Ikää tulee. olemmeko valmiita? sosiaalialan riippumaton ammattilehti Toimintaterapia lastensuojelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikää tulee. olemmeko valmiita? sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. Toimintaterapia lastensuojelussa"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Toimintaterapia lastensuojelussa Tiina Soininen: Turvaa byrokratiasta Pia Romo: Suvaitsevaisuutta Saksasta Petri Uusikylä: Innokylää kehitetään innolla, mutta pelkät temput eivät riitä Voisivatko Britannian mellakat toistua Suomessa? Toimeentulotukiasiakkaan oikeus tavata sosiaalityöntekijä Ikää tulee olemmeko valmiita? Miten VERKOSSA varaudut Äänestä vanhuuteen? vuoden valopilkkua! Kerro mielipiteesi

2 π Huoltaja-säätiö π 9 11 Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Aarne Kiviniemi Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 99. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Pixmac Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 60 euroa/kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN pääkirjoitus Omaa vastuuta ja hyväntekeväisyyttä? Harri Jokiranta 4 6 ajankohtaiset apuvälineet, ministerit, palkitut, päihdetapauslaskenta lokakuussa plussat ja miinukset napsitut uutisia lyhyesti 7 laina ja palaute Hei me innostutaan! Petri Uusikylä 8 15 KÄRKITEEMA OLEMMEKO VARAUTUNEET IKÄÄNTYVÄÄN YHTEISKUNTAAN? Suomen väestön ikääntyminen on maailman huippua, mutta samaa ei voi sanoa ikääntyvään yhteiskuntaan varautumisesta, sanoo ylijohtaja Marja Vaarama. Pohjoiskarjalainen Juuka on tarttunut tosissaan ikääntymisen haasteeseen. Erja Saarinen Eläkelupauksen rinnalle tarvitaan yhteiskunnallinen hoivalupaus Ikäosaamista kaikille paraatipaikalta Vanhuuteen varautuminen on poliittista toimintaa näkökulma pinnan alta kolumni, lukijakolumni jos minulta kysytään lukijalta 19 muut teemat Arjen terapiaa lastensuojelulaitoksessa Anniina Aaltonen, Aino Mannismäki, Maiju Taskula, Veera Virta filosofin ikkuna Kosketus olisi säilytettävä Petteri Niemi juristin nurkkaus Toimeentulotukiasiakkaalla on oikeus tavata tai edes keskustella sosiaalityöntekijän kanssa Tapio Räty lakiuutiset oma ura 26 kirjat kuva: Pixmac 2 sosiaalitieto 9 I11

3 Pääkirjoitus 13. syyskuuta 2011 Omaa vastuuta ja hyväntekeväisyyttä? kuva: Lea Suoninen-Erhiö Harri Jokiranta Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Taloudellisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina alamme etsiä perusteita vastuun palauttamiseksi yksilöille. Kuntajohtajat kokoontuivat elokuussa Seinäjoelle pohtimaan julkista taloutta ja kuntien kykyä luoda elinvoimaisuutta. Oman virityksensä tapaamiseen toi hallitusohjelman arviointi: miten se vaikuttaa kuntien vastuuseen palveluista ja niiden edellytyksiin kantaa tämä vastuu. Julkishallinnon konsultti Andy Holder kertoi julkisen talouden tasapainotusratkaisuista Britanniassa. Puheenvuoro antoi paljon ajateltavaa, vaikka Britannian lähtökohdat ovat erilaiset kuin Suomen. Britanniassa painotetaan ihmisten omaa vastuuta ja itsensä auttamista sekä lähiyhteisöjen, kuten naapurustojen, vastuuta hyvinvoinnin turvaamisessa. Vahvasta valtiosta pyritään suureen yhteiskuntaan. Tavoitteena on big society. Vastatakseen kansalaisten tarpeisiin yhteisöt käyttävät omia resurssejaan ja vapaaehtoisia työntekijöitä. Ne voivat hankkia omaisuutta ja ottaa palveluita hoitaakseen. Kansalaisten pitää olla mahdollisimman omatoimisia ja jos palveluita tarvitsee, ne pitää hankkia henkilökohtaisella budjetilla, rahasummalla, jonka valtio antaa hänen käyttöönsä. Ajattelussa korostuu yksilöiden vastuu elämänkulustaan ja arjestaan. Myös Euroopan sosiaalijohdon verkoston viimekeväisen seminaarin keskusteluissa monet korostivat yksilöiden ja perheiden omaa vastuusta omasta elämästään. Paljon puhuttiin myös siitä, että vastuu hyvinvointipalveluista siirtyy yhä enemmän kolmannelle sektorille ja yrityksille. Vapaaehtoisuuteen ja hyväntekeväisyyteen perustuvan työn ja työotteen painoarvo tuntuu kasvavan. Näyttää siltä, että taloudellisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina alamme etsiä perusteita vastuun palauttamiseksi yksilöille: terveelliset elämäntavat ja oikeat ruokailutottumukset, riittävä liikunta ja päihteetön arki suojaavat itse aiheutetulta pahoinvoinnilta. Jokainen kantaa vastuuta elämästään, mutta jäin miettimään vastuun ja oikeuden suhdetta: kaikilla on oikeus turvattuun arkeen, mutta kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia kantaa siitä itse vastuuta. Onneksi kuntajohtajapäivillä kuultiin myös vasta-argumentointia ja yhteiskunnallisempaa näkemystä elinolosuhteita muokkaavista, yksilöstä riippumattomista tekijöistä ja kunnasta kansalaisten hyvinvointivastuun tukijana. Sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavan lainsäädännön valmistelu on hyvässä vauhdissa. Siinä on päätettävä palvelurakenteista ja niiden suhteesta kuntarakenteeseen. On määriteltävä yksilöiden ja yhteisöjen vastuut ja sosiaalialan ammattityön rooli. Lisäksi on ratkaistava, miten talouden reunaehdot otetaan huomioon. Tarvitsemme vahvaa sosiaalihuollon lainsäädäntöä, joka sisältää ajatuksen universaaliudesta ja siihen kytkeytyvistä valtion, kunnan ja kansalaisten vastuista ja oikeuksista. Lainsäädännön on kerrottava, mihin suuntaan haluamme sosiaalihuoltoa ja -sosiaalipalveluita viedä. seuraavassa numerossa Kärki I Työtä kaikille Yrittäjä ja toimeentulotuki Aikuissosiaalityö vaikuttavammaksi Perhehoito tukee vammaisten lasten vanhempien jaksamista KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujia on Hyvinkäällä 300 eli prosentti työvoimasta. Jarmo Nieminen pitää rakennusalan ammattitaitoaan yllä Kierrätyskeskuksen puutyöpajalla ja remonttiryhmässä. Mieluiten menisin oikeisiin töihin, hän sanoo. Sosiaalitieto 10/11 postitetaan lukijoille 11. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 9 I11 3

4 ajankohtaista kuvat: Futureimagebank Plussat + Kiuruvedellä tehtiin talkoilla grillikatos Virranrannan palvelukeskukseen. Lions klubin rahankeräyksellä ja yli 800 tunnilla vapaaehtoistyötä syntyi vanhuksille esteetön virkistyspiste, jota voivat käyttää myös järjestöt. + Hyvää ja heviä tarjoaa lastensuojeluyrittäjien ja muusikkojen kampanja nuorisoväkivaltaa vastaan. Lastensuojelupalveluita tuottava Visio järjestää muusikoiden kanssa väkivallan vastaisia päiviä kouluissa. + Lahdessa nuoret ovat saaneet tilat kauppakeskuksesta. Kun nuoret kuitenkin oleilevat kauppakeskuksessa, siellä voi tehdä muutakin kuin kuolata merkkivaatteiden perään. Miinukset Kainuun hallintokokeilussa syntyneet säästöt ovat luultua pienempiä. Kokeilun kustannuksia on tutkinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT. Tukien varassa elää yhä useampi. Asumis- ja toimeentulotuen varassa elävien kotitalouksien määrä on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto. Paperisota karkottaa apua tarvitsevat. Paperisota karkottaa apua tarvitsevat sosiaalitoimistosta, selviää Tampereen yliopiston tutkimuksesta. APUVÄLINEET Oppimisvaikeuksia voi lievittää. Erilaisten oppijoiden liitto järjesti oppimisen apuvälineiden tutustumispäivän Helsingissä kesäkuussa. HALPOJA APUVÄLINEITÄ Jotkut apuvälineet ovat pieniä ja halpoja. Tekstin hahmottamista auttavat kirjan päälle laitettavat värikalvot ja lukiviivain. Oikea ja vasen on helpompi muistaa, kun lakkaa kynnet erivärisillä kynsilakoilla tai sujauttaa eri väriset virkatut rannekkeet ranteisiin. Kirjaimet ja numerot kääntyilevät väärään järjestykseen. Kielet eivät jää millään päähän. Oikea ja vasen sekä itä ja länsi menevät sekaisin. Lukeminen käy hitaasti. Murtolukulaskut ovat tähtitiedettä. Ajatus hyppii omille teilleen, kun pitäisi keskittyä. Asiat voisivat olla toisinkin. Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinepäivillä tulee vakuuttuneeksi siitä, että oppimisvaikeudet eivät tarkoita sitä, että ihminen ei oppisi. Vaikeuksien lievittämiseen on lukuisia konsteja, jotka auttavat niin aikuista kuin lasta pärjäämään arjessa. Keskittymistä helpottaa vaikkapa hipelöitävä pehmeä pallo tai peffan alle asetettava, ilmalla täytetty tyyny. Tiedän ihmisen, joka tekee origameja avatakseen kuuntelukanavansa. Mitä hankalampi asia, sitä haastavamman mallin hän valitsee, Ville Viljakainen vinkkaa. Kuu-si-tu-hat-ta-kol-me-sa-taa-kah-dek-san-kym-men-tä, koneääni tavaa Satu Hirvosen kirjoittamaa lukua. Puhuva tietokoneen oikolukuohjelma auttaa tunnistamaan kirjoitusvirheet ja numeroiden sotkut, joita lukihäiriöinen ei ehkä kirjoitettuna huomaisi. Tekstejä voi myös skannata tietokoneelle, joka muuttaa ne puheeksi. Laskujen maksamisessa viivakoodin lukulaite on lukihäiriöiselle ehdoton. Ja kun luennolla tai palaverissa nappaa nauhurin päälle, saa rauhan keskittyä asian kuuntelemiseen epätoivoisen muistiinpanojen väkertämisen sijaan. Oppimisvaikeudet eivät ole marginaalinen ongelma. Erilaisia ja eriasteisia oppimisvaikeuksia on prosentilla suomalaisista. Ne jäävät usein tunnistamatta ja siksi ihminen jää myös ilman tukea ja apua. Ne vaikeuttavat opiskelua ja työntekoa ja saattavat lopulta tiputtaa kelkasta kokonaan. Apuvälineet kuitenkin maksavat. Äänikirjasto Celia luokittelee lukivaikeudet vammaksi, ja siksi lukivaikeuksista kärsivä saa lainata sieltä äänikirjoja siinä missä näkövammainen. Kela taas ei ole tunnustanut oppimisvaikeuksia vammaksi, toisin kuin esimerkiksi Ruotsin Försäkringskassan. Siten apuvälineiden hankkimiseen ei saa Kelasta tukea. Minna Tarvainen PÄIHDETAPAUSLASKENTA LOKAKUUSSA Seuraava päihdetapauslaskenta toteutetaan tiistaina 11. lokakuuta. Silloin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kerätään yhden vuorokauden aikana tietoa päihde-ehtoisesta asioinnista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan sitä, että asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä, hakee apua päihtyneenä tai hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan, kuten tapaturman, vuoksi. Päihdetapauslaskenta on toistaiseksi ainoa menetelmä, jolla saadaan kattavasti tietoa päihteisiin liittyvästä palvelujen käytöstä koko palvelujärjestelmässä. Vuodesta 1987 neljän vuoden välein tehdyt laskennat mahdollistavat myös sen seuraamisen, missä palveluissa asioidaan eniten ja onko tässä tapahtunut muutoksia. Vuoden 2007 laskennassa kirjattiin yhden vuorokauden aikana reilut päihde-ehtoista asiointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL lähettää kaikille osoitetiedoissaan oleville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille muutamaa viikkoa ennen laskentapäivää ohjeet ja muun laskennassa tarvittavan materiaalin. Paperilomakkeen lisäksi on verkkoversio. Postitus kattaa koko Suomen, mutta kaikki yksiköt eivät välttämättä löydy THL:n osoitetiedoista. Laskennassa ovat mukana kunnallisten palveluiden lisäksi yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Jos yksikkösi ei saa materiaaleja hyvissä ajoin ennen laskentapäivää, olethan yhteydessä laskennan vastuuhenkilöihin: Tutkimusapulainen Jenni-Emilia Ronkainen, puh , jenni-emilia.ronkainen thl.fi Kehittämispäällikkö Kristiina Kuussaari, puh , kristiina.kuussaari thl.fi kuva: Minna Tarvainen 4 sosiaalitieto 9 I11

5 APUVÄLINEET Monen omaishoitajan elämä rajoittuu kotiin. Omaishoitajan sosiaalisia kontakteja, tiedon saamista ja arjessa jaksamista helpottaa HyvinvointiTV. HyvinvointiTV tuo vuorovaikutteisia hyvinvointipalveluja kotiin kaksisuuntaisen televisioyhteyden, kuvapuhelun, välityksellä. Asiakas tarvitsee television tai muun päätelaitteen lisäksi kameran, mikrofonin, kosketusnäytön ja laajakaistayhteyden. Kahden napin painalluksella asiakas pääsee ohjelmalähetyksiin tai kahdenkeskisiin kuvapuheluihin. Salossa HyvinvointiTV :tä ovat käyttäneet ikääntyneet omaishoitajat, jotka asuvat kaukana keskustasta ja omaishoidon tukipisteestä. He tekevät vaativaa hoitotyötä useimpien hoidettavaa ei voi jättää hetkeksikään yksin kotiin. Laitetta käytti osana Turvallinen Koti/OMANA -hanketta 11 omaishoitajaa. Heillä oli joitain sairauksia, mutta ei jokapäiväistä elämää suuresti haittaavia toimintahäiriöitä. Suurin ongelma oli omaisen hoitamisen aiheuttama elämänmuutos, joka vaati harrastuksista ja sosiaalisista suhteista luopumista. Omaishoitajien vertaistukiryhmä kokoontui virtuaalisesti kerran viikossa. Siinä hoitajat keskustelivat mieltään painavista aiheista. Lisäksi ryhmä sai epalveluita asiantuntijoilta, kuten muistineuvojalta, lääkäriltä ja omaishoidon tukikäsittelijältä, johon voi olla myös henkilökohtaisessa kuvapuheluyhteydessä laitteen avulla. Kahdenkeskinen yhteydenpito tuntui yhdistetyn kuva- ja ääniyhteyden takia puhelinasiointia aidommalta ja myös tukikäsittelijästä kuvapuheluyhteys toimi hyvin: Esimerkiks yhdelle omaishoitajalle laite tuo turvaa ja yhteydenpitomahdollisuuden. Ja kyl hän mullekin lähes joka päivä soittelee eri asioista, et kyl ne nyt valitsee sen television, ettei ne enää sen kännykän kautta soittele. Osa asiakkaista oli yhteydessä toisiinsa myös lähetysten ulkopuolella kahdenkeskisillä kuvapuheluilla. Omaishoitajat osallistuivat myös hankkeen yleiseen ohjelmatuotantoon. Tarjolla oli muun muassa neuvontaa hoitajan omahoidon tueksi, liikuntatuokioita, visailuja ja muisteluja. He pääsivät myös farmaseutin evastaanotolle. Ohjelmatuotannosta vastasivat ammattikorkeakoulujen eri alojen opiskelijat, asiantuntijat ja vertaistoimijat. Asiakkaat pääsivät myös itse vaikuttamaan ohjelmien sisältöön. Omaishoitajista tärkeintä lähetyksissä oli keskinäinen yhteys. Ilman HyvinvointiTV :tä he olisivat yksinäisempiä. Laite antoi myös turvallisuuden tunnetta: muut ryhmäläiset olivat huolissaan, jos joku oli poissa linjoilta. Kaksi omaishoitajaa menetti puolisonsa hankkeen aikana. TUOLIJUMPPAA TV:N VÄLITYKSELLÄ Salon omaishoitajia mukana Turun ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden tuolijumpassa. Heistä tuntui välttämättömältä, että tutun vertaisryhmän tuki jatkui myös omaishoidon päätyttyä. Salon kaupungin vanhuspalveluiden edustajista HyvinvointiTV antoi omaishoitajille mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja elämään ihan uudella tavalla. Heistä laitteesta on eniten hyötyä syrjässä asuville omaishoitajille. He uskovat laitteen tulevan uudeksi työvälineeksi perinteisten keinojen rinnalle. Virtuaalisesti toteutettavan ryhmäohjauksen kustannukset voivat olla pienempiä kuin yksilöohjauksen fyysisesti samassa paikassa, kunhan tekniikka saadaan kohtuuhintaiseksi. Hinnan lisäksi palvelun käyttöä haittaavat tekniikan toimintaongelmat. Kyllä me täst tiedetään, et on niit asiakasryhmii, joille teknologia on just se oikea ratkaisu. Että oikeasti meilt vapautuu sitä työaikaa niille asiakasryhmille, jotka tarvitsevat niitä lisähenkilöstöresursseja. Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelut-tulosalue koordinoi Turvallinen Koti/OMANAhanketta Varsinais-Suomessa Siinä edistettiin ikäihmisten, omaishoitajien ja kuntoutusasiakkaiden hyvinvointia ja kotona selviytymistä sekä tuotiin virikkeitä arkeen ehyvinvointipalveluilla. Turvallinen Koti -hankkeen pääkoordinaattori oli Laurea ammattikorkeakoulu. Se oli pääosin EU-rahoitteinen hanke, joka toteutettiin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson maakunnissa. Elina Vuorio, projektipäällikkö ja tutkimusvastaava Kaisa Jokela, sisällöntuotantovastaava Pia Sahonen, projektisuunnittelija Turvallinen Koti/OMANA -hanke NAPSITUT Hannele Törrönen Psykologi 5/2011 Mietin vaan, onko se ajatus, että maahanmuuttajat nähdään traumatisoituneina, myös yhden sortin kolonialismia. Eivätkö ne ihmiset, jotka ovat kyenneet lähtemään ja järjestämään itsensä toiselle puolelle maailmaa, ole myös tavattoman kyvykkäitä toimijoita? Mitä tämä sääliminen on? Kenen tunteista tässä on kyse? Jukka Petäjä Hyvä Terveys 10/2011 Nuorena täytyy dokata, opiskelijana täytyy dokata, työelämässä täytyy dokata. On kamalat paineet töissä ja kiire lapsia hakemaan. Kun saadaan oma hetki, niin punkkupullot auki. Raimo Sailas hallitusohjelmasta Kanava 5/2011 Lakonisella kolmen sivun menosäästölistalla ei ole juuri yhteyksiä sektorikohtaisiin teksteihin; se on kirjoitettu ikään kuin kolttosta anteeksi pyydellen. Sektoriteksteissä ei puolustusmenoja lukuun ottamatta säästöistä puhuta. Niinpä ohjelmasta löytyy sisäisiä ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta aiotaan lisätä. Säästölistan mukaan oppisopimuskoulutuksesta kuitenkin vähennetään 21 miljoonaa euroa. Marjut Lindberg Talentia 6/2011 Viestintä ei ole sosiaalialan ydinosaamista eikä tarvitse ollakaan. Viestintää ei silti saisi unohtaa. Sen avulla kansalaiset saavat tietoa palveluista, ja viestinnän keinoin voidaan vaikuttaa siihen, miten sosiaalipalveluihin ja alaan suhtaudutaan. Maarit Pedak Käsi kädessä 4/2011 Työntekijöiden tulee tietää, mitä talossa tapahtuu, mitä johdossa suunnitellaan. Liikuntapäivät eivät tässä paljon auta. Pekka Rissanen ja Leena Forma Polemiikki 2/2011 Palvelujen suunnittelupuheissa vanhat ihmiset esiintyvät usein normaaliväestöstä poikkeavina toisina. Järjestelmän tavoitteena vaikuttaa olevan selvitä näiden toisten käsittelystä mahdollisimman vaivattomasti ja halvalla. sosiaalitieto 9 I11 5

6 kuva: Heikki Löflund/Raatikuva PALKITUT Sosiaaliturvan kultaiset kunniamitalit myönnettiin viimeistä kertaa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, STKL on myöntänyt viimeiset Sosiaaliturvan kultaiset kunniamitalit sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveydenhuollon ja ihmisten hyvinvoinnin kehittäjinä ansioituneille henkilöille. Mitalin sai Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Hämeenlinnassa elokuussa 12 alan vaikuttajaa. Viimeisen kunniamitalin saaja julkistetaan joulukuussa. Kultainen kunniamitali on STKL:n korkein kunniamerkki. Liiton 94-vuotisen historian aikana on myönnetty 101 kultaista mitalia. Mitaleja ei enää myönnetä, kun STKL siirtää toimintansa ensi vuoden alussa uudelle keskusjärjestölle SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:lle. Kultaisen kunniamitalin saivat Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen (vas.), Kotkan sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall, Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O Brien, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, sosiaalineuvos Juha Karvala, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre, Jyväskylän strategiajohtaja Sakari Möttönen, Kuurojen Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen (ei kuvassa), Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, sosiaalineuvos Aimo Strömberg, STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki. MINISTERIT Sosiaali- ja terveysministeriötä johtaa yksi entinen ja kaksi uutta ministeriä. Paula Risikko Maria Guzenina- Richardson Paavo Arhinmäki Edellisen hallituksen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) siirtyi uuden hallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi. Hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa sairausvakuutus, työttömyysturva ja eläketurva sekä vammaisetuudet ja Raha-automaattiyhdistys ja sen tuotto. Facebookissa Risikko kommentoi hallitusohjelmaa näin: Hallitusohjelma on hyvä. Köyhyyden, syrjäytymisen ja terveysongelmien vastainen työ saa vahvan tuen. Vanhuspalvelulaki ja sote-palvelujärjestelmän uudistaminen, joita molempia olen saanut olla viime kaudella käynnistämässä, saavat nyt vauhtia. Kyllä moon niin tyytyväänen! Risikko pisti keväällä 2009 alkuun vanhuspalvelulain valmistelun. Nyt useiden sosiaalihuoltoa koskevien lakien valmistelu on peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardsonin (sd.) vastuulla. Esitys sosiaalihuoltolaiksi sekä esitys sosiaalialan erityislainsäädännön tarkistamisesta ja sosiaalihuoltoon liittyvien asioiden ja lakien kehittämisestä valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Kehitysvamma- ja vammaispalvelulain yhdistämiseksi tehdään työtä, perhehoitolakia on tarkoitus uudistaa ja valmistelussa on myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Guzenina-Richardson on todennut, että vanhuspalvelulaki on yksi vaalikauden tärkeimmistä laeista. Se on merkittävä ihmisoikeuslaki. Hän on tuonut esiin, että lakiluonnosta arvioidaan uudelleen siitä kesäkuun lopussa saatujen lausuntojen palautteen pohjalta. Lisätarkastelua vaatinevat ainakin kotihoidon henkilöstökysymykset. Guzenina-Richardsonin toimialaan kuuluvat muun muassa sosiaalihuolto, kuten lastensuojelu, vammaishuolto, päihdehuolto ja vanhustenhuolto, ehkäisevä sosiaalipolitiikka, terveyspalvelut, kansanterveys, toimeentulotuki ja lapsilisät sekä valtionosuusasiat. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta tasa-arvo-asioista vastaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.). UUTISIA LYHYESTI Turvapuhelinopas auttaa laitteen hankinnassa. Käyttäjälle kätevä teknologia, Käkäte -projektin oppaassa esitellään Suomessa myynnissä olevia kotiin tarkoitettuja turvapuhelimia ja SOSnapilla varustettuja matkapuhelimia sekä turvapuhelinten lisälaitteita. Markkinoilla on laaja kirjo laitteita, mutta tietoa niistä ei ole aiemmin koottu yksiin kansiin. > Hankkeita ja julkaisuja > Julkaisuja > KÄKÄTE-projektin julkaisuja 6 sosiaalitieto 9 I11 Mielenterveysseuran valtakunnallisessa kriisipuhelimessa oli kesällä soittotulva. Pelkästään heinäkuussa soittoja oli yli , yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suurin yhteydenottosyy oli yksinäisyys ja ahdistuneisuus. Soittosumaa selittää muun muassa se, että monet tukipalvelut ovat kesällä kokonaan tai osin suljettuina. Avuntarvetta lisäsivät myös päihteiden käyttö, parisuhdeongelmat, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä mielenterveysongelmat. Lahden seudun kuntien sähköisistä palveluista on avattu palveluportaali Palvelutarjotin. Sosiaalipalveluita on sähköisinä niukasti. Vain päivähoitohakemuksen voi tehdä sähköisesti kaikissa seudun kunnissa Heinolassa, Hollolassa, Hämeenkoskella Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa. Joissain kunnissa hakemus löytyy Perhe- ja sosiaalipalveluista, toisissa taas kohdasta Nuoriso ja lapset. Sivareita koulutetaan väkivallan ehkäisyyn. Siviilipalvelupalvelusvelvollisia koulutetaan ehkäisemään väkivaltaista käytöstä, edistämään omaa ja toisten henkistä hyvinvointia ja kohtaamaan sekä väkivaltaa tehneitä että väkivallan uhriksi joutuneita. He saavat valmiuksia toimia peruskouluissa ja nuorisotaloissa ehkäisemässä väkivaltaa, koulukiusaamista ja rasismia. Tavoitteena on, että he pääsisivät työpalveluun, jossa he voisivat tukea opettajia ja nuoriso-ohjaajia kiusaamiskysymysten ratkomisessa. Lapsiperheiden kotipalvelut ovat parantuneet Etelä-Suomessa. Kunnat ovat pistäneet niihin lisää rahaa ja palkanneet lisää työvoimaa. Hallintomenettelyä on korjattu siten, että asiakkaat saavat kirjallisen muutoksenhakukelpoisen päätöksen anomukseensa. Palveluista tiedottamista on parannettu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kahden vuoden ajan seurannut tehostetusti 51 kunnan lapsiperheiden kotipalvelujen järjestämistä.

7 laina ja palaute TÄSTÄ PUHUTAAN Sosiaali- ja terveysalaa kehitetään hankkeilla. Niiden tulokset eivät kuitenkaan aina leviä vaan samoja asioita aletaan kehittää toisaalla tietämättä muista hankkeista. Muun muassa tähän ongelmaan haetaan ratkaisua Innokylästä, josta on tarkoitus luoda sosiaali- ja terveysalan kehittäjien yhteinen toimintaympäristö. Sosiaali- ja terveysministeriön, Tekesin ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Innokylää kehitetään 30 henkilön voimin. LAINA Mirja Karlsson, Innokylä levittää hyviä käytäntöjä Tesso 5/2011 Innokylä on myös paljon muuta kuin verkkosivusto, Jotta kehittäjät ja rahoittajat kohtaisivat, Innokylä jalkautuu vuosittain useisiin eri tapahtumiin ja järjestää Inno-markkinat tapahtuman kerran vuodessa. Lisäksi Innokylä kouluttaa tuutoreita. Koulutuksessa keskitytään erityisesti avoimeen, monitoimijaiseen ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen julkisella sektorilla. Verkostot ja alueelliset toimijat järjestävät lisäksi pajatoimintaa, jossa työstetään käytäntöjä kehittämisen eri vaiheissa. Myös asiakkaita hyödynnetään kokemusasiantuntijoina. Näin esimerkiksi voidaan hakea vinkkejä, miten kehittää päivähoitoa tai terveyspalveluita. PALAUTE I Petri Uusikylä Hei me innostutaan! Innokylä on kunnianhimoinen hanke, jonka tarkoituksena on asteittain luoda sosiaali- ja terveysalan kaikille toimijoille avoin innovaatioyhteisö. Työ alkoi kolmisen vuotta sitten, ja hanke on herättänyt sote-kentällä parissa niin ihastusta, vihastusta kuin yleistä ihmettelyä. Hyvä lähtökohta siis kunnianhimoiselle hankkeelle! Innokylän tavoitteena on mahdollistaa alan käytäntöjen laadukas ja vaivaton kuvaaminen sekä edesauttaa innovaatio- ja kehittämistoimintaa. Sen verkkopalvelussa verkostoidutaan, kehitetään uusia käytäntöjä ja tutustutaan uusiin kehittämisen menetelmiin. Jo tässä vaiheessa on synnytetty Inno-opistoa, Innotoria, Innopankkia, Innotuutoreita, verkkopalveluita ja erilaisia verkostoja. Innon puutteesta ei hankkeen taustaorganisaatioita voi ainakaan syyttää! Entä kuinka on hankkeen vaikuttavuuden ja lisäarvon laita? Ennen kuin ehditte leimata minut kyynikoksi, joka toki on sote-hankkeiden arvioitsijan yksi tärkeä ominaisuus, puolustaudun heti toteamalla, että olen henkeen ja vereen kehittämistyömyönteinen henkilö saanhan elantoni kehittämispalveluiden myymisestä. Samaan hengenvetoon olen kuitenkin aidosti huolissani siitä, ettei asioita vain kehitetä kehittämisen vuoksi ja luoda kehittäjien omaa puuhamaata, joka vie huomion pois itse perustoiminnasta. Keisarin uudet vaatteet -syndroomaan meillä ei ole varaa. Me olemme taitavia ideoimaan, innovoimaan ja kehittämään, mutta huonoja pohtimaan, mitä toiminta tarkoittaa vaihtoehtois- kustannusten näkökulmasta. Jokaisen käynnistettävän hankkeen tuomaa hyötyä ja lisäarvoa tulisi arvioida kriittisesti. Joskus voisi myös pohtia, saisiko osalla innoinvestoinneista synnytettyä enemmän hyvinvointivaikutuksia, jos rahat ohjattaisiin normaaliin perustyöhön verkostojen, seminaarien ja foorumien sijaan? Ai niin, eihän se ole mahdollista, sillä kehittämisrahat tulevat useimmiten eri momenteilta kuin perustoiminnan rahoitus! Puolivalmista on turhan aikaista arvioida saati arvostella. Jos hankkeessa synnytetyillä verkostoilla, vertaisoppimisfoorumeilla ja hyvien käytäntöjen levittämisillä voidaan välttää päällekkäistä työtä ja ainaista pyörän uudelleen keksimistä, Innokylä on täyttänyt tehtävänsä. Vuosittain sote-puolen kehittämishankkeisiin käytetään varovaisen arvion mukaan noin 100 miljoonaa euroa! Toivotaan, että tilivelvollisuuden nimissä innokehittäjät kykenevät jatkossa osoittamaan, mitä tuloksia ja vaikutuksia rahoilla on saatu aikaiseksi eivätkä ainoastaan näyttämään, mihin temppuihin ja tekemisiin rahat on käytetty. Olkoon todistustaakka tällä kertaa hankkeiden projektipäälliköillä eikä tarkastajilla ja arvioitsijoilla. Mihin jälkimmäisiä sitten tarvitaan? Sen varmistamiseen, että ilmoitetut toimet on tehty tukikelpoisesti ja että aikaansaadut tulokset voidaan todentaa muutenkin kuin projektien oman ilmoituksen kautta. Olkoon tämä meidän yhteinen missiomme Innokylän raitilla tavataan! Petri Uusikylä, johtaja, Ramboll Management Consulting Euroopan arviointiyhdistyksen (EES) hallituksen jäsen Entä kuinka on hankkeen vaikuttavuuden ja lisäarvon laita? sosiaalitieto 9 I11 7

8 kärki Eläkelupauksen rinnalle tarvitaan ELÄKE JA HOIVA Yhteiskunnan pitää antaa kansalaisille hoivalupaus eläkelupauksen tavoin. Jos vanhuspalvelulaki pystyy tähän, otetaan harppaus eteenpäin, Marja Vaarama sanoo. Ikääntymisen asiantuntija Marja Vaarama on huolissaan vanhoista ja nuorista. Sosiaalisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kukaan ei putoa kyydistä tai jää ilman välttämättömiä palveluita eikä yhdenkään sukupolven hoivataakka kasva kohtuuttomaksi. Suomi on jättänyt hyvinvointimallinsa päivittämättä, kun eteenpäin on puskettu talous ja kilpailukyky edellä. Eriarvoisuus on lisääntynyt sukupolvien sisällä ja välillä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä Vaarama sanoo. Mitä sellainen kilpailukyky on, joka antaa suuren joukon nuoria syrjäytyä ja jättää ikääntyvien työvoimaa käyttämättä? Tarvitsemme kilpailukykyisen yhteiskunnan, joka vetää ihmisiä mukaan voimaannuttaa ja valtaistaa muutenkin kuin juhlapuheissa ja ohjelmissa, joihin vielä usein annetaan liian vähän resursseja. Vanhuksia vailla apua Eniten Vaarama on huolissaan osasta vuotiaita nuoria ja osasta 80 vuotta täyttäneitä ihmisiä. Vähän koulutetuilla ja työelämän ulkopuolella olevilla nuorilla on iso riski syrjäytyä. Yli kahdeksankymppisissä on toisten avusta riippuvaisia ihmisiä, jotka eivät saa apua. Monesti vanha ihminen syrjäytyy, kun kunto heikkenee ja ystävien yhteydenpito vähenee eikä hoivapalveluitakaan saa tarpeeksi. Vaarama vaatiikin, että yhteiskunnan pitää taata, että hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva saa niitä. Kaikki ovat sitä mieltä, että heikoista pitää pitää huolta, mutta kuitenkin käytäntö tökkii, Vaarama ihmettelee. Kolmas heikon elämänlaadun riskiryhmä ovat työikäiset, jotka eivät enää kelpaa työelämään. He ovat iän, toimintakyvyn heikkenemisen tai sairauden takia joutuneet pois työelämästä ennen aikojaan tai he eivät ole sinne koskaan päässeetkään. Kuva: Erja Saarinen 8 sosiaalitieto 9 I11

9 Erja Saarinen Vanhusvuoresta on varoiteltu kymmeniä vuosia, mutta varautuminen siihen on jäänyt puolitiehen. Nyt tarvitaan nopeasti päätöksiä, miten yhteiskunta vastaa ikäihmisten palvelutarpeisiin ja miten se rahoitetaan. Yksi rahoitusmahdollisuus on julkinen hoivavakuutus, ylijohtaja Marja Vaarama sanoo. yhteiskunnallinen hoivalupaus Työssäkäyvät eivät kestä lisää hoitovelvoitteita Palveluiden asiakkaina on monta vanhussukupolvea samaan aikaan. Nuorempien tarpeet ovat erilaisia kuin vanhempien. Vaikka tulevien ikäluokkien palvelutarpeet olisivatkin toisenlaisia ja palveluiden toimintatavat nykyistä parempia, tulevaisuuteen ei voida kurkottaa niin, että nykyisen vanhuspolven tarpeet jätetään huomioimatta. Meidän pitää nähdä kauas, mutta toimia lähellä. Jos nyt ajamme alas vanhusten hoivapalvelujärjestelmän, työssä käyvälle väestölle jää lähes mahdoton taakka: he joutuvat hoitamaan omia vanhuksiaan lastensa lisäksi. Miten omaishoidon lisääminen voisi olla tulevaisuuden vanhushoivan kulmakivi, kun samojen omaishoitajien tulisi myös tehdä pitempään ansiotyötä, Vaarama kysyy. On aika päivittää yhteiskunnallinen sukupolvisopimus, joka määrittää, miten jokainen saa vuorollaan hoivaa ja vuorollaan maksaa siitä. Siinä ei pidä laittaa eri sukupolvia ja ihmisryhmiä vastakkain. Halpuuden ismistä laadun ismiin Vanhuspalveluissa on edelleen pitkälti tehdasmainen meininki, jollaista Vaaramankin tutkimukset osoittivat parikymmentä vuotta sitten. Edelleen vanhuksia luokitellaan ja käsitellään liukuhihnamaisesti, vaikka monenlaista kehittämistyötä on tehty. Tosin enimmäkseen muutaman vuoden hankkeissa. Onko niistä saatu pysyviä ja laajalle levinneitä uusia ratkaisuja? Vaarama muistuttaa, että myös nykyiset yhteiskunnalliset instituutiot heijastelevat perustamisaikansa arvoja ja näkemyksiä. Kaikki ne pitää käydä läpi. Meillä on esimerkiksi lainsäädäntöä, kuten kuntoutuslainsäädäntö, joka aiheuttaa ikäsyrjintää sekä nuo- rille että vanhoille. Vaaramasta nyt on viimeistään aika irrottautua tuottajalähtöisestä ajattelusta ja halpuuden ismistä ja siirtyä laadun ismiin. Hän uskoo, että suuret ikäluokat tekevät joka tapauksessa vallankumouksen myös vanhushoivassa, kuten tekivät aikanaan esimerkiksi koululaitoksessa. He eivät tyydy huonoon kohteluun ja heikkolaatuisiin palveluihin. Vanhuspalvelujärjestelmämme ei ole läpeensä huono, mutta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ihmisarvo on ollut vähän esillä ja ylipäänsä arvokeskustelua on ollut vähän. Ja hankalaa on sekin, että palvelujen saamiseksi etenkin huonokuntoinen ikäihminen tarvitsee monesti avukseen omaisen, joka osaa niitä hänelle vaatia. Tulevaisuuden palvelujärjestelmän on oltava perustaltaan oikeasti asiakaslähtöinen: asiakkaita arvostetaan ja heidät on otettu mukaan määrittelemään palveluita. sosiaalitieto 9 I11 9

10 FIKSUSTI IKÄÄNTYVÄÄN YHTEISKUNTAAN Ikäihminen on sopeutumisen mestari. Kun yksi toiminto heikkenee, hän hoitaa sen toisella tavalla: on kunnia-asia selvitä itse. Yhteiskunnalta vaaditaan samaa, fiksua ikääntymistä, smart agingia, Marja Vaarama sanoo. Vanhalla ihmisellä on takanaan koko elämän kokemus, lukuisia kriisejä ja niiden ratkaisuja. Hänellä on ratkaisukeinoja edelleen. Tätä palvelujärjestelmän pitäisi arvostaa. Muukin auttaa kuin lääketiede Meillä uskotaan kovasti lääketieteen ja lääkkeiden voimaan. Vaaramasta sen vastapainoksi pitää nähdä ihmisessä itsessään oleva valtava voima. Tämä on vanhustyön haaste. Ikääntyneen tolpillaan pitäminen ja hänen toimintakykynsä tukeminen on monialaista ja -tieteistä yhteistyötä. Täytyy perehtyä lääkkeettömiin hoitoihin ja terapioihin. Vaarama on esimerkiksi kutsunut Suomeen luennoimaan japanilaisen professori Kawashiman, joka on kehittänyt myös muistisairaille soveltuvan, oppimisterapiaan perustuvan aivojen harjoitteluohjelman. Se on kuntouttanut jopa pitkälle dementoituneita ihmisiä. Voimme vaikuttaa siihen, miten paljon meillä on muistisairaita ja heidän hoitamisessaan meillä on vielä monia mahdollisuuksia tutkimatta. Jos nykymeno jatkuu, muistisairaat täyttävät pian kaikki hoitopaikat. Vaarama pitää yhtenä vanhustyön ongelmana sitä, etteivät työntekijät saa myönteistä palautetta juuri keltään eivät omaisilta, vanhuksilta eivätkä usein esimiehiltäkään. Oppimisterapioiden käyttö parantaa myös työmotivaatiota kaikki iloitsevat vanhuksen toimintakyvyn paranemisesta. Julkisen, yksityisen ja kansalaisten kumppanuutta Palveluiden järjestämisessä tarvitaan kumppanuutta paitsi asiakkaan kanssa myös julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Englanniksi puhutaan 3 P:stä public-private-people -partnership. Vaaramasta tämä yhteistoiminta on aivan olennaista. Hoivassa on tärkeintä satsata elä ja asu -periaatetta noudattavaan asumisen ja hoivan yhdistelmään: asunnot ovat esteettömiä ja elämäntilanteen mukaan muunneltavia ja palvelut mobiileja jopa kuntoutuspalvelut tuodaan tarvittaessa kotiin. Julkisen sektorin tehtävä on turvata vanhuuden turva ja valvoa, että ihmiset saavat riittävää ja kunnollista hoitoa ja palvelua. Palvelut voivat olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamia. Niille pitää olla saanti- ja laatukriteerit ja niitä pitää valvoa tehokkaasti. Nyt vanhuspalvelut yksityistyvät hallitsemattomasti. Ne, joilla on rahaa, ostavat yksityisiä palveluja ja ottavat yksityisiä vakuutuksia vanhuutensa turvaksi. Valtaosa yrittää saada tarvitsemansa avun julkiselta puolelta vaihtelevalla menestyksellä kunnasta riippuen. Rahoitus hoivavakuutuksesta? Hoivapalveluiden rahoituksesta on suuri huoli, kun meillä on yhä enemmän yhä vanhemmaksi eläviä ihmisiä. Vaaramasta huolta on osin liioiteltu, koska tulevat vanhukset ovat nykyvanhuksia parempikuntoisia. Jos sosiaali- ja terveyspalvelut pidetään toimivina ja niillä tuetaan monipuolisesti toimintakykyä, myös ikäihmiset pysyvät hyväkuntoisina pitempään. Pitää tukea fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Huoli rahoituksesta ei kuitenkaan ole aiheeton. Palveluita tarvitaan joka tapauksessa lisää, eikä vanhusväestön vaurastumisen ja oman rahoitusvastuun lisäämisen varaan voi laskea kovin paljon. Vanhusten köyhyys ei ole yleisempää kuin köyhyys muissa väestöryhmissä. On kuitenkin pienituloisia vanhuksia, jotka pääsevät nipin napin köyhyysrajan ylitse. Pätkätöiden ja pitkäaikaistyöttömyyden takia vastaisuudessakin riittää köyhiä vanhuksia. Ei suomalaisella ikäihmisellä keskimäärin ole suuria mahdollisuuksia varautua yksityisesti vanhenemisensa kuluihin. Vaaramasta hoivalupauksen tulisi olla yhtä selkeä ja sitova kuin eläkelupauksen. Eläkelupaus rahoitetaan eläkevakuutuksella. Olisi pohdittava, tarvittaisiinko myös hoivalupauksen lunastamiseksi vakuutusjärjestelmä. Yksi vaihtoehto olisi lakisääteinen julkinen hoivavakuutus. Se tarkoittaisi kaikilta perittävää maksua, joka korvamerkittäisiin hoivapalveluihin. Järjestelmä sisältäisi palveluiden saanti- ja laatukriteerit. Palvelujen saanti määräytyisi toimintakyvyn vajeen perusteella. Laadun kriteerit tulisi määritellä muutamalla selkeällä ja mitattavissa olevalla määreellä. Ne täyttävät palveluntuottajat saisivat sertifikaatin ja pääsisivät hyväksyttyjen palveluntuottajien listalle. Sillä pysyisi, jos palveluista ei tulisi valituksia eikä tarkastuksissa havaittaisi puutteita. Näin hoidon ja palveluiden jatkuvuus olisi parempi kuin nyt, kun palveluiden tuottajia kilpailutetaan määräajoin. Kilpailuttaminen nielee myös valtavasti voimavaroja. 10 sosiaalitieto 9 I11

11 Kansallinen ikäohjelma on tarpeen Monissa julkilausumissa ja raporteissa, viimeksi työ- ja elinkeinoministeriön Ikäpolitiikasta elämänkulkupolitiikkaan -julkaisussa, vaaditaan, että jonkun on otettava ikääntymisen ilmiöt ja politiikka omakseen. Vaaraman mielestä se joku on valtioneuvosto ja sen alaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriö, mutta tehtävää riittää kaikille ministeriöille. Hänestä myös kansallinen ikäohjelma on tarpeen, vaikka valtioneuvostolla on strategia ikääntymiseen varautumiseksi: Suunnitteilla oleva kansallinen muistiohjelma vastaa muistisairaiden palvelujen kehittämistarpeisiin, mutta erilaisten osa-ohjelmien lisäksi tai niistä koostuen tarvitaan laajempi kansallinen käsikirjoitus. Sen pitäisi perustua elämänkulun haasteisiin vastaavaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, jotta nyt ei tehdä ratkaisuja, joiden maksumiehiksi tulevat sukupolvet joutuvat. Tulevaisuuden ratkaisut tehdään nyt Vaaramaa huolestuttaa vähäinen keskustelu ja puuttuvat päätökset tärkeistä tulevaisuuden ratkaisuista. Kun tulin 1987 töihin silloiseen sosiaalihallitukseen, minulle näytettiin kuva vanhusvuoresta, jonka huipulla olisimme Pitkään on siis tiedetty, että väestömme vanhenee kiihtyvään tahtiin. Tämä on nähty voittopuolisesti kustannusrasitteena sen sijaan, että pidentyvä elinikä nähtäisiin osoituksena korkeasta elintasosta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tuomiopäivän ennusteille vaihtoehtoisia tai myönteisiä skenaarioita ikääntymisestä on niukasti. Iäkkäissä on esimerkiksi valtavasti kapasiteettia työmarkkinoiden käyttöön. Myös hoivan rahoitusvaihtoehtojen pohdinta voisi olla vilkkaampaa, esimerkiksi julkisesta hoivavakuutuksesta ei juuri keskustella. Sama koskee työn jakautumista elämänkulun aikana ja sukupolvien välistä vastuiden ja oikeuksien jakamista. Tuntuukin, että iso visio puuttuu ja häviäjinä ovat sekä nuoret että vanhat. Vaarama arvelee, että yksi syy on se, että pohjoismainen malli tavoittelee universalismia ja perustuu verorahoitukseen ja julkiseen palvelutuotantoon eikä oikein tiedetä, miten mallia tulisi päivittää niin, ettei lapsi mene pesuveden mukana. Sehän on periaatteessa tasa-arvoinen järjestelmä ja köyhän ja huonokuntoisen turva. Mutta sitä on jo aika lailla keskustelematta muutettu viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Kenelläkään ei taida olla kokonaiskuvaa siitä, miten universaaliuden ja julkisen vastuun on käynyt. Keskustelu vanhuksista hoivataakkana pitää lopettaa ja hyväksyä se, että väki vanhenee ja huolenpito heistä maksaa. On määriteltävä selkeästi se kumppanuus, jolla tähän vastataan ja tarkasteltava rahoitusvaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Opintomatkalle Ruotsiin Mistä Vaarama hakisi oppia vanhuspalveluiden uudistamiseen? Tanskasta on opittavaa palveluiden laadusta, asiakaslähtöisyydestä ja kotihoitopanostuksesta ja tätä oppia on haettukin. Nyt hän kuitenkin katsoisi Ruotsiin: Ruotsissa on uudistettu lainsäädäntöä, muun muassa säädetty yksityisten tai julkisten palveluiden valinnanvapaudesta. Lex Sara taas toi henkilökunnalle velvollisuuden raportoida näkemistään epäkohdista. Kotihoitoa on lisätty ja kehitetty samoin kuin erilaisia asumismuotoja, muun muassa yhteisöasumista. Siellä on paljon aktiivista kehittämistä, jossa ei ole mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla -mentaliteettia. Esimerkin ottaminen länsinaapuristahan sopii, kun ainakin juhlapuheissa pohjoismaisesta mallista pide- Euroopan ikääntynein maa tään meilläkin kiinni. Ja Briteistä Vaarama ottaisi mallia tehokkaaseen palveluiden laadunhallintaan ja valvontaan. Hoivavakuutuksesta on kokemuksia esimerkiksi Japanista ja Saksasta, mutta ne eivät ole pelkästään myönteisiä. Tässä Suomi voisi luoda edelläkävijämallia, jossa yhdistyvät palveluiden saatavuus ja laatu sekä kustannusten hallinta. Hoivalupaus vanhuspalvelulakiin Entä ikääntyykö ikääntyvän yhteiskunnan tutkija luottavaisin mielin? Olen nähnyt heikkoja mutta myös hyviä palveluita. Olen melko huolissani, mutta luotan siihen, että kykenemme löytämään ratkaisuja. Pystyimmehän sopimaan eläkejärjestelmästä, miksi emme pystyisi sopimaan palveluista ja hoivasta? Yhteiskunnan pitää antaa kansalaisille hoivalupaus eläkelupauksen tavoin. Se takaa, että hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva saa niitä. Jos vireillä oleva vanhuspalvelulaki pystyy tähän, otetaan harppaus eteenpäin. Lain valmisteluun tulisi kytkeä arviointi sen vaikutuksista ja kustannuksista ja eri rahoitusvaihtoehtoja pitäisi eritellä. Jos laki jää yleisluontoiseksi hyvien ajatusten kokoelmaksi, siitä ei ole hyötyä. Väestön ikääntyminen ja sen aiheuttama hoivamenojen kasvu on vuoteen 2030 Suomessa EU-maiden nopeinta. Eläkemenot kasvavat nopeimmin 2010-luvulla, hoito- ja hoivamenot 2020-luvulla. Taustalla on suurten ikäluokkien vanheneminen ja väestön eliniän nopea kasvu noin kaksi vuotta kutakin vuosikymmentä kohden 1970-luvun alusta. Kahdessa vuosikymmenessä vanhushuoltosuhde, yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin, kasvaa 25 prosentista 44 prosenttiin. Ilman työn tuottavuuden lisäystä yksityisiin ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan vuoteen 2025 mennessä työntekijää enemmän kuin nyt. Lähde Raili Mäkitalo, Urpo Hautala, Jouko Narikka ja Jorma Tuukkanen: Hyvinvointia kestävästi. Valtiovarainministeriö, joulukuu > Julkaisut > Muut julkaisut LUETTAVAA Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena. Valtioneuvoston kanslian raportteja 3/ > Julkaisut > Raporttisarja Ikäpolitiikasta elämänkulkupolitiikkaan. Ikäapparaatti alueiden kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö > Julkaisut Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen. Valtioneuvoston kanslian raportteja 2/ > Julkaisut > Raporttisarja sosiaalitieto 9 I11 11

12 kärki Anne Kauhanen-Simanainen: Valmentaudu vanhuuteen viisaasti. Opas omaehtoiseen ikääntymiseen. CIM kustannus s. Vanhuuteen valmentautuminen on poliittista toimintaa Vihdoinkin kirja, jossa vanhenemisen kaikkia puolia katsotaan kaunistelematta. Vanhuus ei ole vain golfin peluuta Espanjassa tai vuoteeseen rajoittuvaa laitoselämää. Eikä vanhenemiseen valmentautumista vaadita vain yksilöiltä vaan olennaisia ovat myös yhteiskunnan ratkaisut ja niihin vaikuttaminen. Hyvinvointivaltioon ei enää voi luottaa ihmisarvoisen vanhuuden turvaajana. Kirjoittaja ei myöskään usko, että turva löytyisi yhä enemmän omaishoidosta. Sen sijaan hän herättelee eläkeläisten haluja pitää huolta toinen toisistaan. Jokaisen pitää kantaa huolta paitsi itsestään myös läheisistään ja ylipäänsä muista ihmisistä. Kirja kertoo siitä, miten kaikkien pitäisi valmentautua ikääntymiseen jo varhain eikä vasta sitten, kun kompastuu maton nurkkaan, joutuu lonkkaleikkaukseen ja vaihtelevien hoitopaikkojen kierteeseen ihmettelemään, miten tässä nyt näin kävi. Pelkäsin, että kirja olisi lehdistä tuttua esitelmöintiä liikunnasta, ravinnosta, alkoholista ja tupakasta, mutta ei onneksi. Valmentautuminen on muutakin kuin terveenä pysymistä. Kirjoittaja on koonnut asioita, jotka olisi hyvä ymmärtää ja joihin voi itse vaikuttaa säilyttääkseen itsenäisyytensä ja päätösvaltansa omissa asioissaan ja voidakseen elää haluamallaan tavalla mahdollisimman pitkään. Pikavippejä eläkeläisenä? Toimeentulosta huolehtimisessa pidetään realiteettina sitä, että työtä pitää tehdä pitempään ja säästää rahaa ikääntymisen varalle. Suurimmat hankinnat ja esimerkiksi hammasremontit kehotetaan hoitamaan ennen kuin jää elämään eläkkeellä, joka on prosenttia työajan palkasta. Sairauskulut romahduttavat monien eläkeläisten talouden. Eläkeläiset ottavat yhä enemmän pikavippejä ja päätyvät sankemmin joukoin velkaneuvonnan asiakkaiksi. Ikäsyrjintää käsitellään paljon: Voi olla vaikeaa varmistaa eläkeajan toimeentulo, kun jo 45-vuotiaat työnnetään työelämän ulkopuolelle. Moniin tehtäviin haetaan eläkkeelle jääneen tilalle itsestäänselvästi nuorta, vaikka kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuudet tulla palkatuiksi kykyjensä mukaan. Tutkitusti ikä vahvistaa suhteellista, systeemistä ja dialektista, vastakohdat hyväksyvää ajattelua. Niistä syntyy viisaus. Sillä olisi nykyistä enemmän käyttöä, mutta nyt sekä vanhuus että viisaus on siirretty syrjään. Jossain vaiheessa henkiset kyvyt heikkenevät, mutta usein sekin johtuu ikäihmisten passiivisesta ja syrjäytyneestä asemasta. Yhteiskunta voi lamaannuttaa ihmisen toimintakyvyn ennen aikojaan. Salkkuun sosiaalista toimintaa Sosiaaliset suhteet saavat kirjassa paljon tilaa. Ne pitävät ihmistä terveenä ja auttavat elämään pitempään. Niitä pitää vaalia koko elämän ajan myös silloin, kun on hektisin aika työ- ja perheelämässä ja silloin, kun jää eläkkeelle. Kirjassa esitetään virkistävä idea sosiaalisen toiminnan salkusta. Osakesalkkuihin ostetaan yleensä sekä ison että pienen riskin ja ison ja pienemmän tuoton osakkeita tasapainoisesti. Sosiaalisen toiminnan salkussa on sopivassa määrin yhdessä tekemistä, kuten opinto- ja teatterimatkoja, ja yksin tekemistä, kuten lukemista ja musiikin kuuntelua. Siellä on myös sopusuhteessa paljon energiaa ja liikuntaa vaativaa tekemistä, kuten retkeilyä ja puutarhanhoitoa ja niukemman energian puuhaa, kuten sähköpostittelua lastenlasten kanssa. Sosiaalisten suhteiden vaalimisessakin korostetaan laajempaa vastuuta muista ihmisistä ja yhteisöstä: Vanhainkodissa käydessään voi jutella myös naapurivuoteen asukkaan kanssa. Muutaman sanan vaihto naapurin tai muiden bussia odottavien kanssa luo yhteyttä ja turvallisuutta. Miten minun nyt käy? Kuuntelin jokin aika sitten professori Juho Saaren esitelmän. Hän totesi, että yksinäisyys ja epävarmuus tulevasta ovat varmimmat merkit vähäiseksi koetusta hyvinvoinnista. Tämä sopii moniin ikäihmisiin. Vanhus on pitkän elämän kuluessa yksilöitynyt ihminen, joka ansaitsee yksilöllisen kohtelun. Vanhuuteen kuuluu myös herkistyminen. Tuntuu kovalta, että tällaisten ihmisten avuntarpeeseen vastataan monissa paikoissa mekaanisesti ja ensisijaisesti laitosten rutiineja kunnioittaen. Heitä puhutellaan kolkolla ammattikielellä. Kirjaan on koottu esimerkkejä vanhusten ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden loukkauksista, kuten lääkkeiden pakkosyötöstä ja liikkumisvapauden riistämisestä. Vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvät epäkohdat ovat yhteiskunnallinen ongelma ja niiden korjaaminen vaatii poliittista toimintaa. Kirjan ilmestymisen jälkeen on perustettu Senioriliike vanhusten ihmisoikeusliikkeeksi. Kansalaistietoa ymmärrettävästi Anne Simanainen-Kauhanen esitellään tietoasiantuntijaksi: hän on hakenut tietoa lukuisista lähteistä ja koonnut ymmärrettävän kirjan, jonka teksti soljuu helppolukuisena. Hakemisto helpottaa asioihin palaamista ja lisätiedon lähteet tarkempaa perehtymistä. Kirja on oppaanoloinen, mutta oppaaksi hieman pitkä ja pohtiva. Ehkä saman aineiston pohjalta voisi toimittaa tiiviin oppaan, jotta sanoma tavoittaisi mahdollisimman monet. Kirjan yksi tärkeä viesti on, että ikääntymiseen valmentautumiseksi tarvitaan koottua, ymmärrettävää tietoa esimerkiksi apuvälineistä ja asumisen vaihtoehdoista. Jonkun pitää ottaa tehtäväkseen koota ja levittää ikääntyvässä yhteiskunnassa välttämätöntä kansalaistietoa. Luettavaa kaiken ikäisille Kirjasta olisi kerrottavaa vaikka kuinka, mutta kannattaa lukea se itse ihan kaiken ikäisten. Vaikka itsellä ei vielä olisi kovin paljon ikää mittarissa, vanhuus tulee vastaan läheisissä, kuten muusikko Arttu Wiskari kuvaa kesän hitissä Tuntematon potilas: Viime kerralla kun vaarin näin, ei se enää mua tuntenut kunto romahtanut alaspäin Raatteentielle takas kadonnut Sain eilen soiton hoitokodista, vaari pois on päässyt sodista Vaikka itken, mä uskon, että vielä me tavataan. Erja Saarinen 12 sosiaalitieto 9 I11

13 kärki Erja Saarinen Pohjois-Karjalasta rakentuu ikäosaamisen edelläkävijä Suomen väestö ikääntyy eurooppalaisittain nopeasti ja Pohjois-Karjala komeilee ikääntymisennusteissa Suomessakin aivan omilla lukemillaan. Maakunnassa ei kuitenkaan ole jääty tuleen makaamaan: Pari vuotta sitten valmistui raportti Pohjois-Karjala ikäosaamisen maakunnaksi. Siinä nähtiin maakunnassa ainesta ikäosaamisen edelläkävijäksi. Raporttia seurasi Pohjois-Karjalan ikäosaamisen toimintakonsepti , joka valmistui tänä vuonna Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoituksella. Se kokoaa kuntien, eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen, kehittämisverkostojen, hyvinvointiyritysten ja oppilaitosten ikäosaamisen hyviä käytäntöjä ja tietoa ikäosaamisen kehittämistarpeista. Siihen on suunniteltu myös eri toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Joensuun seudun Kehittämisyhtiön, Josekin Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyömallit -hankkeessa. Mukana on hyvinvointiyrityksiä, järjestöjä, kuntia ja ammattikorkeakoulu. Keskeistä pohjoiskarjalaisessa ikäosaamisessa on ymmärrys ikääntyvän väestön mahdollisuuksista ja voimavaroista, heidän tärkeästä roolistaan yhteiskunnassa ja sen näkyväksi tekemisestä. Ikäihmiset osaavat ja osallistuvat: He hoitavat ja tukevat omaisiaan, vanhuksia ja lapsenlapsia, ja siirtävät kulttuuriperintöä nuoremmille. He ovat mukana ystävätoiminnassa, seurakunnissa ja talkoolaisina tapahtumissa. Heitä on paljon kaikenlaisten järjestöjen luottamustehtävissä, esimerkiksi kyläyhdistyksissä. Ikäosaaminen on sosiaali- ja terveysalan ydinosaamista, mutta sitä tarvitaan kaikilla aloilla työelämässä, asuin- ja elinympäristön suunnittelussa, koulutuksessa, kulttuurissa, viestinnässä ja ihmisten osallistumisen helpottamisessa. Ikäosaamisen paras asiantuntijuus on ikäihmisillä itsellään. Teija Nuutinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lieksan kaupungin vanhustyön kehittämistä on käsitelty Sosiaaliturvassa 8/2008. SUURIA AIKAANSAANNOKSIA PIENESSÄ KUNNASSA Kunnan hallinnoimilla hankkeilla pienessäkin kunnassa pystytään tekemään paljon, toteavat (vas.) Matti Tuominen, Tuula Ikonen-Graafmans, Pekka Vainikka ja Jukka-Pekka Nykyri. Juuan keskustassa on ikäosaamiskeskus Ellinkulma. Sieltä pulppuaa ajatuksia ja tietoa siitä, mitä meidän kaikkien pitäisi tehdä pärjätäksemme ikääntyneinä ikääntyvässä yhteiskunnassa. Ikäosaamista kaikille paraatipaikalta Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Juuassa on lähivuosikymmeninä jo yli kolmannes väestöstä ikäihmisiä. Jotta kunta ja kuntalaiset pärjäisivät ikääntyneinä, kaikkien on otettava ikääntymisestä lisää vastuuta. Kuntalaiset ja eri palveluiden työntekijät tarvitsevat ikäosaamista. Juuassa sitä levitetään kunnan, yhdistysten ja yritysten uusilla yhteistyökuvioilla. Ikäosaamisen keskukseksi on perustettu Ellinkulma. Se on kansalaistalo, jonne kaikenikäiset kuntalaiset ovat tervetulleita hankkimaan tietoa tai vain levähtämään ja tapaamaan muita. Ellinkulmassa myös järjestöt ja yritykset verkottuvat keskenään ja järjestävät tilaisuuksia: tietoiskuja, päivätoimintaa ja ryhmien kokoontumisia. Ryhmässä voi vaikkapa jumpata tai tehdä pajutöitä. Kuukaudessa on keskimäärin 15 tilaisuutta. Vanhustyö ennakoivaan suuntaan Vanhustyön kehittämistä vetää Juuassa Tuula Ikonen-Graafmans. Hän painottaa, että kaikissa ikävaiheissa pitää voida tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, saada tarvitsemansa palvelut ja pystyä elämään aktiivista elämää harrastuksineen ja sosiaalisine suhteineen. Vanhustyössä tulee keskittyä ennakoivaan ja kuntouttavaan toimintaan ja ihmisen voimavaroihin sairauksien ja menetysten sijaan. Ellinkulma tarjoaakin tukea fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle toimintakyvylle. Ikonen-Graafmansin johdettavana on palvelurakennemuutos, jossa puretaan vanhustenhuollon laitosvaltaisuutta ja etsitään keinoja tukea ihmisten itsenäistä selviytymistä omissa kodeissaan. Siinä tarvitaan luovuutta, koska juukalaiset ikäihmiset ovat keskimääräistä sairaampia ja pienituloisempia. Lisäksi he asuvat hajallaan laajassa kunnassa kaukana omaisistaan usein puutteellisissa asunnoissa. Oman haasteensa tuo sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yli 50 vuoden keski-ikä. sosiaalitieto 9 I11 13

14 kuvat: Erja Saarinen YRITTÄJÄT OVAT OSA KUNTAA Matti Tuominen iloitsee siitä, että yrittäjät on otettu mukaan hyvinvointipuolen hankkeisiin. Myös yrittäjät ovat osa kuntaa ja heillä on paljon annettavaa. Yrityksille ja yhdistyksille on omat telineensä, jossa ne voivat tiedottaa palveluistaan ja tuotteistaan. Ellinkulman ikkunassa on Juuan ravintoloiden päivän ruokalistat, jotka helpottavat lounaspaikan valintaa. Ikärikas Juuka Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Pielisen rannalla. Väkiluku asukasta, 2020 arviolta asukasta. Väljästi asuttu kunta. Kolmasosa yli 75-vuotiaista asuu sivukylillä, vaikka ikääntyvää väestöä on muuttanut taajamiin. Vuonna 2010 yli 65-vuotiaita 17 prosenttia asukkaista, 2020 jopa 35 prosenttia. Asukkaat sairastavat keskimäärin enemmän kuin muut suomalaiset ja muiden Pohjois-Karjalan kuntien asukkaat. Keskivertoa enemmän pienituloisia kuntalaisia, muun muassa kolmannes 80 vuotta täyttäneistä yksin elävistä. Yli 75-vuotiaista yli puolet asuu yksin, suuri enemmistö omakoti- ja rivitaloissa. Yhdessäkään asuinkerrostalossa ei ole hissiä. Sosiaali- ja terveystoimen menot huomattavan korkeat muihin kuntiin verrattuna. OsaKe-hanke Nimi tulee sanoista Ikäosaamisen ja omaehtoisen itsehoidon vahvistaminen ja monialainen verkostoituminen itsenäisen kotona asumisen tueksi. Euroopan aluekehitysrahaston, EAKR:n hanke. Toimijoina Juuan kunta ja yrittäjät, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy, Pikes. Kehittänyt Ikäosaamiskeskus Ellinkulman. Valmentaa kuntalaisia, ammattihenkilöstöä ja yrityksiä toteuttamaan esteettömiä palveluita ja asumista. Luo korjausrakentamisen toimintamallia. Kohti tavoitetta edetään vaiheittain hankkeiden avulla. Elefanttikin syödään pieninä paloina. Nyt menossa on OsaKe-hanke, jonka ansiota Ellinkulma on. Kun hankkeet ovat kunnan hallinnoimia, pienessäkin kunnassa pystytään tekemään paljon, sanoo Juuan vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Vainikka. Itsehoidon opettelua Ellinkulmassa terveys- ja muista huolista voi jutella terveydenhoitaja ja palveluohjaaja Raija Rantalan kanssa. Monet kyselevät, mistä johonkin vaivaan kannattaisi hakea apua. Jotkut toivovat neuvoa hoitotestamentin tekemiseen, toiset laboratoriotulostensa tulkintaan. Sitä helpottaa Rantalan yhteys potilastietojärjestelmään. Monien kanssa puretaan perhekriisejä. Sosiaalihuollon asioissa Rantala opastaa asiakkaita alkuun ja sitten eteenpäin oikeisiin palveluihin. Sosiaalityöntekijät käyvät Ellinkulmassa puhumassa muun muassa kuljetuspalveluista. Itsehoitopisteessä voi mitata verenpaineensa. Rantala korostaa, että kaikkien on opeteltava omaa vastuuta ja itsehoitoa ja mielellään jo nuorena ikääntyminenhän alkaa syntymästä. Ellinkulmassa itsehoitoa voi opetella itsekseen tai ryhmässä ja minkä ikäisenä hyvänsä. Talo on täynnä esitteitä terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Mukaani tarttuivat esitteet muistisairaan omaisen jaksamisesta, muistista huolehtimisesta ja tietokonetta alati näppäilevän kyynärpäävammojen välttämisestä. Miten tietokone pannaan päälle? Nettinurkassa kävijöitä opastaa Jukka-Pekka Nykyri. Nuori datanomi pitää ikäihmisten kanssa työskentelystä, vaikka monille tietokoneen käyttö on uutta ja oppiminen nuoria hitaampaa. Moni aloittaa siitä, miten kone pannaan päälle. Kun A:n löytää näppäimistöltä, kyllä se siitä lähtee. Nettinurkan helppokäyttöisillä SenioriPCtietokoneilla hoidetaan paljon pankkiasioita. Tietokoneen käyttöä voi opetella kaksin ohjaajan kanssa tai ryhmässä. Ikäihmisten opastuksen ohessa Nykyri on tehnyt Ellinkulmalle blogin ja Facebook-ryhmän ja muita tiedotusaineistoja. Ikäosaamista yrityksiltä Ikäosaamista levitetään myös hyvinvointialan yhdistyksiä ja yrityksiä verkottamalla. Sitä tekee OsaKe-hankkeessa yrittäjätaustainen insinööri Matti Tuominen. Hän on Juuan yrittäjien varapuheenjohtaja. Tuen yhdistyksiä ja yrityksiä ja autan niitä tekemään itseään näkyväksi. Monet yhdistykset toimivat hyvin omassa piirissään, mutta kukaan ulkopuolinen ei tiedä niistä. Niiden kanssa on tehty muun muassa esitteitä. Hyvinvointiyritykset eivät ole vain fysikaalisia hoitolaitoksia tai hierojia vaan yhtä lailla rautakauppoja ja sähköliikkeitä, koska ne myyvät turvaliesiä, hellavahteja ja helppokäyttöisiä tietokoneita ja kännyköitä. Kun vierailin Ellinkulmassa, osuin kuulemaan energiayhtiön edustajan esitystä energiansäästölampuista niiden watteja ja lumen-arvoja harva hallitsee. Yrityksiä ei mainosteta vaan niiden tuotteista annetaan kuluttajavalistusta. Esimerkiksi sydänviikolla Martat kertoivat sydämelle sopivista tuotteista. Esityksistä saivat oppia myös tuotteiden myyjät. Hankkeen ansiosta ikäosaaminen lisääntyy yrityksissä ja ne osaavat hankinnoissaan ottaa huomioon ikääntyvän asiakaskunnan tarpeet. TIETOA ILMAISEKSI Mittavan terveyttä, hyvinvointia ja apuvälineitä käsittelevän esitekokoelman koonnut terveydenhoitaja Raija Rantala kertoo, että kaikki esitteet on saatu ilmaiseksi muun muassa järjestöistä. 14 sosiaalitieto 9 I11

15 Asuntoihin ajoissa muutostöitä OsaKe-hanke kehittää Juuassa myös esteetöntä asumista ja apuvälineitä. Ikäosaamista halutaan lisätä, jotta ihmiset havaitsisivat ajoissa kotinsa muutostarpeet. Kunnan palveluksessa ei ole henkilöä, joka hoitaisi asunnonmuutostöitä, joten myös osaavien remontinsuunnittelijoiden ja kirvesmiesten löytämistä helpotetaan. Kehitteillä on Juukaan sopiva asuntojenkorjausmalli, jotta asunnonmuutostyöt tehtäisiin viiveettä. Muutosten suunnittelijoille ja rakentajille suunnitellaan aiheesta työvoimapoliittista koulutusta. Tässä kumppanina on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK. Hengästyttävää kehittämistä Juuassa vanhuspalvelujen rakennetta on uudistettu kolmen vuoden aikana suorastaan hengästyttävään vauhtiin. Muutokset on pistetty alkuun hankkeina, mutta tulokset eivät ole hävinneet hankeavaruuteen. Pysyvä tulos on muun muassa sairaansijojen vähentäminen 75:stä 30:een. Niiden tilalle on perustettu pienryhmäkoti ja muistisairaiden yksikkö. Lääkkeiden annostelu on siirretty apteekille. Kotihoidon sisältöä on kehitetty, on otettu käyttöön hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit 75-vuotiaille ja avattu seniorineuvola. Vanhuspalveluiden henkilöstö on saanut koulutusta kuntouttavasta työotteesta ja sen juurruttamiseksi koulutetaan vertaistukihenkilöitä. Vanhustenhuoltoon on palkattu fysioterapeutti ja kotiuttava sairaanhoitaja. Ihmiset eivät enää joudu odottamaan keskussairaalassa kotiuttamista. Muistikoordinaattori ja -yhteyshenkilöt on nimetty. Ikonen-Graafmans selittää nopeaa muutosta sillä, että Juuan vanhuspalvelut olivat laitosvaltaisia ja kalliita: jotain oli pakko tehdä, mutta henkilöstö ja luottamushenkilöt myös halusivat kovasti muutosta. Tutkijaa ja kehittäjää lappaa sisään Osansa Juuan vanhustyön kehittämisessä on myös Ikonen-Graafmansin kokemuksella, osaamisella ja verkostoilla. Hän on hyödyntänyt muiden kuntien kehittämistyön tuloksia. Ellinkulmaan on esimerkiksi saatu oppia Joensuun seniorineuvonnasta ja kansalaistalosta, Lieksan päiväkeskus Karpalosta ja Nurmeksen Ystävän pysäkistä. Ikonen-Graafmans hyödyntää myös verkostojaan: kollegoja muista kunnista, valtakunnan tason osaajia ja kokemustaan EU:n tutkimus- ja kehittämisyksikön hankkeiden arvioijana. Kun vierailen Ellinkulmassa, käymään tulee Vanhus- Kasteen Pohjois-Karjalan kehittäjä Anni Pesonen. Vanhus-Kaste koulutuksineen ja pienryhmineen on ollut iso apu. Sen kautta päivitin vuodessa tietoni Suomen vanhustyön kehittämisestä minulla kun oli Belgiassa asumisen takia kahdeksan vuoden aukko Suomen asioissa. Yksin ei ole tarvinnut pyörää keksiä, Ikonen-Graafmans kiittelee. Sisään valuu myös kymmeniä järjestöihmisiä lähikunnista. Heitä luotsaa Esa A. Luukkainen, tutkija ja kehittäjä, joka ideoi järjestöjen uudenlaista yhteistyötä ja tekee väitöskirjaa omaishoidon tuesta. Järjestöjen perinteinen toiminta uuvuttavine kokouksineen ei enää vedä ihmisiä. Kunnissa voi olla esimerkiksi tuhansia hengityselinsairaita, mutta asianomaisten järjestöjen yhdistyksiin kuuluu vain muutamia kymmeniä ihmisiä. Pienestä kunnasta eri järjestöt voivat järjestää perättäisinä päivinä virkistysreissuja lähikaupunkiin uimaan. Bussit eivät tule yhdelläkään yhdistyksellä täyteen. Pitäisi löytää aivan uudenlaista yhteistyötä ja koordinaatiota, Luukkainen sanoo. Ja jatkaa, että Ellinkulman tapaiset paikat antavat ihmisille ja järjestöille hyvät mahdollisuudet löytää toisensa luontevasti. Hän luonnehtii Ellinkulmaa palveluohjauskeskukseksi, joka toimii asiakaskeskeisesti. Olennaista on herättää kävijöissä motivaatio vaikuttaa omaan elämäänsä esimerkiksi atk-taitoja kehittämällä. Umpihankeen yhä uudestaan Ikonen-Graafmans povaa pysyvää toimintaa ikäosaamisen keskuksesta se ei hyydy hankkeen päättyessä: kunta jatkaa seniorineuvontaa ja päivätoimintaa. Myös vanhusten palvelukeskus Kotikallion päivätoimintaa aiotaan kehittää Ellinkulman konseptilla ja ellinkulmamaista toimintaa aiotaan viedä tavalla tai toisella myös sivukylille. Niitä on 16 ja niissä asuu lähes 300 yli 75-vuotiasta. Kylillä on kouluja tai kylätaloja, joissa voisi olla yhdistysten ja yritysten päivätoimintaa. Niihin pääsemiseksi monille on järjestettävä kuljetus. Tärkeintä eivät kuitenkaan ole tilat tai kuljetuspalvelut vaan innostunut vetäjä, joka on valmis rämpimään umpihangessa. Umpihanki-vertaus tulee sanonnasta, joka Tuula Ikonen- Graafmansin mielestä tiivistää olennaisen kehittämistyöstä: Tietä käyden tien on vanki, vapaa vain on umpihanki. OMA MAA MANSIKKA Keski-Euroopasta katsoessa Suomi näyttää vanhuksille hyvältä maalta. Toki meillä on katvealueita ja syrjäytyneitä ikäihmisiä. Vaikka Ellinkulma on kynnyksetön paikka, ei sekään tavoita kaikkia ikäihmisiä, Tuula Ikonen-Graafmans sanoo. Osaamista Euroopan ytimestä Juukalaiset ovat saaneet vanhustenhuoltoaan kehittämään paitsi vanhustenhuollon myös projektien ja EU:n tuntijan Tuula Ikonen-Graafmansin. Hänellä on pitkä kokemus EU-projekteista. Kun hän toimi 1990-luvulla silloisessa Itä- Suomen lääninhallituksessa terveydenhuollon tarkastajana, hän koordinoi ensimmäisiä EUprojekteja, kuten Pohjois-Karjalan sosiaalitekniikkahanketta. Vuonna 2000 hän lähti terveystieteen jatkoopiskelijaksi Belgiaan ja jäi kahdeksaksi vuodeksi sille tielle. Hän toimi useita vuosia EU:n tutkimus- ja kehittämisyksikössä hankearvioijana; arvioimassa sekä hakemuksia että tekemässä hankkeiden väliarvioita. Ennen Belgian vuosia hän oli neljä vuotta kansanedustajana. Nyt hän on Juuan kunnanvaltuuston jäsen. Nurmeksessa syntynyt, mutta Juuassa pitkään asunut Ikonen-Graafmans palasi kotikuntaansa kolme vuotta sitten johtavaksi hoitajaksi, kun hänen hollantilainen puolisonsa Jan Graafmans jäi eläkkeelle. Jan Graafmans on geronteknologian kansainvälisesti arvostettu asiantuntija, joten pariskunta tuo Juukaan monenlaista osaamista. Pikimmiten johtavasta hoitajasta tuli vanhustenhuollon koordinaattori, jonka johdolla ryhdyttiin muuttamaan vanhuspalveluiden rakennetta. sosiaalitieto 9 I11 15

16 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Rikas köyhä maa Miten on mahdollista, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta kunnat karsivat palvelujaan vuodesta toiseen? Monet taloustutkijat väittävät, että karsintapakko johtuu Baumolin 1960-luvulla keksimästä taudista. Palvelut, joissa tuottavuus ei kasva, käyvät kaiken aikaa kalliimmiksi. Jotkut uhoavat, että ne lopulta syövät koko kansantuotteen. Tunnetusti julkiselle sektorille ovat kasaantuneet juuri ne palvelut, joiden tuottavuutta ei voi kasvattaa. Ja Wagner puolestaan julisti jo 1800-luvulla lain, että julkisen palvelun on pakko kasvaa. Näistä aineksista syntyy uhkakuva julkisen kulutuksen rajattomasta kasvusta. Suomi on kuitenkin murskannut tämän talouspoliitikkojen ja median rakastaman uhkakuvan. Todellisuudessa julkista kulutusta on kasvatettu nihkeästi verrattuna yksityiseen kulutukseen. Vuosina julkinen kulutus on kasvanut alle 50 prosenttia, mutta yksityinen yli 70 prosenttia. Jos julkisen kulutuksen kasvuvauhti olisi ollut sama kuin yksityisen, sitä voitaisiin vuosittain lisätä viidellä miljardilla eurolla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus kansantuotteesta on kuitenkin kasvanut. Vuonna 1985 se oli 8,2 prosenttia ja vuonna ,6 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti vammaispalvelut, terveydenhuolto ja lasten päivähoito. Karsintapuhe ei kuitenkaan keskity näihin, vaan vanhusten palveluihin. Varmaan jokainen tietää, että kaikkein vanhimpien määrä kasvaa nopeimmin ja siksi tarvitaan nimenomaan hoivapalveluja. Silti palvelujen osuus vanhuusmenoista ei ole kasvanut juuri lainkaan. Yksi syy tähän on kehysbudjetointi, joka sallii vastaamisen kasvaviin tarpeisiin vain, jos jotain muuta kyetään supistamaan. Lisäksi palvelutunteja muuntuu kaiken aikaa byrokratiatyötunneiksi ja niitä haihtuu sekoiluun liian monimutkaisessa verkostossa. Naapurini Jukka Ohtonen sanoo, että niin kauan kuin yksikin uusi Mersu ilmaantuu Hämeenpuistoon, Suomella on varaa hoitaa vanhuksensa. Muotoilu on hauska ja tottakin siinä mielessä, ettei vanhusten hyvä hoito ole todellakaan ongelma kansantaloudelle. lukijakolumni satakunta sanaa sanottavana Mikä mieltäsi askarruttaa? Mitä haluaisit jakaa muiden kanssa? Kirjoita lukijakolumni sana on vapaa, kunhan tiivistät asiasi noin sataan sanaan. Ota yhteyttä Draamaa ja improvisaatiota sosiaalialalle maalaus: Antti Hakkarainen Antero Marjakangas on eläkkeellä oleva sosiaalityöntekijä. Olin sosiaalityöntekijänä yli 30 vuotta. Olin pätevä, alalle koulutettu, mutta ilman teatteritaiteiden harrastustani en olisi työssä pärjännyt. Harrastajateatterin ohjaaja- ja näyttelijäkursseilla opin käyttämään omaa persoonaani myös työvälineenä. Draaman lait pätevät kaikessa sosiaalisessa elämässä ja kokonaisilmaisu vaikuttaa väkevästi kaikessa arkisessa kanssakäymisessä ja ihmisten kohtaamisessa. Työurani aikana jouduin huomaamaan, että sosiaalityöntekijät eristäytyvät kovin usein omiin huoneisiinsa, jättävät väliin työnohjaukset ja koulutustapahtumat, paatuvat, väsyvät ja jähmettyvät tylyiksi virkahenkilöiksi. Jos heidät velvoitettaisiin draamatyöskentelyyn, ensimmäiseksi opetettaisiin vaikka se, että ihmisten silmistä, kasvoista ja koko olemuksesta näkyy, mitä he ajattelevat. Näin asiakkaiden kohtaaminen ja palveleminen paranisivat kertaheitolla. Jos he vielä oppisivat improvisaatioissa mokaamaan ja silti hyväksymään itsensä ja kanssaihmisensä, vaikeiden asiakkaiden kohtaaminen helpottuisi huomattavasti ja sosiaalityön tehot kasvaisivat kohisten. Ja jos he kykenisivät tarkkailemaan itseään ja asiakastaan kärpäsenä katosta, turha pönötys ja tylytys jäisivät pois. Sanalla sanoen heistä tulisi empaattisia. 16 sosiaalitieto 9 I11

17 jos minulta kysytään Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista Minna Tarvainen kuva: Minna Tarvainen Leila Pirskanen työskentelee kokemusasiantuntijana Osaava ohjaus -projektissa, jossa luodaan moniammatillista yhteistyömallia syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseen. Hän on myös erilainen oppija, joka käyttää lukemisen, kirjoittamisen ja numerosarjojen hallitsemisen apuvälineitä. Riitta Hämäläinen on Erilaisten oppijoiden liiton ja Osaava ohjaus -projektin tiedottaja. Miten lukivaikeudet ovat näkyneet elämässäsi? LP: Koulut jäivät kesken. Sain räpiköityä itseni vielä oppikouluun, mutta lukiossa kielten opiskelu alkoi vaikeutua. Siellä oli kolme kieltä rinnakkain, enkä osannut kirjoittaa kunnolla niistä yhtäkään. Suomikin oli vähän kiikun kaakun. Silloin päätin nostaa kytkintä. Myöhemmin kaikki työpaikkani ovat olleet sellaisia, ettei niissä ole tarvinnut koskea kyniin ja kalentereihin. Olen pitänyt itseäni liian tyhmänä sellaiseen. Muistijälki epäonnistumisesta koulussa säilyy pitkään. Lukivaikeuksiin saattaa liittyä muita ongelmia, kuten mielenterveyden pulmia tai liiallista päihteiden käyttöä. Miksi näin on? RH: Oppimisvaikeus on usein synnynnäinen ominaisuus. Jos lapsi saa koulussa koko ajan epäonnistumisen kokemuksia, hänen oppimisvaikeuttaan ei tunnisteta eikä hän saa siihen tukea, hän saattaa alkaa hakea onnistumisen kokemuksia muualta kuin koulusta. Hän hakeutuu ehkä nuorena jengiin, missä voi päteä ja käyttää viinaa. Tunnistamaton oppimisvaikeus löytyy usein päihdeongelmien ja mielenterveyden ongelmien taustalta. On myös arvioitu, että rikoksentekijöistä jopa 80 prosentilla on tunnistamattomia oppimisvaikeuksia. Niiden on nähty liittyvän myös pitkäaikaistyöttömyyteen. Oppimisvaikeus ei johda itsestään selvästi päihdeongelmiin ja rikoksiin, mutta tunnistamattomana se on selvä syrjäytymisen riskitekijä. LP: Työelämässä ihminen yrittää jatkuvasti kompensoida lukivaikeutta, jotta ei vaikuttaisi muiden silmissä tyhmältä. Hän koettaa hallita huomaamattomasti asioita, jotka tuntuvat hänestä jumalattoman vaikeilta. Työpaikalle voi tulla vaikkapa uutta tietotekniikkaa tai lomakkeita, joiden kanssa pitää selvitä. Jossain vaiheessa kaaoksen hallinta käy mahdottomaksi, ja homma romahtaa. Ja kun tipahtaa, tapahtuu yleensä jotain muutakin. Oppimisvaikeuksien kanssa ponnisteleva työntekijä joutuu helposti myös syntipukiksi ja työpaikkakiusatuksi. Mistä viranomainen tunnistaa, että asiakkaalla on lukivaikeus? LP: Sen näkee jo siitä, miten ihminen tulee sisään. Hän jännittää ja lomakkeiden täyttäminen on hänelle vaikeaa. Joku on voinut ottaa rohkaisuryypyn. Jollain on jäänyt silmälasit kotiin. Tällä hän kompensoi sitä, että hän ei hahmota, mihin kohtaan nimi tulee paperissa. Tai hän haluaa viedä paperit kotiin täytettäviksi. Kun itse työttömänä ollessani täytin työtön, työtön -lappuja, ne menivät yleensä väärin ja jouduin lähettelemään niitä edestakaisin Kelaan. Jos kolme viidestä paperista on samalla ihmisellä väärin, virkailijan pitäisi jo alkaa miettiä, miksi tämä ihminen toimii näin. Ei hän tee sitä tahallaan. Lisäksi siinä tuntee itsensä nolatuksi: enkö helkkari soikoon osannut tätäkään täyttää oikein? Mitä viranomainen voi tehdä auttaakseen? LP: Voi vaikka kysyä: voinko auttaa? Lähtökohtana pitää olla luottamus, ei epäluottamus. Menin joskus ilmoittautumaan työkkäriin päivän myöhässä, koska katsoin päivämäärän väärin kalenteristani. Sain siitä kahden kuukauden karenssin ja vain sen takia, että numerot olivat menneet sekaisin. Yksikään virkailija työkkärissä tai sosiaalitoimistossa ei uskaltanut ottaa vastuuta siitä, että se olisi ollut inhimillinen erehdys. Asiani alkoivat mennä eteenpäin, kun työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston ihmiset alkoivat yhdessä miettiä, mitä tarvitsen. Asiakaspalvelussa ihmisen on tehtävä kaikkensa asiakkaansa hyväksi. On yritettävä hakea vaikka kuu taivaalta. LUKIJALTA Tarpeet ja tuki kohtaamaan Lienenkö väärässä ajatellessani, että sana lastensuojelu herättää pääsääntöisesti negatiivisia mielikuvia. Mediassa ja ihmisten puheissa nousevat esille lähinnä ikävät yksittäistapaukset. Niiden perusteella inhimillinen hätä ja yhteiskunnan tarjoama tuki eivät useinkaan kohtaa. Harvemmin saamme lukea positiivisia tarinoita saati asiatietoa viranomaisnäkökulmasta. Sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön tutkija Laura Tiitinen Lapin yliopistosta ottaa maaliskuun Sosiaalitieto-lehdessä kantaa sosiaalialan julkisen tiedon vähäisyyteen. Tiedon puute näkyy ennakkoluuloina ja väärinymmärryksinä. Väärät mielikuvat vaikuttavat siihen, mihin elämäntilanteisiin apua haetaan, ketkä sitä hakevat ja missä vaiheessa apua haetaan, Tiitinen kirjoittaa. Pahimmillaan ennakkoluulot ja väärinymmärrykset siis edesauttavat ongelmien kärjistymistä. Ne estävät oikea-aikaisen avun saamisen ja luovat tilaa uusille surullisille tarinoille. Meillä lastensuojelun ammattilaisilla on peiliin katsomisen paikka. Yhtäältä tulee kiinnittää huomiota sosiaalialan ja erityisesti lastensuojelun hyvien käytäntöjen esiin nostamiseen. Me tiedämme, että lastensuojelun saralla tehdään paljon tuloksellista työtä perheiden auttamiseksi. Tietääkö apua tarvitseva sen myös vai onko hän vain lastensuojelusta liikkuvien huhujen ja väärien uskomusten varassa? Toisaalta korjaamisen varaa lienee myös asenteissa. Lastensuojelun asiakkuus alkaa yleensä jostakin ongelmasta, joka täytyy ratkaista. Ongelmalähtöisyys asemoi perheet väistämättä puolustusasemiin ja viranomaiset ratkaisijan rooliin. Syntyy väärinymmärryksiä, kun ongelmat pyritään toisaalta puhumaan olemattomiksi ja toisaalta esiinnytään asiantuntijoina perheen sisäisissä asioissa. Perheiden varhaisesta tukemisesta puhuttaessa painopisteen tulisi kuitenkin olla perheiden ja alan ammattilaisten keskinäisessä vuoropuhelussa. Mitä hyvä elämä tarkoittaa meidän perheellä? Millaisia hyvän elämän edellytyksiä voimme asiantuntemuksellamme olla luomassa? Muutaman vuoden voimassa ollut uusi lastensuojelulaki korostaa sekä lasten että vanhempien aitoa osallisuutta. Oli ilahduttavaa lukea keväällä sanomalehti Keskisuomalaisesta Jyväskylän kaupungin kuulumisia. Neuvolan perhetyöllä on saavutettu hyviä tuloksia ja perheiden tarpeet ovat tulleet kuulluiksi. Panostukset varhaiseen tukemiseen ovat Jyväskylässä synnyttämässä paitsi positiivisia tarinoita, myös taloudellisia säästöjä. Lastensuojelulain mukaan vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla. Yhteiskunnan lakisääteinen tehtävä on olla vanhempien tukena. Vanhemmuutta ei voi ulkoistaa, mutta tukea siihen voi ja saa pyytää. Ennakkoluulojen murtamisen lisäksi tarvitaan riittävästi resursseja, jotta tuen tarpeeseen kyetään vastaamaan inhimillisesti ja ammattitaidolla. Susanna Pirttiaho, lapsi- ja perhetyön johtaja, Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu, Pieksämäki sosiaalitieto 9 I11 17

18 pinnan alta myös muita arvon määrittäjiä. tarvitsee talouden rinnalle Mitä tapahtuu todella? Yhteiskuntamme Pentti Tiina Soininen, Kananen, YTL, ylitarkastaja, Itä-Suomen sosiaali- yliopisto ja terveysministeriö Byrokratia suojaa mielivallalta Julkinen hallinto parantaa palveluaan. Jatkuvasti kehitetään uusia menetelmiä ja palvelumalleja, joilla haetaan tehokkuutta ja vaikuttavuutta milloin mihinkin: työllistämiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen. Ensisilmäyksellä kehittäminen vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Ei ole järkevää tuhlata vähiä resursseja toimimattomiin tai tarpeettomiin palveluihin. Kehittämishankkeiden yleistymisen taustalla on Euroopan unionin politiikka, 1990-luvun alun lama ja hyvinvointivaltion taloudellinen kriisi. Muutosta on vaadittu, koska valtio ei ole enää kyennyt taloudellisesti ylläpitämään luomaansa palvelujärjestelmää. Samalla muutos kuitenkin koskettaa keskeisesti hyvinvointiyhteiskunnan arvoperusteita. Muutosta ymmärtääkseen on ymmärrettävä modernin hyvinvointiyhteiskunnan julkisen hallinnon rakenne ja siihen sisältyvät arvolataukset. Hallinto kehittyi tuottamaan hyvinvointipalveluita kansalaisille. Demokratia ja hyvinvointivaltio liittyvät erottamattomasti yhteen. Byrokratian säännöt siitä, miten vastuu siirtyy organisaatiossa ylöspäin, luotiin tuomaan tasaarvoa yhteiskuntaan. Byrokratian avulla pyrittiin pääsemään eroon yksilöllisten arvojen vaikutuksesta päätöksiin ja valtion diktatuurista kansalaisia kohtaan. Arvopohjan määrittely ja siitä käytävä keskustelu nähtiin poliittisena kysymyksenä ja demokraattisesti vaaleilla valittujen edustajien tehtävänä. Nykyisin byrokratia kuulostaa kirosanalta, mutta sillä oli ja on edelleen omat hyvätkin puolensa. Byrokratialla kansalaiset säätelevät heihin käytettyä valtaa vaaleilla valittujen edustajien välityksellä. Olen seurannut palveluiden jatkuvaa parantamista ja tehostamista 2000-luvulla tekemällä arviointitutkimusta julkisen hallinnon kehittämishankkeista. Niissä on erilaisilla yhteistyötavoilla luotu uutta julkista palvelujärjestelmää. Yhteistyöllä on päästy ylittämään eri sektoreiden raja-aitoja. On alettu toimia yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen. Yhteistyö on myös lisännyt asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja nopeuttanut palvelua, kun kansalaisen ei aina tarvitse juosta luukulta toiselle. Samalla julkinen palvelutuotanto on kuitenkin pirstaloitunut. Palvelua tuotetaan verkostoissa, jotka eivät enää ole julkisen hallinnon ohjailtavissa. Mikä on julkisen vallan rooli tällaisessa palvelussa? Palvelua tarjotaan asiakkaille, mutta mitä hallintaa ja vallankäyttöä palvelu sisältää ja voiko sitä harjoittaa joku muu kuin virkamies? Ajatellaanpa vaikka erilaisia työllistämispalveluita. Uudet palvelutuotteet toteutetaan verkostoissa, joita hallitaan erilaisten tulostavoitteiden avulla. Voiko julkinen viranomainen vastata palveluverkostoon kuuluvassa yksityisessä organisaatiossa tehdyistä päätöksistä? Jos ilmaantuu ongelmia, kuka on vastuussa? Tämä on kansalaisen oikeusturvalle keskeistä. Julkishallinnon rakenteen pirstaloituminen ei koske vain hallintoa vaan se liittyy laajemmin yhteiskunnan arvoperustaan ja ymmärrykseemme siitä, mitkä ovat julkisen vallan tehtäviä ja miksi se on ylipäätään olemassa. Kyse on perinteisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoista: demokratiasta sekä rikkaiden ja köyhien, sairaiden ja terveiden, nuorten ja vanhojen tasa-arvosta. Kyse on yhä edelleen niistä arvoista, joihin parjatulla byrokratialla pyrittiin. Arvoja on olemassa niin monia kuin on ihmisiäkin. Julkisen hallinnon muutoksen arvioimisessa arviointikriteerit ovat erilaisia riippuen arvioitavasta palvelusta ja asiakaskunnasta. On kuitenkin vaikea määritellä niitä yhteisiä arvoja, joihin kehittämistä peilataan. Tämä johtaa helposti siihen, että arvot joko unohdetaan vetoamalla objektiivisuuteen tai arvo määritellään taloudellisuudeksi. Useimmiten arvo vertautuu rahaan keskeisiä ovat toiminnan suhteellinen tehokkuus, asiakasmäärien kasvu tai toimenpiteiden määrä. Myös toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan usein taloudellisilla mittareilla. Kehittämisellä pyritään aina parempaan lopputulokseen kuin mistä alun perin on lähdetty liikkeelle. Mutta mitä tarkoittaa parempi tai huonompi? Kehittämistoiminnan perimmäinen tavoite on kansalaisten hyvinvoinnin parantaminen. Taloudellinen arvo on vain yksi ilmentymä tästä kehittämisestä. Mille muille arvoille haluamme antaa painoa? Yhteiskuntamme tarvitsee talouden rinnalle myös muita arvon määrittäjiä. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla > Artikkelipankki > Sosiaalipolitiikka > Pinnan alta nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. 18 sosiaalitieto 9 I11

19 Anniina Aaltonen, Aino Mannismäki, Maiju Taskula, Veera Virta Toimintaterapiasta on hyötyä lastensuojelussa, sillä asiakkaiden voi olla vaikea ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin. Arjen terapiaa lastensuojelulaitoksessa Nii monest ne on niin lytättyjä nää meijän lapset et ihan se et ne saa hymyilemään ja olemaan tyytyväisii siihen mitä ne on itte tehny ni se voi olla jo tosi suuri tavote. Toimintaterapian tavoitteet määritellään aina yhdessä asiakkaan kanssa, korostavat haastattelemamme lastensuojelulaitoksissa työskentelevät toimintaterapeutit. Toimintaterapeutin näkökulma asiakkaan tilanteeseen on laaja, koska toimintaterapiakoulutus on läpileikkaus monesta ammattialasta. Toimintaterapeutit pitävät hyödyllisenä mukana oloa lapsen tai nuoren arjessa heidän omassa elinympäristössään. Työni keskittyy nyt enemmän arjessa tapahtuvaan terapiatyöhön, jossa voin havainnoida ja arvioida luonnollisessa ympäristössä. Työ on samalla lasten ja nuorten arkeen osallistumista, aktivoimista, kannustamista, opastamista, ohjaamista sekä yhdessä tekemistä. Lastensuojelulaitoksissa toimintaterapeutit hyödyntävät usein erilaisia luovia, arkeen liittyviä toimintoja. Kontakti- ja vuorovaikutusleikkien avulla harjoitellaan sosiaalisia tilanteita niin ryhmässä kuin yksinkin. Luonnollisessa ympäristössä toimiminen on hyödyllisintä, sillä silloin asiakkaan on helppo siirtää harjoitellut asiat arkeensa. Moniammatillinen työyhteisö Lastensuojelulaitoksissa toimintaterapeutit työskentelevät moniammatillisissa työyhteisöissä. Niissä työskentelee eri tavoin koulutettuja ohjaajia, psykologeja, perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja opettajia. Moniammatillinen yhteistyö toteutuu työntekijäpalavereissa, osastopalavereissa, asiakassuunnitelma- ja hoitoneuvotteluissa, hoitotiimeissä, konsultointina ja yhteistyönä koulun kanssa. Moniammatillisuus on keskustelua sekä ideoiden ja ajatusten jakamista. Se toteutuu, kun eri alojen ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan asioita yhdessä. Parhaimmillaan yhteistyö näkyy jokaisen tuomana ammattitaitona, osaamisena, mistä rakennetaan koko paketti esimerkiksi kuntoutussuunnitelmaa tehdessä. Huonoimmillaan yhteistyö näkyy kilpailuna työntekijöiden kesken ja ammattikateutena, kun ei pysytä omalla osaamisalueella ja osata ajatella yhteisen hyvän vuoksi. Suurin miinus on ammattikateus ja yhteisen kielen löytäminen. Saattaa olla, että puhutaan samasta asiasta, mutta luullaan ettei ymmärretä toisiamme, kun ei ole yhteisiä sanoja. Eri ammattikunnille uusia yhteistyömuotoja Toimintaterapiakoulutuksesta saa oppia lapsen ja nuoren normaalista kasvusta ja kehityksestä, lapsi- ja nuorisopsykiatriasta sekä lasten ja nuorten toimintaterapiasta, mutta moni asia jää pintaraapaisuksi. Haastatellut toimintaterapeutit olivat sitä mieltä, että lastensuojelutyötä oppii vain tekemällä ja myös lisäkoulutusta tarvitaan, jotta työtä pystyy kehittämään. Monet haluaisivat sisällyttää työhönsä enemmän ryhmiä ja pidentää niiden kestoa. Myös eri ammattikuntien välisiä yhteistyömuotoja tulisi kehittää, sillä moniammatillista työskentelyä pidetään hedelmällisenä. Työyhteisöjen tietämys toimintaterapiasta vaihtelee paljon. Toisaalla tietämys on puutteellista, mutta toisaalla toimintaterapeutin työtä arvostetaan ja osataan hyödyntää. Silloin kun meidän oma esimies oli ohjaajana vastaanotto-osastolla niin hän sanoi ettei silloin vielä tiennyt toimintaterapiasta mitään. Edelleen hän käyttää esimerkkinä kaupassa käyntiä ettei hän itse osaisi katsoa siellä esimerkiksi osaako lapsi parkkihallista kauppakeskukseen ja takaisin tai osaako lapsi katsoa vaatteiden kokoa ja sovittaa niitä sekä miettiä rahankäyttöä. Esimies vain taluttaisi ja veisi lapsen edeltä autoon ja sanoisi, että hyvin meni. Työkaverit hyötyvät toimintaterapeuttien yhteenvedoista ja saavat heiltä toimivia vinkkejä arkeen. Toimintaterapian tietämys on kasvanut lastensuojelulaitoksissa, joissa on useampi toimintaterapeutti ja joissa he tekevät tiiviisti yhteistyötä. Olisi helpompi perustella omaa työtä, kun olisi kaksi tienraivaajaa. Että tässä on useesti yksinäinen olo ja tuntuu, että sitä ensisijaista tehtävää ei ymmärretä muissa ammattiryhmissä vielä. TOIMINTATERAPIA Asiakaslähtöistä kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön ja toimintaterapeutin ja asiakkaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Tukee asiakkaan elämänhallintaa ja rohkaisee häntä olemaan oman elämänsä aktiivinen toimija. Perustuu näkemykseen ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa omilla valinnoillaan. Tavoitteena löytää yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja arkielämän haasteisiin ja kehittää arjen taitoja ja valmiuksia. Toimintaterapeutti ohjaajana? Toimintaterapeutteja työskentelee lastensuojelulaitoksissa myös ohjaajina. Toimintaterapeutin koulutuksesta on tähän hyötyä, sillä toimintaterapeutilla on taitoja ja valmiuksia esimerkiksi havainnoida, analysoida ja tukea lapsen arjessa selviytymistä. Haastattelemiemme toimintaterapeuttien mielestä samanaikaisesti ei voi kuitenkaan toimia sekä ohjaajana että toimintaterapeuttina, koska silloin työn sisällöt sekoittuvat keskenään eikä se palvele asiakasta. Koen, että toimintaterapeuteilla on kyky analysoida toimintaa ihan eri tavalla ja perusteellisemmin kuin ohjaajat, sillä he eivät kiinnitä huomioita asioihin, eivät jaksa tai oivalla niitä kuten me. Kyllä siitä hyötyä olisi ja kyllä toimintaterapeutteja on ohjaajan roolissa. Se on vain henkilökohtainen kysymys, haluaako lähteä siihen veneeseen ja jättää oman ammatin vähän taka-alalle. Sillon kun toimintaterapeutti työskentelee ohjaajana niin must se tekee ihan samaa periaatteessa mitä tehään yksilöasiakkaana et se kattoo niist samoista näkövinkkeleistä ja porrastaa sit toimintaa samal tavalla, et eihän sitä toimintaterapeuttii oteta siit ohjaajasta pois vaikka se nimike muuttuu. Kirjoittajat ovat valmistuneet toimintaterapeuteiksi Saimaan ammattikorkeakoulusta. Kirjoitus pohjautuu heidän opinnäytetyöhönsä Arjen terapiaa Toimintaterapeutti lastensuojelulaitoksessa (2010). Sitä varten he haastattelivat seitsemää toimintaterapeuttia, jotka työskentelevät neljässä eri lastensuojelulaitoksessa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalassa. kuva: Futureimagebank sosiaalitieto 9 I11 19

20 filosofin ikkuna Petteri Niemi Britannian mellakat näyttävät se, mitä voi tapahtua, kun laajat nuorisojoukot eivät tunne yhteiskuntaa omakseen. Kosketus olisi säilytettävä Elokuussa uutisoitiin Lontoossa ja muutamassa muussakin brittiläisessä kaupungissa raivonneista mellakoista. Levottomuudet alkoivat poliisin ammuttua tummaihoisen perheenisän kevyin perustein, mutta sittemmin liikkeelle lähteneet massat eivät näyttäisi jakavan mitään tiettyä syytä mellakoimiselleen. Liikkeellä oli hämmentävän sekalainen ryhmä nuoria, etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien edustajia, työväenluokan sekä hyvinvoivan keskiluokan jälkikasvua. He eivät protestoi mitään tiettyä epäkohtaa vastaan eivätkä puolusta mitään tiettyä aatetta. Mistä on kysymys, ja voisiko tämä ilmiö toistua Suomessa? Media on nopeasti täyttynyt asiantuntijoiden ja tavallisten kansalaisten analyyseistä. Eräs keskustelun suurista jakolinjoista on poliittinen, ja se tulee hyvin näkyviin brittiläisessä keskustelussa. Oikeistokonservatiivit etsivät syitä nuorison kurittomuudesta, moraalin rapautumisesta ja hyvinvointivaltioriippuvuudesta. He vaativat tiukempaa kasvatusta, kovempia otteita poliisilta, ankarampia rangaistuksia ja vastikkeettoman rahan jakamisen lopettamista. Petteri Niemi on filosofi. Hän toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden- ja filosofian laitoksella. Hän on toimittanut Tuija Kotirannan ja Raili Haakin kanssa juuri kirjan Sosiaalisen toiminnan perusta (Gaudeamus, 2011), jossa käsitellään sosiaalisuuden peruskysymyksiä. Filosofin ikkuna -palstalla hän peilaa sosiaalisuuden peruskysymyksiä ajankohtaisiin ilmiöihin. Vasemmistoliberaalit etsivät syitä yhteiskunnallisista epäkohdista, työttömyydestä ja nuorison yleisestä näköalattomuudesta. Heidän mukaansa sosiaalipalveluihin kohdistuvat säästöt pahentavat tiettyjen ihmisryhmien kurjistumista ja syrjäytymistä, mikä toimii kasvualustana mellakoinnille. Osittain kyse näyttäisi olevan puhtaasta ryöstelystä, mutta ryöstelyinnon saavuttamat mittasuhteet vaativat oman selityksensä. Guardianlehden kolumnisti Zoe Williams nimittää levottomuuksia shoppailumellakoiksi. Tällaista tapahtuu kulutukselle perustuvassa yhteiskunnassa, kun ihmisten naamalle jatkuvasti tungetaan tavaroita, joihin heillä ei ole varaa, eikä heillä ole mitään syytä olettaa, että heillä koskaan olisikaan. Williamsin mukaan tuntisimme enemmän sympatiaa nuoria kohtaan, jos he ryöstelisivät vain välttämättömyystarvikkeita. Todellisuudessa he ryöstelivät taulutelevisioita, urheiluvaatteita, lääkkeitä ja vastaavaa. Liikkeellä oli erilaisia ihmisiä erilaisilla motiiveilla. Joku haki tilaisuuden tullen himoamansa läppärin, johon hänellä ei olisi ollut varaa. Toinen protestoi köyhyyttä ja työttömyyttä vastaan. Kolmas kävi luokkataistelua rikkaita vastaan. Neljäs halusi parannuksia maahanmuuttajien asemaan. Viides vastusti poliisien rasismia ja mielivaltaa. Paljon oli liikkeellä nuoria puhtaasti pitämässä hauskaa. Kerrankin tapahtui jotain poikkeuksellista ja jännittävää! Normaalit säännöt eivät enää päteneetkään ja hetkeksi valta otettiin omiin käsiin. Ilmeisesti tällaista lopputulosta ei tavoitella, kun sosiaalialalla keskustellaan asiakkaiden valtaistamisesta tai voimaanuttamisesta. Heidän halutaan valtaistuvan säyseästi, tietyllä valtavirralle sopivalla tavalla, yhteiskunnan pelisääntöjä Elämän tarkoituksen löytymisestä on tullut yksilöllinen haaste, josta kaikki eivät selviä. 20 sosiaalitieto 9 I11

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot