Työllä tukea vankien velanhoitoon. Projektin loppuraportti. Hannele Kultala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllä tukea vankien velanhoitoon. Projektin loppuraportti. Hannele Kultala"

Transkriptio

1 Työllä tukea vankien velanhoitoon Projektin loppuraportti Hannele Kultala

2 Työllä tukea vankien velanhoitoon Projektin loppuraportti Hannele Kultala Takuu-Säätiö

3 Ulkoasu ja suunnittelu: Mirkka Hietanen 2011

4 Sisällys Osa I 1. Projektin tausta ja tavoitteet 6 2. Projektin toteutus ja organisointi 6 3. Julkisuus ja tiedottaminen 7 4. Tutustuminen toimintaympäristöön 7 5. Toiminta projektissa 8 Velkojen järjestelykeinot 9 Vankien ohjeistus velkaneuvojan tapaamiseen 10 Vankien tapaaminen 12 Tietojen tallentaminen, suostumukset ja valtuutukset 12 Taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen 12 Taloudellisen tilanteen vakiintumattomuus 14 Vankien integroituminen yhteiskuntaan 15 Velkojen selvittäminen 16 Tositteiden maksuttomuus Projektissa havaitut oikeusturvan kannalta merkittävät ongelmakohdat Velkatietojen kirjaaminen Velkatietojen ja muun tiedon suhde Tositteiden hankkiminen Vangin maksuvaran määrittely 21 Vangin tulot 21 Elatusvelvollisuus ja menojen selvittäminen 22 Vakiintumaton tilanne Asunto-olosuhteet Vankien velkaneuvontaprojekti (asiakkaat 1-18) Yleistä asiakkaista Vaikuttavuus Lopputulos 41

5 Osa II Suositus vankiloiden velkaneuvonnan kehittämisestä Erityisvelkaneuvontayksikkö 42 Henkilöstön asiantuntemus, ammattitaito ja mitoitus 42 Salassapitosäännökset 42 Yleistä 42 Kohderyhmä 42 Käytännön toteuttaminen 42 Tasavertaisuuden toteuttaminen Erityisvelkaneuvontayksikön tehtävät Ehdotus pidätyksiä koskeviin säännöksiin Suositus yhteistyöstä ulosoton, kuntien talous- ja velkaneuvonnan, 46 Kelan ja Takuu-Säätiön välillä Lähteet 48 Liite 1. Ajoneuvoista huomioitavaa 49 Liite 2. Vaikuttamismahdollisuudet 50 4

6 Tiivistelmä Takuu-Säätiö toteutti vankien velkaneuvonnan projektin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa ajalla Hankkeen tarkoituksena oli vankien velkaneuvonnan kehittäminen sekä velanhoidon tukeminen. Lisäksi projektissa oli tavoitteena selvittää mahdollisuuksia tarkistaa säännöksiä ja käytäntöjä, joiden perusteella vangin avolaitospalkasta suoritetaan elatusapua, velkojen ulosmittausta sekä korvausta vankilalle ruoka- ja ylläpitomenoista. Työskentelin projektissa velkaneuvojana. Minulla on yli 15 vuoden kokemus velkaneuvojan työstä kunnallisena talous- ja velkaneuvojana. Projektissa tukenani oli ohjausryhmä, jossa oli edustus Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnosta, ulosotosta, Takuu-Säätiöstä, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä ja kunnan sosiaalitoimesta. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennettiin myös vankiloiden edustajilla. Projektin kohderyhmäksi valikoituivat vangit, joilla oli velkaa. Velkaneuvontaa toteutettaessa huomasin, että toiveet velkaongelman ratkaisemiseksi olivat korkealla niin vangeilla kuin vankeinhoidon puolellakin. Velkaongelmien ratkaisemisen esteiksi muodostuivat seuraavat tekijät: suhteellisesti suuret rikosperusteiset velat; kuukausittain vaihteleva maksuvara; maksuvaran puute ja muutoin vakiintumaton taloudellinen kokonaistilanne. Velkajärjestelylain mukaan rikosperusteiset velat voivat muodostaa esteen velkajärjestelylle. Omakohtaiset havaintoni olivat, että vankien velkajärjestelyille pohja luodaan jo vankilassa oloaikana, mutta varsinaiset järjestelyt tulevat useimpien kohdalla onnistumaan vasta vapautumisen jälkeen. Yleisesti velkojat odottavat jonkinlaista näyttöä vakiintuneessa tilanteessa saatavissa olevasta maksukertymästä. Projektissa ei löytynyt velkajärjestelymallia, joka soveltuisi kaavamaisesti vankien velkatilanteen ratkaisemiseksi. Sen sijaan laadin ehdotuksen vankien velkaneuvonnan järjestämiseksi niin, että vankilassa ollessa valmistaudutaan velkajärjestelyihin ja varsinaisia velkajärjestelykeinoja haetaan kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan kautta. Projektissa ehdotan, että Rikosseuraamuslaitokseen perustetaan erityisvelkaneuvontayksikkö. Nähdäkseni perustaminen olisi mahdollista joko omana toimintana, ostopalveluna tai yhteistyössä jonkin muun organisaation kanssa. Eritysvelkaneuvontayksikkö palvelisi valtakunnallisesti puhelimitse ja sähköisiä välineitä käyttäen. Rikosseuraamuslaitoksen tarkemmin määrittelemissä vankiloissa otettaisiin käyttöön Valmistautuminen velkaneuvontaan -mappi. Erityisvelkaneuvontayksikkö tuottaisi myös Vankien velkalinja -puhelinpalvelun vankilan henkilökunnalle, vangeille ja heidän läheisilleen. Lisäksi ehdotukseeni sisältyy koulutuksen, informaatiotilaisuuksien ja talousneuvonnan järjestäminen sekä kirjallisen materiaalin tuottaminen. Olen myös ottanut huomioon, että vangeilla saattaa olla muita henkilöryhmiä suurempi tarve psyykkisen jaksamisen tukemiselle, jota toiminnan vakiinnuttua ehdotan kartoitettavaksi kyselytutkimuksella. Projektissa ei ole löytynyt perusteita avolaitospalkasta tehtävien pidätyksiä koskevien säännösten (VL 9 luku 7 ) muuttamiseen, paitsi, että ehdotan vangin käyttövaran määrittelyä. Esitettävillä toimilla projektin velkaneuvojana uskon, että vankien velkaneuvontaa on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja valtakunnallisesti kattavasti. Vankien velkaneuvonnan tarpeeseen perehtyessäni olen havainnut, että velkojen hoidosta ja velkajärjestelyistä oikean tiedon saaminen innostaa, kannustaa ja motivoi vankeja positiiviseen elämänmuutokseen. Helsingissä Hannele Kultala velkaneuvoja Takuu-Säätiö 5

7 Osa I Työllä tukea vankien velanhoitoon -projekti 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektihankkeen tarkoituksena oli vankien velkaneuvonnan kehittäminen sekä vankien velanhoidon tukeminen. Velkaneuvontakokeilun lisäksi projektissa oli tarkoituksena selvittää mahdollisuuksia tarkistaa säännöksiä ja käytäntöjä, joiden perusteella vangin avolaitospalkasta suoritetaan elatusapua, velkojen ulosmittausta sekä korvausta vankilalle ruoka- ja ylläpitomenoista. Projektin tavoitteena oli etsiä uusia keinoja vankien mahdollisuuksiin selvittää ja hoitaa velkojaan jo rangaistuksen aikana. Saatujen kokemusten pohjalta oli tavoitteena tehdä ehdotus velkaneuvonnan kehittämisestä ja suositeltavista käytännöistä. Samoin oli tavoitteena tehdä ehdotus vankeuslain uusiksi käyvän palkan säännöksiksi. Säännöksissä oli tarkoitus ottaa kantaa mm. ruoka- ja ylläpitokorvausten, elatusavun ja palkan ulosmittauksen välisiin suhteisiin. Projektin ulkopuolelle rajattiin esitettyä laajempi käyvän palkan periaatteen tarkastelu sekä keinot, joilla varmistettaisiin avolaitostyöpaikkojen määrä. Kohderyhmä Projektin kohderyhmäksi valikoituivat vangit, joilla oli velkaa ja joiden katsottiin hyötyvän velkaneuvonnasta. Kohderyhmään kuuluviksi katsottiin myös velkojat, jotka projektin ansiosta saisivat nykyistä useammin suorituksia. Merkittävänä hyötyjänä katsottiin olevan myös vankeinhoidon, kun paljon työtä teettävien pidätyssäännösten tilalle saataisiin nykyistä toimivammat käytännöt. 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA ORGANISOINTI Projektissa velkaneuvojan tehtävänä oli antaa vangeille velkaneuvontaa, sen jälkeen, kun vankilan henkilökunta on auttanut vankia selvittämään velkatilanteensa. 6 TAVOITTEENA OLI ETSIÄ UUSIA KEINOJA VANKIEN MAHDOLLISUUKSIIN SELVITTÄÄ VELKOJAAN JO RANGAISTUKSEN AIKANA. Velkaneuvonnan tuli käsittää myös neuvottelua velkojien kanssa ja vapaaehtoisten järjestelysopimusten laatimista sekä yhteydenpitoa ulosottoon. Velkaneuvonnan avulla tarkoituksena oli avolaitospalkan pidätyssäännösten uudistamisen lisäksi, hankkia tietoa mahdollisuuksista yhteistyön kehittämiseksi ulosottoviranomaisiin, kuntien velkaneuvontaan, elatusapuja elatustukiasioita hoitavaan Kelaan sekä Takuu-Säätiön takaustoimintaan. Käytännön velkaneuvontaa oli tarkoitus antaa noin 8 kuukauden ajan kahdessa avolaitoksessa, joista toisessa maksetaan alimpia avovankilapalkkoja ja toisessa ylimpiä, entisiä ns. työsiirtolapalkkoja. Velkaneuvontaa voitaisiin antaa myös suljetussa vankilassa, josta siirrytään avolaitoksiin. Takuu-Säätiö palkkaisi projektiin velkaneuvojan. Kriminaalihuollon tukisäätiön kriminaaliasiamies osallistuisi velkaneuvojan tukena vankien ja henkilökunnan neuvontaan, selvittäisi velkajärjestelyihin liittyviä kysymyksiä, osallistuisi yhteydenpitoon osapuolten välillä sekä selvitysten laatimiseen velkaneuvojan ja asiamiehen tarkemmin sopimalla tavalla. Projektia ohjasi tukiryhmä, jossa oli edustus Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnosta, Takuu-Säätiöstä, ulosotosta, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä sekä kunnan velkaneuvonnasta. Tukiryhmän kokosi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto. Projekti toteutettiin ajalla ja kustannuksista vastasivat Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto ja Takuu-Säätiö. Hanke toteutettiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon, Takuu-Säätiön ja vankiloiden yhteistyöprojektina. Projekti alkoi , jolloin Takuu-Säätiön palkkaama velkaneuvoja Hannele Kultala aloitti työskentelyn.

8 Kriminaaliasiamies osallistui ohjausryhmätyöskentelyyn, tutustumiskäynteihin vankiloihin sekä muuhun yhteydenpitoon ja neuvontaan vankien, velkaneuvojan ja projektin yhteistyötahojen kanssa. Projekti toteutettiin Suomenlinnan vankilassa ja Satakunnan vankilan, Huittisten ja Köyliön osastoilla. Vankilat kuuluvat Etelä- ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueisiin. Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmään kuului edustus Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnosta, Takuu-Säätiöstä, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä, Kelasta, ulosottovirastosta ja kunnan sosiaalitoimesta. Ohjausryhmää täydennettiin ulosoton, Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden edustajilla. Ohjausryhmän kokoonpano Ylitarkastaja Eila Lempiäinen Rikosseuraamuslaitos, keskushallinto ajalla Ylitarkastaja Vuokko Karsikas Rikosseuraamuslaitos, keskushallinto ajalla Kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttila Kriminaalihuollon tukisäätiö Lakimies Antti Partanen Kansaneläkelaitos Sosiaalityöntekijä Eira Toukola Vantaan kaupunki Kihlakunnan ulosottomies Sofia Paajanen Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto Ulosottomies Tiina Moijanen Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto Erityisohjaaja Elisa Bergman Suomenlinnan vankila Sosiaalialan erityisohjaaja Johanna Santanen Satakunnan vankila, Huittisten osasto Toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu-Säätiö Velkaneuvoja Hannele Kultala Takuu-Säätiö Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu-Säätiöstä ja sihteerinä projektissa työskentelevä velkaneuvoja Hannele Kultala. Vuoden 2011 alusta lukien ohjausryhmän kokouksiin osallistui suunnittelija Päivi Vanhala Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnosta. Ohjausryhmän työskentelyyn on tutustui myös vankilassa työharjoittelua suorittavia opiskelijoita (sosionomi, amk). Projektin aikana ohjausryhmä kokoontui neljä (4) kertaa. 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektista tiedotettiin lehdistölle annetulla tiedotteella, vankiloiden ilmoitustaululla ja Takuu-Säätiön Internet-sivuilla. 4. TUTUSTUMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Toimintaympäristöön tehtiin tutustumiskäyntejä vierailemalla Helsingin talous- ja velkaneuvonnassa, Vantaan talous- ja velkaneuvonnassa, Kriminaalihuollon tukisäätiössä, Suomenlinnan vankilassa ja Satakunnan vankilan, Huittisten osastolla. Muun toiminnan ohessa vierailtiin myös Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tiloissa. Toimintaympäristöön tutustumista tapahtui myös muista vankiloista tulleiden yhteydenottojen kautta. Kuluttajaviraston uusille talous- ja velkaneuvojille järjestetyssä peruskoulutustilaisuudessa velkaneuvoja Hannele Kultala kävi esittelemässä Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektia sekä kertomassa erilaisista toimintatavoista työskenneltäessä vankien kanssa. Samalla käytiin läpi, miten rikosperusteisia velkoja voidaan parhaiten selvittää ja mitä erityistä niistä tulee ottaa huomioon. Projektin ulkopuoliset yhteydenotot Projektiin kuulumattomista vankiloista yhteydenottoja tuli muun muassa Helsingin vankilasta, Hämeenlinnan vankilasta, Keravan vankilasta, Käyrän vankilasta, Mikkelin vankilasta, Vantaan vankilasta ja Vaasan vankilasta. Projektin ulkopuolisista vankiloista yhteydenottoja tuli kaikkiaan 19. Vankeja heistä oli 9 henkilöä ja vankien puolisoita 2 henkilöä. Heille postitettiin Takuu-Säätiön takausoppaita tai oppaita vankilasta vapautuvalle. Samalla heille laadittiin velkojen selvittämiseksi erilaisia pyyntökirjeitä. Vankiloista tulleet kysymykset koskivat myös velkajärjestelyyn tai maksuohjelmiin liittyvää lainsäädäntöä. Vangeille selvitettiin käytettävissä olevia velkajärjestelykeinoja. 7

9 Projektissa vastattiin kaikkiin tiedusteluihin tai pyyntöihin ja annettiin myös kirjallisia ohjeita tarpeen mukaan. Esimerkkinä tehdyistä toimenpiteistä on Asiakas 18, Vankien velkaneuvontaprojekti, kohta 12. Velkaneuvoja Hannele Kultala ja Takuu-Säätiön lakimies Minna Markkanen pitivät Jokelan vankilan pyynnöstä infotilaisuuden kahdelle ko. vankilan vankiryhmälle. Jokelan vankilassa vangit olivat hyvin kiinnostuneita velka-asioista. Vangeilla oli paljon kysymyksiä liittyen velkajärjestelyihin, velan vanhentumiseen, ulosottoon ja perintään. Vangit osallistuivat innokkaasti keskusteluun. Saadun kokemuksen perusteella voitaneen päätellä, että velkaongelmiin liittyvän tiedon jakaminen oli kohderyhmälle tarpeellista. Velkaneuvoja Hannele Kultala piti infotilaisuuden Hämeenlinnan vankilassa vankilan ohjaajan pyynnöstä. Hämeenlinnan vankilassa toinen ryhmä koostui naisvangeista ja toinen ryhmä miesvangeista. Hämeenlinnan vankilassa sekä nais- että miesryhmät olivat hyviä kuuntelijoita ja osoittivat selvästi olevansa kiinnostuneita aiheesta. He esittivät myös jonkin verran kysymyksiä ja toivoivat kirjallista materiaalia esitetyn tiedon tueksi. Infotilaisuuden jälkeen materiaalia lähetettiin sekä vangeille että henkilökunnan käyttöön. Sekä Jokelan että Hämeenlinnan vankiloissa vangit olivat erittäin kiinnostuneita luennossa esiin tulleista ajoneuvojen rekisteröintiin, liikennekäytöstäpoistoon, luovutusilmoitukseen ja liikennevakuutuksen päättämiseen tarvittavista toimenpiteistä. Usealla vangilla ajoneuvoasiat olivat jääneet asianmukaisesti hoitamatta ja ajoneuvoista liikennevakuutusmaksut erääntyivät edelleen. Projektissa laadittu Ajoneuvoista huomioitavaa -ohje on annettu Rikosseuraamuslaitoksen kautta vankiloille tiedoksi. HUOMIOT Järjestetyissä tilaisuuksissa päästiin tutustumaan projektin ulkopuolisiin vankiloihin ja vankiloiden toimintaan. Infotilaisuuksissa saatiin myös tuntumaa siihen, millainen tarve velkojen selvittämiseen ja yleiseen tiedon saantiin velkajärjestelyasioista kentällä on. Positiivista tilaisuuksissa oli vankien kiinnostuneisuus velkojen hoidosta, velkajärjestelymahdollisuuksista, ulosotosta, 8 VELKAONGELMIIN LIITTYVÄN TIEDON JAKAMINEN VANGEILLE ON TARPEELLISTA. perinnästä ja velkaantumisen pysäyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Infotilaisuuksissa otettiin puheeksi ajoneuvoihin liittyvät rekisteröintitoimenpiteet, liikennekäytöstä poistoilmoitukset, luovutusilmoitukset ja liikennevakuutussopimukset. Aiheettomien liikennevakuutusten voimassaolo muodostaa lisävelkaantumista ja sen vuoksi projektissa on kiinnitetty tähän erityistä huomiota. Lisävelkaantumisen ehkäisemiseksi projektissa on laadittu Ajoneuvoista huomioitavaa -ohje, koska useilla vangeilla on ajoneuvoja rekisteröityinä heidän nimelleen ja maksamattomat liikennevakuutussopimukset muodostavat lisävelkaantumista (LIITE 1). Joissakin tapauksissa liikennevakuutusmaksut voivat kertyä vangille, vaikka rekisteröintikin olisi jäänyt tekemättä. Projektissa laadituista Ajoneuvoista huomioitavaa -ohjeista on tiedotettu Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon kautta. Ohjeet eivät kuitenkaan olleet tavoittaneet laajemmin vankiloiden henkilökuntaa tai vankeja. Projektiin kuuluvissa vankiloissa, ne olivat olleet käytössä ja ne oli koettu toimiviksi ainakin Suomenlinnan vankilasta saadun palautteen perusteella. Tiedottamisen suhteen on siis parannettavaa, jotta ohjeet, joita projektissakin voitiin tuottaa, kyettäisiin myös ottamaan käyttöön. Infotilaisuuksissa ohjaajien ja vankien käyttöön toimitettiin erilaista Takuu-Säätiön tuottamaa materiaalia velkojen selvittämisestä ja velkajärjestelykeinoista. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa Takuu-Säätiön toiminnasta ja maksuttomasta Velkalinja -puhelinpalvelusta. 5. TOIMINTA PROJEKTISSA Projektissa yhtenä tavoitteena oli vankien velkaneuvonnan kehittäminen ja vankien velanhoidon tukeminen. Projektissa velkaneuvonta kohdistettiin henkilöille, jotka tarvitsivat apua maksu- tai velkaongelmien hoidossa. Velkaongelmien ratkaisukeinoja ovat mm. maksujärjestelyt, sopimukseen perustuva velkojen järjestely, Takuu-Säätiön takaus järjestelylainalle ja tuomioistuimen vahvistama velkajärjestely. Näihin menettelytapoihin joudutaan turvautumaan silloin, kun velallinen on muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön velkoihinsa nähden.

10 Projektin asiakkaistakaan kaikki eivät olleet pysyvästi maksukyvyttömiä. Sellaisissa tapauksissa oli kyse väliaikaisesta tilanteesta, jonka ratkaisemiseksi pyrittiin löytämään ratkaisu, joka turvaa sekä asiakkaan että velkojan etua. Vankien velanhoidon tukemiseksi projektissa pyrittiin löytämään keinoja, joilla voitaisiin ratkaista vakiintumattomien tilanteiden aiheuttamia ongelmia maksujärjestelyjen ja maksuohjelmien toteuttamiseksi. Yleensä velkojen järjestelymenettelyt ovat erilaisia maksuohjelmia, joissa velkoja pyritään maksamaan tasasuuruisilla kuukausisuorituksilla, mikäli kertasuoritukset eivät ole mahdollisia. Poikkeuksena ovat ns. 0-ohjelmat, joissa maksuohjelmaan ei sisälly kuukausittaisia suorituksia. Tulojen kasvu huomioidaan sekä lakisääteisissä että vapaaehtoisissa velkajärjestelymenettelyissä. Vapaaehtoisissa järjestelyissä tulojen tai varallisuuden kasvu huomioidaan yleensä velkojien vaatimuksesta huomioitavina lisäsuorituksina. Maksuohjelmissa ja ns. 0-ohjelmissa velalliselle syntyy lisäsuoritusvelvollisuus, jos velallisen tulot tai varallisuus kasvavat maksuohjelman aikana. Velallisen on maksettava velkojaan lisää maksuohjelman aikana saamillaan lisätuloilla ns. lisäsuorituksina samoin perustein kuin lakisääteisessä velkajärjestelyssä tai jos velallinen saa maksukykyään parantavan perinnön, lahjan tai muun kertaluontoisen suorituksen (Velkajärjestelylaki 35 a ). Erilaisia velkajärjestelykeinoja kartoitettaessa joudutaan ottamaan huomioon mm. velkojen määrä, velallisen maksukyky ja edellytykset järjestelyille. Velkaongelmat ovat syntyneet, kun menot ovat kasvaneet liian suuriksi käytettävissä oleviin tuloihin nähden. Usein vangeilla on kertynyt muiden velkojen lisäksi rikosperusteista velkaa, jonka hoitaminen saatavissa olevilla tuloilla on vaikeaa. VELKOJEN JÄRJESTELYKEINOT Velkojen järjestelykeinojen kartoittamiseksi laaditaan yleensä velkajärjestelyhakemus samoin perustein kuin lakisääteisessä velkajärjestelyssäkin. a) Maksujärjestelyt Maksujärjestelyissä on tarkoituksena neuvotella kuukausierien pienentämisestä ja laina-ajan pidentämisestä tai sopia esimerkiksi lyhennysvapaista jaksoista. Lyhennysvapaan aikana voidaan maksaa pienempiä ja kiireellisempiä maksuja pois. Joissakin tapauksissa pienille saataville voi olla kertynyt huomattavia korkoja ja perintäkuluja. Silloin voidaan neuvotella velan osittaisesta anteeksiannosta, jotta velallinen selviytyisi maksuista. Maksujärjestelyissä laaditaan velkojakohtainen esitys maksusuunnitelmaksi ja yksityiskohtaiset perustelut järjestelylle. Vapaaehtoisessa velkasovinnossa maksuohjelma laaditaan velkajärjestelylain periaatteiden mukaisesti. Lakisääteisessä yksityishenkilön velkajärjestelyssä maksuohjelman kesto on 3 (5) vuotta tavallisille veloille ja pidempi, jos velallinen säilyttää velkajärjestelyssä omistusasuntonsa. Maksuohjelman sisällöksi voidaan velkojan suostumuksella sopia myös normaalia lyhyempi maksuohjelma tai muutoin lievemmät keinot, koska asiassa sovinto on sallittu. Koska rikosperusteiset velat tai muut seikat saattavat muodostaa esteen velkojen järjestelylle, voidaan sovintoratkaisuksi ehdottaa myös normaalia pidempää maksuohjelmaa tai muita kohtuullisia myönnytyksiä velkojaa kohtaan. HUOMIOT Vangin mahdollisuus vakiintuneisiin tuloihin lisää huomattavasti hänen mahdollisuuksiaan velanhoitoon ja erilaisiin velkajärjestelyihin. Jos vangille voidaan yhä enenevässä määrin turvata mahdollisuus osallistua työhön, voidaan samalla myös parantaa hänen mahdollisuuksiaan hakea velkajärjestelyjä tai Takuu-Säätiön takausta velkatilanteensa ratkaisemiseksi. Projektissa tehtiin huomio, että maksujärjestelyjen tekeminen vakiintumattomista tuloista on vaikeaa. Sen sijaan on pohdittu mahdollisuutta hoitaa velkoja ulosoton kautta, jotta maksuhalukkuudesta ja yleisestä vastuullisuudesta velkojen hoitoon olisi näyttöä. Tilanteessa, jossa ei voida tehdä tasasuuruisia kuukausisuorituksia, voidaan harkita seuraavia menettelytapoja: Vapaaehtoiset suoritukset ulosottoon Vakiintumattomista tuloista velallinen voi tehdä ulosottoon vapaaehtoisia suorituksia. Suoritusten aloittamisesta kannattaa neuvotella ulosottomiehen kanssa, koska ulosotto on voinut palauttaa velkoja pois ulosotosta. Toisaalta ulosottomies osaa ohjata velallista osapuolten kannalta tarkoituksenmukaisesti. Vapaaehtoiset talletukset Vakiintumattomista tuloista on mahdollista tehdä erisuuruisia talletuksia kuukausittain velanhoitotilille. 9

11 Ulosotto ottaa viranpuolesta huomioon suojaosuuden mahdollisista talletuksista ja ulosmittaa suorituksia veloille itsenäisen harkintansa mukaan. Projektissa on neuvoteltu Valtakunnanvoudinviraston edustajan kanssa maksusuunnitelmaan, maksusopimukseen ja vapaaehtoisiin suorituksiin liittyvistä ongelmakohdista sekä elatusapuperintään liittyvistä kysymyksistä. b) Järjestelylaina Järjestelylainalla on tarkoitus maksaa pois kaikki velallisen erilliset lainat ja luotot. Järjestelylainan takauksen ulkopuolelle jäävät vakuudelliset luotot (esim. asuntolaina, opintolaina ja autolaina). Pankkien luotonmyöntö edellyttää puhtaita luottotietoja, vakuuksia ja riittävää maksukykyä. Jos velallisella ei ole riittäviä vakuuksia, hän voi hakea järjestelylainalle takausta Takuu-Säätiöstä. Takuu-Säätiön takaus edellyttää riittävää maksuvaraa koko järjestelylainan maksuohjelman ajalle. Maksuvara lasketaan Takuu-Säätiön määrittelemällä tavalla. Takauksen saamiseksi on annettava ns. näyttö noin puolen vuoden (6 kk) ajalta talouden sopeuttamisesta maksuvaran mukaiseen velanhoitoon. Takaus voidaan myöntää enintään euron lainalle. Maksuaika voi olla korkeintaan 8 vuotta. Järjestelylainan nostamisen yhteydessä tulee merkintä Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämään luottotietorekisteriin, jotta maksuohjelman aikana ei lisävelkaannuta. c) Sosiaalinen luotto Kunnat voivat myöntää sosiaalista luottoa pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa pankista esim. maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Sosiaalisen luoton saantimahdollisuudesta tulee tiedustella velallisen kotikunnalta. Kaikissa kunnissa sosiaalista luottoa ei ole saatavissa. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Luottoa voidaan myöntää joko hankintoihin tai muiden velkojen järjestelemiseksi kunnan ohjeiden mukaisesti. Sosiaalisen luoton saannin edellytyksenä on riittävä maksukyky luoton takaisinmaksuun. Myönnettävät luottomäärät vaihtelevat kunnittain. d) Kirkon diakoniarahasto Kirkon diakoniarahasto voi myös avustaa taloudellisessa ahdingossa olevia henkilöitä. Tavoitteena on velallisen kokonaistilanteen paraneminen. Avustusmenettely voi 10 olla osittainen siten, että osa veloista maksetaan avustuksella, osan velkojat antavat anteeksi ja loppuosan velallinen maksaa itse. Velkaneuvoja voi kartoittaa velallisen tilanteen ja velat, neuvotella velkojien kanssa ns. akordista (velan kohtuullistaminen, osittainen anteeksianto), laatia sovintoehdotukset velkojille ja kirjallisen lausunnon diakoniatyöntekijää varten. Diakoniatyöntekijä laatii avustushakemuksen ja lähettää hakemuksen seurakuntayhtymään, hiippakuntaan tai Kirkon diakoniarahastoon rahaston ohjeistuksen mukaisesti. e) Tuomioistuimen vahvistama yksityishenkilön velkajärjestely Mikäli velallisen ylivelkatilannetta ei voida edellä mainituin keinoin korjata, vaihtoehdoksi jää hakea lakisääteistä yksityishenkilön velkajärjestelyä tuomioistuimelta. Yksityishenkilön velkajärjestelyn hakemus voidaan toimittaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos velallinen ei pääse sovintoratkaisuun velkojiensa kanssa. Jos järjestelylle on olemassa edellytykset eikä esteitä ole, tuomioistuin vahvistaa velalliselle maksuohjelman. Noudatettuaan maksuohjelmaa määrätyn ajan, velallinen vapautuu muusta suorittamisesta ja maksuohjelma päättyy. VANKIEN OHJEISTUS VELKANEUVOJAN TAPAAMISEEN Vangeille toimitettiin kirjalliset ohjeet velkaneuvojan tapaamiselle. Ohjeessa pyydettiin varaamaan aika vankilan ohjaajan kautta. Ennen tapaamista pyydettiin tutustumaan velkajärjestelyhakemuksen liiteluetteloon. Vankia kehotettiin myös ottamaan tapaamiselle mukaan tositteet tuloista, asumiskuluista, elatusmaksuista, sairauskuluista ja varallisuudesta sekä tiedot kaikista veloista. Ohjeissa pyydettiin myös pyytämään lisätietoa tarvittavista liitteistä, jos asiakas toimii parhaillaan tai on aikaisemmin toiminut elinkeinonharjoittajana. Samalla vankia pyydettiin myös tutustumaan projektin rekisteriselosteeseen, antamaan suostumus tietojen luovutukseen ja allekirjoittamaan valtakirja velkaneuvojaa varten. Tarvittaessa kehotettiin pyytämään apua liitteiden hankintaa varten. Ensimmäisellä tapaamisella asioita käytiin läpi keskustelemalla taloudellisesta tilanteesta, tulevaisuudensuunnitelmista, mahdollisuuksista ja velkajärjestelyistä. Tapaamiseen varattiin aikaa n. 1,5 h, joka tuntui olevan sopiva kestoaika ensimmäiselle tapaamiselle.

12 HUOMIOT Tässä yhteydessä havaittiin, että velkajärjestelymenettelyt olivat kohderyhmälle ilmeisen tuntemattomia. Velkaneuvojan tarkoituksena oli saada ensin yleiskuva vangin taloudellisesta kokonaistilanteesta. Saatu yleiskuva on kuitenkin sekä velkaneuvojalle että velkojalle riittämätön, koska velkojen järjestelymenettelyt edellyttävät luotettavaa kokonaisselvitystä velallisen taloudellisesta tilanteesta sekä maksukyvyttömyyttä suhteessa velkoihin. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997, 37). Taloudellista kokonaistilannetta kuvaavia tietoja ja tositteita ovat mm. Tiedot perhesuhteista ja elatusvelvollisuudesta Tiedot asunnosta Tiedot työsuhteista, koulutuksesta ja työkokemuksesta Tiedot nykyisestä tai päättyneestä elinkeinotoiminnasta Tiedot opiskelusta ja opiskelun alkamis- ja päättymisajankohdasta Tiedot eläkkeen alkamisajankohdasta Tiedot työttömyysjaksoista Tiedot nykyisistä tuloista ja menoista Tiedot varallisuudesta Tiedot tiedossa olevista muutoksista Harkittaessa velkojen järjestelemisen keinoja velkaneuvojan tulee saada tositteiden pohjalta alustava tieto vangin sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Maksukyvyttömyyden pitkäaikaisuutta tai tilapäisyyttä on myös pyrittävä arvioimaan. Projektissa huomattiin, että vaikka vanki ohjautui velkaneuvontaan ohjaajansa kautta, lähes kaikki taloudellista tilannetta kuvaavat tositteet puuttuivat. Tähän on jatkotoimenpiteenä kiinnitettävä erityistä huomiota, koska velkaongelmia ratkaistaessa taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen ei voi perustua arvailuihin. Antaakseen velkojien haluaman luotettavan selvityksen velallisen maksukyvystä, on noudatettava velkojan antamia ohjeita sekä esitettävä järjestelyhakemuksessa annetuista tiedoista kirjalliset tositteet. Yleisesti perintätoimistot, luottolaitokset ja muut toimijat vaativat velallisen taloudellisesta tilanteesta selvitystä luotettavin tosittein esimerkiksi seuraavasti: Valtiokonttorin ohjeita: Jäljennökset hakijan ja hänen puolisonsa verotustodistuksista kolmelta viimeiseltä vuodelta; Velallisen ja hänen puolisonsa palkkatodistus; Jäljennös päätöksestä tai muusta asiakirjasta, josta ilmenee: velallisen ja hänen puolisonsa eläke; työttömyyspäiväraha, sairausvakuutuksen päiväraha, äitiysraha tai muu päiväraha; lasten kotihoidontuki, asumistuki, opintotuki tai koulutustuki; muu etuus sekä sellaisen etuuden kesto; Tuloselvitys velallisen ja hänen puolisonsa yrittäjätulosta; Selvitys, josta ilmenevät velallisen ja hänen puolisonsa muut kuin edellä mainitut tulot; Kirjallinen selvitys velallisen varallisuudesta; Jäljennös vuokran, vastikkeen ja muiden asumiskulujen määrän osoittavista asiakirjoista; Jäljennös tuomioistuimen päätöksestä tai sopimuksesta, joka koskee velallisen lapselle suoritettua elatusapua; Jäljennös tositteesta tai muusta asiakirjasta, josta ilmenee muun jäljellä olevan velan määrä ja kuukausierä (esim. asunto- ja muut pankkivelat); Kirjallinen selvitys: sairaudesta, työkyvyttömyydestä (lääkärintodistus); työttömyydestä; muusta 11

13 olosuhteiden muutoksesta, joilla on merkitystä hakemuksen kannalta. (Valtiokonttori) Perintätoimisto Lindorff Oy:n ohjeet : Perintätoimisto Lindorff Oy:n ohjeet tarvittavista liitteistä ovat pääosin samat kuin velkajärjestelyhakemuksen ohjeissa. Perintätoimiston internetsivuilla on ohjeet, mitä liitteitä ja tositteita perintätoimistolle lähetettävään vapaaehtoiseen velkajärjestelyhakemukseen on liitettävä. Ohjeistus on sivulla velkaneuvojille/hae-ratkaisua/. Diakoniarahaston ohje tositteista: Hakemusta laatiessa diakoniatyöntekijän tulee nähdä tositteet tuloista, menoista ja veloista, mutta näitä ei tarvita hakemuksen liitteeksi. Allekirjoituksellaan diakoniatyöntekijä vahvistaa nähneensä alkuperäiset tositteet ja kirjanneensa tiedot oikein hakemukseen. Jatkotoimenpiteenä on pyrittävä lisäämään vankilan henkilökunnan ja vangin tietoisuutta siitä, mihin tarkoitukseen velkaneuvoja ja velkoja tarvitsee vangin taloudellista kokonaistilannetta kuvaavia tositteita. VANKIEN TAPAAMINEN Kaikkia asiakkaina olevia vankeja on kohdeltu tasapuolisesti samanarvoisina ja heillä oli oikeus samanlaiseen palveluun riippumatta heidän kulttuuritaustastaan, iästä, sukupuolesta, rodusta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Vankien tapaamisia järjestettiin Suomenlinnan vankilassa ja Satakunnan vankilassa, Huittisten ja Köyliön osastoilla. Vangit ovat voineet poistumisluvalla tai koevapaudessa asioida myös Takuu-Säätiön tiloissa velkaneuvojan luona. Velkaneuvontapalvelua on toteutettu myös videoneuvotteluna Rikosseuraamuslaitoksen, vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston välillä. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen vankia vielä muistutettiin yksityiskohtaisilla kirjallisilla ohjeilla, mitä tositteita velkaneuvojalle tulee toimittaa. HUOMIOT Tapaamiset sujuivat hyvässä yhteistyössä ohjaajien ja vankien kanssa. Tapaamisen yhteydessä voitiin velallisen 12 VANGIN TALOUDELLISEN KOKONAISTILANTEEN SELVITTÄMINEN ONNISTUU PARHAITEN VAKIINTUNEESSA TILANTEESSA. kertoman perusteella jo arvioida, millaisia velkajärjestelykeinoja mahdollisesti tulee olemaan käytettävissä. Videoneuvottelut ovat yksi nykyaikainen keino vähentää matkakustannuksia neuvotteluissa. Videoneuvottelut vaativat kuitenkin vankilassa ohjaajan tai muun henkilökunnan olevan paikalla koko neuvotteluajan, joten ne eivät näin ollen ole kovin kustannustehokkaita. Projektissa havaittiin, että ne voidaan korvata pääosin puhelinneuvotteluin. Velkaneuvojan ja ohjaajien välisissä neuvotteluissa videoneuvottelut soveltuvat paremmin. TIETOJEN TALLENTAMI- NEN, SUOSTUMUKSET JA VALTUUTUKSET Ennen velkaneuvojan tapaamista vanki antoi velkaneuvojalle vakuutuksen siitä, että oli tutustunut projektin Henkilötietolain mukaiseen rekisteriselosteeseen. Hän antoi suostumuksen tietojensa tallentamiseen ja suostumuksensa siihen, että vankilaviranomaiset voivat luovuttaa rangaistusajan suunnitelmaan/vapautumissuunnitelmaan liittyviä tietoja Takuu-Säätiön velkaneuvojalle velkaneuvonta-asian hoitamiseksi. Vanki antoi velkaneuvojalle yksilöidyn valtakirjan velkatilanteensa selvittämistä ja mahdollisia sovintoneuvotteluja varten. Vangin avio- tai avopuolison tietoja voitiin saada vain puolison henkilökohtaisella valtakirjalla. TALOUDELLISEN KOKONAISTILANTEEN SELVITTÄMINEN Velallisen taloudellisesta tilanteesta kirjatuilla tiedoilla oli tarkoitus antaa tarvittavat tiedot velkojille joko vapaaehtoista tai lakisääteistä velkajärjestelyä varten. Projektissa oli käytettävissä Knowledge Parners Oy:n Velkajärjestelijä-ohjelma. Ohjelma on kehitetty velkajärjestelylain mukaisten hakemusten, maksuohjelmien ja laskelmien laatimiseen. Käytännön työssä velkajärjestelyhakemusta ja hakemuksen laatimisen yhteydessä tehtyä maksuvaralaskelmaa käytetään sekä valmisteltaessa selvitystä taloudellisesta kokonaistilanteesta ja neuvoteltaessa maksujärjestelyistä, että laadittaessa sovintohakemuksia, takaushakemuksia tai yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta. Luotettavat tiedot hakemukseen saadaan kirjallisista tositteista, todistuksista ja velallisen laatimista

14 selvityksistä (esim. tulotositteet, menotositteet, tositteet varallisuudesta, työsopimuksesta, eläkepäätöksistä, tositteet veloista ja velkaantumisselvitys jne.) Yleisesti velkajärjestelyissä maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon velallisen perhesuhteet, tiedot asunnosta, tiedot nykyisestä ansio- tai muusta toiminnasta, tiedot opiskelusta ja opiskelun päättymisajankohdasta, koulutuksesta ja työkokemuksesta, tiedot nykyisistä tuloista, menoista, varallisuudesta ja tiedot muista maksukykyyn vaikuttavista seikoista. Muita maksukykyyn vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa tiedossa olevat muutokset, esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen, lasten täysi-ikäistyminen, määräaikaisen työsuhteen päättyminen, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan päättyminen tms. muutos. Vangin osalta tällainen muutos voi olla esimerkiksi vapautumisajankohta tai koevapauden alkaminen. Merkitystä ei ole vain arviointihetkellä käytettävissä olevilla varoilla vaan myös saatavissa olevilla varoilla (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997, 38). Maksukykyyn vaikuttavat paitsi velallisen omat tulot myös puolison tulot. Velallisen menot jaetaan puolisoiden kesken nettotulojen mukaisessa suhteessa, jos velallinen on avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa sekä puoliksi, jos velallinen on avoliitossa. Yhteisen lapsen elinkustannukset jaetaan puolisoiden tulojen mukaisessa suhteessa (Velkajärjestelyhakemus, velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjeet, Velallisen välttämättöminä menoina huomioidaan yleensä oikeusministeriön asetuksessa määritellyt rahamäärät (322/2001). Sovintoratkaisuissa voidaan maksuvaraa laskea velkojien suostumuksella myös muutoin. Välttämättömät elinkustannukset voidaan ottaa huomioon samoin perustein kuin velkajärjestelyssä tai Rikosseuraamuslaitoksen erillisohjeiden mukaisesti vankilassa oloajalta. Välttämättömiin elinkustannuksiin kuuluvat: ruokamenot, vaatemenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, tavanomaiset terveydenhoidon menot, kodin ylläpidon menot, paikallisliikenteen maksu, sanomalehden tilausmaksu, televisiomaksu, puhelimen käyttömaksut sekä harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot. Velallisen tulojen vähennyksenä otetaan huomioon välttämättömät elinkustannukset, asumismenot (vuokra, vastike, vesi-, sähkö-, kaasu-, lämmitys-, sauna- ja jätehuoltomaksut, maan- tai tontinvuokra, kiinteistövero, muut kiinteistöstä perittävät maksut sekä tavanomaisen koti- tai kiinteistövakuutuksen vakuutusmaksut), lapsen päivähoitomaksut, 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutusmenot, velallisen maksama elatusapu sekä muut maksukykyasetuksen mukaiset vähennykset. Velallisen asumiskustannukset ja muut menot otetaan huomioon sen suuruisina kuin velallinen niitä maksaa (www.oikeus.fi). Lisäksi huomioidaan paikallisliikenteen maksun ylittävät työmatkakustannukset ja velallisen itse maksettavat, tavanomaista suuremmat säännölliset terveydenhoitomenot tai poikkeuksellisen suuri kertaluonteinen sairaudesta aiheutuva meno (www.oikeus.fi). Arvioitaessa velallisen taloudellista kokonaistilannetta ja tarvetta velkojen järjestelyyn on otettava huomioon velkojen määrä suhteessa velallisen maksukykyyn. HUOMIOT Vangin taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen onnistuu parhaiten vapautumisen jälkeen tai muutoin vakiintuneessa tilanteessa, jolloin käytettävissä ovat kaikki tulo- ja menotiedot sekä hakijan ollessa parisuhteessa myös puolison tiedot. Meneillään olevassa projektissa vangin puoliso ei ole ollut asiakassuhteessa velkaneuvojaan. Niissä tapauksissa, joissa tulee selvitettäväksi sekä vangin että vangin avio- tai avopuolison taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen, vanki ohjataan varaamaan aika kunnalliselle talous- ja velkaneuvojalle. Molempien puolisoiden ollessa ylivelkaantuneita, vaatii taloudellisen kokonaistilanteen selvittäminen kokonaisvaltaisempaa velkaneuvontaa kuin tässä yhteydessä on ollut tarkoituksenmukaista järjestää. 13

15 TALOUDELLISEN TILANTEEN VAKIINTUMATTOMUUS Projektissa on osoittautunut, että vankien olosuhteet voivat olla nopeastikin muuttuvia. Tuomioiden kestoajat vaihtelevat lyhytaikaisesta päivien tuomiosta elinkautiseen tuomioon. Lyhytaikaisten tuomioiden tai nopeasti muuttuvien tilanteiden aikana maksukyvyn määrittäminen mahdollisia velkajärjestelymenettelyitä varten on vaikeaa. Tuomio saattaa muuttua valvotuksi koevapaudeksi tai ehdonalaiseksi vapaudeksi. Vanki voi laitoksessa ollessaan opiskella, päästä valvottuun koevapauteen jne. Tulojen kuukausittainen määrä ei kuitenkaan ole vakio. Avolaitospalkkaa saavien vankien palkkatulot sekä tuloista tehtävät ylläpitokustannusten ja ruokamenojen pidätykset vaihtelevat tehtyjen työtuntien perusteella kuukausittain. Velkojen järjestelykään ei aina edellytä vakiintuneita kuukausituloja. Niin vapaaehtoisessa kuin lakisääteisessä velkajärjestelyssäkin on tarkoituksena kyetä esittämään velkojille luotettava selvitys tulojen, menojen ja varallisuuden määrästä, jotta velkoja saa käsityksen maksuohjelman aikana veloille tulevasta kertymästä. Vakiintumaton elämäntilanne ei yleensä ole otollista aikaa velkojen järjestelemiseksi. Sen sijaan rangaistusajansuunnitelmalla, toimeenpanosuunnitelmilla, valvotulla koevapaudella ja ehdonalaisella vapaudella voidaan luoda pohjaa velallisvangin elämäntilanteen vakiintumiselle, vangin integroitumiselle yhteiskuntaan ja velkojen järjestelyille. Vangin ollessa avioliitossa, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa on molempien puolisoiden tulot ja menot selvitettävä. Maksuvaralaskelmassa on otettava huomioon toisen puolison kyky vastata perheen menoista ja omista veloistaan. Molempien puolisoiden ollessa ylivelkaantuneita, on asianmukaista ohjata puolisot hakemaan velkojen järjestelyä yhdessä ns. yhteishakemuksella käyttäen järjestelykeinoa, joka heidän taloudellisessa tilanteessaan on tarkoituksenmukaisinta. Kriminaalihuollon tukisäätiön asiamiestoiminnassa vankien läheisille tehdyn kyselyn mukaan (Kaurala 2009) vastaajien perheet olivat ylivelkaantuneita, yhdeksällä perheellä kymmenestä oli velkaa. Keskimäärin velkaa oli euroa. Rikosperusteista velkaa oli 42 %:lla. Takuu-Säätiön ohjeistuksen mukaisesti takausta haettaessa selvitetään koko perheen tosiasiallinen 14 OIKEA TIETO KANNUSTAA JA MOTIVOI VANKEJA VELKOJEN HOITAMISESSA JA POSITIIVISESSA ELÄMÄNMUUTOKSESSA. taloudellinen tilanne. Myös ns. ei velallisena olevan avo- tai aviopuolison tulot, menot ja velat kysytään, jotta voidaan varmistua, että hänenkin välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja velkojensa hoitoon jää riittävästi rahaa (Takuu-Säätiö, Takausopas huhtikuu 2010). Velkajärjestelylain mukaan velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää (VJL 9 a ). Rikollisen elämäntavan päättymistä voidaan pitää edellytyksenä velkajärjestelyille (Takuu- Säätiö, Velkaneuvontaopas päihde- ja kriminaalityöhön). Velkojen järjestely on tarkoituksenmukaista aloittaa vasta sen jälkeen, kun rikosasioiden tutkinnat ovat päättyneet ja rangaistukset suoritettu loppuun (Takuu-Säätiö, Velkaneuvontaopas päihde- ja kriminaalityöhön). Vaikka velallinen on maksukyvytön, velkajärjestely ei kuitenkaan tule kysymykseen ennen kuin toiminta ja sen myötä velallisen taloudellinen tilanne on vakiintunut (VJL 9a ) (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997, 39). Velkajärjestely voidaan evätä, jos velallisen työttömyyttä voidaan pitää väliaikaisena tilanteena (VJL 9a ), vaikka hänen maksukyvyttömyytensä ei olisikaan tilapäistä. (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997, 39). Työkykyiseltä velalliselta voidaan yleensä edellyttää, että hän tekee kokoaikatyötä, jos työtä on saatavilla (Koskelo-Lehtimäki, Yksityishenkilön velkajärjestely, 1997,41). HUOMIOT Etenkin vankien kohdalla joudutaan arviomaan, milloin on tarkoituksenmukaista hakea velkojen järjestelyä. Tarkasteltaessa mahdollisuuksia velkojen maksamiseen on projektissa havaittu, että vankien työtuntien määrät vaihtelevat runsaasti. Samalla kun työtuntien määrät vaihtelevat, vaihtelevat myös käyttörahana ja toimintarahana maksettavien etuuksien määrä. Yhden vangin 7 kuukauden tulojen määrä vähennettynä ennakon-, ylläpito- ja ruokapidätyksillä oli seuraava.

16 Maaliskuu 253,82 Huhtikuu 699,93 Toukokuu 52,51 Kesäkuu 447,84 Heinäkuu 816,01 Elokuu 715,69 olleiden vankien kohdalla sosiaalisen tuen pitäisi sisältää myös motivaation ylläpitämistä. Uudentyyppisten vapautumisyhteisöjen merkitys onkin tärkeää motivaation ylläpitämisessä ja siinä, että löytyy mahdollisuus kiinnittyä uudelleen yhteiskuntaan. Valitettavasti näitä vapautumisyhteisöjä on kriminaalihuollossa tällä hetkellä maassamme vain harvoja. (Pirjo Näkki, Vankien velkaantuminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:135). Vangeille ja heidän perheilleen on olemassa tukitoimintaa, vertaistukea ja perhetukea. Tietoa palveluista saa mm. Kriminaalihuollon tukisäätiön kautta. Syyskuu 1128,50 Edellä olevasta taulukosta voidaan päätellä, että vaihtelevista tuloista maksuohjelman laatiminen olisi erittäin hankalaa etenkin, kun työsuhde vankilassa ei ole vakinainen. Vankilassa ollessa vangille ei ole tarkoituksenmukaista laatia sovinto- tai muuta soveltuvaa hakemusta velkojen järjestelemiseksi, joka ei vastaa hänen todellista maksukykyään. Projektissa on otettu huomioon, että vangilla ei ole mahdollisuutta ilman elatussopimusta osallistua aikaisemmin samassa taloudessa asuneen puolison tai lastensa elinkustannusten maksamiseen. Vankeinhoitolaitos ei korvaa vangille niitä kustannuksia, jotka vangille aiheutuvat vapaudessa olevien olosuhteiden ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11). Edellä mainituin perustein voidaan velkojen järjestelylle arvioida kulloisenkin tilanteen mukainen soveltuvin ajankohta velkojen järjestelyille. Aina ei tarvitse odottaa vangin vapautumista, mutta useimmiten se on soveltuvin ajankohta. VANKIEN INTEGROITUMINEN YHTEISKUNTAAN Vankien integroitumista yhteiskuntaan voidaan mahdollisesti tukea toimilla, joissa velkojen järjestelytapoihin tutustuminen aloitetaan jo vankilassa, mutta varsinaiset toimenpiteet velkojen järjestelemiseksi kohdennetaan pääosin vangin vapautumisvaiheen jälkeiseen aikaan. Siinä vaiheessa kun motivaatio elämäntavan muutokseen on tapahtunut, voi tuen oikeanlainen ajoitus ja kohdentaminen olla avain todelliseen muutokseen vapautuvan vangin kohdalla. Myös kuntoutuksen jatkumo voi olla tärkeässä roolissa vapautumisen jälkeen ja luonnollisesti hyvinvointiin liittyvien perustarpeiden kuten asumisen turvaaminen. Pitkään rikoskierteessä HUOMIOT Vangilla tulisi olla mahdollisuus velkaneuvontaan jo vankilassa oloaikana, koska pohja velkojen hoidolle voidaan luoda jo vankilassa. Vankilassa annettavalla velkaneuvonnalla voidaan edistää suhtautumista mm. ulosottoperintään. Yleinen virheellinen käyttäytymismalli on vältellä ulosottoa. Tähän viittaa mm. oikeusministeri Tuija Brax puheessaan Ulosottotoimen juhlaseminaarissa ja Valtakunnanvoudinviraston avajaisissa Perinnän alueella olemme lähteneet siitä, että samalla kun velvoitteistansa huolehtivien asemaa on helpotettu, panostetaan perintään siellä, missä velvoitteita yritetään pakoilla ja omaisuutta siirtää velkojien saavuttamattomiin. Oikealla tiedonsaannilla saattaa olla merkittävä vaikutus suhtautumisessa ulosottoon. Merkittävää on tietää, että maksamalla velkoja ulosoton kautta voidaan edistää tulevia velkajärjestelymenettelyitä. Oikeuskäytännöstä löytyy tähän myös tukea mm. KKO S2009/918. Velkamäärän selvittämisen jälkeen voitaisiin jo vankilassa antaa selkeitä vaihtoehtoja, mikä velkajärjestelymenettely todennäköisesti riittää korjaamaan vangin velkatilanteen. Pienemmille velkamäärille voidaan tehdä maksujärjestelyjä jo vankilassa oloaikana, jos vangilla on maksukykyä. Jos rikoksesta tuomittu tietää, että hänen kohdallaan voi tulla harkittavaksi hakemuksen hylkääminen esteen perusteella, on jo hakemuksessa mahdollista esittää selvitystä painavista syistä, joiden vuoksi velkajärjestely pitäisi myöntää. Oikealla tiedolla voidaan mahdollisesti vaikuttaa siihen, että velallinen tietää oikeuksistaan hakea velkajärjestelyä ja mahdollisuuksistaan esittää myös puoltavia seikkoja hakemukselle. Rikoksettoman ja esimerkiksi päihteettömän elämäntavan omaksumisella, velkojen maksamisella, velkaantumisesta kuluneella ajalla on merkitystä ratkaistaessa, onko velkajärjestelyyn olemassa painavia 15

17 syitä. Huomioon otettavaksi tulevat VJL 10 a :n mukaan velkaantumisesta kulunut aika, velallisen toimet velkojen maksamiseksi ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta (VJL 10 a ). VELKOJEN SELVITTÄMINEN Projektissa vankilan tuli vastata vankien velkatilanteen selvityksen käynnistämisestä. Etukäteen vankila oli aloittanut velkojen selvittämisen vain kahden projektissa mukana olleen vangin veloista. Näiden kahden vangin veloista oli tilattu ns. velallisen ulosottoasiat -listaus, mutta muita toimenpiteitä velkojen selvittämiseksi ei ollut tehty. Projektissa velkojen selvittäminen tehtiin velkaneuvojan toimesta samoin periaattein kuin yksityishenkilön velkajärjestelyä varten. Velkojen selvittäminen pyrittiin tekemään kattavasti ja huolellisesti. Velkojen selvittäminen aloitettiin tilaamalla asiakkaalle ulosottolista velkojen järjestelyä varten, luottorekisteriote Suomen Asiakastiedolta, todistus Oikeusrekisterikeskuksen rikosvahinkokorvausvastuista ja sakkovastuista. Näiden saatujen todistusten pohjalta jatkettiin selvitystyötä muiden velkojien saatavista. Ulosottolistalta käyvät ilmi velallisen vireillä olevat ulosottoasiat päättyneet ulosottoasiat ja tilitykset saajittain velkojille suoritetut maksut Luottotietorekisteriotteesta käyvät ilmi yksityishenkilön Luottosuhteita koskevat maksuhäiriöt kulutusluottoja koskevia maksuhäiriö tietoja Velkomustuomiot käräjäoikeuden antamat velkomustuomiot, jotta velkojan saatava tulee ulosottokelpoiseksi Varattomuudet ja muut ulosoton esteet ulosotossa todettu varattomuus ulosotto voi päättyä ns. tuntemattomuusesteeseen Velkajärjestely-, konkurssi- ja yrityssaneerausasiat tiedot velkajärjestelystä tulevat Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä velkajärjestelyrekisteristä tiedot konkurssiasioista ja yrityssaneerauksesta saadaan konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä Muut maksuhäiriöasiat kuulutukset pakkohuutokaupoista verottajan elinkeinonharjoittajaan kohdistamat alv-, veronpidätys-, työnantajamaksuasiat vekseliprotestit Muut luottotietomerkinnät tieto tuomioistuimen elinkeinonharjoittajalle tai yrityksen johdossa toimineelle henkilölle määräämästä liiketoimintakiellosta tieto henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja mahdollisesta toimintakelpoisuuden rajoituksesta merkintä vapaaehtoisesta velkajärjestelystä Poistuneet luottotietomerkinnät tietoja säilytetään tietokannassa vielä 12 kuukauden ajan häiriön poistuttua Luottotietojen kysyjät kenelle luottotietoja on luovutettu viimeisen 12 kk aikana 16

18 Oikeusrekisterikeskus hoitaa mm. seuraavia täytäntöönpano- ja perintäasioita tuomioistuimen tuomitsemat päiväsakot valtiolle rikosasioissa maksettavaksi tuomitut korvaukset rangaistusmääräyssakot sakon korotukset rikesakot sakon muuntorangaistukset uhkasakot menettämisseuraamukset EU-maissa tuomitut sakot ja menettämisseuraamukset muussa pohjoismaassa tuomitut sakot rikosvahinkokorvaukset Verotuspäätös (verolippu) verotuspäätöksellä näkyvät verotuksen perusteena käytetyt tulot ja niistä tehdyt vähennykset sekä varallisuus ja velat. Saldotiedustelu muilta velkojilta Velkaneuvoja laati saldotodistuspyyntökirjeet velkamäärän selvittämiseksi seuraaville tahoille: ulosottolistalla vireillä olevien velkojen velkojille ulosotosta perinnän päättymisen vuoksi palautettujen velkojen velkojille luottorekisteristä ilmeneville velkojille verotustodistuksesta ilmeneville velkojille perinnässä olevien velkojen velkojille maksamattomien laskujen velkojille päävelallisen hoidossa olevien velkojen velkojille asiakkaan antamaan takaus- tai panttaussitoumukseen perustuvan velan velkojille yksityishenkilöille tarpeen mukaan Hoidossa olevat velat eivät näy ulosottolistalta. Niiden selvittäminen aloitetaan keskustelemalla velallisen kanssa. Näistä veloista velkaneuvojalle täytyy toimittaa velkakirja-, takaussitoumusjäljennökset, lyhennyssopimus ja maksutosite tai muu tosite velasta tai laskusaatavasta. Epäselvien velkojen selvittämiseksi voidaan tilata myös tuomioistuimen tuomiopäätökset, jotta kaikki velat saadaan selvitettyä riippumatta siitä, onko saatavia pyritty perimään. Vaikka perintätoimiston laskuista saa tiedon yksittäisen saatavan määrästä, lähetetään ko. perintätoimistolle saldotodistuspyyntö kaikkien perinnässä olevien velkojen selvittämiseksi. Usein samalla perintätoimistolla on useita saatavia, mutta perintäkirjeet eivät enää ole tallessa. Yksityisvelkojilta tai muilta pienvelkojilta ei ulosottolistalta ilmenevistä veloista saldoja tiedusteltu, koska velkamäärä oli päivitetty ulosottolistassa merkittyyn päivämäärän saakka. Ulosottolistaan merkitty velkasaldo on joko tulostuspäivän mukainen saldo tai varattomuustai muulla esteellä palautetun velan palautuspäivämäärän mukainen saldo. Joissakin tapauksissa veloille laskettiin korot merkintäpäivään saakka. Kaikille veloille korkolaskenta ei kuitenkaan ulosottolistasta ilmenevillä tiedoilla ollut mahdollista. TOSITTEIDEN MAKSUTTOMUUS Velkojen järjestelyä varten velkojilta tilattu velkatodistus toimitetaan yleensä veloituksetta. Pankin antama lainatodistus on myös maksuton, jos se on pyydetty velkajärjestelyä varten. Perintätoimisto Lindorff Oy ilmoittaa Internet-sivuillaan, että yhteenvedon veloista voi tilata veloituksetta kerran vuodessa. Lakisääteinen luottotietojen tarkastusoikeus on asiakkaalle veloitukseton kerran 12 kuukaudessa. Verotustodistukset ovat maksullisia, mutta verovelkatodistukset maksuttomia. 6. PROJEKTISSA HAVAITUT OIKEUSTURVAN KANNALTA MERKITTÄVÄT ONGELMAKOHDAT a) Velan vanhentuminen Projektissa tuli esille useita tilanteita, joissa ulosottolistaan merkitty vanhentumispäivä ei ollut oikea. Esimerkiksi kanssavelallisten yhteisvastuullisissa veloissa ilmeni epätarkkuutta. Jos kanssavelallinen oli valittanut hovioikeuteen, saattoi kaikille olla merkitty sama vanhentumispäivä, vaikka ei-valittaneelle velalliselle oikea vanhentumispäivä oli laskettava käräjäoikeuden tuomionpäivämäärästä. Virheet tulivat ilmi, kun velkojan ja ulosoton antama vanhentumispäivämäärä poikkesivat toisistaan. b) Epätarkat saldotodistukset tai ulosoton maksukehotukset Maksukehotus: Velalliselle ulosotosta osoitettu maksukehotus sisälsi myös kanssavastuullisten velkoja. Velkojan ilmoittama velkamäärä ko. velalliselta oli n , mutta ulosoton maksukehotus oli n Ero maksettavaksi kehotetusta määrästä oli lähes euroa. Vireilletuloilmoituksen lisäksi velalliselle 17

19 lähetetään yleensä maksukehotus. Pyrkimyksenä on, että velallinen maksaisi saatavan vapaaehtoisesti (www.oikeus.fi). Koska tavoitteena on, että velallinen maksukehotuksen saatuaan maksaisi saatavan vapaaehtoisesti, voitaneen maksukehotukselta odottaa myös oikeellisuutta. Oikeusturvan kannalta on merkittävää, että velalliselle annettu maksukehotus on oikeamääräinen. Samoin olisi oikeusturvan kannalta kohtuullista, että maksukehotus sisältäisi vain velallisen omia velkoja. Verovelkatodistus: Verohallinnon antama verovelkatodistus ei sisältänyt verotiliotteen mukaisia arvonlisäveroja ym. ammatinharjoittajan maksettavaksi määrättyjä eriä, vaikka kirjallinen päätös oli annettu eli yli kuukausi ennen saldotodistuksen antopäivää. Korjatut verovelkatodistukset täytyi pyytää verohallinnolta erikseen. Asialuettelo: Ulosotossa tulostettava asialuettelo voi sisältää virheellistä tietoa velkojen kokonaismäärästä. Ulosotossa voidaan tulostaa samalla nimikkeellä merkitty ns. asialuettelo, jonka velkamäärä on: 1) akuuttiperinnässä olevien velkojen määrä tai 2) ulosottoperinnässä joskus olleiden kaikkien velkojen yhteenlaskettu määrä. Viimemainittu asialuettelo sisältää siis useampaan kertaan samoja velkoja ja velkojen kokonaismäärä antaa velalliselle täysin virheellisen kuvan velkojen todellisesta määrästä. Vaikka asiakas saisi suullisen tiedon asialuettelon virheellisyydestä, se ei poista ulosottotoimen vastuullisuutta asiakkaan oikeusturvasta. Ko. tapauksessa velallisen velkamäärä oli noin euroa, kun asialuettelosta ilmenevä määrä oli euroa. Maksajalle virheellisellä tiedolla on aina merkitystä. Tämä määrä oli asialuettelossa merkinnällä, velkojen kokonaissaldo. Maksuvelvolliselle tieto on niin merkittävä, että virheellistä tietoa sisältävän asialuettelon antaminen tulisi estää. Vakuutusyhtiön saatavat: Vakuutusyhtiöt ilmoittavat pyydettäessä yleensä vain koti- ja liikennevakuutuksista maksamattomat laskut, mutta eivät ns. regressiin ja/tai tuomioon perustuvia vahingonkorvaussaataviaan. Oikean tiedon saa yleensä silloin, kun saldotodistuspyynnössä on viitteenä merkintä 18 ko. tuomion päivämäärästä ja tuomion antaneen tuomioistuimen nimi. Perinnässä olevat vakuutusyhtiön saatavat: Vakuutusyhtiön saldotietoja ilmoittavat sekä perintätoimisto että vakuutusyhtiö. Ehdottomasti olisi tärkeää, että saldotodistuksen antaisi vain yksi taho. Eriteltyinä tulisi olla tuomioon perustuvat vakuutusyhtiön saatavat ja muut erääntyneet vakuutusmaksusaatavat. Saldotodistuksen tulisi sisältää myös perintäkulut ja muut viivästysseuraamukset, mikäli niitä velalliselta peritään. Epätarkat saldoilmoitukset lisäävät aina epätietoisuutta ja selvittelytyötä. Kaikkien edellä mainittujen virheellisten tietojen selvittäminen vaatii velkojen erityisen huolellista tarkistelua. c) Velkojatahon selvittämisongelmat Verohallinto: Verohallinnolta ei saada kaikkia verovelkatodistuksia samasta paikasta. Esimerkiksi velalliselle tilattiin verovelkatodistus Sisä-Suomen perintäyksiköltä, Läntiseltä veronkantoyksiköltä ja Uudenmaan perintöyksiköltä. Uudenmaan perintäyksikön saldotositteessa oli merkintä, että Sisä-Suomen perintäyksiköllä on myös perittävää. Sisä-Suomen perintäyksikön saldotodistuksessa taas ei ollut merkintää muusta perittävästä. Verottajan puhelinilmoituksen mukaan Läntinen veronkantopiiri ei anna verovelkatodistuksia lainkaan, mutta ulosottolistassa Läntinen veronkantopiiri oli merkitty ulosoton hakijaksi. Yleensä ulosottolista antaa velkojen selvitystyötä tekevälle tarvittavan informaation velkojasta. Sen vuoksi asiaan tulisi kiinnittää huomiota, koska epätarkat velkojatiedot voivat johtaa siihen, että velka jää ottamatta huomioon velkajärjestelyasioissa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus: Osoitettaessa saldotodistuspyyntö vahingossa väärään yksikköön, sieltä ei saanut tietoa, että heillä ei ole saatavaa. Kirjallisessa saldopyyntökirjeessä kuitenkin velkojaa pyydettiin ilmoittamaan, jos saatavaa ei ole. Ilmoitus auttaisi velkaneuvojaa etsimään oikeaa velkojaa ja jatkamaan oikean velkojan kanssa selvittelytyötä. Vahinko johtui siitä, että oikeaa velkojaa ei ollut ulosottolistaan merkitty. Ulosottotositteessa velkojaksi oli merkitty Helsingin HO, tuomioistuinmaksut, tuomioistuimet eivät kuitenkaan ilmeisesti hoida saatavien perintää. Ulosoton hakijaksi tulisi merkitä velkojataho, joka

20 todellisuudessa hoitaa saatavan perintää. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) -internet sivuilta löytyy huomattavan vähän tietoa koskien ulkoista asiakasta, joka tarvitsisi tietoa perintäjärjestelmästä, perintää hoitavan tahon yhteystiedoista ja yksikön hoitamista eri saatavista. Hakijana asiamies: Jos asiaa hoitaa varsinaisen velkojan puolesta ns. asiamies, tulee ulosotolle antaa tieto asiaa hoitavasta asiamiehestä yhteystietoineen. Ulosottolistassa on mahdollista esittää sekä hakijan että asiamiehen tiedot. Velkojan tulisi kiinnittää huomiota siihen, että ulosottoon ilmoitetaan hakijaksi nykyinen velkoja sekä asiaa hoitavan velkojan, perintätoimiston tai asiamiehen nimi yhteystietoineen. Ulosottoon tulisi aina ilmoittaa hakijaksi perintäasiaa hoitavan tahon nimi sekä osoitetiedot. Hakijaksi tulisi merkitä taho, joka antaa asiassa saldotietoja ja muuta asiaan liittyvää lisätietoa. Edellä mainitut epätarkkuudet lisäävät aina velkaneuvojan ja muiden toimijoiden työtä. Annettaessa ulosottoon selkeät hakijatiedot, voitaisiin estää tai ainakin vähentää jälkikäteen tehtävää selvittelytyötä. d) Puuttuvat velkatiedot Velallinen ei tiedä eikä aina osaa kertoa suuristakaan maksettaviksi tuomituista veloistaan. Esimerkiksi osakeyhtiön konkurssipesän velkoma velka ei ollut vielä lainkaan ulosotossa. Velan määrä oli huomattava (yli ), mutta asiakas ei muistanut velkaa mainita. Velka tuli kuitenkin huomioiduksi, kun ulosotto alkoi sitä periä vuoden kuluttua tuomiopäivämäärästä. Ulosottolistan mukainen kokonaisvelkamäärä ko. velalliselle oli euroa, josta velkaneuvojan mukaan oli vanhentunut n euroa. Todellinen velkamäärä erilaisten saldotiedustelujen ja selvitysten jälkeen oli n. 3 miljoonaa euroa. Velallisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää selvitellä velkatiedot mahdollisimman huolellisesti, koska velkajärjestelykeinoja harkittaessa on merkitystä sekä pääomien, korkojen ja perintäkulujen määrillä että myös velkojen syntyajankohdalla, velanhoitohistorialla ja erääntymisajankohdalla. Myös velan käyttötarkoituksella on merkitystä. e) Elinkeinotoiminnassa syntyneet velat Elinkeinotoiminnassa syntyneiden velkojen selvittäminen vaatii erityistä huolellisuutta, koska esimerkiksi konkurssin jälkeen velat eivät ehkä ole ulosotossa, mutta eivät ole vanhentuneetkaan. Velat on selvitettävä vahvistetusta pesäluettelosta. Vahvistetun pesäluettelon saa yleensä konkurssipesänhoitajalta. 7. VELKATIETOJEN KIRJAAMINEN Saldotodistusten toimittamisen jälkeen velat luetteloitiin Velkajärjestelijä-ohjelmaan. Velkojen merkitseminen tapahtui pääosin velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjeiden mukaisesti. Velat kirjattiin ja numeroitiin. Velat merkittiin yksilöimällä nykyisen velkojan nimi, asiaa mahdollisesti hoitavan perintätoimiston nimi, velan numero- tai muu tunniste, velan käyttötarkoitus, tuomionpäivämäärä ja tuomioistuimen nimi, vanhentumispäivämäärä, velan myöntöaika, velan pääoma, velan kokonaismäärä ja erääntynyt määrä sekä kanssavastuulliset. Velkoihin osallisena olevat kanssavelalliset on myös merkitty velkaluetteloon, koska he ovat velkojan asemassa velkajärjestelyasiassa (Velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjeet, 19

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012 Nuoret ulosotossa Ulosotto on.. Lakiin perustuvaa velkojen pakkoperintää Pakkotäytäntöönpanotehtäviä häädöt osamaksuesineen takaisinotto ja tilitys vankeusrangaistusten täytäntöönpano Lainkäyttöä ja puolueetonta

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

VELKAJÄRJESTELYHAKEMUS Käräjäoikeuden asianumero

VELKAJÄRJESTELYHAKEMUS Käräjäoikeuden asianumero Saapumispäivä käräjäoikeuteen Oikeusministeriön 25.3.2004 vahvistaman kaavan mukainen VELKAJÄRJESTELYHAKEMUS Käräjäoikeuden asianumero HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Hakijan nimi ja kotiosoite Henkilötunnus Puhelin

Lisätiedot

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto ULOSOTTOSHOW 28.11.2015 Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto Esityksen sisältö - Ulosoton tehtävät ja periaatteet - Tilastoja - Ulosoton organisaatio

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu 27.9.2016 Antti Soininen 1 Ulosotto yleisesti Itsenäistä, riippumatonta ja puolueetonta lainkäyttöä Osa oikeuslaitosta Merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn teemapäivä Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset

Asumissosiaalisen työn teemapäivä Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset Asumissosiaalisen työn teemapäivä 24.1.2017 Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset kihlakunnanulosottomies Petri Lilja kihlakunnanulosottomies Mila Riekki Häädön täytäntöönpano Esityksen tavoitteena

Lisätiedot

Olipa kerran velka Pirkanmaan ulosottovirasto kihlakunnanulosottomies Mila Riekki kihlakunnanulosottomies Petri Lilja

Olipa kerran velka Pirkanmaan ulosottovirasto kihlakunnanulosottomies Mila Riekki kihlakunnanulosottomies Petri Lilja Olipa kerran velka 13.10.2016 Pirkanmaan ulosottovirasto kihlakunnanulosottomies Mila Riekki kihlakunnanulosottomies Petri Lilja Aiheet Ulosotosta yleisesti Tilastoja Ulosottomenettelystä ja täytäntöönpanotoimista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Omassa kodissa. vuokra tai vastike vesimaksu sähkösopimus kotivakuutus

Omassa kodissa. vuokra tai vastike vesimaksu sähkösopimus kotivakuutus PIENI TALOUSOPAS Omassa kodissa vuokra tai vastike vesimaksu sähkösopimus kotivakuutus Varmista, että ymmärrät vuokrasopimuksen sisällön ennen allekirjoittamista. Tarkista erityisesti vuokrankorotusperuste.

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Katsaus kotitalouksien talous- ja velkaongelmiin. Velka-päivä Takausjohtaja Minna Backman

Katsaus kotitalouksien talous- ja velkaongelmiin. Velka-päivä Takausjohtaja Minna Backman Katsaus kotitalouksien talous- ja velkaongelmiin Velka-päivä 27.9.2016 Takausjohtaja Minna Backman Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia tai taloudellisesti

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (5) 304 Liikaa maksetun palkan takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimus HEL 2016-003359 T 01 02 01 08 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalainen sairaanhoitokortti 07.03.2016 Sisällysluettelo 1 Eurooppalainen sairaanhoitokortti... 1 1.1 Kortin tiedot... 1 1.2 Kortin voimassaoloaika... 1 1.3 Kortin hakeminen... 1 1.4 Kortin tilaaminen...

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 195 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2011-275 Esityslistan asia TJA/26 TJA Terveyslautakunta päätti kohtuullistaa tämän päätöksen

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue -- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI Tietosuojaseloste -yhdistetty rekisteriseloste ja informaatioasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1.7.2014 1.Rekisterinpitäjä Nurmijärven kunta, sosiaalitoimi PL 7, 01901 Nurmijärvi 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk.

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk. 1 TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA 1.8.2016 alk. 2 PÄIVÄHOITOMAKSUT Tämä maksutiedote sisältää tietoa siitä, miten päivähoitomaksut määräytyvät ja miten maksuissa on mahdollista säästää (mm. ilmoittamalla

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 330 OIKAISUVAATIMUS PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ KOSKEVASTA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS 7.8.2015 Osapuolet 1. Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4, 44100 Äänekosken 2. Rakennusliike Porrokki Oy (Y-tunnus:

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Varhaiskasvatus 1(5)

Varhaiskasvatus 1(5) Varhaiskasvatus 1(5) LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT 1.8.2016 31.7.2017 PERUSTEET Päivähoitomaksujen enimmäismäärät sekä pienimmän perittävän maksun euromäärä on tarkistettu sosiaaliala-

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot