JALKATERAPEUTTIYRITTÄJÄKSI Opas jalkaterapeuttiyrittäjäksi aikovalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JALKATERAPEUTTIYRITTÄJÄKSI Opas jalkaterapeuttiyrittäjäksi aikovalle"

Transkriptio

1 Tarja Malinen & Mervi Puoskari JALKATERAPEUTTIYRITTÄJÄKSI Opas jalkaterapeuttiyrittäjäksi aikovalle Jalkaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö Joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tarja Malinen, Mervi Puoskari Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma, jalkaterapeutti Nimeke Jalkaterapeuttiyrittäjäksi. Opas jalkaterapeuttiyrittäjäksi aikovalle Tiivistelmä Opinnäytetyömme pohjautuu Mikkelin ammattikorkeakoulun tilaamaan kokonaisuuteen Jalkaterapeutin ammatti Suomessa. Työmme nojautuu ajatukseen, että huomattavalle osalle valmistuneista jalkaterapeuteista yrittäjyys on luonnollinen tapa työllistyä. Koska jalkaterapia on ammattialana uusi, ei yrittäjäksi ryhtyvälle jalkaterapeutille löydy riittävästi valmista oman alan yrittäjyystietoa. Opinnäytetyömme tarkoitus on kaksiosainen. Kirjallinen osio kokoaa tietoa terveydenhuoltoalan yrittäjyydestä ja se toimii pohjana tuotekehitysprosessiin perustuvan verkkojulkaisun tuottamiselle. Verkkooppaassa olemme soveltaneet keräämäämme teoriatietoa jalkaterapiayrittäjyyden näkökulmasta. Opinnäytetyötämme voivat ensisijaisesti hyödyntää jo valmistuneet jalkaterapeutit ja opintojaan suorittavat jalkaterapeuttiopiskelijat. Sovellettuna työmme tukee myös muiden terveydenhuoltoalan opiskelijoiden yrittäjyysopintoja ja yrittäjäksi ryhtymistä. Opinnäytetyömme hyödyntäminen jatkossa voisi tapahtua siten, että opasta ja sen sisältämää tietoutta markkinoitaisiin esimerkiksi yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukeville organisaatioille, kuten työvoimatoimistoille, TE-keskuksille ja kuntakohtaisille yrityskeskuksille. Tuotteen markkinoinnin ohessa myös jalkaterapia ammattialana saisi lisää tunnettuutta. Asiasanat (avainsanat) terveydenhuoltoalan yrittäjyys, yrittäjyys, jalkaterapeuttiyrittäjä (jalkaterapeutti), tuotekehitys, verkkojulkaisu Sivumäärä Kieli URN suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteitä 6-11 ei voinut otsikoida asiakirjaohjeiden mukaan, koska Lääninhallitus on suojannut lomakkeet väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Ko. liitteiden nimet löytyvät lähdeluettelon jälkeen olevasta LIITTEETluettelosta. Ohjaavan opettajan nimi Tuija Vänttinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tarja Malinen, Mervi Puoskari Degree programme and option Degree programme in podiatry Name of the bachelor's thesis Self employed podiatrist. Guide for a person who is interested in self-employment in healthcare Abstract Our thesis is a part of the survey The podiatrist s occupation in Finland contracted by Mikkeli University of Applied Sciences. Most graduated podiatrists work as a self employed person and this theme leads our thesis. Because podiatry is quite a new professional field, there is not enough practical knowledge of it. The purpose of our thesis is two-dimensional. The literary part handles information about self employment in healthcare and our web-publication is based on it. The information in the web-publication has been gathered together from the aspect of podiatry. Our thesis can be used by graduated and undergraduated podiatrists. It also serves as studying material for other healthcare students. In the future our thesis can be marketed for organizations that support working as a self employed person, like employment offices, Employment and Economy Development Center or other similar instances. The marketing of the web-publication would increase the knowledge of podiatry. Subject headings, (keywords) self-employment in healthcare, self-employment, podiatrist, product development, web-publication Pages Language URN Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Tuija Vänttinen Employer of the bachelor's thesis Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TERVEYDENHUOLTOALAN YRITTÄJÄPERSOONA Sisäinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys TERVEYDENHUOLTOALAN YRITTÄJYYS SUOMESSA Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Suomessa Terveydenhuoltopalveluiden tuottamisen muodot Katsaus yksityisen terveydenhuollon palveluihin Yksityisen terveydenhuollon historia Yksityinen terveydenhuolto tänään Yksityisen terveydenhuollon kehitysnäkymät ja tulevaisuus TERVEYDENHUOLTOALAN YRITTÄJYYTTÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVOVAT VIRANOMAISET Terveydenhuoltoalan yrittäjyyttä säätelevät lait Yksityistä terveydenhuoltoa valvovien viranomaisten tehtävät Potilaan oikeuksia turvaava lainsäädäntö YHTEISKUNNAN TUKI YRITTÄJÄKSI AIKOVALLE Suomalainen yrityspolitiikka Yrittäjyyttä edistävät tukijärjestöt JALKATERAPEUTTIYRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN Jalkaterapeutti ammatinharjoittajana Yritysidea Toiminta-ajatus, liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma Rahoituksen suunnittelu Yrityksen rahoituksen suunnittelu Yrittäjän talouden suunnittelu Yrityksen nimen, sijaintipaikan ja toimitilan valinta Yritysmuodon valinta Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta... 44

5 6.7 Tarvittavat ilmoitukset ja luvat ennen jalkaterapeuttiyrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjän vakuutukset ja sosiaaliturva Kirjanpidon ja tilintarkastuksen järjestäminen VERKKOJULKAISUN TUOTTAMINEN Tuotekehitysprosessi verkkojulkaisun menetelmänä Verkkojulkaisun laatukriteerit Verkkojulkaisun suunnittelu tuotekehitysprosessia soveltaen Jalkaterapiayrittäjäksi -oppaan tuotteistaminen POHDINTA Kirjallisen työn tarkastelua Verkkojulkaisun tuottamisen ja valmistamisen tarkastelua Kehittämisehdotukset LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Jalkaterapia-alan huono tunnettuus sekä terveydenhuoltohenkilöstön että suuren yleisön ja viranomaisten keskuudessa luo tarpeen alamme tunnettuuden lisäämiseksi. Lähestymme aihetta yrittäjyyden näkökulmasta, koska tulevaisuudessa jalkaterapeuteille yrittäjyys on todennäköisin kanava työllistyä. Opinnäytetyömme liittyy Mikkelin ammattikorkeakoulun tilaamaan kokonaisuuteen Jalkaterapeutin ammatti Suomessa. Aiheesta valmistuu kaksi muutakin opinnäytetyötä, joiden sisältö liittyy jalkaterapeuttien sijoittumiseen ja toimenkuvaan sekä tukipohjallisten valmistusprosessien kartoitukseen eri ammattikuntien välillä. Kokonaisuuden päätarkoituksena on jalkaterapia-ammatin tunnettuuden lisääminen maassamme. Julkisella sektorilla on hyvin niukasti tarjolla jalkojenhoitopalveluja, ja suurin osa niistäkin tarjotaan ostopalvelujen kautta. Resurssipula sosiaali- ja terveydenhuollossa on yleisesti selvillä ja tieto jalkaterapian mahdollisuuksista osana asiakkaiden kokonaisvaltaista hoitoa puuttuu lähes kokonaan. Jalkaterapeuttien ja jalkojenhoitajien virkoja Suomessa on noin 60 kpl (vuoden 2004 tilanne), mikä ei riitä kattamaan tarvetta, jota esimerkiksi valtakunnallinen Dehko-projekti tiedonjaollaan on tuonut esille perusterveydenhuollon piirissä. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjyys on suhteellisen uusi muoto tuottaa terveyspalveluja Suomessa, ja sitä valvovat ja ohjaavat lait tekevät terveydenhuoltoalan yrittäjyydestä ainutlaatuisen muuhun yrittäjyyteen verrattuna. Lakien ja asetusten tuomat velvoitteet tekevät yrittäjyyden aloittamisesta haasteellista muttei mahdotonta. Koska jalkaterapia terveydenhuoltoalan yrittäjyytenä on uutta, haluamme selvittää ainakin seuraavat asiat: millainen on yrittäjäpersoona ja yrittäjyyden tulevaisuus Suomessa, millaiset lait ja asetukset valvovat yrittäjyyttä sekä millaisia tukijärjestöjä, rekisteröintejä ja muita aloittamiseen liittyviä päätöksiä yrittäjäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla aikova jalkaterapeutti tarvitsee. Työmme sisältää teoriataustaa yleisesti terveydenhuoltoalan lainsäädännöstä ja sitä valvovista viranomaisista, yrittäjyyteen liittyvistä valinnoista, kuten yritysmuodon valintaan vaikuttavista asioista ja yrittäjyydestä yleensä, sekä tuotekehitysprosessin kuvauksen verkkojulkaisun tuottamiseksi.

7 Opinnäytetyön tarkoitus 2 Opinnäytetyömme tarkoituksen määrittelemme seuraavasti: 1) Kirjallisen tuotoksen avulla tuomme esille tietoa terveydenhuoltoalan yrittäjyydestä yleisesti soveltaen sitä jalkaterapeuttiyrittäjyyteen. Lisäksi kuvaamme yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä asioita, kuten yritysidea ja rahoituksen suunnittelu. Kirjallinen työmme sisältää myös tuotekehitysprosessin teoriaa, jota tarvitsemme verkkojulkaisuoppaan suunnittelussa ja toteutuksessa. 2) Kehitämme jalkaterapeuttiyrittäjäksi aikovalle verkkojulkaisuoppaan, jossa sovellamme teoriatietoa. Tarkoituksemme on oppaan myötä tuoda asiat esille jalkaterapian näkökulmasta.

8 2 TERVEYDENHUOLTOALAN YRITTÄJÄPERSOONA 3 Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen ovat kasvaneet uusina työnteon muotoina talouden rakenteellisten ja tuotannollisten muutosten myötä. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi myös akateemisesti koulutettujen keskuudessa. Yrittäjyyden perusta muodostuu ammattitaidosta, yrittäjäosaamisesta, henkisistä resursseista ja onnesta. Yrittäjäosaamiseen kuuluu tuote- ja palveluosaaminen, tuotantoosaaminen, asiakas- ja markkinointiosaaminen, talousosaaminen (rahoitus, verotus, kirjanpito jne.), vuorovaikutusosaaminen ja ammattitaito-osaaminen. Onnella tarkoitetaan lähinnä suotuisia olosuhteita. (Lehtipuro ym. 1999, 27; Manninen 2003.) Terveydenhuoltoalan yrittäjäksi aikova tarvitsee mm. riskinottokykyä, uskallusta, vastuullisuutta ja yrittäjäkoulutusta. Yrittäjänä toimimista ja menestymistä auttaa se, että perustietojen hallinta yrityksen toiminnoista ja taloudesta sekä yrityksen toimintaympäristöstä ovat ajan tasalla. Yrittäjältä vaaditaan myös persoonallisuusominaisuuksia, joista tyypillisimpiä ovat päätöksentekokyky ja -halu, oman elämänhallinnan sisäinen vahvuus ja usko omiin kykyihin ja onnistumiseen, korkea tavoitteellisuus- ja motivaatiotaso sekä erittäin hyvä sietokyky paineelle ja epävarmuudelle. Yrittäjäksi aikovan on pystyttävä yhdistämään liike-elämän lainalaisuudet (ks. luku 4) ja terveydenhuoltotyön arvot, joita ovat ammatillisuus, omatoimisuus, kunnioittaminen ja ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, turvallisuus, yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus sekä kokonaisvaltaisuus, inhimillisyys ja potilaan hyvä. (Hoitotyön arvot ja 2005; Laurio 2005; Lehtipuro ym. 1999, 26; Manninen 2003; Sipilä 2002.) Yhteisenä tekijänä - minkä tahansa alan - yrittäjäksi aikovilla on halu toteuttaa omaa elämäänsä itsenäisenä ja vapaana ihmisenä. Halu vaikuttaa omaan riippumattomuuteen ja elämänhallintaan sekä elämän tarkoituksen etsintään on niin voimakas, että yrittäjäksi ryhtymisen vaihtoehto on houkutteleva. Halu vastata asiakkaan tarpeisiin monipuolisesti ja vaihtoehtoja luoden sekä uusien keinojen kokeileminen ovat tärkeitä syitä yrittäjäksi ryhtymiselle. Julkisen sektorin säännöt ja byrokratia ovat palkkatyön mielekkään kehittämisen esteenä, joten itsensä työllistäminen yrittäjäksi antaa vapautta kehittämistyölle eikä työ jatkoa ajatellen ole liian rutiininomaista. (Lehtipuro ym. 1999, )

9 2.1 Sisäinen yrittäjyys 4 Menestyvä yritys ja yrittäjyys tarvitsevat sisäistä yrittäjyyttä, joka auttaa työn oikean määrän, oikean asenteen ja oikean laadun löytymisessä. Usein toisen palveluksessa ollessa ennen oman yrityksen perustamista tulee esille sisäinen yrittäjyys, joka ilmenee esimerkiksi pyrkimyksenä keksiä uusia ratkaisuja vanhoihin työmenetelmiin. Sisäinen yrittäjyys on moderni ajattelu- ja toimintatapa, jolla pyritään myönteiseen kehitykseen työyhteisön sisällä, ja joka merkitsee työyhteisössä sitoutumista, vastuullisuutta, tuloksellisuutta, tavoitteellisuutta. Sisäinen yrittäjyys ohjaa omatoimisuuteen, itseohjautuvuuteen sekä omanarvontunnon luomiseen, auttaa tavoitteenasettelussa ja tulevan visioinnissa sekä toimimisessa pitkäpinnaisesti niiden mukaisesti. Se auttaa myös ylittämään organisaatiorajoja, innostamaan kovaankin työntekoon ja omistautumaan työlle. Lisäksi sisäinen yrittäjyys tekee mahdolliseksi isot laatuvaatimukset, epäonnistumisien voittamisen ja riskien hallinnan. (Huuskonen 1998; Koiranen 1993, 124; Kovalainen ym. 1996; Laurio 2005; Manninen 2003.) Huuskosen (1998) mukaan sisäinen yrittäjyys on elinikäistä oppimista ja hyvää elämän hallintaa sekä tuloksellista - mutta ei pelkästään rahallista - ja hyvää työviihtyvyyttä. Ihminen on sisäisesti yrittävä, kun hän on asenteeltaan sopeutumiskykyinen, positiivinen ja rakentava, näkee sekä hyvät että huonot puolet asioista, hankkii lisätietoa, kuuntelee kaikenlaisia ihmisiä sekä luottaa kykyihinsä ja on tehokas sekä innovatiivinen mutta samalla todellisuudentajuinen ja omanarvontuntoinen. Riskinottokyky sekä sitkeys ja tehokkuus työnteossa ovat myös sisäistä yrittäjyyttä. (Huuskonen 1998; Koiranen 1993, 125; Laurio 2005; Manninen 2003.) Menestyvä yritys tarvitsee ihmisiä, jotka luovuttavat omia tietojaan ja taitojaan yhteiseen käyttöön sekä kannustavat muita ja ovat oikeudenmukaisia kaikkia kohtaan. Hyvä sisäinen yrittäjä osaa arvioida omaa työtään ja toimintaansa kehittäen niitä tarpeen mukaan. Sisäinen yrittäjyys antaa toimintavapautta, itsenäisyyttä, osallistumismahdollisuuksia ja kykyjen käyttömahdollisuuksia. Sisäinen yrittäjyys saadaan toimimaan, kun onnistumisista annetaan kannustavaa palautetta ja kun työ on sopivan haasteellista ja oikeudenmukaista. (Laurio 2005; Manninen 2003.)

10 2.2 Ulkoinen yrittäjyys 5 Ulkoisella yrittäjyydellä (puhutaan myös omistajayrittäjyydestä) tarkoitetaan perinteisesti itsensä työllistämistä, yrityksen ostamista, uuden pienyrityksen perustamista, perheyrityksen jatkamista sekä omistamista ja johtamista. Edellä mainittuihin yrittäjyyden muotoihin liittyy mm. liikeidean suunnittelu, markkinointi, tavaroiden ja palvelujen tuotantoprosessin hallinta sekä talouden suunnittelu ja henkilöstön johtaminen. Näiden toimintojen merkitykset vaihtelevat yrityksen elinvaiheen, yritysidean luonteen sekä yrittäjän persoonallisuuden ym. tekijöiden suhteen, sillä kahta täysin samanlaista yritystä ei ole olemassa. (Koiranen 1993, 67; Kyrö 2006; Manninen 2003.) Yrittäjäksi ryhdytään, kun halutaan olla oman itsensä herra, toimia itsenäisesti, hyödyntää omia kokemuksia, osaamista ja ammattitaitoa tai kun kyllästytään ison organisaation tapaan toimia. Yrittäjällä on yleensä halukkuutta laskelmoitujen riskien ottamiseen sekä kykyä ideoiden tuottamiseen ja neuvotteluun resurssien ja yhteistyövalmiuksien varmistamiseksi. Myös taloudelliset motiivit, sukupolven vaihdos ja yllättävän tilanteen aukeaminen ovat tie yrittäjäksi ryhtymiselle. (Koiranen 1993, 68; Manninen 2003.) Yrittäjyys pienessä yrityksessä perustuu yrittäjän ammattitaitoon ja erikoisosaamiseen, josta on oltava hyötyä jollekin, joka on valmis siitä maksamaan. Tällaisessa tilanteessa ulkoinen yrittäjyys merkitsee myös sitä, että mikäli yrittäjällä itsellään ei ole tarvittavaa ammattitaitoa, voi hän ostaa sen ja teettää työn muilla ja keskittyä itse esimerkiksi yrityksensä johtamiseen tai markkinointiin. (Manninen 2003.) Yrittäjäksi ryhtymiselle asetetaan tavoitteita, jotka ovat samankaltaisia yritysmuodosta riippumatta. Tällaisia tavoitteita ovat mm: hyvien tuotteiden tuottaminen ja korkea tulotaso työn tuoma tyydytys ja itsensä toteuttaminen henkilökohtainen ja taloudellinen riippumattomuus jatkuvuuden edellytysten luominen ja perhetradition ylläpitäminen parempi menestyminen muihin yrittäjiin nähden vallan, aseman ja vaikutusvallan saaminen yhteiskunnassa (Koiranen 1993, 101.)

11 3 TERVEYDENHUOLTOALAN YRITTÄJYYS SUOMESSA 6 Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä kunnilla on sekä velvollisuus että vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelujen tuottamiseen on olemassa useita eri mahdollisuuksia, mutta tärkeää on, että järjestetyt, tuotetut tai ostetut palvelut ovat tasoltaan ja laadultaan palveluiden käyttäjien tarpeita vastaavia. (Sosiaali- ja terveydenhuollon 2001.) 3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Suomessa Perustuslaki velvoittaa edistämään kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, joka koskee julkista valtaa. Tarkemmin nämä velvoitteet määritellään voimassaolevan sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön kautta, jotka pohjautuvat perustuslailliseen toimeksiantoon. Laissa säädettyjä terveyspalveluja ovat terveysneuvonta, sairaanhoito ja kuntoutus, sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, seulonnat, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja mielenterveyspalvelut. (Sosiaali- ja terveydenhuollon 2001.) Lain mukaan kunnilla on sekä velvollisuus että vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä, mutta yksityiskohtaisesti laki ei säädä toiminnan laajuutta, sisältöä eikä järjestämistapaa. Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti, kuntayhtymän kautta tai ostamalla palvelut valtiolta, muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunnan vastuulle jää myös se, että palvelujen taso ja laatu vastaavat nimenomaan kunnan asukkaiden tarpeita ja tästä syystä sosiaali- ja terveyspalveluissa voi olla kuntakohtaisia eroja. (Sosiaali- ja terveydenhuollon 2001.) Kuntien täytyy varata riittävästä varoja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista varten, vaikka suurin osa näistä palveluista onkin määrärahasidonnaisia. Yksilön osalta tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on oikeus sosiaali- ja terveysalan palveluihin kunnan varaamien määrärahojen rajoissa. Tällaisissa tapauksissa palveluja voidaan ja joudutaan kohdentamaan esimerkiksi niitä kaikkein eniten tarvitseville niin, että palvelun tarve on aina arvioitava yksilöllisesti eikä sitä voida evätä vetoamalla määrärahan puutteeseen. (Sosiaali- ja terveydenhuollon 2001.)

12 3.2 Terveydenhuoltopalveluiden tuottamisen muodot 7 Julkisen palvelusektorin tuottamat terveydenhuoltopalvelut käsittävät kuntien järjestämän niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon palvelut. Vuonna 2004 Suomessa oli 280 terveyskeskusta ja niiden sivutoimipisteitä, jotka tuottavat kuntalaisilleen perusterveydenhuoltopalveluita. Suurin osa terveyskeskuksista on yksittäisten kuntien ylläpitämiä, mutta joukkoon mahtuu n. 70 kuntayhtymien ylläpitämiä laitoksia. Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, jotka tuottavat erikoissairaanhoidon palveluja jäsenkunnilleen. Jokaisen kunnan on lain velvoittamana kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin ja järjestettävä siten erikoissairaanhoitoa kuntalaisilleen. (Ekroos 2004, 19, 24.) Kolmannella sektorilla tarkoitetaan säätiöitä, järjestöjä ja muita niin sanottuja yleishyödyllisiä palveluntuottajia, jotka eivät toiminnallaan tavoittele voittoa. Usein yleishyödyllinen palvelutuotanto on saanut alkunsa esimerkiksi tietystä sairaudesta tai vammasta kärsivien potilaiden etujen ajamisesta tai niiden tutkimuksen edistämiseksi sekä valistustyön tekemiseksi. Kolmas palvelusektori rahoittaa toimintaansa merkittäviltä osin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tai muiden yleishyödyllisten rahoittajien kautta, mutta viime vuosina avustusten saaminen on tiukentunut ja esimerkiksi RAY myöntää rahaa vain toimintoihin, jotka eivät kilpaile alalla yksityisten palvelutuottajien kanssa. (Ekroos 2004, 47.) Yksityinen palvelusektori koostuu sekä yrityksistä että yksityisistä ammatinharjoittajista täydentäen julkisen terveydenhuollon palveluja, joiden osuus on merkittävä varsinkin Etelä-Suomen suurissa kasvukeskuksissa. (Stakes 2005.) Suurin osa yksityisen terveydenhuollon palveluista tuotetaan kotitalouksien, työnantajien ja Kansaneläkelaitoksen käytettäväksi. Näistä esimerkkinä mainittakoon kuntoutuspalvelut. Kuntien osuus yksityisten terveydenhuollon palvelujen ostamisessa on vielä vähäistä, mutta lisääntynee julkisen puolen resurssipulan vuoksi. (Palvelut ; Terveydenhuolto Suomessa 2004.)

13 3.3 Katsaus yksityisen terveydenhuollon palveluihin 8 Kunnanlääkärijärjestelmästä alkanut terveyspalvelujen kehittyminen on ajan saatossa siirtynyt julkisen sektorin köyhäinlaitosten kautta kuntien vastuulle. Yksityiset terveyspalvelut lisääntyivät lukujen taitteessa sairausvakuutuskorvausten myötä, kunnes Kansanterveyslaki 1972 mahdollisti kattavat kunnalliset terveydenhuoltopalvelut. (Lehto ym. 2001; Viialainen 1995.) Stakesin (2005) tekemän tutkimuksen mukaan yksityinen terveydenhuolto on kuitenkin koko ajan kasvava alue, sillä palvelujen ulkoistuminen ja ostopalvelujen käyttö lisäävät yksityisten palvelutuottajien määrää (Palvelut ). Seuraavissa osioissa teemme katsauksen yksityisen terveydenhuollon historiaan, tähän päivään sekä sen kehitysnäkymiin Yksityisen terveydenhuollon historia Suomalaisten terveyspalveluiden historia saa alkunsa jo 1600-luvulta, mutta kunnallisen terveydenhuollon alkuvaiheet ovat peräisin 1800-luvulta, jolloin käyttöön otettiin ensimmäinen kunnanlääkärijärjestelmä. Kunnallisen terveydenhuollon toiminta oli jo tuolloin viranomaisvalvonnan alaista toimintaa, josta esimerkkinä mainittakoon vuonna 1897 voimaan tullut terveydenhoitosääntö, joka velvoitti, että jokaisessa kaupungissa tulisi olla terveydenhoitolautakunta. Lautakunnan tehtävänä oli oman alueen terveydenhuoltojärjestelmän valvonta, johon kuului mm. kaupungin asukkaiden yleisen terveydentilan ja terveydenhuollon määräysten noudattamisen seuranta sekä parannusehdotusten tekeminen, mikäli epäkohtia annetuissa palveluissa huomattiin. (Vauhkonen 1992, ) Kehitteillä olevasta järjestelmästä huolimatta kuitenkin vielä 1900-luvun alussa terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen jäi perheyhteisön vastuulle ja tarvittaessa apua sai esimerkiksi naapureilta tai seurakunnilta. Yksityisiä lääkäreitä ja sairaaloita sekä apteekkeja löytyi jo 1900-luvun alkupuolella, mutta niiden määrä oli tuolloinkin suhteellisen pieni. Julkisen sektorin tehtäväksi muodostui järjestää mm. köyhäinlaitokset, joiden vastuulle jäivät ne vanhukset ja vammaiset, joiden hoidosta ei muuten kyetty huolehtimaan luvulla herätetyn kunnanlääkärijärjestelmän kehittäminen alkoi lakisääteisesti 1940-luvulla ja sen avulla vastuu virkojen muodostamisesta jätettiin

14 9 kunnille kunnanlääkärien ja terveyssisarten osalta. Heidän tekemänsä ennaltaehkäisevä työ oli kunnan maksamaa virkatyötä, mutta kaikki lääkäreiden suorittamat sairaanhoidolliset toimenpiteet tehtiin yksityisinä ammatinharjoittajina, joista aiheutuneet kulut perittiin suoraan potilailta. (Lehto ym. 2001, 16; Viialainen 1995, 87.) 1960-luvulla yksityiset ammatinharjoittajat tuottivat lähes puolet tarjolla olevista terveydenhuoltopalveluista. Luultavasti yksityisten palveluiden tarjontaa lisäsi se, että 1960-luvun puolivälissä sekä yksityiset terveyspalvelut että reseptilääkkeet pääsivät Kelan sairausvakuutuskorvauksen piiriin. Vasta vuonna 1972 voimaan tullut Kansanterveyslaki velvoitti kuntia järjestämään kattavasti terveydenhuollonpalveluita, kuten ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa, yleislääkäritasolla suoritettavia sairaudenhoitoja ehkäisytoimia, hammashoitoa ja kuntoutusta. Kansanterveyslain myötä kuntiin alettiin rakentaa terveyskeskuksia, joiden puitteissa edellä mainittuja palveluita järjestettiin ja yksityisten palveluiden tuottajien määrä alkoi vähentyä. (Lehto ym. 2001, 25 26; Viialainen 1995, 87.) Yksityinen terveydenhuolto tänään Suomessa oli vuonna 2004 yhteensä yksityistä terveyspalveluyritystä. Lukuun on laskettu mukaan myös ammatinharjoittajina terveyspalveluita tuottavat henkilöt, joita arvioidaan vuonna 2004 olleen noin henkilöä. (Ekroos & Partanen 2006.) Eniten palvelun tuottajia työskentelee lääkärin vastaanottotoiminnan, fysioterapian ja työterveyshuollon palvelujen parissa. Varsinkin Etelä-Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluiden saatavuus on vähäisempää kuin muualla Suomessa, ja tämä osittain selittää sen, että suurin osa yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajista toimii Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. (Stakes 2005.) Yksityiset terveydenhuollon palvelut toimivat pienyritysvaltaisesti. Suurin osa yrityksistä toimii paikallismarkkinoilla ja työllistää keskimäärin alle viisi henkilöä. (Palvelut ) Yksityinen sektori työllisti vuonna 2002 noin henkilöä, joten kehitys kolmessa vuodessa on ollut huomattava, sillä vuonna 2005 Stakesin tekemän tilastotiedotteen mukaan yksityisen terveydenhuollon palvelujen parissa työskenteli noin henkilöä. Suurin osa työsuhteista on kuitenkin osa-aikaisia, mutta kokopäiväisesti työskentelevien määrä on jatkuvasti lisääntymässä, ja vuonna 2005 heitä oli noin Lu-

15 vut perustuvat lääninhallitukselle annettuihin toimintakertomuksiin ja niissä oleviin tietoihin henkilökunnan määrästä ja toiminnan laajuudesta. (Stakes 2005.) Yksityisen terveydenhuollon kehitysnäkymät ja tulevaisuus Tulevaisuudessa kuntien talousongelmat, kysynnän kasvaminen, asiakkaiden palvelun laatuvaatimukset sekä uudistukset lainsäädännössä luovat haasteita ja mahdollisuuksia terveyspalvelujen tuottajille kaikilla tuotantosektoreilla. (Partanen 2003a, 21). Yksityisten terveyspalvelumarkkinoiden osuus laajenee, kun kunnat tulevaisuudessa lisäävät palvelujen ulkoistumista ja ostopalvelujen käyttöä. Myös hoitotakuun myötä lisääntyvä kilpailuttaminen ja terveydenhuollon palvelujen markkinaehtoistuminen kasvattavat yksityisen palvelusektorin osuutta terveyspalvelujen osalta. (Palvelut ) Ennakoitua on myös se, että vuosina verorahoitetun peruspalvelujärjestelmän osuus pienenee ja yksityisten palveluntuottajien sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritysten osuus taas kasvaa. Laskelmien mukaan on odotettavaa, että yksityisen palvelutuotannon osuus vuonna 2010 olisi noin neljänneksen ja vuoteen 2030 mennessä se olisi jo noussut kolmannekseen. (Ekroos 2004, 220. ) Yhtenä vaihtoehtona tulevaisuuden suomalaisissa terveydenhuoltopalveluissa on tilaaja-tuottajamalli. Prosessi sai alkunsa laajasta terveydenhuoltoa koskevasta uudistusten ja uudistusehdotusten sarjasta vuosina ja herätti kiinnostuksen koko läntisessä maailmassa aina Itä-Eurooppaa myöten. Tunnetuimpia uudistuksia olivat Englannin ja Uuden-Seelannin tekemät muutokset omassa järjestelmässään sekä Yhdysvaltain HMO (Healt Maintenance Organization) -mallit. Myös Ruotsi suoritti useita alueellisia uudistuksia terveydenhuoltojärjestelmässään ja pyrki tekemään selvän eron tilaajan ja tuottajien roolien välille. (Konttinen 2005.) Vuonna 2005 aloitettu kunta- ja palvelurakenneuudistus luo paineita uusien ratkaisujen syntymiselle sosiaali- ja terveydenhuoltoa ajatellen. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja, jotka takaisivat rahoituksen riittävyyden terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen myös tulevaisuudessa. Yhdeksi vaihtoehdoksi terveydenhuollon hallintaan on ehdotettu tilaaja-tuottajamallia, jota suomalaisessa terveydenhuollossa on jo osittain sovellettu sopimusohjauksen muodossa. (Konttinen 2005; Tilaaja-tuottaja-malli 2006.)

16 11 Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan julkisten palvelujen tuotannon järjestämistä siten, että palvelun tuottajan ja tilaajan roolit ovat erotettu selvästi toisistaan. Yleisesti tilaajana toimii julkinen taho ja tuottajana voi toimia niin julkinen, yksityinen kuin kolmaskin sektori. Tilaaja-tuottajamallia voidaan soveltaa myös julkisen organisaation sisällä siten, että tilaajan ja tuottajan roolit ovat selkeästi erotettu ja soveltaminen roolien välillä on johdonmukaista. Myös toimivallan, toiminnan ja talouden ohjauksesta on oltava selkeät ohjeet. (Tenhunen 2004, 41; Tilaaja-tuottaja-malli 2006.) Tilaaja-tuottajamallin luoma mahdollisuus palveluiden tilaamiseen antaa myös tilaisuuden terveydenhuoltopalveluiden tuotannon täsmäohjaukseen, jota perinteinen budjettiohjaus ei tee. Tilaaja-tuottajamallin uskotaan samalla lisäävän toiminnan tehokkuutta, koska tilaajien ja tuottajien huomio kilpailun kiristyessä kiinnittyy enemmän toiminnan varsinaiseen tulokseen eli tarjottavien tuotteiden laatuun ja niiden kustannustehokkuuteen. Luultavasti tällainen toiminta luo paineita tuotekehittelyyn, joka puolestaan lisää niiden sisältöä ja valikoimaa palveluntuottajien keskuudessa. (Tenhunen 2004, 41; Tilaaja-tuottaja-malli 2006.) Vuoden 2004 tammikuussa annettiin ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin taloudellisiin palveluihin mukaan lukien yleishyödylliset palvelut, joihin myös terveyspalvelut kuuluvat. (Ekroos 2004, ; Proposal for a 2004.) Direktiivin tarkoituksena on saada aikaan toimivat palvelujen sisämarkkinat EU:n alueella ja pyrkiä helpottamaan sekä toiseen jäsenmaahan sijoittumista että tilapäistä rajan yli tapahtuvaa palvelujen tarjontaa samoin ehdoin kuin sijoitusmaan palveluntarjoajat voivat tuottaa palveluitaan. (Proposal for a 2004.) Käytännössä tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi suomalainen palveluntarjoaja voi asettua mihin tahansa EUmaahan ja vastaavasti muista jäsenmaista tulevat palveluntarjoajat voisivat asettua Suomeen ja toimia samoin ehdoin kuin suomalaiset terveydenhuollon palveluntuottajat Suomessa. Jos sijoittuminen olisi tilapäistä, noudatettaisiin viranomaisvalvonnassa ja lupamenettelyissä niitä käytäntöjä, jotka ovat käytössä palveluntuottajan alkuperämaassa. Mikäli sijoittuminen muodostuisi pysyväksi, siirtyisi viranomaisvalvonta ja lupamenettelyt sijoitusmaalle. (Ekroos 2004, )

17 12 Ehdotuksessa ei pelkästään keskitytä terveydenhuollon palveluiden tuottajien toiminnan vapauttamiseen, vaan siinä on otettu myös huomioon potilaan oikeudet puhuttaessa kansainvälisistä terveyspalveluista. Ehdotuksen mukaan potilaalla on oikeus hakeutua hoitoon johonkin toiseen EU:n jäsenmaahan, tosin sairaalahoitoa vaativissa tapauksissa siihen tulee saada lupa kotimaansa viranomaiselta. Korvausta kustannuksista potilas voisi hakea kotimaansa sairasvakuutusjärjestelmästä, kunhan on ensin itse maksanut mahdollisista tutkimuksista tai hoidoista. (Ekroos 2004, ) Direktiivin on arvioitu tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2008 ja parhaillaan se on käsiteltävänä erilaisissa ministeriöissä ja poliittisissa elimissä Euroopan unionin alueella. Luultavasti ehdotus tulee näkymään myös suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä kansainvälistymisenä ja samalla se luo suomalaisille terveydenhuollon palveluntuottajille mahdollisuuksia työskennellä enemmän EU-maissa. (Ekroos 2004, 187.) 4 TERVEYDENHUOLTOALAN YRITTÄJYYTTÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVOVAT VIRANOMAISET Suomalaista yritystoimintaa säädellään suurella määrällä lakeja. Esimerkiksi yritystoiminnan harjoittamista eri yhtiömuodoissa tai yksityisenä elinkeinoharjoittajana säädellään lakien avulla. Myös kirjanpidon ja tilintarkastuksen keskeiset sisällöt löytyvät kirjanpito- ja tilintarkastuslaeista ja asetuksista. Itse liiketoimintaa ja sen kaikkia sopimussuhteita koskevat ainakin seuraavat lait: kauppakaari, oikeustoimilaki ja laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen säätelystä. Vahingonkorvaus- ja tuotevastuulaki puolestaan säätelevät tapahtuneiden vahinkojen korvaamista. Markkinoilla toimimista säädellään esimerkiksi laeilla: laki kilpailunrajoituksista, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja laki julkisista hankinnoista. (Hannula & Kari 2004, ) Terveydenhuolto on Suomessa tarkasti säänneltyä ja valvottua toimintaa. Varsinkin yksityisen terveydenhuollon puolella säännöksillä halutaan taata potilasturvallisuus ja annettujen palvelujen laatu, minkä vuoksi mm. terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa säädetään lailla ja asetuksilla. Suomessa terveydenhuollon viranomaisvalvonta on säädetty hyvin yksityiskohtaisesti ja päävastuu siitä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle niin julkisen kuin yksityisen terveydenhuollon osalta. Tämän lisäksi

18 13 lääninhallitukset valvovat kaikkia terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen osallistuvia tahoja omilla alueillaan (kuvio 1). Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottamista kuntien alueella edellä mainittujen tahojen lisäksi valvoo kunnan terveyslautakunta. (Ekroos 2004, 59, 64.) SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ Presidentti Valtioneuvosto Eduskunta Sosiaali- ja terveysministeriö Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköt Kunnallishallinto KUVIO 1. terveys 1995) Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon organisaatio (Sosiaali- ja Seuraavaksi käsittelemme tarkemmin terveydenhuoltoalan yrittäjyyttä valvovaa lainsäädäntöä ja viranomaistahoja. 4.1 Terveydenhuoltoalan yrittäjyyttä säätelevät lait Kun puhutaan laadukkaista sosiaali- ja terveysalan palveluista ja asiakkaan tai potilaan oikeussuojan toteutuksesta, on näiden alojen ammattihenkilöiden ammattitaidolla ja oikealla toiminnalla suuri merkitys asian toteutuksessa. Suomessa ammattihenkilöiden kelpoisuutta, pätevyyttä ja valvontaa säännellään eri tavoin sosiaali- ja terveysalalla. Valvonnan tarkoituksena on taata palvelujen laatu ja luotettavuus. (Narikka 2005, 952.)

19 14 Laki (559/1994) ja asetus (564/1994) terveydenhuollon ammattihenkilöistä tulivat voimaan Lain ensisijaisena tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä varmistaa terveydenhuoltopalvelujen laatua siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus tai muu pätevyys harjoittamaansa palveluun. Laki edellyttää myös järjestämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa terveyden- ja sairaanhoidon piirissä. Lisäksi laki helpottaa ammattihenkilöiden yhteistyötä ja palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä. (Laki terveydenhuollon 559/1994.) Terveydenhuollon ammattihenkilöt on tarkasti säädetty sekä laissa että asetuksessa ammattiryhmittäin: a) laillistetut ammattihenkilöt Laillistettuja ammattihenkilö -nimikkeitä (esim. fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti) on Suomessa 17 kappaletta, joille myönnetään lain nojalla ammatinharjoittamisoikeus. Ammattia saa siis säännönmukaisesti harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntymyksellä. (Laki terveydenhuollon 559/1994.) b) luvan saaneet ammattihenkilöt Luvan saaneet ammattihenkilöt ovat usein ulkomaalaisia, jotka ovat EU/ETA:n ulkopuolisia kansalaisia tai suorittaneet ammattiin johtavan koulutuksen näiden maiden ulkopuolella. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi siis myöntää ammatinharjoittamisluvan laillistuksen sijaa. Lupa on aina määräaikainen ja se voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyä ammattitehtävää. (Laki terveydenhuollon 559/1994.) c) nimikesuojatut ammattihenkilöt Nimikesuojattuja ammattihenkilö -nimikkeitä on Suomessa 22 kappaletta (esim. jalkaterapeutti, kuntohoitaja), joille terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi koulutuksen perusteella myöntää luvan ammatinharjoittamiseen. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, mikäli heillä on riittävä koulutus, ammattitaito ja kokemus, mutta heillä ei ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. (Laki terveydenhuollon 559/1994.)

20 15 Toimiminen terveydenhuollon ammattihenkilönä on oikeutettua vain keskusrekisteriin merkityillä henkilöillä. Ilman laillista oikeutta toimivien henkilöiden palvelujen tuottaminen on lain vastaista, ja nämä henkilöt voidaan tuomita luvattomasta ammattitoimen harjoittamisesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen rikoslain 44 luvun 3 mukaan. (Rikoslaki 39/1889.) Laki (152/1990) ja asetus (744/1990) yksityisestä terveydenhuollosta tulivat voimaan Laissa ja asetuksessa säädetään ensisijaisesti oikeutta antaa väestölle terveydenhuoltopalveluita, mutta tämän lisäksi näitä palveluja tuotettaessa tulee ottaa huomioon joidenkin terveydenhuoltoalan toimien harjoittamisesta annetut lait ja muut säädökset tai määräykset. (Asetus yksityisestä 744/1990; Laki yksityisestä 152/1990.) Laki ja asetus määrittelevät terveydenhuollon palvelut seuraavasti: 1) laboratoriotoiminta 2) radiologinen toiminta tai muut kuvantamis- ja tutkimusmenetelmät 3) muut terveydentilaa tai sairautta toteavat tai hoidon määrittämiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet 4) fysioterapeuttinen toiminta tai muut suorituskykyä parantavat ja/tai ylläpitävät toimenpiteet ja terapia 5) työterveyshuolto 6) lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut ja muut terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä niihin rinnastettavia palvelut 7) hieronta (Asetus yksityisestä 744/1990; Laki yksityisestä 152/1990.) Palvelun tuottajana voi toimia yksityinen henkilö, yhtiö, osuuskunta, yhdistys, yhteisö tai säätiö, joka ylläpitää terveydenhuoltopalveluja tuottavaa yksikköä (mm. vanhainkodit ja palvelutalot). Harjoittamalleen toiminnalle palvelun tuottajan on kuitenkin saatava yksityisestä terveydenhuollosta säätävän lain määräämä lupa lääninhallitukselta. Lupa- ja ilmoitusasioiden lisäksi laki ohjaa palvelun tuottajaa mm. toimitilojen sekä laitteiden asianmukaisuuden ja henkilökunnan ammattitaitoisuuden, toimintakertomuksen ja vaitiolovelvollisuuden osalta. Palvelun tuottaja voi palkata moniammattillista henkilökuntaa tai vuokrata toimitiloja itsenäisille ammatinharjoittajille. (Kauppinen & Niskanen 2003, 34; Laki yksityisestä 152/1990.)

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Suomen Fysioterapeutit Katri Partanen Suomen Fysioterapeutit Fysioterapia-alalla on vankka perinne yrittäjänä toimimisesta Liitossa lähes 2000 yrittäjäjäsentä:

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51. Laki. N:o 46

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51. Laki. N:o 46 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51 SISÄLLYS N:o Sivu 46 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta... 181 47 Laki lääkärin hyväksymisestä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 5.9.2007 1 Sisällys Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjarekisteri 1 Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto Valviran esittely Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013 Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto 1 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto TEO ja STTV yhdistettiin 1.1.2009 Toimipisteet Helsinki;

Lisätiedot

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä: Nastolan kunta Varhaiskasvatus Palveluseteli lasten päivähoidossa PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Hämeen Hammashoito osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Riitta Serlachius Perustettu 9.10. 2007 Tampereella Perustajajäseniä 9 Jäsenet, 12 hammaslääkäriä, toimivat yksityissektorilla ammatinharjoittajina

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 A. YLEISTÄ 1. Vastaajaorganisaation nimi, vastaajan nimi ja asema organisaatiossa.

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

Tietosuoja ja tietoturva

Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja turvaa tiedon kohteen yksityisyyden sekä edut ja oikeusturvan. Tietoturva on käytännön toimenpiteet joilla tietosuoja pyritään toteuttamaan.

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene.

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Hei! 12.4.2015 Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Moni teistä on varmasti lukenut facebookista Bioanalyytikko&Laboratoriohoitaja-sivustolta keskustelua, joka lähti alun

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-

Lisätiedot

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI HÄMEENLINNAN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Palveluseteli/Varhaiskasvatus HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI Vastaanottaja: Saapumispäivämäärä: Uusi hakemus Muutoshakemus

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2008/0142(COD) 14.1.2009 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot