Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen Toimintamalli ja palveluprosessin kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen Toimintamalli ja palveluprosessin kuvaus"

Transkriptio

1 Perusturvapalvelut Lokakuu 2012 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen Toimintamalli ja palveluprosessin kuvaus

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS Kohderyhmä Toimintaa ohjaavat arvot, periaatteet ja lainsäädäntö ASIAKASPROSESSI Palveluohjaus Yhteistyötahot Asiakkaan palveluprosessin kuvaus TOIMINTAMUODOT KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖ Ohjauskäyntien sisältö Ryhmätoiminta Omaisten ja läheisten ryhmä Lähistupa Moniammatillinen yhteistyö KÄYTÄNNÖN TYÖN TOIMINTAPOJA Työparityöskentely yksin työskentely Omaohjaaja-malli Asiakastyön dokumentointi Aluejako TUETUN ASUMISEN ORGANISOITUMINEN Lähtötilanne Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintamallin vakinaistaminen Tuettu asuminen uudessa hyvinvointipalveluiden organisaatiossa lukien TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Yhteiskunnalliset vaikutukset Toiminnan kehittäminen ja asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen

4 Liitteet Liite 1 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Liite 2 Kaupungin arvot toiminnan ohjaajina: ote Kouvolan arvokirjasta 2010 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Tilannearvion sisältöä ohjaavat otsikot Tehtävänkuvaukset Esimerkkejä asiakasprofiloinnista Yhteistyötahojen näkemyksiä toiminnasta: kooste yhteistyötahoille tehdystä SWOT-kyselystä 5/2012 Yhteenveto asiakkaiden kokemuksista tuetun asumisen toimintaan liittyen 6/2012 3

5 1. JOHDANTO Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen tavoitteena asumisen tuen osalta oli mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamallin ja palveluohjauksen kehittäminen sekä asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Kehittämistyötä tukemaan perustettiin asumisen tuen ja asumisen ohjauksen kehittämisen työryhmä (ASTU-työryhmä). ASTU-työryhmän puheenjohtajana toimi aikuissosiaalipalvelujen palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen. Työryhmässä oli edustus Kouvolan mielenterveysseuran Vuoroveto-hankkeesta, A-klinikkatoimesta, aikuispsykiatrian avopalveluista, perusterveydenhuollosta, kotihoidosta, aikuissosiaalityöstä, päihdetyöstä, tuetusta asumisesta ja erityisryhmien asumispalveluista. Projektityöntekijöiden lisäksi työryhmään saatiin mukaan kokemusasiantuntija kokemusasiantuntijakoulutuksesta. Kehittämistyön aikana toimi neljä alatyöryhmää; omaisten ja läheisten, verkostoyhteistyön, palvelujen ulkopuolelle jäävien sekä palveluohjauksen työryhmät. Kouvolan kaupungin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toiminnan kehittäminen käynnistyi osana yhteispäivystys- ja kriisikeskushanketta. Kehittämistyö perustui toisaalta avopalvelujen kehittymättömyyteen ja toisaalta jo olemassa olevaan tuetun asumisen toimintaan. Mielenterveyskuntoutujien tuettua asumista on alueella järjestetty vuodesta 2003, jolloin Kuusankosken kaupungin kotipalvelun työntekijä siirtyi paikallisen mielenterveysyksikön palveluohjaajaksi. Vuonna 2004 toimintaa vahvistettiin yhdellä työntekijällä. Asiakkaaksi ohjautuminen tapahtui pääasiallisten yhteistyötahojen eli psykiatrian poliklinikan ja aikuissosiaalityön kautta. Tuettu asuminen sijoittui Kuusankosken organisaatiossa ensin kotihoidon ja vuodesta 2007 aikuissosiaalityön alaisuuteen. Kouvolassa mielenterveyskuntoutujien tuettu asuminen organisoitui aikuissosiaalipalveluihin sosiaalisen kuntoutuksen alaisuuteen osaksi erityisryhmien asumispalveluja vuoden 2009 alussa. Tuetun asumisen toiminta-alueen laajetessa silloinen työntekijämäärä (3 ohjaajaa) ei vastannut palvelutarvetta. Tuetun asumisen kehittämiseksi kaupunki lisäsi toimintaan yhden ohjaajan resurssin ja laajensi toiminnan kohdistumaan myös päihdekuntoutujiin. Hankkeesta saatiin lisäksi kaksi työntekijää tuetun asumisen toimintamallin muotoiluun ja juurruttamiseen käytännössä. Tuetun asumisen toiminnan kehittämisen aikana on järjestetty useita yhteistyö- ja verkostotapaamisia yhteisten toimintatapojen luomiseksi. Kehittämistyön tuloksena 4

6 tuetun asumisen toimintamalli vakiintuu hankkeen päättyessä omaksi tiimiksi osana mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista tukevia palveluja. 2. TOIMINTA-AJATUS Tuetun asumisen tehtävänä on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien itsenäisen suoriutumisen ja kotona asumisen tukeminen. Kuntoutujien elämänhallinnan taitoja ja arjen sujumista tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella, jossa keskeistä on kotiin annettavan tuen lisäksi moniammatillinen verkostotyö ja palveluohjauksellinen työote Kohderyhmä Tuettu asuminen on tarkoitettu kouvolalaisille aikuisikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan omassa kodissaan. Tuetun asumisen asiakas voi asua joko omistus-, vuokra- tai tukiasunnossa. Seuraavat kriteerit ohjaavat tuetun asumisen asiakasvalintaa sekä asiakkuuden jatkumisen arviointia: asiakkaan oma halu ja motivaatio ottaa vastaan tuetun asumisen ohjaajien tukea asiakkaan tuen tarve ei ole päivittäistä eikä hoidon tarve ympärivuorokautista asiakas selviytyy päivittäistoiminnoista pääsääntöisesti itsenäisesti (herääminen, pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu) asiakas pystyy toimimaan ohjattuna ja hyötyy ohjauksellisesta tuesta asiakas kykenee yhteistyöhön ja sitoutuu sovittuihin asioihin tuetun asumisen toiminta vastaa asiakkaan tuen tarpeeseen, joko yksin tai yhdessä muiden tukipalvelujen kanssa asiakkaan tuen tarve johtuu pääasiassa mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta, ei somaattisesta sairaudesta tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteesta (vrt. vammaispalvelujen, asumispalvelujen tai kotihoidon tarve) asiakkaan toimintakykyä voidaan ylläpitää ja/tai edistää tuetun asumisen toiminnalla tuetun asumisen ohjaajien tuella voidaan vähentää tai ennaltaehkäistä raskaamman tuen ja hoidon tarvetta 5

7 2.2. Toimintaa ohjaavat arvot, periaatteet ja lainsäädäntö Lainsäädäntö Tuetun asumisen toiminta on osa kunnan sosiaali- ja asumispalveluja, joiden perustana ovat sosiaalihuoltolaki ja asetus, mielenterveyslaki sekä päihdehuoltolaki. Muu tuetun asumisen toimintaa ohjaava lainsäädäntö on lueteltu liitteessä (Liite 1). Asumispalvelujen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin, jossa säädetään mm. asumispalvelujen antamisesta henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä sekä sosiaalihuollon toteuttamisesta sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen. Mielenterveyslaissa on puolestaan säädetty mm. mielenterveystyöstä, mielenterveyspalvelujen periaatteista ja niiden järjestämisestä. Päihdehuoltolaki määrittelee päihdehuollon tarkoitukseksi hoidon ohella päihteiden ongelmakäytön ehkäisemisen ja vähentämisen. Päihteiden ongelmakäyttöä vähentämällä sekä siihen liittyviä haittoja vähentämällä pyritään edistämään päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuoltolaissa velvoitetaan kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Toimintaa ohjaava oleellinen lainsäädäntö LAKI Sosiaalihuoltolaki- ja asetus (710/1982 ja 607/1983 ) SELVENNYS 1 Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. 22 Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. 23 Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. 39 Sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista. 6

8 LAKI Mielenterveyslaki (1116/1990) SELVENNYS 1 Mielenterveystyö on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). 4 Mielenterveyspalvelujen periaatteet Mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntayhtymän alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. 5 Mielenterveyspalvelujen yhteensovittaminen: Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimivien terveyskeskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien kanssa huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen ohella yhteistyössä asianomaisen kunnan sosiaalitoimen kanssa järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on erikseen säädetty. 7

9 LAKI Päihdehuoltolaki (41/1986) SELVENNYS 1 Päihdehuollon tarkoitukseksi on määritelty hoidon ohella ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä, sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja edistämällä päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 6 Palvelujen kehittäminen Päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. 7 Päihdehuollon palveluja annetaan henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Suunnitelmat ja strategiat Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujenkehittämis- ja laatusuositukset korostavat asiakaslähtöisyyttä ja asumisen turvaamista ensisijaisesti kuntoutujan omassa kodissa. Mielenterveyskuntoutujien asumista koskevan kehittämissuosituksen lähtökohtana on omassa kodissa asumisen lisäksi sellaisten kuntouttavien palvelujen järjestäminen, joilla tuetaan kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä. Kehittämisaiheina ovat mm. palvelujen järjestäminen suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä, kuntouttavien palvelujen liittäminen asumispalveluihin, kuntoutumisen edistäminen laadukkaalla asumisella sekä palvelujen arvioinnin ja valvonnan kehittäminen. Suosituksen mukaan asumispalvelujen tavoitteena on asumisen pysyvyyden turvaaminen asiakkaan omassa kodissa ja omaan kotiin paluun varmistaminen myös hoitojaksojen jälkeen. Suosituksessa todetaan hyvin hoidettujen mielenterveyspalvelujen parantavan kuntoutujien elämänlaatua ja vähentävän erikoissairaanhoidon kustannuksia. 8

10 Tuetun asumisen toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja strategiat Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Asumista ja kuntoutusta Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus Erityisryhmien hyvä asuminen Tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen 2017 Kouvolan kaupungin päihdestrategia Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13 Kouvolan kaupunki, 2010 Kouvolan kaupunki, 2009 Toimintaa ohjaavia arvoja Kouvolan kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ovat kaupunkilaisen paras, vastuullinen yhteistyö, tavoitteellisuus ja tehokkuus, rohkea uudistuminen sekä luotettavuus ja turvallisuus. Kaupungin arvot suhteessa tuetun asumisen toimintaan on kuvattu liitteessä (Liite 2). Lisäksi yleiset sosiaalialan eettiset ohjeet ohjaavat käytännön asiakastyötä. Sosiaalialan arvoja käsitellään mm. julkaisussa Sosiaalialan ammattilaisen eettiset periaatteet. Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet (Talentia ry, Helsinki 2005). 3. ASIAKASPROSESSI 3.1. Palveluohjaus Tuetun asumisen uudet asiakkaat ohjautuvat palvelun piiriin pääasiassa joko aikuissosiaalityön tai muiden yhteistyötahojen kautta. Sosiaalityön kautta tuettuun asumiseen ohjautuvien uusien asiakkaiden kanssa tehdään sosiaalityössä tilannearvio ja palvelusuunnitelma, joiden pohjalta tuetun asumisen asiakkuus käynnistyy. Muiden uusien asiakkaiden kohdalla tilannearviosta ja siihen perustuvasta palvelusuunnitelmasta vastaa tuetun asumisen vastaava ohjaaja. Yksilöllinen palveluohjaus sisältää asiakkaan tilanteen selvittämistä, asiakkaan ohjaamista tarvittavien palvelujen piiriin, tarvittavan verkoston kokoamista sekä asiak- 9

11 kaan tilanteen seurantaa ja säännöllistä arviointia. Vastuu asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnista sekä yhteistyöverkoston kanssa työskentelystä on asiakaskohtaisesti joko aikuissosiaalityössä sosiaaliohjaajalla tai sosiaalityöntekijällä tai tuetussa asumisessa vastaavalla ohjaajalla tai ohjaajalla. Palveluohjauksellinen työote on osa tuetun asumisen ohjaajien työtä: asiakkaan tuen tarvetta arvioidaan osana ohjaustyötä. Tarvittaessa neuvotaan ja ohjataan asiakasta tarvitsemiensa palvelujen hakemisessa sekä seurataan niiden käynnistymistä ja toteutumista Yhteistyötahot Tuetun asumisen asiakkaaksi ohjaudutaan pääasiassa eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kautta. Myös omaiset ja läheiset tai kolmannen sektorin toimijat voivat ottaa yhteyttä asiakkaan tuen tarpeeseen liittyen. Tuetun asumisen yhteyshenkilönä toimiva työntekijä vastaanottaa yhteydenotot uusista asiakkaista. Tuetun asumisen toiminnan lähtökohtana on tiivis yhteistyö sekä palvelun piiriin ohjaavien tahojen että asiakaskohtaisesti muiden toimijoiden kanssa. 10

12 PALVELUN PIIRIIN OHJAAVIA TOIMIJOITA JA YHTEISTYÖTAHOJA Aikuissosiaalityö Psykiatrian poliklinikka Psykiatrinen sairaala Erityisryhmien asumispalvelut, palveluohjaaja Asumispalveluyksiköt (kaupungin omat yksiköt sekä ostopalveluyksiköt) A-klinikan katkaisuhoitoasema/sosiaaliohjaaja Työvoiman palvelukeskus Seurakuntien diakoniatyö Työ- ja toimintakeskukset Päivätoimintayksiköt Kotihoito Vammaispalvelut Lastensuojelu Nuorisopsykiatrian poliklinikka Omaiset ja läheiset Suurin osa tuetun asumisen asiakkaista ohjautuu palvelun piiriin aikuissosiaalityön, erityisryhmien asumispalvelujen, katkaisuhoitoaseman sosiaaliohjaajan, psykiatrisen sairaalan, psykiatrian poliklinikoiden, Työvoiman palvelukeskuksen, vammaispalvelujen sekä seurakuntien diakoniatyön kautta. Näiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan myös yhteisiä kotikäyntejä asiakkaan tilanteen arvioimiseksi. Tarvittaessa palvelujen piiriin ohjausta tapahtuu myös toisin päin: asiakkaan tarpeiden mukaan tuetun asumisen asiakasta ohjataan yhteistyötahojen palvelujen piiriin. 11

13 Asiakaskohtaisesti yhteistyötä tehdään palvelun piiriin ohjaavien viranomaisja muiden tahojen lisäksi mm. seuraavien toimijoiden kanssa: 3.3 Asiakkaan palveluprosessin kuvaus 1) Yhteydenotto Asiakasprosessi lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, joka voi tulla esiin asiakkaan itsensä, työntekijöiden tai omaisten tai läheisten kautta. Uusista asiakkaista yhteydenotot on keskitetty tuetun asumisen yksikössä vastaavan ohjaajan käsiteltäviksi. Yhteydenottovaiheessa voi joskus riittää myös nopea asian käsittely ja neuvonta. Useimmiten yhteydenotto johtaa kuitenkin asian tarkempaan selvittelyyn: alkutietojen perusteella tehdään alustava tilannearvio ja sovitaan jatkotyöskentelystä. Tilannearviota varten sovitaan kartoituskäynti tai ohjataan tarvittaessa oikeaan paikkaan, jos tuettu asuminen ei vastaa asiakkaan tuen tarpeeseen. Kaikki yhteydenotot eivät suoraan johda asiakkuuden alkamiseen. 12

14 2) Asian vireilletulo Vastaava ohjaaja kirjaa asian vireilletuloon liittyvät tiedot ja aloittaa selvityksen asiakastietojärjestelmässä. 3) Tilannearvio Tuetun asumisen asiakkuus alkaa kartoituskäynnillä, jolla tehdään tilannearvio. Tilannearviota tehdessä käydään läpi asiakkaan yleistä elämäntilannetta eli arkeen ja asumiseen, terveydentilaan ja toimintakykyyn, päihteidenkäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin, taloudelliseen tilanteeseen, työhön ja opiskeluun sekä palvelujen käyttöön liittyviä asioita. (Tilannearvion pohja, Liite 3.) Asiakkaan tuen ja palvelujen tarvetta selvitetään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittavien muiden tahojen kanssa. Kartoituskäynti tehdään usein asiakkaan kotona, jolloin kokonaistilannetta on helpompi arvioida. Tilannearvio voidaan tehdä myös muualla, esimerkiksi psykiatrian poliklinikalla tai sosiaalipalvelutoimistossa. Tyypillisesti tilannearviossa ovat mukana asiakas, tuetun asumisen vastaava ohjaaja, tuetun asumisen ohjaaja sekä asiakasta palvelun piiriin ohjaava taho. Omaiset ja läheiset voivat olla myös mukana tilannearviossa. Asiakkaalta pyydetään suostumus siihen, että viranomaiset voivat vaihtaa tarpeellisia tietoja siinä määrin, mikä on tuen ja palvelujen järjestämisen kannalta tarpeellista. Yhteistyö ja tietojenvaihto on tärkeää, jotta asiakasta pystytään ohjaamaan ja tukemaan mahdollisimman monipuolisesti ja tarpeiden mukaisesti. Tilannearvio johtaa tuetun asumisen asiakkuuden alkamiseen tai muiden palvelujen piiriin ohjaamiseen. 4) Palveluiden suunnitteleminen ja asiakassuunnitelmat Palvelusuunnitelma Asiakkuuden alkuvaiheessa laaditaan palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja tarpeellisen verkoston kanssa. Palvelusuunnitelma perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn tilannearvioon ja sisältää suunnitelman asiakkaan tarvitsemista palveluista, asiakkaan tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Palvelusuunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä eri tahojen kanssa ja suunnitelman seurannasta. Tuetun asumisen puolelta nimetään asiakkaalle omaohjaaja, joka pääsääntöisesti on asiakkaan asioissa mukana. Palvelusuunnitelmassa ei päätetä asiakkaalle annettavista palveluista. Palvelusuunnitelman laatimisesta vastaa asiakkaan tilanteesta riippuen joko aikuissosiaalityön tai tuetun asumisen edustaja. Tuetun asumisen suunnitelma Tuetun asumisen suunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa asiakkuudenkäynnistymisen jälkeen. Suunnitelma on muokattavissa asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Tuetun asumisen suunnitelman tekemisestä vastaa asiakkaan omaohjaaja. Suunnitelman tarkoituksena on toimia asiakkaan ja ohjaajan välisenä työvälineenä, jossa voidaan sopia 13

15 esimerkiksi käytännön asioista kuten yhteydenpidosta, asiakkaan konkreettisista tuetun asumisen tavoitteista ja niiden seurannasta. Suunnitelman tavoitteena on selkiyttää asiakkaalle omia tavoitteitaan sekä auttaa asiakasta ymmärtämään tuen tarvettaan ja kuntoutumistaan. 5) Viranomaispäätös palvelun myöntämisestä tai kielteinen päätös Virallinen päätös asiakkuuden myöntämisestä tai kielteisestä päätöksestä tehdään asiakastietojärjestelmässä. Viranomaispäätöksen tekee tuetun asumisen vastaava ohjaaja, joka toimittaa päätöksen tiedoksi asiakkaalle. Asiakkuus myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräaikaiseksi asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. 6) Palvelun toteuttaminen Voimassaolevan asiakkuuden aikana asiakas saa tukea ja ohjausta sen mukaan, mitä asiakkaan kanssa yksilöllisesti on suunniteltu. Tilanteiden ja asiakkaan voinnin muuttuminen sekä asiakkaan omat toiveet huomioidaan asiakastyössä. Työskentelyvaiheessa seurataan asiakkaan tilannetta jokaisella tapaamisella. Ohjauskäynnit ja oleelliset huomiot asiakkaan tilanteesta kirjataan asiakastietojärjestelmään. 7) Arvioiminen Asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan säännöllisin väliajoin asiakkaan tilanteen mukaan. Asiakaskohtaisesti sovitaan arvioinnista asiakkaan ja tarvittavan verkoston kanssa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, jos asiakkaan tilanteessa ei ole tapahtunut erityistä muutosta. 8) Asiakkuuden päättyminen Asiakkuus päättyy useimmiten asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa: tuetun asumisen palvelu ei enää riitä vastaamaan asiakkaan tuen tarpeeseen tai asiakas on kuntoutunut niin, ettei enää tarvitse ulkopuolista tukea. Joissain tapauksissa asiakas itse haluaa lopettaa palvelun. Asiakas on mukana palvelun päättämisessä ja tietoinen tuen loppumisesta. Tarvittaessa tiedotetaan myös asiakkaan verkostolle asiakkuuden päättymisestä. Asiakkuus päättyy joissain tapauksissa ilman, että asiakas on mukana, esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakasta ei ole tavoitettu yhteydenotoista huolimatta. Tällöin asiakkuuden päättymisestä ilmoitetaan kirjeitse asiakkaalle ja tarvittaessa asiakkaan verkostolle. 14

16 4. TOIMINTAMUODOT Tuettu asuminen on määriteltävissä asiakkaan saaman tuen sisällön, tuen määrän ja asiakkuuden keston mukaan neljäksi erilaiseksi tuen muodoksi. Suurin osa tuetun asumisen asiakkaiden saamasta tuesta on toimintakykyä edistävää ja toimintakykyä ylläpitää tukea. Asiakkuuden aikana yhden asiakkaan saama tuki voi olla useampaa eri tuotetta asiakkaan voinnin ja tilanteen mukaan. Asiakkuus voi alkaa esimerkiksi intensiivisellä kotiuttamisen tuella asiakkaan muutettua palveluasumisesta itsenäisesti asumaan. Asiakkaan vähitellen kuntouduttua tuki muuttuu toimintakykyä edistäväksi tueksi. Lopulta asiakas saattaa selviytyä arjessa hyvinkin itsenäisesti, jolloin harvakseltaan toteutetut seurantakäynnit riittävät asiakkaan tueksi. Intensiivinen kotiuttamisen tuki Intensiivisellä kotiuttamisen tuella tarkoitetaan asiakkaan psykososiaalista kuntoutusta asiakkaan kotiutuessa psykiatrisen sairaalahoidon jaksolta, päihdepalveluista (esim. katkaisuhoito, kuntouttava laitoshoito) tai asiakkaan muuttaessa palveluasumisesta itsenäisempään asumismuotoon. Kotiutumisvaiheessa pyritään vastaamaan asiakkaan tuen tarpeeseen mahdollisimman pian ja intensiivisesti. Toimintakykyä edistävä tuki Toimintakykyä edistävää tukea on asiakkaan säännöllinen ohjaus arjenhallinnassa: ruoanlaitto, siivous ja muut kodin askareet, asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja tuki asioimisessa (esim. virastot, lääkäri, kauppa-asiointi, virike- ja ryhmätoimintoihin tutustuminen ja muu kodin ulkopuolinen toiminta), asiakkaan neuvonta itsestä huolehtimiseen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa, esim. terveys, liikunta, päihteettömyyteen tukeminen ja henkinen tuki. Toimintakykyä edistävän tuen tavoitteena on mahdollistaa jatkossa asiakkaan itsenäinen suoriutuminen niissä asioissa, joita asiakas ohjaajien tuella harjoittelee. Ylläpitävä tuki Ylläpitävä tuki on tyypillisesti kestoltaan pitkäaikaista tukea. Asiakkaan luo tehdään säännöllisesti kotikäyntejä, mutta asiakas ei varsinaisesti kuntoudu. Asiakkaan toimintakykyä pyritään ylläpitämään säännöllisten ohjauskäyntien avulla. Ylläpitävän tuen asiakkaita ovat esimerkiksi pitkään psyykkisesti sairastaneet, joiden toimintakyky todennäköisesti tulevaisuudessa pysyy ennallaan tai heikentyy ikääntymisen ja psyykkisen sairauden myötä. 15

17 Seurantatuki Seurantatukea ovat asiakkaan kanssa ennalta sovitut tapaamiset, joita tehdään harvakseltaan asiakkaan tilanteen seuraamiseksi. Varsinaisia konkreettisia tavoitteita toiminnalle ei ole tai asiakas ei sitoudu asetettuihin tavoitteisiin. Asiakkaan vointia ja tilannetta seurataan ohjauskäyntien avulla, jotta tilanteen muuttuessa pystytään ohjaamaan asiakasta tarvitsemansa avun ja palvelujen piiriin. Seurantatukea saava asiakas voi olla esimerkiksi tukiasunnossa asuva päihdeasiakas, joka tarvitsee seurantakäyntejä asumisen turvaamiseksi. Seurantatukea saavat myös asiakkaat, jotka suoriutuvat pääasiassa itsenäisesti arjesta ja asioiden hoidosta, mutta tarvitsevat harvakseltaan seurantakäyntejä, joilla saavat tukea ja ohjausta. 5. KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖ Tuetun asumisen asiakastyö sisältää sekä ohjauskäyntejä asiakkaan kotona että kodin ulkopuolella. Tuetun asumisen toiminnan lähtökohtana on pyrkiä mahdollisimman asiakaslähtöiseen toimintaan ja viedä palvelua lähelle asiakasta. Tyypillisesti ohjauskäynti kestää tunnin verran. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja ennakoimattomat, muuttuvat tilanteet aiheuttavat ohjauskäyntien keston vaihtelun. Ohjauskäynnin kesto voi vaihdella suuresti, 15 minuutin lyhyestä tapaamisesta joskus useampaan tuntiin. Kotikäynti on asiakkaan kotona tehtävää ohjaustyötä, kuten asiakkaan ohjausta kodinhoidollisissa tehtävissä. Kotikäyntien tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä omatoimisuuden lisääminen ja ylläpitäminen. Kotikäyntien aikana seurataan lisäksi asiakkaan tilannetta ja vointia. Kotikäynti auttaa usein antamaan realistisemman kuvan asiakkaan kokonaistilanteesta ja toimintakyvystä kuin tapaaminen kodin ulkopuolisessa ympäristössä. Asiakkaan omassa kodissa työskenneltäessä on tärkeää huomioida asiakkaan yksilöllisyys, yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. Asiakkailla on oikeus asua ja elää omalla tavallaan, mitä työntekijän on muistettava huomioida asiakastyössä. Kotikäyntien määrä suunnitellaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan, mutta tyypillisesti tuetun asumisen asiakas tarvitsee 1-2 kotikäyntiä viikossa tai harvemmin. Kodin ulkopuolinen ohjauskäynti on muualla kuin asiakkaan kotona tapahtuvaa ohjaustyötä, esim. asiakkaan kanssa tutustumista viriketoimintaan tai sellaisten asioiden hoitamista, joita asiakas ei yksin saa hoidettua. Esimerkiksi virastoissa asiointi tai lääkärissä käynti voi psyykkisesti sairaalle tai päihdeongelmaisella asiakkaalle olla vaikeaa hoitaa itsenäisesti. Ohjaaja voi myös toimia linkkinä toisen viranomaisen ja asiakkaan välillä, jotta asiakas ymmärtää käsitellyt asiat ja tulee ymmärretyksi. Asiakas voi lisäksi tulla sovitusti tulla tuetun asumisen toimitiloihin, jolloin voidaan esim. ohjata etuuksien hakemisessa tai selvittää asiakkaan asioita. 16

18 Sovittujen ohjauskäyntien lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tarpeensa mukaan olla virka-aikana puhelimitse yhteydessä henkilökuntaan. Tuetussa asumisessa ei ole käytössä puhelinaikaa, minkä asiakkaat ovat kokeneet joustavana ja turvallisuudentunnetta tuovana toimintatapana. Monet asiakkaat ovat kertoneet pelkästään tiedon siitä, että työntekijöihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, helpottaneen heidän oloaan Ohjauskäyntien sisältö Asiakastyön lähtökohtana on asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Tuetun asumisen ohjaajien tuki sisältää seuraavat kokonaisuudet: - PALVELUJEN PIIRIIN OHJAUS: asiakkaan tarvitsemien palveluiden piiriin ohjaaminen ja niiden toteutumisen seuranta (esim. siivouspalvelu, kotihoito, ateriapalvelu, talous- ja velkaneuvonta, päihdepalvelut, tukihenkilötoiminta, kuljetuspalvelu, kuntouttava työtoiminta tai sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta) - TALOUDELLISISSA ASIOISSA OHJAUS: rahankäytön suunnittelussa, laskujen maksussa tai pankkiasioinnissa ohjaaminen, asiakkaalle kuuluvien etuuksien hakemisessa ohjaus, esim. toimeentulotuki, hoitotuki, asumistuki - ASIOINNISSA TUKEMINEN: esim. lääkärissä, apteekissa, kaupassa ja virastossa asiointi tai muu sellainen asioiden hoito, mitä asiakas ei itsenäisesti pysty hoitamaan - TUKI SOSIAALISTEN SUHTEIDEN LUOMISEEN JA YLLÄPITÄMISEEN: henkinen tuki, keskustelu, asiakkaan rohkaisu muiden ihmisten kohtaamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen - KODIN ULKOPUOLISEEN VIRKISTYSTOIMINTAAN OHJAAMINEN JA AKTIVOI- MINEN: tiedottaminen erilaisista vaihtoehdoista, mm. ryhmätoiminnat, eri tahojen järjestämät retket ja tapahtumat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoimintapaikat sekä harrastukset, asiakkaan kanssa tutustuminen em. toimintoihin - ARJENHALLINNAN TAITOJEN HARJOITTELU: arjen asioiden harjoittelu ja tekeminen ohjaajan tuella esim. siivous ja pyykkihuolto, ruoanlaitto ja ravitsemus, itsestä huolehtiminen, vuorokausirytmi - ASIAKKAAN TILAN SEURANTA JA ARVIOINTI: asianmukainen toiminta asiakkaan tilanteen tai voinnin muuttuessa, yhteydenotto tarvittaviin tahoihin asiakkaan tilanteen mukaan 17

19 Tuetun asumisen toimintaan eivät sisälly seuraavat kokonaisuudet: - hoidolliset tehtävät ja toimenpiteet, henkilökohtainen avustaminen - lääkityksestä huolehtiminen (lääkkeenjako annostelu, reseptien uusinta) - kuljetuspalvelu, siivouspalvelu tai ateriapalvelu (tarvittaessa asiakasta ohjataan em. palvelujen piiriin) - taloudellinen apu (toimeentulotuki, maksusitoumus) - terapia Jos asiakkaan toimintakyky on rajoittunut niin, ettei hän pysty ohjattuna suoriutumaan itsestä huolehtimiseen tai asioidensa hoitamiseen liittyvistä tehtävistä, asiakkaan kanssa aloitetaan muiden tarvittavien palvelujen mahdollisuuksien selvittäminen (esim. kotihoito, vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, henkilökohtainen avustaja tai palveluasuminen) Ryhmätoiminta Ensisijaisesti tuetun asumisen asiakkaita ohjataan jo ennestään tarjolla oleviin mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattuihin virike- ja ryhmätoimintoihin. Tuetussa asumisessa on kuitenkin mahdollista järjestää asiakkaiden tarpeiden mukaisia toimintoja, jos olemassa olevat palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeeseen. Oman toiminnan järjestettävien ryhmien kohderyhmänä ovat ne tuetun asumisen asiakkaat, jotka eivät jostain syystä pysty osallistumaan muihin tarjolla oleviin virike- ja ryhmätoimintoihin. Tuetun asumisen yksikössä toteutettiin sairaanhoitajan vetämänä erilaisia toiminnallisia ja vertaistuellisia ryhmätoimintoja kokeiluluonteisesti syys- ja kevätkaudella Jatkossa yksikön sairaanhoitajan työnkuva keskittyy asiakasvirran hallintaan, tilannekartoituksiin ja palvelusuunnitelmiin, ryhmätoiminnan ja verkostoyhteistyön koordinointiin sekä konsultaatioon. Asiakkaiden tarvitseman virike- ja ryhmätoiminnan järjestäminen tulee osaksi tuetun asumisen ohjaajien asiakastyötä. 5.3 Omaisten ja läheisten ryhmä Lähistupa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen kehittämisen myötä on noussut esiin myös kuntoutujien läheisten tuen tarve. Mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat kuntoutujan lisäksi tämän lähipiiriin, joten Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen aikana keväällä 2011 kootun alatyöryhmän tuotoksena aloitettiin vertaistukea tarjoavan ryhmän suunnittelu. Lähistupa -niminen läheisten ryhmä kokoontuu tuetun asumisen tiloissa, ja toteutetaan yhteistyössä alueen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyössä kaupungin kanssa toimintaa järjestämässä ovat Anjalankosken A-Kilta ry, Pohjois-Kymen A-kilta, Irti Huumeista ry, Mieli Maasta ry, Inksan Klubitalo sekä kokemusasiantuntijakoulutuksen saaneet kokemusasiantuntijakuntoutuja ja omainen. Lähistuvan toiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa. Ryhmä on kaikille mielenterveysja päihdekuntoutujien läheisille avoin ja kokoontuu säännöllisesti kahden viikon välein. Toiminnan tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluna tukea ja apua sitä tarvit- 18

20 seville mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaisille. Ryhmänvetäjinä toimivat tuetun asumisen ohjaaja ja kolmannen sektorin toimija. Toiminnalla pyritään tavoittamaan vertaistukea tarvitsevia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien läheisiä. Vertaistuen lisäksi ryhmässä on saatavilla tietoa palveluista ja tukimuodoista. Uuden toiminnan käynnistämisessä haasteellista on ollut tavoittaa tukea ja neuvoja tarvitsevia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien läheisiä. Lähistuvan toiminnasta on tiedotettu aktiivisesti mm. esitteiden ja lehtijuttujen kautta, ja toiminnan kehittämistä ja siitä tiedottamista jatketaan. 5.4 Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö on oleellinen osa tuetun asumisen toimintaa. Tuetun asumisen ohjaajien tuki on usein vain yksi osa asiakkaan tukiverkostoa, jolloin yhteistyö on todella tärkeää. Asiakkaalta kysytään asiakkuuden alkuvaiheessa suostumus yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon. Yhteisistä käytännöistä sovitaan asiakkaan verkostojen kanssa, jotta selkiytetään työnjakoa, vastuita ja edistetään tiedonkulkua. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisyhteistyön lisäksi asiakkaan läheisten ja omaisten kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan niin halutessa. 6. KÄYTÄNNÖN TYÖN TOIMINTAPOJA 6.1 Työparityöskentely yksin työskentely Asiakkaan luo tehtävät kotikäynnit toteutetaan usein kahdella työntekijällä. Fyysisen tai henkisen väkivallan uhka, psykoottiset asiakkaat, asiakkaan asuinympäristöön liittyvät tekijät sekä päihtyneet ja sekavat asiakkaat ovat työturvallisuuden kannalta riskejä, jotka on huomioitava asiakastyössä ja sen suunnittelussa. Uusien asiakkaiden luo tehtävillä kotikäynneillä on mukana kaksi työntekijää. Kun asiakkuus on käynnistynyt, työntekijät ja asiakas ovat tutustuneet paremmin eikä tiedossa ole uhkatekijöitä, voi ohjaaja tehdä kotikäyntejä myös yksin. Työparimallia hyödynnetään turvallisuussyiden lisäksi myös tilanteissa, joissa tarvitaan uutta tai toisenlaista näkökulmaa asiakkaan tilanteeseen. Esimerkiksi pitkäkestoisten asiakkuuksien arvioimiseen voi osallistua toinen työntekijä, tai tuetun asumisen sairaanhoitajaa voidaan konsultoida mielenterveys- ja päihdeasioissa ja asiakkaan tilanteen arvioinnissa Omaohjaaja-malli Tuetun asumisen asiakkuuden alkuvaiheessa nimetään asiakkaan tilanteen mukaan yksi tai kaksi omaohjaajaa. Omaohjaajan tehtävänä on perehtyä asiakkaansa tilanteeseen ja toimia vastuutyöntekijänä asiakkaan asioissa. Asiakas tietää tällöin, kehen työntekijään voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Omaohjaaja vastaa asiakkaan kanssa tuetun asumisen suunnitelman tekemisestä ja kutsuu tarvittaessa koolle yhteistyötahot verkostopalaveria varten. 19

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaalityöntekijä (3) Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalityö 37 Säännöll. työaika 37 tuntia/vko 4SOS4A 41 343 Johtava sosiaalityöntekijä Ylempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot