päihdetyön erikoislehti 2/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "päihdetyön erikoislehti 2/2011"

Transkriptio

1 päihdetyön erikoislehti 2/2011 Eläkeikäisten alkoholinkäytöstä tulossa iso haaste palveluille Päihdetyö kutistumassa päihdesairauksien hoidoksi Osa nuorista syrjäytyy yhteiskunnan ulkopuolelle Työpaikkojen huumetestaus: riskienhallintaa, pelottelua vai mitä? VERTAISTYÖ KOKOAA VOIMIAAN tiimi 2/2011

2 sisältö 2/ Pääkirjoitus: Murretut elinkaaret OLAVI KAUKONEN Lyhyesti Huumetyön vertaistoimintaan rakennetaan osaamiskeskusta TEEMU TIENSUU Eläkeikäisten alkoholinkäytöstä tulossa iso haaste palveluille ANNI VILKKO Päihdetyö kutistumassa päihdesairauksien hoidoksi RIITTA HAKALA, TARJA ORJASNIEMI & MATTI J. VIRTANEN Avokuntoutuskurssi auttaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujaa OLLI KARINIEMI Työ & tekijä: Nuorten mukana AULI SAUKKONEN Ulkopuoliset jonnekin kadonneita Kolumni: Keskusteluja Kiinan keisarin kanssa JUKKA HEINONEN Mitä tekoa on sosiaalipolitiikalla, kun varaa on vain menokuriin? Keskustelua: Lopetetaan työpaikkojen huumetestaus TEUVO PELTONIEMI Keskustelua: Mitä Kotkan tutkimus todella kertoo MIKKO SALASPURO & MAURI AALTO Kolumni: Tekoja tekemättäkin JUSSI SIMPURA Kirja-arvio: Pohjalta selviytymiseen JUKKA HEINONEN Kirja-arvio: Kohtaamisen taito, tieto ja ymmärrys SISKO SALO-CHYDENIUS Kirja-arvio: Kriittinen keskustelunavaus rahapelaamisen haitoista MARI PAJULA Henkireikä: Haikulla ytimeen TAPANI SARVANTI KANNEN KUVA: RODEO / MIKA HEITTOLA Tiimi Päihdetyön erikoislehti, x 47. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN x Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) x Päätoimittaja Olavi Kaukonen, x Toimitussihteeri Auli Saukkonen, x Ulkoasu Kaija Savola x Toimitusneuvosto Pirkko Hakkarainen, Pekka Heinälä, Marja Holmila, Ulla Järvi, Olavi Kaukonen, Satu Lipponen, Katriina Pajupuro, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Tuukka Tammi, Teemu Tiensuu x Tilaukset & osoitteenmuutokset Tuula Mäenpää, p. (09) , tilaushinta 25 euroa/vuosi x Ilmoitukset Auli Saukkonen, 2 x Painopaikka Esa Print 2011 tiimi 2/2011

3 OLAVI KAUKONEN pääkirjoitus MURRETUT ELINKAARET Monessa kunnassa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on siirrytty niin kutsuttuun elinkaarimalliin. Työ organisoidaan lasten ja lapsiperheiden palveluiksi, aikuispalveluiksi ja ikäihmisten tarpeita palveleviksi palveluiksi. Elinkaarimalli toimii ilmeisesti yhtä hyvin kuin muutkin mallit ainakin niin kauan, kun kansalaisten palvelutarpeet jaksottuvat mallin mukaisella tavalla. Ainahan näin ei käy. Ihmisten elämänkulku ei välttämättä seuraa normaalijakauman mukaisesti kaunista kaarta. Yhä useammin kuulee mainittavan, että jokin toimintamuoto nykyisin esimerkiksi laitoskuntoutus on tullut elinkaarensa päähän. Biologiaan nojaava puhetapa peittää alleen sen, että tietyn yhteiskunnallisen muodostelman tai toimintamuodon elinkaarta ei pystytä mitenkään etukäteen laskemaan: yhteiskunnallisen toiminnan elinkaari riippuu yhteiskunnallisista suhteista, tahdosta ja tulkinnoista. Nyt nämä yhteiskunnalliset suhteet ovat muuttuneet niin, että ihmisen sosiaalinen elinkaari murtuu yllättävän usein. Viimeaikainen tutkimus kertoo, että suurin piirtein ikäluokan suuruinen joukko nuoria ja nuoria aikuisia on jokseenkin pysyvästi sekä peruskoulun jälkeisten opintojen että työelämän ulkopuolella. Tätä joukkoa voitaisiin kutsua poistoeräksi, jolla olisi syytä täydentää ainakin keskustelua työurien pidentämisestä. Yhteiskunnalla ei ole heille juuri minkäänlaista käyttöä. Heiltä on mahdollista leikata toimeentulotukea, mutta hyvinvointikeskustelussa heidät otetaan lukuun korkeintaan satunnaisena riskinä. Yhteiskunnan tukitoiminnot näyttävät pettävän juuri siinä kriittisessä vaiheessa, kun kronologinen elinkaari poikkeaa sosiaalisesta. Poistoja ei oteta lukuun tilinpidossa, vaikka pitäisi: tämä väestön poistoerä ei häviä. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen käyttö on vähentynyt 1990-luvun alusta alkaen tuntuvasti. Tätäkin on tulkittu siten, että kuntoutusmuoto sinänsä olisi tullut historiallisen tiensä (elinkaarensa) päähän. Yaira Obstbaumin johtama tutkijaryhmä antaa tuoreessa artikkelissaan (Yhteiskuntapolitiikka 1/2011) tällekin ilmiölle uuden näkökulman: samanaikaisesti päihdehuollon laitoskuntoutuksen vähentämisen kanssa vankilat alkoivat täyttyä ja vankien keskuudessa nimenomaan päihdevankien osuus kasvaa siitä huolimatta, että myös avohoito kehittyi. Tämä merkitsi muuttunutta työnjakoa vaikeimmin päihdeongelmaisten kansalaisten tu en ja kontrollin tuottamisessa: konkreettista sosiaali- ja terveydenhuollollista tukea heikennettiin, toisaalla poliisikontrollia ja seuraamusjärjestelmää kiristettiin. Huolimatta asunnottomuuden vähentämisohjelmasta sekä ensisuoja-asuminen että poliisin säilöönotot lisääntyivät. Sosiaalihuollon laitosmenoissa voitettiin, mutta kokonaisyhteiskunnallisesti hävittiin. Koska sosiaalinen elinkaari on etenkin alkuvaiheessaan haavoittuva ja koska syntyneitä haavoja on myöhemmin erittäin vaikea korjata, saattaa olla, että joudumme miettimään uudelleen myös sosiaalisten tuki-instituutioiden merkitystä ja elinkaarta. Jos laitospalvelujen käyttöä edelleen vähennetään, on syytä miettiä tarkkaan, miten niiden tarjoama tuki korvataan. x tiimi 2/2011

4 lyhyesti Vertaisvalistajille Hyvä käytäntö -palkinto Kalliolan Nuoret ry:n ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kumppanuushanke Skarppi on saanut Sosiaalialan ammattijärjestö Talentian vuoden 2011 Hyvä käytäntö -palkinnon. Päihdekasvatusohjelma Skarpissa peruskoulun 8 9-luokkalaiset nuoret keskusteluttavat 7-luokkalaisia nuoria alkoholinkäytöstä ja keinoista vähentää juomista. Vertaisvalistajat koulutetaan tehtäväänsä. Keskusteluja käydään kouluissa ja nuorisotaloilla, ja paikalla on aina myös aikuinen. Vertaisvalistajina toimivat useimmiten tukioppilaat. Valtakirja helpottaa Kela-asiointia Jos asiakkaan on hankala hoitaa Kela-asioitaan itse, hän voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan. Valtuutuksen voi antaa kätevimmin täyttämällä valtakirjalomakkeen. Kelan verkkosivuilta voi tulostaa kaksi erilaista valtakirjalomaketta. Toinen niistä on yleinen valtuutus Kelan etuusasioiden hoitamista varten ja toinen yksilöity valtakirja, joka on tarkoitettu tiettyjen asioiden hoitamiseen Kelassa. Alkoholin kulutus laski kolmantena vuonna peräkkäin Alkoholin kokonaiskulutus väheni vuonna 2010 kolmantena vuonna peräkkäin. Viime vuonna kulutettiin alkoholia sataprosenttisena alkoholina laskettuna noin 10 litraa asukasta kohden, kun määrä edellisenä vuonna oli 10,2 litraa. Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku johtui tilastoidun kulutuksen vähenemisestä. Tilastoitu kulutus oli 8,1 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohden. Vähennystä oli 0,2 litraa vuodesta Tilastoimaton kulutus pysyi lähes ennallaan eli 1,9 litrassa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Perusturvan taso Suomessa matala Perusturvan taso on Suomessa matala. Takuueläkkeen myötä eläkkeensaajat ovat perusturvan varassa elävistä ainoa ryhmä, jonka perusturvan taso riittää kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen. Vuonna 2009 noin suomalaista eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut vuodesta Suomalaisen vähimmäisturvan taso ennen asumismenoja on kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä tasoa. Asumismenojen jälkeen suomalaisen vähimmäisturvan taso jää hieman länsieurooppalaisen keskitason alapuolelle. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. THL, Avauksia 4/2011. Myös internetissä: KAIJA SAVOLA JUSSI ANTTONEN Netin rahapelit vievät velkoihin Peluurin auttavaan puhelimeen tuli viime vuonna peliongelmaa koskevaa puhelua. Se on 39 puhelua vähemmän kuin edellisenä vuonna. Puheluista 70 prosenttia tuli pelaajilta ja 26 prosenttia läheisiltä. Joka viides puhelu liittyi nettirahapelaamisen ongelmiin. Velkaantuminen oli nettipelaajilla yleisempää kuin muilla soittajilla. Mitä suuremmista veloista oli kyse, sitä useammin soiton taustalla olivat netin rahapelit. Peluurin auttavassa puhelimessa näkyvät myös entistä nuorempien pelaajien ongelmat. Alle 15-vuotiaan pelaamista käsiteltiin 49 puhelussa. tiimi 2/2011

5 Päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneille oma yhdistys YVY palkitsi Lasisen lapsuuden ja Päihdelinkin A-klinikkasäätiön viittomakielinen Päihdelinkki ja Lasinen lapsuus -toiminnan videokampanja Ääni lapselle on palkittu Vuoden yhteiskuntaviestintäteko -kilpailussa. Kumpikin sai kunniamaininnan. Vuoden yhteiskuntaviestintätekona palkittiin Marttojen Sukkarekka-kampanja. Yhteiskuntaviestintäteot palkitsee Yhteiskuntaviestinnän yhdistys YVY ry. Ääni lapselle -video on palkittu myös markkinointiviestinnän ja muotoilualan Vuoden Huiput kilpailussa. Se ylsi Hopeahuipuksi eli kakkossijalle mainoselokuvien sarjassa. Lisäksi se sai mainoselokuvien kategorian erikoispalkinnon. Kilpailun järjestää vuosittain graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafia ry. Päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneet ovat perustaneet oman yhdistyksen. Sen nimeksi on tullut Suomen päihdetyöntekijöiden yhdistys SPY. Yhdistys valvoo jäsenistönsä työhön ja ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja. Tavoitteena on vaikuttaa päihdetyön ammattitutkinnon asemaan ja arvostukseen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Kärkkäinen Vantaalta ja sihteeriksi Kari A. Honkanen Lahdesta. Yhdistyksen nettisivut on avattu osoitteeseen www. paihdetyontekijat.fi. Työryhmä: Hoitoa putkan sijaan SUOMEN HUUMETILANNE HEIKKENEMÄSSÄ? Päihtyneiden kuljettamista ja kohtelua selvittänyt sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esittää, että päihtyneitä tulisi ohjata nykyistä nopeammin hoitoon. Putkasäilytyksen sijaan päihtyneitä voitaisiin ohjata nykyistä enemmän selviämishoitoyksiköihin tai asumispalveluiden ensisuojatyyppisiin palveluihin. Poliisin tekemät päih- tyneiden säilöönotot ovat Suomessa pohjoismaisittain korkealla tasolla. Poliisi teki vuonna 2009 noin päihdeperusteista kiinniottoa. Suurin osa putkaan päätyneistä oli satunnaisia asiakkaita. Niitä, jotka joutuivat putkaan vähintään kuusi kertaa vuodessa, oli vain 4 prosenttia kaikista säilöönotetuista. Kuitenkin heihin kohdistui 31 prosenttia säilöönotoista. Suomen huumetilanne saattaa olla heikkenemässä usean vakaan vuoden jälkeen, päätellään Huumetilanne Suomessa vuosiraportissa. Huumausaineisiin liittyvien kuolemien ja sairaaloissa hoidettujen huumausaineista ja lääkkeistä johtuvien myrkytysten määrä on kasvussa. Huumeisiin liittyviä kuolemia oli 247 vuonna Ennakkotietojen perusteella niiden arvioidaan yhä kasvavan vuonna Martta Forsell ym.: Huumetilan ne Suomessa THL:n raportti 40/2010. Myös internetissä: tiimi 2/2011

6 Huumetyön vertaistoimintaan rakennetaan osaamiskeskusta Osaamiskeskushanke Osis yhdistää pääkaupunkiseudun huumetyön vertaistoiminnan resursseja. TEEMU TIENSUU x A-klinikkasäätiön Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki, Stop huumeille ry ja Omaiset huumetyön tukena ry ovat käynnistäneet neljä vuotta kestävän pääkaupunkiseudun huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus Osis-hankkeen. Projektin tavoitteena on kehittää eri järjestöissä tehtävän vertaistyön rakenteita ja yhteistyötä siten, että kokonaisuudesta muodostuu osaamiskeskus, Osis. Osis-hankkeen projektikoordinaattorina toimii YTM Helena Virokannas. Rahoitus hankkeeseen tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. Osis muodostuu järjestöjen omista vertaistoimintaan liittyvistä kehittämisprojekteista ja yhteisestä koordinaatiosta. Helsingin Vinkki koordinoi hanketta ja toimii vertaistoiminnan osaamiskeskuksen "dynamona". Lisäksi Vinkkiin on perustettu etsivä katuklinikka, jonka tarkoituksena on tavoittaa syrjäytyneimmät ja piilossa olevat asiakasryhmät, tuottaa palvelut heidän luokseen matalalla kynnyksellä ja ohjata heitä olemassa olevien palvelujen piiriin. Katuklinikalla työskentelee lääkäri, hoitaja ja vertaistyöntekijä. Vertaistoimijat välittävät tietoa katuklinikan palveluista omissa verkostoissaan. Tutun ihmisen kautta tullut tieto otetaan vastaan luottamuksellisemmin kuin viranomaisen tai muun ammatillisen toimijan välittämänä. Kokemus vertaistoiminnasta yhdistää Omaiset huumetyön tukena ry vastaa Napero vertaistoiminnallisen nais- ja perhetyön hankkeesta. Naperon tavoitteena on vertaistyön avulla tavoittaa raskaana olevia päihteitä käyttäviä naisia, tarjota heille tukea ja neuvontaa sekä ohjata palvelujen piiriin joustavan palveluohjauksen keinoin. Naisille tarjotaan vertaistukea ja ohjausta muun muassa naiseuteen, terveyteen, seksuaalisuuteen ja raskauteen liittyvissä asioissa. Ohjauksessa paneudutaan myös päihteiden käytön naisen fyysiselle, psyykkiselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille aiheuttamiin riskeihin. Stop huumeille ry:n hanke muodostuu kolmesta toimintamuodosta, Sosiaalivasarasta, Fattaluudasta Osis-hanke organisoituu ja käynnistelee toimintaansa kevään aikana. Mukana menossa ovat hankkeen projektikoordinaattori Helena Virokannas ja Helsingin Vinkin vertaistyöntekijä Petteri Vuorio. ja Yhteisellä asialla samalla viivalla -tilaisuuksista. Sosiaalivasara on ensisijaisesti päihdeasiakkaille tarkoitettu palautekanava, johon kuka tahansa voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai tulemalla paikan päälle keskustelemaan. Sosiaalivasaran avulla kerätään palvelu- ja hoitojärjestelmästä saatuja negatiivisia ja positiivisia asiointikokemuksia. Fattaluudat ovat koulutettuja vertaisia, jotka avustavat, neuvovat ja tukevat asiakkaita ja toimivat palveluohjaajina, tulkkeina, puskureina, asianajajina ja tiimi 2/2011

7 tiimi 2/2011 AULI SAUKKONEN sovittelijoina päihdeasiakkaiden ja työntekijöiden välissä. Yhteisellä asialla samalla viivalla -tilaisuudet ovat yhteistoiminnallisia kokoontumisia, joissa asiakkaat, vertaiset ja kokemusasiantuntijat sekä ammattilaiset, työntekijät ja päättäjät yhdessä kehittävät palvelujärjestelmää ja toimintamalleja. Koulutuksissa voidaan tarttua esimerkiksi Sosiaalivasaran, Fattaluudan, Naperon tai katuklinikan kautta esiin tulleisiin ongelmakohtiin ja pyrkiä etsimään niihin ratkaisuja. Koulutuksissa myös levitetään toimintamallien ja projektien kautta löydettyjä hyviä käytäntöjä. Vertaistoiminta liittyy kaikkien hankkeessa mukana olevien kolmen toimijan Stop huumeille ry:n, Omaiset huumetyön tukena ry:n ja Helsingin Vinkin historiaan. Stop huumeille ry:n ja Omaiset huumetyön tukena ry:n perustaminen on ollut vertaislähtöistä, ja Vinkissä vertaiset ovat olleet mukana toiminnassa heti alusta lähtien. Osis-hankkeessa pyritään yhdistämään järjestöjen yhteensä yli 30 vuoden kokemus vertaistoiminnasta huumeidenkäyttäjien parissa. Järjestöillä on vuosien varrella ollut monenlaista yhteistyötä ja ajatus yhteisestä projektista syntyi nopeasti. Mukaan ottamista syrjäyttämisen sijaan Osiksen taustalla on ajatus, että vertaistoimintaa voitaisiin resurssit yhdistämällä tehdä entistäkin paremmin ja vaikuttavammin. Taustalla on myös usko siihen, että muuttamalla omaa ja yhteisön asennoitumista huumeidenkäyttäjiin voidaan saada aikaan toivottua muutosta käyttäjien toiminnassa. Osiksen vertaistoiminnan kantavana teemana on mukaan ottaminen (inclusion) vastapainona syrjäyttämiselle (exclusion). Jos ankkuroidutaan stereotypiaan sekopäisestä ja rikoksia tehtailevasta narkomaanista, stereotypia on todennäköisesti omiaan tukemaan tällaista käyttäytymistä. Jos sen sijaan ajatellaan, että huumeidenkäyttäjä on fiksu ja vastuullinen ihminen, jolla on paljon annettavaa yhteiskunnalle, visio voi toteutua. Kokemusasiantuntijuus ja vertaistoiminta ovat Mieli ohjelman painopistealueita. Näitä mahdollisuuksia Osis-hankkeessa pyritään hyödyntämään. Hankkeen vertaistoimijalähtöisyydestä kertoo muun muassa se, että vertaiset olivat mukana haastattelemassa ja valitsemassa hankkeen koordinaattoria. Projektin ohjausryhmänä toimii Helsingissä toimiva Vety-verkosto, joka on avoin verkosto huumetyön vapaaehtoistoimijoille. Mukana on myös viranomaisia ja ammattilaisia. Näin vertaisten vaikutusmahdollisuus projektin sisältöön pyritään turvaamaan myös hallinnollisin rakentein. Dialogia ammattilaisten ja vertaisten välillä tuetaan lisäksi muun muassa Vinkin vertaistoimijoiden työnohjauksessa kehitetyn videomallin avulla. Siinä vertaiset lähettävät videon välityksellä palautetta esimerkiksi sosiaalitoimistoon ja työvoimatoimistoon ja saavat takaisin vastauksen niin ikään videolla. Videodialogi on avannut niin vertaisille kuin viranomaisille mahdollisuuden muuttaa omaa ajattelua. Tavoitteena luoda uudenlaista kumppanuutta Vinkin vertaistoiminnan innostamana vertaistoimijat ovat perustaneet oman yhdistyksen, Suomen Lumme ry:n. Sen tarkoituksena on parantaa huumeidenkäyttäjien asemaa yhteiskunnassa. Osis-hankkeessa Suomen Lumme ry on merkittävä toimija. On ehkä paradoksaalista, että vertaistoiminnan osaamiskeskus-

8 Vertaistoiminnan kantavana teemana on mukaan ottaminen. hanketta koordinoi A-klinikkasäätiö, hyvin vahvasti professionaalisena pidetty organisaatio, eikä vertaistoimijoiden oma järjestö. Suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusjärjestelmällä lienee tässä osuutensa. Raha-automaatti- ja kuntien avustusten saaminen edellyttää osaamista hakemusten teossa ja projektien suunnittelussa, eikä vertaistoimijoilla välttämättä ainakaan vielä ole tällaista osaamista. Vaikka haittojen vähentämisen käytännöt ja saavutukset Suomessa ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia, käyttäjäyhdistyksen toiminta ei ole ainakaan toistaiseksi Suomessa yhtä vahvaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Iso-Britanniassa tai Unkarissa. Hyvät yhteistyösuhteet näihin järjestöihin ja Osishankkeen tuki antaa mahdollisuuksia myös Suomen Lumme ry:n toiminnan kehittymiselle. Vertaistoiminnan vahvuutena ja haasteena on käyttävien ihmisten elämäntilanne. Se, mikä toisaalta avaa ovia käyttäjien tavoittamiseksi, toisaalta vaikeuttaa toiminnan ennustettavuutta. Kokemusasiantuntijoiden elämäntilanne saattaa muuttua nopeasti esimer- kiksi vankilaan joutumisen, fyysisen tai psyykkisen sairastumisen tai jopa korvaushoidon aloittamisen vuoksi. Jäykät rakenteet korvaushoidossa ja muualla palvelujärjestelmässä voivat pahimmillaan aiheuttaa syrjäytymistä eikä vähentää sitä. Osis-hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Hankkeessa pyritään rakentamaan sellaista uutta ja ainutlaatuista toimintakokonaisuutta ja -verkostoa, jonka lopullinen muoto hahmottuu vasta projektin edetessä. Asiakkaiden äänen saaminen esiin kovenevassa yhteiskunnallisessa arvomaailmassa ja kilpailutusyhteiskunnassa edellyttää uudenlaisten ratkaisujen löytymistä ammattilaisten ja vertaisten yhteistyöhön. Tähän Osis-hanke pyrkii, ja onnistuessaan se luo uudenlaista kumppanuutta ja tuo toivoa toivottomuuden keskelle. x KIRJALLISUUS: Esa Heinonen: Lumipallo pyörii Helsingissä. Huumeidenkäyttäjiä kannustetaan vertaistyöhön. Tiimi 1/2002. Katja Malin: Vertaistoiminnalla vähennetään huumehaittoja. Yhteiskuntapolitiikka 2/2006. Teemu Tiensuu on Helsingin Vinkin aluejohtaja ja toimii Osis-hankkeen johtajana. VERTAISET TIIVIISTI MUKANA VINKIN TOIMINNASSA Helsingin Vinkissä on tällä hetkellä noin eri asiakasnimimerkkiä. Kun asiakkailta kysytään, tuntevatko he käyttäjiä, jotka eivät käytä Vinkin tai jonkun muun terveysneuvontapisteen palveluita, tyypillisesti tiedetään ainakin yksi tai kaksi tuttua, jotka eivät syystä tai toisesta uskaltaudu palveluiden piiriin. Ilmiö on yleiseurooppalainen, ja se on tullut esille myös esimerkiksi EU:n Correlation-verkoston seminaareissa. Vertaiset ovat olleet mukana Helsingin Vinkin terveysneuvontatyössä heti toiminnan alusta vuonna 1997 lähtien. Strukturoidumpaa vertaistyö on ollut vuodesta 2000 alkaen, kun Vinkissä alettiin rekrytoida ja kouluttaa aktiivisesti huumeita käyttäviä asiakkaita toimimaan vaikuttajina omissa vertaisryhmissään ja verkostoissaan. Tähän mennessä on Vinkissä koulutettu lähes 300 asiakasta vertaistoimijaksi eli verroksi. Useimmat heistä ovat edelleen päihteiden aktiivikäyttäjiä. Sitä kautta heillä on yhteydet ja pääsy käyttäjäverkostoihin. Tästä on korvaamaton hyöty asiakkaiden tavoittamisessa palveluiden piiriin. Verroksi päästäkseen asiakkaan on käytävä terveysneuvontatyön koulutus. Vertaiset osallistuvat kahden viikon välein tiimikokouksiin ja kuukausittain ulkopuolisen ammattityönohjaajan työnohjaukseen. He myös käyvät kehityskeskustelut työtä ohjaavan Vinkin työntekijän kanssa. Vertaisille järjestetään virkistyspäiviä ja -tapahtumia. He ovat mukana Vinkin työntekijöiden kanssa yhteisissä kehittämispäivissä. Tällä hetkellä Vinkissä on noin 15 aktiivista vertoa mukana päivittäisessä toiminnassa ja kymmenittäin koulutuksen saaneita vaikuttajia omissa verkostoissaan. Aktiiviverrot tekevät vapaaehtoistyötä ahkeruusrahalla kiinteissä Vinkki-pisteissä ja kentällä omissa verkostoissaan. Vinkin vertaiset toimivat asiantuntijoina monilla eri foorumeilla, muun muassa Helsingin kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen yksikön kehittämisryhmissä ja Elämä on parasta huumetta ry:n Mobiiliapu-hankkeessa. Vinkki on priorisoinut vertaistoimijoitaan muiden työttömien edelle myös työvoimahallinnon erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin. Työharjoittelu-, kuntouttava työtoiminta- ja vajaakuntoisten tukityöllistämismahdollisuudet on Vinkissä rajattu vain vertaistoimijoille. TT tiimi 2/2011

9 PÄIVI KARJALAINEN Eläkeikäisten alkoholinkäytöstä tulossa ISO HAASTE PALVELUILLE Ikäihmisten alkoholihaittojen lisääntyminen ei johda vain päihdepalveluiden tarpeen kasvuun, vaan se haastaa koko palvelujärjestelmän. ANNI VILKKO x tiimi 2/2011 Alkoholinkulutuksessa on tapahtunut suuria kulttuurisia muutoksia 1960-luvun lopulta lähtien. Liberaalin alkoholipolitiikan myötä alkoholin saatavuus on helpottunut ja käyttö arkistunut ja yleistynyt. Suuret ikäluokat ovat olleet paljossa tämän muutoksen kantajia, mutta siitä ovat saaneet osansa muutkin, myös eläkeaikaansa jo viettävät ikäryhmät. Erityisesti naiset ovat omaksuneet alkoholinkäytön osaksi elämäntapaansa, vaikka naisten alkoholinkulutus on edelleen huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin miesten. Eläkeikäisen väestön alkoholinkäytön yleistyminen ja lisääntyminen lieveilmiöineen ja kipukohtineen puhuttaa nyt etenkin päihde- ja vanhuspalveluissa toimivia. Eläkeiän erisisältöiset vaiheet ja nykyisille ja tuleville ikäihmisten sukupolville ominaiset alkoholinkäytön tavat kietoutuvat toisiinsa aiempaa mutkikkaammin. Olemme tekemisissä väestönäkökulmasta mittavan ja erilaisten alkoholinkäyttökulttuurien kannalta monimuotoisen asian kanssa. Valmiita koeteltuja ratkaisuja ei välttämättä ole kuten ei yleensäkään ison kulttuurisen muutoksen oloissa. Monimuotoinen eläkeaika On monesti epäselvää, mistä työelämän taakseen jättäneiden ja eläkeikään siirtyneiden ryhmistä puhumme alkoholinkäyttöä ja juomatapoja tarkastellessa. Asiaa ei tee helpommaksi käsitteiden sekamelska, jossa vanha, ikääntynyt, varttunut, seniori, eläkeläinen ja ikäihminen esiintyvät määrittelemättä toistensa synonyymeinä. Tämän ongelman kanssa tasapainoillaan tässäkin kirjoituksessa, osin pyrkien nimenomaan kiinnittämään huomiota eläkeajan monimuotoisuuteen.

10 Entistä useampi kansalainen lukeutuu tulevina vuosikymmeninä eläkeikäisten joukkoon. Myös eläkkeelle jäännin jälkeinen aika on pidentynyt merkittävästi, ja keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä kasvaa edelleen. Työn jälkeinen aika kattaa ihmiselämästä usein kaksitai jopa kolmekymmentä vuotta. Sitä elävät biologiselta iältään ja toimintakyvyltään monenlaiset seniorikansalaiset. Aktiivinen seitsenkymppinen saattaa käyttää aikansa hyvin eri tavoin kuin vanhuuden myöhäisvaihetta elävälle ihmiselle on edes mahdollista. Tai päinvastoin: virkeä yhdeksänkymppinen on paremmassa kunnossa kuin esimerkiksi liikkumiseen tai muistamiseen liittyvistä ongelmista kärsivä 75-vuotias. Alkoholinkäyttöä koskevissa tarkasteluissa vanhimpiin ikäluokkiin määrittymisen alaikäraja vaihtelee 60 vuodesta ylöspäin. Juomatapatutkimusta käynnistettäessä vuonna 1968 tutkimus rajattiin vuotiaisiin. Oletettavasti ajateltiin, että yli 70-vuotiaiden alkoholinkäyttö on lähes mitätöntä. Tätä vanhempien alkoholinkäytön yleisyys ja etenkin juomisen mallit ovat edelleen yllättävän vähäisen tutkimustiedon varassa. Erään poikkeuksen muodostaa kuitenkin Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuskysely (EVTK), joka on vuodesta 1985 alkaen tuottanut tietoa vuotiaiden alkoholinkäytön yleisyydestä. Kaikkein iäkkäimmistä, yli 85-vuotiaista, tiedämme edelleen hyvin vähän. Yleistyvä alkoholinkäyttö Erityisesti eläkeikää lähestyvien ja sen äskettäin ylittäneiden ikäluokkien juoman alkoholin määrät ovat juomatapatutkimuksen perusteella kasvaneet luvulla. Yli 65-vuotiaiden joukossa alkoholin käyttö on EVTK-kyselyn mukaan yleistynyt jatkuvasti vuodesta 1993 alkaen, eikä kasvu ole pysähtynyt. Eläkeikäiset ovat lisänneet nimenomaan alkoholin säännöllistä käyttöä. Tuoreimpien, vuoden 2009 tietojen mukaan vuotiaista miehistä 40 prosenttia kertoo käyttävänsä alkoholia vähintään kerran viikossa. Naisista vastaavaa säännöllistä alkoholinkäyttöä raportoi 18 prosenttia. Raittius on puolestaan harvinaistunut, joskaan raittiiden osuuden lasku ei ole jatkunut enää 2000-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2009 oman ilmoituksensa mukaan 25 prosenttia vuotiaista miehistä ja 45 prosenttia vastaavan ikäisistä naisista oli ollut juomatta alkoholia kuluneen vuoden aikana. Varhaista ja myöhempää eläkeikää elävien ihmisten juomatavoissa on eroja. Koko väestön tasolla voidaan nähdä, että iän karttuessa keskimääräiset alkoholin viikkokulutusmäärät tavallisesti vähenevät ja raittius lisääntyy. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osuus alkoholin käyttökerroista on pienkäyttöä. Käytön useus alkoholia edelleen nauttivilla ei siis välttämättä muutu, mutta kerralla käytetty alkoholimäärä pienenee. Tutkimustieto ei tiedä kovin paljon yli 70-vuotiaiden juomisen malleista. Vähäisellä alkoholinkäytöllä on havaittu olevan myös positiivisia terveysvaikutuksia. Se koetaan terveyden, arkiselviytymisen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäjäksi. Sosiaalinen kohtuujuominen näyttäisi vaikuttavan edullisesti mielenterveyteen. Alkoholin lääkekäyttö on tuttua jo omien isovanhempien ajoista. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen pienillä alkoholimäärillä saattaa tutkimusten mukaan olla myönteinen vaikutus. Alkoholinkäytön ja iän karttumisen väliseen suhteeseen liittyy monia tekijöitä, jotka säätelevät käyttöä. Kyse lienee muun muassa alkoholin ja lääkkeiden epäsuotuisasta yhteisvaikutuksesta, kroonisten sairauksien lisääntymisestä, käyttösuositusten turvarajojen huomioimisesta, iän myötä vähenevistä sosiaalisen juomisen tilanteista, vähäistenkin määrien humalavaikutuksesta, alkoholin aiheuttamasta sekavuudesta tai siitä, että kokeneella on taitoa tunnistaa positiivisten alkoholivaikutusten rajat. Tällaisten tekijöiden merkitys ja keskinäissuhteet ovat kuitenkin puuttuvan tutkimuksen vuoksi arvailujen varassa. Nyt eläkeikään tulevien sukupolvien alkoholinkäyttötavat saattavat tuoda kuvaan myös uusia, arvaamattomia tekijöitä. Alkoholikuolleisuus kasvussa vanhemmissa ikäryhmissä Alkoholin ongelmakäytöstä ja sen haitallisista seurauksista kantautuu huolestuttavia ja epäsuotuisaa kehitystä ennakoivia tietoja. Tilastokeskuksen kuolinsyytilastot osoittavat alkoholihaittojen määrän kasvaneen yli 60-vuotiailla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolee tänään miltei kaksinkertainen määrä yli 65-vuotiaita verrattuna 20 vuoden takaiseen tilanteeseen. Valtaosa kuolleista on vuotiaita miehiä. Naisten kuolemien määrät ovat miehiä alhaisempia, mutta kuolleisuuden kehityssuunta noudattelee miesten vastaavaa, jopa jyrkempänä. Ilmiö ei näy yli 70-vuotiaiden miesten ja naisten ikäryhmissä. Silti on kysyttävä, ulottuuko kehitys lähitulevaisuudessa myös näihin vanhempiin ikäryhmiin. He kuuluvat suuriin ikäluokkiin, joiden keskuudessa reipas alkoholinkäyttö on opittu jo nuoruudessa. Alkoholikuolleisuus on ollut kaikkein korkeinta vuosina syntyneissä suurissa ikäluokissa aina siitä lähtien kun he ovat olleet vuotiaita. Tilastokeskuksen vuoden 2007 kuolinsyytilaston mukaan kaikkein yleisimpiä alkoholiin liittyvät kuolemat ovat vuotiailla miehillä ja naisilla siis yleisen eläkeiän kynnystä lähestyvillä ikäluokilla. 10 tiimi 2/2011

11 Juomatapojen muutos ja havaitut juomisen haitat näkyvät osin alkoholisairauksien aiheuttamien hoitojaksojen määrässä. Niitä tilastoitiin viimeisimmän Päihdetilastollisen vuosikirjan ennakkotiedon mukaan vuonna 2009 koko väestössä noin Eläkeikäisille ihmisille niitä kirjattiin yli Vaikka koko väestön hoitojaksoissa on laskua edellisiin vuosiin, eläkeikäisten prosentuaalinen osuus niistä kasvaa tällä haavaa. Krooniset, pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvät terveydelliset haitat ovat kokonaiskulutuksen myötä kasvaneet nopeammin kuin akuutit haitat, esimerkiksi tapaturmat. Mutta on viitteitä myös siitä, että esimerkiksi iäkkäiden ihmisten lonkkamurtumista osa syntyy kaaduttaessa alkoholin vaikutuksen alaisena. Tiedämme myös, että runsaan alkoholinkäytön haitat näyttäytyvät yhtä lailla fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen toimintakyvyn tasolla ja ilmenevät masennuksena, mielialaoireina, sosiaalisten suhteiden vaikeutumisena ja käyttäytymisen muutoksina. Elämänvaiheena etenkin myöhäisvanhuus sisältää useita mahdollisia stressitekijöitä, joilla voi olla yhteyttä juomisongelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi leskeytyminen, läheisten kuolemat, sairaudet, yksinäisyys ja ylipäätään elämänhalun menetys. Aiempaan elämänja juomishistoriaan liittyvät riskitekijät voivat myös olla yhteydessä alkoholiongelmiin, jos myöhemmässä iässä kohdataan negatiivisia, stressaavia elämäntapahtumia. Yksilöllinen vaihtelu reagoinnissa on ilman muuta suurta, mutta on todettu, että myöhäisvanhuuden alkoholinkäyttöä ennustavat kuitenkin parhaiten omat lähimenneisyyden juomatavat. tiimi 2/2011 Haasteita palvelujärjestelmälle Ikäihmisten alkoholihaittojen lisääntyminen johtaa palveluiden kasvavaan tarpeeseen ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää koskeviin uudenlaisiin haasteisiin. Kyse ei ole yksinomaan päihdepalveluiden tarpeesta, vaan alkoholinkäytön ongelmat koskevat monessa suhteessa koko palvelujärjestelmää. Päihde-ehtoista asiointia kuvaavan, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä toteutettavan päihdetapauslaskennan mukaan yli 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien päihdeasiakkaiden määrä kasvoi Suomessa vuodesta 2003 vuoteen Kasvu oli sekä absoluuttista että suhteellista, ja päihtyneiden asiakkaiden kohtaaminen koski useita työntekijäryhmiä. Etenkin kotipalvelun työntekijät raportoivat väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen lisääntymisestä. Raportoidut määrät ovat pieniä mutta hälyttäviä työntekijöiden turvallisuuden kannalta. Heitä onkin viime vuosina alettu kouluttaa päihdeasiakkaan kohtaamiseen. Tälle aiemmin tutkinnoista suurelta osin puuttuneelle osaamiselle on kova tarve. Kotihoidon tai palveluasumisen piirissä olevien iäkkäiden ihmisten alkoholinkäytöstä kertovat myös vanhuspalveluiden laatua mittaavan vertailukehittämisaineiston rekisterit. Vuonna 2008 kotihoidossa olevista miehistä 15 prosenttia ja palveluasumisen piirissä yli 11 prosenttia käytti alkoholia huolestuttavan runsaasti. Naisilla vastaavat luvut olivat kotihoidossa vajaat neljä prosenttia ja palveluasumisessa kolme prosenttia. Raportoidut määrät eivät ole juurikaan muuttuneet seurantajaksolla vuodesta 2003 alkaen. Tämä kertoo palvelujärjestelmää kuormittavasta suhteellisen pysyvästä ongelmasta. Ehkäisevää työtä etenkin nuorimmille eläkeläisryhmille Eläkeikäisten alkoholinkäytön nousevan kehityssuunnan katkaiseminen vaatii monia välittömiä ja välillisiä toimia. Alkoholihaittojen ennaltaehkäisy tarvitsee nyt enenevästi huomiota ja voimakkaita terveyden edistämisen toimenpiteitä, jotka kannattaa suunnata eritoten nuorimpiin eläkeläisryhmiin. Kulutuksen lisääntyminen asettaa haasteen myös ikäspesifin päihdetyön muotojen kehittämiselle. Joissakin kunnissa käyttöön otetut päihdeasiakkaan kotikuntoutuksen kokeilut sekä pari- tai moniammatillinen tiimityöskentely kotihoidossa ovat tervetullutta kehitystä. Myös rajun alkoholinkäytön seurauksena syntyneet varhaiset dementian muodot vaativat nykyiseen verrattuna enemmän huomiota ja tälle ryhmälle soveltuvien kuntoutuksen muotojen kehittämistä. Alkoholinkäytön tunnistaminen sen mahdollisuuden ottaminen huomioon, että iäkäskin ihminen juo edellyttää eri ammattiryhmiltä harjaantumista ja kykyä toimia erilaisissa tilanteissa. Tutkimuksen tulee tukea tätä tavoitetta. Eläkeikäisten ihmisten alkoholinkäytön laaja kartoitus ja monipuolisen tutkimustiedon tuottaminen ovat lähivuosien keskeisiä haasteita. x KIRJALLISUUS: Elina Laitalainen, Satu Helakorpi & Antti Uutela: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset THL, Raportti 30/2010. Pia Mäkelä & Janne Härkönen: Miten juominen muuttuu iän myötä? Teoksessa Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset THL Tommi Sulander, Antti Karisto, Ilka Haarni & Maria Viljanen: Alkoholinkäytön ja hyvinvoinnin yhteyk siä. Alustavia tutkimustuloksia suurista ikäluokista. Gerontologia 1/2009. Anni Vilkko, Tommi Sulander, Elina Laitalainen & Harriet Finne-Soveri: Miten iäkkäät suomalaiset juovat? Teoksessa Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkohol inkäyttö ja sen muutokset THL VTT Anni Vilkko on sosiaalipolitiikan dosentti ja erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. RODEO/TUOMAS MARTTILA 11

12 RIITTA HAKALA, TARJA ORJASNIEMI & MATTI J. VIRTANEN Päihdetyö kutistumassa päihdesairauksien hoidoksi Tuleeko päihdeasiakkaasta päihdepotilas, päihdeongelmasta päihdehäiriö, alkoholismista päihdetauti? Mieli ohjelman käyntiin sysäämä kehitys herättää kysymyksiä. Mieli ohjelman myötä mielenterveys- ja päihdetyö ymmärretään yhä laajemmin yhdeksi ja samaksi toiminnaksi ja palveluksi. Hallinnollisesti ratkaisut on ollut helppo tehdä, mutta kahden eri viitekehyksistä tulevan ja toimintatavoiltaan erilaisen palvelujärjestelmän toisiinsa yhdistäminen on jo hankalampaa. Terveydenhuollon ja psykiatrisen viitekehyksen vahvistuminen päihdetyössä on muuttanut päihdetyön kulttuuria hoitamiseksi. Tämä näkyy myös sellaisten käsitteiden kuin päihdetauti, päihdesairaus ja päihdehäiriöt yleistymisenä päihdetyön puheessa. Mielenterveystyön ja päihdetyön yhdistäminen nostaa monia kysymyksiä, joita on pohdittu yhdistämisratkaisuja tehtäessä vain vähän. Miten päihdetyön erityisosaaminen ja moniammatillinen työote säilyvät muutoksessa? Mitä medikalisoitumisen vahvistuminen merkitsee päihdeongelmien määrittämisen ja ymmärtämisen kannalta? Mitä tapahtuu sosiaalisen huuhtoutumiselle hoidollisen näkökulman alle? Ja mitä tämä kehitys merkitsee asiakkaan ja eri asiakasryhmien näkökulmasta? Ihmisiä hoidetaan yhä enemmän lääkkeillä Parikymmentä vuotta sitten melko harvoilla päihdehuollon asiakkailla oli lääkitys. Lääkeriippuvaiset muodostivat oman asiakasryhmänsä, mutta päihdeongelma oli pitkälti alkoholin ongelmakäyttöä. Päihdehuollollisen viitekehyksen mukaan lääkkeitä ei määrätty kovin helposti, vaan keskeistä oli vahvistaa asiakkaan keinoja ja voimavaroja selviytyä ilman päihteitä. Lääkkeiden käyttö nähtiin tuolloin pitkälti alkoholin korvikkeena. Tilanne on nykyisin toinen. Viime vuosina esimerkiksi päihdelaitoskuntoutukseen tulevista asiakkaista lähes kaikilla on jo lääkitys. Se voi sisältää erilaisia mielialalääkkeitä joko rauhoittavia tai masennuslääkkeitä unilääkkeitä, voimakkaita kipulääkkeitä, verenpainelääkkeitä, diabeteslääkkeitä jne. Tästä huolimatta monellakaan heistä ei ole hoitosuhdetta A-klinikkaan tai mielenterveystoimistoon lukuun ottamatta harvoja lääkärin vastaanottokertoja reseptien uusimista varten. Tapahtuneen kehityksen perusteella näyttää siltä, että päihdeongelmaa hoidetaan nykyisin yhä enemmän lääkkeillä. Kun säästöt ja leikkaukset kohdistuvat päihde- ja kuntoutuspalveluihin, ihmisiä hoidetaan yhä enemmän lääkkeillä. Tämä pahentaa jo ennestään olemassa olevaa riippuvuusongelmaa ja vähentää ihmisen kykyä uskoa omiin voimavaroihinsa. Asiakkaan elämätilanteet ja ongelmat jäävät kohtaamatta. Myös avun saamisen vaikeus on asiakkaalle kriisi jo ennestään vaikeassa elämäntilanteessa. Myös päihdepalvelujen käyttäjät sosiaalistuvat nopeasti uuteen hoitoajatteluun. Yhä useampi ongelmainen hakee lääkkeistä nopeaa helpotusta tilanteeseen. Elämästä tulee tasapainottelua kuivan ja märän humalan välillä eikä useita vuosia kestävään kuntoutukseen haluta sitoutua. Päihteen käyttöä ei välttämättä haluta edes lopettaa vaan vähentää pahaa oloa tai ilmenneitä terveyshaittoja. Päihdepsykiatrinen viitekehys vahvistuu Mielenterveys- ja päihdetyön yhdistäminen määrittää päihdeongelmat uudella tavalla. Osalla päihdeongelmaisista on päihteiden liikakäytön lisäksi mielen- 12 tiimi 2/2011

13 RODEO/IOFOTO tiimi 2/2011 Päihdeongelma ei ole yksiselitteisesti hoidettavissa minkään yksittäisen tieteen keinoin. terveyden häiriöitä, jotka eivät selity päihtymyksellä tai vieroitusoireilla. Vastaavasti mielenterveyspotilaista noin kolmanneksella on todettu myös päihdeongelmia. Näin ajatellen tavoite kaksoisdiagnoosipotilaiden integroidusta hoidosta on perusteltavissa. Malliin liittyy päihdetyön ja päihdeongelmaisten näkökulmasta kuitenkin monia ongelmakohtia ja uhkia. Ne ongelmakäyttäjät, jotka eivät ylitä psykiatrisen hoidon kynnystä, uhkaavat jäädä ilman apua mielenterveys- ja päihdetyön yhdentyessä. Mieli työryhmän linjaukset perustuvat olettamuksille monisairauksien lisääntymisestä ja päihdeongelmasta psykiatrisena sairautena tai mielenterveyden häiriönä. Ajatus siitä, että sosiaalisten ja muiden tavalliseen elämänmenoon liittyvien tekijöiden vaikutukset päihdeongelman taustalla ovat vähentyneet ja psyykkisten tekijöiden vaikutukset lisääntyneet, vaatii kriittistä tarkastelua ja tutkittua tietoa perusteluksi. Päihdeongelma ei ole yksiselitteisesti minkään yksittäisen tieteen keinoin hoidettavissa eikä integroituneessa mallissa korostuneesta päihdepsykiatriasta ole yksin päihdeongelmaisten hoidon päävastuunkantajaksi. Psykiatrian fokus on psyyken häiriössä ja -sairaudessa. Päihdepsykiatria ja integroitu hoito eivät tätä näkökulmaa muuta. Moniammatillisen päihdetyön osaamisen fokus on päihdeongelmassa yhteiskunnallisena ja sosiaalisena ilmiönä. Tässä viitekehyksessä keskeistä on tukea päihdeongelmaista oman elämän hallintaan ja päihteistä vapaaseen elämään toimivana subjektina ei sairaana potilaana. Perinteinen laitospäihdekuntoutus katoaa Kun päihdepalvelujen kustannuksissa halutaan säästää, alkoholiongelmaisten on entistä vaikeampi päästä kuntouttavaan laitoshoitoon. Sinne pääsee usein vasta siinä vaiheessa, kun mikään muu ei enää auta eli kun terveydentila on heikko, asunnottomuus uhkaa tai työpaikka on menossa. Laitoshoidosta on tullut viimesijainen hoitovaihtoehto. Ehkäisevä, ihmisen toimintaa ja työkykyä ylläpitävä päihdekuntoutus intervallijaksoineen alkaa olla harvinaisuus. Tämän lisäksi laitospäihdekuntoutus on muuttumassa pelkäksi katkaisuhoidoksi ilman kuntouttavaa jatkohoitoa. Kuntien päihdetyöhön varaamat määrärahat eivät yleensä vastaa kunnassa esiintyvää tarvetta. Niinpä laitoshoitoajat ovat lyhyitä tai maksusitoumus annetaan vain katkaisuhoitoon. Hoidon tarpeen arvioinnin sijaan hoitokokouksissa mietitään jopa asiakkaan kanssa minkälaiseen hoitojaksoon kunnan maksusitoumus riittää. Käytännössä myös asiakkaat ovat omaksuneet näkemyksen siitä, että päihdehoito on kallista ja kunnan määrärahojen vähyys hyväksytään joko hoidon epäämisen tai sen lyhyyden perusteluksi. Harva päihdeongelmainen lähtee peräämään oikeuksiaan valitusteitse, joka siinä tilanteessa ei edes tuo ratkaisua valitusprosessin pituuden vuoksi. Päihdehuolto on mahdottoman tehtävän edessä: karsituilla resursseilla ja harsituilla palveluilla pitäisi saada nopeammin pysyviä tuloksia. Sosiaalityö ohenee päihdetyössä Päihdetyön kapeutuessa lääke- ja katkaisuhoidoksi päihdeongelman sosiaalinen ulottuvuus ja riippuvuuden sosiaalinen luonne jäävät marginaaliin. Tällöin myös sosiaalinen asiantuntemus jää hyödyntämättä hoito- ja kuntoutusprosessissa, jolloin psykososiaaliset muutokset asiakkaiden elämäntilanteissa hidastuvat tai jäävät osin tapahtumatta. Mieli suunnitelmassa tavoitteena on vaikuttaa ylisukupolviseen ongelmaan. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja syrjäytymiseen vaikuttaminen on ensisijaisesti sosiaalityölle kuuluvaa rakenteellista työtä. Terveydenhuollon välinein se muuttuu terveyden yksilökohtaiseksi edistämiseksi. 13

14 Sosiaalityön kohteena on perinteisesti nähty ihmisen ja yhteiskunnan välinen suhde ja siinä ilmenevät ongelmat. Kun sosiaalinen näkökulma kapenee, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden merkitys päihteidenkäytölle häviää. Tämän lisäksi elämäntarinan, sosiaalisen perimän, sosiaalisen ympäristön ja verkoston, työttömyyden, köyhyyden, syrjäytymisen, uupumuksen, kriisien, yksinäisyyden ja masennuksen merkitys sekä päihdeongelman kehittymisessä ja kuntoutumisprosessissa jää vähälle huomiolle. Päihteidenkäytöstä ja kuntoutumisen onnistumisesta tulee yksilön oma valinta. Päihdeongelman psykiatrisointi ja määrittely diagnoosiperusteisesti muuttavat päihdeongelmaisten ja jopa heidän läheistensä aseman ja roolin. He muuttuvat elämästään vastuuta kantavista subjekteista hoidettaviksi objekteiksi. Samaan aikaan kun sosiaalityössä puhutaan asiakkaiden valtaistamisesta ja osallisuudesta, päihdetyössä asiakkaan asemassa ja sen määrittämisessä tapahtuu päinvastaisia muutoksia. Alkoholismista päihdetaudiksi? Kun päihdetyö siirtyy mielenterveyspalveluksi ja sosiaalityö ohenee, sosiaalityöntekijät joutuvat yhä useammin miettimään omaa rooliaan päihdetyössä. Mihin sosiaalityön ammattitaitoa ja laaja-alaista koulutusta tarvitaan ja hyödynnetäänkö sitä enää lainkaan? Päihdetyön sosiaalityö tarvitsee yhteistyötä ja yhteyden aikuissosiaalityöhön ja lastensuojeluun. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdistämisessä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään sosiaalityön ohenemisesta päihdehuollosta vaan koko päihdehuollon ja sitä myöten kuntouttavan päihdetyön ja päihdehuollon kuntoutuslaitosten katoamisesta Suomessa. Miten moniammatillisen ja -tieteisen päihdetyön käy murroksessa? Tuleeko päihdetyöstä sosiaalisen ja kuntouttavan katoamisen jälkeen päihdehoitoa, päihdeasiakkaasta päihdepotilas, päihdeongelmasta päihdehäiriö, alkoholismista päihdetauti? Miten päihteitä ongelmallisesti käyttävän ja ongelmaansa apua hakevan käy tässä murroksessa? Mielenterveys- ja päihdetyön yhdistämisen tavoite tuottaa psyykepotilaalle asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta, mutta myös muille päihdeasiakkaille olisi turvattava laadukas ja ammatillisesti oikein tuotettu ja kohdennettu palvelu. x YTM Riitta Hakala on sosiaalityöntekijä, jolla on pitkä kokemus päihdehuollon sosiaalityöntekijänä, päihdetyön johtajana ja kehittäjänä. YTT Tarja Orjasniemi hoitaa kansainvälisen vertailevan sosiaalityön maisteriohjelman professuuria Lapin yliopistossa ja vastaa osaltaan päihdetyön moniammatillisista erikoistumisopinnoista Pohjois-Suomessa. Matti J. Virtanen on Lapin sairaanhoitopiirin Lapin päihdeklinikan johtaja, entinen A-klinikan johtaja ja sosiaalityöntekijä. OLLI KARINIEMI x Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton yhteishankkeessa on kehitetty avokuntoutuskurssi päihdeja mielenterveyskuntoutujille. Päihde- ja mielenterveysongelmat kasaantuvat yhä useammin samoille ihmisille ja heidän määränsä näyttää olevan jatkuvassa nousussa. Päihde- ja mielenterveysongelmia hoidetaan yhä useammin samanaikaisesti, mikä on todettu myös tutkimuksissa hyväksi toimintatavaksi. Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton yhteisessä Pämihankkeessa kehitettiin avokuntoutuskurssi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tueksi. Ei neuvoja vaan kuuntelemista Avokuntoutuskurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pohtia päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyviä asioita. Kuntoutuminen on hyvin henkilökohtainen ja yksilöllinen matka, joka ei etene tietyn kaavan mukaan. Kurssin tarkoituksena on herättää mukana olevat pohtimaan omaa kuntoutumistaan, sillä kuntoutuja on oman elämänsä paras asiantuntija. Kurssilla jokainen on vastuussa vain itsestään ja omasta kuntoutumisestaan. Ohjeiden antaminen tai toisten neuvominen ei kuulu kurssin työskentelytapoihin. Kuunteleminen ja kokemusten jakaminen on tärkeämpää, sillä toisten ajatuksia ja kokemuksia kuuntelemalla voi oppia jotain myös omasta elämästään, Pämi-hankkeen projektipäällikkö Anne Salo toteaa. Kurssia ohjaavat koulutettu ammattilainen ja vertaisohjaaja yhdessä. Ammattilainen on asiantuntija, jolla on koulutusta päihde- ja/tai mielenterveystyöstä. Hänellä voi olla esimerkiksi sosiaali- tai terveysalan koulutus. Vertaisohjaajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta päihde- ja mielenterveysongelmista toipumisesta ja koulutus vertaisohjaajana toimimiseen. Työkirjoja kuntoutumisen tueksi Kurssi rakentuu 15 kokoontumiskerrasta, joita on viikoittain. Kerrallaan neljä tuntia kestävien tapaamisten aikana tutustutaan päihde- ja mielenterveystietoon, tehdään toiminnallisia harjoitteita ja työskennellään yksin, pareittain tai pieninä ryhminä. Kurssimateriaali koostuu ohjaajan/vertaisen kirjasta, kurssin ohjaamisen materiaalista ja kuntoutujan työkirjasta. Kuntoutujan työkirjasta löytyy runsaasti henkilökohtaisesti pohdittavia tehtäviä. Tämän lisäksi 14 tiimi 2/2011

15 Avokuntoutuskurssi auttaa päihdeja mielenterveyskuntoutujaa OLLI KARINIEMI Anne Salo (vas.) ja Sanna Valkonen ovat kirjoittaneet avokuntoutuskurssin materiaalit yhdessä Markku Lehdon ja Senni Rönkön kanssa. siihen on koottu asiatietoa päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvistä ongelmista sekä psyykkisen trauman vaikutuksista ihmiseen. Työkirja on kuin henkilökohtainen "päiväkirja", johon tehdään muistiinpanoja vain itseä varten. Työkirjaan voi palata itsenäisesti kurssin jälkeen. Työkirjan tehtävänä on herättää pohtimaan, miten päihde- ja mielenterveysongelmat näkyvät kuntoutujan omassa elämässä? Mikä auttaisi kuntoutumaan ja mikä saattaa estää kuntoutumista? Mitä asioita voit tehdä itse kuntoutumisen edistämiseksi? Salo luettelee. Kuntoutujat mukana kehittämässä kurssikokonaisuutta Avokuntoutuskursseja on kokeiltu Tampereella neljä ja Lahdessa kolme kertaa. Kurssikokonaisuus on kehitetty lopulliseen muotoonsa kuntoutujilta saadun palautteen pohjalta. Ennemmin kuuntelemista ja kokemusten jakamista kuin ohjeiden antamista ja neuvomista. tiimi 2/2011 Kerran viikossa pidettävä kurssimuoto osoittautui hyväksi, sillä se antaa kuntoutujalle aikaa oman kuntoutumisprosessinsa työstämiseen. Kuntoutumiseen tarvitaan aikaa, Salo muistuttaa. Kurssimateriaalin ovat kirjoittaneet Sanna Valkonen ja Anne Salo yhdessä Tampereen osahankkeen työntekijöiden Markku Lehdon ja Senni Rönkön kanssa. Kuntoutujan työkirja on ilmestynyt alkuvuonna 2011 ja vetäjien opas valmistuu syksyllä. Avokuntoutuskurssi on hyvä työväline esimerkiksi kunnille ja järjestöille, jotka tekevät asiakastyötä. Järjestöille kurssi voi olla myös myytävää palvelua, jota ne voisivat tarjota kunnille ostopalveluna, Salo kertoo ja poimii työkirjasta yksityiskohdan, josta hän on erityisen iloinen. Työkirjasta löytyy Sannan kehittämä mielialapäiväkirja. Kuntoutuja merkitsee siihen viikon aikana sekä mielialansa että halunsa käyttää päihteitä. Sen pohjalta hän voi tunnistaa, millaisiin tunnetiloihin liittyy kiusaus käyttää päihteitä. Kuntoutujalle tämä on tärkeä tieto, Pämi-hankkeen projektipäällikkö Anne Salo muistuttaa. Kuntoutujan työkirjaa voi tilata Sininauhaliitosta ja Mielenterveyden keskusliitosta. x Olli Kariniemi työskentelee Sininauhaliiton tiedottajana. 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN 16 tiimi 2/2011

17 Nuorten mukana Kun nuori on vaarassa jäädä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle, etsivä nuorisotyö tulee avuksi. Katja Ollilainen on yksi Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-projektin kahdeksasta etsivän työn tekijästä. Vamos auttaa nuoria, jotka ovat hukassa elämässään. Asiat ovat solmussa ja ulkopuolisen aikuisen tuki tarpeen. Vamokseen ohjautuu sekä tyttöjä että poikia koko Helsingin alueelta. Projektin keskivertoasiakas on parikymppinen poika Itä-Helsingistä. Koulunkäynti on tyssännyt peruskouluun tai ammattikoulu on aloitettu muutaman kerran, mutta se on jäänyt kesken. Luottotiedot ovat menneet ja velkoja on jonkin verran. Rikosrekisterissä on pikkurötöksiä. Monella nuorista on lastenkotitausta. tiimi 2/

18 Yhä useammin Vamos-projekti tavoittaa nuoria, jotka eivät ole ehkä pariin vuoteen poistuneet kotoaan. Kotiin syrjäytyminen on uusi ilmiö. Useilla näistä nuorista taustalla on koulukiusaamista, masennusta tai arkuutta. Vanhemmat ovat huolissaan. Mutta kun nuori täyttää 18, vanhemmilta pitkälle loppuvat keinot tehdä mitään tilanteelle, Katja Ollilainen sanoo. Se mitä voi tehdä, on ottaa yhteyttä vaikkapa Vamokseen. Yhteydenotto tulee tyypillisesti sosiaaliasemalta, työvoiman palvelukeskuksesta tai työvoimatoimistosta, mutta myös isoäidit, ystävät ja sukulaiset soittelevat. Joku on kuullut projektista kaveriltaan ja haluaa itsekin mukaan. Vuoden 2011 alusta lähtien tuli voimaan nuorisolain muutos, joka velvoittaa ilmoittamaan etsivään nuorisotyöhön nuorista, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan peruskoulun jälkeen tai jotka alle 25-vuotiaana keskeyttävät opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Vamoksessa arvioidaan, että tätä kautta toiminnan piiriin voi tulla Helsingissä satoja nuoria vuosittain. Päihdekäyttö saattaa korjaantua sivutuotteena Kun nuori on tavattu, häneen on tutustuttu ja luottamusta rakennettu, jatketaan sillä mikä on kiireellisintä. Viime vuonna projektin nuorista asunnottomia oli 127. Osa on saanut tilapäisen yösijan kaverin kämpästä, mutta tarinoita kuullaan myös öistä huoltoasemilla, lehtiroskiksissa ja rappukäytävissä. Vuokra-asunnon saaminen on hyvin vaikeaa, jos luottotiedot eivät ole kunnossa. Eikä asunnon saaminenkaan ole aina onnen satama. Kun on asuttu kaverin luona, tuki on ollut aina tarjolla. Yhtäkkiä nuoren pitäisi ottaa yksin vastuu arjesta. Se on niin pelottava asia, että siihen ei välttämättä pysty. Monilla on diagnosoimattomia sairauksia, kuten ADHD tai asperger puhumattakaan ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta, johon ei ole osattu hakea apua. Vamoksen nuorista 85 prosentilla on mielenterveys- tai päihdeongelma. He itse ryhtyvät puhumaan mielenterveys- tai päihdeongelmastaan jo aika alkuvaiheessa. Jos nuori ei ole valmis tekemään mitään päihdekäytölleen, on silti paljonkin asioita mitä voidaan tehdä hänen kanssaan. Arjen asioita voidaan käydä läpi, vaikka kokonaisvaltaiseen tulevaisuuden rakentamiseen ei ole mahdollisuuksia. Jos muut asiat lähtevät edistymään ja nuori alkaa arvostaa itseään, liiallinen päihdekäyttö saattaa jäädä, vaikka siihen ei olisi puututtu mitenkään. Projektityöntekijä Katja Ollilainen luotsaa eteenpäin elämässä nuoria, jotka ovat vaarassa joutua kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Vapaaehtoisuus kaiken takana Vamos-toiminnan päämäärä on rakentaa elämää, johon nuori voisi olla tyytyväinen. Lopullisena tavoitteena siintää pääsy koulutukseen, työhön tai työharjoitteluun. Tämä on silti harvoin ensisijainen tavoite, Katja Ollilainen muistuttaa. Suurimmalla osalla nuorista asiat ovat siinä mallissa, etteivät he kykene miettimään edes huomista saati pidemmälle tulevaisuuteen. Nuoret ovat Vamoksessa tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen. Etsivän työn lisäksi Vamoksen katon alta löytyy toimintakeskus, jossa harjoitellaan arjen perustaitoja, starttityöpaja, kuntouttava työtoiminta ja projekti, jossa nuorille etsitään räätälöidysti työharjoittelupaikkaa tai työpaikkaa. Palvelukeskus tekee tiivistä yhteistyötä sosiaaliasemien ja Helsingin terveyskeskuksen Terve-Helsinki hankkeen kanssa. Hanke on palkannut keskukseen sairaanhoitajan ja lääkärin, joka ottaa nuoria vastaan matalan kynnyksen periaatteella kerran viikossa. Helsingin Diakoniaopisto tekee tiivistä yhteistyötä Vamoksen kanssa: nuorilla on mahdollisuus päästä suorittamaan kesken jäänyttä peruskoulua loppuun tai hakea Vamos valmentavaan koulutukseen. Nuoria ohjataan ottamaan vastuuta elämästään. Vamos-projekti on väline, joka tarjoaa tukea, jos ja kun nuori haluaa muuttaa elämänsä suuntaa. Esimerkiksi meidän viime vuoden nuorista 60 prosenttia kiinnittyi muuhunkin kuin Vamos-toimintaan. Halu lähtee nuoresta itsestään. Me työntekijät olemme vain rinnalla kulkijoita, jotka ottavat nuoren kanssa asioista selvää. 18 tiimi 2/2011

19 Lomakkeiden täyttäminen tuntuu olevan nuorille ahdistavaa. Se jää helposti sikseen, jos lomakkeessa on yksikin kysymys, jota ei ymmärrä. Katja Ollilainen Työssä Projektityöntekijänä etsivän nuorisotyön Vamos-projektissa. Koulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Kotoisin Jyväskylästä. Työssäni palkitsee Ihmisissä tapahtuvat pienetkin positiiviset muutokset. Tästä esimerkki: projektissa oli kerran asiakkaana tyttö, jolla oli aina pipo silmillä. Kului kaksi vuotta, nähtiin melkein kerran viikossa, ja yhtenä kertana hänellä ei enää ollutkaan sitä pipoa. Tajusin, että nyt on tapahtunut iso muutos. Se pipo symbolisoi niin paljon siinä tytössä. Rakkain työkalu Nauru. Toteutumaton ammattihaave Pienenä kirjoitin ystäväkirjaan, että minusta tulee joko musiikkikaupan myyjä, matkaopas tai sosiaalityöntekijä. Musiikkikaupan myyjää minusta ei ehtinyt tulla 90- luvun laman vuoksi, matkaoppaana olen ollut aikoinaan 2,5 vuotta ja sosiaalityötä koen tekeväni parhaillaan. Vapaalla Näen paljon ystäviä ja luen paljon. Olen myös viimeisen parin vuoden aikana löytänyt teatterin maailman ja olen siihen katsojan roolissa aivan hullaantunut. Sauvakävelyä ja pilatesta harrastan sen verran, että pysyn kunnossa. Motto Asiat eivät ehkä mene juuri siten kuin olin ajatellut, mutta ne menevät silti juuri niin kuin niiden pitäisi mennä. Netti mahdollistaa kasvottoman kiusaamisen Katja Ollilainen on syntynyt vuonna Hän arvelee, että nuorena oleminen on tänä päivänä hyvinkin erilaista kuin luvulla. Nyt eletään yksilökeskeisessä kulutusyhteiskunnassa, jossa kaikkien pitää olla äärisosiaalisia ja pärjäämistä ihannoidaan. Ollilaisen mielestä suurin muutos on kuitenkin tietotekniikka. Se mahdollistaa kaiken hyvässä ja pahassa. Yksinäiset nuoret kommunikoivat ulkomaailman kanssa pääasiallisesti tietokoneella. Pelaaminen aika monelle ongelma, pelataan öisin ja nukutaan päivisin. Netti mahdollistaa myös kiusaamisen ennen näkemättömissä mittasuhteissa. Kuka tahansa voi lähettää haukkumakirjeitä tai jopa tappouhkauksia anonyymista sähköpostiosoitteesta. Kuka tahansa voi liittää kuvankäsittelyohjelmalla fiksatun kuvan loukkaavaan yhteyteen kaikkien näkyville. Kasvoton kiusaaminen on erityisen pelottavaa ja uhkaavaa. Myös mahdollisuudet velkaantumiseen ovat radikaalisti paremmat kuin ennen. On osamaksulla hoidettavia tyypillisesti puhelinoperaattorien kytkykauppoja. On pikavippejä. Kun ennen esimerkiksi sähkölaskun maksamiseen ei ollut rahaa, saattoi soittaa sähkölaitokselle ja sopia osamaksusta. Nyt lasku on monessa tapauksessa jo myyty perintäfirmaan, joille kuukausierän suuruus on pääsääntöisesti noin 70 euroa. Se on paljon esimerkiksi toimeentulotuesta. Päihdepalveluista käräjäsaliin Vamoksen työntekijät ovat nuoren tukena monessa eikä mikään inhimillinen ole vierasta. En edes keksi, missä emme voisi auttaa. On keskusteltu kotona ilmenevästä väkivallan uhasta. On lähdetty hammaslääkäriin tueksi ja oikeudenkäynteihin mukaan. Lomakkeiden täyttäminen tuntuu olevan nuorille ahdistavaa. Se jää helposti sikseen, jos lomakkeessa on yksikin kysymys, jota ei ymmärrä. Kyllähän monet viralliset lomakkeet myös ovat hankalia, Katja Ollilainen sanoo. Hän sanoo, että Vamoksen nuorissa on jotain hyvin spesiaalia, jota on vaikea määritellä tarkemmin. Olen miettinyt pitkään, että mitä se on, mutten silti osaa muuttaa sitä sanoiksi. Heillä on halua parempaan elämään. Monet heistä ovat valmiita muutokseen, mutta keinot, välineet ja suunta puuttuvat. On etuoikeus saada kulkea hetken matkaa heidän rinnallaan ja tukea heitä saavuttamaan päämääränsä. x tiimi 2/

20 Ulkopuoliset jonnekin kadonneita Taantuman aikana erityisesti nuorten työttömyys on suoritettua myöhemmin. Kun nuorisotyöstä dennäköistä, että tutkinto tulisi Lääke etsivästä noussut korkeaksi. Vähemmälle 16-vuotiaista ulkopuolisista noin Miten tavoittaa ulkopuoliset nuoret huomiolle on jäänyt se, että osa nuorista jää kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden ja palvelujen ulkopuolelle. Hei eivät ole töissä tai työttömiä mutta eivät myöskään koulutuksessa, eläkkeellä tai varusmiehinä. He kato avat jonnekin ulkopuolelle, josta heitä ei tavoita. Näin aloittaa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä tutkimusraporttinsa nuorista, joita raportissa kutsutaan nimellä ulkopuoliset. Heitä oli vuonna 2008 Suomen vuotiaiden nuorten joukossa noin Heistä noin oli äitiyslomalla tai hoitovapaalla, joten noin nuorta oli työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella pelkän peruskoulun käyneinä. Ulkopuolisia on 9,8 prosenttia ikäluokan miehistä ja 7,2 prosenttia lapsettomista naisista. Myrskylän tutkimus perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jossa yhdistyy erilaisia rekisterejä, kuten väestötietojärjestelmä ja verotus- ja opiskelijarekisterit. Koulutuksen puute johtaa sivuun Mikä vie nuoren ulkopuoliseksi? Tutkimus osoittaa, että koulutuksen puute syrjäyttää helposti. Peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää selvästi ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä. Pelkän perusasteen koulutuksen 55 prosenttia suoritti tutkinnon viiden seurantavuoden aikana, 25- vuotiaista sen teki enää korkeintaan 15 prosenttia. Myös muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien tilanne näytti huonolta. Heitä oli nuorista 5,2 prosenttia mutta heidän osuutensa työttömistä ja ulkopuolisista oli 23 prosenttia. Kiinnittymisen heikkoudesta suomalaiseen yhteiskuntaan kertoo, että vieraskielisistä nuorista joka viides oli muuttanut pois Suomesta viiden seurantavuoden aikana. Perhetaustalla on merkitystä. Ulkopuolisten tai työttömäksi jääneiden nuorten vanhemmilla koulutustaso oli paljon keskimääräistä heikompi. Myös huostaanotolla näytti olevan vahva yhteys ulkopuolisuuteen: huostaanotetuilla ulkopuoliseksi jääminen oli 4 5 kertaa todennäköisempää kuin mitä se oli koko ikäryhmässä. Tarja Heinon ja Marianne Johnsonin tutkimuksesta selvisi, että huostassa olleiden koulutustaso jää keskimääräistä paljon heikommaksi. Miehistä enemmistöllä ja naisista lähes puolella koulutus jäi pelkkään peruskouluun. Kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän tutkimuksessa vuoden 2003 ulkopuolisia ja työttömiä nuoria seurattiin vuoteen Mitä heille oli tapahtunut? Heistä enää vähemmistö mutta silti suuri osa, 36 prosenttia, oli edelleen ulkopuolisia tai työttömänä ja saada selville heidän tuen tarpeensa? Julkinen valta luottaa etsivään nuorisotyöhön. Viime vuonna etsivä nuorisotyö sai 6,8 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksina. Tänä vuonna jaossa on 8 miljoonaa euroa. Avustuksin on tuettu noin 200 etsivän nuorisotyön tekijän palkkaamista kuntiin: valtio subventoi työntekijän palkkakuluja noin eurolla. Viime vuonna etsivä nuorisotyö oli kontaktissa noin nuoreen. Enemmistö etsivän työn kohtaamista nuorista oli vuotiaita poikia, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Parhaiten etsivää nuorisotyötä osaavat hyödyntää toisen asteen oppilaitokset tilanteissa, jossa oppilas on keskeyttämässä koulun. Etsivä nuorisotyö on lääke tilanteessa, jossa nuorella ei ole oikein näköalaa omaan tulevaisuuteensa eikä oma aloitteellisuus riitä viemään asioita eteenpäin. Yksi tyypillinen tilanne, jossa nuori putoaa ulkopuoliseksi, on kun hän keskeyttää esimerkiksi ammattikoulun ilman että käy allekirjoittamassa keskeyttämisilmoituksen. Silloin nuorelle ei voi myöntää esimerkiksi työmarkkinatukea, sillä hän on virallisesti opiskelija. x Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys -sarja varassa olleen riski jäädä viiden vuoden kuluttua. Nuoris- 12/2011. ulkopuoliseksi oli kolminkertainen ta 19 prosenttia oli suorittanut Tarja Heino & Marianne Johnson: verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. 30 prosenttia oli töissä. Loput 15 tutkinnon tai opiskeli edelleen ja Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina. Teoksessa Ulla Hämäläinen & Olli Kangas (toim.): Jos peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin ei pääse tai lähde mesta, hoitovapaalla, armeijassa prosenttia olivat muuttaneet Suo- Perhepiirissä. Kelan tutkimu sosasto ennen 18:tta ikävuotta, on epäto- tai eläkkeellä. 20 tiimi 2/2011

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö Ohjausryhmä 13.12.2016 ETSIVÄN TYÖN TIIMI ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Minna Jäkkilä Harry Kiianen OHJAAMO NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Jonna Huttunen Saila Melto Tukee niitä

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7 Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Järvenpään kaupunki Virva Juurikkala 2.3.2014 Järvenpään organisaatio 2014 Järvenpään kaupunki

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin päihdepalveluiden kehittäminen osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen päihdetyön kehittämisyksikköä ITÄ-LAPPI, KEMIJÄRVI PÄIHDEHUOLLOLLISTEN

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot