Johdatus biofysiikkaan 4. luento

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatus biofysiikkaan 4. luento"

Transkriptio

1 Johdatus biofysiikkaan 4. luento Marja Hyvönen perustuen Kyösti Heimosen lentoihin! Johdatusta solujen biofysiikkaan Solujen rakenteesta, määrittelystä Solujen evoluutiosta Solujen säätelyjärjestelmistä Mittausmenetelmistä

2 Mikä erottaa solun ympäristöstään? Lipidit (~amfifiilisiä molekyylejä) pääkomponentti fosfolipidit: glyseroli & 2 rasvahappoa hydrofiilinen pää Proteiinit l. valkuaisaineet aminohappojen muodostamia polypeptidejä; primääri-, sekundääri-, tertiääri- ja kvartäärirakenne rodopsin A.Lee, Journal of Biology, 2009 T. Rog et al., Biochim. Biophys. Acta, 2009 ja streroleja; tärkein on kolesteroli: - eläinsoluissa - auttaa pakkaamaan fosfolipidit - rengasrakenne jäykistää solukalvoa 2

3 Mikä erottaa solun ympäristöstään? Yhdessä lipidit ja proteiinit muodostavat kalvorakenteita: nestemosaiikkimalli 70-luvulta, jossa lipideillä rooli passiivisena nestemäisenä ympäristönä proteiineille MODERNI KÄSITYS: LIPIDEILLÄ SÄÄTELYROOLI! Hiilihydraatit (l. sokerit) puolestaan muodostavat yhdessä lipidien ja proteiinien kanssa solukalvolle erilaisia yhdistelmämolekyylejä: glykolipidit ja glykoproteiinit; esim. erilaisia reseptori- ja esim. glykosfingolipidit tunnistusrakenteita kalvolle saapuvien aineiden (hormonit, - sokeroituja rasva-aineita välittäaineet, immuunipuollustus jne.) tunnistukseen A.Lee, Journal of Biology,

4 Solut elämän perustana: yksisoluiset Eugenia ripsieliö alkueliö; sekä kasvi (yhteyttää) että eläin (näkee ja liikkuu) Solu on pienin elävä yksikkö: elämän ilmiöiden tulkinta solujen kautta Osa eliöistä on yksisoluisia; niiden kohdalla asia yksiselitteinen ELÄMÄN MÄÄRITELMÄ, tiedetäänkö? kyky lisääntyä jakautumalla (bakteerit vs. virukset)? oma aineenvaihdunta? kasvu elämänsä aikana?...?

5 Solu elämän perustana Kaikki elävät olennot koostuvat soluista solun sisäiset osat eivät yksinään eläviä elämän ilmiöiden tulkinta solujen kautta 5 5

6 Elämän hierarkia Atomit Molekyylit Soluorganellit Solut Kudokset Elimet Yksilöt Populaatiot Solu on pienin elävä kokonaisuus eli elämän perusyksikkö Ekosysteemit 6 6

7 Solujen yleisjaottelu: prokaryootit ja eukaryootit Bakteeri-, sieni-, eläin- ja kasvisoluissa on tietyt erot (esim. viherhiukkaset ja soluseinä), mutta suurelta osin kaikki solut (etenkin eukaryootit) ovat samankaltaisia - ns. alkeiseliöt (Monera) ovat yksisoluisia prokaryootteja l. esitumallisia - ns. alkueliöt (Protista) ovat yksisoluisia eukaryootteja l. aitotumalisia (esim Eugena edellä) - sienet (Fungi), kasvit (Plantae) ja eläimet (Animalia) ovat monisoluisia eukaryootteja 7

8 Solujen yleisjaottelu: prokaryootit ja eukaryootit suurelta osin kaikki solut (etenkin eukaryootit) ovat samankaltaisia eläinsolulle tyypillistä : ripset ja karvat lysosomit (hajotus) mikrofilamentit (sisäinen tukiranka) kasvisolulle tyypillistä : viherhiukkaset aina isot vakuolit (varastointiin) soluseinä (ulkoinen tukiranka)

9 Prokaryoottisolujen perusrakenteet ja toiminnot: Bakteerit ja arkkibakteerit: Prokaryootit ovat (suomeksi) esitumallisia - niillä ei ole varsinaista tumaa, eikä siihen liittyviä molekulaarisia koneistoja - eivät myöskään muita kalvostojen erottamia osastoja (ei siis solun sisäisiä kompartmentteja!) - koko solu yhtä osastoa - yleisiä ominaisuuksia: 1) niitä on lähes kaikkialla ja niillä on mitä erilaisimpia muotoja 2) ne ovat tietyllä tavalla alkeellisia, mm. niiden DNA on sirkulaarinen 3) niiden solurakenteet ja metabolia poikkeavat monin tavoin muista eliöistä Kuvassa bakteerien perusrakenteita. A. Gram-negatiivinen. OM = ulkokalvo, CW = soluseinä, CM = solukalvo. B. Gram-positiivinen. C. Arkkibakteeri. SL = ns. S-kerros glykoproteiineista. 9

10 Eukaryoottisolujen perusrakenteet ja toiminnot: Eukaryootit eli aitotumalliset ovat kehittyneempiä - perimä (DNA) on keskittynyt tumaan, lukuun ottamatta mitokondrioissa ja sentrioleissa) olevaa vähäistä perimäainesta - yksisoluiset alkueliöt ja kaikki monisoluiset eliöt (sienet, kasvit, eläimet) ovat eukaryootteja 10

11 Eukaryoottisolujen perusrakenteet ja toiminnot: Eukaryooteilla on myös muita soluelimiksi sanottuja osia: 1) mitokondriot (solun energiatehtaat : ATP tuotanto oksidatiivisessa fosforylaatiossa) 2) erilaiset kalvoston muodostamat rakenteet sytoplasmassa > endoplasminen kalvosto: karkeassa proteiinisynteesi, sileässä muita reaktioita ja kuljetus > lukuisat muut rakkulamaiset kalvorakenteet: Golgin laite, lysosomit, ekso- ja endosytoottiset rakkulat, peroksisomit jne. runsaasti kompartmentteja, joissa erikoistuneet toiminnot 11

12 KOMPARTMENTIT, joissa erikoistuneet tominnot - näille rakenteille on tyypillistä, että niiden sisätilat ovat topologisesti solun ulkopuolta tai aivan oma osastonsa, ja niinpä erilaisten aineiden pitoisuudet ovat/ voivat olla esim. solunulkoista tilaa muistuttavia (tai jotain aivan muuta): esim. lysosomi-rakkulat (hajotus) ovat yleensä hyvin happamia Eukaryoottien soluplasman kompartmentalisaatio mahdollistaa: - biokemiallisten reaktioiden erilaisuuden prokaryootteihin nähden - myös ko. reaktioiden suuremman nopeuden ja tehokkuuden, koska 1) reaktiotuotteita voidaan poistaa myös solun sisällä toiseen tilaan 2) tuma ja histonit mahdollistavat perimän ilmentymisen tarkemman säätelyn, ja täten myös esim. solukalvon toiminnan (proteiinit) suuremman dynaamisuuden (vaihtelun ajassa ja paikassa) 12

13 Eukaryoottisolujen perusrakenteet ja toiminnot: Eukaryoottien DNA liittyy moniin proteiineihin - esim. histonit, joiden ympärille DNA poimuuntuu (ei prokaryootteilla): geenien ekspression säätely, geenit pakattuina, kun eivät käytössä Eukaryoottisten solujen arvellaan syntyneen useassa vaiheessa useiden erityyppisten solujen yhteenliittymänä (ns. symbionttiteoria): - eukaryoottien solukalvostot - mitokondriot - liikkumisen mahdollistavat giliat ja flagellat - kasvisolujen kloroplastit l. viherhiukkaset, jotka sisältävät lehtivihreää (klorofylliä); hiiliyhdisteiden perustuotanto (autotrofeja)

14 Soluja yhdistävät ja erottavat seikat: Taulukko: Solujen (eliöiden) kolmen päätyypin vertailua. Solutasolla siis kaikki eukaryootit ovat perustaltaan samanlaisia Prokaryoottien välillä on paljon enemmän vaihtelua (vrt. evoluution alku) kuin eukaryoottien 14

15 Evoluutiosta protista: yksi- tai monisoluisia, ei kudoksia aerobic metabolism 15

16 Evoluutio molekyyleistä soluiksi - evoluution varhaisimpien vaiheiden tutkimus on vaikeaa; esim. biomolekyylien evoluutio ns. alkumeressä, ns. RNA-maailma - vaikeimmin ymmärrettävissä on molekyylien ryhmittyminen solukalvon ympäristöstään erottamiksi soluiksi - solujen kehittyminen monimutkaisemmiksi eliöiksi on jo helpommin ymmärrettävissä kuin itse solujen kehittyminen - vasta selkeiden solujen ilmaantuminen mahdollisti fossiloitumisen - suunnattoman pitkät ajat evoluutiossa myös epätodennäköiset asiat ehtivät tapahtua esim. evoluutio molekyyleistä soluiksi kesti n. miljardi vuotta, ja evoluutio yksisoluista monisoluisiksi eliöiksi n. 2 miljardia vuotta

17 Miten solu olisi voinut kehittyä miljoonien (ja miljardien) vuosien kuluessa? monomers monolayer liposome (with bilayer) micelle Lipidit vedessä asettuvat termodynaamiseen minimiin ja muodostavat vesikompartmentteja toisistaan erottavia rajapintoja, jotka kykenevät ylläpitämään aineiden (ionien) konsentraatioeroja ( varauseroja) ja siten erilaisia fysikaaliskemiallisia ympäristöjä. - Lipidien hiilivetyhäntien dipolien väliset van der Waals -vuorovaikutukset ovat merkittäviä kalvoja muodostavia ja koossapitäviä voimia (päiden H 2 O- dipolivuorovaikutusten lisäksi). VESIASTIA hypoteesi: Science 2007 grand prize essay

18 Miten solu olisi voinut kehittyä miljoonien (ja miljardien) vuosien kuluessa? liposome (with bilayer) - On ehdotettu, että maapallon evoluution aikana polymeerimolekyylien ilmannuttua RNAta olisi voinut jäädä liposomien sisään. Tällaiset rakkulat voivat fuusioitua spontaanisti ja isommat liposomit keräisivät lisää RNAta ja muita mahdollisesti ympärillä olevia molekyylejä. Osmoottisesti ne myös keräisivät tarvittaessa lisää kokoa. Partikkeleiden ominaisuudet voisivat olla suotuisia muihin nähden ja ne voisivat yleistyä solun evoluution 1. aste VESIASTIA ~ alkumeri - Rakkulan kalvon (bilayer) yli syntyy spontaanisti ph-ero, koska protonoitujen lipidien pääryhmät asettuvat helpoiten kalvon sisäpinnalle SPONTAANI VARAUSERO JA JÄNNITE-ERO alkeellisia solutoimintoja (2. aste) hypoteesi: Science 2007 grand prize essay

19 Biologisista Säätelyjärjestelmistä Biologiset säätöjärjestelmät Homeostaasi Erilaiset säätöjärjestelmät ja niiden mallit 19

20 Mitä biosysteemit (myös solut) säätelevät? Säätelyllä tarkoitetaan tässä tietynlaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden säilyttämistä Kaikki biosysteemit pyrkivät säätelemään omaa itseään ja ympäristöään siten, että niiden sisäiset ja ulkoiset olosuhteet säilyvät elämälle suotuisina (ja jossakin vaiheessa elämää lisääntymiselle otollisina) Kaikki solut elämän perusyksiköt eli pienimmät elävät yksiköt säätelevät aktiivisesti eli ylläpitävät tietynlaisia olosuhteita sisällään eli intrasellulaaritilassa Solut pyrkivät myös säätelemään ulkoista elinympäristöään eli ekstrasellulaaritilaansa 20

21 Mitä biosysteemit (myös solut) säätelevät? Kudokset, elimet ja yksilöt koostuvat tiettyihin tehtäviin erilaistuneista soluista, jotka yhdessä pyrkivät ylläpitämään elämälle suotuisia olosuhteita näissä monisoluisten eliöiden suuremmissa kokonaisuuksissa Kaikki nämä elämää ylläpitävät toiminnot elämän eri hierarkiatasoilla ovat elimistön säätelyjärjestelmiä; tältä kannalta koko elämä ja sen ylläpito voidaan nähdä yhtenä isona säätelyjärjestelmänä tai yhteistyötä tekevien pienempien säätelyjärjestelmien kokonaisuutena 21

22 Solujen elinympäristö ja sen säätely Yksisoluisilla on vain yksi solunulkoinen ympäristö, joka kattaa koko muun maailman ja jota ne eivät pysty muutoin säätelemään (ainakaan lyhyellä aikavälillä) kuin käyttäytymisellään eli hakeutumalla suotuisiin oloihin Monisoluisilla eliöillä tilanne on paljon monimutkaisempi, joskin samalla myös säätelylle otollisempi solut ovat kiinni toisissaan muodostaen kudoksia ja yksilöitä tästä seuraa kaksi erilaista ympäristöä: 1) ulkoinen, joka kattaa siis eliöyksilön ympäristön (muu maailma) 2) sisäinen, jonka muodostaa eliön sisään jäävä ekstrasellulaaritila Molemmat solujen ympäristöt liittyvät ja vaikuttavat eliön käyttäytymiseen ja toimintoihin varsin läheisesti ja merkkittävästi: Claude Bernard (1800-luvun fysiologi): Milieu interieur molempia ympäristöjä eliö pyrkii tietyllä tavalla vakioimaan, yleensä onnistuen kuitenkin vain sisäisen ympäristön kohdalla, ja siinäkin vain ajoittain (esim. sairaudet ovat usein tämän säätelyn tilapäisiä epäonnistumisia) 22

23 Sekä ulkoista että sisäistä ympäristöä havainnoidaan aisteilla Ulkoisen ympäristön havainnointi tapahtuu varsinaisen aistitoiminnan avulla - näkö, kuulo, tunto, haju ja maku Sisäistä ympäristöä taas tarkkaillaan ns. sisäisten aistien avulla esim. - solunulkoisen nesteen (lähinnä veren) CO 2 :n, glukoosin ja happamuusasteen aistiminen - lihasten ja jänteiden proprioseptorit jne. Eivät useinkaan ole tiedostettuja aistimuksia, mutta näillekin on erityiset aistinsolut ja elimet Sisäisen ympäristön säätely on monisoluisten eliöiden ja siis myös ihmisen toiminnan keskeinen ohjaaja Voidaankin kysyä kuinka pitkälle eliöt ovat eläviä ja itseorganisoituvia säätelyjärjestelmien ohjaamia automaatteja? Solut ainakin ovat!? Mieti esim. nälkä/jano syöminen/juominen kylmä/kuuma/sairaus sopiva käyttäytyminen seksuaalisuus/rakkaus lisääntyminen jne. Entäs oppiminen, muistaminen, käyttäytyminen yms.?

24 Solut toimivat/elävät vain tietynlaisissa optimaalisissa oloissa ja tietyntyyppisen nesteen ympäröiminä Jos tämän nesteen koostumus radikaalisti muuttuu, solut lopettavat toimintansa ja kuolevat Miksi soluilla on tällaisia tarkkoja vaatimuksia elämälleen? Solut ovat evoluutionsa alussa sopeutuneet (yksisoluisina) tietyntyyppiseen ympäristöön (Guyton: Textbook of medical physiology.) Monisoluisilla eliöillä tämä alkuperäinen ympäristö, eräänlainen alkumeri, on yhä mukana kudosnesteenä ja ekstrasellulaariliuoksena Monisoluiset eläimet/eliöt ovat kehittyneet olennaisesti erilaisiksi kuin yksisoluiset ja tämä on johtanut tietyiltä osin myös niiden sisäisen ympäristön muuttumiseen vastaavasti 24

25 Claude Bernard: Milieu interieur on tarkoin säädelty ja elimistö ylläpitää sen HOMEOSTAASIA: Elintoimintojen ylläpitäminen vaatii solunulkoisen nestetilan, ekstrasellulaarinesteen, vakioisuuden säilyttämistä, ja tätä vakioisuutta kutsutaan homeostaasiksi. Kaikki monisoluisten eläinten elimistön toiminnat tähtäävät tähän päämäärään. Myös aistitoiminnot ja hermoston toiminta on alistettu tämän päämäärän saavuttamiseen. Elimistön säätelyjärjestelmät pitävät sisäisten olosuhteiden vaihtelut pieninä, vaikka ympäristön olosuhteet vaihtelevat paljonkin Ekstrasellulaaritilan eli solunulkoisen nestetilan muodostavat selkärankaisilla eläimillä kudosneste (interstitiaalineste, ekstrasellulaarineste) ja veriplasma. Kudosnesteen vakioisuus säilytetään koko elimistön tasolla suurelta osin veriplasman koostumusta säätämällä. Toisaalta kaikki solut aktiivisesti säätelevät paitsi omaa intrasellulaarista homeostaasiansa, niin myös ekstrasellulaarinesteen koostumusta.

26 (Guyton: Textbook of medical physiology) Selkärankaisten elimistön huoltojärjestelmät: - Veri ja verenkierto kuljettavat aineita kakkialle elimistöön ja elimistöstä; sydän pitää veren liikkeellä - Keukot hoitavat kaasujen vaihdon - Suolisto rauhasineen (maksa, haima jne.) huolehtii ravinnon imeytymisestä ja muokkauksesta sopivaksi, osasta jätteiden eritystoimintoja ja nestetasapainoa - Munuaiset säätelevät ionitasapainoa ja nestetasapainoa ja huolehtivat omasta osastaan jätteiden eritystoimintoja (Guyton: Textbook of medical physiology) - Verenkierron kapillaarisuonissa tapahtuu aineiden siirto kudoksiin ja kudoksista Aineiden siirto veriplasmasta kapillaarien seinämän läpi kudos- ja ekstrasellulaarinesteeseen ja myös näissä nesteissä tapahtuu diffuusiolla. Solukalvojen läpi eri aineet kulkevat joko diffuusiolla (varaukselliset aineet elektrodiffuusiolla) tai solujen aktiivisesti kuljettamina. 26

27 Elimistön nestetilat veri kiertää jatkuvasti verisuonistossa sydämen pumppaamana ja näin tavallaan "huuhtelee" kaikkia kudoksia veriplasman sisältämät aineet eivät kuitenkaan jakaudu täysin tasan kaikkien ruumiinnesteiden tai eri osastojen (kudosnesteet, ekstra- ja intrasellulaarinesteet jne.) kesken; aineiden epätasainen jakautuminen johtuu aineiden koon tai liukoisuuden aiheuttamista rajoituksista ja erilaisista kuljetusmekanismeista nesteosastojen välillä rasvaliukoiset aineet jakautuvat eri tavalla kuin vesiliukoiset aineet (erilaisia kuljetusjärjestelmiä) esim. veren ja aivo-selkäydinnesteen välistä aineiden vaihtoa rajoittaa ja säätelee erikoistunut kudosrakenne, (veri-)aivoeste (BBB, blood-brain barrier) munuaisissa on myös monenlaisia erikoistuneita kuljetusjärjestelmiä, samoin kaikkien solujen kalvoilla jne. 27

28 Eläinten säätelyjärjestelmät Homeostaasin säilyttäminen tapahtuu: Koko eläimen käyttäytymisen ja aktiivisuuden muuttumisen avulla Elimistön sisäisten säätelyjärjestelmien avulla: * Esim. kudostason säätelyjärjestelmiä on suolistossa, munuaisissa jne. * Samantyyppisiä säätelyjärjestelmiä toimii myös solutasolla erityisesti solukalvolla ja solunsisäisissä kalvostoissa solunsisäisen nesteen homeostaasin ylläpitämiseksi Kudos-, elin- ja eliötason säätelyjärjestelmiä ovat: 1) Neuraaliset eli hermostolliset; vaikutukset paikallisia tai yleisiä 2) Hormonaaliset eli endokriiniset eli humoraaliset; verenkierron mukana kaikkialle, mutta vastaanottaja voi olla hyvinkin paikallinen (reseptorit) 3) Parakriiniset; solut erittävät esim. kasvutekijöitä ekrtrasellulaaritilaan ja nämä leviävät ja vaikuttavat lähiympäristön soluihin (ei verenkiertoon) 4) Joskus luokitellaan erikseen mekaaniset säätelyjärjestelmät; esim. verisuonen halkaisijan säätely, näissä tosin on taustalla yleensä neuraalinen tai hormonaalinen säätely

29 Solujen välinen signalointi ja kommunikointi Useimmiten signalointi solujen välillä siis tapahtuu erilaisten liukoisten välittäjäaineiden avulla: - yleensä solujen toimintaa sääteleviä signaaleja toisilta soluilta levittää elimistöön joko ns. 1) humoraalinen l. endokriininen verenkierron välittämä hormonaalinen säätely tai 2) neuraalinen hermoston (transmitterit) välittämä säätely (joka voidaan luokitella parakriiniseksi) 3) yleensä parakriiniseksi säätelyksi kutsutaan sellaista tapahtumaa, missä solu säätelee läheisyydessään olevia muita soluja ekstrasellulaaritilaan erittämiensä parakriinisten hormonien l. kasvutekijöiden avulla 4) solu voi myös säädellä itseään ns. autokriinisesti ekstrasellulaaritilan kautta Tämän luokittelun rajat eivät ole jyrkkiä, vaan sama hormoni/kasvutekijä voi olla endo-, paraja autokriininen yhtäaikaa. Solut siis säätelevät toistensa toimintaa ns. solukalvovälitteisin mekanismein

30 Solujen tasolla säätelyjärjestelmät muodostuvat: 1) erilaisista solujen, erityisesti solukalvon, kuljetusjärjestelmistä esim. veren punasolun solukalvon kuljetusjärjestelmät Entsyymireaktioiden säätely 2) entsyymien katalysoimien solun aineenvaihdunnan reaktioketjujen sisäistä interaktioista; esim. solujen energiaaineenvaihdunta 30

31 Biologisten säätelyjärjestelmien mallintamiseen ja simulointiin voidaan käyttää ja käytetään alunperin insinööritieteistä lähtöisin olevia säätöjärjestelmämalleja Säätely- tai säätöjärjestelmästä on kysymys silloin, kun systeemiin tulevaa signaalia tai herätettä (input) käsitellään siten, että systeemin tuottama vaste (output) pysyy tietyissä ennalta määritellyissä rajoissa, tai vaihtelee määrätyllä tavalla Säätöjärjestelmän keskeisiä perusosia ovat: - sensori, joka aistii tulevan signaalin tai ärsykkeen (stimulus) tai häiriön (dirturbance, perturbation) - kontrolleri, joka tuottaa pakotteen (forcing), jonka avulla itse säädettävän järjestelmän (controlled system) arvoja ohjataan, ja jotakin tai joitakin arvoja (regulated variables) ohjataan

32 Ohjaus perustuu usein joko jonkinlaiseen komento- tai vertailuarvoon (command tai reference value) tai varsinaiseen asetusarvoon (set point). Tätä verrataan säädeltyyn suureeseen. Mikäli näissä on eroa, syntyy virhesignaali, joka pyrkii palauttamaan säädellyn suureen asetusarvoonsa. 32

33 Sähköiset mittaukset solutasolla - Solutason mittauksista on olemassa kolme periaatteessa erilaista muotoa: 1) solunulkoiset eli ekstrasellulaariset mittaukset: - vertautuvat (ovat periaatteessa samankaltaisia) kudostason mittauksiin, vain kohde on pienempi (kudoksen osa, soluryhmä tai joskus jopa yksittäinen solu) - ovat siis myös ns. differentiaalisia mittauksia 2) solunsisäiset eli intrasellulaariset mittaukset yksittäisistä soluista 3) ns. patch-clamp -mittaukset jopa yksittäisistä ionikanavista - Solutason mittauksissa mitataan useimmiten jännitettä, joskus kuitenkin myös virtaa takaisinkytkentäjärjestelyn, ns. jännitelukitusvahvistimen (engl. voltage-clamp amplifier) avulla - Muitakin suureita, kuten ionipitoisuuksia tai ph:ta (l. protoni-ionin pitoisuutta, ph = -log[h + ]) voidaan mitata ns. ionisensitiivisillä elektrodeilla ja vahvistimilla

34 Solutason solunulkoinen mittaus Kun solujen sähköistä toimintaa mitataan solunulkoisesti l. Ekstrasellulaarisesti, mitataan itse asiassa sähkökentän voimakkuuden vaihteluja ajan funktiona samaan tapaan kuin kudostason mittauksissa: Yksittäisten solujen tai soluryhmien signaaleja voidaan mitata, jos elektrodi on riittävän pieni: - yleensä käytetään volframielektrodia, jonka kärki on 1-50 µm läpimitaltaan, ja joka on sähköisesti eristetty muualta paitsi aivan kärjen alueelta - tai suuren hermosolun tai hermosolukimpun tapauksessa paksumpaa metallielektrodia: esim. kloridoitu hopealanka (tai puhtaaksi hiottu ohut hyönteisneula tms.) Esim. hermosolun tuottaman jännitepulssin eli aktiopotentiaalin solunulkoinen differentiaalinen mittaus 34

35 Solunsisäiset mittaukset Intrasellulaarinen mittaus tarkoittaa mittauselektrodin työntämistä solukalvon läpi ja solukalvon yli vallitsevan jännitteen ja/tai läpi kulkevan virran mittaamista Mittauselektrodi on tässä tapauksessa lasikapillaarista sulattamalla vedetty mikroelektrodi, jonka kärjessä olevan reiän läpimitta voi olla 30 nm 2 µm: - jos elektrodin soluun tekemä reikä on riittävän pieni, solun toimintaa voidaan mitata luotettavasti Lasikapillaari mikroelektrodi täytetään sähköä johtavalla elektrolyyttiliuoksella (esim. 2 M KCl), johon puolestaan upotetaan kloridoitu hopealanka Solunsisäinen jänniterekisteröinti: Mikroelektrodi Solu U Mikroelektrodi - Solukalvon vahvistin jännite (V m ) vertailu- eli referenssielektrodina toimii usein solun ulkoisessa nesteessä oleva kloridoitu hopealanka, joka maadoitetaan Täyttöliuos ei saa haitata solun toimintaa diffuntoituessaan kärjen aukosta soluun Mikroelektrodin sisällä olevan neste/metalli-kontaktin pitää olla riittävän stabiili: - kontaktin muodostaa useimmiten Ag/AgCl-seos (eli kloridoitu hopealanka), - tällöin elektrodin täyttöliuoksessa pitää myös olla kloridia (varausten vaihto metallin ja elektrolyytin välillä saavuttaa tasapainon) 35

36 Solunsisäiset mittaukset: vahvistin, virtalukitus Solun sisäisessä mittauksessa mittausvahvistimelta vaaditaan erityisominaisuuksia: tuloimpedanssin tulee olla suuri, muuten solukalvon jännite oikosuljetaan mittauksella - vahvistimilla ei voida mitata differentiaalisesti (solun sisällä ei ole häiriöitä) - hyvän maadoituksen merkitys korostuu entisestään, jotta saadaan stabiili ja häiriötön vertailupotentiaali - yleisesti käytettäviä vahvistimelta ohjattuja manipulaatioita ovat erilaiset virta- ja jännitelukitusmittaukset, kuten kahden elektrodin jännitelukitus ja yhden elektrodin (epäjatkuva) jännitelukitus tai virtalukitus Virtalukitusmittauksessa (current clamp) solukalvolle syötetään vahvistimelta mittauselektrodin kautta virta-askeleita ja mitataan niiden tuottamia jännitevasteita I 0 - jos solukalvon kapasitanssi (C m ) ja resistanssi (R m ) ovat vakioita niin solukalvon jännite (V m ) ajan funktiona on muotoa: (eli rinnankytketyn RC-piirin askelvaste) - jos R m (tai C m ) ei pysy vakiona, V m :n muutoksen muoto on paljon monimutkaisempi ja solukalvo ns. jännitteestä riippuva (ärtyvien solujen solukalvot ovat tällaisia; näihin palataan tarkemmin Solukalvojen Biofysiikan kurssilla) 36

37 Solunsisäiset mittaukset: jännitelukitus Solukalvon jänniteriippuvuus tarkoittaa sitä, että itse muuttuva kalvojännite säätää ionikanavien auki-/kiinnioloa. Jännitteestä riippuvan solukalvon läpi kulkevia virtoja voidaan tutkia ja mitata jännitelukitustekniikalla (voltage clamp): - perinteisesti tämä on toteutettu kahdella intrasellulaarisella elektrodilla; molemmat saatava samaan soluun vaikeaa, onnistuu vain suurilla soluilla - solukalvon jännite (V m ) lukitaan tiettyyn jännitteeseen feedback-vahvistimella, joka säätää soluun syötettävän komentojännitteen ja mitatun kalvojännitteen erotuksen nollaksi ms:n osassa syöttämällä soluun sähkövirtaa - solukalvon virta (I m ) seuraa tällöin suoraan sen konduktassin (G m = 1/R m ) muutoksia, jotka saadaan täten mitattua - lukitsemattomassa solukalvossa, virta ja jännite ovat jatkuvassa (yleensä epälineaarisessa) vuorovaikutussyklissä, joka johtaa hyvin monimutkaisiin jännitteen ja virran muotoihin (kun kalvo lukitaan vakiojännitteisiin tulosten analyysi yksinkertaistuu huomattavasti; tähänkin palataan Solukalvojen Biofysiikan kurssilla) Nykyisin voidaan tehdä myös yhden elektrodin jännitelukitusta, jossa lukitaan ja mitataan saman elektrodin läpi vuorotellen nopeaan tahtiin (switched clamp, time sharing technics); tämä onnistuu myös pienillä soluilla 37

38 Patch-clamp -mittaus ( laikkulukitus ) Yksittäisten ionikanavien läpi kulkevia virtoja voidaan tutkia ja mitata ns. patch-clamp - tekniikalla; virrat pieniä (pa-luokkaa) solukalvoon liimataan kärjeltään tylpähkö (reiän halkaisija 1-10 µm) ja sileä (fire polished) lasikapillaarielektrodi; - suotuisissa olosuhteissa se liimautuu solukalvoon niin, että muodostuu sekä mekaanisesti että sähköisesti luja liitos, josta käytetään sen impedanssin mukaan nimitystä giga-seal (Z on giga-ohmeja ja seal = liitos, sinetti) Patch-clamp-rekisteröinti Patch-elektrodi I yleensä elektrodi täytetään ko. kudoksen ns. Ringer-liuoksella tms. soluympäristöä matkivalla liuoksella Solu Patch-vahvistin Ionivirta usein sekä täyttöliuoksessa että referenssielektrodina on kloridoitu hopealanka 38

39 Patch-clampin mittauskonfikuraatiot Patch-clamp mahdollistaa solukalvon sähköisen hallinnan ja useita erilaisia mittauskonfiguraatioita: - cell-attached, - inside-out, - outside-out, - whole-cell ja - perforated-patch (rei itetty kalvolaikku) mittaukset Kaikille näille on ominaista se, että solun sähköisiä toimintoja voidaan mitata suurella tarkkuudella. Osassa tekniikoista (isolated patches, alakuvat) solukalvon pieni palanen on mittauskohteena, ja jos se sisältää ionikanavia, niin niiden toimintaa voidaan mitata jopa yhden ionikanavamolekyylin tarkkuudella Virtojen mittaus koko solukalvosta. Jännitelukitus on mahdollista sekä whole-cell - että isolated-patch - muodoissa Yhden tai muutaman kanavan virtojen mittaus kalvolaikuista Myös virtalukitus on mahdollista jännitteiden mittaus 39

40 Spektroskopian perusteita (kurssi Spektroskooppiset menetelmät ) Sähkömagneettisen säteilyn (esim. valon) kohdatessa ainetta tapahtuu vuorovaikutuksia, jotka perustuvat elektroniverhoissa tapahtuviin reaktioihin. Säteilyn energiaa voi sitoutua aineeseen vain kvanteittain siten, että sen elektronit virittyvät korkeampaan energiatilaan, jolloin kyseessä on kvantin/fotonin energian absorptio. Tätä voi seurata elektronin viritystilan purkautuminen, jolloin tapahtuu puolestaan säteilyn/kvantin/fotonin emissio. Näitä ilmiöitä käytetään hyväksi aineiden pitoisuuksien, ominaisuuksien ja rakenteen mittauksissa ja tutkimuksissa Säteilyn absorptio- ja emissio-ominaisuudet tietyssä aineessa siis riippuvat ko. aineen elektroniverhon rakenteesta (, joka tulee paremmin tutuksi fysiikan kursseilla) ja säteilyn energia on kääntäen verrannollinen sen aallonpituuteen (Planckin laki; ks. moniste) Absorptiospektrissä tarkastellaan aineeseen sitoutunutta energiaa aallonpituuden funktiona. Mittaamalla puolestaan emissiosäteilyn aallonpituuskoostumus saadaan emissiospektri. Tästä mittausmenetelmästä käytetään myös nimitystä fluoresenssispektroskopia. Spektroskopiassa voidaan yleensä käyttää sähkömagneettisen spektrin alueesta vain infrapunasäteilyä (IR), näkyvää valoa (n nm) tai ultraviolettisäteilyä (UV), koska pitemmillä aallonpituuksilla vuorovaikutukset ovat vähäisiä (kvanttien energia ei riitä virittymiseen) ja lyhyemmillä aallonpituuksilla kvanttien energia on niin suuri, että joko materiaa tuhoutuu tai kvantit läpäisevät tutkittavat näytteet ilman vuorovaikutusta

41 Kysyttävää?? Lisätietoja opintojaksoissa Solujen biofysiikan perusteet Spektroskooppiset menetelmät 41

B2 Solu ja perinnöllisyys

B2 Solu ja perinnöllisyys B2 Solu ja perinnöllisyys kirjan kannen kuva Tervetuloa BI2-kurssille! Kurssin suoritus Tuntiaktiivisuus 30 % Sis. tehtävien teko ja palauttaminen (pedanetissä kullakin kappaleella oma palautuskansio)

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 Energiaa ja raaka-aineita saadaan ruuansulatuksen avulla 8 Avainsanat glukagoni glukoosi glykogeeni imeytyminen insuliini pilkkoutuminen ruuansulatuselimistö

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot LIIDIT lipos (kreik.) = rasva Lipid = an oily organic compound insoluble in water but soluble in organic solvents Kaikkia orgaanisiin liuottimiin liukenevat biologiset yhdisteet eivät ole lipidejä (esim.

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana

Lisätiedot

EPIONEN Biologia 2015

EPIONEN Biologia 2015 EPIONEN Biologia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos. Tämän teoksen kopioiminen ilman lupaa on tekijänoikeuslain euslain mukaan kielletty. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-38-0 Painopaikka:

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen

Lisätiedot

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy En kyllä tajua, mistä betoniin tulee ylimääräistä ilmaa. Betonissa

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012 Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Elämän synty. Matti Leisola

Elämän synty. Matti Leisola Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Esipuhe. Oulussa 1.6.2015 Petri Lehenkari

Esipuhe. Oulussa 1.6.2015 Petri Lehenkari 3 Esipuhe Tämä esseekokoelma on prosessi, joka alkoi 2007 vuoden lääketieteen opiskelijoiden tärppilistasta. Saatuani listan käsiini ja havaittuani sekä sen ansiot että puutteet, päätin hyödyntää opportunistisesti

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu

Lisätiedot

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot