Ranuan pienelintarvikekeskittymän esiselvitys LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Ranuan pienelintarvikekeskittymän esiselvitys LOPPURAPORTTI Leena Mölläri

2 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen PÄÄTAVOITE: Selvittää mahdollisuudet asianmukaisen elintarvikeyritysten verkostoitumisen, esim. pienelintarviketalon tai elintarvikekeskittymän luomiseksi alueelle. TOTEUMA: Pienelintarvikekeskittymän luominen Ranuan alueelle ei ole realismia tällä hetkellä. Keskittymän vaatima veturiyritys puuttuu ja yhteistyöhön vaadittava roolijako ei ole selkeä. Mahdollisuuksia varten tarvitaan tahtoa, tuotteita, puitteita ja yhteistyötä Tahto: halua oman liiketoiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön on ainakin aktiivisimpien elintarvikealan tuottajien ja toimijoiden keskuudessa

3 Tuotteet: alkutuotannossa toimivilla tuotteet ovat jalostamattomassa muodossa. Selvityksessä aktiivisesti mukana olleilla jalostajilla ja elintarvikealalla toimivilla tuottaa ovat olemassa ja/tai niitä parhaillaan kehitetään Puitteet: olemassa olevia varteenotettavia tiloja elintarvikekeskittymälle Ranualla on yksi, entinen Fazerin tehtaan toimitila. Esiselvityksessä tutkittiin tilan soveltumista elintarvikekeskittymäksi, käytiin omistajan kanssa alustavia neuvotteluja hintatasosta ja elintarvikekäyttöön tarvittavista muutostöistä. Alustavia tilahahmotelmia laadittiin. Selvityksen aikana verkostoitumista tapahtui eniten sekä saman alan tuottajien (naudanliha) että jatkojalosteiden (leipomotuotteet, kalajalosteet) kesken, sekä edellä mainittujen ryhmien sisällä että välillä. Eniten verkostoitumisesta hyötyisivät lihantuottajat.

4 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen TAVOITE 2. Kehittää alueen yritysten ja alueelle sijoittuvien yritysten liiketoimintaa mahdollisia synergiaetuja hyödyntäen TOTEUMA: Liiketoiminnan kehittäminen yhteistyön kautta saa positiivista kaikua aktiivisissa yrittäjissä. Suurin osa aktiivisista yrittäjistä toimii kuitenkin alkutuotannossa ja tuotteet eivät vielä ole sellaisia, että voimat yhdistettäisiin esim. markkinointia ja yhteistä myyntiä varten. Yritykset, joilla tuotteet ovat jo selkeät ja valmiit, keskittyvät yrityksen omiin kehittämissuunnitelmiin. Yhteistyön mahdollisuutta hekään eivät kumoa, jos siihen tulee luonteva väylä.

5 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen TAVOITE 3. Luoda riittävät olosuhteet alueen yritystoiminnan kasvulle ja kehittämiselle TOTEUMA: Keskustelu verkostoitumismahdollisuuksista on avattu. Rovaniemen Kehitys Oy:n kautta on tarjottu ja annettu myös yrityskohtaista neuvonta-apua. Yrittäjien kesken on tapahtunut verkostoimista ja osa yrittäjistä / tuottajista on aktivoitunut toimintansa kehittämisessä. Alueen tilatarjontaa ja elintarvikealan vaatimuksia toiminnalle selvitettiin.

6 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen TAVOITE 4. Kartoitetaan sellaiset alueen elintarvike- ja luonnontuotealan yritykset, jotka voivat saada hyötyjä toimintaansa toimimalla yhteistyössä muiden yritysten kanssa ja ovat siten valmiit hyödyntämään yhteisiä toimitiloja tai vähintäänkin verkostoa TOTEUMA: Yrittäjiä listattiin, kutsuttiin koolle, haastateltiin. Verkostoitumisesta kiinnostuneita yrittäjiä oli 7-19 henkilöä: 7 aktiivisempaa ja 12 ehkä henkilöä. Kiinnostusta erityisesti lihapuolella. Mahdollisuus yhteistyöhön olisi, mutta tarpeet ovat hyvin erilaisia: ei olla vielä valmiita, yrittäjät ovat eri vaiheessa liiketoiminnassaan. Aktiivisimmat löytyivät alkutuotannosta, joten ovat vielä vahvasti tuottajan roolissa.

7 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen TAVOITE 5. Kartoitetaan mahdollisten tilojen laadun selvittämiseksi yritysten tuotteet sekä tiloihin kohdistuvat yhteiskäyttötarpeet ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa koulutusten asettamat vaatimukset TOTEUMA: Selvitettiin, millaisia tiloja hankkeessa mukana olleet elintarvikeyritykset tarvitsevat. Tarvetta on teurastustiloihin ja niihin liittyviin kuljetuksiin, leikkaus-, jalostus-, pakkaus-, varastointi- ja myyntitiloihin. Teurastamotarvetta lukuun ottamatta edellä mainittuihin tarpeisiin vastaavia tiloja on löytynyt yksi, johon on selvityksen aikana tehty raakasuunnitelmia mahdollisesta yritystoiminnasta. Yksi selvityksessä mukana ollut tuottaja on myös osoittanut kiinnostuksensa mahdollisesta juustonvalmistukseen soveltuvasta tilasta. Kiinnostusta on ollut myös kahvila- ravintola tilan laajentamisesta tai uusissa tiloissa toiminnan aloittamisesta. Mahdollista tilantarvetta voisi olla myös leipomolle.

8 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen TAVOITE 6. Saada yrityksen verkostoitumaan tuotannossa, logistiikassa, koulutuksessa sekä markkinoinnissa TOTEUMA: yrittäjistä osa on osoittanut halukkuutensa verkostoitumiseen. Suurin osa aktiivisista yrittäjistä toimii alkutuotannossa, ja tuotteet eivät ole vielä sellaisia, että voimat yhdistettäisiin esim. markkinointia ja yhteistä myyntiä varten. Yritykset, joilla tuotteet ovat jo selkeät ja valmiit, keskittyvät yrityksen omiin kehittämissuunnitelmiin. Yhteistyön mahdollisuutta hekään eivät torju, jos siihen löytyy luonteva väylä. Yhteistoiminnan haasteita ovat oman roolin tunnistaminen, roolijako ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen

9 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen TAVOITE 7. Kartoituksen pohjalta selvitetään osaamiskeskittymän rakenne TOTEUMA: osaamiskeskittymäksi on yhdessä yrittäjien kanssa pohdittu kolmea vaihtoehtoa: 1. Myymäläkärjellä toimiva keskittymä, jonka yhteydessä olisi tuotantotiloja pakkaukseen, jalostukseen, säilytykseen jne. Tila olisi myös logistiikan keskus. 2. Myymälä. Myymälätilaan kootaan tuotteet, jalostus, pakkaus yms. Toiminnot tapahtuvat muualla. Tätä ei koettu kovinkaan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. 3. Verkkokauppa. Verkkokauppa täydentäisi vaihtoehtoa numero 1.

10 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen TAVOITE 8. Tehdään johtopäätökset ja esitykset tuleviksi toimenpiteiksi sekä alustavat suunnitelmat tarvittavista kehittämis-, investointi-, koulutus- ja yrityshankkeista TOTEUMA: Johtopäätökset: aika ei ole vielä kypsä elintarvikekeskittymän luomiseksi Ranualle, mutta otollista maaperää yhteistyölle on. Jos yksikin yrittäjä/tuottaja ottaa askeleen yrittäjyyteen, on valmis investointeihin ja yrittäjyyteen kuuluvaan riskinottoon, voisi mukaan tulijoita olla useita. Loppuraportin laatimisen aikaan Simon teurastamohanke on kriittisessä vaiheessa. Lähiaikoina selviää, lähteekö siihen osakkaaksi ranualaisia. Naudanlihantuottajien kannalta teurastamoasia on erittäin tärkeä ja sen ratkeaminen antaa uutta tulevaisuuden suuntaa.

11 Esitykset tuleviksi toimenpiteiksi: ranualaisten mukana olo Simon teurastamossa toisi mukanaan koulutustarpeita, esim. lihanleikkauksen liittyen. Elintarvikealan toimijoita on selvityksen aikana herätelty. Jatkossa aktiivisuutta tulisi ylläpitää ja lisätä. Kanavia verkostoitumiseen ja sen ylläpitämiseen on esim. osallistuminen Rovaniemen Kehitys Oy:n, Ranuan kunnan ja/tai Ranuan yrittäjien järjestämiin yritysiltoihin yms. tapahtumiin. Tuottajia tulee tukea heidän ottaessaan askeleita tuottajasta yrittäjäksi. Tukeminen tapahtuu neuvonta- ja tukipalveluita tarjoamalla.

12 Hankkeen vaikutukset pkyritysten toimintaympäristön kannalta Yrittäjät ovat tutustuneet toisiinsa ja verkostoitumista on tapahtunut erityisesti samalla alalla työskentelevien kanssa (lihantuottajat) Alan laajempi tunnustelu on tuonut yrittäjille uusia kontakteja ja väyliä tuotteidensa markkinointiin Tuottajat ovat aktivoituneet verkostoitumisen lisäksi oman liiketoimintansa kehittämisessä

13 Toiminnan jatkaminen hankkeen jälkeen, jatkotoimenpiteet Yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittämistarpeissa autetaan Rovaniemen Kehitys Oy:n yritysneuvonnan puitteissa. Yritysten / yritysryhmien aloitteiden pohjalta voidaan alaan liittyviä kehitystarpeita viedä eteenpäin hankesuunnitelmiksi ja rahoittajalle. Selvityksessä mukana olleilla lihantuottajilla on noussut ajatus muuttua tuottajasta yrittäjäksi. Rooliin astumisessa merkittävä ulkoinen tekijä on teurastamokysymyksen ratkaisu. Selvityksen aikana Simoon on alettu suunnitella teurastamoa, johon tulee ratkaisu kevään 2013 aikana.

14 On mahdollista, että selvityksessä mukana olleista tuottajista osa lähtee osakkaaksi teurastamoon, mikä toimisi välittömänä astinlautana uuteen rooliin ja oman liiketoiminnan kehittämiseen. Lihantuotannossa on aikaisemmin ollut kaksi pullonkaulaa, teurastus ja markkinointi. Simon teurastamon toteutuessa teurastus ja leikkaus oletettavasti helpottuisivat, jolloin tuottajat pääsisivät aloittamaan lihan suoramyynnin ja muun markkinoinnin. Tuottajien tarvitessa tulevaisuudessa koulutusta esim. liha-alaan liittyen, Rovaniemen Kehitys Oy voi toimia tiedonvälittäjänä koulutustarpeessa olevien ja koulutusta tarjoavien tahojen välillä.

15 Hankkeeseen sisältyneiden matkat, selvitys tarkoituksesta, toteutuksesta ja tuloksista Matkat olivat vierailuja yrittäjien / tuottajien tiloilla ja yrityksissä sekä tiedottamiseen liittyviä matkoja, kaikki Ranuan kunnan alueella. Matkat toteutettiin omalla autolla, tuloksena yrittäjien sekä tuottajien haastattelut ja tutustuminen heidän tuotteisiinsa, toimintaan ja tilantarpeisiin.

16 Ulkopuolisen konsultin raportti hankkeeseen suoritetuista toimenpiteistä sekä saavutetuista tuloksista ProAgria Lappi / Johannes Vallivaara ja Keijo Siitonen Ranuan kunnan alueen elintarvikeyrittäjät olivat suunnittelemassa pienelintarviketaloa Rovaniemen Kehityksen kanssa. Projektipäällikkö Leena Mölläri otti yhteyttä ProAgria Lappiin vaiheessa, jolloin yrityksen olivat päätöksen edessä allekirjoitetaanko esisopimus tilan vuokraamiseksi vaiko ei. Rovaniemen Kehitys järjesti yrittäjille tapaamisen Ranuan kunnan tiloihin. Tilaisuuteen osallistui kolme lihakarjayrittäjää, jotka olivat hankkeen ns. aktiivisia osapuolia. ProAgrian Keijo Siitonen veti puolikkaan päivän ohjelman läpi, jonka tarkoituksena oli löytää toimijoiden roolituksia ja saada heidät prosessoimaan erilaisia toimintamalleja. Tilaisuuden päätyttyä sovimme, että ProAgria kontaktoi kevään aikana elintarvikealan yrityksiä Ranualla, ja selvittelee tahto- ja mahdollisuustilaa elintarvikealan kehittämiseksi. Samaan aikaan oli meneillään Simon teurastamon suunnittelu, johon ProAgria ei ole osallistunut.

17 Yrityksiä kontaktoitiin puhelimitse ja henkilökohtaisella käynnillä. Yrittäjien asenne ja ongelmat eivät eroa muiden alueen maatilayrittäjien ongelmista. Perinteinen maatilayrittäjä on tuottaja suurteollisuudelle, jossa avustusten osuus liiketoiminnan kannattavuuteen on merkittävä. Tosiasiallisia asiakkuuksia ei ole, vaan tuote menee yhdelle isolle ostajalle. Yrittäjän oma osaaminen on puhtaasti tuotanto-osaamista, muut yrittäjävalmiudet puuttuvat tai ovat heikosti hallussa. Ranua osalta tuottajasta yrittäjäksi prosessi on alkuvaiheessa. Yrittäjät ovat tunnistaneet tarpeen muutokseen, mutta kuinka muutos tehdään, on vielä avoinna. Mielikuvissa toiminnan muutoksen ajatellaan tapahtuva helposti, mutta todellisuudessa puhutaan kokonaisen toimintakulttuurin muutoksesta. Nykyisellään ainoastaan harvoilla maatilayrittäjillä on valmiuksia aloittaa yrittäjämäinen toiminta, jossa hallitaan koko elintarvikearvoketju joko yksin tai kumppanuuksien avulla. Nyt muutosta haluavien toimijoiden tuleekin lähteä luomaan liiketoimintaa uusista lähtökohdista, jolla ketju saadaan resurssiohjautuvaksi. Toimenpidesuositukset: Kunnan sitoutuminen kehittämään Ranuasta lähialueita palveleva elintarvikekeskus uusine asiakkuuksineen ja liiketoimintamalleineen Yrittäjien tahtotila muutosprosessiin tuottajasta yrittäjäksi Elintarvikearvoverkostojen prosessointi ja roolitus alueen toimijoiden kesken Mikäli alueen elintarvikeyritystoimintaa lähdetään suunnittelemaan eteenpäin, toivoisimme että voisimme olla mukana jo suunnitteluvaiheessa.

18 Hankkeen toteuttamisessa esiintyneet vaikeudet ja näiden syyt Kesäkuukausien aikana yrittäjiä ja tuottajia oli haastavaa tavoittaa työkiireidensä vuoksi. Toisaalta osallistuminen järjestettyihin tilaisuuksiin oli vähäistä myös syksyllä. Luonnontuoteala jäi kartoituksessa vähäiseen rooliin, vaikka alan yrittäjiä etsittiin myös valtakunnallisesti. Kohdealueella on vähän ko. alan yrityksiä, tai ne eivät osoittaneet kiinnostustaan selvitystä kohtaan. Maataloustuottajien omien tuotteiden tuotteistus on vielä alkutekijöissään. Oman roolin tunnistamisessa vaikeuksia: tuottajasta yrittäjäksi ja omistajan rooliin siirtyminen vaatii aikaa ja pureskelua. Myös muilla elintarvikealan yrittäjillä on epävarmuutta tai haluttomuutta ryhtyä uusiin investointeihin.

19 Selvityksen aikana mielenkiinto suuntautui tiettyyn rakennukseen, joka selvityksen aikana alustavissa hintatiedusteluissa osoittautui liian kalliiksi pienelintarvikekeskittymän tarpeisiin. Koska tilaselvityksen tuloksena keskityttiin yhteen toimitilaan, unohdettiin muut verkostoitumismahdollisuudet tai niitä ei koettu niin houkutteleviksi. Odotukset olivat konkreettisissa toimenpiteissä. Vaikka hankesuunnitelman toimenpiteet olivat luonteeltaan selvittäviä ja kartoittavia, havaittavissa oli odotus, että jo selvitysaikana syntyisi kohdealueelle fyysinen elintarviketalo

20 ..loppukevennys: ranualaisen elintarvikeyrityksen tuotteita maailmalle: Ohessa kuva luultavasti ensimmäisistä Pariisilaisessa ravintolassa tarjotuista suomalaisista muikuista! Tämä ravintoloitsija laittoi lisäksi muikkutartarea, jolla oli suuri suosio, ja eräs toinen ravintoloitsija (Michelin-tähden omaava) taas laittoi muikut marinoitumaan ja tarjoaa luultavasti salaatin kera (Jarna Coadic, JCActionExport). l

21 Kiittää!