Pk-yritys miten toimia sähköisesti verkottuvassa, yhteentoimivassa ja digitalisoituvassa maailmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yritys 2.0. - miten toimia sähköisesti verkottuvassa, yhteentoimivassa ja digitalisoituvassa maailmassa"

Transkriptio

1 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA Pk-yritys miten toimia sähköisesti verkottuvassa, yhteentoimivassa ja digitalisoituvassa maailmassa 1 VILLE SAARIKOSKI

2 2 Julkaisija: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Salomonkatu 17 A, Helsinki Puh. (09) Copyright: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja, ISSN Julkaisusarjan osa 27: Pk-yritys - miten toimia sähköisesti verkottuvassa, yhteentoimivassa ja digitalisoituvassa maailmassa ISBN Helsinki

3 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA TIEKE 27 Pk-yritys miten toimia sähköisesti verkottuvassa, yhteentoimivassa ja digitalisoituvassa maailmassa 3 VILLE SAARIKOSKI

4 Sisältö Esipuhe 5 1. Johdanto 6 2 Muutos on havaittavissa 8 3 Muutos on selitettävissä ja jäsenneltävissä kokonaisuudesta lähtien 13 4 Liiketoiminnan rakentaminen verkottumisparadigmaan pohjautuen ja teknisiä verkottumiskeinoja hyödyntäen Digitalisoi ja samalla automatisoi toimintasi Määrittele prosessit ja tunnista yhteentoimivuuden haasteet Tunnista järjestelmäintegrointitarpeet verkostotasolla ja sisältötasolla Kehitätkö itse verkottumistasi vai päämies Katso omaa yritystäsi verkoston näkökulmasta Välittäjän asema verkostossa Tarkista muiden valmius verkottumiseen tarkista myös miten muut verkostot toimivat (benchmarking) älä jää lukkoon vanhaan verkostoon Visiolähtöisyys, Pk-yritys2.0 - hahmottele minkälainen voisi olla uudenlainen liiketoimintamalli verkostossa (pitkän hännän ajatuksia hyödyntäen) Alhaalta ylöspäin syntyvä verkottuminen Rakenna uusia palveluita hyödyntäen uutta, tehokkaasti verkottunutta ympäristöäsi Tunnista kaikki eri alueet joihin verkotut Kehitä yritystä ja verkostoa vuoronperään Muutos on oppimisprosessi 34 5 Yhteenveto, nykyisen kokemuspankin hyödyntäminen ja kehityskohteet 35 Suositeltavaa luettavaa 36

5 Esipuhe Suomalaisia pk-yrityksiä on viime vuosina kannustettu hyödyntämään tietotekniikkaa. Tämä raportti ei halua rajoittua pelkästään kannustamaan tietotekniikan hyödyntämiseen vaan raportti haluaa korostaa että liiketoiminta tulee keskeisellä tavalla muuttumaan tietotekniikan käyttöönoton ja tietotekniikan yleistymisen sekä näiden seurauksena kasvavan verkottumisen myötä. Raportti on tarkoitettu Pk-yrityksille avuksi siinä, kuinka toimia verkottuneessa tietotaloudessa. Raportti kertoo esimerkein, kuinka eri yritykset ovat joutuneet muuttamaan lähestymistään verkostokeskeisemmäksi tai ovat kokonaan rakentaneet uuden liiketoimintansa verkostokeskeisestä näkökulmasta. Tieke on aiemmin kerännyt esimerkkejä yritysten tietotekniikan käyttöönotosta ja kannustaa yrittäjiä edelleen toimittamaan esimerkkitapauksia Tiekeen (katso Esimerkkien lisäksi raportti kuvaa ja selittää lyhyesti keskeiset tieto- ja verkostotalouden teoriat. Tämän raportin pohjalla on aiemmin julkaistu raportti Yhteentoimivuus verkostojen avaajana. Raportti liittyy TIEKEn yhteentoimivuuden kompetenssikeskuksen työhön. Verkostoituessaan pk-yritykset törmäävät käytännön yhteentoimivuuden esteisiin, jotka pitää ratkaista käytännöllisesti ja kustannustehokkaasti. Raportin on kirjoittanut Ville Saarikoski. Monet esimerkkitapausten kuvaajat ovat auttaneet työssä, erityisesti Valopaino Oy:n toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio. Hänen kanssaan käydyt keskustelut toivat muutoksen todelliset haasteet valaisevalla tavalla esiin. Kari A Hintikka ja Heikki Laaksamo ovat osallistuneet TIEKEstä raportin muokkaukseen. TIEKE kiittää. 5 Helsingissä Aatto J. Repo Toiminnanjohtaja

6 6 1 Johdanto Mitä tapahtuu, kun kaikki yritykset omaavat sähköisen tiedonsiirron perusvalmiudet? Miten muuttuu yksittäisen yrityksen toimintalogiikka ja miten koko verkoston liiketoimintalogiikka? Tämä muutos on parhaiten nähtävissä pkyrityksien näkökulmasta. Siinä, missä iso yritys pystyy ja myös pyrkii vaikuttamaan oman verkostonsa (esimerkiksi alihankintaverkostonsa) rakenteeseen, joutuu pk-yritys useimmiten ennakoimaan ja sopeutumaan ympärillään (verkostossaan) tapahtuviin muutoksiin. Pk-yritykset ovat tästä näkökulmasta katsoen isoa yritystä useammin sopeutujan roolissa. Tästä syystä tämä raportti fokusoi erityisesti pk-yrityksiin verkostoissa, kiinnittäen kuitenkin samalla huomiota siihen voiko myös pieni käyttää verkostoa hyväksi ja miten? Tämä raportti on tarkoitettu niille pkyrityksille ja myös keskisuurille yrityksille, joiden toiminnan lähtökohtana on verkostotaloudessa toimiminen tai jotka jossain muodossa ovat jo kohdanneet muutoksen paineita ja ihmettelevät, miten uusi tilanne olisi ymmärrettävissä ja miten siinä mahdollisesti voisi toimia. Kappaleet kaksi ja kolme paneutuvat erityisesti verkostotalouden lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Lukija voi myös sivuttaa alun teoriaosuuden ja siirtyä suoraan kappaleen neljä esimerkkeihin ja toimintaohjeisiin ja palata ymmärtämisen mahdollistavaan teoriaan myöhemmin. Verkostoille tulee myös laajuutta ja monipuolisuutta sitä kautta, että pkyrityksiä on lukumäärällisesti paljon ja sitä kautta, että pk-yritykset voivat samanaikaisesti olla läsnä useammassa verkostossa (esimerkiksi useamman päämiehen alihankkijana). Pk-yritysten verkostot 1 syntyvät itseohjautuvasti alhaalta ylöspäin yksittäisten ja itsenäisten yrittäjien päätöksien seurauksena. Näin ollen on luontevaa tarkastella myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yksittäisen (satunnaisen) pkyrityksen verkostoitumishalukkuuteen ja - vaihtoehtoihin. Tutkijat ovat puolestaan pitkään puhuneet verkostotaloudesta toisin sanoen siitä, että yritykset eivät enää toimi yksin vaan verkostoissa ja verkostoina keskenään kilpaillen. Tämä taloustieteellinen ja osin sosiologinen verkostonäkökulma ei kuitenkaan ole tutkimuksissaan merkittävästi paneutunut siihen, että tekninen yhteentoimivuuteen 2 liittyvä kehitys voi merkittävällä tavalla vaikuttaa siihen minkälaisina verkostoina yritysten on optimaalista toimia. Taloustieteellisen verkostotutkimuksen olettama on pitkälti se, että yritys kykenee tekemään itsenäiset päätökset verkostoitumistarpeestaan ja, että tekninen kehitys tarjoaa siihen mahdollisuudet. Taloustieteellinen tutkimus ei kysy, missä määrin tekninen kehitys muuttaa yritysten välistä verkottumista ja missä määrin tekninen kehitys vaikuttaa niihin päätösvaihtoehtoihin, jotka ovat yrittäjällä aidosti käytettävissä. Tämän raportin keskeinen uusi näkökulma on nähdä yritysten muodostamat verkostot laajemminkin Internetin kaltaisina itseorganisoituvina 3 verkostoina. Sosiaalisen prosessin tai tietoteknologian käyttöönoton tai logistisia yhteyksiä hyödyntämällä syntyneitä verkostoja katsotaan niiden rakenteen kautta ja kuinka hyvin tämä rakenne mukailee Internetin muodostaman verkoston rakennetta. Tämä lähestyminen johtaa uudenlaiseen verkostokeskeiseen ajattelutapaan. Tämän raportin yksi tavoite on jäsentää tämä uusi ajattelutapa esimerkkien kautta ymmärrettävään muotoon.

7 Tämä raportti haluaa korostaa, muutosta, joka tapahtuu yrityksessä kun se siirtyy yrityskeskeisestä ajattelutavasta verkostokeskeiseen ajattelutapaan. Tämän korostamiseksi on raportti otsikoitu: pk-yritys 2.0. Pk-yritys 1.0 toimii yrityskeskeisesti, pk-yritys 2.0 toimii verkostokeskeisesti. Tällä korostetaan samalla, että verkostokeskeinen ajattelutapa pohjautuu vahvasti Internetin rakenteen ymmärtämiseen viittaamalla Internet maailmassa tuttuun web 2.0 käsitteeseen (Katso TIEKEn julkaisusarjan osa 28, Kari A. Hintikka: Web 2.0 -opas.). Toiseksi tällä halutaan korostaa myös sitä, että Internetin rakenne on toteutettavissa myös perinteisen Internetin ulkopuolella. Kolmanneksi kannattaa myös muistaa, että Internet itsessään kehittyy edelleen voimakkaasti. 7 1 Tässä raportissa verkostoitumisella tarkoitetaan aktiivista sosiaalista prosessia. Tällöin verkko syntyy esimerkiksi yksittäisten yritysten, yksittäisten päätöksien kumulatiivisena seurauksena. Verkostoitumisen tavoitteena on vaikuttaa sosiaalisen kanssakäymisen kautta tapaan, jolla yhdessä keskenään tai verkostona tehdään liiketoimintaa. Verkottumisella tarkoitetaan tässä raportissa yhteyksien ja ohjelmistojen käyttöönoton kautta syntynyttä verkkoa usein nimenomaan Internetin kautta syntyvää verkkoa. Tällöin myös syntyy verkko, mutta huomion keskipisteenä on teknologia. Tällöin kiinnitetään usein vähemmän huomiota siihen, että esimerkiksi Internetin käyttöönoton seurauksena syntyy laajempi yrityksen ulkopuolelle ulottuva verkko, joka myös osaltaan pakottaa yrityksen muuttamaan tapaa jolla yritys toimii verkossa. Vielä kolmas ulottuvuus on logistisista (esimerkiksi maantie- ja rautatiekuljetuksista) yhteyksistä syntyvä verkko. Verkko voi syntyä sosiaalisen prosessin, fyysisten logististen yhteyksien ja myös tietoteknisen (Internet) kehityksen ja näiden keskinäisen vuorovaikutuksen seurauksena. 2 Yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että eri järjestelmät ja teknologiat toimivat keskenään. Internetin rooli uudenlaisena yhteentoimivuuden alustana on keskeinen. Internettiin on alusta alkaen mm. päässyt käytännössä millä tahansa käyttöjärjestelmällä ja erityyppisillä yhteyksillä nimenomaan TCP/IP yms yhteentoimivien tekniikoiden myötä. Nyt Internetiin pääsee myös useilla erilaisilla laitteillakin (vrt. kännykät, pelikonsolit jne). Internet ei kuitenkaan ole ratkaissut kaikkia yhteentoimivuuden haasteita vaan haasteet löytyvät sovelluksien välisen yhteentoimivuuden tasolta. 3 Itseorganisoituva verkko viittaa siihen, että verkko syntyy ja kutoutuu sekä myös muuttuu yksittäisten käyttäjien valintojen lopputuloksena. Vastakohtana voidaan pitää hierarkkisia verkkoja, jotka syntyvät keskusjohtoisesti esimerkiksi perinteinen puhelinverkko tai yleisradioverkko ja joiden rakentaminen usein edellyttää isoja etukäteispanostuksia.

8 8 2. Muutos on havaittavissa Digitalisointi on ollut viime vuosikymmenen vahva trendi maailmalla ja Suomessa. On kuitenkin hyvin mahdollista, että hyödyt eivät synny siitä, miten yksittäinen yritys hyödyntää tietotekniikkaa ja miten yksittäinen yritys digitalisoi toimintaansa vaan siitä miten yritykset verkostossa yhdessä toimien hyödyntävät tietotekniikkaa. Samalla verkostosta - verkostona toimimalla - voi syntyä uusia mahdollisuuksia. Meneillään lienee murros, joka synnyttää uuttaa toimintaa ja ansaintatapoja, organisoitumismalleja ja liiketoimintamalleja. Monet palvelutuotteet yhdistävät nettimaailman mahdollisuudet ja käytännön palvelun 4. Katseen on siirryttävä yritystasolta verkoston tasolle. Vasta tehokkaasti toimiva verkosto ulosmittaa digitaalisuuden ja ICT:n mahdollisuudet. Kyse ei ole pelkästään digitalisoinnin seurauksena tapahtuvasta murroksesta vaan digitalisointi ja verkottuminen vaikuttavat rinnakkain toisiaan vahvistaen. Verkottumisessa puolestaan on ratkaiseva, että verkot toimivat yhteensopivasti (yhteentoimivuus) eikä pelkästään fyysisellä verkkojen tasolla vaan myös sisällöllisesti semanttisella tasolla 5. Yritykset kutovat verkkoja Yksittäiset yritykset tavoittelevat tehokkuutta keskittymällä ydintoimintoihinsa ja esimerkiksi ulkoistamalla toimintojaan alihankkijoille. Alihankkijat pyrkivät luonnostaan vähentämään riippuvuutta yhdestä päämiehestä ja jopa yksittäisestä toimialasta ja hakeutuvat siten useamman ja mielellään jopa eri toimialan yrityksen alihankkijoiksi. Nämä alihankkijatkin puolestaan tehostavat toimintoja ulkoistamalla. Verkoston rakenne muuttuu aluksi yhden päämiehen ympärille ryhmittyneestä alihankkijoiden itsenäisestä joukosta alihankkijoiden keskinäisten riippuvuuksien verkostoksi (vrt. kuva 1). Viime kädessä myös yksittäinen päämies häviää kuvasta ja kuva pitäisikin piirtää siten, että verkostossa on useampi mahdollinen päämies ja myös nämä päämiehet ovat keskenään toisistaan riippuvia. Modernissa markkinataloudessa yritykset eivät enää yksinään kilpaile toisiaan vastaan. Kilpailu on siirtynyt yritysten välisestä kilpailusta verkostojen väliseen kilpailuun (vrt. kilpailu standardien välillä tai eri käyttöjärjestelmien välillä tietokoneissa ja myös mobiililaitteissa). Silloin kun verkostotkin verkottuvat toisiinsa kilpailutekijäksi muodostuu asema verkostossa ja se kuinka hyvin yksittäinen yritys kykenee dynaamisesti (nopeasti) hyödyntämään ja muuttamaan omaa asemaansa. Tällaisessa moniulotteisesti verkottuneessa yritysverkostossa yksittäisen yrityksen oma kilpailukyky alkaa olla yhä riippuvaisempi verkoston keskinäisistä suhteista ja rakenteista ja yrityksen asemasta verkostossa. Kun verkosto laajenee edellä kuvatun logiikan mukaan, siitä seuraa myös, että verkko ei enää tunne kansallisia rajoja vaan kutoutuu globaaliksi kokonaisuudeksi. Yritysverkostot ryhmittyvät loppuasiakkaan tarpeen ympärille. Nämä loppuasiakkaat eli markkinat eivät sijaitse Suomessa vaan niiden keskeinen painopiste on muualla. Monimutkaisessa verkostossa yrityksen alkaa olla vaikeata havaita ja tulkita oma asemansa kokonaisuudessa. Yritys ei enää ole osa yhtä arvoverkostoa vaan yhä useammin mukana useassa arvoverkostossa. Monimutkaisuudesta huolimatta yksittäisen yrityksen pitäisi silti jollain tapaa hahmottaa asemansa kokonaisverkostossa.

9 Vanha toimintatapa: Päähankkija Asiakkaat Uusi toimintatapa: Päähankkija Asiakkaat Internetin kehitys ei kuitenkaan ole pysähtynyt. Tuorein kehitys on viemässä kohti web2.0:n sosiaalista webiä. Internetistä on tulossa inhimillinen Internet 9. Uudet innovaatiot, kuten mp3 soittimet ovat esimerkkejä laitteista jotka ovat Internetkykyisiä (siinä mielessä, että niiden tehokas käyttö usein edellyttää Internetyhteyden hyödyntämistä). Tämän kehityksen myötä Internet on myös astu- Järjestelmätoimittajat Alihankkijat Kuva 1 Verkoston kehittyminen evoluution tuloksena Copyright Vesa Salminen, LTY Verkottumista tapahtuu tekniikan tasolla ja tekniikan ansiosta Helsingin Kauppakamari tuo esiin huhtikuussa 2006 julkaistussa raportissaan pkyritysten tietotekniset tarpeet ja liiketoiminnan sähköistymisselvitys (Helsingin kauppakamari 2006) yritysjärjestelmien levinneisyyden pk-yrityksissä ja luokittelee yritysjärjestelmät toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP), asiakkuudenhallintajärjestelmiin (CRM), toimitusketjun hallintajärjestelmiin (SCM) ja tietämyksenhallintajärjestelmiin (KMS) 6. Jokainen näistä em. järjestelmistä luo oman ja toisistaan poikkeavan näkökulman yrityksen verkostoihin. Näiden tietoteknisten järjestelmien ansiosta yritykset verkottuvat ympäristöönsä entistä tiiviimmin. Kenties jopa huomattavasti tiiviimmin ja monipuolisemmin kuin yrityksen omistajat arvaavatkaan. Verkkottuminen jota voisi myös kutsua tässä yhteydessä tietojärjestelmien integraatioasteen kasvuksi 7 leviää ja kasvaa edelleen koko ajan. Verkkojen verkko Internet imee yritykset verkkoon ja muuttaa yritysten verkot Internet on myös hiukan yli vuosikymmenen merkittävästi vaikuttanut mm. suomalaiseen tietoyhteiskuntakehitykseen. Internet on lähtenyt liikkeelle yksittäisten ihmisten yksilöiden - tarpeesta verkottua keskenään ja toisaalta löytää verkostosta tietoa 8. 9

10 10 massa digitaalisen maailman ulkopuolelle fyysisiin laitteisiin. Internet on yhä useammin pelkän abstraktin ohjelmiston tai pöydällä olevan tietokoneen lisäksi myös käyttäjälle jonkinlainen laite, joka kykenee hyödyntämään verkkoa (mp3 soitin, mediacenter, matkapuhelin, navigaattori, mediapuhelin, taskutietokone). Internetin olennaisin piirre ei ole sen digitaalisuus vaan se, että Internet muodostaa ns. tehokkaasti verkottuvan verkon. Tehokas verkottuminen on ilmiönä toteutettavissa myös ilman digitaalisuutta. Internetissä korostuu yhä enemmän sosiaalisen vuorovaikutuksen uudet muodot (esim. pelaaminen verkossa). Internet muuttaa yhteisöjen rakenteita ja luo uusia yhteisöjä (teknologiamurrokselle on ominaista muutos organisointitavoissa). Tässä mielessä voi puhua yhteisöllisyyden teknologiamurroksesta. Tällöin teknologia jää käyttäjän näkökulmasta taka-alalle ja Internet astuu myös tässä mielessä digitaalisuuden ulkopuolelle, sosiaaliseksi verkostoksi. Internet-ilmiö on mahdollistanut yksilölle uusia viestintäkeinoja (esim. sähköposti, pikaviestit, blogit jne.) ja on nyt mahdollistamassa yksilöille uusia keinoja toimia yhteisöllisesti tehokkaasti. Yksilö voi Internetistä toimia erittäin monipuolisesti. Esimerkiksi kaupankäynti, mainonta ja myös televisio ovat siirtymässä Internetiin. Sama murros, joka kohtaa yksilön, kohtaa myös yrityksen ja sen rakenteen ja liiketoimintamallin sekä näkyy myös yhteiskunnan rakenteiden murroksessa. Yritystasolla muutos on ollut jo pitkään liikkeellä esimerkiksi organisaatioiden välisen tiedonsiirron (ovt/edi) standardoinnista alkaen, mutta muutos ei ole ollut yhtä ilmeinen kuin kuluttajatasolla selkeämmin näkyvä Internet (Internet puhuttelee laajempaa joukkoa organisaatioiden välinen tiedonsiirto nimensä mukaisesti rajautuu helposti organisaatioiden välisiin ongelmiin). Yhteiskunnan tasolla murroksen mahdollisuus on viime vuosina ollut näkyvästi esillä erilaisten e-hankkeiden 10 ja julkisen sektorin It:n yhtenäistämishankkeiden muodossa (KuntaIT ValtIT). Murros on tapahtumassa kaikilla kolmella tasoilla (yksilö, yritys ja yhteiskunta). Lisäksi on huomioitava se, että nämä kaikki kolme ovat keskenään toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Samaan tapaan kuin yksityiset henkilöt verkostoituvat keskenään voivat myös yritykset verkostoitua uudenmuotoisiin arvoverkkoihin ja kunnat ja niiden it-hankkeet maan sisällä sekä kansakunnat uudenlaisiksi yhteisöksi (vrt. EU tasolla tapahtuva harmonisointi esim. e- hankkeissa). Sähköistymisen (e-hankkeiden) myötä verkottumisen aste näyttää kasvavan. Siinä, missä ennen yksittäinen työntekijä kantoi tietoa (materiaalia) fyysisesti mukanaan esimerkiksi kirjoissa ja kansioissa on vähitellen siirrytty siihen, että tarvittava tieto (materiaali) on mukana kulkevassa tietokoneessa tai esimerkiksi kannettavassa USB tikussa. Nykyään yhä useammin ei enää riitä, että tieto olisi mukana sähköisessä muodossa vaan sitä on pystyttävä myös käsittelemään. Tällöin korostuu reaaliaikaisen yhteyden tarve ja se että tieto pysyy myös keskitetysti ajan tasalla, jolloin myös muut voivat jalostaa tietoa edelleen (esimerkiksi sähköiset tilausjärjestelmät ja -kalenterit). Olemme siirtyneet ympäristöön, jossa reaaliaikaisen eri paikoissa sijaitsevan tiedon on oltava kaikkialla mahdollisimman pienin kustannuksin saatavissa. Tässä ympäristössä korostuu yhteentoimivuuden tarve erityisesti. Internet on myös vahvasti asymmetrinen. Tämä tarkoittaa sitä, että Internetistä useimmiten vain haetaan tietoa, eikä vielä niin vahvasti tuoteta tietoa. Tosin tässä on suuria yksilöllisiä eroja. Internet on myös dynamiikaltaan vahva, mikä tarkoittaa, että suuriakin muutoksia voi tapahtua

11 lyhyessä ajassa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat yksittäisten kuluttajien verkkosivuille laittamat uutistapahtumakuvat, jotka voivat levitä maailmalle varsin laajasti ja hyvinkin nopeasti. Samaan tapaan voi myös pieni muutaman avainyksilön ympärille rakentuva yritys entistä nopeammin nousta maailman laajuiseen suosioon ja maineeseen (vrt. Skype, E-bay, Amazon, Habbohotel jne). Kohti yritys 2.0:aa Web2.0 murroksen varjossa Tämän raportin keskeinen uusi näkökulma on myös nähdä yritysten muodostamat verkostot Internetin kaltaisina itseorganisoituvina verkostoina. Internetia monet moittivat ansaintamallin puutumisesta tai siitä, että Internetissä ei ole esimerkiksi tehokasta mikromaksamisen (pienten ostosten) järjestelmää. Internetin ansaintamalli pohjautuu kuitenkin toisenlaiseen ajatteluun. Ansaintamallit ovat nähtävissä uudenlaiseen ajatteluun turvautuen. Nämä uudenlaiset ansaintamallit ovat myös näkyvissä ja voimakkaassa kasvussa Internetissä 11. Yritysten muodostamien verkostojen vertaaminen Internetiin tarkoittaa sitä, että pian tulemme kokemaan, että yrityksien nykyiset ansaintamallit tulevat haastetuiksi. Tämä on jo itse asiassa nähtävissä monessa Internetiin pohjautuvassa yrityksessä (Google, Amazon, YouTube jne). Kyse ei kuitenkaan ole ansaintamallin puutteesta vaan siitä, että ansaintamalli on toisenlainen uudenlainen. Ansaintamallin muutos tulee kohtaamaan myös perinteisempiä toimijoita. Hyvällä syyllä voimme puhua esimerkiksi terveydenhuolto 2.0:sta, koulu 2.0:sta, matkailu2.0:sta, huonekaluteollisuus 2.0:sta jne. Terveydenhuolto 2.0:ssa esimerkiksi resepti kulkee sähköisesti ja on poimittavissa, mistä tahansa suomalaisesta apteekista ja toisaalta potilaan käynnit eri paikoissa (esimerkiksi lääkäri, sairaalan näytteenotot, ja apteekki) ja niihin liittyvät tiedot ovat löydettävissä keskitetyllä haulla ja mahdollisesti myös potilaan itsensä toimesta. Koulu 2.0:ssa kasvaa verkkoopetuksen rooli, opettajan laatimat kurssitehtävät löytyvät verkosta ja joissakin tapauksissa opiskelijat voivat myös verkon kautta tehdä tehtäviä yhteisesti vaikka sijaitsisivat fyysisesti eri puolilla maailmaa. Huonekaluteollisuus 2.0 on esimerkiksi verkostoitunut siten, että huonekalut tehdään useamman yrityksen yhteistyönä tai siten, että loppuasiakkaille tarjotaan verkon kautta entistä laajemmin ja myös kustannustehokkaammin mahdollisuus tilata räätälöityjä mittatilaushuonekaluja. Muutos on selitettävissä ja jäsenneltävissä kokonaisuudesta lähtien. Uusi verkottumisen viitekehys koskettaa kaikkia liiketoiminnan alueita ja tässä raportissa esitettyjen esimerkkien tulisi kannustaa lukijaa etsimään vastaavia esimerkkejä omasta ympäristöstään Nettiä voidaan käyttää välineenä varsinaisen palvelutuotteen luomiseksi (vrt. netin verkkokupat). Netin kautta leviää myös esimerkiksi maine. Netti vaikuttaa vahvasti siis myös brändiin eli mielikuvaan, joka asiakkailla on yrityksestä. Esimerkiksi Amazon-verkkokaupan tai YouTube- videojakelupalvelun menestys pohjautuu siis sekä maineeseen, joka leviää ja vahvistuu edelleen verkostoilmiönä, että yritysten keinoihin hyödyntää verkostossa toimiminen uudella tehokkaalla tavalla. 5 Semanttinen taso viittaa tasoon jossa myös käsitteiden merkitys on yhteisesti sovittu 6 Tätä jakoa noudatetaan yleisesti logistiikan oppikirjoissa, katso hakusanalla supply chain management 7 Integraatiota ei pidä katsoa liian yksipuolisesti myös vastakkaisia trendejä esiintyy. Software as a service (ohjelmisto palveluna) on kasvava markki-

12 na, joka lähtee siitä, että jotkin ohjelmat ovat sen verran yleisiä ja niitä ei ole integroitu yritysten järjestelmiin (= tehty yrityskohtaisia muutoksia ja räätälöintejä), että niitä voi tarjota käyttäjilleen palveluna. Integraatio toisaalta tapahtuu tässä toisesta suunnasta ei yritystasolla vaan sitä kautta, että iso populaatio käyttää palveluna jotain ohjelmistoa. 8 Internetin historiaa ulottuu huomattavasti kauemmaksi ja alkaa ARPA verkosta, joiden kehittämisessä yhdysvaltain sotilashallinnolla oli keskeinen rooli. Sieltä kehitys siirtyi yliopistoverkkoihin. Internetin historiasta löytyy tarkempaa tietoa esimerkiksi sivustolta internet/history/ 9 Taloussanomien ITviikon toimituspäällikkö käytti Inhimillinen Internet nimitystä toukokuussa 2006 lehtensä pääkirjoituksessa Suomalaisessa keskustelussa ei korosteta e- kirjainta. Tämä johtunee siitä, että useimmissa tapauksissa e-kirjain tippuu kielenkäännöksessä pois. Esimerkiksi englannin kielinen e-business käännetään sähköiseksi kaupaksi, e-cash lienee suomeksi sähköinen raha. E-invoicing, e-health jne ovat vastaavia esimerkkejä. E kirjaimen tippuminen käännöksen yhteydessä johtanee myös siihen, että käsittelemme Suomessa eri toimialueilla tapahtuvaa kehitystä erillisinä kehitystrendeinä yhteinen nimittäjä e on tippunut pois. 11 Internetissä on yhteystason maksut ja sisältötason maksut selkeästi erillään toisistaan. Yhteys on useimmiten kiinteään kuukausihintaan tarjottu laajakaistayhteys. Verkkokaupoissa voi kuluttaja ostaa esimerkiksi luottokortilla tai kansallisella tasolla nettipankkia hyödyntäen suurempia kertaveloitukseen pohjautuvia ostoksia. Varsinaisen digitaalisen sisällön osalta on yleistynyt kuukausija vuosipohjaiset asiakassopimukset, jotka laskutetaan joko Internetin yli (luotto- tai pankkikortilla) tai toimittamalla lasku perinteiseen tapaan postitse.

13 3. Muutos on selitettävissä ja jäsenneltävissä kokonaisuudesta lähtien Ympärillämme tapahtuva murros on ymmärrettävissä ja selitettävissä teorian avulla. Keskeisiä teorioita ovat verkottumisen teoria, joka on alkujaan lähtenyt matematiikasta ja pitkähäntäteoria, joka selittää taloustieteen ajattelumalleja hyväksikäyttäen digitaalisuuden yleistymisen seurauksena tapahtuvaa murrosta. Tietotalous poikkeaa keskeisellä tavalla teollisesta aikakaudesta. Tietotalouden resurssit ovat digitaalisia ja immateriaalisia. Tietotalouden perusteiden ymmärtäminen antaa pohjaa sille, miten näitä resursseja ja niiden pohjalta syntyneitä oikeuksia kannattaa hallinnoida siten, että yhteiskunnan tasolla toiminta olisi mahdollisimman tehokasta. Verkottumisen uusi teoria Amerikkalainen sosiologi ja professori Milgram antoi leikkimielisessä koejärjestelyssä opiskelijoilleen kirjeitä, jotka opiskelijoiden piti toimittaa kirjeessä osoitetulle henkilölle (professori toisessa yliopistossa) tuttujen verkoston kautta. Kuoressa näkyi vastaanottajaprofessorin nimi, hänen yliopistonsa ja paikkakuntansa. Milgram yllättyi, että kirjeet löysivät varsin pian perille ja ettei perille toimittamiseen tarvittu kulkea kuin muutaman tutun tutun kautta. Tästä koejärjestelystä syntyi myytti six degrees (olemme kaikki vain kuuden tutun-tutun päässä toisistamme). Vuonna 1998 tutkijat ja matemaatikot Strogatz ja Watts ratkaisivat matematiikan avulla (graafiteorialla) ongelman, kuinka tämä ilmiö - ja missä olosuhteissa - saattaisi olla mahdollinen. Pian tämän jälkeen v 1999 Barabasi ja hänen tutkimusryhmänsä (Albert et al. 1999) todistivat, että Internet on em. mallin mukainen ja tehokkaasti verkottuva. Tehokkaasti verkottuvat verkostot ovat nk scale free verkkoja (skaalasta vapaita Suomen kielessä näyttää vakiintuvan termi mittakaavattomat verkot). Tämän alueen mullistavat löydökset jatkuivat vuonna 2004 toukokuussa kun ranskalainen matemaatikko Vespignani todisti, että mittakaavaton verkko on innovaatioiden diffuusion (leviämisen) kannalta tehokkain mahdollinen verkosto. Verkottumisen murros talouden mallin selittämänä Verkottumisen teoria selitettiin edellä matemaattista mallia hyväksi käyttäen. Tähän samaan malliin voidaan päätyä myös talouden ajattelumalleja hyväksikäyttäen. Internet on syntynyt enemmän tai vähemmän evoluution kaltaisen kehityksen tuloksena. Yksittäisiin ongelmiin on löydetty ratkaisu ja sitten on siirrytty kehityksen seuraavaan vaiheeseen. Vasta nyt kun Internet muodostaa hyvin laajan ja kompleksisen verkon voidaan tämän verkon rakenteeseen kiinnittää huomiota ja tutkia Internetin rakennetta. Internet murros on ymmärrettävissä paneutumalla Internetin rakenteeseen. Ymmärtämällä rakenne voidaan varmistaa, että Internet malli (sen rakenne) siirtyy ja siirretään laajemmin eri osa alueille eli esimerkiksi televerkkoihin, mediaan ja esim. tapaan, jolla yritykset verkostoituvat keskenään. Chris Anderson (Anderson 2006) selvittää mediassa (esimerkiksi levyteollisuus) tapahtuvaa Internetmurrosta huhtikuussa 2006 julkaistussa kirjassaan The Long Tail why the future of business is selling less of more (pitkä häntä - miksi liiketoiminnan tulevaisuus on siinä, että myy enemmän vähemmän kysyttyjä tuotteita?) Pitkähäntäteorian (kuva 2) keskeisin 13

14 väittämä on, että on olemassa markkinat myös vähemmän kysytyille tavaroille ja palveluille. Näiden vähemmän kysyttyjen tuotteiden kokonaismyynti on Andersonin keräämän aineiston pohjalta merkittävä myös verrattuna huippusuosittujen tuotteiden myynnin kokonaismäärään. Hännässä on mahdollisesti 20% kokonaismarkkinoista (vrt. 80/20 sääntö) 12. Panostaminen vähemmän kysyttyihin tuotteisiin edustaa merkittävää markkinakasvun mahdollisuutta verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Perinteinen kauppa ei ole huomioinut (ei pidä hyllyssä tai varastossa) vähemmän kysyttyjä tuotteita. Niitä on perinteisessä kaupassa osattava kysyä ja tilattava erikseen. Tarjonnan rajaava kohta 14 Yksittäinen cd, kirja, radioasema Kuva 2 Pitkähäntäteoria Anderson selittää, että vähemmän kysytyt tuotteet eivät ole aiemmin mahtuneet perinteisen kaupan hyllylle, koska fyysiseltä hyllytilalta on pitänyt odottaa tiettyä tuottavuutta (perinteisesti hyllytilarajoitteita on voinut kiertää esimerkiksi postimyynnillä, jolloin kustannukset muodostavat postimyynnin vaatiman katalogin painamisesta ja postittamisesta). Digitaalisessa ympäristössä ei ole hyllytilaongelmia eikä katalogin painamis- ja postittamiskustannuksia. Lisäksi varastointikustannukset ovat olemattomat. Digitaalisen kaupan bittivarastoissa voi olla miljoonia levyjä. Keskeistä kehitykselle on myös se, että nykyisillä digitaalisen tekniikan tuotantoja jakelukustannuksilla kuka tahansa voi tuottaa levyn ja miksei kirjankin ja toimittaa se digijakelijalle myytäväksi. Andersonin yllättävin havainto on se, että näille vähemmän kysytyille tuotteille löytyy myös kysyntää. Anderson myös väittää markkinoilta saatuun aineistoon viitaten, että perinteisten hittituotteiden kysyntä laskee, koska ihmiset käyttävät kasvavan osan ajastaan ja varoistaan marginaalituotteiden etsintään ja ostamiseen (kuluttajien aika ja raha on rajoitettua). Anderson osoittaa, että esimerkiksi huippusuosittujen televisiosarjojen katsojaluvut ovat selkeästi laskussa 13.

15 Internet ilmiö tukee vahvasti myös yksilöllisyyttä. Nuoret voivat hakeutua ja löytää omia pienyhteisöjä. Näistä pienyhteisöistä voi syntyä globaaleja trendejä Andersonin pitkähäntäteorialla ja edellisessä kappaleessa esitetyllä Strogatzin, Wattsin, Barabasin, Vespingnanin jne mittakaavaton verkko (the new science of networks) ajatuksille on hyvin mielenkiintoinen yhdistävä tekijä. Ensinnäkin Internet on Barabasin mukaan tehokkaasti verkottuva verkko. Anderssonin ajatukset lähtevät siitä, että pitkähäntäteoria ilmenee ennen kaikkea Internetissä ja siinä liiketoiminnassa, joka rakentuu Internet ajattelun ympärille. Kyse siis on - itse asiassa - Internet verkosta ja erityisesti Internetin rakenteesta. Tämä rakenne ilmenee myös Internetin ulkopuolella esimerkiksi fyysisissä verkostoissa (logistiikkaverkot) ja ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Tätä rakennetta kutsutaan mittakaavattomuudeksi. Mittakaavattomat verkot muodostavat aina pitkän hännän (Barabasin ja Strogatzin ajattelun ympärille rakentuneessa the new science of networks kirjallisuudessa puhutaan fat tale paksu häntä-käsitteestä). Matematiikkaan pohjautuva New science of networks tieteenalan esiin nostamalle näkemykselle on ominaista, että verkko muodostuu itseorganisoituvasti alhaalta ylöspäin (yhdestä solmusta liikkeelle lähtien) siten, että kutoutumisen lopputuloksena on joitakin solmuja (käytännössä esimerkiksi suosittu nettisivusto), jotka ovat huippusuosittuja. Andersonin taloustieteeseen pohjautuvat ajatukset lähtevät puolestaan siitä, että taloudelliset tekijät (esimerkiksi hyllytilan tuottoodotukset) ovat rajanneet tarjonnan huippusuosittuihin tuotteisiin ja nyt digitalisoinnin ja Internetkehityksen myötä tarjonta voi siirtyä myös vähemmän suosittuihin tuotteisiin (esimerkiksi yksittäisiin Internetsivustoihin) ja pitkän hännän päähän, koska näitä tuotteita voidaan varastoida digitaalisina ja löytää Internetin verkkosivujen kautta ja lisäksi voidaan rakentaa erilaisia mekanismeja esimerkiksi linkit, jolla saadaan asiakkaat hakeutumaan asianomaisille sivuille. Andersonin teoriaa hyödyntäen yritykset rakentavat esimerkiksi verkkokauppojaan ja fyysisiä logistiikkaverkostojaan siten, että hännässä olevat uudet markkinat ovat löydettävissä. Barabasin matemaattiset teoriat kannustavat ajattelemaan toiseen suuntaan: miten pääsen hännästä ylöspäin miten tavoitan koko maailman kuudella kättelyllä. Kyseessä on kuitenkin saman kolikon kaksi puolta. Pitkän hännän viitekehystä voi hyödyntää etsimällä mallin avulla keinoja, miten hännän päästä pääsisi siirtymään alkupään huippuun: esimerkiksi videosisältö kannattaa laittaa kaltaiselle sivulle, jolloin se tulee todennäköisemmin suosituksi kuin jos se olisi irrallisella sivulla. Usein myös suosion kautta aukeaa tilaisuuksia ansaitsemiseen. WLAN (langaton lähiverkko) on hyvä esimerkki pitkähäntäteorian - mittakaavattoman verkon - soveltamisesta fyysisessä ympäristössä (varsinainen WLAN purkki on fyysinen laite, kuitenkin edelleen on kyse kommunikaatiosta). Yksittäinen avoimeksi jätetty WLAN asema ei maailmaa muuta (sijaitsee pitkän hännän päässä): sitä saattavat käyttää satunnaiset ohikulkijat tai vierailijat, mutta esimerkin voima ei välttämättä riitä kannustamaan myös muita avaamaan WLAN tuki-asemiansa ulkopuolisten käytettäväksi. Tarvitaan mekanismi, jonka seurauksena yksittäiset WLAN tukiasemat verkottuvat yhteisöiksi. Hyviä esimerkkejä ovat OpenSpark tai Fon yhteisöt. Kun edellä mainittuja yhteisöjä tai avoimia tai ulkopuolisen maksua vastaan käytettävissä olevien WLAN asemien määrä kasvaa, niin myös kännykkälaitetoimittajat, kannettavien tietokonei- 15

16 16 den laitetoimittajien lisäksi, innostuvat toteuttamaan matkapuhelimiinsa WLAN mahdollisuuden. Kun WLAN mahdollisuus löytyy riittävän monesta kännykästä (kannettavien tietokoneiden lisäksi), on WLAN yhteisö saavuttanut kriittisen massan ja tässä mielessä saatu skaalatuksi hännän päästä alkupään huipulle. Molemmissa edellisistä esimerkeissä skaalautuminen tapahtui yhteisöjä luomalla. Samaan mekanismiin nojautuu myös pelikonsoli Xbox360, jonka osalta sekä yhteisön luominen, että ansaintamalli ovat hyvin selkeästi nähtävissä. Pelikonsoli myydään mahdollisimman alhaiseen hintaan, jolla yksilö saadaan pelikonsolin omistavien yhteisön jäseneksi. Uusia pelejä voidaan ostaa vanhaan malliin kaupasta, mutta sen lisäksi pelin demoversioita voi ladata suoraan nettiyhteyden välityksellä. Pelejä voi myös pelata netin kautta (käyttäen päätelaitteena muitakin välineitä kuin perinteinen tietokone, esimerkiksi Xbox360 pelikonsolia), jolloin ansaintamalliin tulee myös muutama uusi ansaintamekanismi. Ensiksi tarvitaan kuukausipohjainen maksu nettipeliyhteisöön kuulumisesta. Toiseksi, kun joku peliporukkaan kuuluva hankkii uuden pelin, niin paine uuden pelin hankkimiseksi kasvaa myös muilla yhteisön jäsenillä. Uutta ajattelua läänityksiin Internetin keskeisin ominaisuus, kuten aiemmin todettiin, on sen rakenteessa. Internet on tehokkaasti verkottuva verkko, ns. mittakaavaton verkko. Internetin webbisivut jakaantuvat suosiolla mitattuna pitkähäntä-teorian (kuva 2) mukaisesti. Tämä selviää tarkastelemalla, mitä tahansa sivustojen keskinäistä suosituimmuusjärjestystä (katso esimerkiksi net). Tarkastelemalla jonkin aiheen ympäriltä suosittuja sivustoja ja niiden kävijämääriä, muodostaa kävijämäärien jakauma pitkähäntäteorian (vrt. kuva 2.) mukaisen jakauman 14. Internetiin kannattaa palata yhä uudestaan ja tällä kertaa kysyen, onko Internetin menestys selitettävistä pelkästään matematiikasta esiin nousevalla tehokkaan verkottumisen käsitteellä vai löytyykö selitystekijöiden joukosta myös muita keskeisiä lähestymistapoja. Ennen kaikkea kyse on siitä, että Internet ilmiö kertoo sen, että ihmisjoukko näyttää toimivan tietyssä mielessä ennalta määritellyllä tavalla, joka tuottaa kauniin matemaattisen lopputuloksen (pitkähäntäteoria). Usein väitetään, että näin ei voisi olla sillä ihminen ajattelee yksilöllisesti ja on omien motiiviensa ohjaama. Toisaalta kannattaa myös pitää mielessä Gaussin kellokäyrä, joka väittää, että yksilöt jakautuvat esim. oppimistuloksissa Gaussin käyrän mukaisesti. Yksilötason motiivit ovat kuitenkin sekä sosiaalisia että yksilöllisiä. Yksilö voi haluta nähdä saman elokuvan, jonka kaverit ovat jo nähneet ja jota he suosittelivat. Joskus taasen haetaan yksilöllisempiä valintoja. Toisaalta maailman tapahtumiin tai esimerkiksi päivän säähän liittyvät uutiset leviävät verkostoissa varsin laajalle aiheensa takia, kun taasen yksilöä koskevien uutisten leviäminen rajoittuu yksilön lähipiiriin. On itse asiassa luonnollista, että näistä erilaisista tekijöistä muodostuu pitkän hännän kaltainen jakauma. Toinen keskeinen teoriatason selitys Internetille löytyy entisen Harvardin oikeustieteen professorin Lawrence Lessigin (nykyisin Stanfordissa) kirjoituksista. Lessig (Lessig 2001) lähestyy Internetproblematiikkaa mm. kirjassaan the Future of ideas the fate of commons in a connected world (Ideoiden tulevaisuus jokamiehenoikeuden kohtalo keskinäisten riippuvuuksien maailmassa). Lessig väittää, että jotkin (virtuaalimaailman) resurssit voivat olla yhteisessä käytössä (ja omistuksessa) ja että yhteisellä käytöllä päästään parempaan tehokkuuteen (yhtei-

17 sön näkökulmasta) kuin jos käyttöoikeudet olisi myönnetty ja rajattu vain jonkin tahon hyödynnettäväksi. Kyse on siitä, että joidenkin resurssien osalta niiden käyttöoikeuksia ei tarvitse rajata yksilö- tai yritystasolle. Suomalainen jokamiehen oikeus marjastamiseen on melko hyvä käytännön esimerkki, johon Lessigin ajatuksia kannattaa verrata. Voidaan väittää, että marjat tulevat paremmin kerätyksi metsästä kun oikeus keräämiseen on jokaisella ja maanomistajalta ei tarvitse kysyä erillistä lupaa. Marjastaminen lienee Suomessa historiallisesti ollut aito jokamiehen oikeus lupaa ei ole tarvinnut kysyä. Asiaa ei ollut lainsäädännössä tarvinnut alun perin mitenkään huomioida. Oikeus marjastamiseen oli olemassa määrittelemättä sitä erikseen. Maanomistusoikeuden määrittelyn myötä, saattoi maanomistaja myös kieltää marjastamisen. Marjastamisen vapauteen jouduttiin laissa ottamaan erikseen kantaa. Jokamiehen oikeus jouduttiin määrittelemään 15. Lessig törmää ajattelussaan samoihin ongelmiin. Aitoon jokamiehen oikeuteen (kuten marjastaminen perinteisesti) ei tarvitse ottaa ollenkaan juridista kantaa. Siinä tapauksessa, että jokin muu oikeus rajaa jokamiehen oikeutta on jokamiehen oikeus erikseen määriteltävä. Internet on rakentunut pitkälti jokamiehenoikeusajatuksen pohjalle ja se haastaa vanhaan ajatukseen pohjautuvat perinteiset televerkot 16. Lessig on soveltanut jokamiehenoikeus ajatuksiaan Internetin yhteydessä tekijänoikeuksiin ja luonut Internetiin nk creative commons tekijänoikeuksien lisensiointijärjestelmän. Lessig kiinnitti huomiota siihen, että vallitseva tekijänoikeuslainsäädäntö jo sinällään antaa automaattisen tekijänoikeuden tekijälleen. Kaikki vanha materiaali ja myös Internetiin tuleva materiaali on jo vallitsevan tekijänoikeuslainsäädännön avulla suojattua. Tämän vanhan materiaalin käytön ongelma on kuitenkin siinä, että on usein kovin vaikeata selvittää kenelle ja miltä osin tekijänoikeus kuuluu ja vielä vaikeampaa on sopia oikeuden haltijan kanssa tekijänoikeuden hyödyntämisestä 17. Lessig päätyi siihen, että uutta nettiin tulevaa materiaalia ei voi jättää ilman tekijänoikeusmerkintöjä, koska sen oletetaan tällöin kuuluvan automaattisesti vanhan tekijänoikeuskäytännön piiriin. Vanhan tekijänoikeusjärjestelmän rinnalle Lessig käynnisti nk creative commons lisensointijärjestelmän. Creative commonsin (cc lisenssi) puitteessa materiaalin luoja voi esimerkiksi antaa vapaan käyttöoikeuden kaikille tai rajoittaa käyttöoikeus vain ei kaupalliseen käyttöön. Edellytys cc lisensioidun materiaalin käytölle on aina se, että lähde mainitaan ja nettiyhteisö tuntuu aika tehokkaasti valvovan, että näin myös tehdään. Valvonta tapahtuu yhteisön itsensä toimesta. Valvontatehtävää ei ole annettu erilliselle instituutiolle ja valvonta näyttää myös olevan varsin valikoivaa, sillä cc lisensioidun materiaalin vääränlaista julkaisemista, kyllä valvotaan, mutta vertaisverkon käyttöä laittomien kopioiden jakamiseksi ei sen sijaan lainkaan yhteisön toimesta valvota. Kuluttajalle olennainen kysymys on tietääkö hän varmasti, ettei riko tekijänoikeuksia. Creative commons lisensiointijärjestelmä luo ympäristön, jossa kuluttaja voi ryhtyä sisällön jakelijaksi tai sisällön edelleen kehittäjäksi tietäen, että hän ei näin toimiessaan riko tekijänoikeuksia. Internetia selittävät teoriat (Barabasin verkottumisteoria, pitkähäntäteoria ja Lessigin teoria) kannattaa yhdistää toisiinsa. Lessigin lähtökohta, jossa säädellään vain tarpeellinen, kannattaa yhdistää tehokkaan verkottumisen ajatuksiin. 17

18 18 Tällöin tavoitteeksi näyttäisi muodostuvan se, että säätely tulisi olla minimissaan, mutta kuitenkin siten, että se edistää tehokasta verkottumista. Näyttäisi siltä, että pitäisi harkita, kannattaako jokin oikeus pitää kategoriassa ei säädellä, kukin saa tehdä miten haluaa, pidetään resurssi yleisessä hallinnassa ja olisiko tämä toimintatapa itse asiassa markkinoiden edistymisen kannalta jopa suotuisaa. Näyttää lisäksi siltä, että pitkää häntää voi ruokkia siirtämällä resursseja jokamiehen hallittaviksi. Tästä ovat esimerkkinä sekä numeronsiirrettävyys, WLANin toiminta reguloimattomilla taajuuksilla että Internet ympäristöön luotu creative commons tekijänoikeuslisensiointijärjestelmä. Verkosto voi lukita Teknologian nykyinen hyvyyden mittari näyttää usein olevan siinä kuinka laajalle asianomainen teknologia on levinnyt. Erilaiset diffuusiomittarit, joilla leviämistä voidaan mitata, ovat perin yleisiä (Suomessa mitataan televisioiden määrä kotitalouksissa, laajakaistan määrä kotitalouksissa, digi-tv määrää kotitalouksissa, 3G puhelinten määrä/ populaatio jne). Teknologian ja varsinkin viestintäteknologian suosio kuitenkin usein kasvaa sen seurauksena, että varsin moni muu samassa yhteisössä käyttää samaa teknologiaa. Esimerkiksi tekstiviestit ovat suosittu väline, koska muutkin käyttävät niitä. Teknologia voi myös lukita yhteisön. Kukaan ei yhteisössä siirry uuteen, jollei uusi teknologia kykene toimimaan yhteen vanhan kanssa ja anna jotain uutta ja parempaa vanhaan verrattuna. Ranska lukkiutui Miniteliin, koska Minitelin ja Internetin välillä ei ollut yhteentoimivuutta. GSM teknologia näyttää lukkiutuvan tekstiviesteihin, koska sähköpostin ja tekstiviestin välillä ei ole yhteentoimivuutta. Teknologian tehokkuutta mitataan sen avulla miten laajalle teknologia on levinnyt. Levinneisyys ei kuitenkaan ole aito tehokkuuden mittari. Teknologian tehokkuuden mittaamiseksi pitäisi olla käytössä muita mittareita. Rinnalla voisi myös mitata esimerkiksi, miten yhteentoimiva (avoin) teknologia on muiden uusien teknologioiden kanssa. Uudet vakiintuneet käytännöt Sähköisen verkottumisen edistymistä (tietoyhteiskunnan edistymistä) voi lähestyä myös vakiintuneiden käytäntöjen näkökulmasta. Toisaalta yhteiskunnassa on kautta aikojen ollut erilaisia vakiintuneita käytäntöjä (esim. allekirjoittamiseen käytetään kynää ja tunnistamiseen esim. ajokorttia). Tietoyhteiskuntaan siirtyminen tarkoittaa sähköisiin ratkaisuihin paneutumista ja niiden toteuttamista. Tällöin yhteiskunnan vakiintuneita käytäntöjä on siirrettävä sähköisiksi ja kenties luotava uusia vakiintuneita sähköisiä käytäntöjä. Näiden käytäntöjen luomiseksi tarvitaan myös standardointia. Tosin standardointi ei yksin riitä. Uudet käytännöt syntyvät toimimalla yhdessä uudella tavalla (tästä ovat Suomessa laajalle yleistyneet tunnistamiseen käytettävät pankkitunnisteet hyvä esimerkki). Tietoyhteiskuntaa voidaan ja tulee rakentaa yhdessä tehtävien pilottiprojektien kautta. Vasta käytännön kokeilujen kautta nähdään, mitkä käytännöt kansa on valmis omaksumaan ja mitkä eivät syystä tai toisesta lennä (vrt. kännykällä ostettava lippu, joka on yleistynyt ja sähköinen varmenne, joka ei vielä ole levinnyt laajalle kansan käyttöön). Tietoyhteiskunta tarvitsee yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä (infrastruktuuria) ihan samaan tapaan kuin sääntöjä tarvitaan liikenteessä. Mielenkiintoista on havaita, että monet uudet vakiintuneet käytännöt eivät tunnu syntyvän määrätietoisen toiminnan tuloksena vaan pikemminkin yhteisöjen luomina uusina tapoi-

19 na 18. Haasteena on tunnistaa, miksi jotkin uudet toimintatavat eivät vakiinnu ja leviä sekä löytää ne uudet toimintatavat, jotka esimerkiksi nuoriso olisi valmis hyväksymään. 12 Adlibris verkkokirjakaupan perustaja kertoi esitelmässään Helsingissä, että tuhat suosituinta kirjaa myy vain 25% heidän kokonaismyynnistään. Luku oli yllätys. olisiko niin, että verkkokirjakaupasta ostetaan vaikeimmin löytyviä kirjoja? Menestyäkseen nettikirjakauppa tarvitsee myös erinomaisen logistiikan. Virtuaalimaailman netti ja fyysisen maailman logistiikka yhdistyvät uudeksi liiketoiminnaksi joka pohjautuu tehokkaan verkottumisen hyödyntämiseen molemmissa ympäristöissä (virtuaali ja fyysinen maailma) 13 Vuonna 2005 Suomessa myös lähes kaikkien keskeisten sanoma ja aikakausilehtien myyntiluvut laskivat. 14 katso esim. uutinen.asp?news_id=27694&tyyppi=1 15 Asian todellista kulkua ei ole esimerkiksi lakihistoriasta tarkasteltu. Jokamiehenoikeuden historia olisi mielenkiintoinen selvitettävä. 16 Internetissä on perinteiseen puhelintekniikkaan verrattuna - vähennetty niitä asioita joihin täytyy ottaa kantaa. Internetin keskeisin ero perinteisiin verkostoihin on siinä, että Internettoimija on velvollinen vain toimittamaan kaikki saamansa viestit eteenpäin. Internet järjestelmä minimoi ne tiedot, jotka on oltava keskitetysti hallussa. Internet voi syntyä itseorganisoitumisen kautta edeten ruohonjuuritasolta globaaliksi. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että yksilöt jatkuvasti muokkaavat Internetissä olevaa sisältöä ja rakentavat uusia linkkejä erilaisen sisällön välillä. Perinteiset verkot ovat esimerkiksi lähteneet siitä, että verkko-operaattori on vastuussa päästä päähän toimivuudesta. Tästä syntyy perinteisten verkkojen sanomanvälitykselle ongelma, sillä välityksestä on aina kahden tai useamman osapuolen kesken sovittava. Perinteinen puhelinverkko on vahvasti hierarkkinen kansainvälisine ja kansallisine keskuksineen. Perinteisen puhelinverkon osalta kaikki kansalliset ja kansainväliset struktuurit on pitänyt sopia etukäteen ja jopa siten, että jokaisella tasolla on omat (standardoidut) rakenteensa. 17 On virheellistä kuvitella, että kyse on vain siitä antaako tekijä oikeuden teoksen käyttöön. On helppo kuvitella tilanne, jossa esimerkiksi kaikki suomalaiset lähettäisivät pop idolille sähköpostitse pyynnön oikeuksiin. Pyyntöjä voisi tulla miljoonia. Vastaanottajalla ei käytännössä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia edes halutessaan vastata kaikille. 18 Esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittaja osallistui jokin aika sitten nuorison suosimalle keskustelupalstalle ja yritti löytää haastateltavaa. Yksikään keskustelijoista ei ottanut yhteyttä ja keskustelupalstalla käytiin laaja keskustelu, jossa epäiltiin toimittajan identiteettiä. Esimerkki osoittaa, että nuoriso ei luota toisiinsa netissä. Toisaalta nuoret käyttävät peitenimiä ja kaveriporukan kesken peitenimet on myös usein toisten tiedossa. Nuoret luovat verkossa toimiessaan uusia vakiintuneita käytäntöjä. 19

20 20 4. Liiketoiminnan rakentaminen verkottumisparadigmaan pohjautuen ja teknisiä verkottumiskeinoja hyödyntäen Meneillään on murros yrityskeskeisestä lähestymisestä kohti verkostokeskeistä lähestymistä. Eri toimialat ovat erilaisia ja murrostilanteen suhteen erilaisessa vaiheessa 19. Murros on kuitenkin yleisellä tasolla jäsenneltävissä ja ymmärrettävissä. Omaa liiketoimintaa voidaan aina suhteuttaa tähän jäsennykseen. Liikkeelle voidaan siis lähteä visiosta eli siitä, minkälainen oma liiketoiminta voisi olla uudenlaisessa ympäristössä. Samalla voidaan katsoa toimiiko jo joku muu omalla toimialalla tai toisella toimialalla uudella tavalla. Monet todelliset oivallukset syntyvät kuitenkin arkipäivän tekemisen kautta ja pienistä yksityiskohdista. Myös uudenlaisessa verkottuneessa ympäristössä on keskinäistä kilpailua. Verkostoympäristö on tehokkaampi aikaisempaan toimintaan verrattuna, mutta verkostoympäristössä on keskinäinen kilpailu tiukkaa 20. Muutos tapahtuu myös liiketoimintamallissa. Näin ollen muutos ei ole pelkästään teknologinen vaan liiketoiminnallinen. Kuitenkin nimenomaan tietotekniikka ja sen hyödyntäminen uudenlaisella tavalla mahdollistaa muutoksen. Tietotekniikka on pidettävä mukana renkinä mahdollistajana. Yritys pärjää hoitamalla rutiinit tehokkaasti ja hyvin. Uudenlaisen toimintamallin myötä nämä rutiinit tulevat monella tapaa haastetuiksi. Katse kannattaa kohottaa arkipäivän rutiineista pohtimaan ja kokeilemaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tulevaisuuden mahdollisuuksia kannattanee lähestyä usealta suunnalta samanaikaisesti. Tässä on lueteltua erilaisia suuntia esimerkkeineen. Ongelma lienee siinä, että valitsee oikean hetken ja oikean osa-alueen siirtyä uuteen. Seuraavissa kappaleissa on esitetty useita erilaisia tekijöitä, jota yrityksen on hyvä huomioida pohtiessaan keinoja, joilla edetä kohti uutta verkostomaisempaa toimintaa. Keinot ovat nousseet esiin yrittäjien omista kokemuksista ja yritysesimerkeistä. Kirjallisuutta, joka suoraan keskittyisi ohjeistamaan, kuinka yritys voi kehittää ja parantaa omaa asemaansa verkostossa ei käsittääkseni ole vielä saatavilla. 4.1 Digitalisoi ja samalla automatisoi toimintasi Yksittäisen yrityksen kannattaa pyrkiä automatisoimaan nykyisiä toimintoja ja sitä kautta saamaan itselleen säästöjä (vrt. Internetissä yleistyneet erilaiset itsepalveluun pohjautuvat tilausjärjestelmät ja sähköinen kauppa esimerkiksi matkavarauksien ja lippujen ostaminen, Internet pankin kautta maksaminen jne.). Automatisointi 21 johtaa usein nykyään siihen, että esimerkiksi tuotantoprosessi digitalisoidaan 22. Digitalisoinnin kautta päästään välittämään tietoa eteenpäin sähköisessä muodossa entistä tehokkaammin. Nykytoimintojen digitalisointi voi tarkoittaa esimerkiksi myös sitä, että yksittäinen yritys saa laskunsa lähtemään itseltään automaattisesti (verkkolaskutus). Tällöin digitalisointi ei kohdistu pelkästään varsinaiseen ydintoimintaan (tuotteeseen tai palveluun jonka asiakas varsinaisesti ostaa) vaan voi kohdistua myös tukitoimintoon (esimerkiksi rfid sirulla voidaan tarkasti seurata esineen etenemistä kuljetusverkon eri vaiheissa kohti esineen hankkinutta kuluttajaa).

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Timo Seppälä Time: 10.11.2016 Place: Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Miksi digitalisaatio herättää keskustelua juuri nyt? 40y 98% 50(0) 1T 2 Suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos Somus työpaja 9.2.2009 Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja Kalevi Hellman, Satu Värilä Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Timo Seppälä Time: 3.11.2016 Place: Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi Suomalaiset yritykset ja digitalisaatio 24%- Internet of Thingskehitystrendin tärkeänä ja

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi. Kalle Launiala, ProtonIT Oy

Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi. Kalle Launiala, ProtonIT Oy Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi Kalle Launiala, ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358445575665 Järjestelmäkeskeinen perspektiiviongelma Tuotanto (ERP) Dokumentit? Asiakas (CRM) Sisällönhallinta

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit kuntakokeilu

Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit kuntakokeilu Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit kuntakokeilu 2015 2016 Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista Kokeilukunnat saavat

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot