän tavoitteena on tehostaa palvelujen toimivuutta, lisätä henkilökunnan työmotivaatiota sekä edistää työtyytyväisyyttä, luottamusta ja sitoutumista. Sisäinen viestintä on keskeinen johtamien väline. Sisäiseen viestintään kuuluvat sisäinen yhteystoiminta ja sisäinen tiedotus. Sisäinen yhteistoiminta Toiminnalla tavoitellaan vuorovaikutusta johdon ja henkilöstön välille ja henkilöstön keskuuteen, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja me-henkeä. Se pitää sisällään esimerkiksi työstä annettavan palautteen esimiesten ja alaisten yhteiset keskustelut ja muut tapaamiset huomionosoitukset ja merkkipäivät henkilöstötilaisuudet (pikkujoulut, illanvietot, virkistyspäivät jne.) harrastustoiminnan sisäisen ilmapiirin seurannan. Sisäinen tiedotus Toiminnalla pyritään pitämään henkilöstö hyvin tietoisena ajankohtaisista asioista: tavoitteista, tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan kehittämisestä jne. Sisäinen tiedotus pitää sisällään esimerkiksi esimiesviestinnän palaverit tiedotteet toimintakertomukset sisäisen puhelinluettelon tiedotustilaisuudet yhteistyöelimet ilmoitustaulut henkilöstölehdet näyttöpäätetiedottamisen (sähköposti, intranet) uuden työntekijän perehdyttämisen. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän tarkoituksena on viestiä museon palveluista ja tuotteista. Hyväkään näyttely ei myy itseään, jos asiakkaat eivät ole sen olemassaolosta tietoisia. Erinomaiset palvelut ja tuotteet eivät riitä vaan on oltava aktiivisia ja näkyviä, ja valittava oikea tyyli ja media toivotun käyttäjäryhmän tavoittamiseksi. Markkinointiviestinnällä tehdään museota ja sen palveluita tunnetuksi, rakennetaan myönteistä museokuvaa, houkutellaan uusia asiakkaita, saadaan tukea toimintamahdollisuuksille sekä edistetään matkailua. Markkinointiviestinnän tavoitteet ovat yleisellä tasolla samat kuin viestinnänkin, mutta markkinointiviestinnän välineet ja kanavat ovat usein hieman näkyvämpiä. Välineitä ovat mm. internet-sivut, esitteet, ilmoitukset, messuesiintymiset. Myös mainonta on osa markkinointiviestintää. Museon markkinointiviestinnän välineet ja kanavat valitaan kulloisenkin tavoitteen, kohderyhmän, tilanteen ja sanoman mukaan. Markkinointiviestintää tukevat yrityskuva, henkilökunta ja sidosryhmäsuhteet. Markkinointiviestinnässä tehdään laajaa ja aktiivista yhteistyötä myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Internet tarjoaa mahdollisuuden toisenlaiseen markkinointiviestintään. Yhden markkinointiviestin sijasta internetratkaisuilla voi kommunikoida asiakkaan kanssa joukolla pieniä, halpoja, nopeita ja kohdennettuja markkinointiviestejä. Viestin ei tarvitse mennä perille kuin hyvin pieneen kohderyhmään ja ammutuista viesteistä ja kommunikaatiosta vain hyvin pienen osan tarvitsee tuottaa. Internet-markkinointi ei ole kallista: se ei tavoittele kaikkia ja useita samanaikaisia erilaisia viestejä voi kohdentaa eri kohderyhmille.

8 8 KRIISITILANTEESEEN PITÄÄ VALMISTAUTUA Yhteistyöstä vahvistusta viestintään Museon ullakko palaa tai näyttelystä katoaa arvokkaita koruja. Molemmat ovat odottamattomia erityistapahtumia, joita varten museon viestintäsuunnitelmassa tulee olla toimintaohje. Museon tulee tiedottaa myös pienemmissä erityistilanteissa ja poikkeusoloissa, koska juuri erityistilanteet lisäävät tiedottamisen tarvetta. Kriisiviestintää edellyttäviä tilanteita voivat olla esimerkiksi häiriöt tai uhka museoturvallisuudessa tai avainhenkilön äkillinen kuolema. Kriisi voi syntyä myös ulkoisesta hyökkäyksestä, kuten väärien tietojen levittämisestä tai ilkeästä lehtikirjoittelusta. Mahdollisen kriisitilanteen syntymistä voi ehkäistä sillä, ettei julkaise esim. esineostojen tai vakuutuksen arvoja julkisesti. Odottamattomaan tapahtumiseen tulee varautua ja laatia ohjeisto siitä miten toimitaan, jos kriisi tapahtuu. Kriisitilanteiden viestinnän tulee olla nopeaa ja tehokasta. Viestinnän välineet ja kanavat valitaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Keskeisenä painopisteenä ovat suuremman vaaran torjuminen ja korvaavista palveluista tiedottaminen sekä väärän tiedon leviämisen estäminen. Keskeistä on, että julkisuuteen välittyy mahdollisimman nopeasti täsmällinen tieto siitä, mitä on tapahtunut, mistä se johtuu ja mitä asialle ollaan tekemässä. Museo on riippuvainen siitä yhteisöstä jossa se toimii. Erityisen riippuvainen se on niistä ryhmistä, jotka antavat panoksensa museon toimintaan. Ulkoinen yhteystoiminta kohdistuukin ryhmiin, joiden kanssa ollaan yhteistyössä tuloksen saavuttamiseksi. Yhteistoiminnan lajeja ovat muun muassa sidosryhmäsuhteet, yhteiskuntasuhteet tai lähiverkot. Myönteisen museokuvan ylläpitäminen ja rakentaminen edellyttävät pitkäjänteistä ja sitoutunutta yhteistyötä myös viestinnässä. Museon viestintätoimien vaikutusta ja tehokkuutta lisätään yhteistyöllä sekä organisaation sisällä että tiedotusvälineiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Luottamushenkilöt, museonystävät Luottamushenkilöt ja museonystävät ovat osa museon organisaatiota, samoin erilaiset museon toimintaan suoraan liittyvät harrastusryhmät. He ovat merkittävä voimavara museon viestinnässä ja myönteisen museokuvan luomisessa. Suhteiden kehittämiseksi ja aktiivisen tiedonvälityksen turvaamiseksi museon tulisi järjestää säännöllisin aikavälein tapaamisia tai erityistilaisuuksia. Luottamushenkilöt ja muut museon tukiryhmät voisi lisätä myös tiedotteiden lähetyslistalle. Tiedotusvälineet Tiedotusvälineiden kanssa tehtävän onnistuneen viestintäyhteistyön takana on molemminpuolinen hyvä tuntemus ja yhteisymmärrys toimintatavoista. Henkilökohtaisten suhteiden luominen joukkoviestimien edustajiin on hyvin toimivan ulkoisen tiedottamisen perusedellytys. Tiedottaja ja toimittaja ovat työssään toisistaan riippuvaisia. Myös tiedotusvälineiden edustajille voidaan järjestää tapaamisia yhteistyön kehittämiseksi ja aktiivisen vuoropuhelun turvaamiseksi. Tapaamisiin liitetään jokin kiinnostusta herättävä teema, josta tilaisuudessa voidaan käydä keskustelua. Tapaamisten järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota tiedotusvälineiden tasapuoliseen kohteluun. Museo suhtautuu myös avoimesti ja mielenkiinnolla tiedotusvälineiden tarjoamiin tilaisuuksiin tutustua niiden toimintaan. Sidosryhmät Museon johto ja viestinnästä vastaavat ylläpitävät hyviä yhteistyösuhteita sidosryhmien kanssa mm. erilaisten tapaamisten ja viestintävastaavien yhteistyöverkostojen muodossa. VIESTINTÄÄ PITÄÄ SEURATA JA KEHITTÄÄ Hyvä viestintä edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Museo kehittää viestintäänsä muun muassa ottamalla käyttöön uusia viestintävälineitä ja -kanavia, tehostamalla ulkoista ja sisäistä viestintäyhteistyötä, parantamalla museon viestintävastaavien viestintätaitoja ja yleisesti luomalla tiedotusmyönteistä ilmapiiriä koko organisaatioon. Viestinnän seuranta on yksi viestinnän kehittämisen edellytys. Museo rakentaa viestinnälle mittarit, joita seurataan ja joiden pohjalta viestinnällisten toimenpiteiden vaikutusta voidaan arvioida. Linkkejä: Uusia ideoita viestintään ja lisätietoja Deskin (www.deski.fi) palveluista tiedottajille.

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (5) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii 1.3 Kenelle ja kenen kanssa Eksote viestii 1.4 Miten Eksote viestii Etelä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA TAIVALKOSKEN KUNTA YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 1.6.1998 213 Voimaantulo 1.7.1998 1 Soveltamisala Näitä tiedotusohjeita sovelletaan tiedotettaessa Taivalkosken

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen www.hamk.fi TYÖPAJAN SISÄLTÖ 1. Kuulumiset 2. Kertaus aiemmasta tietoiskusta 3. Uusia ideoita 4. Tärpit

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Ympäristöterveydenhuollon koulutuspäivät, Kotka 17. 18.5.2016 Johanna Joutsiniemi Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuva: Pertti Nisonen Ympäristökeskus on yksi

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskus, LUMA-KS, on Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima kehittämishanke, joka toimii osana valtakunnallista

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014 POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Käsitelty koordinaatioryhmän kokouksessa 21.8.2014, valmistelevassa sihteeristössä 28.8.2014 sekä ollut kuntajohtajien kommentoitavana 28.8.2014 1.9.2014. Hyväksytty ohjausryhmässä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä

Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä Marika Sipilä / Kiinteistöliitto Uusimaa Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä Lahti 8.5.2014 Osmo A. Wiion lakeja inhimillisestä viestinnästä Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu. Jos

Lisätiedot

Verkkoviestintäohje. Päivitetty

Verkkoviestintäohje. Päivitetty Verkkoviestintäohje Päivitetty 10.1.2017 www.ylojarvi.fi Ylöjärven kaupunki 10.1.2017 Verkkoviestintäohje Tietoa, palveluja ja palautetta Ylöjärven kaupungin internetsivusto (www.ylojarvi.fi) on keskeinen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Tämä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen toimeenpanon viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelma on tehty viestintäammattilaisten, mukana

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

SoTen ja Saarikan viestintästrategia ja -suunnitelma vuodelle 2016

SoTen ja Saarikan viestintästrategia ja -suunnitelma vuodelle 2016 SoTen ja Saarikan viestintästrategia ja -suunnitelma vuodelle 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VIESTINNÄN TAVOITTEET 2 3 KOHDERYHMÄT 3 4 VIESTINTÄTAVAT JA -VÄLINEET 3 5 PALAUTEJÄRJESTELMÄ 4 6 VIESTINNÄN

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet. Monikulttuuriasian neuvottelukunta 20.8.2015 Satu Tyry-Salo

Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet. Monikulttuuriasian neuvottelukunta 20.8.2015 Satu Tyry-Salo Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet Monikulttuuriasian neuvottelukunta 20.8.2015 Satu Tyry-Salo Suomen väestönmuutoksista Väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana 20 483 henkilöllä Väestönkasvu

Lisätiedot

HUIMAN JUNIORIJALKAPALLON VIESTINTÄOHJE

HUIMAN JUNIORIJALKAPALLON VIESTINTÄOHJE HUIMAN JUNIORIJALKAPALLON VIESTINTÄOHJE Sisällysluettelo HUIMAN JUNIORIJALKAPALLON VIESTINTÄOHJE... 1 1. Kenelle viestimme... 3 2. Miten viestimme... 4 3. Mikä on viestintämme tavoite... 5 Jaoston sisäisen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan nimittäminen, asema ja tehtävät

Tietosuojavastaavan nimittäminen, asema ja tehtävät Tietosuojavastaavan nimittäminen, asema ja tehtävät 1 Näin pääset alkuun! 1. Nimitä tietosuojavastaava. 2. Määrittele tietosuojavastaavan tehtävät ja asema. 3. Arvioi tekeekö tietosuojavastaava muita tehtäviä.

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Etelä-Pohjanmaan sote Viestintästrategia ja -suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä,

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Liperin kunnan viestintäohje 8/2013. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

Liperin kunnan viestintäohje 8/2013. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Liperin kunnan viestintäohje 8/2013 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu 1. VIESTINNÄN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Kunta on olemassa kuntalaisia varten... 3

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Sitoumusviestintää Vinkkejä tekijöille

Sitoumusviestintää Vinkkejä tekijöille Sitoumusviestintää Vinkkejä tekijöille Materiaali sisältää: ESIMERKIN VOIMAA S-ryhmä 3 x K TAVOITTEET Tiedon, tunteen ja toiminnan tasoilla Kolmen K:n taktiikka ja viestintäkanavat SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Sosiaalisen median toimintaohje

Sosiaalisen median toimintaohje Sosiaalisen median toimintaohje Tämän toimintaohjeen on laatinut kehittämispalvelut yhteistyössä konsernipalveluiden kanssa. Ohje sisältää toimintaohjeet sosiaalisen median käyttöön ja ohjaa työntekijöiden

Lisätiedot

10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin.

10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin. 10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin. On-page SEO-optimointi tarkoittaa nettisivustolle tehtäviä muutoksia, joilla on osaltaan huikea vaikutus sivuston näkyvyyteen hakukoneissa. Tarkista helposti

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA 2. OSIO Facebook ja Whatsapp fokuksessa Facebook-tehtävän purku ja harjoitteita Whatsapp-ryhmä EduBerry Miten Whatsapp-ryhmää

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot