Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen Toimintamalli ja palveluprosessin kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen Toimintamalli ja palveluprosessin kuvaus"

Transkriptio

1 Perusturvapalvelut Lokakuu 2012 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen Toimintamalli ja palveluprosessin kuvaus

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS Kohderyhmä Toimintaa ohjaavat arvot, periaatteet ja lainsäädäntö ASIAKASPROSESSI Palveluohjaus Yhteistyötahot Asiakkaan palveluprosessin kuvaus TOIMINTAMUODOT KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖ Ohjauskäyntien sisältö Ryhmätoiminta Omaisten ja läheisten ryhmä Lähistupa Moniammatillinen yhteistyö KÄYTÄNNÖN TYÖN TOIMINTAPOJA Työparityöskentely yksin työskentely Omaohjaaja-malli Asiakastyön dokumentointi Aluejako TUETUN ASUMISEN ORGANISOITUMINEN Lähtötilanne Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintamallin vakinaistaminen Tuettu asuminen uudessa hyvinvointipalveluiden organisaatiossa lukien TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Yhteiskunnalliset vaikutukset Toiminnan kehittäminen ja asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen

4 Liitteet Liite 1 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Liite 2 Kaupungin arvot toiminnan ohjaajina: ote Kouvolan arvokirjasta 2010 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Tilannearvion sisältöä ohjaavat otsikot Tehtävänkuvaukset Esimerkkejä asiakasprofiloinnista Yhteistyötahojen näkemyksiä toiminnasta: kooste yhteistyötahoille tehdystä SWOT-kyselystä 5/2012 Yhteenveto asiakkaiden kokemuksista tuetun asumisen toimintaan liittyen 6/2012 3

5 1. JOHDANTO Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen tavoitteena asumisen tuen osalta oli mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamallin ja palveluohjauksen kehittäminen sekä asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Kehittämistyötä tukemaan perustettiin asumisen tuen ja asumisen ohjauksen kehittämisen työryhmä (ASTU-työryhmä). ASTU-työryhmän puheenjohtajana toimi aikuissosiaalipalvelujen palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen. Työryhmässä oli edustus Kouvolan mielenterveysseuran Vuoroveto-hankkeesta, A-klinikkatoimesta, aikuispsykiatrian avopalveluista, perusterveydenhuollosta, kotihoidosta, aikuissosiaalityöstä, päihdetyöstä, tuetusta asumisesta ja erityisryhmien asumispalveluista. Projektityöntekijöiden lisäksi työryhmään saatiin mukaan kokemusasiantuntija kokemusasiantuntijakoulutuksesta. Kehittämistyön aikana toimi neljä alatyöryhmää; omaisten ja läheisten, verkostoyhteistyön, palvelujen ulkopuolelle jäävien sekä palveluohjauksen työryhmät. Kouvolan kaupungin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toiminnan kehittäminen käynnistyi osana yhteispäivystys- ja kriisikeskushanketta. Kehittämistyö perustui toisaalta avopalvelujen kehittymättömyyteen ja toisaalta jo olemassa olevaan tuetun asumisen toimintaan. Mielenterveyskuntoutujien tuettua asumista on alueella järjestetty vuodesta 2003, jolloin Kuusankosken kaupungin kotipalvelun työntekijä siirtyi paikallisen mielenterveysyksikön palveluohjaajaksi. Vuonna 2004 toimintaa vahvistettiin yhdellä työntekijällä. Asiakkaaksi ohjautuminen tapahtui pääasiallisten yhteistyötahojen eli psykiatrian poliklinikan ja aikuissosiaalityön kautta. Tuettu asuminen sijoittui Kuusankosken organisaatiossa ensin kotihoidon ja vuodesta 2007 aikuissosiaalityön alaisuuteen. Kouvolassa mielenterveyskuntoutujien tuettu asuminen organisoitui aikuissosiaalipalveluihin sosiaalisen kuntoutuksen alaisuuteen osaksi erityisryhmien asumispalveluja vuoden 2009 alussa. Tuetun asumisen toiminta-alueen laajetessa silloinen työntekijämäärä (3 ohjaajaa) ei vastannut palvelutarvetta. Tuetun asumisen kehittämiseksi kaupunki lisäsi toimintaan yhden ohjaajan resurssin ja laajensi toiminnan kohdistumaan myös päihdekuntoutujiin. Hankkeesta saatiin lisäksi kaksi työntekijää tuetun asumisen toimintamallin muotoiluun ja juurruttamiseen käytännössä. Tuetun asumisen toiminnan kehittämisen aikana on järjestetty useita yhteistyö- ja verkostotapaamisia yhteisten toimintatapojen luomiseksi. Kehittämistyön tuloksena 4

6 tuetun asumisen toimintamalli vakiintuu hankkeen päättyessä omaksi tiimiksi osana mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista tukevia palveluja. 2. TOIMINTA-AJATUS Tuetun asumisen tehtävänä on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien itsenäisen suoriutumisen ja kotona asumisen tukeminen. Kuntoutujien elämänhallinnan taitoja ja arjen sujumista tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella, jossa keskeistä on kotiin annettavan tuen lisäksi moniammatillinen verkostotyö ja palveluohjauksellinen työote Kohderyhmä Tuettu asuminen on tarkoitettu kouvolalaisille aikuisikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan omassa kodissaan. Tuetun asumisen asiakas voi asua joko omistus-, vuokra- tai tukiasunnossa. Seuraavat kriteerit ohjaavat tuetun asumisen asiakasvalintaa sekä asiakkuuden jatkumisen arviointia: asiakkaan oma halu ja motivaatio ottaa vastaan tuetun asumisen ohjaajien tukea asiakkaan tuen tarve ei ole päivittäistä eikä hoidon tarve ympärivuorokautista asiakas selviytyy päivittäistoiminnoista pääsääntöisesti itsenäisesti (herääminen, pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu) asiakas pystyy toimimaan ohjattuna ja hyötyy ohjauksellisesta tuesta asiakas kykenee yhteistyöhön ja sitoutuu sovittuihin asioihin tuetun asumisen toiminta vastaa asiakkaan tuen tarpeeseen, joko yksin tai yhdessä muiden tukipalvelujen kanssa asiakkaan tuen tarve johtuu pääasiassa mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta, ei somaattisesta sairaudesta tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteesta (vrt. vammaispalvelujen, asumispalvelujen tai kotihoidon tarve) asiakkaan toimintakykyä voidaan ylläpitää ja/tai edistää tuetun asumisen toiminnalla tuetun asumisen ohjaajien tuella voidaan vähentää tai ennaltaehkäistä raskaamman tuen ja hoidon tarvetta 5

7 2.2. Toimintaa ohjaavat arvot, periaatteet ja lainsäädäntö Lainsäädäntö Tuetun asumisen toiminta on osa kunnan sosiaali- ja asumispalveluja, joiden perustana ovat sosiaalihuoltolaki ja asetus, mielenterveyslaki sekä päihdehuoltolaki. Muu tuetun asumisen toimintaa ohjaava lainsäädäntö on lueteltu liitteessä (Liite 1). Asumispalvelujen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin, jossa säädetään mm. asumispalvelujen antamisesta henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä sekä sosiaalihuollon toteuttamisesta sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen. Mielenterveyslaissa on puolestaan säädetty mm. mielenterveystyöstä, mielenterveyspalvelujen periaatteista ja niiden järjestämisestä. Päihdehuoltolaki määrittelee päihdehuollon tarkoitukseksi hoidon ohella päihteiden ongelmakäytön ehkäisemisen ja vähentämisen. Päihteiden ongelmakäyttöä vähentämällä sekä siihen liittyviä haittoja vähentämällä pyritään edistämään päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuoltolaissa velvoitetaan kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Toimintaa ohjaava oleellinen lainsäädäntö LAKI Sosiaalihuoltolaki- ja asetus (710/1982 ja 607/1983 ) SELVENNYS 1 Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. 22 Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. 23 Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. 39 Sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista. 6

8 LAKI Mielenterveyslaki (1116/1990) SELVENNYS 1 Mielenterveystyö on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). 4 Mielenterveyspalvelujen periaatteet Mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntayhtymän alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. 5 Mielenterveyspalvelujen yhteensovittaminen: Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimivien terveyskeskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien kanssa huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen ohella yhteistyössä asianomaisen kunnan sosiaalitoimen kanssa järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on erikseen säädetty. 7

9 LAKI Päihdehuoltolaki (41/1986) SELVENNYS 1 Päihdehuollon tarkoitukseksi on määritelty hoidon ohella ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä, sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja edistämällä päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 6 Palvelujen kehittäminen Päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. 7 Päihdehuollon palveluja annetaan henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Suunnitelmat ja strategiat Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujenkehittämis- ja laatusuositukset korostavat asiakaslähtöisyyttä ja asumisen turvaamista ensisijaisesti kuntoutujan omassa kodissa. Mielenterveyskuntoutujien asumista koskevan kehittämissuosituksen lähtökohtana on omassa kodissa asumisen lisäksi sellaisten kuntouttavien palvelujen järjestäminen, joilla tuetaan kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä. Kehittämisaiheina ovat mm. palvelujen järjestäminen suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä, kuntouttavien palvelujen liittäminen asumispalveluihin, kuntoutumisen edistäminen laadukkaalla asumisella sekä palvelujen arvioinnin ja valvonnan kehittäminen. Suosituksen mukaan asumispalvelujen tavoitteena on asumisen pysyvyyden turvaaminen asiakkaan omassa kodissa ja omaan kotiin paluun varmistaminen myös hoitojaksojen jälkeen. Suosituksessa todetaan hyvin hoidettujen mielenterveyspalvelujen parantavan kuntoutujien elämänlaatua ja vähentävän erikoissairaanhoidon kustannuksia. 8

10 Tuetun asumisen toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja strategiat Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Asumista ja kuntoutusta Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus Erityisryhmien hyvä asuminen Tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen 2017 Kouvolan kaupungin päihdestrategia Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13 Kouvolan kaupunki, 2010 Kouvolan kaupunki, 2009 Toimintaa ohjaavia arvoja Kouvolan kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ovat kaupunkilaisen paras, vastuullinen yhteistyö, tavoitteellisuus ja tehokkuus, rohkea uudistuminen sekä luotettavuus ja turvallisuus. Kaupungin arvot suhteessa tuetun asumisen toimintaan on kuvattu liitteessä (Liite 2). Lisäksi yleiset sosiaalialan eettiset ohjeet ohjaavat käytännön asiakastyötä. Sosiaalialan arvoja käsitellään mm. julkaisussa Sosiaalialan ammattilaisen eettiset periaatteet. Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet (Talentia ry, Helsinki 2005). 3. ASIAKASPROSESSI 3.1. Palveluohjaus Tuetun asumisen uudet asiakkaat ohjautuvat palvelun piiriin pääasiassa joko aikuissosiaalityön tai muiden yhteistyötahojen kautta. Sosiaalityön kautta tuettuun asumiseen ohjautuvien uusien asiakkaiden kanssa tehdään sosiaalityössä tilannearvio ja palvelusuunnitelma, joiden pohjalta tuetun asumisen asiakkuus käynnistyy. Muiden uusien asiakkaiden kohdalla tilannearviosta ja siihen perustuvasta palvelusuunnitelmasta vastaa tuetun asumisen vastaava ohjaaja. Yksilöllinen palveluohjaus sisältää asiakkaan tilanteen selvittämistä, asiakkaan ohjaamista tarvittavien palvelujen piiriin, tarvittavan verkoston kokoamista sekä asiak- 9

11 kaan tilanteen seurantaa ja säännöllistä arviointia. Vastuu asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnista sekä yhteistyöverkoston kanssa työskentelystä on asiakaskohtaisesti joko aikuissosiaalityössä sosiaaliohjaajalla tai sosiaalityöntekijällä tai tuetussa asumisessa vastaavalla ohjaajalla tai ohjaajalla. Palveluohjauksellinen työote on osa tuetun asumisen ohjaajien työtä: asiakkaan tuen tarvetta arvioidaan osana ohjaustyötä. Tarvittaessa neuvotaan ja ohjataan asiakasta tarvitsemiensa palvelujen hakemisessa sekä seurataan niiden käynnistymistä ja toteutumista Yhteistyötahot Tuetun asumisen asiakkaaksi ohjaudutaan pääasiassa eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kautta. Myös omaiset ja läheiset tai kolmannen sektorin toimijat voivat ottaa yhteyttä asiakkaan tuen tarpeeseen liittyen. Tuetun asumisen yhteyshenkilönä toimiva työntekijä vastaanottaa yhteydenotot uusista asiakkaista. Tuetun asumisen toiminnan lähtökohtana on tiivis yhteistyö sekä palvelun piiriin ohjaavien tahojen että asiakaskohtaisesti muiden toimijoiden kanssa. 10

12 PALVELUN PIIRIIN OHJAAVIA TOIMIJOITA JA YHTEISTYÖTAHOJA Aikuissosiaalityö Psykiatrian poliklinikka Psykiatrinen sairaala Erityisryhmien asumispalvelut, palveluohjaaja Asumispalveluyksiköt (kaupungin omat yksiköt sekä ostopalveluyksiköt) A-klinikan katkaisuhoitoasema/sosiaaliohjaaja Työvoiman palvelukeskus Seurakuntien diakoniatyö Työ- ja toimintakeskukset Päivätoimintayksiköt Kotihoito Vammaispalvelut Lastensuojelu Nuorisopsykiatrian poliklinikka Omaiset ja läheiset Suurin osa tuetun asumisen asiakkaista ohjautuu palvelun piiriin aikuissosiaalityön, erityisryhmien asumispalvelujen, katkaisuhoitoaseman sosiaaliohjaajan, psykiatrisen sairaalan, psykiatrian poliklinikoiden, Työvoiman palvelukeskuksen, vammaispalvelujen sekä seurakuntien diakoniatyön kautta. Näiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan myös yhteisiä kotikäyntejä asiakkaan tilanteen arvioimiseksi. Tarvittaessa palvelujen piiriin ohjausta tapahtuu myös toisin päin: asiakkaan tarpeiden mukaan tuetun asumisen asiakasta ohjataan yhteistyötahojen palvelujen piiriin. 11

13 Asiakaskohtaisesti yhteistyötä tehdään palvelun piiriin ohjaavien viranomaisja muiden tahojen lisäksi mm. seuraavien toimijoiden kanssa: 3.3 Asiakkaan palveluprosessin kuvaus 1) Yhteydenotto Asiakasprosessi lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, joka voi tulla esiin asiakkaan itsensä, työntekijöiden tai omaisten tai läheisten kautta. Uusista asiakkaista yhteydenotot on keskitetty tuetun asumisen yksikössä vastaavan ohjaajan käsiteltäviksi. Yhteydenottovaiheessa voi joskus riittää myös nopea asian käsittely ja neuvonta. Useimmiten yhteydenotto johtaa kuitenkin asian tarkempaan selvittelyyn: alkutietojen perusteella tehdään alustava tilannearvio ja sovitaan jatkotyöskentelystä. Tilannearviota varten sovitaan kartoituskäynti tai ohjataan tarvittaessa oikeaan paikkaan, jos tuettu asuminen ei vastaa asiakkaan tuen tarpeeseen. Kaikki yhteydenotot eivät suoraan johda asiakkuuden alkamiseen. 12

14 2) Asian vireilletulo Vastaava ohjaaja kirjaa asian vireilletuloon liittyvät tiedot ja aloittaa selvityksen asiakastietojärjestelmässä. 3) Tilannearvio Tuetun asumisen asiakkuus alkaa kartoituskäynnillä, jolla tehdään tilannearvio. Tilannearviota tehdessä käydään läpi asiakkaan yleistä elämäntilannetta eli arkeen ja asumiseen, terveydentilaan ja toimintakykyyn, päihteidenkäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin, taloudelliseen tilanteeseen, työhön ja opiskeluun sekä palvelujen käyttöön liittyviä asioita. (Tilannearvion pohja, Liite 3.) Asiakkaan tuen ja palvelujen tarvetta selvitetään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittavien muiden tahojen kanssa. Kartoituskäynti tehdään usein asiakkaan kotona, jolloin kokonaistilannetta on helpompi arvioida. Tilannearvio voidaan tehdä myös muualla, esimerkiksi psykiatrian poliklinikalla tai sosiaalipalvelutoimistossa. Tyypillisesti tilannearviossa ovat mukana asiakas, tuetun asumisen vastaava ohjaaja, tuetun asumisen ohjaaja sekä asiakasta palvelun piiriin ohjaava taho. Omaiset ja läheiset voivat olla myös mukana tilannearviossa. Asiakkaalta pyydetään suostumus siihen, että viranomaiset voivat vaihtaa tarpeellisia tietoja siinä määrin, mikä on tuen ja palvelujen järjestämisen kannalta tarpeellista. Yhteistyö ja tietojenvaihto on tärkeää, jotta asiakasta pystytään ohjaamaan ja tukemaan mahdollisimman monipuolisesti ja tarpeiden mukaisesti. Tilannearvio johtaa tuetun asumisen asiakkuuden alkamiseen tai muiden palvelujen piiriin ohjaamiseen. 4) Palveluiden suunnitteleminen ja asiakassuunnitelmat Palvelusuunnitelma Asiakkuuden alkuvaiheessa laaditaan palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja tarpeellisen verkoston kanssa. Palvelusuunnitelma perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn tilannearvioon ja sisältää suunnitelman asiakkaan tarvitsemista palveluista, asiakkaan tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Palvelusuunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä eri tahojen kanssa ja suunnitelman seurannasta. Tuetun asumisen puolelta nimetään asiakkaalle omaohjaaja, joka pääsääntöisesti on asiakkaan asioissa mukana. Palvelusuunnitelmassa ei päätetä asiakkaalle annettavista palveluista. Palvelusuunnitelman laatimisesta vastaa asiakkaan tilanteesta riippuen joko aikuissosiaalityön tai tuetun asumisen edustaja. Tuetun asumisen suunnitelma Tuetun asumisen suunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa asiakkuudenkäynnistymisen jälkeen. Suunnitelma on muokattavissa asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Tuetun asumisen suunnitelman tekemisestä vastaa asiakkaan omaohjaaja. Suunnitelman tarkoituksena on toimia asiakkaan ja ohjaajan välisenä työvälineenä, jossa voidaan sopia 13

15 esimerkiksi käytännön asioista kuten yhteydenpidosta, asiakkaan konkreettisista tuetun asumisen tavoitteista ja niiden seurannasta. Suunnitelman tavoitteena on selkiyttää asiakkaalle omia tavoitteitaan sekä auttaa asiakasta ymmärtämään tuen tarvettaan ja kuntoutumistaan. 5) Viranomaispäätös palvelun myöntämisestä tai kielteinen päätös Virallinen päätös asiakkuuden myöntämisestä tai kielteisestä päätöksestä tehdään asiakastietojärjestelmässä. Viranomaispäätöksen tekee tuetun asumisen vastaava ohjaaja, joka toimittaa päätöksen tiedoksi asiakkaalle. Asiakkuus myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräaikaiseksi asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. 6) Palvelun toteuttaminen Voimassaolevan asiakkuuden aikana asiakas saa tukea ja ohjausta sen mukaan, mitä asiakkaan kanssa yksilöllisesti on suunniteltu. Tilanteiden ja asiakkaan voinnin muuttuminen sekä asiakkaan omat toiveet huomioidaan asiakastyössä. Työskentelyvaiheessa seurataan asiakkaan tilannetta jokaisella tapaamisella. Ohjauskäynnit ja oleelliset huomiot asiakkaan tilanteesta kirjataan asiakastietojärjestelmään. 7) Arvioiminen Asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan säännöllisin väliajoin asiakkaan tilanteen mukaan. Asiakaskohtaisesti sovitaan arvioinnista asiakkaan ja tarvittavan verkoston kanssa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, jos asiakkaan tilanteessa ei ole tapahtunut erityistä muutosta. 8) Asiakkuuden päättyminen Asiakkuus päättyy useimmiten asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa: tuetun asumisen palvelu ei enää riitä vastaamaan asiakkaan tuen tarpeeseen tai asiakas on kuntoutunut niin, ettei enää tarvitse ulkopuolista tukea. Joissain tapauksissa asiakas itse haluaa lopettaa palvelun. Asiakas on mukana palvelun päättämisessä ja tietoinen tuen loppumisesta. Tarvittaessa tiedotetaan myös asiakkaan verkostolle asiakkuuden päättymisestä. Asiakkuus päättyy joissain tapauksissa ilman, että asiakas on mukana, esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakasta ei ole tavoitettu yhteydenotoista huolimatta. Tällöin asiakkuuden päättymisestä ilmoitetaan kirjeitse asiakkaalle ja tarvittaessa asiakkaan verkostolle. 14

16 4. TOIMINTAMUODOT Tuettu asuminen on määriteltävissä asiakkaan saaman tuen sisällön, tuen määrän ja asiakkuuden keston mukaan neljäksi erilaiseksi tuen muodoksi. Suurin osa tuetun asumisen asiakkaiden saamasta tuesta on toimintakykyä edistävää ja toimintakykyä ylläpitää tukea. Asiakkuuden aikana yhden asiakkaan saama tuki voi olla useampaa eri tuotetta asiakkaan voinnin ja tilanteen mukaan. Asiakkuus voi alkaa esimerkiksi intensiivisellä kotiuttamisen tuella asiakkaan muutettua palveluasumisesta itsenäisesti asumaan. Asiakkaan vähitellen kuntouduttua tuki muuttuu toimintakykyä edistäväksi tueksi. Lopulta asiakas saattaa selviytyä arjessa hyvinkin itsenäisesti, jolloin harvakseltaan toteutetut seurantakäynnit riittävät asiakkaan tueksi. Intensiivinen kotiuttamisen tuki Intensiivisellä kotiuttamisen tuella tarkoitetaan asiakkaan psykososiaalista kuntoutusta asiakkaan kotiutuessa psykiatrisen sairaalahoidon jaksolta, päihdepalveluista (esim. katkaisuhoito, kuntouttava laitoshoito) tai asiakkaan muuttaessa palveluasumisesta itsenäisempään asumismuotoon. Kotiutumisvaiheessa pyritään vastaamaan asiakkaan tuen tarpeeseen mahdollisimman pian ja intensiivisesti. Toimintakykyä edistävä tuki Toimintakykyä edistävää tukea on asiakkaan säännöllinen ohjaus arjenhallinnassa: ruoanlaitto, siivous ja muut kodin askareet, asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja tuki asioimisessa (esim. virastot, lääkäri, kauppa-asiointi, virike- ja ryhmätoimintoihin tutustuminen ja muu kodin ulkopuolinen toiminta), asiakkaan neuvonta itsestä huolehtimiseen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa, esim. terveys, liikunta, päihteettömyyteen tukeminen ja henkinen tuki. Toimintakykyä edistävän tuen tavoitteena on mahdollistaa jatkossa asiakkaan itsenäinen suoriutuminen niissä asioissa, joita asiakas ohjaajien tuella harjoittelee. Ylläpitävä tuki Ylläpitävä tuki on tyypillisesti kestoltaan pitkäaikaista tukea. Asiakkaan luo tehdään säännöllisesti kotikäyntejä, mutta asiakas ei varsinaisesti kuntoudu. Asiakkaan toimintakykyä pyritään ylläpitämään säännöllisten ohjauskäyntien avulla. Ylläpitävän tuen asiakkaita ovat esimerkiksi pitkään psyykkisesti sairastaneet, joiden toimintakyky todennäköisesti tulevaisuudessa pysyy ennallaan tai heikentyy ikääntymisen ja psyykkisen sairauden myötä. 15

17 Seurantatuki Seurantatukea ovat asiakkaan kanssa ennalta sovitut tapaamiset, joita tehdään harvakseltaan asiakkaan tilanteen seuraamiseksi. Varsinaisia konkreettisia tavoitteita toiminnalle ei ole tai asiakas ei sitoudu asetettuihin tavoitteisiin. Asiakkaan vointia ja tilannetta seurataan ohjauskäyntien avulla, jotta tilanteen muuttuessa pystytään ohjaamaan asiakasta tarvitsemansa avun ja palvelujen piiriin. Seurantatukea saava asiakas voi olla esimerkiksi tukiasunnossa asuva päihdeasiakas, joka tarvitsee seurantakäyntejä asumisen turvaamiseksi. Seurantatukea saavat myös asiakkaat, jotka suoriutuvat pääasiassa itsenäisesti arjesta ja asioiden hoidosta, mutta tarvitsevat harvakseltaan seurantakäyntejä, joilla saavat tukea ja ohjausta. 5. KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖ Tuetun asumisen asiakastyö sisältää sekä ohjauskäyntejä asiakkaan kotona että kodin ulkopuolella. Tuetun asumisen toiminnan lähtökohtana on pyrkiä mahdollisimman asiakaslähtöiseen toimintaan ja viedä palvelua lähelle asiakasta. Tyypillisesti ohjauskäynti kestää tunnin verran. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja ennakoimattomat, muuttuvat tilanteet aiheuttavat ohjauskäyntien keston vaihtelun. Ohjauskäynnin kesto voi vaihdella suuresti, 15 minuutin lyhyestä tapaamisesta joskus useampaan tuntiin. Kotikäynti on asiakkaan kotona tehtävää ohjaustyötä, kuten asiakkaan ohjausta kodinhoidollisissa tehtävissä. Kotikäyntien tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä omatoimisuuden lisääminen ja ylläpitäminen. Kotikäyntien aikana seurataan lisäksi asiakkaan tilannetta ja vointia. Kotikäynti auttaa usein antamaan realistisemman kuvan asiakkaan kokonaistilanteesta ja toimintakyvystä kuin tapaaminen kodin ulkopuolisessa ympäristössä. Asiakkaan omassa kodissa työskenneltäessä on tärkeää huomioida asiakkaan yksilöllisyys, yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. Asiakkailla on oikeus asua ja elää omalla tavallaan, mitä työntekijän on muistettava huomioida asiakastyössä. Kotikäyntien määrä suunnitellaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan, mutta tyypillisesti tuetun asumisen asiakas tarvitsee 1-2 kotikäyntiä viikossa tai harvemmin. Kodin ulkopuolinen ohjauskäynti on muualla kuin asiakkaan kotona tapahtuvaa ohjaustyötä, esim. asiakkaan kanssa tutustumista viriketoimintaan tai sellaisten asioiden hoitamista, joita asiakas ei yksin saa hoidettua. Esimerkiksi virastoissa asiointi tai lääkärissä käynti voi psyykkisesti sairaalle tai päihdeongelmaisella asiakkaalle olla vaikeaa hoitaa itsenäisesti. Ohjaaja voi myös toimia linkkinä toisen viranomaisen ja asiakkaan välillä, jotta asiakas ymmärtää käsitellyt asiat ja tulee ymmärretyksi. Asiakas voi lisäksi tulla sovitusti tulla tuetun asumisen toimitiloihin, jolloin voidaan esim. ohjata etuuksien hakemisessa tai selvittää asiakkaan asioita. 16

18 Sovittujen ohjauskäyntien lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tarpeensa mukaan olla virka-aikana puhelimitse yhteydessä henkilökuntaan. Tuetussa asumisessa ei ole käytössä puhelinaikaa, minkä asiakkaat ovat kokeneet joustavana ja turvallisuudentunnetta tuovana toimintatapana. Monet asiakkaat ovat kertoneet pelkästään tiedon siitä, että työntekijöihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, helpottaneen heidän oloaan Ohjauskäyntien sisältö Asiakastyön lähtökohtana on asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Tuetun asumisen ohjaajien tuki sisältää seuraavat kokonaisuudet: - PALVELUJEN PIIRIIN OHJAUS: asiakkaan tarvitsemien palveluiden piiriin ohjaaminen ja niiden toteutumisen seuranta (esim. siivouspalvelu, kotihoito, ateriapalvelu, talous- ja velkaneuvonta, päihdepalvelut, tukihenkilötoiminta, kuljetuspalvelu, kuntouttava työtoiminta tai sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta) - TALOUDELLISISSA ASIOISSA OHJAUS: rahankäytön suunnittelussa, laskujen maksussa tai pankkiasioinnissa ohjaaminen, asiakkaalle kuuluvien etuuksien hakemisessa ohjaus, esim. toimeentulotuki, hoitotuki, asumistuki - ASIOINNISSA TUKEMINEN: esim. lääkärissä, apteekissa, kaupassa ja virastossa asiointi tai muu sellainen asioiden hoito, mitä asiakas ei itsenäisesti pysty hoitamaan - TUKI SOSIAALISTEN SUHTEIDEN LUOMISEEN JA YLLÄPITÄMISEEN: henkinen tuki, keskustelu, asiakkaan rohkaisu muiden ihmisten kohtaamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen - KODIN ULKOPUOLISEEN VIRKISTYSTOIMINTAAN OHJAAMINEN JA AKTIVOI- MINEN: tiedottaminen erilaisista vaihtoehdoista, mm. ryhmätoiminnat, eri tahojen järjestämät retket ja tapahtumat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoimintapaikat sekä harrastukset, asiakkaan kanssa tutustuminen em. toimintoihin - ARJENHALLINNAN TAITOJEN HARJOITTELU: arjen asioiden harjoittelu ja tekeminen ohjaajan tuella esim. siivous ja pyykkihuolto, ruoanlaitto ja ravitsemus, itsestä huolehtiminen, vuorokausirytmi - ASIAKKAAN TILAN SEURANTA JA ARVIOINTI: asianmukainen toiminta asiakkaan tilanteen tai voinnin muuttuessa, yhteydenotto tarvittaviin tahoihin asiakkaan tilanteen mukaan 17

19 Tuetun asumisen toimintaan eivät sisälly seuraavat kokonaisuudet: - hoidolliset tehtävät ja toimenpiteet, henkilökohtainen avustaminen - lääkityksestä huolehtiminen (lääkkeenjako annostelu, reseptien uusinta) - kuljetuspalvelu, siivouspalvelu tai ateriapalvelu (tarvittaessa asiakasta ohjataan em. palvelujen piiriin) - taloudellinen apu (toimeentulotuki, maksusitoumus) - terapia Jos asiakkaan toimintakyky on rajoittunut niin, ettei hän pysty ohjattuna suoriutumaan itsestä huolehtimiseen tai asioidensa hoitamiseen liittyvistä tehtävistä, asiakkaan kanssa aloitetaan muiden tarvittavien palvelujen mahdollisuuksien selvittäminen (esim. kotihoito, vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, henkilökohtainen avustaja tai palveluasuminen) Ryhmätoiminta Ensisijaisesti tuetun asumisen asiakkaita ohjataan jo ennestään tarjolla oleviin mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattuihin virike- ja ryhmätoimintoihin. Tuetussa asumisessa on kuitenkin mahdollista järjestää asiakkaiden tarpeiden mukaisia toimintoja, jos olemassa olevat palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeeseen. Oman toiminnan järjestettävien ryhmien kohderyhmänä ovat ne tuetun asumisen asiakkaat, jotka eivät jostain syystä pysty osallistumaan muihin tarjolla oleviin virike- ja ryhmätoimintoihin. Tuetun asumisen yksikössä toteutettiin sairaanhoitajan vetämänä erilaisia toiminnallisia ja vertaistuellisia ryhmätoimintoja kokeiluluonteisesti syys- ja kevätkaudella Jatkossa yksikön sairaanhoitajan työnkuva keskittyy asiakasvirran hallintaan, tilannekartoituksiin ja palvelusuunnitelmiin, ryhmätoiminnan ja verkostoyhteistyön koordinointiin sekä konsultaatioon. Asiakkaiden tarvitseman virike- ja ryhmätoiminnan järjestäminen tulee osaksi tuetun asumisen ohjaajien asiakastyötä. 5.3 Omaisten ja läheisten ryhmä Lähistupa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen kehittämisen myötä on noussut esiin myös kuntoutujien läheisten tuen tarve. Mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat kuntoutujan lisäksi tämän lähipiiriin, joten Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen aikana keväällä 2011 kootun alatyöryhmän tuotoksena aloitettiin vertaistukea tarjoavan ryhmän suunnittelu. Lähistupa -niminen läheisten ryhmä kokoontuu tuetun asumisen tiloissa, ja toteutetaan yhteistyössä alueen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyössä kaupungin kanssa toimintaa järjestämässä ovat Anjalankosken A-Kilta ry, Pohjois-Kymen A-kilta, Irti Huumeista ry, Mieli Maasta ry, Inksan Klubitalo sekä kokemusasiantuntijakoulutuksen saaneet kokemusasiantuntijakuntoutuja ja omainen. Lähistuvan toiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa. Ryhmä on kaikille mielenterveysja päihdekuntoutujien läheisille avoin ja kokoontuu säännöllisesti kahden viikon välein. Toiminnan tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluna tukea ja apua sitä tarvit- 18

20 seville mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaisille. Ryhmänvetäjinä toimivat tuetun asumisen ohjaaja ja kolmannen sektorin toimija. Toiminnalla pyritään tavoittamaan vertaistukea tarvitsevia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien läheisiä. Vertaistuen lisäksi ryhmässä on saatavilla tietoa palveluista ja tukimuodoista. Uuden toiminnan käynnistämisessä haasteellista on ollut tavoittaa tukea ja neuvoja tarvitsevia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien läheisiä. Lähistuvan toiminnasta on tiedotettu aktiivisesti mm. esitteiden ja lehtijuttujen kautta, ja toiminnan kehittämistä ja siitä tiedottamista jatketaan. 5.4 Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö on oleellinen osa tuetun asumisen toimintaa. Tuetun asumisen ohjaajien tuki on usein vain yksi osa asiakkaan tukiverkostoa, jolloin yhteistyö on todella tärkeää. Asiakkaalta kysytään asiakkuuden alkuvaiheessa suostumus yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon. Yhteisistä käytännöistä sovitaan asiakkaan verkostojen kanssa, jotta selkiytetään työnjakoa, vastuita ja edistetään tiedonkulkua. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisyhteistyön lisäksi asiakkaan läheisten ja omaisten kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan niin halutessa. 6. KÄYTÄNNÖN TYÖN TOIMINTAPOJA 6.1 Työparityöskentely yksin työskentely Asiakkaan luo tehtävät kotikäynnit toteutetaan usein kahdella työntekijällä. Fyysisen tai henkisen väkivallan uhka, psykoottiset asiakkaat, asiakkaan asuinympäristöön liittyvät tekijät sekä päihtyneet ja sekavat asiakkaat ovat työturvallisuuden kannalta riskejä, jotka on huomioitava asiakastyössä ja sen suunnittelussa. Uusien asiakkaiden luo tehtävillä kotikäynneillä on mukana kaksi työntekijää. Kun asiakkuus on käynnistynyt, työntekijät ja asiakas ovat tutustuneet paremmin eikä tiedossa ole uhkatekijöitä, voi ohjaaja tehdä kotikäyntejä myös yksin. Työparimallia hyödynnetään turvallisuussyiden lisäksi myös tilanteissa, joissa tarvitaan uutta tai toisenlaista näkökulmaa asiakkaan tilanteeseen. Esimerkiksi pitkäkestoisten asiakkuuksien arvioimiseen voi osallistua toinen työntekijä, tai tuetun asumisen sairaanhoitajaa voidaan konsultoida mielenterveys- ja päihdeasioissa ja asiakkaan tilanteen arvioinnissa Omaohjaaja-malli Tuetun asumisen asiakkuuden alkuvaiheessa nimetään asiakkaan tilanteen mukaan yksi tai kaksi omaohjaajaa. Omaohjaajan tehtävänä on perehtyä asiakkaansa tilanteeseen ja toimia vastuutyöntekijänä asiakkaan asioissa. Asiakas tietää tällöin, kehen työntekijään voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Omaohjaaja vastaa asiakkaan kanssa tuetun asumisen suunnitelman tekemisestä ja kutsuu tarvittaessa koolle yhteistyötahot verkostopalaveria varten. 19

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot