Kv , liite nro 9. Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma vuosille

Transkriptio

1 Kv , liite nro 9 Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma vuosille Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto _._2010 1

2 Sisällys 1. Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tarkoitus ja laadintaprosessi 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila: negatiivista väestön kehitystä ja positiivisia näköaloja 2.1 Väestörakenne 2.2 Kunnan työllisyys/työttömyys 2.3 Asuminen ja asuinympäristö 2.4 Terveystiedot 2.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset 2.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 2.7 Koulutustaso 2.8 Positiivisia näköaloja 3. Lasten ja nuorten sekä perheiden palvelut Sodankylässä (ks Neuvola 3.2 Päivähoito 3.3 Koulu 3.4 Nuorisotyö 3.5 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, nuorisovaltuusto 3.6 Evankelisluterilainen seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 3.7 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 3.8 Sosiaalityö, perheneuvonta 3.9 Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminta 4. Palvelujen toimivuus ja kriittiset kohdat 5. Lastensuojelun nykytila ja tarve Sodankylässä 5.1 Lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojeluntarpeen selvitykset 5.2 Avohuolto 5.3 Sijaishuolto 5.4 Jälkihuolto 5.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset, ottolapsineuvonta 6. Voimavarat lastensuojelussa 7. Kehittämisen painopisteet ja konkreettiset toimenpiteet 8. Päätöksenteko, toteutus ja seuranta 9. Lähteet 10. Liitteet 2

3 Liite 1 Lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavat indikaattorit Liite 2 Lastensuojelua ja lastenvalvojan palveluita kuvaavat indikaattorit Liite 3 Yhteenveto kuntalaisten kuulemistilaisuudesta lapsiperheiden palveluista Liite 4 Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toimenpideohjelma vuosille

4 1. LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN TARKOITUS JA LAADINTAPROSESSI Lastensuojelulain (417/2007) 12 mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sodankylässä suunnitelmaa kutsutaan nimellä Sodankylän lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma. Lastensuojelulain mukaan ohjelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 4

5 Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Ohjelman teossa on hyödynnetty aiemmin tehtyjä suunnitelmia Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta (Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma , Sodankylän lasten ja nuorten elinolot tutkimus 2006, päihdestrategia 2007). Sivistystoimen kanssa on sovittu, että jatkossa lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma ja lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma yhdistetään yhdeksi valtuustokausittain päivitettäväksi ohjelmaksi. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma on tehty prosessina yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen kuntalaisia, asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Sodankylässä ohjelman päävastuu on ollut perusturvalautakunnalla. Ohjelman valmistelua varten on perustettu lapsiasianeuvosto, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Heikki Hirvasvuopio, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Arja Mäkitalo, kunnanhallituksen edustaja Raisa Pihajoki, johtava lääkäri Juha Alander, seurakuntapastori Marja Tuovinen, osastonhoitaja Tuula Annala, sivistyslautakunnan jäsen, terveydenhoitaja Veli-Matti Vaarala, ylikonstaapeli Heikki Lakkala, rehtori Jaana Hannula, koulukuraattori Sirpa Takala, perhetyöntekijä / Henna Tasala, perhetyöntekijä Maritta Norberg, päiväkodin johtaja Marke Mäntynen, Mannerheimin lastensuojeluliiton edustaja Tiina Jokiniemi, nuorisovaltuuston edustaja Marjut Aikio, sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Harri Tiuraniemi, perusturvajohtaja, työryhmän pj. Kati Aikio-Mustonen, johtava sosiaalityöntekijä, työryhmän siht. Lapsiasianeuvoston lisäksi tilastollista tietoa on käsitelty erilaisissa jo olemassa olevissa työryhmissä: sosiaalityöntekijöiden palaveri, kuntouttavan työtoiminnan tiimi, lapsiperheiden palvelut ryhmä, terveyden edistämisen työryhmä, lastensuojelupalaveri, sosiaalityön ja Seitasäätiön yhteistyöryhmä, Onnistuvat opit työryhmä. 5

6 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA: NEGATIIVISTA VÄESTÖNKEHITYSTÄ JA POSITIIVISIA NÄKÖALOJA 2.1 Väestörakenne Sodankylän väestö on vähentynyt tasaisesti vuodesta Ensimmäisen kerran väkiluku laski alle henkilön vuonna Vuoden 2008 lopussa väestön määrä oli 8872 henkilöä. Kuntavertailussa Sodankylässä yli 65-vuotiaiden määrä on noussut Pohjois-Lapin seutukunnan alueella eniten ja tämä luo haasteita vanhustyölle. Vielä rajumpi muutos on tapahtunut vuotiaiden määrää tarkasteltaessa: muutosprosentti v vuotiaiden määrässä oli Sekä lapsiperheiden että yksinhuoltajaperheiden prosenttiosuus kaikista perheistä v olikin alle Lapin ja koko maan keskitason. uhkana on, että vanhusväestön kasvamisen myötä lapsiperheiden palveluiden kehittäminen jää vanhustyön kehittämisen varjoon. Alle kouluikäisten määrän väheneminen ei ole näkynyt päivähoitopaikkojen kysynnän laskuna Sodankylässä. Päivähoitopalvelujen käyttäjien prosentuaalinen osuus alle kouluikäisten ikäryhmästä on noussut reilusti yli 50 %. Alle kouluikäisten lasten määrän väheneminen ei ole automaattisesti tarkoittanut myöskään neuvolapalveluiden vähentämistä, koska käytännössä on huomattu, että lapsiperheiden tilanteet ovat entistä haastavampia ja erityislasten tilanteet vaativat entistä tiiviimpää tukemista vuotiaiden osuuden väheneminen on tarkoittanut Sodankylässä useiden pienten kyläkoulujen lakkauttamista ja kirkonkylän koulujen yhdistämistä. Elatus- ja huoltosuhteessa tapahtuneet negatiiviset muutokset kertovat työssäkäyvän väestön muuttamisesta kunnasta pois. Työikäisten ja työssäkäyvien vastuulla on yhä useampi työvoiman ulkopuolella oleva. Vanhuuspainotteisesta väestörakenteesta huolimatta sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset/asukas olivat v ja 2008 alle Lapin keskiarvon. 2.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Työllisen työvoiman määrässä on tapahtunut positiivista kehitystä vuosina 2007 ja Työttömien osuus koko työvoimasta vuonna 2008 oli 11,8% (Lapin läänissä 12,5 % ja koko maassa 8 %). Vielä vuonna 2000 työttömien osuus työvoimasta oli 25,7 %. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt etenkin vuosina 2007 ja Pitkäaikaistyöttömien %-osuus työttömistä oli v ,1 % (Lapin läänissä 15,7 %, koko maassa 21,4 ). Myös nuorisotyöttömien määrä on suhteellisesti pienentynyt (v ,2 % ja v ,6 % vuotiaasta työvoimasta). Tällä hetkellä työllisyyttä kuvaavat mittarit näyttävät yhä positiivisemmilta. Työttömyys% on noin 11, kun se vielä tammikuussa 2010 oli 13,5. Toimeentulotukea saavien määrän on todettu kulkevan samaa käyrää työttömyyttä kuvaavien käyrien kanssa. Vielä vuonna ,4 % kunnan asukkaista sai toimeentulotukea, mutta vuonna 2007 vastaava luku oli 7,9 % (Lapin läänissä 8,0 %, koko maassa 6,5 %). Työttömien suhteellisen määrän vähenemiseen ovat vaikuttaneet sekä työpaikkojen määrän lisääntyminen että väestön väheneminen. Työpaikkojen ja työllisten määrä lähenee toisiaan väestömäärän vähentyessä. Vuodesta 1990 lähtien työpaikkojen määrä valtion/valtiojohtoisissa yrityksissä (Veitsiluoto, Kemijoki Oy, Metsähallitus, valtion virastot) on vähentynyt Sodankylässä noin tuhannella. Luonnollisesti työttömyydellä on selkeä yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sosiaalityössä on kuitenkin todettu, että ne ongelmat, joiden kanssa perheet 2000-luvulla taistelevat, juontavat jo edellisen laman ajoilta eli 1990-luvulta. Nuoret, jotka ovat nyt teini-iässä, syntyivät 1990-luvun laman ja massatyöttömyyden aikana. Sodankylässäkin erityisesti teini-ikäisten sijoitukset ovat lisääntyneet. 6

7 2.3 Asuminen ja asuinympäristö Sodankyläläisten asumistaso on kohentunut viime vuosina. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli v ,2 % ja vuonna ,3 %. Tarkasteltaessa kaikkia asuntokuntia, voidaan todeta sama asia. Vuonna 2000 ahtaasti asuvien asuntokuntien (enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun) osuus kaikista asuntokunnista oli 14,6 % ja vuonna ,8 %. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä ylitti kuitenkin Lapin ja koko maan keskiarvon. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2007:ään sisältyi myös kuntalaiskysely. Kuntalaiskyselyssä ilmeni, että sodankyläläiset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväisiä asumisratkaisuihinsa. Sodankyläläiset olivat tyytyväisimpiä oman seutukuntansa alueella asumisväljyyteen, asunnon varustetasoon ja asunnon sijaintiin. Samoin sodankyläläiset olivat tyytyväisimpiä asuinalueensa virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä asuinalueensa yhteishenkeen. 2.4 Terveystiedot Tilastojen valossa sodankyläläiset sairastavat paljon. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä ylittää Lapin ja koko maan keskiarvon. Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden ja työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrät ylittävät Lapin ja maan keskiarvot. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat kuitenkin vuosina 2007 ja 2008 olleet alle Lapin keskiarvojen. Lastenneuvolan ja perheneuvolan palveluiden piiriin sodankyläläiset ovat päässeet kohtalaisen hyvin verrattuna Lapin muihin kuntiin ja koko maahan. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käyntejä 0-7-vuotiaille 1000 asukasta kohti oli Sodankylässä vuonna (Lappi 3050, koko maa 2948). Perheneuvolassa kävi vuoden 2008 aikana 199 asiakasta. Sodankyläläisten nuorten terveystiedot on kerätty valtakunnallisen kouluterveyskyselyn avulla. Kysely tehdään kaikille peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vuodesta 2008 alkaen kysely on tehty myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Tässä ohjelmassa käytetyt tiedot koskevat vuoden 2008 tuloksia. Sodankyläläisten nuorten terveystottumukset ovat menossa parempaan suuntaan, sillä liikunnan ja unen määrä ovat lisääntyneet. Toisaalta fyysistä terveydentilaa koskevia huolenaiheita ovat lisääntynyt viikoittainen päänsärky, väsymys ja niskahartiavaivat. Masennusta on Sodankylässä vähemmän kuin Lapissa keskimäärin. 18 %:lla tytöistä on keskivaikea tai vaikea masennus, josta myös fyysiset oireet voivat osaksi johtua. Pojilla masennusta esiintyy vähemmän. Sodankylässä on muuta Lappia huomattavasti enemmän koulu-uupumusta. Tämä voi johtua koetusta liian korkeasta vaatimustasosta, sillä 60 % nuorista piti koulun työmäärää liian suurena, muualla Lapissa tämä luku oli 39 %. Koulu-uupumuksella voi olla yhteyttä myös joihinkin koulun fyysisiin puitteisiin. 58 % oppilaista koki puutteita koulun työoloissa, esimerkiksi Aleksanteri Kenan koulun Jeesiönrannan toimipisteestä puuttuu katos eli oppilailla ei ole sadesuojaa välitunneilla. Nuorten elinoloista esiin nousi vanhempien työttömyys sekä se, että useissa perheissä vähintään yksi vanhempi tupakoi. Vanhempien tietämättömyys lasten viikonlopunviettopaikasta on jälleen kasvanut. Huoli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä kasvaa. Noin 10 %:lla nuorista ei ole yhtään läheistä ystävää ja etenkin yksinäisiä poikia on paljon. 7

8 Päihteiden käytön osalta sodankyläläiset nuoret ovat menossa parempaan suuntaan eli vähintään kerran kuussa tosi humalassa olevien määrä on vähentynyt. Peruskoulussa humalajuominen on vähäisempää aikaisempiin vuosiin verrattuna, kun taas lukiolaisten alkoholin käyttö on lisääntynyt. Huumeiden käyttö on pitkään vähentynyt, tosin vuosien aikana huumeiden kokeilijoiden määrä on hieman kasvanut. Noin 5 % sodankyläläisistä nuorista tupakoi päivittäin ja nuuskan käyttö on iso ongelma niin Sodankylässä kuin koko Lapin alueella. 2.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Perheväkivalta on poliisin tilastojen valossa kotihälytysten perusteella lisääntynyt huomattavasti. Vuosina poliisin perheväkivaltaan liittyvien tehtävien määrä Lapissa kasvoi 59 %. Väkivalta perheissä kohdistuu paitsi puolisoihin myös lapsiin. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys ostetaan Lapin ensi- ja turvakodilta (etupäivystys) ja Rovaniemen kaupungilta (takapäivystys). Kuntalaisten kannalta virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys ei ole asiakaslähtöinen: kuntalaiset hyötyisivät siitä, että kriisitilanteessa sosiaalityöntekijän ammatillista tukea olisi saatavissa myös viikonloppuisin. Poliisi tekee lastensuojeluviranomaisille ilmoituksen kotihälytystilanteista niistä perheistä, joissa on lapsia. Taulukko 1. Perheväkivaltahälytykset Sodankylässä vuosina (Lapin poliisilaitos) Sovittelutoimiston tilastojen mukaan nuoret tekevät kaikenlaisia rikoksia. Eniten sodankyläläiset nuoret ovat epäiltyinä vahingonteoissa ja varkauksissa. Alkoholin kulutuksen suhteen Sodankylä näyttäisi olevan Lapin läänin keskitasoa, mutta koko maan keskiarvojen yläpuolella. Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia on Sodankylässä viime vuosina ollut koko maata ja Lapin lääniä vähemmän. Sama koskee myös poliisin tietoon tulleita huumausaineiden käyttörikoksia. Sen sijaan poliisin tietoon tulleita rattijuopumustapauksia on Sodankylässä ollut enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 2.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on laskenut 2000-luvulla. Vielä vuonna % lapsiperheistä sai toimeentulotukea, mutta vuonna 2007 vastaava osuus oli 10,8 %. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että toimeentulotukimenot eivät ole vähentyneet samassa suhteessa, koska harvemmat perheet tarvitsevat kuitenkin yhä useammin suurempia määriä toimeentulotukea. Sosiaalityössä eriarvoisuuden on huomattu viime vuosina kasvaneen: pitkäaikaistyöttömyys merkitsee useille perheille pitkittyvää köyhyyttä. Taulukko 2. Toimeentulotuen nettomenot Sodankylässä vuosina (valtionosuus vähennetty) , , , ,18 8

9 2.7 Koulutustaso Peruskoulun jälkeen sodankyläläisellä nuorella on mahdollisuus jatkaa toisella asteella joko lukiossa tai Lapin ammattiopiston Sodankylä Instituutissa. Ilman päättötodistusta jääneitä on Sodankylässä vähän. Toisen asteen keskeyttäneitä on paljon, vuosittain henkilöä, joista sodankyläläisiä %. Sodankylässä tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti. Hyvinvointibarometri 2007:n mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneita oli Sodankylässä seutukunnan sisällä tarkasteltuna suhteellisesti eniten. Sotkan tilastojen mukaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on Sodankylässä keskimääräistä enemmän kuin koko Lapin alueella, mutta vähemmän kuin koko maassa. Sodankylässä koulupudokkaiden tilanteeseen on yritetty reagoida yhä tiiviimmällä yhteistyöllä työvoimahallinnon, koulujen, sosiaalitoimen ja Seitasäätiön välillä. Sodankylä on mukana valtakunnallisessa Onnistuvat opit -hankkeessa , jonka tavoitteena on vahvistaa moniammatillista viranomaisyhteistyötä niiden nuorten tukemiseksi, joille nykyiset yhden sektorin palvelut eivät riitä. Käytännössä tavoitteena on löytää noin 30 sodankyläläiselle nuorelle palveluketju, jolla autetaan nuorta löytämään mielekäs jatkopolku joko peruskoulun päättymisen jälkeen tai ammatillisen koulutuksen keskeytyessä tai tilanteissa, joissa nuori ei ole hakeutunut kouluun. Hanke tarkoittaa moniammatillisen palvelujen tuottajaverkoston kehittämistä hankekoordinaattorin avustuksella. 2.8 Positiivisia näköaloja Väestöennusteet eivät ennusta Sodankylälle positiivisia näkymiä (väestön ikääntyminen jatkuu, syntyvyys laskee, nettomuutto kunnasta kasvaa). Kehitys voisi lähteä kuitenkin kulkemaan myös ennusteista poikkeavaan suuntaan. Kevitsan kaivoksen avaaminen on tuonut kuntaan positiivisia näkymiä, jotka vaikuttavat myös liike-elämän vilkastumiseen. Kaivoksen avaamisen on arvioitu vaikuttavan siten, että alueelle syntyy välittömästi ja välillisesti 500 uutta työpaikkaa. Pahtavaaran kaivos työllistää tällä hetkellä jo 100 henkilöä, joista noin puolet on sodankyläläisiä. Kaivosyhtiöt ja niiden tutkintaryhmät työllistävät myös sodankyläläisiä. Varuskunnan pesulan yksityistäminen on merkinnyt uusien työpaikkojen syntymistä ja kuljetuspalveluiden laajenemista. Pesulan asiakaskunta on laajentunut myös yksityispuolelle. Teleja informaatiopalveluita tuottava Astropolistieto on laajentunut ja yrityksen palkkalistoilla on 60 henkilöä. Puuteollisuus tarjoaa 100, lentokentän alue 35, Lapin ammattiopiston Sodankylä instituutti 50 ja Luoston alue yli 50 työpaikkaa. Kunnan tukipilareina toimivat varuskunnan ja Tähtelän alueet. Pienyritysten määrä on viime vuosina kasvanut vuosittain. Ensimmäisiä merkkejä on olemassa siitä, että Kevitsan kaivos tulee merkitsemään väkiluvun kääntymistä nousuun ja työssäkäyvien ikäluokan osuuden kasvua. Tästä voi seurata se, että myös synnytysikäisten määrä Sodankylässä tulee kasvamaan. Alueelle muuttaa kokonaisia perheitä etenkin niissä tilanteissa, joissa molemmat vanhemmat saavat työpaikan. Muuton lähialueilta Sodankylään odotetaan lisääntyvän Sodankylän ja Kittilään kaivosten vaikutuksesta. Oletettavissa on, että muutto etenkin Sodankylään kasvaa ensisijaisesti Sodankylän keskeisen sijainnin ja kohtalaisen hyvän palvelurakenteen vuoksi. Lähitulevaisuudessa kunnassa käytäneen keskustelua erityisesti aktiiviväestölle tarjottavista vapaaajan palveluista. Kunnasta puuttuvat hyvät kulttuuri- ja liikuntatilat. Asuntotuotantoa tulisi lisätä erityisesti omistusasuntoja rakentamalla. Erilaiset rakennusyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita 9

10 Sodankylän alueesta. Hyvänä puolena on se, että Sodankylässä on omakotitalo-, rivitalo- ja kerrostalotontteja. 3. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ (ks. 10

11 4. PALVELUJEN TOIMIVUUS JA KRIITTISET KOHDAT Äitiys- ja lastenneuvolassa kehittämisen kohteena nähdään yhteistyö lastensuojelun kanssa sekä ehkäisevän perhetyön kehittäminen. Neuvolassa nähdään läheltä lapsiperheiden tuen tarve, mutta välittömän avun järjestämiseen ei ole keinoja. Lapsiperheiden kotipalvelu järjestyy ainoastaan poikkeustapauksissa ja lastensuojelun perhetyössä painopiste on tehostetussa perhetyössä, jolloin lapsesta on jo lastensuojelullista huolta. Lastensuojelun perhetyöntekijät eivät ole irrotettavissa riittävästi ehkäisevään työhön. Perheneuvolassa nähdään, että yhteistyötä tulisi tiivistää perhetyöntekijöiden ja lastensuojelun kanssa. Tällä hetkellä perheneuvolassa on henkilöstöpula, joka vaikeuttaa perheneuvolan toimintojen kehittämistä: vain sosiaalityöntekijä on perheneuvolassa kokoaikaisesti. Päiväkodissa vuorohoito työllistää ja samalla myös luo uusia haasteita. Vuorohoidossa olevien lasten sosiaalinen kehitys ja yhteisöllisyyden kokeminen keskusteluttavat, koska lapsiryhmän koostumus ja hoitajat ryhmässä vaihtelevat. Sunnuntaisin voi olla tilanteita, jolloin lapsi on yksin aikuisen kanssa päiväkodissa. Päivähoito toivoisi yhteisiä kokoontumisia vuosittain muiden lasten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Yhteistyö lisäisi vaikuttavuutta ja sitä kautta päivähoidon henkilökunta saisi uusia näkökulmia työhönsä. Joskus päiväkodissa on viikonloppuisin tilanteita, joissa kaivattaisiin sosiaalityöntekijän tukea. Päiväkotipaikkoihin on jatkuvat jonot eikä hoitopaikkoja pystytä järjestämään vanhempien toivomalla tavalla. Päivähoitopaikkojen lisääminen olisi tarpeellista. Tilanteen arvioidaan pahenevan nykyisten pitkäaikaisten perhepäivähoitajien jäädessä eläkkeelle. 11

12 Koulun näkökulmasta lapsiperheet tarvitsevat usein laaja-alaista psykososiaalista tukea. Perheen arki ja lapsen vaikeudet koulussa ovat haastava tilanne monelle perheelle. Terapia- ja psykologipalveluja tarvittaisiin laajemmaltikin. Toisaalta erilaiset vertaisryhmät perheille ja nuorille sekä ennaltaehkäisevät keskustelu- ja toimintafoorumit antaisivat arjensietokykyä ja mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon. Harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä lapsille ja nuorille. Ongelmana on se, miten saada mukaan juuri ne lapset ja perheet, jotka ovat jääneet toimintojen ulkopuolelle. Sodankylän kouluterveydenhuollossa asiat ovat suhteellisen hyvin voimaan tulleen asetuksen mukaan kaikki kouluterveydenhuollon piirissä olevat lapset ja nuoret on tarkastettava joka vuosi. Sodankylässä on noudatettu jo aiemmin voimassa olleita säädöksiä, joten siirtyminen uuden asetuksen mukaiseen käytäntöön on ollut suhteellisen helppoa. Nuorten terveyspalveluiden laadusta tulee pitää kiinni, sillä esimerkiksi tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon on kasvanut Sodankylässä. Tällä hetkellä kouluterveydenhoitajilla on liian suuri vastuu oppilaiden hoidossa, eikä oppilailla ole riittävää mahdollisuutta tavata koululääkäriä. Positiivisista asioista mainittakoon kuitenkin se, että oppilailla on suhteellisen pieni kynnys tulla juttelemaan omista huolista ja ongelmista ilman ajanvarausta joka päivä. Nuorisotyössä toivotaan tiiviimpää yhteistyötä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen, erityisesti sosiaalityön kanssa. Nuorisotyössä tarvittaisiin lisäresursseja, tytöt hyötyisivät naispuolisesta nuorisotyöntekijästä. Lastensuojelussa nähdään tarvetta panostaa enemmän lastensuojelun ehkäisevään työhön. Perheille tulisi voida tarjota konkreettista tukea jo ensimmäisten huolenaiheiden ilmaannuttua. Mikäli vanhemmilla on vaikeuksia rajojen asettamisessa jo silloin kun lapsi on pieni, ongelmat moninkertaistuvat, kun lapsi on murrosiässä. Lastensuojelussa tiedostetaan myös se, että yhteistyökumppanit ja lapsiperheet hyötyisivät tiiviimmästä yhteistyöstä lastensuojelun kanssa. Kaikki sosiaalityöntekijät Sodankylässä tekevät kuitenkin yhdennettyä sosiaalityötä, jolloin kuormitusta työhön aiheuttavat myös mm. toimeentulotuki, vammaispalvelu tai kuntouttava työtoiminta. Sodankylän moniammatillista perhetyötä käsittelevässä proseminaarityössä (Hattunen-Seppänen ja Uutela 2010, 43-45) nousi esiin perhetyön ja perheiden palveluiden kriittiset kohdat. Tutkimuksessa haastateltiin perheiden kanssa toimijoita. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että perheiden palveluissa moniammatillinen yhteistyö ei ole tällä hetkellä riittävää. Suurimpia esteitä aiheuttivat salassapitovelvollisuus, tiedonkulun toimimattomuus ja ennaltaehkäisevän työn puute. Vastaajat kritisoivat sitä, että perhetyötä tekeviltä puuttuu yhteinen toimintamalli. Monialaista yhteistyötä vaikeuttivat myös avoimuuden ja luottamuksen, yhteistyötä koordinoiva henkilön, sosiaalityön ilta- ja viikonloppupäivystyksen ja psykologiresurssien puute. Vastauksissa näkyi selkeästi eri toimijoiden tarve ja halu kehittää perheiden palveluita ja erityisesti ehkäisevää perhetyötä. Perheiden kanssa työskentelevät näkevät perheiden hädän läheltä, mutta kokevat että perheille ei ole tarjota riittävästi konkreettista tukea arkeen. Kaste-hankkeen avulla neuvolan perhetyöstä saadaan lisäinformaatiota ajalla 8-10/2010, jolloin toinen lastensuojelun perhetyöntekijöistä on virkavapaalla omasta työstään mallintamassa ja kehittämässä neuvolan perhetyötä. 12

13 5. LASTENSUOJELUN NYKYTILA JA TARVE SODANKYLÄSSÄ 5.1 Lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset Uuden lastensuojelulain myötä lastensuojeluilmoitusten määrä lähti ensin nousuun, mutta on sittemmin tasoittunut. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia tehtiin 107 kpl ja vuonna kpl. Aiemmilta vuosilta kuntia ei velvoitettu tilastoimaan lastensuojeluilmoituksia. Ilmoituksia tekivät lasten omat perheet, kouluviranomaiset, poliisi, naapurit, omaiset ja terveydenhuoltoviranomaiset. Tietoisuus uudesta laista on mahdollisesti lisännyt jonkin verran ilmoitusten määrää, vaikka lastensuojelun tarve sinällään ei välttämättä ole kasvanut ja ilmoitusten syyt ovat samanlaisia. Ilmoitusten sisältö liittyi usein koulunkäyntivaikeuksiin, vanhempien kasvatuskyvyttömyyteen ja nuorten omaan päihteiden käyttöön ja rajattomuuteen. Lastensuojelun asiakkaina erottuvat yksinhuoltajaperheiden lapset sekä isättömät lapset. Lastensuojelutarpeen selvitys tarkoittaa useita tapaamisia lapsen ja perheen kanssa ja lopputuotoksena parin sivun mittaista raporttia. Lievimmissä tapauksissa lastensuojelutarpeen selvitys merkitsee puhelinsoittoa vanhemmille ja dokumentointia muutamalla sanalla. Vuonna 2008 tehtiin 15 lastensuojelutarpeen selvitystä, joista 10 tapauksessa lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen on tehty uusi asiakassuunnitelma ja asiakkuus on jatkunut. Vuonna 2009 tehtiin 28 lastensuojelutarpeen selvitystä, joiden seurauksena tehtiin 14 uutta asiakassuunnitelmaa. Kaikki selvitykset vuosina 2008 ja 2009 on tehty määräajassa, eli 3 kuukauden sisällä. 13

14 5.2 Avohuolto Lastensuojelun avohuollon tukitoimina on käytetty perhetyötä, tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa, depressioryhmiä nuorille ja vanhemmille, leiritoimintaa, taloudellista tukea ja sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa. Joissakin tilanteissa on ostettu perheterapiapalveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Tukiperheinä ja tukihenkilöinä toimii Sodankylässä noin 20 henkilöä. Vuosittain 15 lapsella on tukiperhe (esim. 1 viikonloppu/kk tukiperheessä) tai heille on nimetty lastensuojelun tukihenkilö. Tarvetta saada lisää tukihenkilöitä ja perheitä on jatkuvasti. Erityisesti tarvittaisiin avohuollon tukena sekä ala-aste- että yläasteikäisille aikuisen ohjausta iltapäivisin läksyjen tekoon ja vapaaajanviettoon yleensä. Vuosina lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuosittain 70 lasta ja nuorta. Vuonna 2008 tarkistettiin 21 ja vuonna avo- tai jälkihuollon asiakassuunnitelmaa. Tärkein avohuollollinen tukimuoto on lastensuojelun perhetyö, jonka painopiste on tehostetussa perhetyössä, jolloin lapsesta on jo erityistä huolta. Ennaltaehkäisevää perhetyötä on annettu pikkulapsiperheille ryhmämuotoisena ( pikkukerho ) hyvin tuloksin (Kinisjärvi, Anne-Maria 2009). Perhetyötä annettiin vuonna perheelle ja vuonna perheelle (2 perhetyöntekijää). Perhetyön nykyiset resurssit eivät riitä kattamaan sodankyläläisten perheiden kokemaa tarvetta. Tarvetta etenkin ennaltaehkäisevään perhetyöhön on kovasti. Perhetyö on todistanut vaikuttavuutensa sillä, että yhtään lasta ei ole huostaanotettu perhetyötä saaneista perheistä. 5.3 Sijaishuolto Sodankylän kunnassa huostaanotettujen ja sijoitettujen määrät ovat olleet koko maan ja Lapin läänin keskiarvojen alapuolella. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vuonna kpl. Vuonna 2009 kiireellisiä sijoituksia ei ollut. Se, että Sodankylässä sijoitettujen lasten määrä on alle keskitason, johtunee aktiivisesta avohuollon työstä. Sodankylässä on kehitetty tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa kymmenen vuoden ajan ja lastensuojelun perhetyötä kuuden vuoden ajan. Taulukko Koko maa Lappi Sodankylä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaiden %-osuus vast. ikäisestä väestöstä 1,2 % 1,1 % 1,0 % Huostaanotettujen 0-17-vuotiaiden %-osuus vast. ikäisestä väestöstä 0,9 % 0,7 % 0,6 % sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 17, joista perhekodeissa oli 11 henkilöä ja sijaisperheissä kuusi henkilöä sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 16 henkilöä, joista perhekodeissa oli 11 henkilöä ja sijaisperheissä viisi henkilöä. Kaikilla sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on ajantasainen asiakassuunnitelma. Biologisille vanhemmille on tehty tarvittaessa oma kuntoutussuunnitelma. Huostaanotot ja sijoitukset ovat useiden asioiden summa; yksinkertaista selitystä ei yleensä löydy. Huostaanoton perusteet liittyvät vakaviin puutteisiin vanhemmuudessa, lapsen omaan terveyttä ja kehitystä vakavasti vaarantavaan käyttäytymiseen sekä perheen vähäisiin tukiverkostoihin. 14

15 5.4 Jälkihuolto Viime vuosina lastensuojelun jälkihuollon piirissä on ollut ennätyksellinen määrä sodankyläläisiä nuoria, vuonna henkilöä ja vuonna henkilöä. Jälkihuollollinen tukeminen on tarkoittanut sosiaalityöntekijän antamaa ohjausta ja neuvontaa, taloudellista tukea, tukihenkilön antamaa tukea tai perhekotihoidon jatkumista. Kaikille jälkihuollossa oleville nuorille on tehty jälkihuollon suunnitelma. Mikäli nuori on asunut muualla kuin Sodankylässä, hänelle on voitu ostaa jälkihuollollisia tukipalveluita sopivilta palveluntuottajilta esim. perhekodeilta. Sodankylässä asuvien nuorten jälkihuollon tuesta on vastannut nuoren oma sosiaalityöntekijä. Jälkihuollollinen tukeminen on ollut suunnitelmallista ja sillä on pyritty antamaan nuorelle mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuuteen. Mikäli ajokortin hankkinen on ollut nuorelle tulevan ammatin kannalta tärkeää, nuorta on avustettu sen hankinnassa. Nuorelle on maksettu lastensuojelulain mukaiset itsenäistymisvarat. Jälkihuollon suunnitelma on tehty yhteistyössä nuoren kanssa. 5.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset, ottolapsineuvonta Huolto- ja tapaamisoikeussopimuksia tehtiin vuoden 2008 aikana 73 kpl ja vuoden 2009 aikana 57 kpl. Suurin osa huolto- ja tapaamisoikeussopimuksista tehdään lapsen isyyden vahvistaminen yhteydessä. Viime vuosina vuoroasumissopimukset ovat lisääntyneet. Elatussopimuksia oli vuonna kpl ja vuonna kpl. Oikeudelle annettavien olosuhdeselvitysten (riitatilanteet lapsen huollon, asumisen, tapaamisoikeuden suhteen) määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2008 olosuhdeselvityksiä tehtiin kolme kappaletta ja vuonna 2009 neljä kappaletta. Olosuhdeselvitykset aiheuttavat sosiaalityössä erityistä kuormitusta, mutta ne on saatu tehtyä asiakkaan kannalta kohtuullisessa ajassa. Selvitysvaiheeseen etenevät tapaukset ovat keskimääräistä haastavampia asiakastapauksia ja ne vaativat työparin sekä keskimäärin 6-10 asiakastapaamista (riippuen lasten määrästä, joita selvitys koskee). Oman haasteensa aiheuttavat viime aikoina lisääntyneet selvitykset, jotka tehdään toisen vanhemman paikkakunnalta muuton takia toisen kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa yhteistyössä. Ottolapsineuvonnan tarve Sodankylässä on satunnaista. Vuosina 2008 ja 2009 ottolapsineuvontaa annettiin yhdelle pariskunnalle. 6. VOIMAVARAT LASTENSUOJELUSSA Lastensuojelun henkilöstövoimavarojen ja osaamisen tila on kunnassa suhteellisen hyvä. Lastensuojelua tekevät pitkäaikaiset, ammatillisesti pätevät työntekijät. Lastensuojelua tekee sosiaali- ja terveystoimistossa neljä sosiaalityöntekijää ja kaksi perhetyöntekijää. Kahden sosiaalityöntekijän työn painopistealue on lastensuojelussa, jonka on mahdollistanut sisäisenä siirtona tehty etuuskäsittelijän saaminen toimeentulotukityöhön 11/2009. Perheneuvolassa lastensuojelutyötä tekee erityisesti sosiaalityöntekijä. Ehkäisevään lastensuojelutyöhön merkittävän panoksen antavat perheneuvolan psykologit (osa-aikaiset) ja puheterapeutti. Tärkein yhteistyökumppani koulumaailmasta lastensuojelulle on koulukuraattori. Sodankylän kokoisessa kunnassa tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret löydetään kohtalaisen hyvin. Moniammatillinen yhteistyö lastensuojelun näkökulmasta toimii pitkäaikaisten työntekijöiden ansiosta. Yhteistyötä tehdään tiiviisti koulujen, neuvolan ja päivähoidon kanssa. Viime aikoina yhteistyötä lastensuojelussa on kehitetty Seitasäätiön kanssa räätälöimällä yksilöllistä tukea niille peruskoulunsa päättäneille nuorille, joista on erityistä lastensuojelullista huolta. Koulujen 15

16 oppilashuoltotyöryhmiin on nimetty omat vastuusosiaalityöntekijänsä. Sosiaalityön päivystyksen avulla perheet ja yhteistyökumppanit saavat päivittäin yhteyden sosiaalityöntekijään. Lastensuojelua on Sodankylässä aktiivisesti kehitetty vuodesta Lastensuojelussa on mallinnettu erilaisia asiakasprosesseja (ks. - Sodankylän perhetyön prosessimallinnus - Sodankylän ja Inarin kuntien seudullinen, lapsilähtöisen sosiaalityön malli erotilanteessa Erityisesti on kiinnitetty huomiota prosessien sujuvuuteen ja vaikuttavuuteen. Ongelmia lastensuojelupalveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen aiheuttavat lastensuojelutilanteiden ajoittainen ruuhkautuminen sekä sosiaalityöntekijöiden muut työtehtävät määräaikoineen (toimeentulotuki, vammaispalvelu, lastenvalvojan tehtävät, olosuhdeselvitykset). Sosiaalityössä on nähty hyödylliseksi se, että lastensuojelutyötä tekevät kaikki sosiaalityöntekijät. Lastensuojeluasioiden keskittämisen esim. yhdelle työparille on arvioitu aiheuttavan ylivoimaista henkistä kuormitusta. 7. KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET JA KONKREETTISET TOIMENPITEET Kehittämisehdotusten laadinnassa painopisteenä on ollut lastensuojelulain keskeisten tavoitteiden huomioon ottaminen: ennaltaehkäisevä lastensuojelu, varhainen tuki ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Strateginen suunnittelu on tehty yhteistyönä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja eri toimijoiden kanssa. Kehittämisehdotusten painopisteiksi on nostettu kuitenkin ne asiat, jotka nousivat esille kuntalaisten kuulemistilaisuudessa (Liite 3). Lapsiperheiden, viranomaisten ja muiden toimijoiden käsitykset palveluiden kehittämisestä eivät ole ristiriidassa, mutta ohjelmassa korostetaan perheiden kokemuksellisen tiedon merkitystä siitä, mihin asioihin kaivataan muutosta pikaisesti. On pyritty siihen, että Sodankylän kunnan ensimmäisessä lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa kehittämisehdotuksia (Liite 4) ei ole liikaa ja että ne olisivat asioita, joita realistisesti voidaan ajaa eteenpäin. Lasten ja nuorten kasvuoloihin ja elinympäristöön voidaan vaikuttaa monin tavoin. Kehittämisehdotukseksi Sodankylässä on nostettu yhden, isomman leikkipuiston korjaaminen/ rakentaminen toimivaksi. Päävastuu toteutuksesta on teknisellä toimella yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Toteuttamisen aikataulu on vuosi Fyysisten puitteiden rakentamisen jälkeen on ajankohtaista miettiä ohjatun toiminnan järjestämistä leikkipuistossa, jolloin se palvelisi paremmin myös sivukyläläisiä. Vanhemmilla olisi mahdollisuus jättää lapsensa lapsiparkkiin asioiden hoidon ajaksi. Mahdollisia toimijoita voisivat olla esim. Sodankylän kisasiskot, kunnan kesätyönuoret, MLL, seurakunta. Eniten toiveita lapsiperheillä on kasvatuksen tukipalveluiden kehittämiseen. Perheet kaipaavat joustavaa tukea eri elämäntilanteissa. Perheiden ja lapsiperheiden asioissa toimivien yhteinen näkemys on, että Sodankylässä tulee vuoden 2011 aikana selvitellä mahdollisuuksia järjestää lapsiperheiden kotipalvelua esim. palveluseteliä hyödyntäen. Nämä palvelut olisivat kaikkien perheiden käytettävissä eikä niiden saamiseen liittyisi ehtoa, että lapsista tulee olla lastensuojelullista huolta. Päävastuu perhetyön tai lapsiperheiden kotipalvelun kehittämisestä on perusturvalautakunnalla. Tässä tilanteessa lapsiasianeuvosto ei ole lähtenyt esittämään uusia virkoja kotipalveluun tai perhetyöhön, vaan tavoitteena on selvitellä eri vaihtoehtoja lisätä perheiden palveluita Päivähoidon varahoitojärjestelmä ja vuorohoito kaipaavat pikaista kehittämistä. Näiden peruspalveluiden ontuminen näkyy paitsi päivähoidossa myös sosiaalityössä ja neuvoloissa. 16

17 Vanhemmat kaipaavat parempaa palvelua ja virkamiesten tukea varahoitopaikan järjestämiseen arkiaamuisin. Vuorohoidon kehittämiselle ei ole muuta estettä kuin raha. Kunnan on järjestettävä päivähoitoa kaikkina niinä vuorokauden aikoina kuin kuntalaiset sitä tarvitsevat. Vuorohoidon kehittämiseen tulee varata määräraha talousarvioon vuodelle Vastuu päivähoidon kehittämisestä on sivistyslautakunnalla. Ennustettavissa on, että kuntaan muuttaa lähivuosina uusia lapsiperheitä, jotka hyötyisivät joidenkin palveluiden järjestämisestä nimenomaan muuttajille. Erillistä määrärahaa muuttajien perhekerhon perustamiseen ei tarvita, mikäli se hoidetaan kunnan perhetyön ja seurakunnan yhteistyönä. Muuttajien perhekerho voisi käynnistyä vuoden 2011 alusta. Yhteistyöllä voimavarojen käyttö tehostuu merkittävästi. Varsinaisessa lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä kehittämisen painopiste on yhteistyön kehittämisessä muiden toimijoiden kanssa. Eri lasten ja nuorten kanssa toimijat ovat esittäneet toiveita lastensuojelulle yhteistyön tiivistämisestä esim. nuorisotoimi, perheneuvola, äitiys- ja lastenneuvola, koulut. Koulujen ja päivähoidon oppilashuoltoa kehitetään erityisopetuksen kehittämishankkeessa (Kelpo). Tulevan nuorisolain mukaista erityisnuorisotyötä kehitetään sivistystoimen ja Seitasäätiön kanssa. Kehittämisehdotuksiin ei sisälly varsinaisia nuorten asioihin liittyviä esityksiä, koska nuorisolain tuleva muutos ( ) velvoittaa nuorisotyön kehittämiseen yhä monialaisemmin. Keskustelu on juuri käynnistymässä eri toimijoiden kesken (nuorisotoimi, sosiaalityö, seurakunta, Seitasäätiö). 17

18 8. PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA Ensimmäinen Sodankylän lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma viedään perusturva- ja sivistyslautakuntien käsiteltäväksi syyskuussa Osa kehittämisehdotuksista on mukana vuoden 2011 budjetin valmisteluvaiheessa. Lapsiasianeuvosto kokoontuu ohjelman valmistuttua vuosittain kaksi kertaa seuraamaan kehittämisehdotusten toteutumista. Seuraava ohjelma valmistellaan vuonna 2012 ja se sisältää samalla Sodankylän lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman päivityksen. 18

19 LÄHTEET Aikio-Mustonen, Kati & Mukku, Inga ja Tiuraniemi, Harri 2007: Sodankylän asiantuntija-arvio Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvoinnin tilasta ja sen kehittämistarpeista. Artikkeli teoksessa Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 6/2007. Kinisjärvi, Anne-Maria 2009: Tukiperhetoiminta ja perhetyö osana perheisiin kohdistuvia hyvinvointipalveluja Esimerkkinä kolme Lapin läänin kuntaa. Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö. Hattunen-Seppänen, Minna & Uutela, Marika 2010: Sodankylän moniammatillinen perhetyönykytila, esteet ja kehittämisideat Kasvatustieteen proseminaari. Kasvatustieteiden tiedekunta/kasvatustiede. Kuvien suunnittelu: Jukka Tarkiainen 19

20 Liite 1 Lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavat indikaattorit Indikaattoreiden tarkastelualueet, Indikaattorin lähde ja indikaattori näkökulmat ja lukumäärät Väestörakenne Sotka Väestön määrä työvoiman ulkopuolella vuotiaita demografinen huoltosuhde lapsiperheet %-osuus perheistä yksinhuoltajaperheet %-osuus perheistä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas Työttömyys/Työllisyys Lapin liitto työvoiman ulkopuolella vuotiaita Sotka työttömät, % osuus työvoimasta pitkäaikaistyöttömät, % osuus työttömistä nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Asuminen ja ympäristö Sotka Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Kuntatilastot asuntotoimen tilastot omakoti, rivi- ja kerrostaloasumisesta Hyvinvointibarometri kuntakysely Terveystiedot Sotka sairastavuusindeksi, ikävakioitu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja % väestöstä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneet % vuotiaista sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset /asukas perusterveydenhuollon nettokustannukset /asukas erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas 20

21 päihdehuollon nettokustannukset /asukas perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä/ vuotiaasta kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut Stakesin kouluterveyskysely Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Sotka poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset Sovittelutoimiston tilastot rikoksista epäiltyjen määrät/rikos ja ikä Lapin poliisilaitokset tilastot perheväkivaltahälytykset Lapissa Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Sotka toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Kuntatilastot toimeentulotuen nettomenot toimeentulotukea saaneet perheet Koulutustaso/ lapsiperheet ja muut kouluolot Sotka työvoiman ulkopuolella vuotiaita Kuntatilastot ilman päästötodistusta jääneet toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet 21

22 Liite 2 Lastensuojelua ja lastenvalvojan palveluja kuvaavat indikaattorit Indikaattoreiden tarkastelualueet, Indikaattorin lähde ja indikaattori näkökulmat ja lukumäärät Lastensuojelun avohuolto Sotka lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana lastensuojeluilmoitukset vuoden aikana lastensuojelutarpeen selvitykset vuoden aikana Kuntatilastot tukiperheissä olleet lapset vuoden aikana tukiperheiden ja tukihenkilöiden määrä vuoden aikana asiakassuunnitelmien määrä perhetyötä saaneiden perheiden määrä vuoden aikana Lastensuojelun sijaishuolto Sotka kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä huostassa olleet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Kuntatilastot perhekoteihin. laitoksiin ja sijaisperheisiin sijoitettujen lasten määrä vuoden aikana Lastenvalvojan palvelut Sotka sopimukset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta elatussopimusten määrä elatustukea saaneet lapset, % 0-17 vuotiaista Kuntatilastot ottolapsineuvontaa saaneet vuoden aikana 22

23 Liite 3 Yhteenveto kuntalaisten kuulemisesta lapsiperheiden palveluista palautetta neuvolajärjestelmästä o neuvolassa hyvä palvelu o myös tulevasta äidistä pidetään hyvää huolta - kehittämisehdotuksia synnytysvalmennukseen o eri asioita ensi- ja toissynnyttäjille o synnytysvalmennuksen jatkaminen synnytyksen jälkeen - palautetta päivähoitoon o varahoitojärjestelmä saatava kuntoon o virkamiesten hoidettava varahoitopaikan järjestäminen o ryhmikset hyviä, hoitajille kevyempiä - tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja o avoin päiväkoti olisi hyvä o tapaamispaikkoja koko perheelle, myös isät mukaan - kehittämisehdotuksia seurakunnalle o tapahtumista tiedottaminen ontuu (esite tehty) o diakoniatyön suuntaaminen perheille o perhekerhon ajankohta huono päiväunien takia o yhteistyötä kunnan perhetyön kanssa (esim. kutsukerho perheille) - lapsiperheiden kotipalvelu/ ehkäisevä perhetyö o kotipalvelua lapsiperheille oltava o perhetyötä tavallisille perheille o tarvitaan vanhan ajan kotipalvelua - kehittämisehdotuksia leikkipuistoista o kunnostusta tarvitaan o mieluummin yksi hyvä iso kuin monta pientä leikkikenttää o ohjattua toimintaa leikkikentille o sivukyliä ei saa unohtaa; leikkikentät Sattaseen ja Torviseen o Jeesiönrannan koulun leikkikenttä kuntoon - muita kehittämisehdotuksia o perhepäivähoitajille lisää palkkaa o kotihoidontuen kuntalisä helpottaisi lapsiperheitä esim. 150 /kk o huomion keskittäminen kuntaan muuttaviin lapsiperheisiin o huomiota tapahtumista tiedottamiseen; ilmaisjakelu tapahtumista olisi hyvä; kaikilla ei ole mahdollisuus lukea Sompiota/Lapin Kansaa 23

24 Liite 4 Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toimenpideohjelma vuosille TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO AIKATAULU Lasten ja nuorten kasvuoloihin ja elinympäristö ön vaikuttaminen - urheilupuiston leikkipuiston korjaaminen/rakenta minen toimivaksi - tekninen/ sivistystoimi - vuosi

25 Lapsiperheide n palvelujen kehittäminen kasvatuksen tueksi - lapsiperheiden kotipalvelun suunnittelun käynnistäminen esim. palvelusetelin avulla - perusturva/ sosiaalityö, neuvola - vuosi käynnistyy päivähoidon varahoitojärjestelmän ja vuorohoidon kehittäminen - sivistystoimi/ päivähoito - syksy Perhekerho esim. muuttajille - perusturva/ perhetyö, seurakunta - vuosi Neuvolan ja kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevän perhetyön käynnistäminen voimaantulevan neuvola- ja kouluterveydenhuoltoasetuksen velvoittaman varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen ja varhaisen tuen tarjoamisen periaatteen mukaisesti. - neuvola- ja kouluterveydenhuolto - vuosi 2011 Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun laadun kehittäminen - monialaisen yhteistyön tiivistäminen (oppilashuollon kehittäminen kouluissa ja päivähoidossa, erityisnuorisotyö) - perhetyön menetelmien kehittäminen lastensuojelun ja neuvolan yhteistyönä - perusturva/ sosiaalityö - neuvola/sosiaa lityö - syksy vuosi