Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010 Asukas tekee ekotalosta tosivihreän 2 Vason 100. talo harjakorkeudessa 3 Vason toimintakertomus ja tilinpäätös Henrik Elfving on pitkän linjan vasolainen 7 Riikka Lehtismäki uskoo yhteisöllisyyden voimaan 8 Vesi innostaa Armi Kauppista 9 Uusia etuja Vason Vihreällä kortilla 11

2 2 PÄÄKIRJOITUS Turku Asumisoikeus sai uutta ilmettä vuonna 2009 Viime vuosi alkoi yleisesti varsin synkissä merkeissä. Globaali lama oli vallannut mielet. Se näkyi myös Vasossa jonkin verran lisääntyneenä sopimusten irtisanomisten määränä ja pienenä käyttöasteen laskuna. Kesälomien jälkeen synkistelystä päästiin yli ja tilanne alkoi parantua myös asumisoikeusasuntojen kysynnän osalta. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto pysähtyi vuoden 2008 aikana. Valtion asuntolainoituksella alettiin taas tuottaa myös asumisoikeusasuntoja. Vaso hyödynsi tilannetta kilpailuttamalla vuosien vaihteessa rakentajien hallussa olleita nopeasti käynnistettäviä tontteja. Tarjouksia tulikin hyvin ja niistä valittiin parhaat Vaso-tuotantoa varten. Asukas tekee ekotalosta tosivihreän Energiaa pihistelevä talo ei toimi oikein, ellei asukkaita opasteta uudenlaiseen asumiseen. Asukkaan oma sitoutuminen on myös tärkeää. Tällä periaatteella rakennetaan Vason passiivienergiataloja Naantaliin. Vason hallituksen 2010 puheenjohtaja Henrik Elfving ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Voimallisista ponnisteluistamme huolimatta onnistuimme saamaan viime vuoden loppuun mennessä käyntiin ainoastaan yhden työmaan. Kaikki organisaatiot oli sopeutettu nopeasti lama-asentoon. Vuoden mittaan hankkeiden eteenpäin menoa hidastikin mm. suunnittelutoimistojen ylikuormittunut työmäärä. Vuoden lopulla rakennuskustannukset lähtivät taas nousuun ja kohteiden hintoja ei saatu toivotulla tasolla hyväksyttyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAssa. ARAn tiukasta hintakontrollista saattaa tulla este sille, että voisimme vielä tässäkin tilanteessa rakennuttaa aso-asuntoja hyville paikoille. Uudistuotanto on välttämätöntä järjestelmämme kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Uusille Vaso-asunnoille on kysyntää olemassa. Siitä on osoituksena se, että 93 % Raision Keonraittimme 28 asunnosta sai asumisoikeussopimuksen ensi-ilmoittelulla. Rakentamisessa eletään suurta murrosta. Rakentamismääräykset tulevat muuttumaan energiatalouteen liittyvien vaatimusten lisääntyessä. Tuntuvia muutoksia tuli tämän vuoden alussa. Lisää tulee vuonna 2012, puhumattakaan vuoden 2020 tulevista rakentamismääräyksistä. Taustalla on ilmastonmuutos ja siihen liittyvät energiankulutus- ja päästömääräykset. Vasossa käynnistettiin viime syksynä passiivitaloluokkaan tähtäävän pientalotyyppisen kiinteistön kehitysprojekti. Käytössämme on Naantalin kaupungilta Soinisten kaupunginosasta ostettava tontti. Projektilla on kehittämisosan kuluja kattava Tekes- ja ARA-rahoitus. Liikkeelle lähdetään pohtimalla tontin asemakaavaa, joka muokataan sellaiseksi että tulevan kiinteistön elinkaaren aikainen energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys toteutuvat. Projektissa kehitetään ja sovelletaan innovaatioita julkisissa hankinnoissa. Vaso/Soininen projektissa edetään Rakli ry:n Hankintaklinikka-työpajojen kautta, jolloin suunnittelupöytään kutsutaan mukaan varsin alkuvaiheessa myös rakentajat, kiinteistöteknisten järjestelmien ja rakennusmateriaalien toimittajat. Kun mahdollisimman monet tekijät on otettu huomioon jo suunnittelutyön varhaisessa vaiheessa, on varmistettavissa kaikkien asetettujen tavoitteiden toteutuminen, myös kokonaishinnan ARA-tavoite. Minimaalisen energiankulutuksen taloista puhutaan vahvasti Euroopassa ja tähän kehitykseen on myös Vaso lähtenyt mukaan. Matalaenergiataloissa ulkopuolista energiaa tarvitaan perinteisiä taloja vähemmän, passiivienergiataloissa vielä sitäkin vähemmän. Energiapiheissä taloissa säästöä saadaan aikaan monella konstilla. Vason passiivienergiaprojekti on merkittävä avaus valtakunnallisesti. Naantalin Soinistentien rivitaloasumisen tontille on nousemassa useampia pientaloja, joiden lähtökohtana on ekologinen asuminen eli vähäinen energiankulutus ja minimaalinen kuormitus esimerkiksi päästöjen kautta ympäristölle. Vason passiivitalohankkeessa tavoitearvoiksi on asetettu suomalainen passiivitalon määritelmä. Naantalin korkeudella tavoiteluvut bruttoneliömetreille ovat: lämmitysenergiantarve 20 kwh/m²/v kokonaisprimäärienergiantarve 130 kwh/m²/v Ilmavuotoluku n /h Ilman lämmitysjärjestelmää ei passiivitalossakaan pärjätä. Asuntoon tulevien kaikkien energiamuotojen vuotuinen summa tulee jäädä alle mainitun 130 kwh. Erityisen suuri merkitys on rakennuksen tiiveydellä. Ilmavuotoja ei saa olla. Uudenlaisen asumismuodon suunnittelutyössä Vason nykyisille asukkaille on annettu iso rooli. Tutkimusten mukaan asukkaiden käyttötottumukset voivat vaikuttaa jopa 40 prosenttia suuntaan tai toiseen asunnon energian kokonaiskulutuksessa. Siksi asukkaiden näkökulma pitää ottaa vahvasti mukaan jo kohteiden suunnitteluvaiheessa. Käytön opastuksella tulee olemaan suuri merkitys lopullisessa onnistumisessa. Vasolaisten asukkaiden äänen suunnitteluun antaa Vaso-asumisen kehittämisryhmä. Sen puheenjohtaja Riikka Lehtismäki puhkuu innosta: Tällaisia hankkeita pitäisi olla enemmän. On hienoa, että saman pöydän ääressä ovat arkkitehdit, asukkaat, rakentajat ja kaupungin edustajat. Asukkaiden panos on merkittävä, sillä Soinisten hankkeen yhteydessä on tarkoitus luoda ohjeistus, jolla tulevia asukkaita opastetaan ekoasumisen saloihin ja iloihin muissakin kohteissa. Soinisten palikat vielä latomatta Soinisten passiivienergia-asumisen suun - nit telutyö tehdään työpajoissa, joita kutsutaan Hankintaklinikoiksi. Lämmitysenergian hallinnan lisäksi säästöä tehdään mm. jätehuollossa, kierrätyksessä ja vedenkäytössä, listaa Lehtismäki. Miten uusiutuvaa energiaa käytetään, miten hukkalämpöä hyödynnetään ja miten ekologisuus näkyy rakennusten ulkomuodossa? Kaikkiin näihin etsitään vastaus tämän vuoden aikana. Suunnitelmissa on aloittaa talojen rakentaminen ensi vuonna ja ensimmäisiä ikkunaverhoja ripustetaan näillä näkymin kotien ikkunoihin vuoden 2012 alkupuolella. Soinisten hankkeessa on kaikki edellytykset erittäin hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseen asumisen laadusta tinkimättä, sanoo arkkitehti SAFA Kimmo Lylykangas. Hänet kiinnitettiin kilpailutuksen kautta hankkeeseen pääsuunnittelijaksi maaliskuussa. Riikka Lehtismäki pitää tärkeänä sitä, että Soinisten kohteen ekologisuus mitataan sen koko elinkaaren aikana. Talojen elinkaari on hyvä pitää mielessä siinäkin mielessä, että energiaa säästävien menetelmien ja laitteiden hankinta alkaa muuttua ajan myötä säästöksi. Uudenlaisen asumisen kulttuuria syntyy Soinisten kohteelle on asetettu isoja odotuksia. Eri energiaratkaisuja kokeillaan ja asukkaita opastetaan arkisessa elämässä ekotehokkuuden tielle. Lisäksi luodaan käytäntöjä sille, miten energiatehokkaan asumisen rakennuskohde kilpailutetaan. Vason haastavassa hankkeessa ovat mukana mm. Tekes, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Rakli ry. Näiden tahojen kautta Soinisten kokemukset leviävät ympäri Suomen. Naantalin kaupunki on Riikka Lehtismäen mukaan kiitettävästi mukana hankkeessa. Soinistentien tontin kaavaa voidaan muuttaa, jotta energiatehokas rakentaminen ja asuminen toteutuisivat hyvin. Projektin energia-asiantuntijaksi on valittu Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. Heidän tehtävänään on selvittää tontilla parhaalla tavalla käytettävissä olevat energiamuodot. Selvitysten jälkeen varmentuu talojen sijoittelu tontille. Pientalotyyppisiin rakennuksiin uskotaan tontille tulevan noin 35 asuntoa. Lehtismäki toivoo Soinisten hankkeen innostavan uusia asukkaita, jotta uuden sukupolven rakentamisesta saataisiin paras mahdollinen hyöty irti. Tällaisia halutaan lisää, vakuuttaa Lehtismäki. Kiitos menneestä vuodesta! Yhtiökokous vahvisti toimintakertomuksen vuodelta 2009, tuloslaskelman sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan valvontakertomus esiteltiin asukkaiden edustajille Vaso-kokouksessa Vuosi 2009 oli mielenkiintoinen vuosi. Vallinneen taloussuhdanteen takia se toi tullessaan sekä myönteisiä että myös jossain määrin negatiivisiakin vaikutuksia yhtiöömme. Mielikuvaksi vuodesta jää kuitenkin positiivinen, meitä eteenpäin vievä tunne. Saimme yhteistyöllä aikaan hyviä tuloksia. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Vaso-asumisen kehittämisryhmän puheenjohtaja (vas.) tutustui maaliskuun lopussa Hankintaklinikkaryhmän kanssa tonttiin Naantalissa.

3 3 Lintujen asuntomarkkinat Halisissa Halisiin suunnistaneilla muuttolinnuilla on ollut tänä keväänä onnea. Asumuksissa on ollut valinnan varaa, sillä vasolaisen projektin myötä alueen puihin ja seiniin on noussut 40 uutta linnunpönttöä. Kesällä houkutellaan pihoille perhosia. Tuosta pujahtaa tiainen sisään, siinä on kottaraisen mentävä aukko ja tuo käy kirjosiepolle Vason Kappakujan asukkaiden EU:n yhteisöhanke luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi on siinä vaiheessa, että tulosta alkaa näkyä ja kuulua. Projektiin hankitut 40 linnunpönttöä saatiin hirvensalolaiselta valmistajalta lumien aikana ja kevään kynnyksellä mökit jaettiin halukkaille. Projektin puuhaihmiset, Kappakujan asukkaat Johanna Lampinen ja Tomi Laukka ovat syystäkin tyytyväisiä, sillä pönttökuorma kelpasi seudun asukkaille. Koulu oli kiitettävästi mukana tiedottamassa, Johanna kiittelee. Oppilaiden mukana meni kotiin viesti, jossa pönttöjen jakopäivästä kerrottiin. Vain kaksi pönttöä jäi jakopäivän jälkeen käteen. Ne ripustettiin Komoisten talon perinnemaisemaa komistamaan, Lampinen kuittaa. Vason kohteissa visertää vilkkaimmin Suurimmat pönttökeskittymät ovat Kappakujan ja Löytäneenkadun varsilla eli Vason kohteissa. Erityisen ilahtunut Lampinen on siitä, että monet maahanmuuttajat kävivät noutamassa pöntön ja osallistuivat näin lintujen asuntopulmien lieventämiseen. Kaukaisin pönttö taitaa olla seurakuntatalon luona, Johanna jatkaa. Pöntön mukana annettiin myös käyttöohjeet, jotta pönttö asettuisi sopivaan paikkaan ja sitä huollettaisiin myös vuosittain. Pöntön hakeneiden ihmisten nimet kirjattiin ylös, pöntöt numeroitiin ja pönttöpuut merkittiin karttaan. Kesän edetessä voidaan vaikka kysellä, miten asukkaita on pönttöihin löytynyt, Lampinen selventää. Linnunpöntön ripustaminen antaa iloa koko perheelle. Lintuperheen lisääntymistä on mukava seurata ja samalla lapset oppivat luonnosta yhtä ja toista. Oppivat toivottavasti ainakin kunnioittamaan luontoa. Ketoja ja perhosia Vason EU-hankkeeseen kuuluu myös ketojen perustaminen. Ensimmäinen on syntymässä Kappakujan tontille. Kedon perustamista on valmisteltu huolella. Siemeniä on kerätty lähiluonnosta ja niitä ripotellaan multaan alkukesällä. Myös pottitaimia on tulossa kedolle, sanoo Lampinen. Keto syntyy maata köyhdyttämällä. Kun ravinteita on niukasti, mikään heinäkasvi ei saa yliotetta. Näin elintilaa jää monelle eri kasville. Katokasvit pärjäävät hyvin kuivalla paikalla ja ne jaksavat kukkia, vaikka edellisestä sateesta olisi pidempikin aika kulunut. Kappakujan kedolle on tarkoitus kylvää varsinkin perhosia houkuttelevia kasveja. Niukkuus luo rikkautta, hahmottelee ketofilosofiaa Johanna Lampinen. Kun Kappakujan pilottiketo saadaan kukkimaan, on tarkoitus viedä ketoviestiä muidenkin tonteille. Lampinen on jo kuullut puhetta vastaavista ketohankkeista naapurustosta. Ketojen ketjusta saadaan kohta mainio ekokäytävä, veistelee Lampinen. Maaliskuussa biologit Johanna Lampinen ja Tomi Laukka pohtivat, miten pöntöt mahtavat kelvata. Kevään jakopäivä osoitti, että huoli oli aiheeton. Vason 100. talo harjakorkeudessa Raision keskustaan jo koko mittaansa noussut Keonraitti tulee olemaan sadas talo Vason kiinteistöluettelossa. Talon harjannostajaisia vietettiin huhtikuun 22. päivä perinteisin menoin. Raision keskustassa Keonpellonkadun varressa harjakorkeudessa oleva Keonraitti valmistuu lokakuun lopussa. Harjannostajaiset on rakentajien juhla. Sen järjestää aina talon tilaaja ja rakentajat ovat pääosassa. Ruokalista on myös perinteinen; hernekeittoa, voileipiä, juomana olutta ja pullakahvit. Harjannostajaisjuhlien meno on kuitenkin vuosikymmenten mittaan muuttunut. Rakennusväkeä on nykyisin vähemmän työmaalla. Monet urakka- ja erikoisalojen työporukat ovat kiireisiä ja hoitelevat samanaikaisesti useita työmaita, joten ei ehditä paikalle. Seuraavaa päivää ei hevin kukaan halua pilata reippaalla olutmäärällä. Puolituhmaa huumoriohjelmaa ja kiitospuheita kuitenkin aina harjannostajaisissa kuullaan. Niin kuultiin myös Keonraitin juhlassa. Keonraitin 28 asunnon asumisoikeussopimuksista on 26 jo tehty. Muuttopäivä on lokakuun lopussa. Työmaan pääurakoitsijana on NCC. Työmaan vastaava mestari Jari Päärni kertoo, että työmaa on aikataulussa menneestä kovasta talvesta huolimatta. Kuninkaanlaakso Kaarinaan Toukokuun aikana käynnistyy seuraavan Vaso-kohteen rakentaminen. Se on Kuninkaanlaakso-niminen rivitalokiinteistö Kaarinaan Käräjätuomarinkadun varteen. Vättilän nimellä alue myös tunnetaan. Urakoitsijana tulee toimimaan SRV Asunnot Oy. Kuninkaanlaaksoon tulee myös 28 asuntoa. Yhteen tasoon rakennetaan 2h- ja 3h+k+s-asunnot ja kahteen tasoon 4h- ja 5h+k+s-asuntotyypit. Asunnot ovat hyvin varusteltuja, rakennuskustannuksiin sisältyy tässä kiinteistössä mm. astianpesukone jokaiseen asuntoon. Kuninkaanlaakson asuntojen markkinointi käynnistyy kesän jälkeen. Kohde on muuttovalmis näillä näkymin lokakuun 2011 lopussa. Uusi on kalliimpaa Uusissa taloissa asumisoikeusmaksu ja käyttövastikkeet ovat ymmärrettävästi iäkkäämpiä kiinteistöjä kalliimpia. Kun Raision Keonraitti on kerrostalo, on huoneistokohtaisella asuntoneliöiden jyvityksellä tuntuvampi merkitys kuin perinteisessä rivitalossa. Kerrostalon ylimpien kerrosten asuntojen jyvitettyjen neliöiden määrä on perinteisesti todellisia lattianeliöitä suurempi. Jyvitykseen keventävänä tekijänä voi vaikuttaa huono ikkunoiden ilmansuunta tai lähellä oleva vastapäisen talon seinä tms. tekijä. Yleensä pienten asuntojen neliöitä lisätään jyvityksellä ja vastaavasti isojen asuntojen pienennetään. Tässä tapauksessa perusteena on usein samankokoiset, muita asunnon osia toteutushinnaltaan kalliimmat märkätilat ja keittiöt. Niiden toteutushinnan katsotaan jakautuvan isoissa asunnoissa useammalle lattianeliölle. Aso-maksu ja käyttövastike maksetaan jyvitettyjen neliöiden mukaan. Kiinteistön yhteenlasketut kaikki lattianeliöt ja jyvitetyt neliöt ovat aina kuitenkin yhtä suuret. Keonraitin keskimääräinen asumisoikeusmaksu on 311 /jm 2 ja käyttövastike 9,90 /kk/jm 2 sisältäen vesiennakon. Jyvityksen ansiosta saman kokoisen asunnon käyttövastikkeessa saattaa olla lähelle kahdenkin euron ero ääripäiden välillä. Kaarinan uuden kohteen maksuja ei ole vielä vahvistettu, mutta on odotettavissa, että ne tulevat olemaan jonkin verran Raision kerrostaloa kalliimmat.

4 4 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus vuodelta YLEISTÄ 1.1 Asumisoikeusjärjestelmän uuden tulemisen vuosi 2009 Vuoden 2008 aikana oli tapahtunut globaalissa taloudessa huomattavia muutoksia, joiden vaikutus säteili lähes joka suuntaan. Suomen asuntomarkkinoilla seisahtui erityisesti uusien asuntojen kauppa. Vaso käynnisti vielä vuoden 2008 lopussa hankintalain mukaisen kilpailun, jossa etsittiin hyville tonteille toteuttamiskelpoisia asumisoikeuskiinteistöjä. Kilpailun tuloksena ja sitä täydentävänä lähinnä omistajakuntiimme suunnatun tonttineuvottelukierroksen pohjalta valittiin kuusi hanketta, joihin valmistuisi vuosien aikana noin 190 uutta Vaso-asuntoa. Yhtenä niistä on Naantalin Soinisten alueelle käynnistynyt passiivitalo-luokkaa tavoitteleva pientalotyyppinen projekti, johon varmistui vuoden 2010 alussa Tekes-rahoitus osana Tekesin Kestävä Yhdyskunta rahoitusohjelmaa. Kumppaneinamme Soinisten projektissa ovat myös Naantalin kaupunki, valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry. Vuotta 2009 voidaan pitää asumisoikeusjärjestelmälle uuden tulemisen vuotena, sillä ARA myönsi korkotukilainavarauksen yhteensä aso-asunnon rakentamisen aloittamiseksi. Sitä ennen uusia aso-asuntoja oli aloitettu vain n. 300 asuntoa vuodessa. Vaso sai vuoden 2009 loppuun mennessä korkotukilainavarauksen neljän kiinteistön ja 133 asunnon aloittamiseksi. Yleinen taloustilanne vaikutti kysyntätilanteeseen kaikilla asuntomarkkinoiden sektoreilla. Vaikka vuosi 2008 oli historiamme paras vuosi käyttöasteella mitaten, irtisanomisten määrä ja vaihtuvuus lisääntyivät jo vuoden 2008 lopulla. Vuoden 2009 loppua kohden muuttoliike väheni. Kokonaisvaikutuksena koko vuodelle 2009 tuli vaihtuvuuden lisääntyminen 0,5 ja kassavaikutteisen käyttöasteen aleneminen 1,84 prosenttiyksiköllä. Asumisoikeusasuntojen kysyntä pysyi kuitenkin viime vuoden aikana hyvänä. Koko vuoden ajalla asukkaiden vaihtuvuus oli 18,2 % ja käyttöaste 97,14 %. Asumiseen ja kiinteistönpitoon liittyvien kustannusten nousu aiheutti vielä keväällä 2009 tuntuvat 6,6 % korotukset käyttövastikkeisiin. Kustannusnousu kui tenkin taittui vuoden aikana ja vuoden 2010 talousarvioon sisältyy enää 0,7 prosentin keskimääräinen korotus. Useassa kiinteistössä jatketaan ns. vanhalla vastikkeella. Vaikka viime vuoden toiminnassa korostui uudistuotantoon liittyvät valmistelevat toimenpiteet, Vaso-strategia mukaisesti yhtiö keskittyy olemassa olevan asuntokannan ylläpitoon, jossa keskeisenä tekijänä on asumiseen liittyvien palveluketjujen laadun varmistaminen. Vaso tarjoaa asiakkaidensa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Vuonna 2008 toteutetun riski- ja vakuutusturvakartoituksen jatkoksi kilpailutettiin viime vuoden aikana koko Vasoa kattava vakuutusturva. Siirtyminen uuden palveluntuottajan verkkoon alkoi vuonna 2009 myös edellisenä vuonna toteutetun kaapeli-tv-palvelujen kilpailutuksen perusteella. Vakuutuskilpailutuksen jälkeen sopimus tehtiin If-yhtiön kanssa. Kaapeli-tv-palvelussa ollaan siirtymässä DNA:n asiakkaaksi. Muita viime vuoden aikana käynnissä olleita hankintalain mukaisia kilpailutuksia oli yksi rakennuttajakonsultti-, rakennusteknisen työn valvojan ja Naantalin Soinisten projektiin liittyvä kolmen asiantuntijakonsultin kilpailutus. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty kiinteäkaistainen internetyhteys parani vuoden aikana laadullisesti niissä kiinteistöissä, joihin yhteistyökumppanimme DNA toimitti vuoden aikana valokuituyhteyden. Asiakkaamme kokevat valmiin laajakaistan hyväksi asumisen tukituotteeksi. Yhtiön talous kehittyi vuoden aikana ennakoidusti. Kiinteistöjen hoitokustannuksissa jotakuinkin jokaisen osatekijän nousu aiheutti korotusta käyttövastikkeisiin. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Egentliga-Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiön osakepääoma on euroa. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % 10,00 % Kaarinan kaupunki 10,00 % Raision kaupunki 6,67 % Liedon kunta 6,67 % Naantalin kaupunki 5,33 % YH-Asumisoikeus Länsi Oy 4,66 % Sato-Rakennuttajat Oy 100,00 % Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen ja hankinnat vuonna 2009 Vuoden lopussa oli käynnissä yksi uudisrakennustyömaa. Raision keskustaan lokakuun lopussa 2010 valmistuvan 28 asunnon, 1.666,0 as.m 2, kerrostalon ra kennuttajakonsulttina toimii Sato- Rakennuttajat Oy ja urakoitsijana NCC. Kohteen markkinointi käynnistyi 2010 tammikuussa ja kysyntä on ollut hyvä. Turun kaupungilta vuoden 2009 lopussa Hirvensalon Kukolasta ostetulle tontille valittiin kilpailutuksen jälkeen rakennuttajakonsultiksi YH-Länsi Oy. Rakennussuunnitelmat valmistuivat ja urakkakilpailukin käytiin vuoden lopulla, mutta kilpailu jouduttiin mitätöimään hinnaltaan liian paljon poikkeavan halvimman tarjouksen johdosta. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä huoneistoa 99 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot kiinteis- asunto- huoneistöjä m 2 toja , , , , , , , , , , , , ,5 6 Valmiina yhteensä , Valmiiden asuntojen kuntajakauma kiinteis- asunto- huoneistöjä m 2 toja Turku , Raisio ,5 263 Kaarina ,5 285 Naantali ,5 161 Lieto ,5 74 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa olevan kerroksen 333 m Asuntojen käyttöaste Yleisen taloustilanteen heikkeneminen vaikutti samansuuntaisesti myös asuntomarkkinoihin ja Vasonkin asuntojen käyttöasteeseen. Muutos tapahtui jo vuoden 2008 lopulla. Kysyntä parani uudelleen vuoden 2009 syyskaudella. Koko vuoden 2009 käyttöasteeksi muodostui 97,14 % (98,98 % v. 2008). Tyhjäkäytön ja luottotappioiden aiheuttamien vastiketappioiden jaossa on käytäntö, jonka mukaan yksittäisen asumisoikeuskiinteistön vastuulle tulee 3 %:n tyhjäkäyttöriski. Mikäli koko vuoden tyhjäkäyttö on tilinpäätösvaiheessa tätä korkeampi, siirretään keskushallinnosta yli menevä osa kohteelle tappioiden kattamiseen. Päättyneet asumisoikeussopimukset Päättyneet sopimukset joista vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi vähän eli 0,5 prosenttiyksikköä. Viime vuo den vaihtuvuus oli 18,2 % (17,7 % v. 2008). Vuoden lopussa oli voimassa 90 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Asukkaiden määrä vuoden lopussa yhteensä naisia miehiä lapsia (alle 18 v.) Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Vuonna 2008 siirrettiin noin puolet kiinteistöistämme omaan isännöintiin. Se laajenee keväällä 2010 kun Turun Hirvensalon kiinteistöt siirtyvät omaan isännöintiin huhtikuun alussa. Ostopalveluna tapahtuva isännöintipalvelujen hankinta jatkuu kumppanuusperiaatteella Isännöitsijätoimisto Mikko Aro Oy:n ja V-S Isännöintitalo Oy:n kanssa. Kun kiinteistö tulee 10 vuoden ikään, niissä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin neljässä kiinteistössä. Vuoden aikana teetettiin seitsemästä kiinteistöstä kuntoarviot. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan kautta myönnettyä ympäristöministeriön avustusta, joilla katettiin osa syntyneistä kustannuksista. Avustusprosentit vaihtelivat kuntakohtaisesti haarukassa 0 36 %. Isännöitsijä järjestää kiinteistönhoidon yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Useimmiten kohteeseen on palkattu kiinteistönhoitoyritys. Joissakin kohteissa asukkaat ovat ottaneet hoitaakseen merkittävänkin osan kiinteistönhoitotöistä. Kiinteistönhoidon laadun parantaminen on meille jatkuva haaste. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2009 Vaso on mukana ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön AESS-sopimuksessa energiansäästön edis tämisessä asuinkiinteistöissä. Vuoden 2009 varsinaisena ympäristöprojektina oli jätteiden lajittelun tehostaminen ja niiden kokonaismäärän pienentäminen. Vuoden aikana tuli pakolliseksi myös kartongin keräysastiat kaikissa toimialueemme kunnissa. Ennen vuoden vaihdetta saatiin valmiiksi suunnitelma projektille Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten. Projektin tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Projektissa tuotetaan Naantalin Soinisten alueelle passiivitaloluokkaa tavoitteleva kiinteistö. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja Rakli. Projektin suunnittelutyö ajoittuu vuodelle 2010 ja toteutus vuodelle Vuoden 2009 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 43,04 kwh/rm 3 (39,98 kwh/rm 3 v. 2008), vettä 126 l/as/vrk (128 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,43 kwh/rm 3 (3,42 kwh/rm 3 ). 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin Ylimääräinen yhtiökokous uuden hallituksen valintaa varten pidettiin Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 73 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa. Hallituksen et vuonna 2009 taustayhteisö Aila Harjanne puheenjohtaja Tuomas Mikkola varapuheenjohtaja Kari Aholainen Mia Ilola Pirjo Ranti Reima Dahl Raision kaupunki Heimo Kukkonen Kaarinan kaupunki Tuire Kähkönen asukkaiden edustaja Pekka Paatonen asukkaiden edustaja Kari Haapanen vara Liedon kunta Markku Tuuna vara Naantalin kaupunki Raimo Kurki vara asukkaiden edustaja Vason hallituksella on kolmivuotinen toimikausi. Hallituksen toimikausi päättyi vuoden 2009 lopussa. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2009 aikana kuuluneet puheenjohtajana Aila Harjanne, varapuheenjohtajana Tuomas Mikkola sekä inä Heimo Kukkonen ja Pekka Paatonen. 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki Asuntopäällikkö yo.merkonomi Tiina Arnivaara Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen Kiinteistöpäällikkö Insinööri AMK Sirpa Laaksonen Vakituista henkilökuntaa oli kymmenen henkilöä. Kausiapu on avustanut vakituisen henkilökunnan vuosilomaym. tuuraajana. Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 41 vuotta. Tilintarkastajat KHT Pekka Sipilä KHT Osmo Valovirta Varatilintarkastaja KHT-yhteisö Ernst & Young Oy/ KHT Erika Grönlund. Ole oman kotisi tähti! Joustamme makusi mukaan. Viihtyisää asumista omalla tyylilläsi meidän kauttamme hankit edullisesti isommankin kodin, josta teet vaivattomasti perheesi näköisen. ELÄMÄSI KOKOISIA KOTEJA. Rauhankatu 4, Turku puh

5 5 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vasokokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin Kokoukselle esiteltiin vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin kohteiden kotisivuja sekä talkootyöhön liittyviä mahdollisia vahinko- ja kriisitilanteita. Syksyn Vaso-kokous pidettiin Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten et ja sille puheenjohtajisto sekä yhtiökokousta varten asukaset ehdolle yhtiön uuteen hallitukseen. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2009 kuuluneet: Varsinaiset et Raimo Kurki, puheenjohtaja Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Tiina Tång, sihteeri Eeva Heinonen Mikko Hirvonen Tiina Immonen Tapio Kaihtela Armi Kauppinen Sari Koskinen Tero Koskinen Tuire Kähkönen Riikka Lehtismäki Juha Näkkilä Ari Pikkarainen Raimo Porjo Anna-Kaisa Sjölund Varaet Pekka Kuivela Mirja Laakko Olavi Laaksola Airi Mattsson Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vasokokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2009 KHT Osmo Valovirta Ernst & Young -tilintarkastustoimistosta. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä voimassa olevien säännösten mukaisesti. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2009 päättyessä: vuoden viimeinen hakijanumero kasvua vuoden aikana Turku Kaarina Raisio Naantali Lieto Yhteensä Hakijanumeroiden määrä lisääntyi 10,5 %. Kasvua oli jonkun verran vähemmän kuin vuonna 2008, jolloin uusia hakijoita oli Vason toimistossa ylläpidetään tietoja asunnonvaihtoa Vason asuntokannassa haluavista. Asunnon irtisanomiseen ja asunnonvaihtoihin liittyvät sopimusasiat tehdään Vasossa. Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli Suojaa pesämunasi ja Ole oman kotisi tähti. Kampanjan välineinä olivat toukokuussa Turun talousalueella jokaiseen kotiin jaettu tiedotuslehti sekä lehti- ja netti-ilmoittelu. Vuoden aikana julkaistiin kaksi lehdistötiedotetta. Vapautuvista asumisoikeusasunnoista ilmoiteltiin ilmaisjakelu- ja päivälehdissä lähes viikoittain. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi ja Etuovi. com -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi neljättätoista vuotta tiedotusvälineenä yhtiön ja asukkaiden välillä. Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi. Lehti jaettiin jokaiseen Vaso-kotiin ja postitettiin läheisimmille sidosryhmille. -sivuja ylläpidettiin ja tehtiin uudistustyötä. Kiinteistökohtaiset kotisivut olivat käytössä ensimmäistä vuotta. Sivut palvelevat asukkaitamme asumiseen liittyvänä tiedon lähteenä sekä muita asiakkaita asumisoikeusasunnon hankinnassa että Vasoa koskevan yleistiedon etsinnässä. 4.5 Järjestöyhteistyö Toukokuussa perustettiin Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatioksi merkittävimmille suomalaisille asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Perustamiskirjan allekirjoitti seitsemän yhtiötä. Vaso yhtenä niistä. Vuoden 2009 aikana ehdittiin käynnistää järjestelmän kehittämiseen tähtäävä yhteydenpito mm. valtion asuntoviranomaisten suuntaan ja SAY-yhteisöjen yhteisen viestinnän toteuttaminen. Vaso kuuluu enä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn. Vaso on Turun Kauppakamarin sekä Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritys. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2009 Yhdistämällä erikseen kiinteistöistä ja keskushallinnosta laaditut tilinpäätökset, tuloslaskelmat ja taseet on saatu Vason tuloslaskelma ja tase. Koko yht i ö s t ä l a a d i t t i i n v ä l i t i l i np ä ät ö s aj a l t a Yhtiön talous kehittyi jossain määrin alentuneesta käyttöasteesta huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Myös kiinteistöjen taloudet kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti. Käyttövastikkeiden pääoma- ja kiinteistökohtaisten hoitokulujen nousu aiheutti käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen vaikutus oli 0,54 /m 2 /kk (+6,6 %). Korotuksen taustalla oli kauttaaltaan kiinteistöalan hoitokuluihin jo toteutunut ja ennustettavissa oleva 11,6 % korotuspaine. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2009 alussa 8,74 /m 2 /kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 7,98 9,99 /m 2 /kk. Vuoden 2009 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokra- ja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli ,33 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4,43 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät ,07 euroa. Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. Poistosuunnitelmaa muutettiin vuoden 2009 tilinpäätöstä varten vastaamaan elinkeinoverolain mukaisia maksimipoistoja. Poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä ,28 euroa. Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2009 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on ,18 euroa. Taseen loppusumma aleni ,48 eli 2,99 %. 6. VUODEN 2010 TOIMINNAN NÄKYMÄT Vuoden 2008 aikana toimialallamme ilmenneeseen taloussuhdanteeseen liittyvät pahimmat uhkakuvat näyttävät olevan ohi. Turun talousalueellakin on vielä epävarmuustekijänä työllisyystilanteen heikkeneminen, jossa suurin uhka liittyy telakkateollisuuteen. ARArahoitteisella asuntotuotannolla on saatu rakennusalan työpaikkoja säilytettyä. Vason uudistuotanto saatiin viime vuoden puolella käyntiin. Vuonna 2010 on tavoitteena käynnistää vielä muutama työmaa, jotka rahoitetaan valtion takaamilla korkotukilainoilla. Rahamarkkinoilla vieläkin vallitsevasta epäluottamuksesta huolimatta rahoitusta uskotaan olevan järjestettävissä ainakin Kuntarahoitus Oyj:n kautta. Raision keskustaan rakenteilla olevan kerrostalomme uusien asuntojen kysyntä on ollut hyvä, vaikka uusien asuntojen hintataso on vanhoja tuntuvasti kalliimpi. Vanhojen asuntojemme markkinatilanne parani viime vuoden syyskaudesta alkaen ja irtisanomisten määrä sekä asukkaiden vaihtuvuus on palautunut vuoden 2008 alkuosan tasolle. Oletamme, että asuntojen kysyntätilanne säilyy hyvänä koko kuluvan vuoden ajan ja käyttöaste paranee viime vuodesta tavoitetasoamme 98,5 prosenttia kohti. Merkittävänä uudishankkeenamme on osin Tekes- ja ARA-rajoitteinen kehitysprojekti, jossa Naantalin Soinisiin suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkuudeltaan passiivitaloluokkaan tähtäävä pientaloalue. Projektin suunnitteluvaihe tapahtuu kuluvan vuoden aikana ja toteutusvaihe käynnistyy vuoden 2011 alussa. Suunnittelutyötä tehdään edellä mainittujen kumppanien lisäksi yhteistyössä Naantalin kaupungin, Rakli ry:n, asukkaistamme koostuvan Vaso-asumisen kehittämisryhmän ja hankkeeseen kilpailutuksella valittujen konsulttien kanssa. Vaso/Soininen projekti on yhtiössämme myös merkittävä tulevaisuuteen tähtäävä ympäristöprojekti. Kiinteistöjemme kunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota mm. käynnistämällä tämän vuoden aikana pilottihanke ikääntyvien kiinteistöjen uudistamiseksi. Oman organisaation toimesta tuotetun palvelun määrä laajenee huhtikuun alussa, kun Turun Hirvensalossa olevat kiinteistöt siirtyvät omaan isännöintiin. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina ennätysvauhtia. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2010 voitiin kuitenkin realistisesti päätyä varsin maltillisiin käyttövastikekorotuksiin. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on keskimäärin 0,06 /m 2 /kk. Kokonaisvastikkeessa korotus on keskimäärin 0,7 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2010 maaliskuussa 8,80 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,06 10,19 /m 2 /kk. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia ja siellä paremmin esillä olemista lisätään. Pitkäaikaisen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan, jokaiseen Vaso-kotiin järjestettyä laajakaistayhteyttä kehitetään yhä paremmin asukkaita palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja. Vuoden 2010 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. Asumisoikeusjärjestelmä saavuttaa tänä vuonna 20 vuoden iän. Vuoden aikana aso-asiaa pidetään positiivisesti esillä mm. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n toimesta. 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta.

6 6 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Tilinpäätös 2009 Tuloslaskelma 2009 Tuloslaskelma 2008 Tase Tase Liikevaihto Vastikkeet , ,78 Vuokrat , ,43 Käyttökorvaukset , ,49 Liikevaihto yhteensä , ,70 Muut kiinteistön tuotot 8 855, ,40 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,40 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,11 Muut henkilösivukulut , , , ,67 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,78 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,61 Käyttö ja huolto , ,07 Ulkoalueiden huolto , ,51 Siivous , ,46 Lämmitys , ,75 Vesi- ja jätevesi , ,78 Sähkö , ,41 Jätehuolto , ,45 Vahinkovakuutukset , ,71 Vuokrat , ,06 Kiinteistövero , ,10 Korjaukset , ,34 Muut hoitokulut , , , ,25 Luottotappiot , ,88 Muut kiinteistön kulut , ,05 Liikevoitto , ,47 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,08 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta , ,03 Muut korkotuotot , ,71 Muut rahoitustuotot 2 850,43 350,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,75 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,72 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos , ,72 Tuloverot -859,13 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,48 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,86 Liittymismaksut , ,10 Rakennukset ja rakennelmat , ,91 Koneet ja kalusto , ,12 Muut aineelliset hyödykkeet 9 514, ,20 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,65 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,57 Muut saamiset , , , ,59 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,11 Saamiset konsernilta 1 761, ,58 Muut saamiset , ,30 Siirtosaamiset , , , ,96 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,66 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,37 Rakennusrahasto , ,60 Asumisoikeusrahasto , ,07 Edellisten tilikausien tappio , ,96 Tilikauden voitto 0, ,07 0, ,08 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset , ,75 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,68 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,22 Saadut ennakot , ,01 Ostovelat , ,67 Velat konsernille , ,64 Velat omistusyhteysyrityksille 6 679, ,51 Muut lyhytaikaiset velat , ,39 Siirtovelat , , , , , ,66 ASUKKAIDEN NIMEÄMÄN VALVOJAN KERTOMUS Asukkaiden VASO-kokoukselle A s u k k a i d e n VA S O - k o k o u k s e n 15. huhti kuuta 2009 valitsemana vuokratalojen yhteishallinnosta annetun lain 14 :n mukaisena valvojana olen tarkastanut ja seurannut Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilivuoden 2009 talouden ja hallinnon hoitoa. Tarkastus ja seuranta ovat käsittäneet kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Tarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen ten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Vason asuntojen laskennallinen käyttöaste aleni edellisestä vuodesta ja oli päättyneenä vuonna keskimäärin 97,14 %. Toteutunut käyttöaste on edelleen kelvollisella tasolla ja vertailun osalta on huomattava, että vuoden 2008 toteuma 98,98 % oli Vason historian paras. Käyttöasteen heikentymisen lisäksi asukkaiden vaihtuvuus asumisoikeutena myydyissä asunnoissa nousi edellisvuoden 17,7 %:sta 18,2 %:iin. Vuokrattuna olevien asuntojen määrä pieneni vuoden alun 105 huoneistosta vuoden lopun 90 huoneistoon. Käyttövastikkeisiin tehtiin merkittävät korotukset keväällä 2009, jonka seurauksena vasolaisen vastike nousi keskimäärin 6,6 % alkaen. Vastikekorotuksen taustalla oli kiinteistönhoitokustannusten jyrkkä nousu vuonna Toisaalta toteutetun merkittävän vastikekorotuksen ja toisaalta kiinteistöhoitokustannusten nousun taittumisen seurauksena vuoden 2010 keskimääräinen vastikekorotus jäi 0,7 %:iin. Toteutetut vastikekorotukset johtuvat pääosin hoitokustannusten noususta, koska lainojen hoitoon käytetty osa on pysynyt lähes ennallaan. Kiinteistöjen hoitokulujen kasvu vuonna 2009 aiheutui pääosin lämmityskulujen kasvusta. Lämmityskulut, jotka muodostavat myös selvästi suurimman yksittäisen hoitokuluryhmän, toteutuivat kuitenkin selvästi budjetoitua pienempinä. Toiseksi suurimman kuluryhmän eli korjauskulujen määrä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Korjauskuluissa on merkittävää kohdekohtaista eroavaisuutta, mutta Vason rakennusten keski-iän nousu kasvattanee joka tapauksessa korjauskulujen määrää jatkossa. Tilinpäätöksessä on varauduttu tuleviin korjauskuluihin asuintalovarausta kasvattamalla. Hallintokulujen pieneneminen johtui siirtymisestä omaan isännöintiin, jolloin vastaavasti yhtiön suorat henkilöstökulut kasvoivat. Muilta osin hoitokulut toteutuivat olennaisin osin edellistilikautta ja talousarviota vastaavasti. Päättynyt tilikausi oli ensimmäinen kokonainen Vason oman isännöinnin tilikausi. Oma isännöinti on käsittääkseni lähtenyt kokonaisuutena tarkastellen hyvin käyntiin. Oman isännöinnin lisäksi Vaso ostaa edelleen kohteiden isännöinti- ja taloushallintopalveluita kahdelta ulkoiselta isännöitsijätoimistolta. Merkittävä tapahtuma tilivuoden aikana oli useiden uudisrakennushankkeiden suunnittelun käynnistäminen sekä yhden kohteen, Raisiossa sijaitsevan kerrostalon, rakennustöiden aloittaminen. Uutta ulottuvuutta tulevassa rakennuskannassa edustaa Naantalin Soinisiin suunniteltu passiivitaloluokkaa tavoitteleva rivitalokohde. Uusia kohteita ei tilivuoden aikana ole valmistunut. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilinpäätös, joka osoittaa tulosta 0 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa yhtiön talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 15. huhtikuuta 2010 Osmo Valovirta, KHT Asukkaiden nimeämä valvoja HALLITUS Jäsenet Taustayhteisö hallituksessa Pj. Henrik Elfving Vpj. Aila Harjanne Reima Dahl Raision kaupunki Anita Halmesmaa Joonas Kallio Sari Koskinen Tero Koskinen asukkaiden edustaja asukkaiden edustaja Vason hallitus kokouksessaan puheenjohtajansa Henrik Elfvingin johdolla. Myös tilintarkastaja Osmo Valovirta (vas.) oli paikalla antamassa raporttia vuoden 2009 tilintarkastuksesta. Tuomas Mikkola Marjo Salminen Varaet Kari Haapanen Taustayhteisö hallituksessa Kaarinan kaupunki Liedon kunta Tuire Kähkönen asukkaiden edustaja Markku Tuuna Naantalin kaupunki

7 7 Henrik on pitkän linjan vasolainen Vason hallituksen uusi puheenjohtaja Henrik Elfving on varatuomari. Hän harrastaa kirjallisuutta ja musiikkia. 60-luvun äänitteitä ja vanhoja kirjoja hän löytää kirpputoreilta. Vuoden alusta työnsä hallituksen puheenjohtajana aloittanut Henrik Elfving on pesunkestävä vasolainen. Henrik oli seuraamassa Vason syntyä ja hän toimi Vason ensimmäisenä asukkaiden nimeämänä valvojana. Nyt Elfving on ensimmäinen Vason asukas, joka on noussut hallituksen johtoon. Lohjalta opiskelupaikan perässä Turkuun muuttanut Henrik Elfving oli kovasti kiinnostunut asumisoikeuden systeemistä jo silloin kun sitä vasta meillä puuhattiin. Asumisoikeusjärjestelmä toimi ensin Ruotsissa, sitten se rantautui Suomen puolelle. Naapurimaan esimerkin myötä täälläkin haluttiin kehittää tuettu asumismuoto, joka on perinteisen vuokraasumisen ja omistusasumisen välimaastossa. 20 vuotta sitten Vaso näki päivänvalon, muutama vuosi myöhemmin Henrik Elfving muutti Vason asuntoon Moisioon ja niissä maisemissa hän perheineen asuu yhä. 15-vuotias tytär ei ole muualla asunutkaan kuin Vason asunnossa, Henrik veistelee. Ympyrä on sulkeutumassa. Alkuvuosina hän oli asukkaiden nimeämänä ensimmäisenä valvojana, nyt hän on ensimmäinen Vason asukas hallituksen johtopaikalla. Kolmivuotinen pesti alkoi vuoden alussa. Elfving jatkaa Aila Harjanteen, Pauli Komsin ja Ville Itälän jalanjäljillä Vason johtopaikalla. Energiatehokkuus on tulevaisuutta Energiatehokas asuminen on tulevaisuudessa iso tekijä ja sen eteen Vasossa tehdään paljon työtä. Valtiovallan puolelta ja ilmastokampanjan nimissä on luvassa lisää energiaohjeita ja tässä kehityksessä on syytä olla mukana. Elfving on kovasti innostunut Naantalin Soinisten passiivienergiatalohankkeesta. Jos pystytään yhdistämään erittäin energiatehokas ja samalla edullinen rakentaminen, ollaan kauaskantoisen asian kanssa tekemisissä. Soininen on mallikohde ja sitä rakennuttamismallia voidaan hyödyntää muissa paikoissa, lupaa Elfving. Uustuotanto pääsi vauhtiin Vason asuntotuotanto alkoi 20 vuotta sitten nollasta. Historian ensimmäinen oli rivitalokohde Kreulankartano. Nyt kohteita on 99 eli sadas valmistuu tämän vuoden aikana. Sadas kohde on lokakuussa valmistuva Raision keskustan Keonraitti. Sen 28 asunnosta vain kaksi on enää myymättä. Raision kerrostalokohteen jälkeen valmistuvat rivitalot Kaarinassa ja Hirvensalossa. Soinisten passiivienergiakohteen rakentaminen alkaa näillä näkymin ensi vuoden alussa. Lisäksi kaavoitusta seurataan tiiviisti ja neuvotteluja käydään muutamista muista kohteista. Henrik Elfving pitää positiivisena asiana, että uutta rakennetaan. Uustuotanto luo tulevaisuutta ja lisää tarjontaa, tiivistää Elfving. Senioriväki on innostunut asumisoikeudesta Vaso kiinnostaa ihmisiä nyt aiempaa enemmän. Sen näkee Elfvingin mukaan hakijoiden määrän lisääntymisenä. Lapsiperheille Vaso sopii erityisen hyvin. Uutena ilmiönä Elfving poimii seniorit. Heitä on tulossa Vasoon aiempaa enemmän. Elfving ymmärtää tämän ilmiön vallan hyvin: kun lapset ovat maailmalla, halutaan pienempään asuntoon, eikä sen tarvitse enää olla omistusasunto. Yleisesti suosituimpia asuntoja ovat kaksiot ja kolmiot. Rivitalokohteista halutaan eniten yhden tason asuntoja, selvittää Elfving. Asumisoikeuslain muutoskin vireillä Asumisoikeuden lainsäädäntöä ollaan Suomessa muuttamassa. Hallitukselle ja eduskunnalle ollaan näillä näkymin jättämässä ehdotus, joka rajoittaisi vastikkeiden kautta saatujen varojen käyttöä. Lakimuutosehdotuksessa halutaan, että käyttövastikerahoissa ei saisi tasata hoitokuluja. Myös kiinteistökohtaiset vuosikorjaukset ja rikkoontumiset tulee rahoittaa kiinteistön omilla vastikkeilla. Suurempiin peruskorjauksiin saisi kerätä lakimuutoksen mukaan vain kohtuullisesti asuintalovarausta. Jotkin tämän muutoksen osat ovat puhuttaneet pääkaupunkiseudulla, jossa peruskorjaukseen tarkoitettua rahastoa on kartutettu huomattavan paljon ja samalla on hoitokuluja voitu tasata kohteiden välillä. Vasossa vireillä oleva lakimuutos ei Elfvingin mukaan tuo vastikekäytäntöön suuria muutoksia, sillä täällä pääomakulut on tasattu säännösten mukaisesti ja kiinteistöjen hoitokulut on pääsääntöisesti pidetty erillään. Kohdekohtaisia valvojia voisi olla enemmänkin Valvonta nousi vahvasti esiin huhtikuun Vaso-kokouksessa. Raimo Kurki valittiin uudeksi valvojaksi. Lisäksi kohdekohtaisia valvojia kaivattiin lisää. Osmo Valovirta toimi viime vuonna Vasossa asukkaiden nimeämänä valvojana. Huhtikuun Vaso-kokouksessa Valovirta sai kuitenkin väistyä. Raimo Kurki voitti Valovirran äänestyksessä selkein numeroin. Kokouksessa Kurki lupasi olla mukana uusien kohdekohtaisten valvojien kouluttamisessa. Kurki heitti tavoitteeksi nostaa kohdekohtaisten valvojien määrää. Raimo Kurki on toiminut Vasossa aiemmin lukuisissa eri tehtävissä. Kiireellä valmisteltu lakiluonnos huolestuttaa lukelpoisen vuokra-asunnon löytäminen on vaikeaa. Suuria ongelmia tulee Peltomäen mukaan siitäkin, ettei esimerkiksi suuria remontteja ei voisi enää tasata yhtiön sisällä. Uuteen lakiesitykseen on kirjattu myös seuraamusmaksu, mikäli käyttövastikkeet eivät osu ministeriön haluamaan haarukkaan. Kukas sen sanktion sitten maksaa? Asukkaiden käyttövastikkeestako se lopulta kuitenkin otetaan, kyseli kokouksessa Tapio Kaihtela. Uusia kohteita nousee Vason asukkaiden ääntä. Asuntojen pitäisi valmistua vuonna Ennen Soinista Vaso-kohteita nousee muualla: Raisiossa hyvin myyty Keonraitti on valmis lokakuussa. Kaarinan Kuninkaanlaakson rivitalokohde polkaistaan käyntiin toukokuussa. Isännöinnin siirto itse hoidetuksi kiinnosti kokouksessa Markku Rohusta Tavastinmäen Emännästä. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan omana työnä tehdystä isännöinnistä on saatu hyvää palautetta, laatu on korkeatasoista ja hinnaltaankin se pystytään toteuttamaan kilpailukykyisesti. Raimo Kurki on uusi asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa. Jokaisessa Vaso-kohteessa pitäisi olla oma valvoja. Valvojan puheenvuoron Vaso-kokouksessa pitänyt Osmo Valovirta perusteli ajatusta sillä, että asukkaiden nimeämän valvojan työ ei yllä kohdetasolle. Nyt kohdekohtaisia valvojia on viitisenkymmentä, eli parantamisen varaa on. Kaksituntiseksi venyneen Vaso-kokouksen kompleksisin aihe oli asumisoikeusasunnoista annetun lain muutosesitys. Kokousväki oli huolissaan siitä, että lakia ollaan muuttamassa kovalla kiireellä, eikä sen yksityiskohtiin ehdi perehtyä kunnolla. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että lakimuutos pitäisi palauttaa uuteen kiireettömään valmisteluun. Kannanotto päätettiin toimittaa ympäristöministeriöön. Suunniteltu lakimuutos velvoittaisi yhtiöitä hinnoittelemaan asumisen vastaavan aravavuokra-asunnon mukaan. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan tavoite on asukkaan kannalta lyhyellä tähtäimellä mielekäs, mutta vertai- Vaso-kokouksessa esiteltiin myös Naantalin Soinisiin suunniteltu passiivienergiakohde. Kohteeseen muuttavien asukkaiden opastus on Pekka Peltomäen mukaan hyvin tärkeää. Asumisessa pitää tietää oikeat niksit, jotta energiansäästö ja ympäristötavoitteet onnistuisivat maksimaalisesti. Soinisiin on tulossa noin 35 erityyppistä energiapihiä asuntoa. Passiivitalojen vaatiman rakennustekniikan johdosta pelkkiä pientaloja ei pystytä tekemään, vaan asuntoja on viisasta kytkeä useampi samaan rakennukseen, hahmotteli Peltomäki. Soinisten kohteen suunnittelu on käynnissä ja tässä työssä kuullaan myös Pekka Kuivela ilahdutti hallintopäällikkö Teija Lammista kukilla Vaso-kokouksessa.

8 8 Ari Pikkarainen KOKEMUKSIA SÄHKÖISESTÄ KOHDE- TARKAS- TUKSESTA Älkää peljätkö! Kyse ei ole tosiaankaan uudesta sähköisestä apparaatista, joka alkaa tehdä Vasossa kohteiden tarkastuksia, vaan otsikko viittaa kohteiden valvojien jokavuotisesta velvollisuudesta (oikeudesta) tarkistaa oman kohteensa kirjanpitoasiakirjat. Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta mahdollisuus suorittaa tämä kirjanpidon tarkastus sähköisesti eli internetin kautta. Käytännössä tarkastus tapahtui kirjautumalla Vason kotisivuilla postitse saaduilla käyttäjätunnuksella ja salasanalla oman kohteen kirjanpitosivuille. Tästä uudesta tarkastusmenetelmästä annettiin myös koulutusta kohteiden valvojille Vason toimistossa eräänä helmikuisena iltana. Tilaisuudessa oli läsnä kouluttajien lisäksi... yksi valvoja (minä itse!), muut eivät jostain syystä vaivautuneet paikalle. Ilmeisesti muilta valvojilta netin kautta tapahtuva tarkastus sujui kuin rasvattu ongelmitta! (?). Mikä minun oli ollessa, kun sain oikein henkilökohtaista opastusta uudesta menetelmästä. Omakohtaisesti uusi tarkastusmenetelmä osoittautui varsin tehokkaaksi ja helpoksi keinoksi käydä läpi edellisvuoden kirjanpito kohteeni osalta. Syötettyäni käyttäjätunnuksen ja salasanan pääsin kohdekohtaisille sivuille, joista löytyi helposti pääsivun oikeasta reunasta kohteeni asiakirjat. Sieltä klikkaamalla kohdasta kirjanpito pääsin pääkirjan kautta käymään läpi tilitapahtumia. Aikaisemmin olin joutunut tekemään tarkastuksen käymällä läpi kaksi suurta ja paksua mapillista kirjanpitopapereita tositteineen. Valvojan työn kannalta olennaisinta oli ostolaskujen tarkastaminen. Helpoiten se kävi tarkastamalla siis tositepääkirja. Pääkirjassa on näkyvissä kyseisen viennin päivämäärä, tositenumero, vastatili sekä mahdollinen selite. Tulihan asia nyt selväksi! Aikaa kirjanpidon tarkastukseen meni vain murto-osa aikaisemmasta ajasta. Ei kun klikkailemaan! Netti ei pure! Ja muistakaa : OPPIA IKÄ KAIKKI! Riikka uskoo yhteisöllisyyden voimaan Yten uusi puheenjohtaja Riikka Lehtismäki säteilee ideoita ja energiaa. Hän haluaa asukkaat entistä aktiivisemmin mukaan asumisen kehittämisessä. Lehtismäki uskoo tiiviimmän yhteisöllisyyden lisäävän asumismukavuutta ja säästävän rahaa yhteistä rahaa. Päiväsaikaan Atte, Anni ja Aapo pitävät perheen liikkeellä, myöntää Riikka Lehtismäki. Kolmen pienen lapsen äidiltä Riikka Lehtismäeltä riittää aikaa ja energiaa Vason asioiden hoitamiseen. Samalla kun Riikka maalaa visioitaan, Atte pähkäilee DVD-soittimen kanssa, Anni suunnittelee itselleen mukavaa tekemistä ja nuorimmainen Aapo taitaa olla taas karkuteillä. Riikan fokus pysyy keskeytyksistä huolimatta Vasossa ja sen kehittämisessä. Yten uusi puheenjohtaja Riikka Lehtismäki haluaa vahvempaa yhteisöllisyyttä. Kun vasolaisuuden henki kasvaa, syntyy paljon hyvää: yhteydenotot lisääntyvät, paikat pysyvät paremmassa kunnossa ja ideat asukasmukavuuden lisäämiseksi tulevat helpommin esiin. Riikka myöntää, että hän haluaisi nykyistä enemmän palautetta asukkailta Yten suuntaan. Yleensä palaute liittyy ongelmaan, mutta palaute voi liittyä myös toiminnan kehittämiseen, rohkaisee Lehtismäki. Yhteisöllisyys tuo Vason tutummaksi ja samalla ymmärretään paremmin, mihin vastikerahat käytetään. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja voi säästää merkittävästi asumiskustannuksia. Riikka poimii tästä esimerkiksi jätehuollon. Kun kierrättää ja kompostoi omalla tontilla, jäteastioiden tyhjennysväliä voidaan pidentää ja näin säästyy kaikkien rahaa. Riikan omassa yhtiössä lasin, metallin, paperin ja eloperäisen jätteen jaottelu toimii ja kompostoimattomien asukkaiden määrä vähenee kaiken aikaa. Pihatalkoilla säästyy myös sievoinen summa ja talkoohenkeä voi soveltaa muuhunkin paikkojen kunnossapitoon, Riikka pohtii. Yhteisöllisyyden tiivistyessä omasta asunnosta kannetaan enemmän huolta. Lehtismäki toivoo, että varsinkin asunnon vioista ilmoitettaisiin nopeasti, jotta vaurio ei ehtisi paisua liian Kurkku suorana parvekkeella Kasvimaalla puuhastelu näyttää yleistyvän Varsinais-Suomessa. Uusi ilmiö viljelyssä on se, että nyt halutaan myös parveke kukoistamaan ja tuottamaan monenlaisia herkkuja. Oikeastaan tämä johtuu siitä, että parvekkeita lasitetaan ahkerasti ja siinä yhteydessä parvekkeesta tulee monen kohdalla houkutteleva trooppinen koekenttä. Lasin takana lämpö lisääntyy ja öinen halla pysyy loitolla. Parveke on lisäksi sopivan pieni, jotta sitä ehtisi stressaantumatta hoitaa. Turkulainen Koroisten Puutarha lähti kehittämään parveketuotantoon sopivien kasvien valikoimaa. Tänä keväänä Koroinen pukkasi markkinoille minikurkun, joka kasvaa amppelissa. Sen saa rönsyilemään pitkin nurkkia ja syötäviä kurkkuja tulee. Kasvia myydään asiakkaille melkein satokypsänä eli kurkkua pääsee popsimaan yleensä jo kotimatkalla puutarhakaupasta tullessa. Amppeliin istutettu minikurkku on kätevä kasvattaa, mutta se vaatii ahkeraa kastelua. Lehdistö on niin runsas, että haihduntaa tapahtuu. Lisäksi lannoitetta pitää lisätä mieluimmin jokaisella kastelukerralla, opastaa tuotantojohtaja Reeta Rouhiainen Koroisten Puutarhasta. Rouhiaisen mukaan kehitystyö ei jää kurkkuun. Lähiaikoina parvekeviljelijöille lanseerataan paprika ja monet muut herkut. Paprika onkin hyvä lisä, sillä paprikat ja chilit ovat olleet monen kasvihuoneessa kestosuosikkeja viime vuosina. Tämän päivän kotiviljelyssä tärkeintä ei ole enää se, että saa kasvikset edullisesti. Nyt ollaan Rouhiaisen mukaan valmiit maksamaan siitä, että homma onnistuu ja vielä ilman pitkiä odotuksia. Nykyaikana on hienoa poimia omalta palstalta lisukkeita salaattikulhoon tai yrttilisää keittoon. Se on sitä laatua elämässä. Lähimmät amppelikurkut Viherlassilasta Mika Lassila Viherlassila Oy:stä kertoo, että amppelikurkkua on heillä kuluttajamyynnissä viimeistään toukokuusta alkaen kun ilmat ovat varmuudella pysyvästi lämminneet. Viherlassila on Vason Vihreän Kortin yhteistyökumppani, joten kannattaa käyttää hyväksi tätäkin asiakasetua. Maailmalla jalostetaan hurjasti uusia lajikkeita Kotipuutarhuri voi muutoinkin odotella uusia makuelämyksiä joka vuosi. Esimerkiksi salaateissa liikkuu maailmalla tuhansia eri lajikkeita. Suomalaiset ovat tottuneet mietoihin salaatteihin, mutta Kiinassa popsitaan salaattia, joka maistuu vaikkapa valkosipulilta tai esimerkiksi ananakselta. Monivivahteista maku- ja väriskaalaa löytyy muistakin herkuista. Hyvin varustetuista siemenkaupoista pääsee helposti uusien makujen kanssa tekemisiin. Suomalaisten on välillä työlästä päästä uusien makujen kanssa tutuksi, sillä isoksi. Tämä on tärkeää varsinkin vesivahingoissa. Jokainen voi vaikuttaa Riikka Lehtismäellä on Ytessä viides vuosi menossa. Hän uskoo, että pienikin idea voi johtaa isompaan muutokseen ja kehitykseen. Moni ajattelee, että yksi ihminen ei voi isossa ryhmässä vaikuttaa, mutta Riikka on toista mieltä. Hän toivoo asukkailta ideoita ja kommentteja. Raikkaille, uusille ajatuksille on tilaa, Yte-päällikkö lupaa. Ideoita ja arvioita saa tulla suoraan asukkailta tai asukastoimikunnilta, hän opastaa. Kovin ilahtunut Yten uusi vetäjä olisi siitä, että Vaso-kokoukseen tulisi enemmän osallistujia. Yli-Maaria voitti Hirvensalon Lehtismäen perhe asui ennen Turun keskustassa. Perheen kasvaessa muutto keskustakuhinan ulkopuolelle tuli ajankohtaiseksi. Vaihtoehtoina olivat Hirvensalo ja Yli-Maaria. Lopulta Yli-Maarian uudet rivitalot ja yksitasoinen asuminen veivät voiton, eikä perheen ole tarvinnut valintaa katua. Moision nurkilta kurvaa moottoritietä pitkin parissakymmenessä minuutissa keskustaan. Bussiyhteydet ovat myös parantuneet viime aikoina, naapurit ovat mukavia ja alue on viihtyisä, Riikka luettelee. Vaso tuntuu maistuvan systeeminä Lehtismäen väelle hyvin. Huoltomies on aina saatavilla ja isännöintipalvelu pelaa mainiosti, leveästi hymyilevä Riikka kiittelee. Ensin tuli amppelimansikka, sitten amppeliminikurkku. Parvekeviljelijän lajikevalikoima kasvaa lupaavasti. Suomen oloihin ei juurikaan jalosteta lajikkeita. Uutukainen pitää siis kokeilla ja testata suomalaiseen ilmastoon. Sinnikkään testailun ja kokeilun jälkeen Suomeen on kumminkin odotettavissa mielenkiintoisia uutukaisia joka vuosi. Minikurkkua pitää muistaa kastella ja lannoittaa, opastaa Reeta Rouhiainen Koroisten puutarhasta.

9 9 Iso-Syötteen matkalta Armi Kauppisen kankaalle tarttui vahvansininen vesimaisema. Littoisissa asuva Armi Kauppinen sai maalauskipinän reilut kymmenen vuotta sitten Järvenpäässä. Sivellin pääsi kunnolla vauhtiin sikäläisen työväenopiston kurssilla. Alati liikkuva ja ilmettään muuttava vesi on innostanut Armia kaiken aikaa. Sen huomaa myös maalarin kotona: seinille on ripustettu tauluja puro-, järvi-, joki- ja merimaisemista. Seinille tosin mahtuu vain osa noin 50 taulun kokoelmasta. Turun seudulle muutettuaan Armi jatkoi harrastustaan Turun työväenopistossa ja siellä hän viihtyy yhä joka viikko. Ryhmässä tyylien erilaisuus tulee hyvin esille ja Kaskenkadun opistoluokassa on mainio valo, kiittelee Armi. Arkihuolet kaikkoavat taulun edessä Armi Kauppinen viihtyy maalaushommissa, koska se vie mukavasti mennessään. Muut arkiset asiat unohtuvat ja kaikki ajatus keskittyy kankaalle. Tunnin takia telineitä ei kannata pystyttää. Naantalissa ja Raisiossa uusi sopimus astui heti voimaan. Viime vuoden loppuun mennessä DNAn alueeksi tuli Turussa Halinen, Räntämäki, Katariina, Harittu, Perno, Länsikeskus, Länsinummi, Kärsämäki, Runosmäki, Keskusta, Majakkaranta, Kohmo, Nummenmäki, Pääskyvuori (lukuunottamatta Pyynpää-kiinteistöä) sekä Kaarina (lukuunottamatta Beatankuja ja Vaakunarivi -kiinteistöjä). DNAn alue laajenee sitä mukaa kun he pystyvät rakentamaan valokuitukaapeliverkkoaan. Verkon rakentaminen sujuu sulan maan aikaan kesällä. Kytkentöjä aletaan tehdä syksyllä niin, että uuteen palveluun siirrytään vuoden viimeisten viikkojen aikana. Työn ääressä aikaa vierähtää yleensä useampia tunteja. Armilla on ollut usein tapana maalata kotona viikonloppuisin. Yöllä ei kannata pensseliin tarttua, sillä keinovalossa on vaikea synnyttää sopivia värejä. Työväenopistossa on kokeiltu monenlaisia tekniikoita, mutta öljyväri tuntuu olevan Armin juttu. Siinä värin saa luotua kankaalla kokeilemalla. Väri ikään kuin nousee esiin maalatessa, pohtii Kauppinen. Jälkikasvua olisi kyllä mukava tallentaa kankaalle. Muotokuvien teko on kumminkin vaikeaa, sillä persoona pitää heijastua työstä, pelkkä tunnistettavuus ei riitä. Armi pohtii. Taulun aihe syntyy hetkessä Armi Kauppisen taulun aiheet ovat usein peräisin matkoilta. Usein hyvä näkymä avautuu silmänräpäyksessä ja silloin on kova halu saada se nopeasti tallennettua. Armilla on tapana valokuvata kohteet ja maalata maisema kotioloissa. Toisinaan taulut synnyttävät muistoja. Esimerkiksi Rymättylän Aaslan saaren punaiset rantahuoneet tuli maalattua ensimmäisen työkaverin kotimaisemista. Nyt työkaverista on jo aika jättänyt. Uusi maisema, uudet ajatukset Armi Kauppinen on nyt uusien haasteiden edessä. Hän muutti Littoisten Punaiset rantahuoneet tuli ikuistettua ensimmäisen työkaverin kotimaisemista Aaslan saarelta. Työkaveria ei enää ole, joten maalaus on muisto hänestä, sanoo Armi Kauppinen. Vesi jaksaa innostaa Armi Kauppista Piirongin päällä on meriaiheinen maalaus. Sitä pitäisi korjata. Vene saattaisi rytmittää taulua mukavasti Armi Kauppinen on maalannut vettä toistakymmentä vuotta kymmenille kankaille. Haasteellinen vesi on Armille jo niin hyvä tuttavuus, että aiheen vaihto on käynyt mielessä. rivitaloon vuosi sitten ja runsaslumisen talven jäljiltä alkaa paljastua, mitä lähiluonto tarjoaa maalarille. Ainakin Littoistenjärveltä hän on löytänyt jo mainioita maalauskohteita. Uuden kodin lasipatiota hän aikoo myös testata maalauspaikkana. Armi on jäänyt hiljattain eläkkeelle, joten maalaamiselle jää nyt enemmän aikaa. Oikeastaan nyt voi rytmittää päivän, viikon ja koko vuoden maalaamisen ehdoilla. Ehkäpä pitkäaikainen haave maalausmatkasta Ranskaan voisi lopulta toteutua. Bretagnen rannikolla on Armin mukaan vaikuttavien maisemien lisäksi erikoisen vahva valo. Uutta lienee tulossa myös tyylillisesti. Ehkäpä perinteiset luontokohteet jäävät jatkossa vähän vähemmälle ja abstraktimpi suuntaus vie voiton. Se jää nähtäväksi.. Kaapeli-tv:n toimittajamuutos jatkuu Vaso kilpailutti vuoden 2008 lopulla kaapeli-tv:n toimituksen kaikkiin Vason kiinteistöihin. Uudeksi yhteyksien toimittajaksi valittiin DNA. Tänä vuonna ohjelmassa ovat seuraavat 18 kiinteistöämme (301 asuntoa): Turku HIRVILAAKSO Hemmolankuja 2 KUKOLANKASKI Opettajankatu 2,3 KATAVANRANTA Verkkokuja 2 KONTIO Ahmankuja 3 Lieto LIEDON LEHDOKKI Hyvättyläntie 16 LIEDON LEMMIKKI Junninlaituri 4 TAATILANKEIDAS Karvalankuja 1 TAATILANKEIDAS II Karvalankuja 3 LIEDON KAUNOKKI Hyvättyläntie 20 Raisio SIIRINKAARI Knuutinkatu 13 UKKO-KAURIS Aaponkuja 7 RAISION PUISTO II Kimalistontie 34 RAISION PUISTO I Honkapirtinkuja 8 RAISION UUNILINTU Kallastenkatu 47 SIIRINTÄHTI Laitiokatu 1 SIIRINKARTANO Laitiokatu 2 Kaarina BEATANKUJA Tuuliviirinkatu 1, 5 VAAKUNARIVI Vaakunatie 7 Myöhemmin syksyllä tiedotetaan kiinteistökohtaisesti hyvissä ajoin tulevista muutoksista. Ensi vuoteen jää jäljelle vielä 11 kiinteistöä ja niissä olevat 183 asuntoa. Vanhat digiboxit toimivat Tekniset laitteet eli digiboxit toimivat entiseen malliin. Uuden ohjelmatoimittajan aloittaessa on kuitenkin digiboxiin palautettava tehdasasetukset. Tämän lisäksi asukkaille ei tästä muutoksesta aiheudu muuta haittaa kuin, että katselukortin lunastaneiden ja maksullisia kanavapaketteja seuraavien tulee irtisanoa nykyisen toimittajan kanssa tehty sopimus ja tehdä DNA:n kanssa uusi sopimus aikanaan. DNA:lta aloitustarjouksia Uuden sopimuksen aluksi DNA tarjoaa jokaiseen Vaso-kotiin 12 kuukauden ajaksi maksutta katselukortin. Lisäksi DNA tarjoaa yhden kuukauden ajaksi maksutta Viasat Kulta ja Canal+Total -kanavapaketteja. DNA:n kanavatarjontaan voi tutustua paremmin osoitteessa: Nopea laajakaista ja kaapelitv samassa valokuidussa Uuden kaapeli-tv-ohjelman kautta tulee mahdolliseksi myös nopea 10M tai 24M- laajakaistayhteys. -sivuilla kerrotaan tar kemmin tämän palvelun laajentumistahti, niihin liittyvät hinnat ja muut tarvittavat toimenpiteet palvelun hankkimiseksi DNAlta. Miten kotikohteeni sivuille pääseekään? Vason -sivujen kautta löytyy paljon omaan kotikiinteistöönkin liittyvää asiaa, kun vaan osaa sitä etsiä. Oman kohteen sivuille pääset seuraavasti: 1. valitse vaso.fi -sivujen etusivun yläpalkista Vaso-asunnot 2. valitse vasemmasta sivupalkista Kaikki asunnot 3. valitse haluamasi kunta, esim. Turku 4. kiinteistöt tulevat tarjolle alueittain, valitse esim. Kreulankartano 5. kiinteistön nimen alla on laatikko, josta löytyy kiinteistöön liittyviä tietoja ja laatikon alareunassa on kohta Kohdekohtaiset sivut, paina kohdasta Avaa 6. olet nyt kirjautunut vierailijaksi kiinteistösi sivuille, jossa tarjolla on ilmoitusasioita, tärkeimmät yhteystiedot ja mikä tärkeintä, sieltä löytyy myös: Asukaskokouksen pöytäkirjat - siinä määrin kuin kohteen asukastoimikunta on niitä lisännyt Asumisen asiakirjat - monipuolisesti arkipäivän asumiseen liittyvää aineistoa, - on sisällöltään sama kuin perinteinen Asukaskansio-mappi, joka piti säilyttää asunnossa täydellisenä vuodesta toiseen Energiatodistus - Vaso päivittää vuosittain, nyt vuoden 2009 kulutustietojen mukaan Hallintoasiakirjat - Vaso päivittää syksyllä talousarvion laatimisvaiheessa kohteen talousarviotiedot ja tulevat käyttövastike-, ym. maksutiedot - keväällä Vaso päivittää edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen Kiinteistön asiakirjat - kiinteistöön liittyviä erityisiä asiakirjoja Valokuva-albumi - valokuvia, joita kohteen asukastoimikunnan nettivastaava voi lisätä. Avaamalla aina kunkin kansion, löydät sen alla olevat tiedostot. Osa asiakirjoista on esim. Word-dokumentteja, joten ne avautuvat erikseen Word-ohjelmaan. Miten kohteen sivuille lisätään tietoa? Kohteen asukaskokouksen tai asukastoimikunnan valtuuttama nettivastaava voi pyytää käyttäjätunnukset osoitteesta vaso.fi tai Tuohon postiin on hyvä laittaa valtuutuksen todisteeksi pöytäkirjaliite tai muu näyttö siitä, että olet jatkossa kyseinen vastuuhenkilö. Paluupostissa uusi nettivastaava saa käyttäjätunnukset, ohjeistuksen kirjautumista ja sivujen päivitystä varten sekä Vason kotisivujen nettietiketin. Kohteen nettivastaava pystyy: lisäämään ilmoituksia ilmoitustaululle lisäämään ja poistamaan asia kirjoja määrättyihin kansioihin Muut sivujen osat päivitetään Vason keskushallinnosta (erityisesti vasemmalla oleva Yleistä -osa), ellei kohteen nettivastaavan kanssa erikseen toisin sovita. Outi Tamminen

10 10 Vanhan ajan lumitalvi piti Kyyriäisen kiireisenä Aurausta, hiekoitusta ja sulatusta Sitä on kiinteistönhoito ollut tänä talvena Lipunkantajanpuistossakin, sanoo Jukka Kyyriäinen. Yli kymmenen tunnin työpäiviä kertyi kiinteistönhoitaja Jukka Kyyriäisen talveen aika paljon. Välillä vanhan lumen auraus oli vasta työn alla kun taivaalta saapui jo uusi satsi lunta. Sydäntalven jälkeen ykköshomma oli jäätyneiden kaivojen ja syöksytorvien avaaminen. Kyyriäinen hoitaa Vason kohteita Turun Runosmäessä ja Nättinummessa. Iltapäivän lyhyt kahvihetki Runosmäen huoltamon baarissa keskeytyy puhelimen pirinään. Asukas kyselee muuton järjestelyistä. Näitä yhteydenottoja tulee Jukka Kyyriäisen mukaan tuon tuosta, aamusta iltaan. Television yhteyksistä soitellaan, muuttojärjestelyjä kysellään ja nyt talvella muutama asukas on ollut jopa autonhinausta vailla, Kyyriäinen luettelee. Työpäivä alkoi aamuyöllä kolmelta. Kyyriäinen myöntää, että runsasluminen talvi on pidentänyt työpäiviä aika usein 15-tuntisiksi. Ero normaaliin talveen on aika iso. Kyyriäisellä on toistakymmentä kiinteistöä hoidettavana Turussa. Näistä neljä on Vason kohteita: Auringonpuisto, Lipunkantajanpuisto ja Viiripuisto Runosmäessä ja Ragnarinkaari Länsinummen puolella. Lunta, jäätä, pihojen keväthoitoa Talvella kiinteistönhoitajaa työllisti lumenauraus. Loppumetreillä alkoi olla pulaa paikoista, joihin lumen sai työntää. Luontevin paikka on kasata lumet hiekkakentälle, mutta talvella nekin alkoivat täyttyä. Nurmikon päälle ei lunta ole syytä kasata, sillä lumen mukana nurmelle kerääntyy hiekoitushiekkaa ja muuta epäesteettistä. Lumenaurausten välissä kiinteistönhoitaja huolehtii siitä, että hiekoitushiekkaa on käytävillä tarpeeksi. Maaliskuun lopulla lumi alkoi sulaa ja kylmä vesi kiusasi viemäreitä ympäri Turkua. Kiinteistönhoitaja Kyyriäinen taisteli kaivojen jäätymistä vastaan kangella ja lapiolla. Sadevesikaivon kannen löytyminen ei ollut aina kovin helppoa kun välissä oli tuhti kerros lunta, loskaa, vettä ja jäätä. Sadevesikaivoja ei ole syytä jättää oman onnen nojaan, sillä vapaana vellova tulvavesi voi kulkeutua kiinteistöjä kastelemaan, pohtii Kyyriäinen. Viimeisten nietosten lähdettyä alkoi työ pihoilla. Osa pensaista oli kovilla hankipainon alla ja niitä piti auttaa uuteen kasvuun. Muidenkin talventuomien jälkien korjaaminen nurmella ja käytävillä kuuluu kiinteistönhoitajan keväthommiin. Kiinteistönhoitaja kutsutaan apuun silloinkin kun muuttoa pitää järjestellä, vessa ei oikein toimi, hana vuotaa, lämmitystä pitää trimmata ja pattereita ilmata. Kiinteistönhoitajan työpäivä on vaihteleva ja siinä pitää olla aikamoinen moniosaaja. Laatutakuu auttaa monessa käänteessä Kiinteistönhoitaja Jukka Kyyriäinen eli TSPH-Kiinteistöpalvelu on muodostanut kolmen muun saman alan yrityksen kanssa laatutakuuketjun. Se on eräänlainen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on taata palvelu kaikissa tilanteissa ja tuoda helpotusta paperihommissa. Laatutakuun kautta järjestellään viikonloppujen päivystysvuorot ja kesälomatuuraukset. Laatutakuun ansiosta Jukka Kyyriäinenkin on saanut muutaman päivän kuussa vapaata lumikiireen keskellä. Laatutakuu hoitaa tuuraajan myös silloin kun kiinteistönhoitaja on sairaana. Laatutakuu huolehtii ringissä mukana olevien yritysten tiliasiat ja on apuna sopimusten teossa ja laitehankinnoissa. Näin kiinteistönhoitajalla jää enemmän aikaa varsinaiseen kiinteistönhoitotyöhön. Oppipoika tulee Jukan avuksi Jukka Kyyriäisellä mennyt talvi oli rankka. Töitä oli paljon, mutta onneksi asukkaat ymmärsivät lumitalven haasteet ja olivat joustavia, hän kiittelee. Kesän jälkeen Kyyriäiselle on tulossa apulainen. Tämä kaveri tulee oppisopimuskoulutukseen. Hän opettelee kantapään kautta kiinteistönhoidon eri hommat ja on samalla apuna Kyyriäiselle. Jukan ilmeestä näkee, että hän jo odottelee uutta työkaveria kiinteistönhoitajan monenkirjaviin hommiin. Uusi talkkari hoitaa homman Tero Vanamo on asunut Runosmäessä Lipunkantajankadun varrella vuodesta 1992 lähtien. Mainiot ovat otteet uudella kiinteistönhoitajalla. Näin tuumii Lipunkantajanpuiston kerrostalossa Runosmäessä asuva Tero Vanamo. Kiitoksen sanat menevät Kyyriäisen Jukalle. Tero Vanamo on ehtinyt asua Vason Runosmäen kohteessa pitkään. Hän on yksi vuonna 1992 valmistuneen talon alkuperäisistä asukkaista. Talo on Vason vanhimpia, mutta edelleen hyvässä kunnossa. Parvekkeita on vuosien mittaan siistitty, muuten taloa ei liiemmin ole tarvinnut korjailla. Pitkän asumisjakson aikana Tero on ehtinyt nähdä monentasoista talkkaria. Tämä tuorein tapaus, Jukka Kyyriäinen saa Terolta kiitettävän arvosanan. Sauna lämpiää ajallaan ja nurmikoita on leikattu ahkerasti. Parkkipaikka on pysynyt kunnossa ja piha siistinä. Huippulumisen talven haasteista huolimatta ajoväylät ovat pysyneet hyvin auki, hiekoitushiekkaa on ollut väylillä ja jäätyneet sadevesikaivotkin aukesivat parkkipaikalta keväällä nopeasti. Kehuvia sanoja on talkkarista kuulunut naapuristostakin, Tero lisää. Vanamolla on asumisen kanssa ollut hyvää tuuria. Talkkaria ei ole talon vikojen takia viime aikoina juurikaan tarvittu. Viemärikaivo piti kerran tyhjentää. Silloinkin Kyyriäinen saapui nopeasti paikalle. Talonmies Kyyriäinen on Vanamon mukaan mukava veikko senkin takia, että hänen kanssaan tulee luontevasti juttuun. Sosiaalisuus on iso etu kiinteistönhoitajan työssä. Kysele ennen remonttia Säleverhon saat asuntoon ripustaa mutta pihan aitaamiseen tarvitset aina erillisen luvan. Omaa ovisilmää et saa ruuvata irti kun muutat asunnosta pois Vaso on vuoden alussa päivittänyt ohjeet siitä, mitä muutostöitä saa tehdä ja mitä korvataan. Ennen remonttia kannattaa siis tutustua paperiin huolellisesti. Ohjeistusta noudatetaan jälkeen tehtyihin lisä- ja muutostöihin. Tämä löytyy kokonaisuudessaan myös Vason nettisivulta Ohjeista voi kysellä myös Vason toimiston väeltä. Ohje on tehty helpottamaan asukkaiden päätöksentekoa. Nyt tiedot muutostöistä, niiden luvista ja korvattavuudesta on selkeästi esitelty, selvittää asuntopäällikkö Tiina Arnivaara Vasosta. Pelkän luulon tai vanhan tiedon varassa ei tarvitse remonttiin lähteä. Alkuperäisen kodin koneen vaihto vaatii luvan Aika usein asukas ajattelee kodinkoneen vaihdon onnistuvan neuvottelemalla asiasta vain kodinkonemyyjän kanssa. Alkuperäisen kodinkoneen vaihtoon tarvitaan kumminkin aina Vason lupa. Kiinteiden kaapistojen lisääminen ja poisto, väliseinien siirrot, pihan aitaaminen sekä lautasantennin ja ilmalämpöpumpun asennukset vaativat myös isännöitsijän kirjallisen luvan. Korvausmenettely vaatii perehtymistä Vaso hyvittää joitakin remontteja, toisia taas ei. Käytäntö on looginen, mutta yksityiskohtien selvittelyyn kannattaa varata aikaa. Hyvityskelpoisten töiden korvaus maksetaan vuosittaisten poistojen jälkeen asumisoikeusmaksun palautuksen yhteydessä. Vaso ei korvaa sellaisia muutostöitä, jotka ovat vähäisiä tai lähinnä esteettisiä. Tällaisia ovat mm. säleverhot, turvalukko, pintamateriaalin vaihto, liukuovien asennus perinteisten kaapinovien paikalle sekä rivitaloissa pihan laatoituksen ja istutusten lisääminen, listaa Arnivaara. Kerrostaloja koskien hän lisää vielä parvekelasitukset, joka ei ole vähäinen muutostyö, mutta niistä ei Vaso ota ylläpitovastuuta eikä hyvitä kustannuksia muutostyönä. Korvauksen saa, jos lisäyksen katsotaan parantavan asunnon käytettävyyttä ja nostavan sen arvoa. Tällaisia ovat Arnivaaran mukaan mm. kaapistojen lisääminen, astianpesukoneen hankkiminen, muovimaton vaihto parkettiin tai laminaattiin. Astianpesukoneen alle tulee aina myös asentaa tulvasuoja, Tiina huomauttaa. Hukattu avain maksaa euroa Muutostöiden ohjeiden listaamisessa tarkistettiin myös hintoja. Avaimen kadotessa lukko pitää sarjoittaa uudelleen. Mustapäisissä Exec-avaimissa sarjoitus maksaa euroa. Perinteisen Classic-avaimen sarjoituksen saa eurolla. Hintoihin vaikuttavat alkuperäisten avainten lukumäärä sekä sarjoitettavien lukkopesien määrä.

11 11 Isännöitsijä Annamaija Tuominen (vas.) ja Kukolankasken asukas Sanna Riissanen arvioivat yhdessä juuri ennen talvea siirrettyä tyhjää hiekkalaatikkoa. Annamaija lupaa sinne hiekan heti keväällä kun maa kantaa. Vihreä kortti veistelee Viking Linen risteilyhintoja reilusti Viking Line tarjoaa vuorokauden miniristeilyjä Turusta Tukholmaan erikoishintaan kaikille Vason Vihreän kortin omistajille. Erikoishintaisia risteilyjä on touko-kesäkuun aikana sekä aamuvuorolla Amorellalla että iltavuorolla Isabellalla rajoitettuina päivinä. Oma isännöinti laajeni Turussa Hirvensaloon Vason Hirvensalon seitsemän kohteen isännöinti siirtyi huhtikuun alussa yhtiön oman isännöintitiimin hoidettavaksi. Hirvensalon Haarlassa olevien neljän, Kukolassa olevan kahden ja Kaistarniemessä olevan yhden rivitalokiinteistön isännöitsijänä toimii jatkossa Annamaija Tuominen. Hirvensalon käyttövastikkeisiin ja muuhun laskutukseen liittyvät asiat Vason toimistolla hoitaa kirjanpitäjä Irina Kurkela. Kohteiden asukkaille isännöitsijän vaihdoksesta kerrottiin hyvissä ajoin. Annamaija Tuomisella on pitkä kokemus kiinteistöalan hallintotehtävistä. Nyt hän on ensimmäistä kertaa isännöitsijän roolissa. Siihen antaa hyvän ammatillisen lähtökohdan vuosi sitten valmistunut isännöitsijän ammattitutkinto. Hirvensalon isännöinnin lisäksi hän toimii Vasossa myös kirjanpitäjänä. Monenlaisia asioita tässä on jo tullut käytännönkin kautta opittua. Tekemällä ja kysymällä niistä on selvitty, toteaa Annamaija ensimmäisistä viikoista isännöitsijänä. Olen tutustunut tontillakin kaikkiin vastuullani oleviin kohteisiin ja Kaistarniemessä Katavanrannassa pidettiin asukaskokouskin, Katavanrannassa on perinteenä ollut pitää keväällä asukaskokous. Syksyllä niitä sitten tullaan pitämään varmaan kaikissa muissakin kiinteistöissäni. Ensimmäinen kokous oli tietenkin mielenkiintoinen kokemus. Se meni mielestäni kuitenkin hyvin, sanoo Annamaija Tuominen. Kaikki tarjouspäivät ja -hinnat löytyvät laivayhtiön nettisivuilta tarjoukset/vaso.asp Hintoja voi tiedustella myös Hansa-Thalian matkamyymälästä. Kun lähdet etumatkalle, varaudu näyttämään Vason Vihreää korttia lippuja lunastaessasi ja terminaalissa. Paikkoja on rajoitetusti. Etu ei koske ryhmämatkoja. Viking Linen Turun kesälaivoilla esiintyy iso joukko tuttuja artisteja. Amorellalla esiintyvät toukokuussa Esittelemällä itsensä Vason Vihreän kortin kanssa If-vahinkovakuutustyhtiössä on mahdollista saada vakuutusehtoihin erikoisetuja. Mitä ne ovat, selviää tarkemmin ottamalla yhteyttä If:n henkilökuntaan Turun konttoriin; käyntiosoite Yliopistonkatu 27, Turku. Vason asiakkaille yhteyshenkilöt Ifissä ovat Tomi Rannikko, myyntipäällikkö, puh if.fi) ja Juho Terho, myyntipäällikkö, puh if.fi). Vakuutussopimuksen syntyessä tulee tarjolle myös muita Ifin etuja: mm. Meiju Suvas, Jani & Jetsetters, Juha Metsäperä, Antti Raiski, Tarja Lunnas ja Eino Grön. Isabellalla viihdyttävät alkukesällä mm. Jaana Pöllänen, Fredi, Janne Hurme, Jore Marjaranta, 7 Seinähullua Veljestä, Anna Hanski, Johanna Pakonen ja Neljänsuora. Koko perheen kortti Vihreä kortti on voimassa vuoden kerrallaan. Kortti on huoneistokohtainen, eli samassa asunnossa asuvat Uusi kumppani Vason Vihreän Kortin palveluihin If Vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksista erikoisetuja vasolaisille S-ryhmän bonus Saat If Vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksista S-Etukortilla Bonusta jopa 5 %. If Omavastuuetu Keskittäjä-asiakkaana saat 30 If Omavastuuetua jokaisesta vahingottomasta vuodesta. Etua kertyy 160 euroon saakka. If Keskittäjän edut perheenet voivat käyttää korttia. Viking Linen lisäksi Vihreällä kortilla saa tänä vuonna etuja seuraavista liikkeistä: DNA Oy, Viherlassila Oy, Lainalaatikko, Rapido Siivous Oy, Muuttokuljetus Kulmala Oy, ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri Oy, Pihasuunnittelu Marianne Blom- Salola, Kuvasirkus Oy, Turku Energia Oy ja If Vahinkovakuutusyhtiö. Jo kolmella Keskittäjän vakuutuksella nouset ensimmäiselle alennusportaalle ja saat 8 % alennusta vakuutusmaksuistasi. Mitä enemmän keskität, sitä enemmän saat alennusta! If Nuoren edut Alle 27-vuotiaana olet Ifissä jo yhdellä vakuutuksella automaattisesti ensimmäisellä alennusportaalla. Eli minimialennus on 8 % melkein kaikista vakuutuksista. Etuja ei voi välttää! VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY Tätä ohjeistusta noudatetaan jälkeen tehtyihin lisä- ja muutostöihin. KORVATTAVAT LISÄ- JA MUUTOSTYÖT Lisä- ja muutostyöt, jotka eivät alenna asunnon yleisesti arvioitavaa käyttöarvoa ovat mahdollisia. Asukkaan tulee ajatella tekevänsä muutostyöt omaa asumisaikaansa varten. Muutostöitä ei voi ajatella esim. sijoituksena, josta saa rahansa takaisin käyttöajan jälkeen. Asukas vastaa muutostöiden toteuttamisesta, niiden kustannuksista sekä asumisaikana niiden kunnon ylläpidosta. Muutostyöt tulee tehdä viranomaismääräyksiä sekä asennusohjeita noudattaen huolellisesti ja ammattimaisesti. Rakennusaikaiset muutostyöt Asumisoikeuden haltija sopii muutostöistä talonomistajan (Vason) kanssa tai Vason ilmoittaman tahon kanssa. Mikäli perusvarustelua muutetaan kalliimpaan tai toiminnoiltaan monipuolisempaan vaihtoehtoon, Vaso ei tule korvaamaan em. muutoksia ja ne on jätettävä paikalleen pois muutettaessa (esim. liesi vaihdettu keraamiseen lieteen). Urakoitsijan tulee noudattaa muutostöistä annettua ohjeistusta. Huoneiston avaimien katoaminen Jos avain katoaa, lukko sarjoitetaan uudestaan asukkaan kustannuksin. Sarjoitus maksaa Exec-avaimissa ja Classic-avaimissa , riippuen alkuperäisten avainten lukumäärästä sekä sarjoitettavien lukkopesien määrästä. Huom! Jos avain menee poikki, tulee avaimen kummatkin kappaleet säilyttää ja toimittaa isännöitsijälle. Tällöin lukkoa ei sarjoiteta uudestaan. Muutostyöt, joita ei korvata Vähäisiksi katsottavia muutostöitä, joista asukas ei tule saamaan korvausta ovat: säleverhot (jätettävä paikoilleen pois muuttaessa) Huom! Säleverhojen sävy tulee aina olla valkoinen ovisilmä, turvaketju, turvalukko (jätettävä paikoilleen pois muuttaessa) asunnon avaimien lisätilaus parvekelasitukset (kts. luvanvaraiset muutostyöt) pintamateriaalien vaihtaminen: maalatun seinän voi tapetoida tai tapetoidun seinän voi maalata (tapetti poistettava). Ikkunaseinä on aina maalattava. Sävyn oltava valkoinen lattiamuovimattojen vaihtaminen ylempään hintaluokkaan kaapistojen ovien vaihtaminen ylempään hintaluokkaan tai ovien lisääminen esim. liukuovet asunnon ulkopuolelle tehtävät muu- tostyöt kuten rivitaloissa pihalaatoituksen ja lautapihan rakentaminen tai istutusten lisääminen (kunnossapitovelvoite on asukkaalla). Korvattavat muutostyöt Kohtuullisia parannuksia, muutostöitä tai lisähankintoja, joiden katsotaan parantaneen asunnon käytettävyyttä tai nostaneen asunnon arvoa, ja jotka huomioidaan asumisoikeusmaksua palautettaessa ovat: kaapistojen lisääminen (kts. luvanvaraiset muutostyöt) astianpesukone sekä sen alle asennettava tulvasuoja lattiapintojen vaihtaminen oleellisesti parempaan; muovimatto asuintiloissa parketiksi tai laadukkaaksi laminaatiksi klinkkerin tai laatan asentaminen märkätiloihin, myös lattialämmitys jos sitä ei alkuperäisvarustuksessa ole (kts. luvanvaraiset muutostyöt) lattialaatan asentaminen pesuhuoneeseen tai erilliseen wc:n. Pesuhuoneessa laatan tulee aina olla kokoluokaltaan enintään 10x10 cm. lisä kylmäyksikkö (vain 3h+k+s ja sitä suurempiin asuntoihin) Luvanvaraiset muutostyöt Seuraaviin muutostöihin on saatava kirjallinen lupa isännöitsijältä: alkuperäisten kodinkoneiden vaihto kiinteiden kalusteiden esim. kaapistojen lisääminen tai poistaminen laatoituksen ja lattialämmityksen asentaminen märkätiloihin hyllyjen, kaappien ja tasojen asentaminen laatoitettuun seinään (reiät aina laatan saumaan). Laatoitettuun seinään kiinnitetyt hyllyt, tasot, koukut jne. on jätettävä paikoilleen asuntokohtaisen kylmän varaston eris täminen lämpimäksi varastoksi (tarvitaan rakennuslupa) parvekelasitukset väliseinien siirrot puhelin-, sähkö- ja tietoliikenne pistokkeiden lisäykset tai muutokset seinien panelointi (poistettava pois muuttaessa, reiät kitattava, seinät hiottava sekä tapetoitava/maalattava) palapeilit (poistettava pois muuttaessa, reiät kitattava, seinät hiottava sekä tapetoitava/maalattava) pihan aitaaminen lautasantennit ilmalämpöpumput Muutostyön hyvitys Muutostyö hyvitetään osana luovutushintaa (asumisoikeusmaksun palautus). Asumisoikeuden haltijan tulee toimittaa tekemistään muutostöistä kuitit luovutusilmoituksen liitteenä. Myöhemmin tulleita kuitteja ei hyväksytä. Mikäli muutostyön on suorittanut ammatinharjoittaja, tulee kuittien lisäksi toimittaa työselitykset esim. lattialämmityksen asennustyöstä. Kohtuulliset työkulut korvataan vain kun muutostyön on tehnyt ammatinharjoittaja. HUOM! Laskua tai tilauksenvahvistusta ei hyväksytä kuittina. Maksukuitin voi toimittaa Vason toimistoon myös etukäteen ennen asunnon irtisanomista. Hyväksyttävien muutostöiden maksimi arvo Huomattavassa epäsuhteessa asumisoikeusmaksuun olevia muutostöitä ei huomioida kokonaisina. Lisä- ja muutostöiden alkuperäinen yhteenlaskettu enimmäisarvo voi olla korkeintaan 20 % asunnon alkuperäisestä asumisoikeusmaksusta. Sen ylimenevää osuutta ei tulla huomioimaan. Vuosittaisten poistojen menettely Kohtuullisiksi hyväksyttyjen parannusten hankintahinnat lasketaan yhteen: yhteenlasketusta summasta lasketaan 25 %:n vuosittaiset poistot, edellisvuoden jäännösarvosta, puolen vuoden tarkkuudella (12,5 %) ostohetkestä asumis- ja hallintaoikeuden päättymiseen mikäli poistojen jälkeen parannusten arvo ei ylitä 170, ei parannusten arvoa enää huomioida luovutushinnassa. Muutostyöt pois muutettaessa asunnosta Mikäli asukas ei saa muutostöistä korvausta pois muuttaessaan eikä asuntoon tuleva uusi asukas ole halukas ostamaan muutostöitä, voi muutostyöt viedä mukanaan. Tällöin asunto on kuitenkin laitettava ns. peruskuntoon, esim. astianpesukoneen paikalle asennetaan takaisin kaappi (kaappi säilytettävä lämpimässä tilassa, ei kylmässä ulkovarastossa), palapeilien jättämät reiät kitattava, seinä hiottava ja maalattava/tapetoitava, huolehdittava, että kaapistojen taustat ovat samaa materiaalia kuin muut seinä- ja lattiapinnat. Mahdolliset muutokset muutostöiden korvausmenettelyyn Kunnan asuntoviranomainen vahvistaa aina poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun. Valtion asuntoviranomaiset voivat antaa ohjeita muutostöiden arvioinnista. Myöhemmin annettavat ohjeet voivat vaikuttaa myös taannehtivasti muutostöistä maksettaviin korvauksiin. Vaso pidättää itsellään myös oikeuden uudelleen arvioida muutostyökorvauksia, mikäli esim. asuntomarkkinoilla tapahtuu huomattavia muutoksia ja muutostöistä maksettavat korvaukset voisivat vaikeuttaa asumisoikeusasuntojen markkinointia ja lisätä asuntojen tyhjäkäyttöä. Vaso pidättäytyy korvaamasta muutostyötä, jos se ei ole huolellisesti tai asennusohjeita noudattaen asennettu.

12 Laitaisessa löytyi yhteishenki Asukastoimikunnan perustaminen muutaman vuoden tauon jälkeen oli helppoa. Seuraavaksi alkaa asuinympäristön kohentaminen. Tanja Aittokallio oli pihatöissä huhtikuussa. Hänen mielestään Laitainen 1:n suurin ongelma on ollut jätehuoltokatoksen epäsiis teys ja jatkuvasti rikki oleva ovi. Ajan patina näkyy lasten leikkipaikallakin. Hiekkalaatikon hiekka hupenee, naulat törröttävät liukumäessä, penkit rapistuvat. Yleiset tilat repsottavat muutenkin, kun ne jäävät huoltamatta. Ruusupensasaita rehottaa, roskakatoksen ovi retkottaa ja kompostointiastiat hajoavat. Laitainen 1 -yhtiössä Haarlassa asuu 20 perhettä. Kaksi vuotta sitten asukaskokoukseen ilmestyi vain kaksi henkilöä. Ilmoitustaulun muitten tiedotteiden joukossa ollut kokouskutsu ei kiinnittänyt asukkaiden huomiota. Syksyn 2009 kokouksen alla toinen edellisvuoden kokoukseen osallistuneista asukkaista tiedotti kokouksesta pudottamalla kutsun jokaiseen postilaatikkoon. Se auttoi. Yhtiöön saatiin muutaman vuoden tauon jälkeen toimiva asukastoimikunta. Toimikunta järjesti ensi töikseen katselmuksen viiden asuintalon pihapiirissä ja huoltotiloissa. Katselmuksesta syntyi 17-kohtainen muistio, johon on listattu korjausta vaativat kohdat. Asukastoimikunta toimitti muistionsa isännöitsijälle ja yhtiön asukkaille. Muistioon kirjattujen epäkohtien korjaamista on hidastanut isännöitsijän vaihdos. Uusi isännöitsijä on kevään tullen tarttumassa korjattaviin kohteisiin. Jo nyt on opittu, että asuinympäristön viihtyvyys ja epäkohtien korjaus edellyttävät asukkaiden oma-alotteista havainnointia ja puutteiden kirjausta. Passiivisella odottamisella ei synny mitään, asukastoimikunnan Aku Aittokallio sanoo. Toimikunnan aikaansaaminen ei vaatinut isoja operaatioita. Vain kutsukirjeen kirjoittamisen, printtauksen ja postilaatikoihin pudottamisen. Henkilökohtainen viesti menee aina perille ja innostaa pistämään hihat heilumaan. Muistiosta tiedottaminen asukkaille on ollut tärkeää. - Kun ihmiset tutustuivat korjauslistaan, he alkoivat ottaa yhteyttä sellaisista asioista, joita katselmuksessa ei ollut havaittu. Asukkaiden kesken virisi monenlaista toimeliaisuutta. Myös uusi isännöitsijä on ottanut myönteisen kannan yhtiön asuinympäristön kohentamistarpeisiin, kun on saanut niistä konkreettista tietoa. YHTEISTYÖELIN 2010 Varsinaiset et Pj. Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian katu 3 C 5, Turku Vpj. Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, Turku Tuulikki Iivanainen Palomäenkatu 10 as 20, Naantali Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, Littoinen Taru Kivilehto Neitsyt Marian katu 3 C 6, Turku Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, Turku Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, Turku KEVÄÄLLE Vasta eilen oli hyinen talvi. Vasta eilen oli lunta kaikkialla. Vasta eilen piti juhlaa halla. Vasta eilen nukkui kevät maan alla. Vaan tänään tuli kevät, suli lumi. Jo päättyi karhunkin talviuni. Alkoi kevättuuli puhaltaa. Se kesää tulevaa näin ennustaa. Jo toivon siivet lentoon lehahtaa. Mun suuni riemuhuutoon puhkeaa: On vihdoin kevät, ihanaa!! Ari Pikkarainen 2010 Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, Turku Pekka Sarlin Palettikatu 6 C 6, Turku Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Varaet John Helola Kissankellonkatu 2 A 5, Turku Aku Aittokallio Laitainen 1 A 3, Turku Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, Turku Vara Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Eura Print Oy Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Aku Aittokallio, Armi Kauppinen ja Tiina Tång sekä avustavana toimittajana. Vason kotisivut: Sähköposti: Kansi: Iida Ojanperä

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

As Oy Helsingin Laajasalontie 65

As Oy Helsingin Laajasalontie 65 Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä 31.12.2025 asti. Osoite c/o Jussi Vuorilahdentie 2 A Y-tunnus 0582432-4 00870 Helsinki Kotipaikka Helsinki Sisällys Sivu Kansilehti 1 Sisällysluettelo 2 Hallituksen

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 TOIMINTAKERTOMUS T I L I K A U S I 1.7.2014-30.6.2015 YHTIÖN PERUSTIEDOT Tontti: Oma tontti 9.715,0m2 Osoite: Pulkkajärventie, Kuusamo Rakennukset: Lukumäärä 8 kpl

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR

KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Tiedote 1 (10) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2013 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Konsernin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA SIVU 1 KIINTEISTÖ OY LAPINNIEMI I TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2014 YLEISTÄ Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Kiinteistö Oy Lapinniemen Kehräämö -nimisen osakeyhtiön asunto-osakkeita

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

ki16 - Kiinteistöyhtiö ALV - Asterin malli

ki16 - Kiinteistöyhtiö ALV - Asterin malli ki16 - Kiinteistöyhtiö ALV - Asterin malli T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy,

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet 105

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti!

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti! Puhdasta pohjavettä paikallisesti! TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 Humppilan Vesihuolto Oy y-tunnus 0146438-4 Säilytys 31.12.2025 saakka Sivu 2 TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KIRJANPITOLAIN

Lisätiedot

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Konsernin rakenne Osuuskunta KPY on emoyhteisö konsernissa, johon kuuluvat Enfo Oyj, Voimatel Oy, Vetrea Terveys Oy, KPY Sijoitus

Lisätiedot

Kiinteistöyhtiö - Asteri mallitilikartta (ki11)

Kiinteistöyhtiö - Asteri mallitilikartta (ki11) T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Kiinteistöyhtiö - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Kiinteistöyhtiö - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

Saimaa Capital Oy L//7 7. Tilinpäätös osatilikaudelta Tilinpäätös on säilytettävä asti

Saimaa Capital Oy L//7 7. Tilinpäätös osatilikaudelta Tilinpäätös on säilytettävä asti L//7 7 Saimaa Capital Oy Tilinpäätös osatilikaudelta 1.1. - 30.9.2016 Tilinpäätös on säilytettävä 31.72.2026 asti Osoite: Savilahdentie 6 B, 4. krs Y-tunnus: 2327859-6 70210 Kuopio Kotipaikka: Mikkeil

Lisätiedot

Tilikartta: Kiinteistötesti ,

Tilikartta: Kiinteistötesti , Tilikartta: Kiinteistötesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 30.09.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa sekä muu näihin liittyvä ja sitä tukeva liiketoiminta Suomessa ja ulkomailla.

Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa sekä muu näihin liittyvä ja sitä tukeva liiketoiminta Suomessa ja ulkomailla. Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Raskone Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: Suomen valtio %, Governia 15% 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston

Lisätiedot

KPY Sijoitus Oy. TASEKIRJA Tilikausi Y-tunnus: Kotipaikka: Kuopio

KPY Sijoitus Oy. TASEKIRJA Tilikausi Y-tunnus: Kotipaikka: Kuopio TASEKIRJA Tilikausi 15.5. 31.12. Y-tunnus: Kotipaikka: Kuopio 2 Sisällysluettelo Sivu Toimintakertomus 3 Tase 5 Tuloslaskelma 7 Rahoituslaskelma 8 Liitetiedot 9 Kirjanpitokirjat ja tositelajit 13 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

ASUNTO OY NAANTALIN LINNAVUORI

ASUNTO OY NAANTALIN LINNAVUORI ASUNTO OY NAANTALIN LINNAVUORI Y 1637708-0 TILINPÄÄTÖS 31.12.2014 TILINPÄÄTÖS KAUDELTA 1.1-31.12.2014 Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot ja lisätiedot tilinpäätökseen 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry 1 / 11 TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry Y-tunnus: 01.05.2013-30.04.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 30.4.2024 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.05.2013-30.04.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry 1 / 9 TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 9 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase... 3

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42 TULOSLASKELMA 1.1.- 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta 1 666 346,78 1 559 407,74 Henkilöstökulut -1 088 520,90-1 010 103,53 Muut kulut -624 774,61-608 425,26-1 713 295,51-1 618 528,79 Kulujäämä -46 948,73-59

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTO

KANSAN SIVISTYSRAHASTO Kansan Sivistysrahasto Siltasaarenkatu 6 00530 HELSINKI Y-tunnus 0213501-3 KANSAN SIVISTYSRAHASTO TILINPÄÄTÖS 31.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma 1 Tase 2 Tilinpäätöksen liitetiedot 3-5 Kirjanpitokirjat,

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Oulun Golf Oy Varsinainen yhtiökokous (kevätkokous) Esityslista

Oulun Golf Oy Varsinainen yhtiökokous (kevätkokous) Esityslista Varsinainen yhtiökokous (kevätkokous) 1. Kokouksen avaus Esityslista 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 3. Vahvistetaan ääniluettelo 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

As16 - Asterin Malli, Asunto Oy

As16 - Asterin Malli, Asunto Oy T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,11

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,11 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot