Oikeat taidot Suomen tulevaisuudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeat taidot Suomen tulevaisuudelle"

Transkriptio

1 Suomen taitokartoitus 2014 Oikeat taidot Suomen tulevaisuudelle Taitokuilujen tunnistaminen helpottaa strategioiden priorisointia

2 Yhteenveto Suomalaiset yhtiöt kohtaavat yhä suuremman osaamiskuilun. Väestön ikääntymisen, lamanjälkeisen hitaan palkkaamisen ja muiden syiden takia maan perinteisesti vahvoilla toimialoilla on kasvava osaamisvaje. Työttömiä työnhakijoita on yhä enemmän, mutta organisaatioiden on vaikea löytää omien liiketoimintatavoitteidensa edellyttämiä taitoja ja erikoisaloja hallitsevia työntekijöitä. Työn luonne muuttuu uusien digitaalitekniikoiden, innovatiivisten liiketoimintamallien ja asiakkaiden kasvavien odotusten myötä, joten riittävän monipuolisten ja osaavien työntekijöiden löytäminen on jatkossa entistäkin haastavampaa. Accenturen hiljattain Suomessa johtajille ja opiskelijoille tekemä tutkimus antaa tärkeää tietoa maan osaamiskuilusta ja auttaa organisaatioita määrittämään sen sulkemiseen tarvittavia toimenpiteitä. Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä eroja vastaajaryhmien käsityksissä. Esimerkiksi työelämässä tarvittavien taitojen, opiskelijoiden todellisten taitojen ja parhaat työllistymismahdollisuudet tarjoavien alojen välillä oli merkittäviä eroja. Tutkimus osoitti, että suomalaiset organisaatiot ovat laajalti huolissaan osaamisvajeesta. Kävi ilmi, että useilla alueilla käsitykset ovat hyvin erilaiset niillä, jotka tarvitsevat liiketoimintatavoitteiden edellyttämiä taitoja, ja niillä, joiden tehtävänä on etsiä osaajia. Työnantajat tunnistavat työntekijöidensä koulutustarpeet uusien taitojen kehittämiseksi, mutta niihin vastataan jaksottaisesti. Mielestämme organisaatiot tarvitsevat strategisempaa lähestymistapaa, joka on paremmin linjassa liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Johtajat pitivät koulutuksen lisäämistä erittäin tärkeänä, mutta yritysten säästötoimet koettiin merkittäväksi rajoitteeksi. Uudet teknologiat, digitaaliset työkalut ja innovatiiviset lähestymistavat tarjoavat kustannustehokkaita vaihtoehtoja perinteisiin koulutushankkeisiin verrattuna. Toinen tärkeä havainto oli sukupuolten väliset merkittävät erot opiskelijoiden urahaaveissa sekä käsityksissä työelämän edellytyksistä ja työllistymismahdollisuuksista. Uskomme, että näiden löydöksien soveltaminen rekrytointikampanjoissa tavoittaa tarvittavia taitoja omaavia henkilöitä. Onko suomalaisten organisaatioiden mahdollista kuroa osaamiskuilu umpeen? Raportissamme tunnistetaan tärkeitä kannustimia, jotka voivat auttaa. Ne edellyttävät kuitenkin merkittävää näkökulman muutosta organisaatioilta, jotka vielä luottavat vanhentuneisiin koulutustapoihin ja ovat riippuvaisia opetuslaitoksen ja valtion tarjoamista koulutusohjelmista. Asenteiden muuttaminen voi olla hankalaa, etenkin koska johtajat eivät ole vielä täysin sisäistäneet, mitä taitoja nykyinen liiketoimintaympäristö edellyttää. Mielestämme, pikainen toimiminen on tärkeää. Nopeasti muuttuvassa kilpailutilanteessa oikeat taidot omaavat organisaatiot ovat etulyöntiasemassa. 2 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 3

3 Johdanto Suomen kestävä taloudellinen toipuminen yhdestä euroalueen pahimmista taloudellisesta taantumista riippuu organisaatioiden kyvystä löytää innovaatioita ja kasvua tukevaa osaamista. Suomen työntekijöiden nopea ikääntyminen, työmarkkinoiden historiallinen joustamattomuus sekä maantieteellinen liikkumattomuus ovat kuitenkin aiheuttaneet osaamisvajetta eri aloille ja alueille. Tämän seurauksena Suomi on vaarassa menettää erittäin arvokkaita työpaikkoja erityisesti elektroniikan, informaatiotekniikan, lääketeollisuuden, konsultoinnin ja valmistuksen aloilla. Erityisen huolestuttavaa on asianmukaisen osaamisen puute nuorison keskuudessa. Vaikka alle 25-vuotiaiden suomalaisten työttömyysaste on 22,9 prosenttia, 1 organisaatioiden on usein vaikea löytää tarvittavat taidot omaavia hakijoita. Tämä kertoo selkeästi organisaatioiden liiketoimintastrategioiden edellyttämän osaamisen (kysynnän) ja uuden työvoiman osaamisen (tarjonnan) välisestä epätasapainosta. Suomen haasteena on kuroa tämä kuilu umpeen tarjoamalla nuorille oikeanlaista koulutusta ja valmennusta. Suomi on kehittymässä yhä digitaalisemmaksi tietotaloudeksi, joten työvoiman tarvitsema koulutus, osaaminen ja liiketoimintataidot ovat muuttumassa radikaalisti. Tulevaisuuden työntekijöiden on oltava luovempia, yhteistyökykyisempiä, yrittäjähenkisempiä ja digitaalisesti taitavampia kuin koskaan aikaisemmin. Jotta suomalaiset organisaatiot pysyisivät kilpailukykyisinä pitkälle tulevaisuuteen, tulee luoda kanava, jonka kautta syntyy lahjakkaita yksilöitä, joilla on kriteerit täyttävät taidot. Saadakseen paremman käsityksen Suomen tämänhetkisestä osaamiskuilusta Accenture haastatteli 59:ää ylemmän tason johtajaa eri toimialoilta ja eri toiminnoista. Kuusi kymmenestä johtajasta edusti organisaatioita, joilla oli työntekijää, ja puolet edusti organisaatioita, joiden liikevaihto oli yli 300 miljoonaa euroa. Lisäksi haastattelimme 389:ää vuotiasta lukio-opiskelijaa eri puolilla maata. Kaksi kolmannesta oli lukion ensimmäisellä tai toisella luokalla. Otoksesta 57 prosenttia oli tyttöjä ja 43 prosenttia poikia. Tiedot painotettiin sukupuolijakauman mukaisesti. 4 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 1. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus 2014 [http://www.stat.fi/til/tyti/2014/02/tyti_2014_02_ _tie_001_fi.html] 25. maaliskuuta 2014, luettu 16. huhtikuuta Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 5

4 Osaamiskuilu Uudessa globaalissa taloudessa suomalaiset organisaatiot, joilla on aina käytettävissään tarvittava osaaminen, voivat saavuttaa ja säilyttää kilpailuedun. Osaamiskuilut on kuitenkin kurottava kiinni nopeasti, tai organisaatiot ovat vaarassa menettää markkinaosuuksiaan ripeämmin toimiville kilpailijoilleen. Tutkimuksessamme korostuu neljä pääasiallista haastetta, jotka suomalaisten organisaatioiden on tunnistettava ja voitettava välttyäkseen tulevaisuudessa häämöttävältä osaamiskriisiltä. Ne ovat: Taitojen puute Vääränlainen osaaminen Digitaalinen kuilu Jaksoittainen koulutus Parempi tietoisuus näistä haasteista auttaa organisaatioita arvioimaan olemassa olevat henkilöstöhallintostrategiansa uudelleen ja priorisoimaan tulevia investointeja niin, että niillä saavutetaan kilpailuetuja. 6 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 7

5 Taitojen puute Vuonna 2013 Suomen työvoimaan kuului 2,69 miljoonaa henkeä. Heistä 2,46 miljoonaa oli työssä. Talouden hidastumisen seurauksena työttömyysaste nousi 8,2 prosenttiin vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli 7,7 prosenttia. 2 Pitkäaikaistyöttömyys nousi 1,7 prosenttiin vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä, kun se oli 1,6 prosenttia saman vuoden toisella neljänneksellä. Työttömyyden kasvusta huolimatta väestön nopean ikääntymisen ja rekrytoinnin hidastumisen seurauksena organisaatioihin on syntynyt pulaa osaamisesta. Hallituksen kunnianhimoiset rakenneuudistukset, joiden avulla kasvua on pyritty saamaan alkuun, pidentävät työuria ja lisäävät työvoiman saatavuutta pitkällä aikavälillä. Kaksi kolmasosaa Accenturen haastattelemista johtajista kuitenkin sanoi, että heidän organisaatiossaan on pulaa osaajista nyt tai sitä ennustetaan seuraavien kuukauden aikana (kuva 1). Kuva 1. Kaksi kolmasosaa johtajista sanoi, että heidän organisaatiossaan on pulaa osaajista nyt tai sitä ennustetaan seuraavien kuukauden aikana Meillä on pulaa osaamisesta nyt tai Meillä on tarvitsemamme osaaminen nyt, mutta meillä ei ehkä ole seuraavien kuukauden kuluttua tarvitsemaamme osaamista 66% 34% Meillä on tarvitsemamme osaaminen nyt ja seuraavien kuukauden kuluessa Kuva 3. Tärkeimmät strategiat nykyisten osaamisvajeiden torjuntaan Lisää investointeja koulutukseen Työntekijöiden uudelleensijoittaminen tehtäviin, joissa heidän taidoilleen on enemmän käyttöä Uusien taitojen oppiminen olennaiseksi osaksi työntekijöiden työtä Työntekijöille enemmän tietoa eri tehtävien edellyttämistä taidoista Työn vaatimusten määritteleminen työn suorittamisessa edellytettävien toiminnallisten taitojen mukaan Yrityksen houkuttelevuuden lisääminen työnantajana, jotta tarvittavat taidot hallitsevia hakijoita saadaan enemmän 59% 58% 64% 70% 68% 68% ja uudelleensijoittamisen (72 prosenttia) tärkeimmiksi strategioikseen. Työntekijöiden ketteryydestä on tullut erittäin tärkeä ominaisuus, sillä organisaatiot suosivat moniosaajia. Suurempi osuus henkilöstöhallinnossa työskentelevistä piti koulutusta, uudelleensijoittamista ja uusien taitojen integrointia kolmena tärkeimpänä strategiana. Tämä voi johtua osin siitä, että henkilöstöjohtajilla on parempi kuva organisaation strategioista, joilla torjutaan osaamisvajeita. Henkilöstöjohtajat pitivät tärkeämpinä myös viestintäjohtoisia strategioita, kuten paremman osaamista koskevan tiedon jakamista (77 prosenttia) ja työn vaatimusten määrittämistä toiminnon mukaisesti (73 prosenttia). Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöstöhallintoa edustavien vastaajien näkemykset poikkesivat muita tehtäväalueita edustavien vastaajien näkemyksistä useissa eri aiheissa. Henkilöstöjohtajat olivat muita johtajia harvemmin sitä mieltä, että heidän yrityksissään on pulaa osaamisesta (kuva 2). Linjajohtajien ja henkilöstöjohtajien välistä yhteyttä on ehdottomasti parannettava. Tutkimukseen vastanneista johtajista 70 prosenttia sanoi, että osaamisvajeeseen vastaamiseksi heidän organisaatioissaan lisätään investointeja koulutukseen (kuva 3). Tämä antaa työntekijöille tilaisuuden kehittää ja laajentaa osaamistaan liiketoiminnan prioriteettien mukaisesti. Muita suosittuja strategioita olivat osaajien uudelleensijoittaminen (68 prosenttia) ja uusien taitojen integrointi (68 prosenttia). Tällä hetkellä osaamisvajeesta kärsivistä vastaajista suurempi osuus nimesi koulutuksen (78 prosenttia) Kuva 2. Henkilöstöjohtajat olivat muiden tehtäväalueiden edustajia harvemmin sitä mieltä, että heidän yrityksissään on nyt pulaa osaamisesta 15% 47% Henkilöstöhallinto 38% 43% 27% 30% Muut tehtäväalueet Meillä on tarvitsemamme osaaminen nyt ja seuraavien kuukauden kuluessa Meillä on tarvitsemamme osaaminen nyt, mutta meillä ei ehkä ole seuraavien kuukauden kuluttua tarvitsemaamme osaamista Meillä on pulaa osaamisesta nyt Hyvien työntekijöiden löytäminen on haastavaa, mutta mahdollista. Hyvä työyhteisö, merkitykselliset roolit ja tehtävät sekä kehittymismahdollisuudet ovat tärkeässä osassa lahjakkuuksien pitämisessä. Johtaja, informaatioteknologia 2. Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014, [http://www.stat.fi/til/tyti/index.html], 1. huhtikuuta 2014, luettu 15. huhtikuuta Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 9

6 Vääränlainen osaaminen Suomen muuttuessa yhä enemmän digitaaliseksi tietotaloudeksi työn luonne kehittyy vakiomuotoisista, toisteisista toiminnasta aiempaa monimutkaisemmiksi ongelmanratkaisutehtäviksi. Tästä syystä organisaatiot etsivät työntekijöitä, joilla on yhden tai kahden tärkeän toiminnallisen taidon sijaan laaja valikoima taitoja, joiden ansiosta he pystyvät toimimaan saumattomammin ja tehokkaammin. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että opiskelijoiden osaaminen ja organisaatioiden tulevat, toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeät tarpeet eivät kohtaa. Lukio- ja yliopisto-opiskelijoiden työllisyys laski vuonna 2012 kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Vain puolella suomalaisista lukio- ja yliopistoopiskelijoista oli työ opintojen ohella. 3 Tutkimuksemme osoitti, että 42 prosenttia lukiolaisista ei luota työpaikan löytymiseen (kuva 4). Lähes puolet opiskelijoista oli sitä mieltä, että heillä oli lukion jälkeen huonot valmiudet työmarkkinoille siirtymiseen (kuva 5). Ongelman käsittely edellyttää, että suomalaiset organisaatiot tekevät tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja opetussuunnitelmissa huomioidaan paremmin työelämän vaatimukset. Kuva % lukiolaisista ei luottanut siihen, että löytää työpaikan siirryttyään työmarkkinoille 58% KYLLÄ 42% EI Kuva 5. Lähes puolet lukiolaisista ei usko saavansa asianmukaisia työelämätaitoja lukiosta 51% KYLLÄ 49% EI Kolmannes haastatelluista johtajista oli samaa mieltä väitteen kanssa, että asianmukaisia taitoja hallitsevien nuorten löytäminen on hankalaa (kuva 6). 27 prosenttia oli neutraaleja mielipiteissään. Loput vastaajat luottivat asianmukaisen osaamisen löytämiseen alle 25-vuotiaiden työttömien suuren määrän perusteella. Luottamus voi joutua koetukselle, kun Suomen talous elpyy ja työmarkkinat tiukentuvat. Uskon saavani töitä siirtyessäni työmarkkinoille En usko saavani töitä siirtyessäni työmarkkinoille Opin lukiossa tärkeitä työelämän taitoja En opi lukiossa tärkeitä työelämän taitoja Kuva 6. Kolmasosa johtajista on sitä mieltä, että asianmukaisen osaamisen löytäminen uuden työvoiman keskuudesta on haastavaa Tässäkin tapauksessa tutkimuksessa havaittiin näkemyseroja henkilöstöhallinnossa ja muilla tehtäväalueilla toimivien vastaajien välillä. Lähes puolet niistä, joiden tehtäväalueet liittyivät lähemmin liiketoimintaan, sanoivat tarvittavia taitoja omaavien hakijoiden löytämisen olevan hankalaa. Henkilöstöjohtajista harvempi oli tätä On hankala löytää hakijoita, joilla on alallamme tarvittavaa osaamista Palkkaisimme enemmän väkeä, jos osaavia hakijoita olisi enemmän 10 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijoiden työssäkäynti [verkkojulkaisu].issn= x. Helsinki: Tilastokeskus, [https://tilastokeskus.fi/til/opty/index.html], 20. maaliskuuta 2014, luettu 17. huhtikuuta Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 11

7 mieltä. Johtajista 32 prosenttia sanoi, että palkkaisi enemmän väkeä, jos löytäisi osaavia hakijoita. Luku oli 42 prosenttia muiden kuin henkilöstöjohtajien keskuudessa. Tämä osoittaa, että monissa suomalaisissa organisaatioissa rekrytointistrategioita on mukautettava liiketoiminnan tarpeisiin. Johtajat korostivat, että erityistaitoja omaavien hakijoiden löytäminen ja houkutteleminen on haastavaa (kuva 7). Tärkeimpiä tehtäväalueita, joilla asianmukaisesta osaamisesta on eniten pulaa, ovat informaatioteknologia, digitaalinen teknologia (sosiaalinen media, mobiilisovellukset, analytiikka ja pilvisovellukset), myynti, insinööriosaaminen sekä tutkimus ja kehitystyö. Myyntiosaamisen puute johtaa suoraan liikevaihtoon vaikuttavien taitojen kasvavaan kysyntään. Vääränlainen osaaminen vaikuttaa osaltaan vajeeseen. Esimerkiksi Suomessa perinteinen vahvuusalue on insinööriosaaminen ja viimeaikaisten irtisanomisten vuoksi insinööriosaamista on laajalti saatavilla. Organisaatiot eivät kuitenkaan välttämättä tarvitse tällä hetkellä juuri heidän osaamistaan. Kuva 7. Viisi tärkeintä toiminnallista aluetta, joilla johtajien mielestä on pulaa osaamisesta Prosenttiosuus kertoo niiden toiminnallisten alueiden järjestyksen, joilla osaamisesta on pulaa Yleinen informaatioteknologia (IT) Digitaalisuus (sosiaalinen media, mobiiliteknologia, analytiikka, pilviteknologia) Myynti Insinööriosaaminen Tutkimus ja kehitystyö (myös tuotekehitys) 14% 20% 25% 24% 31% Kuva 8. Johtajat ja lukiolaiset ovat osin samaa, osin eri mieltä taitojen tärkeydestä kysyttäessä viittä tärkeintä työelämätaitoa Prosenttiosuus kertoo, kuinka usein johtajat ja lukio-opiskelijat mainitsivat kunkin taidon, kun heitä pyydettiin valitsemaan viisi tärkeintä taitoa, joita työelämässä tarvitaan seuraavien viiden vuoden aikana tai pidemmällä aikavälillä Johtajuustaidot Ihmisten tai tiimien johtaminen Myynti, markkinointi ja viestintä 24% 35% 38% 56% 54% 64% Kuten aiemmin todettiin, tulevaisuuden työntekijöiden on sopeuduttava yrittäjähenkiseen työskentelytapaan. Tutkimuksessamme yrittäjätaidoiksi määritettiin yhteistyö- ja ryhmätyötaidot, ongelmanratkaisukyky, luova ja innovatiivinen ajattelu, myynti, markkinointi ja viestintä sekä digitaaliset taidot. Seuraavien viiden vuoden aikana tarvittavien tärkeimpien taitojen joukosta yhteistyö- ja ryhmätyötaidot nousivat luettelon kärkeen niin johtajien (68 prosenttia) kuin opiskelijoiden (73 prosenttia) keskuudessa. Projektinhallinta Digitaaliset taidot ja tekniset taidot Ongelmanratkaisu Yhteistyö ja ryhmätyöskentely Luova ja innovatiivinen ajattelu Alan osaaminen 22% 28% 31% 46% 52% 62% 73% 68% 67% 54% 57% 46% Näkemyksissä muiden taitojen tärkeydestä oli kuitenkin merkittäviä eroja (kuva 8). Johtajat lisäsivät kärkiviisikkoonsa johtajuuden, ihmisten johtamisen, luovuuden sekä myynnin, markkinoinnin ja viestinnän. Digitaaliset taidot ja ongelmanratkaisu olivat heidän prioriteeteissaan huomattavasti alempana. Opiskelijat puolestaan pitivät yhteistyötä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä tärkeämpinä. Yrittäjätaidot Ammattimaisuus Laskutaito: hyvä numeroissa ja niiden analysoinnissa 8% 10% Opiskelijat 21% 20% 36% 29% Johtajat 12 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 13

8 Johtajat olivat sitä mieltä, että nykyisten opiskelijoiden todellisissa osaamistasoissa on toivomisen varaa. Digitaalisia taitoja (niihin palataan raportissa myöhemmin) sekä yhteistyö- ja ryhmätyökykyä lukuun ottamatta johtajat pitivät opiskelijoiden osaamista kaikilla osa-alueilla heikkona (kuva 9). Vain kaksi prosenttia johtajista oli sitä mieltä, että opiskelijoilla oli johtamistaitoja, ja vain viisi prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelijoilla on yrittäjähenkistä ja ammattimaista osaamista. Tutkimuksessa korostuivat lisäksi suuret kuilut johtajien ja opiskelijoiden käsityksissä opiskelijoiden taidoista. Suurin kuilu oli ongelmanratkaisutaidossa (66 prosenttia opiskelijoista ja 17 prosenttia johtajista piti opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja hyvinä). Muita merkittäviä eroja oli myynti-, markkinointi- ja viestintäosaamisessa (48 prosenttia verrattuna 12 prosenttiin), laskutaidossa (66 prosenttia verrattuna 34 prosenttiin) sekä luovassa ja innovatiivisessa ajattelussa (62 prosenttia verrattuna 34 prosenttiin). Tämä kertoo, että opiskelijat eivät ymmärrä riittävästi työympäristössä tarvittavia pätevyyksiä ja että uudet työntekijät eivät vastaa johtajien odotuksia. Kun johtajilta kysyttiin, mitkä taidot ovat tärkeimpiä vastavalmistuneille työnhakijoille, he listasivat viiden tärkeimmän joukkoon matematiikan, vieraat kielet (pääasiassa englannin), suomen kielen, fysiikan ja kemian sekä psykologian. Vieraiden kielten korkea sijoitus korostaa, että suomalaiset organisaatiot pitävät kansainvälisessä mittakaavassa toimimisen mahdollistavia taitoja tärkeinä. Tästä opiskelijat ovat samaa mieltä, sillä he pitivät vieraita kieliä tärkeimpänä taitona. Opiskelijoiden viiden kärjessä olivat myös historia ja yhteiskuntatieteet sekä ruotsin kieli. Tämä saattaa kertoa Suomen vahvoista kauppasuhteista länsinaapuriin. Fysiikkaa, kemiaa ja psykologiaa pidettiin vähemmän tärkeinä. Tutkimuksessamme havaittiin, että johtajat ja opiskelijat olivat jossain määrin samaa mieltä työllistymismahdollisuuksista (kuva 10). Digitaalisessa teknologiassa, myynnissä, insinöörityössä, tutkimuksessa ja kehitystyössä sekä valmistuksessa vastaajasegmenttien välillä oli vain vähäisiä eroja. Suurempi osa johtajista kuitenkin näki mahdollisuuksia informaatioteknologiassa, ja useammat opiskelijat näkivät mahdollisuuksia markkinoinnissa, lakialalla, henkilöstöhallinnossa sekä rahoituksessa. Tämän lisäksi tutkimuksessa todettiin, että opiskelijat tarvitsevat parempaa käsitystä työllistymisnäkymistä, sillä vain 37 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista ymmärsi, missä ammateissa työllistymismahdollisuudet olisivat parhaat. Kuva 9. Johtajat pitivät opiskelijoiden osaamista heikkona digitaalisia ja teknisiä taitoja sekä yhteistyöja ryhmätyökykyjä lukuun ottamatta Digitaaliset ja tekniset taidot Yhteistyö ja ryhmätyöskentely Laskutaito Luova ja innovatiivinen ajattelu Ongelmanratkaisu Myynti, markkinointi ja viestintä Projektinhallinta Ihmisten tai tiimien johtaminen Alan osaaminen Ammattimaisuus Yrittäjätaidot Johtajuustaidot Osaamiskuilut voivat vaikuttaa yrityksen kykyyn saavuttaa liiketoimintatavoitteensa. Tutkimuksessamme pureuduttiin tähän aiheeseen ja pyrittiin havaitsemaan paremmin kaikkein haavoittuvimmat alueet. Johtajien mainitsemat kolme tärkeintä vaikutusta olivat työntekijöiden suurempi stressi (63 prosenttia), viivästykset uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä (58 prosenttia) ja vaikeudet saavuttaa liikevaihdon kasvua koskevat tavoitteet (58 prosenttia). Kun näitä vastauksia verrattiin johtajiin, joiden yrityksissä kärsittiin osaamisvajeesta, vaikutukset korostuivat entisestään. Prosenttiosuus kertoo, kuinka suuri osa johtajista oli sitä mieltä, että opiskelijat hallitsivat kunkin taidon hyvin % Kuva 10. Johtajat ja lukiolaiset ovat samaa mieltä työllistymismahdollisuuksia tarjoavista alueista Tummanvihreällä merkitty prosenttiosuus osoittaa alueet, joiden lukio-opiskelijat uskovat tarjoavan parhaat työllistymismahdollisuudet. Vaaleanvihreällä merkitty prosenttiosuus osoittaa alueet, joilla johtajat ovat havainneet eniten pulaa osaamisesta. Yleinen informaatioteknologia (IT) Digitaalisuus (sosiaalinen media, mobiiliteknologia, analytiikka, pilviteknologia) Myynti Insinööriosaaminen Opiskelijat Johtajat Osaaville ihmisille on aina kysyntää, joten heidän pitämisensä voi olla hankalaa. Yrityksen on investoitava uramahdollisuuksista kertomiseen, jotta työntekijät voivat kokea panoksensa merkitykselliseksi ja hyödylliseksi. Johtaja, teknologiapalvelut 20% 20% 20% 25% 24% 27% 27% 31% 14 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 15

9 Digitaalinen kuilu Monenlaisista suomalaisista organisaatioista saamamme kokemuksen perusteella olemme havainneet digitalisoitumisen muuttavan merkittävästi toiminta- ja työskentelytapoja. Accenturen aiemmassa tutkimuksessa eri aloilla toimivat suomalaiset organisaatiot sanoivat digitaalisten teknologioiden vaikuttavan jo niiden liiketoimintaan. Toisaalta 43 prosenttia ylemmän tason johtajista sanoi, että digitaalisen osaamisen puute on suurin haaste. 4 Tällä hetkellä suomalaisten organisaatioiden kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta avainasemassa ovat työntekijät, jotka osaavat hyödyntää mobiiliteknologiaa, sosiaalista mediaa, pilviteknologiaa, analytiikkaa ja muita nousevia teknologioita. Nämä taidot ovat jo olemassa. Johtajista 81 prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelijoilla on hyvät digitaaliset taidot (kuva 9), kun puolestaan 74 prosenttia opiskelijoista piti tämä alan taitojaan hyvinä. Toisaalta vain 31 prosenttia johtajista listasi digitaalisen osaamisen viiden tärkeimmän työelämätaidon joukkoon. Opiskelijoiden keskuudessa osuus oli 52 prosenttia. taitojen kehittämisen tärkeyden. Tutkimuksemme mukaan 97 prosenttia opiskelijoista käytti Internetiä päivittäin, ja 68 prosenttia vietti verkossa yli kolme tuntia joka päivä. Opiskelijat käyttivät Internetiä useimmin älypuhelimella. Seuraavaksi yleisimmin käytetyt laitteet olivat kotona oleva pöytätietokone tai kannettava tietokone ja tabletti. (Kuva 11.) Hyvä esimerkki johtajien ja opiskelijoiden välisestä digitaalisesta kuilusta ovat Kuva 11. Suurin osa lukiolaisista käyttää Internetiä päivittäin 97 % opiskelijoista käyttää Internetiä päivittäin työkalut, joita organisaatiot käyttävät hakijoiden rekrytointiin. Organisaatioiden johtajat kertoivat ilmoittavansa osaamistarpeistaan sekä Internetpohjaisten että perinteisten työkalujen avulla, kun taas opiskelijat käyttivät lähes yksinomaan Internet-pohjaisia välineitä. Näiden tulosten perusteella suomalaiset organisaatiot voivat arvioida nuoremmille työntekijöille suunnatut rekrytointimenetelmänsä uudelleen saadakseen parempia tuloksia. 97% 68% 68 % opiskelijoista viettää Internetissä yli kolme tuntia joka päivä Työympäristö muuttuu entistä digitaalisemmaksi, ja siellä tarvitaan resursseja, jotka käyttävät uusia kanavia ja työkaluja ryhmätyö- ja viestintävälineistä tietojen analysoinnissa käytettäviin välineisiin. Johtaja, informaatioteknologia Monella tapaa ehkä tärkeintä on jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Ammatit yhdistyvät ja katoavat, tehtävät muuttuvat digitalisoitumisen myötä ja tämä edellyttää tulevaisuuden työntekijöiltä jatkuvaa muuttumista heidän uransa aikana ja valmiutta uusille poluille siirtymiseen. Johtaja, teollisuuslaitteet Monet organisaatiot eivät selvästi vielä ymmärrä kaikkia digitalisoitumisen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Havaitsimme, että organisaatiot eivät vielä ole ottaneet käyttöön strategioita digitaalisen osaamisen rekrytointia ja pitämistä varten. Tähän on saatava muutos nopeasti, jotta suomalaiset yritykset voivat hyödyntää digitaalista tekniikkaa tuotannon virtaviivaistamisessa ja tehostamisessa sekä asiakkaiden tarpeiden analysoinnissa. Opiskelijat puolestaan ymmärtävät huomattavasti paremmin digitaalisten Useimmin käytetty laite on älypuhelin 53% 41% 4% 4. Every business is a digital business is mine?, Accenture [http://www.accenture.com/fi-en/pages/insight-accenture-research-finnish-businesses-organizations-2014.aspx], tammikuu 2014, luettu 18. huhtikuuta Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 17

10 Jaksoittainen kouluttaminen Tutkimuksemme korosti kolmea tärkeää näkökulmaa koulutukseen, joihin organisaatioiden on keskityttävä pystyäkseen lyömään kilpailijansa osaamisellaan. Ensinnäkin niiden on otettava koulutukseen jaksoittaisen sijasta strateginen lähestymistapa, johon lyhytaikaiset budjettirajoitukset eivät vaikuta. Toiseksi organisaatioiden on otettava oppiminen olennaiseksi osaksi työtä, jotta työntekijät voivat kehittää taitojaan ja oppia uutta suorittaessaan päivittäisiä tehtäviään. Kolmanneksi niiden on laadittava koulutussuunnitelma, jossa sulautuvan oppimisen välineinä käytetään kustannustehokkaan koulutuksen mahdollistavia innovaatioita ja digitaalisia työkaluja. Tutkimuksemme mukaan valtaosa johtajista (85 prosenttia) ja opiskelijoista (88 prosenttia) sanoi työn ohessa tapahtuvan oppimisen olevan tehokkain tapa uusien taitojen kehittämiseen (kuva 12). Mielenkiintoista on, että 74 prosenttia opiskelijoista piti seuraamista ja työtovereiden tarkkailemista toiseksi parhaana menetelmänä. Johtajista tätä mieltä oli vain 10 prosenttia. Accenture on osallistunut lahjakkuuksien kehittämiseen useilla aloilla, ja käsityksemme mukaan jäsentyneitä mentorointiohjelmia järjestävät organisaatiot onnistuvat kehittämään osaamista muita tehokkaammin. Nämä vastaukset vahvistavat tätä käsitystämme. Kuva 12. Johtajat ja lukiolaiset ovat samaa mieltä siitä, että työn ohessa oppiminen on tehokkain tapa omaksua uusia taitoja 18 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Sekä johtajat (69 prosenttia) että opiskelijat (66 prosenttia) asettivat myös yrityksen tarjoaman muodollisen koulutuksen korkealle tehokkaana keinona opiskella uusia taitoja. Lähes kaksi kolmasosaa haastatelluista johtajista kertoi organisaatioidensa tarjoavan muodollista koulutusta yli 75 prosentille työntekijöistään. Luku oli tasainen henkilöstöhallintoa ja muita tehtäväalueita edustavien vastaajien kesken, ja se oli vain hieman korkeampi osaamisvajeesta kärsivien keskuudessa. 85% johtajista 88% opiskelijoista Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 19

11 Suomalaiset työnantajat toimivat sen käsityksen mukaan, että muodollinen koulutus ja kehitys on tärkeää. Koulutustoiminnan vähentymisestä talouden hidastumisen jälkeen on kuitenkin merkkejä. Peräti 42 prosenttia tutkimukseen vastanneista johtajista sanoi, että heidän organisaationsa tämänhetkiset investoinnit koulutukseen eivät ole riittäviä liiketoimintastrategian kannalta (kuva 13). Tällä hetkellä osaamisvajeesta kärsiviä organisaatioita edustavista vastaajista 56 prosenttia sanoi nykyisten investointien olevan riittämättömiä. Seuraavien kahden vuoden aikana koulutukseen tehtäviä investointeja koskevat odotukset olivat niinikään jakaantuneita. Kaikista johtajista 47 prosenttia uskoi, että investoinnit pysyvät alhaisina tai vähenevät entisestään. Puolet osaamisvajeesta kärsivistä vastaajista odotti investointien pysyvän ennallaan tai supistuvan. Tämä kertoo, että organisaatiot eivät edelleenkään pidä koulutusta strategisena prioriteettina ja hukkaavat tilaisuuden kehittää tulevaisuudessa tarvittavia organisaation sisäisiä taitoja. Koulutusbudjettien odotetaan pysyvän alhaisina tai supistuvan, joten organisaatioiden olisi turvauduttava uusiin teknologioihin koulutuksen toteuttamisessa voidakseen maksimoida käytettävissä olevan budjetin hyödyt. Tutkimuksessamme todettiin, että yritykset olivat ryhtyneet käyttämään digitaalisia työkaluja ja muita innovaatioita osaamista kehittävissä hankkeissaan. Tutkimukseen vastanneista johtajista 41 prosenttia sanoi organisaatioidensa käyttävän pelillistämistä ja mobiilitekniikkaa koulutuksessa (kuva 14). 31 prosenttia mainitsi sosiaalisen median ja 14 prosenttia yliopistojen järjestämät verkkokurssit. Tutkimuksemme mukaan tässä on merkittävästi parantamisen varaa, sillä lähes kolmannes vastaajista ei hyödyntänyt mitään näistä mahdollisuuksista. Suomalaiset opiskelijat ovat paljon tekemisissä digitaalisen tekniikan kanssa. Tämä korostaa organisaatioiden tarvetta käyttää pelillistämistä sekä mobiilia ja sosiaalista mediaa laajemmin koulutusohjelmissaan sekä tarvetta ottaa nämä tekniikat olennaiseksi osaksi koulutussuunnitelmiaan. Kuva 13. Lähes puolet johtajista haluaisi suurempia investointeja koulutukseen 42% Mielestäni yritykseni tämänhetkiset investoinnit koulutukseen eivät riitä tukemaan liiketoimintastrategiaamme Kuva 14. Organisaatiot ovat ryhtyneet käyttämään digitaalisia työkaluja ja muita innovaatioita koulutushankkeissaan Prosenttiosuus kertoo, kuinka suuri osa johtajista hyödyntää kutakin innovaatiota ja kehityssuuntaa koulutuksessa 41% 41% 31% 14% 31% Koulutuksen pelillistäminen Koulutus mobiililaitteilla Koulutus sosiaalisen median työkaluilla Yliopistojen toteuttamat avoimet verkkokurssit Muut Uusien työskentelytapojen tutkiminen ja vanhojen tottumusten kyseenalaistaminen on tärkeää. Johtaja, liikkeenjohdon konsultointi 20 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 21

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot