MALLIVASTAUKSET. Kauppaoikeus pakollinen aineopintotentti, täydennystentit

Transkriptio

1 MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus pakollinen aineopintotentti, täydennystentit

2 2 Tehtävä 1 (Toiviainen) 1 a) Osakepääoman alentaminen mitätöimällä osakkeita. OYL 6 luvun 1 ':n 1 momentissa luetellaan tyhjentävästi ne tarkoitukset, joihin osakepääoman alentamismäärä voidaan käyttää, jotta alentaminen ylipäänsä olisi sallittua. Tapausselosteen perusteella näyttäisi siltä, että mainitun lainkohdan 1 kohdan edelltykset eivät ole olemassa: alentamismäärän käyttäminen sellaisen vahvistetusta taseesta ilmenevän tappion kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä. Kun tarkoituksena ei myöskään olisi alentamismäärän palauttaminen osakkaille (OYL 6 luvun 1':n 1 momentin 1 kohta), eivätkä lainkohdan 3-5 kohdatkaan sovellu, Oy Ruumis Pussi ei voi päättää osakepääoman alentamisesta edes rekisteriviranomaisen luvalla suunnitellulla tavalla (mainitusta syystä tapauksessa ei tullut pohdittavaksi - vaikka siitä annoin vähän pisteitä - kysymys OYL 6 luvun 1 ja 2:n enemmistövaatimuksista eikä velkojainsuojamenettelystä). Osakepääoman korottaminen uusmerkinnällä on mahdollista. Kun uusmerkinnässä poiketaan osakkeenomistajien etuoikeudesta uusiin osakkeisiin aiemman omistuksen suhteessa (OYL 4 luvun 1 ':n 1 momentti), kysymyksessä on niin sanottu suunnattu anti (OYL 4 luvun 1 ':n 2 momentti). Yhtiön taloudellisen tilan tervehdyttämistä voidaan pitää sellaisena OYL 4 luvun 1 ':n 2 momentissa tarkoitettuna yhtiön kannalta painavana taloudellisena syynä, joka oikeutta annin suuntaamiseen. Päätöksen uusmerkinnästä tekee yhtiökokous määräenemmistöpäätöksellä (vähintään 2/3 annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista, OYL 4 luvun 1 ':n 2 momentti). OYL 4 luvun 2a':n mukaisesti yhtiökokous voi myös määräajaksi valtuuttaa yhtiön hallituksen tekemään uusmerkintäpäätöksen - suunnatussa annissa valtuuttamispäätös vaatii OYL 4 luvun 2a':n 2 momentin nojalla saman määräenemmistiön kuin yhtiökokouksen tekemä antipäätös. b) AErikoisproduktioiden@ osaston lopettaminen. Normaalisti yhtiön toiminnallisista ratkaisuista päättää hallitus tai, mikäli asia on yhtiössä jokapäiväinen, toimitusjohtaja (OYL 8:6). Puolta liikevaihdosta vastaavan osaston lopettaminen on varmasti yhtiössä sellainen epätavallinen tai ainakin laajakantoinen toimi, josta päättäminen tämän OYL 8 luvuun 6 ':n 1 momentista ilmenevän pääsäännön mukaan kuuluu hallitukselle. Toisaalta ratkaisu ei merkitsisi tosiasiallista yhtiön toiminnan kokonaan loppumista, joka yleisen tulkinnan mukaan on rinnastettavissa yhtiön vapaaehtoiseen purkamiseen (OYL 13 luvun mukaisesti), jolloin päätös olisi yhtiökokouksen tehtävä. Oy Ruumis Pussilla on kuitenkin tapausselosteen mukaan hallintoneuvosto, jonka tehtävät on määritelty niin laajoiksi kuin ne lain mukaan voivat olla. Siten hallintoneuvostolle on yhtiöjärjestyksessä annettu myös OYL 8 luvun 11a ':n 1 momentissa oikeus päättää A... asioissa, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista... A. Tällä perusteella Aerikoisproduktioiden@ osaston lopettaminen

3 3 tapauksessa kuvatuissa olosuhteissa kuuluu hallintoneuvoston päätettäväksi. Päätös tehdään OYL 8 luvun 11a ':n 3 momentin verr. OYL 8 luvun 9 ':n mukaisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä läsnä olevien esteettömien jäsenten antamista äänistä, mikäli kokouksessa on saapuvilla yli puolet koko jäsenmäärästä. c) Henkilöstön vähentäminen. Yhtiö aikoo irtisanoa 10 % (50) työntekijöistään (500) taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Jo sinänsä näin iso irtisanominen lienee Aepätavallinen@ tai Alaajakantoinen@ toimi, jossa ratkaisuvalta on hallituksella. Näin on vielä suuremmalla syyllä, kun mukana on kokonaisen tuotanto-osaston henkilöstön irtisanominen. Toisaalta tällaista joukkoirtisanomista ei voitane pitää OYL 8 luvun 11a ':n 1 momentissa tarkoitettuna Aorganisation olennaisena muuttamisena@, josta tapausselosteen mukaan kyseisessä yhtiössä päättäisi hallintoneuvosto. Näin ollen potkut kuuluvat hallituksen mieluisiin tehtäviin OYL 8 luvun 9 ':n mukaisella yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli kokouksessa on läsnä yli puolet hallituksen jäsenmäärästä. Tapauksessa pyydettiin kantaa yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta. Vastauksissa ei edellytetty työoikeudellisten säännösten tuntemista. Sikäli kuin vastauksissa käsiteltiin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain soveltamista ja/tai irtisanomisperusteen laillisuutta työsopimuslain kannalta, siitä annettiin ylimääräistä hyvitystä. d) Hallituksen puheenjohtajalla ei yksinään oleaosaa eikä arpaa@ tapauksen ratkaisuissa muuta kuin sillä tavalla kuin hallituksen puheenjohtajalta yleensäkin edellytetään hallituksen ja yhtiön toiminnan hoitamisessa (hallituksen kokouksen koolle kutsuminen ja puheen johtaminen siellä ym.). Sillä, että Remu Räägimäst on virolainen, ei ole asiassa merkitystä. OYL 8 luvun 4 ':n 1 momentin kelpoisuusvaatimuksista itse asiassa ilmenee, että hallituksen jäsenen kansalaisuus ylipäänsäkin on merkitystä vailla; itse asiassa se, että Remu Räägimäst asuu Virossa, vain osoittaa sen lain vaatimuksen täyttyvän, jonka mukaan vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä tulee olla asuinpaikka Euroopan Talousalueella (Virohan on alkaen ollut Euroopan unionin jäsenmaa). Mallivastaus on opetuksellisista syistä paljon pitempi kuin mitä tenttivastaukselta edellytettiin, HT Tehtävä 2 (Vesala) Katso alla mainitut kohdat oppikirjasta. Suluissa on mainittu eräitä keskeisiä käsitteitä, joita on tullut selittää vastauksissa.

4 4 a) Rissanen ym. s (itsenäisyys, omaperäisyys, teoskynnys, EY-oikeuden henkisen luomuksen vaatimus). b) Rissanen ym. s (keksinnön julkiseksi tuleminen, aikaisemmat hakemukset, jotka julkaistaan, relevantti päivä (hakemus- tai prioriteettipäivää edeltävä), väärinkäytöksiä ja messuja koskevat poikkeukset uutuusvaatimukseen). c) Rissanen ym. s (ei kuvaileva, degeneraatio, toissijaisen merkityksen syntyminen). Huom! Sekoitettavuus on eri asia kuin erottamiskyky nämä kaksi sotkettiin toisiinsa suuressa osassa vastauksista. d) Rissanen ym. s. 718 (merkitys suhteessa kilpailijoihin, omiaan aiheuttamaan vahinkoa). Tehtävä 3 (Palm) Avainsanat: Yrityskauppavalvonta Määräävän markkina-aseman syntyminen? Yhteisen määräävän markkina-aseman syntyminen? Kansallisen yrityskaupan arviointi KRL:n 3a luvun mukaan Keskeisimmät näkökohdat: Yrityskauppailmoitus Kilpailuvirastolle oli ilmoitettu KRL:n 3a luvun säännösten mukaisesti järjestely, jossa HOK ja osuusliike Elanto toteuttavat yrityskaupan. Liikevaihto HOK:n maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2002 noin 621 miljoonaa euroa. Elanto- konsernin vastaava liikevaihto oli noin 393 euroa. ->Liikevaihtorajat ylittyvät ja osapuolet toimivat Suomessa. Kauppa kuuluu KRL:n soveltamisalaan. Relevantit markkinat ja markkinaosuus Yhtiöt harjoittavat päällekkäistä liiketoimintaa päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla sekä näiden tuotteiden hankintamarkkinoilla. Yrityskaupan seurauksena muodostuvan keskittymän markkinaosuus on vähittäiskaupan markkinoilla noin 34 % (yrityskaupan horisontaalinen vaikutus). Kaupalla on kuitenkin

5 myös vertikaalisia vaikutuksia. Osapuolten hankinnat koordinoidaan Ketjuetu -nimisen yrityksen kautta. Kaupan myötä ketjuedun ennestään korkea markkina-asema Suomessa vahvistuu huomattavasti. ->Relevantit tuotemarkkinat koostuvat a) päivittäis- ja käyttötavaroiden vähittäiskaupasta sekä b) päivittäis- ja käyttötavaroiden hankintamarkkinoista. Näin ollen viraston tutkittava järjestelyn horisontaaliset ja vertikaaliset vaikutukset näillä markkinoilla. Horisontaalisella tasolla kauppa ei synnytä erityisen korkeaa markkinaosuutta, joten yhden yrityksen määräävän markkina-aseman syntyminen on epätodennäköistä. Sen sijaan vertikaalisella tasolla saattaa syntyä kilpailuongelmia, jos ketjuedun markkinaosuus on korkea ja markkinoilla on vain harvoja toimittajia. Markkinarakenteen keskittyminen, määräävä markkina-asema Yrityskaupan seurauksena muodostuva markkinaosuus on koko pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan markkinoilla 34 %. Keskittymän suurimman kilpailijan K- ryhmän markkinaosuus on noin 40 %. Muiden ryhmittymien markkinaosuudet ovat enimmillään 10 %. Miten kaupan kilpailuvaikutuksia on arvioitava? Tuleeko kilpailuviraston kieltää kauppa tai asettaa sille ehtoja? Antaisitko merkitystä sille, että joissakin kaupunginosissa ketjun markkinaosuudet kohoavat hyvin korkeiksi? ->Kauppa keskittää voimakkaasti päivittäis- ja käyttötavaroiden vähittäiskaupan markkinarakennetta. Sen oligopolistinen rakenne vahvistuu ja kaupan myötä markkinoilta poistuu tärkeä kilpailija. Uudelle yritykselle syntyvä markkinaosuus on kuitenkin kohtuullisen alhainen ja yhden yrityksen määräävän markkina-aseman syntyminen on epätodennäköistä. Suomessa ei ole sovellettu oppia niin sanotuista unilateraalivaikutuksista, joka mahdollistaa puuttumisen myös kohtuullisen alhaisiin markkinaosuuksiin, jos kilpailu markkinoilla olennaisesti vähentyy. Vaikka yhdelle yritykselle ei horisontaalisella tasolla synny määräävää asemaa, on erikseen arvioitava sitä, syntyykö useamman yrityksen yhteinen määräävä asema. Kahden (horisontaalisella tasolla) suurimman yrityksen markkinaosuus on yhteensä 74 %, joka sellaisenaan synnyttää olettaman yhteisen määräävän markkina-aseman syntymisestä. Tämä korostuu niissä kaupunginosissa, joissa markkinaosuus nousee hyvin korkeaksi. Tämän vuoksi herää kysymys, synnyttääkö kauppa kolluusion (toimintojen, esim. hinnoittelun yhteensovittamisen) vaaran? Tätä vaaraa vähentää kuitenkin: tuotteet eivät pääosin ole homogeenisia, alalle tulo ei ole erityisen vaikeaa ja markkinoilla on aggressiivinen hintakilpailija Lidl. Kun yhteisen määräävän aseman käsitettä on Suomessa sovellettu hyvin pidättyvästi, edellytykset eivät täyttyne, vaikka erityisesti joissakin kaupunginosissa markkina-asema on vahva. 5

6 Vastaava tapaus on ollut esillä myös kilpailuviraston käytännössä. Se otti omassa ratkaisussaan huomioon sen, että päivittäistavaroita hankitaan usein varsin laajalta alueelta. Kun useissa kaupunginosissa kaupan myötä markkinoilta ostettiin pois tärkein kilpailija, kaupan kilpailuvaikutukset kuluttajiin nähden voivat todellisuudessa olla kuitenkin kilpailuviraston arviota suuremmat. Tapauksen tietojen perusteella määräävä markkina-asema saattaa kuitenkin syntyä vertikaalitasolla. Saattaakin syntyä tarve varmistaa, että hankintamarkkinat eivät keskity liiaksi. Näin ollen on tarpeellista tutkia, tuleeko alan sopimusjärjestelyjä arvioida uudelleen tai varmistaa, että kilpailijoiden mahdollisuus hankkia tuotteita turvataan. Todellisuudessa tällaista ongelmaa ei esiintynyt, tehtävän tietoja on tältä osin muutettu. Kilpailunrajoituslain mukaisesti ongelmat on ensisijaisesti ratkaistava asettamalla kaupalle ehtoja. Tehtävä 4 (Viitanen) Ks. Rissanen ym sekä L rajat ylittävästä kieltomenettelystä (1189/2000). Tehtävä 5 (Norros) Howells s Yleisiä huomioita: - myös esseevastauksessa on noudatettava juridisen argumentoinnin pelisääntöjä; normiväitteet on perusteltava viittaamalla täsmällisesti oikeuslähteeseen kuten lainkohtaan tai oikeuskäytäntöön - täyteen pistehyvitykseen ei riitä epätarkka viittaaminen, esimerkiksi "Rooman sopimuksen mukaan..." - moni vastaaja kertoi laajahkosti vapaan liikkuvuuden poliittisesta taustasta ja lähiilmiöistä, mutta positiivisoikeudellisessa tentissä tällaista harvemmin edellytetään ilman nimenomaista mainintaa kysymyksessä - jos kysyttävää ilmenee, olen tavattavissa sopimuksen mukaan. 6