Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelma 2015 2022"

Transkriptio

1 1 Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelma

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1. Taustaa 1.1 Mistä ohjelma lähti liikkeelle 1.2 Taustahankkeen keskeiset huomiot 1.3 Ohjelman tavoitteet 2. Yhteistyö 3. Verkostoista esille nousevat kehittämistarpeet ja niiden työstäminen 3.1 Kuluttajan tarpeet ja toiveet, kyselyn satoa 3.2 Yritysten verkostotapaamiset 3.3 Yritysneuvonnan kautta esille tulevien kehittämistarpeiden eteneminen 3.4 Elintarviketuotteen tuotekehitys, lähtökohtia 3.5 Prosessin kulku 3.6 Tuotekehitysprosessin rahoitus 4. Suurten asiakasyksiköiden tarpeista nousevat kehitysaihiot 4.1 Kaupat 4.2 Ravintolat ja kahvilat 4.3 Suurkeittiöt 5. Jatkojalostustilat ja markkinointikanavat 5.1 Jatkojalostustilat ja laitteet 5.2 Markkinointikanavat 6. Valmennus ja koulutus 7. Tuoteinnovaatiot perinteisen jalostuksen rinnalle 8. Logistiikka ja jakelukanavat 8.1 case Järvikylä, Varkauden Aito, Hyvätuuli Highland 8.2 Logistiikan pullonkaulat 9. Yhteinen markkinointi ja brändit 9.1 Brändien merkitys 9.2 Kokeilujen satoa 9.3 Lähiruokaa keskeltä Savoa 10. Ohjelman toteutuminen 10.1 Hyvinvointia elintarvikkeista hankkeesta uusia ideoita 10.2 Suositukset 11. Liitteet ja lähteet 11.1 Kuluttajakysely 11.2 Kauppiaskysely 11.3 Kahvila- ja ravintolakysely 11.4 Suurkeittiökysely 11.5 Eri raaka-aineryhmien tuotekehitysmalleja 11.6 Lähdeluettelo

3 3 TIIVISTELMÄ Lähiruoalla on monia vahvuuksia: maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen, asiakkaan lähellä toimiminen, joustavuus, mahdollisuus vaikuttaa ympäristökuormitukseen, ruoan jäljitettävyyden parantaminen sekä lisäarvon tuottaminen kauppojen ja ravintoloiden valikoimiin. Selvitysten mukaan lähiruoan käyttöä lisäämällä voidaan merkittävällä tavalla parantaa myös oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä, elinkeinojen monipuolisuutta ja verovarojen tehokkuutta yhteiseksi hyväksi. Valtakunnallisessa lähiruokaohjelmassa on tavoitteet vuoteen Näitä tavoitteita ovat: 1) monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, 2) parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin, 3) kasvattaa lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä, 4) parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia, 5) tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja 6) lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Ruoantuotanto on nyt ja tulevaisuudessa kasvava toimiala. Kasvuun tarvitaan koko ruokaketjun hyvinvointia. Alkutuotannon on oltava tekijälleen kannattavaa ja myös alana vetovoimainen. Jatkojalostuksessa tulee olla tiedossa eri asiakasryhmien tarpeet ja tulevaisuuden näkymät. On löydettävä uusia logistiikkaratkaisuja ja lisättävä yhteistyötä jo olemassa olevien kesken. Lähiruoalle on oltava monia kannattavia myyntikanavia, joista asiakas löytää tuotteet itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Tarvitaan myös tutkimusta, neuvontaa ja viestintää sekä valistuneita kuluttajia ja rohkeita päättäjiä. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko ruokaketjun toimenpiteitä ja yhteistyötä. Myös maakunnallisia, seudullisia ja paikallisia lähiruokastrategioita ja suunnitelmia tarvitaan. Nämä ovat tärkeitä työkaluja kaikille alan toimijoille ja niissä voidaan linjata haluttu tahtotila mm. lähiruoan tuotantoon, jatkojalostukseen ja julkisiin hankintoihin. Keski-Savon alueella on hyvää raaka-ainepohjaa. Tulevaisuuden haasteita tulevat olemaan jatkojalostuksen ja liiketoimintaosaamisen lisääminen sekä uusien yrittäjien löytyminen vanhenevien tilalle. Lähiruoan osuutta voitaisiin selkeästi lisätä alueemme julkisissa hankinnoissa tiedotuksen, kilpailutusosaamisen lisäämisen, jatkojalostuksen ja tuotekehityksen kautta. Täsmätarpeiden selvittäminen tulisi olla jatkuvaa vuoropuhelua toimijoiden kesken. Osaamisen turvaaminen on taattava tarvelähtöisen ja saavutettavan koulutuksen avulla. Lähiruokatoimijoiden yhteistyötä tulee lisätä ja tukea. Nämä verkostot ovat keskeisessä roolissa ruokaketjumme kehittymisessä aina uusista innovaatioista kestäviin hankintoihin ja ruokaturvallisuuden ylläpitämiseen. Viime vuosien hankeyhteistyön kautta on lähdetty suunnittelemaan laajempaa kehittämisyhteistyötä jonka keskiössä on tuotekehitys, hyvinvointia edistävät elintarvikkeet ja markkinointi. Armi Nissinen projektipäällikkö Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittäminen Navitas kehitys Oy Wredenkatu 2, Navitas 1 Pl. 1, Varkaus,

4 4 1. TAUSTAA 1.1 Mistä ohjelma lähti liikkeelle Navitas Kehitys Oy on ollut toteuttajana kolmessa lähiruokaan liittyvässä seutukunnan yhteishankkeessa. Ensimmäisessä tehtiin esiselvityshanke Mansikka ry:n rahoituksella v Siinä korostuivat toimijoiden tarpeet lisätä kannattavuutta, lähiruoan tunnettuutta ja yhteistyötä alueella. Esiselvityksen jälkeen toteutettiin Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittäminen (Lähiruokahanke) Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat yhteistyöverkoston rakentaminen ja lähiruoan tunnettuuden lisääminen. Myös uutta liiketoimintaa erilaisten verkostokokeilujen kautta syntyi. Hankkeen aikana huomattiin, että alueella on hyvää alkutuotantoa ja raaka-ainepohjaa, mutta lisää tuotekehitystä ja täsmätarpeisiin vastaavia jatkojalosteita tarvitaan. Ajalla toteutettiin Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelman suunnittelutyö. Kummankin viimeksi mainitun kehittämishankkeen päärahoitus tuli ELY-keskukselta. Kaikissa vaiheissa mukana olivat myös Varkauden, Leppävirran ja Joroisten kunnat. 1.2 Taustahankkeen keskeiset huomiot Tuotekehityksen nykytilannetta arvioidessa on huomattu, että vain pienellä osalla yrityksiä liiketoiminta pohjautuu tai on lähtenyt liikkeelle systemaattisesta tuotekehityksestä. Toiminta on usein käynnistynyt perinteisen maatalouden sivuelinkeinona ja kasvanut pikkuhiljaa päätoimialaksi (maitotilasta hunajantuottajaksi, maitotilasta lihantuottajaksi). Tuotteet ovat usein hyvin lähellä alkutuotantoa tai itsekehitettyjä. Useimmat toimijat ovat pieniä perheyrityksiä, joissa ulkopuolista työvoimaa käytetään vain sesongeissa (marjatilat, vihannesten viljely). Yrityksillä ei riitä panoksia yritystoiminnan ja jakelukanavien kehittämiseen, markkinointiin ja verkostoyhteistyöhön. Tästä johtuen yritystoiminta ei pääse kasvamaan eikä tuotekehitystoiminta vakiintumaan. Keski-Savon alueella on hyvää raaka-ainepohjaa monimuotoiselle tuotekehitykselle. Alueella on vahvaa maidontuotantoa, marjan- ja avomaankasvien viljelyä, kalankasvatusta sekä lihantuotantoa. Lisäksi löytyy mm. järvikalaa, lammasta, viljanviljelyä, kananmunia ja hunajaa. Elintarvikeyritykset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melko pieniä, joskin tuotekirjo on aika laajaa esimerkiksi pitkälle erikoistunutta ruukkusalaattien ja yrttien tuotantoa, kaviaaria, salaattikastikkeita, kala- ja lihajalosteita ja leipomotuotteita. 1.3 Ohjelman tavoitteet Valtakunnallisen Lähiruokaohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko ruokaketjun toimenpiteitä ja yhteistyötä. Myös maakunnallisia, seudullisia ja paikallisia lähiruokastrategioita ja suunnitelmia tarvitaan. Ne ovat tärkeitä työkaluja kaikille alan toimijoille ja niissä voidaan linjata haluttu tahtotila mm. lähiruoan tuotantoon, jatkojalostukseen ja julkisiin hankintoihin.

5 5 Tässä Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelmassa keskitytään erityisesti aiempien vaiheiden kautta esille tulleisiin aiheisiin, täsmätarpeisiin, verkostoihin ja niiden kehittämiseen. 2. YHTEISTYÖ Avoimen yhteistyön ja toimivien verkostojen kautta yritys saa paljon toimintaansa tukevaa ja kehittävää tietoa myös tuotekehitykseen. On tärkeää tunnistaa ja hyödyntää sellaiset ulkopuolelta tulevat ideat, jotka edesauttavat yrityksen omissa tavoitteissa. Yrityksessä on tärkeää pohtia yhteistyökumppaneita niin paikallisesti, seudullisesti kuin laajemminkin. Yhdessä voidaan tehdä esim. hankintoja (raaka-aineet, pakkaukset), investointeja (yhteistyö tila-, kone- ja laitehankinnoissa) tai markkinoinnissa (yhteinen myyntiesittelytoiminta, messumatkat jne.). Yhdessä pystytään usein hankkimaan myös osaamista, esim. täsmäkoulutuksia. Toimiva yhteistyö toisen yrityksen kanssa tuo yritykseen myös uutta osaamista ja tarjoaa jopa vertaistukea ja siten osaltaan lisää pienyrittäjän jaksamista. 3. VERKOSTOISTA ESILLE NOUSEVAT KEHITTÄMISTARPEET JA NIIDEN TYÖSTÄMINEN 3.1 Kuluttajan tarpeet ja toiveet, kyselyn satoa Tuotekehityksen tulee aina pohjautua asiakkaan tarpeisiin, joten on mietittävä kuinka yritys kerää tarvittavat tiedot. Kohtaamiset asiakkaan kanssa esimerkiksi tuoteesittelyissä sekä yrityksen toimivat sähköiset palautekanavat ovat avainasemassa. Kysy asiakkaaltasi: - mitä tuotetta tarvitaan, mitä markkinoilta puuttuu, miten nykyinen tuotteesi voisi olla parempi - mikä olisi sopivin pakkaus ja koko - paljonko tuote voi maksaa Marras-joulukuussa 2014 tehdyssä kuluttajakyselyssä esille nousi kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan. Ruokaostopäätöksiin vaikuttivat eniten tuoreus, laatu, kotimaisuus ja terveellisyys. Lähiruokaa käytetään monipuolisesti ja sen käyttöä ollaan valmiita lisäämään, joskin saatavuus koettiin osin ongelmalliseksi. Kuluttajat kokivat, että lähiruokaa tulisi olla enemmän tarjolla ja sen löytymisen pitäisi olla helpompaa. 3.2 Yritysten verkostotapaamiset Elintarvikeyritysten yhteiset verkostotapaamiset tarvitsevat jatkuvuutta ja voivat osaltaan toimia hyvinä uuden tiedon (esim. lainsäädäntö ja yritysosaaminen) päivittämisen väylänä. Yritysten verkostotapaamisia pidettiin tärkeinä myös keskinäisen yhteistyön kannalta, tapaamiset voivat olla tie vaikkapa alihankinta- tai markkinointiyhteistyöhön. Yhteisistä

6 6 tapaamisista syntyi myös toimialakohtaisia verkostoja mm. markkinointiin popuplähituotemyymälän yritykset sekä liha-alan työryhmä. Yrityksiltä tuli paljon viestiä siitä kuinka erilaiset hankkeet ovat olleet hyviä sillanrakentajia ja herättelijöitä yhteistyöhön. Koettiin, että ilman näitä sysäyksiä yhteistoimintaa (puotikokeilut, yritysten väliset toiminnot) ei olisi syntynyt. 3.3 Yritysneuvonnan kautta esille tulevien yksittäisten kehittämistarpeiden eteneminen. Uusyrityskeskus Wäläkky tarjoaa yritysneuvontapalveluita aloittaville ja toimiville yrityksille. Palveluihin kuuluvat mm. liikeidean testaus ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa avustaminen sekä rahoitus ja avustusmahdollisuuksista tiedottaminen. Wäläkyn toimisto on Varkaudessa, mutta ajanvarauksella palvelut ovat saatavissa myös Leppävirran, Heinäveden, Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnantaloilla. Wäläkyn neuvojat ohjaavat tarvittaessa myös eteenpäin kunnallisille asiantuntijoille, maaseutuasiamiehelle tai ProAgriaan. Lisää tietoa toiminnasta löydät osoitteesta Tuotesuunnitteluun on saatavilla myös ulkopuolista apua jota kannattaa tarvittaessa käyttää esim. tutkimuksiin, pakkaussuunnitteluun toteutukseen, markkinointiin, tuotantotekniikkaan yms. yrityksen oman ydinalueen ulkopuolisiin tehtäviin. Liiketalouteen liittyviä selvityksiä voi kysyä Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden yksiköstä tai Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen laitokselta. Savon ammatti- ja aikuisopisto järjestää täydennyskoulutusta ja harjoittelijoita yrityksiin. Opiskelijat tarvitsevat aitoja yrityslähtöisiä aiheita opiskeluunsa, joten yhteydenotot yrityksiltä ovat tervetulleita. 3.4 Elintarviketuotteen tuotekehitys Usein riippuu yrityksen koosta millainen tuotekehitysprosessi on. Suurilla yrityksillä tähän voidaan helpommin panostaa, jolloin myös koko tuotekehitystoiminta on systemaattisempaa. Pienissä yrityksissäkin on hyvä tehdä tuotekehitystä toistettavalla toimintamallilla, vaikka kokeilut todellisessa tuotannossa tapahtuisivat nopeasti ja pienin resurssein. Tuotekehityksen lähtökohdat voidaan jakaa asiakkaasta, viranomaisista ja omista tavoitteista ja resursseista tuleviin tavoitteisiin, vaatimuksiin ja rajoituksiin. 1. Asiakastarve ja -hyöty: Ostaja-asiakkaalla ja kuluttaja-asiakkaalla voi olla erilaiset tarpeet. Ostajan tavoitteena voi olla parempi kate tiettyyn kategoriaan sisältyvästä tuotteesta (esim. tietty hyllypaikka tai paikka lounaslinjastossa) ja kuluttajan toiveena saada uusia vaihtoehtoja ruokavalioonsa. Asiakastarpeina voisi silloin olla juuri omalle paikalleen suunniteltu pienihävikkinen tuote, joka miellyttää haluttua kuluttajaryhmää. 2. Yrityksen strategiset tavoitteet: esimerkiksi lähiruoka, luomu, omien raaka-aineiden hyödyntäminen, tuoteperhe, halutut asiakasryhmät. 3. Resurssien riittävyyden arviointi: o Henkilöstö: osaaminen, ajankäyttö

7 7 o Raaka-aineet: saatavuus ja hinta o Tilat: raaka-aineen, valmiin tuotteen ja pakkausmateriaalin varastointitilat o Koneet ja laitteet: laitteiden soveltuvuus ja tuotantokapasiteetin riittävyys o Markkinointiin käytettävät varat ja markkinointitavat o Yhteistyökumppanit o Investointien tarve 4. Tuotteelle, sen tuotantoon tai markkinointiin asetetut viranomaisvaatimukset: o tilat (laitosvaatimukset vai ilmoitettu elintarvikehuoneisto) o pakkausmerkinnät: pakolliset, vapaaehtoiset, luomu o koostumus: määräykset ja suositukset nimeämisestä, erityisvaatimukset esim. lastenruokia koskien o tuoteanalyysit ja -laskelmat o markkinointiväitteet (ravitsemus- ja terveysväitteet, kohderyhmämarkkinointi esim. lapset) 5. Asiakkaan tai kuluttajan asettamat vaatimukset: o laatujärjestelmät (esim. Lidl vaatii BRC-tasoisen järjestelmän) o toimitusvarmuus o kotimaisuusaste o jakelukanava o markkinointikanava, josta asiakkaan tavoittaa 6. Hinnoittelu: asiakkaan maksukyky ja siitä laskettu maksimi omakustannushinnalle 7. Haluttu markkinointi- ja myyntikanava Tuotekehitysprosessin suunnittelussa on käytössä erilaisia malleja esim. a) SET-factors (Social, Economical, Technical) joka ottaa huomioon millaisia tarpeita tuotteille on, uuden teknologian hyödyntäminen, trendit, rahankäyttökohteiden muutokset, psykologinen kulutusvalmius ja ostovoima; b) Järjestelmällinen suunnittelu, sisältää tehtävän asettelun, luonnostelun, kehittelyn ja viimeistelyn; c) Rinnakkaissuunnittelussa suunnitteluun osallistuu jäseniä jokaisesta tuotteen elinkaaren vaiheesta (asiakas, tuotannon edustaja, raaka-aineen toimittaja jne.); d) DEA (Design for Manufacturing) soveltuu vanhan tuotteen kehittämiseen. Tähdätään tuotantokustannusten vähentämiseen, tuotantoprosessin yksinkertaistamiseen ja raaka-aineiden optimointiin. Tuotekehitysprosessia voidaan kuvata peräkkäin tapahtuvina vaiheina, vaikka harvoin se etenee juuri niin. Käytännössä eri vaiheiden välillä voi olla usein erilaisia tarkistuksia ja analysointeja, jotka voivat vaikuttaa prosessin kulkuun. Prosessin aikana seurataan mahdollisia muutoksia kaikilla tuotekehityksen tasoilla. Jos tulokset eivät vastaa tavoitteita tulee prosessia muuttaa tai tarvittaessa lopettaa kannattamattomana. Vain osa tuotekehitysprojekteista päätyy markkinoille ja on kannattavia. 3.5 Tuotekehitysprosessin kulku 1. Tuoteidea tulee yrityksen sisältä tai esim. asiakkaalta. Kirjataan idea mahdollisimman tarkkaan.

8 8 Tuotestrategian kehittäminen Tuoteperheiden ja tuotantokokonaisuuksien suunnittelu Yksityiskohtainen tuotesuunnittelu Testaus ja viimeistely Tuotannon käynnistäminen 2. Selvitellään idean toteuttamiskelpoisuutta. Ennen varsinaista tuotekehitysprojektia on hyvä tehdä/teettää myös esitutkimus, jossa selvitetään tuotteen markkinat, hintalaatusuhde, lainsäädännölliset ja rahoitukseen liittyvät asiat. Mikäli tuoteidea katsotaan toteuttamiskelpoiseksi, tehdään päätös tuotekehityksestä. 3. Asetetaan tuotteelle tavoitteet (taloudelliset, laadulliset jne.). 4. Mietitään erilaisia ratkaisuja tuotteen valmistamiseksi ja kokeillaan niitä. Arvioidaan ja analysoidaan tuotevariaatioita ja valitaan paras. Tehdään/ päivitetään tuotanto- ja markkinointisuunnitelmat. 5. Valmistetaan koe-erä ja tehdään tarvittaessa muutoksia, viimeistellään tuote (pakkaus yms.). 6. Aloitetaan tuotanto, markkinointi ja myynti. Tuotekehitykseen osallistuvien tehtäväjakoa pk-yrityksessä Markkinointi Suunnittelu Tuotanto Muut markkinasegmenttien määrittely käyttäjien tunnistaminen kilpailevien tuotteiden kartoitus tuotemuutosten ja tuoteperheen määrittely markkinointiargumentit (pakkausmerkinnät, muu materiaali) -markkinointisuunnitelman laatiminen (sis. myös tuotteen hintatason määrittelyn) lanseerauksen suunnittelu kuluttajatestauksien suunnittelu ensimmäiset tuotteet asiakkaille palautteiden kerääminen tuotekonseptin määrittely pakkaussuunnittelun käynnistäminen koetuotteiden valmistaminen tuotteen muodon ja pakkauksen suunnittelu pääraaka-aineiden määrittely tuotteen muut ominaisuudet esim. terveellisyys raaka-aineiden (valmistus ja lisäaineet) valinta ravitsemuksellisen laadun suunnittelu mikrobiologiset rajaarvot haluttu säilyvyysaika tuotteen koon, muodon ja pakkauksen päättäminen tuotteen testaus mm. aistinvarainen, säilyvyys, käytettävyys, hinta muutosten toteuttaminen ensimmäisten tuotteiden arviointi ja tarvittavat muutokset valmistuskustannusten arviointi tuotantovaihtoehtojen vertailu tärkeimpien tavarantoimittajien tunnistaminen alihankinnat/oma valmistus tilaresurssit, koneet ja laitteet valmistuksen prosessien määrittely koneiden, laitteiden ja välineiden suunnittelu laadun varmistuksen prosessin suunnittelu sopimukset toimittajien kanssa valmistusprosessin viimeistely työvoiman opastus lopullisen tuotannon käynnistäminen taloudelliset tarkastelut tuotesuojaus taloudelliset tarkastelut vaikutukset omavalvontaan tarvittavat luvat (esim. luomu, erityisruokavaliotuotteet, ympäristöluvat omavalvontasuunnitelman päivittäminen Tuotekehityksen työkaluksi voidaan käyttää myös seuraavaa tehtävälistaa. Suunniteltavia ja selvitettäviä asioita: - asiakastarve, johon tuotetta kehitetään (mahdollisimman tarkasti) - asiakashyöty kaikilla asiakastasoilla (loppukäyttäjä, sisäänostaja)

9 9 - tuoteominaisuudet, jolla em. asiakashyötyyn päästään - asiakassegmentin koko, joka hyötyisi tuotteesta - kilpailijat ja kilpailevat tuotteet (samaan tarpeeseen tai samassa tilanteessa käytettävät) ja niiden hintataso sekä arvio kysynnästä - asiakkaan maksukyky suhteessa tuotteen hintaan - tuoteturvallisuus, riskitekijöiden kartoitus, tarvittavat tutkimukset - lainsäädäntö, joka voisi rajoittaa ko. tuotetta tai sen markkinointia - oma ydinosaaminen tuotteessa, mitä voi hankkia ostopalveluna - tuotekehityskumppanit (esim. asiakas), testimarkkinointi - idean suojaaminen (esim. salassapitositoumus kumppaneiden kanssa, tuotantotekniikan patentointi yms.) - resurssien riittävyys - oma työ, alihankinnan mahdollisuus - investointi- ja kasvuhalukkuus - tuotekehityksen vaiheistaminen ja lanseerauksen ajankohta - markkinointisuunnitelma 3.5 Tuotekehityksen rahoitus Yrityksessä kannattaa varata budjettiin vuosittain rahaa myös tuotekehitykseen. Ulkopuolista tukea rahoitukseen voi saada eri tahoilta. Esimerkiksi ELY-keskuksilta, Finnveralta, Tekesiltä tai rahoituslaitoksilta. Tuki voi olla suoraa tukea tai lainaa. Rahoituksen suunniteluun vaikuttavia tekijöitä: - prosessin kesto (ideasta valmiiksi tuotteeksi) - työajan tarve (prosessiin osallistuvilla) - raaka-aine kustannukset - tarvittavat uudet koneet ja laitteet - ulkopuoliset palvelut (esim. markkinointi, laite- ja tuotetestaukset, laboratoriopalvelut, pakkaussuunnittelu, koulutus, vuokrat jne.) - paljonko on prosessin kokonaiskustannukset omarahoitus = ulkopuolisen rahoituksen tarve - mistä voidaan/haetaan ja mitkä ovat ulkopuolisen rahoituksen ehdot 4. SUURTEN ASIAKASYKSIKÖIDEN TARPEISTA NOUSEVAT KEHITYSAIHIOT 4.1 Kaupat Haastatteluun osallistui 10 kauppiasta/myymäläpäällikköä alueelta. Kaikki vastaajat olivat lähiruoasta kiinnostuneita, mutta noin kolmannes koki, että lähiruokaa ja sen tuottajia ei ole kovin helppoa löytää. Suurimpina lähituoteryhminä kaupoissa olivat leipomotuotteet, kasvikset ja juurekset, kala- ja kalajalosteet sekä marjat. Näitä ryhmiä useimmat halusivat myös lisätä. Valikoimiin haluttiin lisätä myös liha- ja lihajalosteita, kananmunia, maitovalmisteita ja myllytuotteita. Kysyttäessä, onko lähiruokaa helppo pitää valikoimissa,

10 10 osa vastaajista koki sen haasteelliseksi. Syitä olivat mm. tuote-esittelyjen vähäisyys, tuottajan aktiivisuus puuttuu, tilaus- ja toimitusrutiinit ovat usein puutteellisia ja tuotteet tai pakkaukset eivät ole vielä valmiita. Lähiruokaa pidettiin haastavana myös hinnan takia, kuluttajilla tulee olla vahva tieto tuotteen erinomaisuudesta ollakseen valmis maksamaan korkeampaa hintaa. Kauppiaat näkivät, että lähiruokaa saataisiin parhaiten lisättyä heidän kaupoissaan seuraavasti: - lisää tarjontaa, tuotteita, tuote-esittelyjä ja markkinointia - toimivat tuotteet, määrät ja logistiikka - lisää tuottajien yhteydenottoja + jatkohoito tuotteelle - uuden tyyppisiä tuotteita: mm. lounasruoat - toimitusvarmuus, toimiva laskutus - pakkaukset ja ENA-koodit kuntoon - tuottajan tuoretoripäiviä, esim. kalasta ja lihasta Oleellista on myös jatkuva asiakaspalautteiden kerääminen. Kauppiailla on paljon ideoita ja lähiruoka selkeästi kiinnostaa. Osa ketjuliikkeistä hoitaa hankintansa hyvin keskitetysti, jolloin myymälässä ei voida tehdä suoria hankintoja vaan halutaan tuotteiden tulevan olevan volyymiltaan sellaisia, että menevät valtakunnalliseen jakeluun. Kauppiasvetoiset liikkeet voivat tehdä suoria hankintoja, jolloin siipiään kokeilemaan pääsee pienempikin toimija. Alueella toimii myös kaksi isojen ketjujen ulkopuolista yritystä, jotka tekevät yhteistyötä lähiruokatoimijoiden kanssa. 4.2 Ravintolat ja kahvilat Kyselyyn osallistui 6 ravintola- ja kahvilayrittäjää alueelta. Kaikki vastaajat olivat lähiruoasta kiinnostuneita. Neljä vastaajaa piti lähiruokaa helposti löydettävänä ja kaksi ei. Kysyttäessä, onko lähiruokaa helppo käyttää, vastaukset menivät tasan, puolet vastasi kyllä ja puolet ei. Ei-vastausten perusteita olivat mm. korkea hinta ja epävarma/satunnainen saatavuus sekä löytämisen vaikeudet. Vastaajilla oli eniten käytössä lähiruokaa seuraavista ryhmistä: leipomotuotteet, juurekset, kasvikset, marjat ja liha. Myös kalaa ja kalatuotteita(2) sekä kananmunia (2) oli osalla käytössä. Kahdessa paikassa oli käytössä myös sieniä ja villivihanneksia ja yhdellä lähijäätelöä ja lihajalosteita. Kaikki vastaajat ovat valmiita lisäämään lähituotteiden käyttöä. Erityisesti haluttaisiin lisää lihaa ja lihajalosteita sekä kalaa. Myös kasvikset, juurekset ja marjat kiinnostavat, näissä kuitenkin tärkeintä olisi esikäsittely, halutaan valmiiksi kuorittuja ja sopiviksi paloiteltuja juureksia (5). Paikallisia juustoja, kananmunia, hilloja ja sieniä kaipaili 3 ravintolaa. Villikasveja, paikallisia avomaan vihanneksia ja viljatuotteita oltiin myös valmiita lisäämään. Kysyttäessä kuinka lähiruokaa saataisiin lisättyä, ravintoloissa haluttiin, että tuottajat itse kävisivät esittelemässä tuotteitaan. Myös yhteiset tapaamiset, jossa tuotteita olisi esillä koettiin hyviksi. Hyvät tuotteet ja valmis suunnitelma toimituksista tarvitaan.

11 11 Kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus vaikuttavat (3), samoin se, onko tuotteita saatavissa tukun kautta (1). Yhteistä tuotekehittelyä (mm. talon omat tuotteet) halusi tehdä 4 vastaajaa. Myös omaperäistä reseptiikkaa kaivattiin (3) lähiraaka-aineen tueksi. Toiveina hankkeelle nousivat esille mm. tuotekokeilut, raadit, apua taloudelliseen suunnitteluun ja apua lähituotteiden löytämiseksi. Kaksi vastaajaa vastasi heillä käytettävän satunnaisesti luomutuotteita (mm. hunaja). Kolme vastaajaa mainitsi lähiruoan merkittävämmäksi. Kaksi vastaajaa olisi valmis lisäämään luomutuotteiden käyttöä koskien erityisesti viljatuotteita 4.3 Suurkeittiöt Haastatteluun osallistui neljä suurkeittiötoimijaa alueelta. Kaikki vastasivat olevansa kiinnostuneita lähiruoasta ja yksi koki lähiruoan löytämisen olevan vaikeaa. Lähiruoan käyttöä vaikeuttaa esikäsittelyn puuttuminen, väärät pakkauskoot ja toimitusvarmuus. Vastaajilla oli eniten käytössä lähiruokaa leipomotuotteista, kasviksista ja juureksista (4), sekä marjoista(3). Kalaa ja kalajalosteita sekä maitotuotteita oli käytössä kahdella ja lihaa ja sieniä yhdellä. Kaikki olivat valmiita lisäämään leipomotuotteita, kasviksia, juureksia ja marjoja. Kalaa, kalajalosteita ja lihaa ja lihajalosteita lisäisi kolme vastaajaa ja kaikkia yksi vastaaja. Kysyttäessä, miten lähiruokaa saataisiin teillä parhaiten lisättyä, vastattiin seuraavasti: tietoa ja tarjontaa lisää, parempaa saatavuutta ja toimitusvarmuutta. Sopivia myyntieriä ja pakkauskokoja. Mukaan hankintarenkaisiin. Kaikki vastaajat olivat kiinnostuneita tuotekehitysyhteistyöstä (ajan sallimissa puitteissa). Hankkeelta toivottiin seuraavia asioita jatkossa: - uusia suurkeittiöille sopivia tuotteita, tietoa tuotteista ja yrittäjistä - tuonti raaka-aineita ja bulkkia korvaavia kilpailukykyisiä kotimaisia vaihtoehtoja lisää - reseptiikkaa lähiruoasta suurkeittiöille Kolme vastasi käytettävän luomua satunnaisesti esim. teemoissa. Kaksi vastaajaa ilmoitti, etteivät halua lisätä luomun käyttöä, ja kaksi piti lisäämistä ehkä mahdollisena. 5. JATKOJALOSTUSTILAT JA MARKKINOINTIKANAVAT 5.1 Jatkojalostustilat ja laitteet Tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilan vaatimukset niin koon, eri työvaiheiden, logistiikan, varastoinnin, muunneltavuuden, liiketoiminnankasvun yms. mukaan. Tiloille asettaa vaatimuksia myös laki (kts.evira, Asetus elintarvikehuoneistosta). Tilojen suhteen kannattaa olla yhteydessä jo toiminnan suunnitteluvaiheessa oman kunnan elintarvikevalvontaan.

12 12 Pienimuotoisen tai kausituotannon ollessa kyseessä kannattaa myös miettiä, ovatko omat tilat ja laitteet välttämättömät vai voisiko ne vuokrata. Tiloja kannattaa kysellä myös oman kunnan elinkeinotoimesta, jossa usein on tietoa tarjolla olevista, sopivista tiloista. Seuraavassa listassa on alueella olevia jatkojalostustiloja ja -laitteita (koonnut Urpo Hirvonen, Savogrow Oy). Pohjois-Savossa: Suonenjoki, yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 Tarjottavana kaksi tuotekehitystilaa, kasvispaja ja leipomo.lisäksi käytettävissä perusvälineistöä sisältävä käyttölaboratorio välineistöineen (esim. pipettimittakaavan annostelu, lämpökaapit). Yritykset voivat vuokrata tiloja lyhytaikaiseen tarpeeseen joko itsenäiseen käyttöön tai tuotekehittäjän kanssa. Yhteyshenkilö Urpo Hirvonen, Kehitysyhtiö Savogrow, tai itsenäiseen vuokraukseen Terttu Nuutinen, Savogrow Oy. Kasvispajan koneet: - Pystykutteri 30 l - Vihannesleikkuri RG-250 (kapasiteetti esim. raastetta n.20 kg/h) - Paseerauslaite Robot 120 (kapasiteetti n.120 kg/h) - Pikajäähdytys - ja pakastuskaappi - Autoklaavi (40 kpl 400 g:n säilykepurkkia kerrallaan, max.lämpotila +135 C) - Kiertoilmauuni (puolikorkea) - Sähköliesi +uuni (4 levyä) - Kippikattila sekoittimella 60 l - Pastörointilaitteisto + pumppu (kapasiteetti n.850 l/h) - Vesipaineella toimiva mehunpuristin 30 l - Hillonannostelulaite (kapasiteetti n.30 kg/h, purkki 250 g) - Patapesukone - Kylmävarastot valmiille tuotteille ja raaka-aineille - Perunankuorimakone - Pieniä sekoittimia ja monitoimikoneita - Vakuumikone, yksikammioinen (Metos Oy) - Mikroaaltouuni Leipomon koneet: - Taikinakoneet 3 kpl (2-35 l) - Kaulauskone - Sämpyläntekokone (pitkä riivari) - Nostatuskaappi - Arinauuni(2 arinaa) - Pinnavaunu-uuni (yhden pinnan, sähkölämmitys, höyry) - Rasvakeitin (esim. 12 munkkia kerralla) - Astianpesukone - Kylmävarasto raaka-aineille ja maustevarasto Savonia-AMK:n tuotekehityskeittiö Kuopio, Microkatu 1,S-siipi - Sekoittava kippikattila - Friteerauslaite - Mikroaaltouuni

13 13 - Yleiskone - Pöytäkutteri - Vihannesleikkuri - Henkovac T 4 - Henkovac, kalvotuskone - Makkararuisku 5 l - Arinauuni - Pitsauuni - Kiertoilmauuni - Nostatuskaappi - Erilaisia vaakoja - Purkinsulkija - Temperointilaite - Autoklaavi - Tehosekoitin - Laboratoriotilan laitteistot Vanhamäen Hyvinvointikeskus, Vanhamäentie 122, Suonenjoki Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta sekä kasvien, vihannesten ja marjojen kuivausta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Marjatila Argillander, Marjatie 32,71800 Siilinjärvi Suorittaa rahtityönä omenamehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Kivelän Marjatila, Kurkiharjuntie 250, Kortejoki Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Sinikasvis Ky, Rahonmäentie 49, Sukeva (Sonkajärvi) Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Kolaripellon marjatila, Kolarinpellontie 173, Kurjala Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Väisäsen Kotiliha Oy,Kuopiontie 1056 A, IISALMI Lampaan ja sian rahtiteurastus. Pekan palvi Oy, Heinäjoentie 20, IISALMI Säilykkeiden, palvien ja makkaran valmistus liharaaka-aineesta. Etelä-Savo: Aten Marja-Aitta, Liito-oravantie 2, HIETANEN Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Rapion Tuote Oy / Rapion Mylly, Rapiontie 175, PAATELA Viljojen jauhatusta alihankintana. Savumaja K. Nevalainen, Mäyrätie 2, Kuortti Lihan ja riistan rahtipalvaus.

14 14 Vavesaaren Tila,Ohensalontie 1023, HÄNNILÄ Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. 5.2 Markkinointikanavat Pienessä yrityksessä markkinointikanavia kannattaa miettiä suhteessa resursseihin. Yrityksen näkyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, löydettävyys on usein kaupankäynnin ehto. Hyvät nettisivut ovat tärkeät. Kannattaa myös laittaa yrityksensä näkyviin www. aitojamakuja.fi sivuille sekä muihin omalle toiminnalle sopiviin verkostoihin. Sosiaalinen media tarjoaa hyviä ja edullisia vaihtoehtoja näkyvyyden lisäämiseen, tarvitaan myös omaa some-aktiivisuutta. Usein uuden kuluttajille tähdätyn tuotteen saa esille erilaisten suoramyyntikanavien kautta: esim. torimyynti, myyjäiset, ja erilaiset tapahtumat. Ruokapiiritoiminta on myös yleistymässä ja tarjoaa uudenlaisen tavan saada tuotteelle markkinoita. Myös perinteiset kaupat ovat kiinnostuneita lähiruoasta ja erityisesti pienempiin yksiköihin pystytään ottamaan vastaan pieniäkin myyntieriä kiinnostavia tuotteita. Tuotteitaan kannattaa käydä esittelemässä myös ravintoloille ja kahviloille, jolloin samalla voi saada selville asiakkaan täsmätarpeita, joiden pohjalta osaa entistä paremmin kehittää tuotantoaan. Hyvin suunniteltu on tässäkin asiassa puoliksi tehty, eli markkinointisuunnitelmaan kirjataan tarvittavat tehtävät, joille on mietitty aikataulu, kanavat ja budjetti. 6. VALMENNUS JA KOULUTUS Elintarvikealan osaaminen Elintarvikealan yritysten koulutustarpeita on selvitetty Ruralia-insituutin tekemässä selvityksessä: Riitta Kaipainen: Itä-Suomen elintarvikealan pk-yritysten koulutustarveselvitys, 2012 (http://tyotekijaansaopettaa.fi/kopsu/selvitykset_ja_raportit/kopsukoulutustarveselvitys.pdf) - Savon ammatti- ja aikuisopisto (www.sakky.fi): elintarvikealan perustutkinnot, elintarvikejalostajan ammattitutkinto, elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto, EkoCentrian hankkeet ja koulutukset - Ylä-Savon ammattiopisto (www.ysao.fi): elintarvikeala, hotelli-, ravintola- ja cateringala - Kuopion talouskoulu (www.kuopiontalouskoulu.fi): hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto - Etelä-Savon ammattiopisto (Mikkeli, Pieksämäki, Juva) - Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto - Bovallius-ammattiopisto (Pieksämäki) - Savonia-ammattikorkeakoulu: liiketalous-, hotelli- ja ravitsemisala, luonnonvara-ala, hankkeiden järjestämät seminaarit ja koulutukset (mm. TradeIt-hankkeen avoimet seminaarit) - Mikkelin ammattikorkeakoulu o Ympäristötekniikka (elintarviketurvallisuus ja -valvonta) o Restonomikoulutus - Itä-Suomen yliopisto:

15 15 o elintarvikebiotekniikka o ravitsemustiede o Aducate (tilauskoulutukset, korkeasti koulutettujen harjoittelujaksot, täydennyskoulutukset) o hankkeet (seminaarit) - Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti Mikkeli (luonnonvara-ala, elintarvikkeet) - ELY-keskusten tarjoamat yritysten kehittämispalvelut on kuvattu nettisivuillawww.yritystenkehittamispalvelut.fi. Palveluihin haetaan sähköisesti ja ne ovat huomattavasti edullisempia kuin konsulttityönä ostettavat palvelut. o analyysipalvelu (kokonaiskuva yrityksen tilanteesta) o konsultointipalvelut: kasvu, uudistaminen, tuottavuus ja talous, markkinointi ja asiakkuudet, johtaminen ja henkilöstö, innovaatioiden kaupallistaminen o koulutuspalvelut kasvuun johtaminen, talouden ja tuottavuuden johtaminen, markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen - koulutushankkeet (esim. edellisellä hankekaudella Oppiva yritys) - Food from Finland ohjelma: :kansainvälistymiseen ja vientiin tähtäävää tukea ja valmennusta, vienninedistämismatkoja, markkinaselvityksiä Hygieniosaamistestejä järjestävät useat eri tahot, mm. ammatti-ja aikuisoppilaitokset. Useilla elintarvikealan hankkeilla on merkittävä rooli osaamisen kehittäjänä ja ne palvelevat yrityksiä hyvin tarvelähtöisesti. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Uusyrityskeskukset, ProAgria, maakunnalliset ja valtakunnalliset yrityskonsultointiyritykset, yrityskoulutukset mm. yrittäjän ammattitutkinto ja yrittäjän erikoisammattitutkinto AMMK, Liiketalouden ammattikoulutukset Laatujärjestelmän muutokset Laatujärjestelmät päivityksineen. Oikean laatujärjestelmän valitsemiseen vaikuttaa yrityksen koko, toiminnan luonne, asiakasvaatimukset (esim. alihankinnassa) sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset. Hyvä järjestelmä on joustavasti päivitettävä ja tarjoaa paljon tietoa päivittäisen toiminnan lisäksi myös markkinointiin ja tuotekehitykseen. Oiva-laatumalli auttaa asiakasta tunnistamaan hyvän laadun ruokapaikkoja. 7. TUOTEINNOVAATIOT PERINTEISEN JALOSTUKSEN RINNALLE Innovaatiolla tarkoitetaan kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa ideaa tai keksintöä. Tuoteinnovaatiot löytyvät harvoin sattumanvaraisesti, yleensä siihen tarvitaan aktiivista etsimistä sekä markkinoiden ja asiakastarpeiden kartoittamista. Idea tai keksintö voi perustua esimerkiksi: - uuteen teknologiaan tai vanhan teknologian uuteen soveltamiseen, toisen teollisuudenalan teknologian hyödyntämiseen esim. 3D-tulostus

16 16 - tutkimustietoon (esim. kuluttajakäyttäytyminen, ravitsemus, terveys, teknologia, pakkaus) - kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin (esim. trendeihin, muutokset asiakassegmenteissä - esim. ikääntyneiden määrän lisääntyminen) - omaan erityisosaamiseen Jotta idea voi kehittyä innovaatioksi, se on kehitettävä kannattavaksi tuotteeksi. Tämä vaatii jo asiakkaan tarkempaa tuntemista ja asiakastarpeiden ymmärtämistä. Yhteistyö asiakkaan kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta kehitystyötä varten saadaan mahdollisimman luotettavaa tietoa asiakkaan tarpeista. Teknologian kehittyminen voi mahdollistaa kokonaan uusia tapoja tehdä elintarvikkeita, esimerkkinä tästä 3D-tekniikalla tulostettu pitsa tai lapsille suunnatut kasvishahmot. Arvioidaan, että tulevaisuudessa 3D-teknologia on jo lähes jokaisen kotona, mutta on vielä epävarmaa miten sitä tullaan kotitalouksissa käyttämään. Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitetty älykäs lounaslinjasto kertoo ruokailijalle yksilöllisesti ja reaaliaikaisesti aterian ravintosisällön ja ohjaa tietoisiin ateriavalintoihin. Tämä voisi ainakin periaatteessa johtaa ravitsemussuositusten mukaisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvuun tai toiveisiin uusista ruokatuotteista älykkäille linjastoille. Kuluttajat reagoivat trendeihin huomattavan nopeasti. Esimerkkejä näistä ovat karppaaminen, proteiinipitoisten ruokien suosio tai gluteenittomuus. Kuluttajien kiireet ovat lisänneet välipalatuotteiden menekkiä ja markkinoille on tullut mm. aikaa säästäviä täysipainoisia pikalounaita ja helppokäyttöiset kuluttajapakkaukset (esim. yhden annoksen marjapakkaukset) ja sesonkituotteita. Trendit ovat usein lyhytikäisiä ja siksi niiden kehittämiseksi on oltava ajan hermolla. Trenditietoiselle yrittäjälle yhtä tärkeää kuin tuoda nopeasti uusi tuote markkinoille, on luopua tuotteesta, kun sen kannattavuus ei ole enää riittävä. Ravitsemustutkimus mahdollistaa jatkossa geenitutkimukseen perustuen yksilöllisten tarpeiden mukaisten elintarvikkeiden kehittämisen. Elintarvikkeiden komponenttien terveysvaikutusten tutkimus tulee lisäämään tiettyjen komponenttien lääkkeellistä tai ennaltaehkäisevää käyttöä. Tällä hetkellä tutkitaan erityisesti marjojen yhdisteitä ja niiden hyötyjä tiettyjen muistisairauksien ja silmätautien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Elintarvikelainsäädäntö rajoittaa elintarvikkeena käytettävien tuotteiden markkinoimista terveysvaikutteisina. Ajan tasalla olevat hyväksytyt terveysväitteet ja niiden käytön ehdot löytyvät EU-komission nettisivuilta (http://ec.europa.eu/nuhclaims/). Linkki sivuille löytyy myös Eviran sivuilta (elintarvikkeet -> valmistus ja myynti -> pakkausmerkinnät -> ravitsemus- ja terveysväitteet). Idean löytyminen ja kypsyttely vaatii aikaa ja omien ajatusten peilaamista, mielellään potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Vaarana on, että omalle idealle sokaistuu, jolloin sen aistinvaraisia ominaisuuksia ja asiakashyötyjä liioittelee helposti. Onkin huomattu, että yrittäjän vahva oma käsitys, joka joko estää riippumattoman kuluttajatutkimuksen tekemisen tai väheksyy sen tulosta, johtaa yleensä tuotteen lanseerauksen epäonnistumiseen.

17 17 Innovatiivisuus tuotekehityksessä on kuitenkin välttämätöntä, jotta tuote voidaan erilaistaa riittävästi. Innovatiivisuus voi näkyä pakkauksessa, tuotteen koostumuksessa, muodossa, käyttövinkeissä tai kohderyhmässä. Pienen yrityksen etu on useimmiten joustavuudessa ja asiakaslähtöisyydessä: tuotteet voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti. Tässä on kuitenkin vaarana tuotesortimentin laajeneminen ja kannattavuuden heikkeneminen pienten tuotantoerien vuoksi. Toisaalta kapeallakin asiakassegmentillä voi pärjätä, jos on resursseja markkinoida tuotteita laajalle alueelle tai löytää hyviä yhteistyökumppaneita jakeluun. Innovatiivisuus voi kuitenkin löytyä myös muusta kuin itse tuotteesta. Se voi olla myös ko. tuotteelle uusi markkinointi- tai jakelukanava (esim. verkkokauppa, kotiinkuljetus, sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen markkinoinnissa). Uudentyyppisen tuotteen kaupallistamisessa korostuu muun kuin varsinaisen tuotteen tekemiseen tarvittava osaaminen. Hyvä idea kaatuu turhan usein siihen, että oma osaaminen tai aika ei riitä myyntiin ja markkinointiin. Mitä innovatiivisempi tuote on, sitä enemmän se vaatii myynti- ja markkinointipanostuksia. Tuotteen käyttäminen tulee tehdä asiakkaalle niin helpoksi kuin mahdollista. Asiakashyöty tuotteesta voi tulla paitsi taloudellisuuden kautta myös ajan säästönä tai tuotteen houkuttelevuutena. Asiakkaana on loppukäyttäjän lisäksi myös tuotteen ensisijainen ostaja (kaupan ostoista vastaava tai ravintolan keittiömestari). Asiakashyötyä tuleekin tarkastella kaikkien asiakastasojen näkökulmista. Mitä kauppa hyötyy siitä, että se ottaa innovatiivisen tuotteen valikoimiinsa? Millaisia menekinedistämistoimia itse teen, jotta myös ostaja hyötyisi tuotteestani? Win-win-tavoite on hyvä lähtökohta, kun neuvottelee tuotteen pääsystä valikoimiin. 8. LOGISTIKKA JA JAKELUKANAVAT (tunnistetaan myös pullonkaulat) 8.1 Malleja Järvikylä, Varkauden Aito ja Hyvätuuli Highland Famifarm Oy:n logistiikka ja jakelukanavat Järvikylän salaattien ja yrttien jakelukanavan muodostavat Suomen markkinoilla operoivat kauppaketjut. Osa tuotteista käytetään suurkeittiöissä ja ravintoloissa. Tuotevalikoima on saatavilla koko maan alueella. Tavaravirta kulkee pääasiassa keskusliikejakelun kautta. Tällöin suurin osa toimituksista tapahtuu myymäläkohtaisina asiakaslavatoimituksina alueterminaalien kautta. Lisäksi käytetään vihannestukkureita, jotka toimittavat tuotteet normaalin varastokeräilyn kautta asiakkaille. Tilaus-toimitusrytmi myymälöihin on osassa tilauksia 24 tuntia, osassa 48 tuntia myymälän sijainnista riippuen. Tukkuvarastoon toimitus on 24 tunnin rytmissä. Pääosa tilauksista tulee Järvikylään myymälöittäin. Myymälöillä on kaksi tilaustapaa: sähköinen tilaus oman järjestelmänsä kautta tai puhelin- /sähköpostitilaus suoraan Järvikylään. Tilaustavasta riippumatta tavaravirta ja laskutus kulkevat keskusliikkeen tai vihannestukkurin kautta. Toimitukset keräillään myymäläkohtaisesti.

18 18 Käytännössä Järvikylä vastaa tuotteiden kuljetuksesta keskusliikkeen tai tukkurin terminaaliin ja siitä keskusliike/tukkuri toimittaa lavat oman jakelujärjestelmänsä mukaisesti. Kuljetuslogistiikka on kokonaisuudessaan ulkoistettu. Sopimuskumppanit kuljettavat tuotteet aikataulutetusti eri terminaaleihin ja purkavat ne sovittuihin paikkoihin jatkokäsittelyä ja -kuljetusta varten. Toimitusvolyymi vuonna 2014 oli noin lavayksikköä. Varkauden Aito Salaattikastikkeita valmistava yritys kuvaa logistiikkaansa ja valmiiden tuotteiden jakelukanaviaan seuraavasti: Raaka-aineet tulevat osittain tukkuliikkeiltä (esim. mausteet, sinappi ja tomaattipyre) sekä suoraan valmistajilta (pakkauslaatikot, pullot, tulpat ja etiketit). Valmiit tuotteet menevät vähittäiskauppoihin tukkuliikkeiden (RuokaKesko Oy, Inex Partners Oy:n kautta). Tällä hetkellä suurkulutta-asiakkaille menevät tavarat menevät omana jakeluna. Hyvätuuli Highland Kolmen tilan yhteistyönä kasvatetaan Jäppilässä ylämaankarjaa. Elävien eläinten teuraskuljetus suoritetaan omalla kalustolla, tärkeimpänä syynä on eläinten stressaantumisen välttäminen ja näin tuotteen laadun varmistaminen. Teurastamolta leikatun kuluttajapakkauksiin pakatun lihan rahdin hoitaa kuljetusliike Weeman reittiä Kitee- Kuopion terminaali-jäppilä (tai osa jatkaa suoraan jatkojalostukseen Savonlinnaan tai Kuopioon). Jakelutienä toimii oman myymälä, josta kuluttajat ostavat tuotteet. 8.2 Logistiikan pullonkaulat Suurin osa pk-elintarviketuottajien haasteista liittyy logistiseen ketjuun sen laajassa merkityksessä. Tuottajaverkostojen logistisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa suuria säästöjä. Logistiikan hallinta on kustannusten hallintaa niin suurissa kuin pienemmissäkin yrityksissä joten siihen kannattaa käyttää suunnitteluaikaa. Myös kustannusten seuranta ja mahdollisten ostopalveluiden kilpailuttaminen kannattaa. Paikalliset ravintola- ja kahvilatoimijat nostivat keskusteluissa esille myös Varkaudessa toimineen tukun loppumisen joka vaikuttaa paljon erityisesti nopeassa syklissä toimiviin yrityksiin. Ideana heiltä tuli lähiruokatoimijoiden yhteisen tukun perustaminen. Ruokapiirissä tuottaja voi toimittaa yhdellä kertaa tuotteensa kuluttajaryhmälle joka on logistisesti tehokkaampaa kuin yksittäisten asiakkaiden toimitukset. Jatkojalostusyritysten tai tuoretuottajien ollessa pieniä joudutaan usein itse toimittamaan tuotteet asiakkaalle tai jälleenmyyjälle. Lähituotteisiin erikoistuneiden puotien osalta logistiikalla on myös suuri merkitys. Sitran Maamerkit ohjelma teki keväällä 2011 kaksi pääomasijoitusta uudenlaisiin liiketoimintakonsepteihin, jotka pyrkivät osaltaan ratkaisemaan lähiruokamarkkinoiden haasteita logistiikan ja jakelujärjestelmien suhteen. Ohjelmassa olivat mukana olleista

19 19 yrityksistä Makumaku Oy hyödyntää toiminnassaan jo olemassa olevia logistiikkavirtoja. Ruokatoimituksissa asiakkaille se käyttää erilaisia arjen helpottamiseen ja ekotehokkuuteen liittyviä vaihtoehtoja, kuten toimituksia kotiovelle tai työpaikoille. Suomen tuoretorin verkkopalvelu auttaa kuluttajaa löytämään lähiruokaa ja sen kulkua ruokapöytään. 9. YHTEINEN MARKKINOINTI JA BRÄNDIT 9.1 Brändien merkitys Nouseva trendi on ruoan ja toiminnan eettisyys. Markkinoinnissa eettisyydestä on helpointa kertoa tuotteen matkasta ruokapöytään. Ruoasta ja ravitsemuksesta kiinnostuneet kuluttajat haluavat ruoalleen kasvot ja tarinan. Tässä on lähiruoan brändäyksen ydin: tuotteilla on oltava mielenkiintoinen tarina, nimi ja tarinaa kuvaava graafinen ilme, jotta kuluttaja voi kokea sen läheiseksi. Näin ihmisen ja brändin välille syntyy suhde, jota voidaan markkinoinnin ja tuotteeseen liittyvien kokemusten kautta vahvistaa. Brändäyksen kautta tuottajilla ja ruoka-alan yrityksillä on mahdollisuus saada tuotteestaan oikea hinta ja työstään oikea palkka. Kunnan ja alueen kannalta lähiruokaan liittyvät tuovat positiivisella tavalla esille alueen ruokatuotantoa ja tekevät alueesta omaleimaisen ja kiinnostavan. Oman alueen brändit herättävät ylpeyttä omasta alueesta, lisäävät lähiruoan käyttöä ja pakantavat paikallistaloutta. Hyvää Suomesta Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on valmistettu Suomessa suomalaisista raakaaineista. Kaikki liha, kala, muna ja maito ovat kaikissa tuotteissa 100 % suomalaisia, samoin ns. yhden ainesosan tuotteet ovat kokonaan suomalaisia. Kun lopputuotteeseen käytetyt eri raaka-aineet lasketaan yhteen, on suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 %. Käytännössä kaikkien tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuusasteen keskiarvo on tällä hetkellä noin 95 %. Merkki on tuotekohtainen ja vapaaehtoinen. Hyvää Suomesta -merkin omistaa ja sitä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. Merkin käyttäjät ovat yhdistyksen jäseniä ja rahoittavat toiminnan jäsenmaksuillaan. Merkki tunnetaan hyvin ja sillä merkittyjä elintarvikkeita pidetään turvallisina ja laadukkaina. Taloustutkimus Oy:n Alkuperämerkit 2010 tutkimuksen mukaan merkin tuntee 93 % suomalaisista. Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita piti laadukkaampina 71 % vastaajista ja turvallisempina 84 %, kun niitä verrattiin vastaaviin merkittömiin tuotteisiin. Taloustutkimus Oy:n ja Markkinointi&Mainonta -lehden teettämässä Arvostetuimmat brändit - tutkimuksessa Hyvää Suomesta -merkki oli vuonna 2013 Suomen kuudenneksi arvostetuin tuotemerkki. Alkuperämerkeistä Hyvää Suomesta -merkki on Suomen arvostetuin alkuperämerkki! Kuva: Hyvää Suomesta -merkki voi olla pakkauksessa joko pyöreän muotoinen tai Ruokaa omasta maasta -tunnuksen kanssa. Merkin sisältö on molemmissa sama.

20 Kokeilujen satoa Keski-Savossa viime vuosina tehdyissä ns. lähiruokahankkeissa (Lähiruoasta bisnekseksiesiselvityshanke 2012, Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittäminen 8/ /2014 sekä Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelman suunnittelu 10/2014-4/2015) tehtiin erilaisia verkosto- ja yhteistyökokeiluja. Lähiruoan tuottajat kannustettiin yhteistyöhön erilaisten tapahtumien ja yhteismarkkinoinnin tiimoilta. Järjestettiin mm. lähiruoan myyntipäiviä, ruokapiiritoimintaa ja yhteisilmoituksia. Keväällä 2014 järjestettiin lähiruokaseminaari ja messutapahtuma jonka yhteydessä julkaistiin Keski- Savon lähiruokaopas. Oppaassa on esillä n. 50 seutukunnan lähituottajaa tuotteineen ja sen tavoitteena oli lisätä lähiruoan tunnettuutta niin kuluttajalle, ammattikeittiöille kuin matkailijoillekin. Opas otettiin hyvin vastaan ja sen päivitetystä jatkopainoksesta on tullut runsaasti kyselyjä. Tapahtumista saatiin myönteistä palautetta ja toiveita niiden saamisesta pysyviksi. 9.3 Lähiruokaa keskeltä Savoa Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittämishankkeen aikana otettiin käyttöön yhteinen Lähiruokaa Keskeltä Savoa tuotemerkki. Merkkiä on käytetty erilaisissa markkinointitilaisuuksissa, tuotteissa ja viestinnässä. Merkki sopii hyvin nostamaan lähiruokaa ja seudullisuutta esille. Kuva: Lähiruokaa Keskeltä Savoa -merkin on suunnitellut graafikko Kirsti Pusa ja sen käyttöön saa ohjeistusta Navitas Kehitys Oy:ltä. 10. OHJELMAN TOTEUTUMINEN 10.1 Hyvinvointia elintarvikkeista hankkeesta uusia ideoita Helmikuussa 2015 rahoittajalle jätetty hankehakemus tähtää hyvinvointia tukevien tuotteiden kehittämiseen ja olemassa olevien tuotteiden muokkaamiseen kohti ravitsemussuosituksia. Hanke kattaa koko Pohjois-Savon sekä rajakuntia myös Etelä-Savon puolelta. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Kehitysyhtiö Savogrow Oy Suonenjoelta ja osatoteuttajina ovat Savogrown lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Navitas Kehitys Oy Varkaudesta. Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja testata tuotekehitysprosessi hyvinvointiin liittyvillä tuotekehitysaihioilla ideoinnista tuotteiden markkinoinnin suunnitteluun saakka. Ideointia varten kerätään tutkimus- ja markkinatietoa ja ideointiin otetaan mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja tarpeen mukaan myös asiakkaita. Taustatiedon keräämisellä helpotetaan ideoinnin kohdentamista ja löydetään kilpailevat tuotteet. Prosessissa selvitetään lainsäädännön vaatimukset ja rajoitukset ja tarvittavat tutkimukset ja testaukset. Prosessin läpikäytyään tuotteesta on olemassa kaikki se tieto, jota markkinoille pääsyyn tarvitaan.

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Päivi Vestala Pohjois-Savon ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Tausta: 13 v. uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä, tuotteistamisesta

Lisätiedot

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Hyvinkää 18.5.2016 NYT-Tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanke Vienti 95,3 milj.e TUONTI 4,2 miljardia euroa Elintarvikkeiden

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy Agenda Paikalliset tavarantoimittajat Ruokakesko ja suomalaisuus Paikallisten tavarantoimittajat

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot