Kymenlaakson matkailututkimus 2008

Transkriptio

1 Kymenlaakson matkailututkimus

2 Kymenlaakson matkailututkimus Haaga-Perho HAAGA-PERHO SARJA SAVONLINNA

3 Kymenlaakson matkailututkimus Sisällysluettelo Esipuhe... 1 I Matkailututkimus Johdanto Tutkimuksen tavoite Tutkimusaineisto ja -menetelmä Matkailun taloudelliset vaikutukset Välitön matkailutulo Alueet Toimialat Matkailumeno Matkailijaryhmät ja -määrät Matkailumeno Työllisyysvaikutukset Välilliset vaikutukset Kymenlaakson matkailijat Taustatiedot Matka Aikaisemmat käynnit, matkapäätös ja tietoa Kymenlaaksosta Ohjelma kohdealueella Arviot Vetovoimaisin matkailukohde Arviot ja kehittämisehdotukset II Kymenlaakson matkailusta Matkailun kehitys vuosina Kehitys yöpymisvuorokausina Tärkeimmät ulkomaiset markkinat Markkinaosuudet Majoituskapasiteetin käyttö Palveluyritysten lähitulevaisuudennäkymät Liikevaihto Työvoiman kysyntä Investoinnit Yhteenveto Liite 1. Pohjoismainen tulo-työllisyysmenetelmä... 39

4 Kymenlaakson matkailututkimus 1 Esipuhe Kymenlaakso on monien mahdollisuuksien matkailumaakunta, jonka vetovoima perustuu hyvään sijaintiin merkittävien markkina-alueiden lähellä, sekä alueen luontoon ja rikkaaseen kulttuuriin ja historiaan. Maakunnan matkailuelinkeinon merkitys taloudellisen hyvän tuojana ja alueen imagon rakentajana on jo laajalti ymmärretty. Koska matkailuelinkeino on kasvanut ja kehittynyt, tarvitaan yhä enemmän toimialakohtaista tietoa matkailun nykytilanteesta ja matkailun taloudellisista kerrannaisvaikutuksista. Nyt valmistuneessa tutkimuksessa on selvitetty Kymenlaakson matkailun taloudelliset vaikutukset, matkailun nykytilaa ja kilpailutilannetta sekä lähiajan näkymiä. Tutkimuksen tilaajina ovat maakunnan seutukunnat ja sen on toteuttanut Haaga Instituutti säätiön tutkimus- ja kehitysyksikkö Haaga-Perho, vastuullisena vetäjänään kehityspäällikkö Hannu Piirainen. Haaga-Perho kiittää kaikkia tutkimuksen yhteistyökumppaneita ja tutkimuksen haastatteluihin ja kyselyihin vastanneita henkilöitä. Haaga-Perho

5 Kymenlaakson matkailututkimus 2 I Matkailututkimus 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää matkailun taloudelliset vaikutukset Kymenlaaksossa seutukunnittain ja kunnittain vuonna. selvittää Kymenlaaksoon saapuneiden matkailijoiden sosioekonominen rakenne, heidän käyttämänsä palvelut ja arviot palveluiden tasosta. tarkastella Kymenlaakson matkailun nykyistä tilaa ja kilpailutilanteen kehitystä Tutkimusaineisto ja -menetelmä Taloudelliset vaikutukset Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset laskettiin Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen/haaga-perhon kehittämällä MTT-tietokoneohjelmistolla. Ohjelmisto pohjautuu yhteispohjoismaiseen meno-tulo -menetelmään, jossa matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia tutkitaan matkailijoiden kulutuksen ja yritysten liikevaihdon kautta. Menetelmää ja käsitteistöä on selostettu liitteessä 1. Matkailijahaastattelut Matkailijahaastatteluilla selvitettiin matkailijoiden rahankäyttö eri palveluihin. Tämän lisäksi saatiin selville mm. matkailijoiden lähtöalue, matkailijaprofiilit ja matkustustapa. Samassa yhteydessä kysyttiin myös matkailijoiden odotuksia ja kokemuksia Kymenlaakson palveluista. Haastattelut suoritettiin valmiille lomakkeille strukturoituna. Haastatteluissa käytetty lomake suunniteltiin yhdessä toimeksiantajien kanssa. Käytetyt kielet olivat suomi, englanti ja venäjä. Haastattelut toteutettiin tutkimusalueen matkailuyrityksissä ja matkailukohteissa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 643 kpl. Ne toteutettiin vuoden kesä- ja lokakuun välisenä aikana, painopisteen ollessa kesä-elokuussa. Kotkan-Haminan seudulla haastatteluja kertyi lisätoimeksiannon myötä 402 kappaletta ja Kouvolan seudulla 241 kappaletta. Haastattelut toteutti Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli Kymenlaaksoon haastattelupaikan seutukunnan ulkopuolelta. Näin esimerkiksi Kouvolan seutukunnalta Kotkaan tullut henkilö luettiin matkailijaksi. Matkailijaksi luettiin myös omalle vapaa-ajan asunnolle saapunut, muualla kuin mökkikunnassa asuva henkilö. Matkailijahaastattelujen tulokset on esitetty myöhemmin tässä raportissa. Kotitalouskysely Kyselyn tarkoituksena oli toimia matkailijakyselyä täydentävänä menetelmänä pyrittäessä selvittämään sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden matkailijoiden yöpymismääriä. Kotitaloudet kyseltiin puhelimitse elokuussa. Kyselyn teki MC-Info Oy.

6 Kymenlaakson matkailututkimus 3 Kotitalouskyselyn vastausmääräksi saatiin 203 kpl, joka jakaantui kunnittain kotitalouksien määrän suhteessa. Yrityskysely Yrityskyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja yritysten matkailusta saamien tulojen osuus sekä arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä. Yrityskyselyn vastausmäärä oli 469 kpl. Kysely toteutettiin postikyselynä, jota täydennettiin puhelinhaastatteluin. Toimialoittain haastatellut yritykset jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti Toimiala Kpl Majoitus 37 8 % Ravitsemispalvelut % Ohjelmapalvelut 32 7 % Kauppa % Huoltamot 33 7 % Liikenne 36 8 % Muut palvelut % Yhteensä %

7 Kymenlaakson matkailututkimus 4 2. Matkailun taloudelliset vaikutukset 2.1. Välitön matkailutulo Alueet Kymenlaakson välitön matkailutulo oli vuonna lähes 253 miljoonaa euroa. Pitkään jatkunut taloudellinen nousukausi näkyi myös välittömän matkailutulon kehityksessä: vuodesta 1998 matkailutulo on noussut reaaliarvoltaan 66 % ja vuodesta 2003 lähes puolella. Vuoden matkailutulosta Kouvolan seudun osuus oli 132 miljoonaa ja Kotka-Haminan lähes 121 miljoonaa euroa. Kotka ja Kouvola ovat odotetusti eniten matkailutuloa saavat kunnat. Asukasta kohden eniten matkailutuloa saivat Virolahti, Jaala ja Kouvola. Kunta Milj. Per asukas, Anjalankoski 12,1 5 % 731 Elimäki 10,4 4 % Hamina 24,9 10 % Iitti 12,2 5 % Jaala 4,5 2 % Kotka 73,8 29 % Kouvola 68,5 27 % Kuusankoski 14,2 6 % 716 Miehikkälä 2,9 1 % Pyhtää 8,0 3 % Valkeala 10,0 4 % 866 Virolahti 11,2 4 % Kymenlaakso 252,8 100 % Toimialat Koko Kymenlaaksossa vähittäiskauppa oli vuonna suurin edunsaaja ja sen osuus matkailutulosta oli 37 %, eli vajaat 94 miljoonaa euroa. Ravitsemis- ja majoitustoiminnan osuus oli neljännes. Kouvolan seutukunnalla kaupan osuus oli selvästi suurempi eli 41 %.

8 Kymenlaakson matkailututkimus 5 Muut palvelut 4 % Kymenlaakson matkailutulo vuonna 253 milj. Huoltamot 18 % Majoitus ja ravitsemistoiminta 25 % Kauppa 37 % Ohjelmapalvelut 16 % Milj. Kymenlaakso Kouvolan sk Kotka-Haminan sk Majoitus- ja ravitsemistoiminta 64,1 25 % 28,3 21 % 35,7 30 % Ohjelmapalvelut 40,4 16 % 16,4 12 % 24,0 20 % Kauppa 93,8 37 % 54,3 41 % 39,5 33 % Huoltamot 1 43,9 17 % 29,1 22 % 14,8 12 % Muut palvelut 10,6 4 % 3,9 3 % 6,7 6 % Yhteensä 252,8 100 % 132,0 100 % 120,8 100 % 2.2. Matkailumeno Matkailijaryhmät ja -määrät Matkailijoiden yöpymisvuorokausien laskennassa käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 2007 loka-joulukuun lukuja ja vuoden majoitustilaston ennakkotietoja. Tämän mukaisesti hotelliyöpymisiä vuonna oli vrk, leirintäalueilla vrk ja muussa rekisteröidyssä majoituksessa vrk. Yöpymisvuorokaudet rekisteröimättömissä kohteissa (maatilamajoitus, vuokramökit) on arvioitu kapasiteettitietojen, yrityskyselyn ja matkailijahaastattelujen perusteella. Ei-rekisteröityjen yöpymisten määräksi laskettiin, kun keskimääräinen viipymä oli kaksi viikkoa ja keskimääräinen seurue viisi henkilöä, runsas vrk. 1 Toimiala huoltamot sisältää myös auton korjauksen ja vuokraustoiminnan.

9 Kymenlaakson matkailututkimus 6 Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien määrä laskettiin kotitalouskyselyistä ja matkailijahaastatteluista saaduista tiedoista. Näiden mukaan 53 % kotitalouksissa oli käynyt oman seutukunnan ulkopuolisia vieraita, jotka viipyivät keskimäärin vajaat 3 päivää. Vieraita oli kerrallaan keskimäärin lähes 3 henkilöä. Tämän mukaisesti sukulaisissa ja tuttavissa vietettyjä vuorokausia kertyi vrk. Omassa loma-asunnossa yöpyneiden lukumäärä ja vuorokaudet (keskimäärin 3 henkilöä ja viipymä vajaat 13 vrk) perustuivat matkailututkimukseen. Loma-asunnoista laskentaan kelpuutettiin ulkopaikkakuntalaisten omistamat mökit, joita vuonna 2007 Kymenlaaksossa oli Veneilijöiden yöpymisvuorokausien laskenta perustui puolestaan arvioon venekuntien määrästä sekä matkailututkimuksesta saatuihin lukuihin viipymästä ja venekuntien koosta. Veneilijöiden yöpymisvuorokausia merenrantasatamissa arvioitiin olleen Koska matkailututkimuksessa haastateltuja veneilijöitä oli alle 10, veneilijöiden rahankulutus ryhmiteltiin osaksi ei-rekisteröityyn majoitukseen. Päiväkävijöiksi määritellään henkilöt, jotka pysähtyivät Kymenlaakson alueelle muutoin kuin säännöllisesti ja ostivat jotakin. Päiväkävijöiden määrä saatiin laskemalla keskimääräinen liikenne Kymenlaaksoon. Laskennassa oli mukana henkilöauto-, bussi- ja junaliikenne. Tästä lukemasta poistettiin Tielaitoksen määräpaikkatutkimusten avulla saatu työja asiointiliikenne sekä matkailututkimuksen mukaan henkilöautolla maakuntaan tulleet, mutta eivät maakunnassa yöpyneet. Tämän mukaisesti päiväkävijöiden määräksi arvioitiin henkilöä. On huomattava, että päiväkävijöiden määrä on arvio Matkailumeno Menomenetelmän mukainen matkailumeno vuonna oli Kymenlaaksossa 251 miljoonaa euroa. Eniten rahaa kului kauppaan sekä majoitus- ja ravitsemispalveluihin. Kun matkailutuloa ja menoa verrataan toisiinsa, luvut poikkeavat selvästi toisistaan. Poikkeamat johtuvat menetelmästä: yrityskyselyssä yritykset sijoitetaan yhteen toimialaan. Esimerkiksi huoltamot ovat kauppakeskuksia, joiden liikevaihdossa muilla kuin perinteisillä autoon liittyvien tuotteiden myynnillä on suuri osuus. Milj. euroa Majoitus ja Ohjelmapalvelut Huoltamot Kauppa Muut Yhteensä ravitseminen ostot Hotelli, motelli 18,1 2,1 2,7 20,0 5,5 48,3 Muu majoitus 4,3 1,3 1,2 4,1 5,1 16,0 Oma lomaasunto 7,1 3,9 8,0 17,1 4,6 40,8 Sukulaiset ja 8,2 3,5 2,8 17,6 4,9 36,9 tuttavat Päiväkävijät 17,4 6,5 10,8 65,6 8,6 109,0 Yhteensä 55,0 17,4 25,6 124,5 28,7 251,1

10 Kymenlaakson matkailututkimus 7 Matkailumeno Kymenlaaksossa vuonna 251 milj.euroa Muu rahankäyttö 11 % Majoitus ja ravitseminen 22 % Ohjelmapalvelut 7 % Kauppa 50 % Huoltamot 10 % Hotellissa majoittuneiden vuorokautinen rahankulutus oli runsaat 210 euroa. Toiseksi merkittävimpiä kuluttajia olivat päiväkävijät. Rahankäyttö /vrk/henkilö Majoitus Ravitseminen Ohjelmapalvelut Huoltamot Liikenne Kauppa Muut ostot Yhteensä Hotelli 51,56 27,24 9,15 11,76 4,88 87,33 18,95 210,87 Muu majoitus 16,08 11,11 8,53 5,62 1,89 19,10 10,08 72,41 Leirintä 13,81 10,30 7,38 8,60 2,39 29,13 9,50 81,12 Oma lomaasunto 1,02 15,98 9,41 19,17 2,57 41,02 8,53 97,70 Sukulaiset ja 7,92 13,84 9,39 7,50 3,89 46,82 9,06 98,42 tuttavat Päiväkävijät 0,00 17,39 6,49 10,81 3,21 65,42 5,37 108, Työllisyysvaikutukset Vuonna matkailu työllisti Kymenlaaksossa kokoaikaisen työpaikan verran. Suurimpia työllistäjiä olivat kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan yritykset. Vuodesta 1998 työllisyys kasvoi runsaalla työpaikalla, eli 59 %. Suurimpia työllistäjiä olivat vähittäiskauppa ja ravitsemis- ja majoitustoiminta, jonka työllistävä vaikutus on selvästi matkailutulo-osuutta suurempi.

11 Kymenlaakson matkailututkimus 8 Muut palvelut 5 % Huoltamot 4 % Matkailun työllisyysvaikutukset Kymenlaaksossa vuonna kokoaikaista työpaikkaa Kauppa 41 % Majoitus ja ravitsemistoiminta 36 % Ohjelmapalvelut 14 % Kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuna matkailun työllisyysvaikutukset olivat Kouvolan seutukunnassa vajaat ja Kotkan-Haminan seutukunnalla vajaat työpaikkaa. Milj. Kymenlaakso Kouvolan sk Kotka-Haminan sk Majoitus- ja ravitsemistoiminta % % % Ohjelmapalvelut % % % Kauppa % % % Huoltamot % 72 5 % 33 2 % Muut palvelut % 44 3 % 87 6 % Yhteensä % % % Matkailu työllisti eniten erityisesti majoitus- ja ravitsemissektorin vuoksi Kotkassa, toiseksi eniten Kouvolassa ja kolmanneksi Haminassa. Kunta Työpaikat Kunta Työpaikat Anjalankoski 126 Kuusankoski 150 Elimäki 114 Kouvola 726 Hamina 291 Miehikkälä 37 Iitti 170 Pyhtää 83 Jaala 61 Valkeala 101 Kotka 869 Virolahti 80

12 Kymenlaakson matkailututkimus Välilliset vaikutukset Matkailuelinkeinon ostot Kymenlaaksossa muilta toimialoilta olivat vuonan vajaat 83 miljoonaa euroa, josta Kotkan-Haminan seutukunnan osuus oli vajaat 49 miljoonaa euroa. Palkkatulovaikutus oli Kymenlaaksossa runsaat 83 miljoonaa euroa ja verotulovaikutukset yhteensä 16 miljoonaa euroa. Milj. Kymenlaakso Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Välillinen matkailutulo 82,7 33,9 48,9 Palkkatulovaikutukset 83,1 40,0 43,1 Verotulovaikutukset 16,0 7,6 8,4 Eniten verotuloja saava kunta oli Kotka, jonka palkoista johdettu verotulovaikutus nousi runsaaseen viiteen miljoonaan euroon. Kouvolan saama verotulohyöty matkailusta oli vajaat neljä miljoonaa euroa. Kunta Verotulovaikutus (milj. ) Kunta Verotulovaikutus (milj. ) Anjalankoski 0,7 Kuusankoski 0,8 Elimäki 0,6 Kouvola 3,8 Hamina 2,0 Miehikkälä 0,2 Iitti 0,9 Pyhtää 0,5 Jaala 0,3 Valkeala 0,6 Kotka 5,3 Virolahti 0,5

13 Kymenlaakson matkailututkimus Kymenlaakson matkailijat 3.1. Taustatiedot Matkailijahaastatteluita tehtiin kaiken kaikkiaan 643 kpl, Kotkan-Haminan seudulla 402 kpl ja Kouvolan seudulla 241 kpl. Seuraavassa esitetään haastateltujen matkailijoiden taustat pääpiirteissään: naisia oli 46 % ja miehiä 56 % 48 % oli iältään vuotiaita ja 33 % yli 50-vuotiaita kiinteässä parisuhteessa asuvia oli 70 % hieman yli puolella, 51 %:lla, kotitalouden bruttotulot olivat kuukaudessa euroa 35 % haastatelluista oli työntekijöitä, 19 % toimihenkilöitä ja 14 % yrittäjiä 38 % oli hankkinut ammatillisen koulutuksen, 25 % opistotasoisen ja 23 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon Haastatelluista Suomessa asuvia oli 89 %. Heistä neljännes asui Uudellamaalla ja samoin neljännes Kymenlaaksossa. Etelä-Karjalasta tulijoita oli 11 %. Haastatelluista ulkomaisia oli 69, joista 53 tuli Venäjältä, kolme Virosta, kolme Saksasta ja loput ympäri maailmaa Matka Pääkohde Kymenlaakso oli valtaosalle haastatelluista matkan pääkohde. Kouvolan seudulle saapuneista runsas viidennes oli läpikulkumatkalla. Haastatelluista 102 mainitsi myös pääkohdekunnan ja näistä 70:llä oli useita kohdekuntia. Eniten mainintoja saivat Kouvola (45 mainintaa), Kotka (38) ja Hamina (34). Kymenlaakso pääkohde (n=630) Kouvolan Kotkan-Haminan Kymenlaakso seutu seutu Kyllä 79 % 83 % 82 % Ei 21 % 17 % 18 % Matkan tarkoitus Suurimmalle osalle matkan pääsyy oli loman ja vapaa-ajan vietto. Kouvolan seudulla haastatelluista vapaa-aikalaisia oli 75 % ja Kotkan-Haminan seutukunnalla 84 %. Runsas kymmenes haastatelluista oli työmatkalla. Ryhmään muu syy kuuluvat lähinnä erilaiset perhetapahtumat.

14 Kymenlaakson matkailututkimus 11 Matkan tarkoitus (n=643) Kouvolan Kotkan-Haminan Kymenlaakso seutu seutu Loma, vapaa-aika 75 % 84 % 81 % Oma loma-asunto 5 % 4 % 5 % Työ 12 % 10 % 11 % Kokous-/kongressi/seminaari 0 % 1 % 1 % Muu 7 % 1 % 3 % Matkaseura Kymenlaaksoon tultiin useimmiten puolison, ystävän, perheen tai sukulaisten kanssa. Yksin tulijoita oli kaikista 28 %. Kouvolan seudulle tulleista yksin matkustaneita oli 10 prosenttiyksikköä keskimääräistä enemmän. Kotka-Haminan seudulle tulleista taas oli keskimääräistä enemmän puolison tai ystävän kanssa tulleita. Matkaseura (n=643) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Yksin 22 % 28 % 38 % Puoliso/ystävä 29 % 41 % 49 % Perhe/sukulaiset 20 % 23 % 30 % Muu seurue 2 % 7 % 6 % Kouvolan seutu Kotka Haminan seutu Kymenlaakso Järjestetty ryhmämatka 1 % 2 % 2 % Matkaväline Vapaa-ajan matkailijat matkustavat Etelä-Suomessa useimmiten omalla autolla. Haastatelluista henkilöautolla tulijoita oli 73 %, joskin hyvien yhteyksien Kouvolan seudulle lähes

15 Kymenlaakson matkailututkimus 12 neljännes tuli myös junalla. Muiksi kulkuvälineiksi mainittiin vene, polkupyörä tai pakettiauto. Matkaväline (n=646) Kouvolan Kotkan- Kymenlaakso seutu Haminan seutu Henkilöauto 67 % 76 % 73 % Matkailuauto 2 % 5 % 4 % Juna 24 % 1 % 10 % Linja-auto 2 % 7 % 5 % Muu kulkuväline 5 % 10 % 8 % Viipymä Lähes puolet, 46 %, kaikista haastatelluista yöpyi Kymenlaaksossa vähintään yhden yön. Kouvolan seudulla useamman vuorokauden viipyjiä oli 58 %, Kotkan-Haminan seudulla 40 %. Kun haastatteluiden tuloksista poistetaan useamman kuukauden mökkilomalaiset (17 haastateltua), keskimääräinen viipymä on 4,1 vrk ja mediaaniviipymä 3 vrk. Yöpymispaikka Yleisin yöpymispaikka oli sukulaisten tai tuttavien asunto. Kouvolan seudulla yli puolet yöpyi sukulaisissa tai tuttavissa ja Kotkan-Haminan seudulla runsas kolmannes. Kotkan- Haminan seudulla haastatelluista viidennes yöpyi hotellissa ja lähes viidennes omalla lomaasunnolla. Muu yöpymispaikka tarkoittaa valtaosin matkailuautoa.

16 Kymenlaakson matkailututkimus 13 Yöpymispaikka (n=294) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Hotelli/motelli 13 % 20 % 16 % Lomakylä/maat. matkailu Vuokramökki Retkeilymaja/ho stelli 3 % 3 % 3 % 1 % 5 % 3 % 0 % 1 % 0 % Kouvolan seutu Kotka Haminan seutu Kymenlaakso Leirintäalue 3 % 6 % 5 % Sukulaiset ja tuttavat 34 % 43 % 54 % Oma lomaasunto 13 % 19 % 16 % Vene, laiva 0 % 6 % 3 % Muu 14 % 8 % 11 % Matkan pääsyy Haastateltujen pääsyitä tulla Kymenlaaksoon olivat nähtävyyskohde, tapahtuma tai vierailu sukulaisten, tuttavien tai ystävien luona. Viimeksi mainittu korostuu erityisesti Kouvolan seudulla, jossa vajaa kolmannes ilmoitti matkan pääsyyksi sukulaisten ja tuttavien tapaamisen. Kotkan-Haminan seudulla tärkein syy oli nähtävyyskohde. Matkan pääsyy (n=639) Kouvolan Kotkan- Kymenlaakso seutu Haminan seutu Tapahtuma 18 % 24 % 22 % Nähtävyyskohde 22 % 41 % 34 % Sukulaiset, ystävät, tuttavat 31 % 13 % 19 % Ostoksilla käynti 3 % 1 % 1 % Työmatka 9 % 3 % 5 % Muu syy 12 % 13 % 13 % Ei erityistä syytä 6 % 5 % 5 %

17 Kymenlaakson matkailututkimus 14 Tapahtumista eniten mainintoja saivat Kotkan Meripäivät (29 mainintaa), Hamina Tattoo (24) ja Saaristomarkkinat (18). Kohteista mainittiin mm. Tykkimäki (48 mainintaa), Merikeskus Vellamo (33), Salpalinja-museo (33), Haminan vanha kaupunki (28) ja Sapokka (28). Haastatelluista ulkomaisista (venäläisistä) 32 % kertoi matkansa pääsyyksi sukulaiset ja tuttavat, 26 % ilmoitti syyksi matkakohteen ja 20 % tapahtuman. Tapahtumaa ja kohdetta ei kuitenkaan juuri mainittu Aikaisemmat käynnit, matkapäätös ja tietoa Kymenlaaksosta Aikaisemmat käynnit Valtaosa oli käynyt Kymenlaaksossa jo aikaisemmin. Vain 6 % haastatelluista oli Kymenlaaksossa ensimmäistä kertaa. Kouvolan seudulla uuskävijöitä oli hieman enemmän eli 6 %. Käyntien mediaanimäärä on 20, kun haastatelluista on poistettu yli 100 kertaa käyneet. Aikaisemmat käynnit (n=636) Kouvolan Kotkan- Kymenlaakso seutu Haminan seutu Ei aikaisemmin 9 % 4 % 6 % Kyllä aikaisemmin 91 % 96 % 94 % Matkapäätös Kun Kymenlaakso on tuttu, matkapäätös tehdään varsin myöhään. Yli kolmannes haastatelluista päätti matkastaan alle viikon aikana ennen matkalle lähtöä ja 81 % alle kolmen kuukauden aikana. Tulo Kotka-Haminan seudulle päätettiin hieman myöhemmin kuin matka Kouvolan seutukunnalle.

18 Kymenlaakson matkailututkimus 15 Päätös matkasta (n=635) 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Yli vuosi sitten 5 % 6 % 9 % Kouvolan seutu Kotka Haminan seutu Yli puoli vuotta sitten 12 % 13 % 12 % Kymenlaakso Alle 3 kuukautta sitten 23 % 20 % 21 % Alle kuukausi sitten 22 % 27 % 25 % Alle viikko sitten 34 % 36 % 35 % Hankittu tietoa matkailupalveluista etukäteen Runsas viidesosa ei hankkinut tietoa etukäteen ja vajaa kolmannes haki tietoa sukulaisiltaan tai tuttaviltaan. Neljännes käytti tiedonhankintaansa Internetiä, lähinnä kuntien wwwsivuja. Esitteiden käyttö oli vähäistä.

19 Kymenlaakson matkailututkimus 16 Hankkinut tietoa etukäteen (n=635) Kouvolan Kotkan- Kymenlaakso seutu Haminan seutu Sukulaiset tai tuttavat 36 % 25 % 29 % Matkatoimisto 0 % 0 % 0 % Asuinpaikkakunnan matkailutoimisto 1 % 0 % 0 % Kymenlaakson matkailuinfo -piste 0 % 2 % 1 % Kotimaiset matkailuesitteet 3 % 9 % 7 % Matkakohteen oma esite 3 % 6 % 5 % Televisio 1 % 0 % 0 % Radio 0 % 0 % 0 % Internet 23 % 24 % 24 % Lehti 3 % 5 % 4 % Muu tietolähde 2 % 2 % 2 % Ei tietoa etukäteen 26 % 26 % 26 % 3.4. Ohjelma kohdealueella Kouvolan seudulla 77 % ja Kotkan-Haminan seudulla 87 % ilmoitti harrastavansa matkan aikana jotakin, pääosin käyntejä näyttelyissä tai kohteissa ja tapahtumissa. Ostosten tekeminen oli merkittävä asia erityisesti Kouvolan seudulla (Kouvolassa). Luontoaktiviteettien harrastaminen oli melko vähäistä. Ryhmään muut kuuluvat lähinnä vierailu sukulaisten luona tai työ.

20 Kymenlaakson matkailututkimus 17 Ohjelma matkalla (n=438) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50% Ostokset 13 % 19 % 31 % Tapahtuma 17 % 26 % 23 % Näyttely/kohde 29 % 39 % 45 % Luontoaktiviteetti 4 % 7 % 11 % Veneily Kesämökki Urheilu/liikunta Opiskelu Muu 1 % 1 % 1 % 3 % 4 % 4 % 1 % 2 % 2 % 1 % 0 % 1 % 6 % 4 % 5 % Kouvolan seutu Kotka Haminan seutu Kymenlaakso 3.5. Arviot Yleisarvio Koko Kymenlaakso arvioitiin kohtuulliseksi matkailukohteeksi. Parhaimman arvosanan sai Kotka, haastateltiinpa matkailijoita sitten eteläisessä tai pohjoisessa seutukunnassa. Pohjoisessa Kouvola oli paras matkailukohde. Monta kertaa aikaisemmin käyneille matkailijoille Kymenlaakso on tuttu ja rauhallinen maakunta, jonne on miellyttävä tulla ruuhkaisemmasta maailmasta. Luonto ja maisemat ovat hienot sekä tapahtumia ja käyntikohteita riittää. Palvelu on ystävällistä kaikkialla maakunnan alueella. Pienemmissä kaupungeissa ei tosin ole mitään tekemistä matkailijoille ja Venäjän rekkaliikenne häiritsee siihen tottumatonta. Mutta kuten eräs haastateltu totesi: Pikkuvioistaan huolimatta Kymenlaakso on ihan mukava paikka.

21 Kymenlaakson matkailututkimus 18 Yleisarvosana (asteikko 1...5) 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 Koko Kymenlaakso (n=613) 3,59 3,50 3,54 Kotka (n=593) 3,62 3,76 3,71 Hamina (n=562) 3,36 3,56 3,66 Muut eteläiset kunnat (n=494) Kouvola (n=580) 3,04 3,22 3,17 3,29 3,38 3,51 Kouvolan seutu Kotka Haminan seutu Kuusankoski (n=497) 2,93 2,99 2,97 Kymenlaakso Anjalankoski (n=489) 2,98 3,12 3,07 Muut pohjoiset kunnat (n=470) 3,21 3,12 3,15 Matkailupalvelut Matkailupalveluista parhaimmiksi arvioitiin kaupalliset palvelut, jotka erityisesti Kotkan- Haminan seudulla saivat kiitettävän arvion. Keskimääräistä paremmiksi arvioitiin myös Kotka-Haminan tapahtumat ja nähtävyydet. Kouvolan seudulla oltiin jonkin verran kriittisempiä eteläiseen alueeseen verrattuna. Kouvolan seudulla haastatelluista keskimääräistä positiivisemmat arviot saavat kauppapalvelujen ohella erilaiset tapahtumat.

22 Kymenlaakson matkailututkimus 19 Matkailupalveluiden taso (asteikko 1...5) 2,80 3,00 3,20 3,40 3,60 3,80 4,00 4,20 Majoituspalvelut (n=542) 3,51 3,42 3,45 Ravitsemispalvelut (n=595) 3,53 3,53 3,57 Ohjelmapalvelut (n=548) 3,28 3,23 3,25 Kouvolan seutu Kotka Haminan seutu Tapahtumat (n=559) 3,59 3,72 3,67 Kymenlaakso Nähtävyydet (n=600) 3,54 3,84 3,99 Kauppapalvelut (n=608) 3,90 4,08 4,01 Yhteydet ja asiakaspalvelu Asiakaspalvelu Kymenlaaksossa on haastateltujen mielestä kiitettävän arvoista. Yhteydet Kymenlaaksoon ovat myös kiitettävät, tulipa Kymenlaaksoon omalla autolla tai Kouvolan seudulle junalla. Heikoimmat arviot saivat yhteydet Kymenlaakson sisällä. Moni haastateltu pitikin maakunnan sivuteiden kuntoa melkoisen surkeana.

23 Kymenlaakson matkailututkimus 20 Yhteydet ja palvelutaso (asteikko 1...5) 2,80 3,00 3,20 3,40 3,60 3,80 4,00 4,20 4,40 4,60 Yhteydet Suomesta (n=612) 4,33 4,43 4,40 Yhteydet Kymenlaaksossa (n=584) 3,49 3,53 3,51 Kouvolan seutu Kotka Haminan seutu Matkailuneuvonta (n=523) 3,68 3,71 3,70 Kymenlaakso Asiakaspalvelu (n=601) 4,12 4,20 4,25 Palvelujen hintataso Arviot hintatasosta ovat maltilliset ja ilmeisesti taso on samanlainen kuin muuallakin. Lievästi muita kysyttyjä palveluita kalliimpina pidettiin huoltamopalveluita ja Kouvolan seudulla majoitus- ja ravitsemispalveluita.

24 Kymenlaakson matkailututkimus 21 Hintataso (asteikko 1 = erittäin kallis... 5 = erittäin edullinen) 2,80 2,85 2,90 2,95 3,00 3,05 3,10 Hintataso yleensä (n=614) 3,01 3,03 3,03 Majoitus ja ravitsemispalvelut (n=598) 2,97 3,03 3,05 Nähtävyydet ja tapahtumat (n=573) 3,02 3,05 3,06 Kauppapalvelut (n=583) 3,03 3,05 3,06 Kouvolan seutu Huoltamot (n=553) 2,93 2,98 3,01 Kotka Haminan seutu Kymenlaakso 3.6. Vetovoimaisin matkailukohde Haastateltuja matkailijoita pyydettiin myös nimeämään mielestään Kymenlaakson vetovoimaisimmat kohteet. Kaiken kaikkiaan mainintoja kertyi runsaat Suosituimpia olivat jo pitkään toimineet kohteet kuten Verla, Sapokka Meriniemineen ja Tykkimäki. Vellamo, joka avautui vasta heinäkuussa, on noussut heti vetovoimaisimpien kohteiden joukkoon. Tapahtumista kärkeen nousivat myös jo perinteikkäät Kotkan Meripäivät ja Hamina Tattoo. Mainintojen jakaumaan vaikuttaa jossain määrin haastattelujen jakautuminen seutukunnittain, joskin kohteet saivat mainintoja seuturajoista riippumatta. Kotkan-Haminan seudulla haastateltujen osuus kaikista haastatteluista oli 63 % ja Kouvolan seudun 37 %.

25 Kymenlaakson matkailututkimus 22 Seuraavan taulukon jaottelu perustuu haastateltujen kirjaimelliseen mainintaan. Mikäli Haminan kohteet yhdistetään Haminan vanha kaupunki nimikkeen alle, koska kaikki taulukon kohteet sijoittuvat tähän vanhaan kaupunkiin, Haminan mainintojen määrä nousee 163 kappaleeseen. Vastaavasti Salpalinja kokonaisuutena saa 123 mainintaa. Kohde Mainintoja Kohde Mainintoja Verla (Jaala) 114 RUK-museo 39 Sapokka ja Meriniemi (Kotka) 103 Kaupat, kauppakeskukset 37 (koko Kymenlaakso) Tykkimäki (Kouvola) 94 Pioneerimuseo (Miehikkälä) 33 Vellamo (Kotka) 88 Bunkkerimuseo (Virolahti) 32 Maretarium (Kotka) 69 Museot ja historialliset kohteet yleensä 28 (koko Kymenlaakso) Haminan vanha kaupunki 68 Kaunissaari (Pyhtää) 27 Kotkan Meripäivät 67 Kaunisnurmen museokortteli (Kouvola) 25 Hamina Tattoo 63 Teatterit, kesäteatterit 22 (koko Kymenlaakso) Salpalinja/Salpalinjamuseo 58 Langinkoski (Kotka) 20 (Miehikkälä) Haminan Bastioni 56 Arboretum (Elimäki) 19

26 Kymenlaakson matkailututkimus Arviot ja kehittämisehdotukset Kymenlaakso arvioidaan mukavaksi maakunnaksi lomailuun ja oleiluun. Useimpien mielestä maakunnassa on matkailijoille paljon (kesä)tarjontaa. Valtavasta rekkaliikenteestä huolimatta Kymenlaaksoa pidetään rauhallisena ja kiireettömänä maakuntana. Alue on vehreä, erityisesti Kotkan puistomaisuus saa kiitosta. Asiakaspalvelu saa kiitettävän arvosanan. Muutamille maakunta on tarjonnaltaan tosin korkeintaan keskinkertainen, normaali perussuomalainen paikka. Hyvin monet haastateltavat kauhistelevat erityisesti eteläisen Kymenlaakson liikenneolosuhteita. Heidän mielestään rakenteellisia parannuksia, kuten kuorma-autojen pysäköintialueita ja odotuskaistoja, tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Suurimmissa kaupungeissa, Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa matkailukohteet ovat lähellä toisiaan ja siten helposti saavutettavissa. Muualla maakunnassa ne ovat liiankin hajallaan ja ilman henkilöautoa niitä on vaikea saavuttaa, sillä julkinen liikenne on olematonta, varsinkin kesäaikaan. Lisäksi sivuteiden kuntoa moititaan yleisesti. Haastatellut matkailijat moittivat varsin yleisesti olematonta tiedottamista. Kymenlaaksoon tultaessa ei tiedetä, mitä kaikkea maakunta tarjoaa. Eräs haastateltava ehdotti pulman ratkaisuksi linkin liittämistä Helsingin Sanomien verkkolehteen. Nyt Kymenlaaksoon tulevat matkailijat hakevat lisätietoa kuntien Internet -sivuilta. Näille sivuille pitäisi laittaa enemmän myös kohteiden kuvia. Pelkät nimilistat kun antavat tarjonnasta varsin valjun kuvan. Tapahtumista pitäisi kertoa enemmän maakunnan paikallis- ja kaupunkilehdissä. Tämä on varmasti hyvä ehdotus, kun muistetaan suuri sukulaisissa ja tuttavissa sekä omalla lomaasunnollaan vierailevien määrä. Maakunnan ja sen alueiden rikkaasta historiasta tulisi kertoa myös Internet-sivuilla. Tulisiko Kymenlaaksoon saada yhteinen www-matkailusivusto? Eräs matkailija kiittää Haminan kaupunkia ilmaisista opaskartoista. Näitä karttoja kaivataan myös muihin kuntiin. Pienempiin matkailukuntiin tulisi kehittää lisää palveluita. Usea haluaisi maakuntaan lisää Tykkimäen kaltaisia, suurempia väkijoukkoja vetäviä kohteita. Nuorisolle ja vastaavasti pienille lapsille ei haastateltujen mielestä ole riittävästi tekemistä. Eräs nuori haastateltu esitti urheilu- ja musiikkitapahtumien lisäämistä. Tapahtumien musiikki saisi olla muuta kuin perinteistä suomalaista tanssimusiikkia. Pienille lapsille esitetään mini-tykkimäkeä niin Kouvolaan kuin Kotkaankin. Ulkomaiset matkailijat kaipaavat lisää informaatiota englanniksi ja venäjänkielisiä palveluita olisi muutenkin lisättävä. Kalastusmahdollisuuksista tulisi kertoa enemmän ja kalastuskohteet pitäisi merkitä niin sähköisiin kuin painettuihin opaskarttoihin. Vanhemmat matkailijat toivovat enemmän pysäköintipaikkoja matkailukohteiden lähelle. Tulisiko kohteisiin varata pysäköintiin inva-paikkojen ohella myös senioripaikkoja? Lisäksi pysäköintialueiden opastuskylttejä olisi selkeytettävä.

27 Kymenlaakson matkailututkimus 24 Muutaman haastatellun mielestä pienissä kunnissa ei ole aktiviteetteja turisteille ja kohteet on nopeasti läpikäyty. He toivovat palveluiden lisäämistä. Kaksi haastateltua toivoo myös lisää golf-kenttiä, mikä houkuttelee maakuntaan lisää golf-turisteja. Kymenlaaksoon toivotaan yleisesti ravintolatarjonnan monipuolistamista pihvipaikoista aina eksoottisiin ravintoloihin ja kasvisvaihtoehtoihin. Myös kahvilatarjonnan monipuolistamista kaivataan, samoin menneen ajan nakkikioskeja. Tapahtumissa tulisi myös olla kunnollisia ravitsemispalveluita. Tarvittaisiin myös vanhan ajan hengessä tehtyä suomalaista ruokaa. Pienemmissä kaupungeissa on hankala löytää ravitsemispaikkoja. Majoituskapasiteetti on pullonkaula erityisesti tapahtumien aikaan. Kapasiteettia toivotaan lisää, ja viime kesän sateissa muutama toivoi maakuntaan kylpylähotellia. Kouvolaan pitäisi saada motelli. Muutama haastateltu toivoo kohtuuhintaisia majoituskohteita ja lisää esimerkiksi B&B-kohteita. Iittiin ja Jaalaan halutaan mummonmökkejä. Kymenlaaksoon halutaan yleisesti lisää ohjelmapalveluita. Kouvolaan, Haminaan ja Kotkaan pitäisi saada enemmän esimerkiksi konsertteja ja livemusiikkia, mutta myös urheilutapahtumia. Kaikenikäisille toivotaan ns. hemmottelupaketteja. Kouvolaan ja Anjalankoskelle halutaan lisää luontoretkiä. Eräs haastateltu haluaa (jo toteutettuja) risteilymatkoja Helsingistä. Meripäiville pitäisi saada enemmän ulkoilmatapahtumia. Koko Kymenlaaksossa pitäisi olla enemmän neuvontaa, jotta eri kohteet löytyisivät nykyistä helpommin. Opastekylttejä voisi asentaa muuallekin kuin vain kaupunkien rajoille. Venäjäksi on vaikea saada informaatiota. Seuraavassa esitetään joitakin kuntakohtaisia kommentteja. Kouvola Kouvolassa moni haastateltu toivoo matkakeskuksen alueen siistimistä ja aseman arkkitehtuurin päivittämistä. Kouvolaan tarvitaan lisää vehreyttä. Sinänsä Kouvola on ihmisläheinen, jossa kaupat ja kohteet ovat helposti saavutettavissa. Pyörätieverkostoa tulisi parantaa. Eräs haastateltu totesi jyrkästi kaikkien neuvostoaikaisten talojen, kuten Pohjola-talon, joutavan jyrän alle. Eräs haastateltu toivoo kaupunkiin lisää paikallisia erikoispuoteja. Kouvolassa on hyvä tarjonta kesäisin. Pitäisi saada aktiviteetteja myös talviajalle. Kesätapahtumista toivotaan Pixie-festivaalin paluuta. Kouvolan tapahtumatarjontaa tulisi muutenkin lisätä, esimerkiksi uusia musiikkitapahtumia. Koko Kouvolan seudulla tarvitaan paremmat opastukset yleisille uimarannoille. Toisaalta seudulla kiitellään luontoreittejä ja polkuja. Tarvitaan lisää tietoa liikuntapaikoista. Anjalankoski ja Kuusankoski Pienemmissä kaupungeissa ei juuri ole matkailijoille nähtävää tai tekemistä, esimerkkeinä Anjalankoski ja Kuusankoski.

28 Kymenlaakson matkailututkimus 25 Elimäki Elimäellä ei löydy majoitusmahdollisuutta. Elimäelle tarvittaisiin hiihtoladut. Valkeala Valkealan kanoottiretket ja vaellukset ovat hyvin järjestetyt. Valkeala tarvitsisi jonkin turistinähtävyyden, joka houkuttelisi matkailijoita ympäri Suomea. Hamina Haminassa viehättää sen historia. Hamina on rauhallinen, hauska pikkukaupunki. Bastionin alue on hyvin hoidettu. Voisiko Bastionin ottaa ympärivuotiseen käyttöön? Haminan merikaupunki-imagoa tulisi nostaa, Tervasaarta pitäisi siistiä. Haminaan tarvitaan lisää penkkejä vanhojen ihmisten levähtämistä varten. Myös pysäköintipaikkoja kaivataan lisää. Opaskartat Raatihuoneella loppuvat liian usein. Yksi haastateltu toivoo Haminaan rautatieyhteyttä, ja eräs haastateltu ihmettelee puolestaan Mannerheimin patsaan puuttumista. Kotka Kotka saa yleisesti kiitosta vehreydestään ja matkailupalvelujen tarjonnastaan. Majoituskapasiteettia tosin kaivataan lisää. Lisäksi Sapokkaan pitäisi saada enemmän penkkejä. Ortodoksinen kirkko suljetaan liian aikaisin. Venepaikkojen määrää tulisi lisätä ja vierasvenesatamien yleistä palvelutasoa nostaa, kuten tuoda kauppoja lähemmäksi satamia. Kotkaan tarvitaan myös taidemuseo. Moni haluaisi keskustaa siistimmäksi. Kotka on katuristeyksissä tasa-arvoinen kaupunki. Eräs haastateltu toivoo kaupunkiin, kuten Haminaankin, lisää kolmioristeyksiä. Erään matkailijan mielestä julkiset yhteydet Kotkaan ovat heikot. Kotkan rautatieasema on erään matkailijan mielestä melko ankea. Pienristeilyjen tarjontaa tulisi lisätä niin Kotkassa kuin Haminassakin, myös opastusta niistä kaivataan. Kaunissaaren yhteydet ovat olemattomat. Uusi kohde Vellamo saa kiitosta mielenkiintoisuudellaan. Vellamoon tarvittaisiin vain parempi opastus. Monien mielestä Kotkassa riittää tekemistä ja kokemista, joidenkin mielestä kaupunki on kuollut. Heidän mukaansa tarvitaan enemmän säpinää ja city-kulttuuria. Talviajalle tulisi kehittää lisää aktiviteetteja. Miehikkälä, Virolahti Miehikkälän museopalvelut saavat kiitosta. Salpamuseoon paremmat opasteet, kunnon päällystetty tie ja pysäköintialuetta tulisi laajentaa. Lisäksi sotahistorialliset kohteet tarvitsevat enemmän mainontaa. Bunkkerimuseon opastekyltit voisivat olla hieman suuremmat, jotta niistä näkisi oikean suunnan.

29 Kymenlaakson matkailututkimus 26 Pyhtää Ruukki on kohteena mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen. Ruukin alueen rajat voisi merkitä selvemmin, jotta matkailijat eivät harhailisi yksityisten tonttien pihoilla. Yksityistalot näyttävät täysin samoilta, kuin matkailijoille avoinna olevat talot ja rakennukset. Saaristomarkkinoiden alueelle toivotaan lisää pysäköintitilaa.

30 Kymenlaakson matkailututkimus 27 II Kymenlaakson matkailusta 1. Matkailun kehitys vuosina Matkailun kehitystä mitataan yleisesti Tilastokeskuksen rekisteröimillä majoitusvuorokausilla. Kymenlaaksolle tämä ei ole paras mahdollinen mittari siksi, että maakunnassa on paljon päiväseltään käyviä matkailijoita. Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet ovat kuitenkin ainoa valtakunnallisesti vertailukelpoinen mittari, jota on pakko käyttää tässäkin kehityksen kuvaajana Kehitys yöpymisvuorokausina Yöpymisvuorokausissa mitattuna Kymenlaakson matkailu on kehittynyt viime vuosina hyvin. Vuodesta 2005 yöpymisvuorokaudet ovat joka vuosi kasvaneet ja tulevat kasvamaan myös vuonna. Kotka-Haminan seutukunnalla yöpymiset hieman notkahtivat vuonna 2007, mutta ovat jo vuoden tammi-syyskuussa suuremmat kuin koko vuonna (1.-9.) Kymenlaakso Kotimaiset Ulkomaiset Kaikki Kotka-Haminan seutukunta Kotimaiset Ulkomaiset Kaikki Kouvolan seutukunta Kotimaiset Ulkomaiset Kaikki Lähde: Tilastokeskus Vapaa-ajan yöpymisten osuus koko Kymenlaaksossa on viime vuosina ollut runsaat puolet. Kotka-Haminan seutukunnalla osuus tuona vuonna oli hieman pienempi, eli 50 %, ja vastaavasti Kouvolan seutukunnalla hieman suurempi, 55 %. Koko maassa vapaa-ajan yöpymisten osuus oli vuonna 2007 selvästi suurempi, vajaat 66 %, ja vastaavasti työperäisten yöpymisten määrä vajaat 40 %. Sekä koti- että ulkomaisten yöpymisten määrät ovat kasvaneet, mitä havainnollistavat seuraavat indeksikaaviot. Kaavioissa lähtövuosi on 2003.

31 Kymenlaakson matkailututkimus Kotimaisten yöpymisvuorokausien kehitys vuosina (2003 = 100) Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakso Kotka Hamina Kouvola Koko Kymenlaaksossa vuonna 2007 kotimaiset yöpymisvuorokaudet ovat 10 % vuotta 2003 korkeammat. Kouvolan seutukunnassa kotimaisten yöpymisten kasvu oli 15 %. Ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet Kymenlaaksossa vuosina lähes puolitoistakertaisiksi Ulkomaisten yöpymisvuorokausien kehitys vuosina (2003 = 100) Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakso Kotka Hamina Kouvola 1.2. Tärkeimmät ulkomaiset markkinat Kymenlaakson ja sen seutukuntien tärkein markkina-alue on odotetusti Venäjä. Vuonna 2007 Venäjältä tulleiden osuus ulkomaisista yöpymisvuorokausista oli koko Kymenlaaksossa 42 %, Kotka-Haminan seudulla 46 % ja Kouvolan seudulla 37 %. Vuoden tammi-syyskuussa venäläisten osuus oli noussut jo puoleen ja Kotka-Haminan seudulla jo 53 %:iin. Toiseksi tärkein markkina-alue on Saksa, josta tulleiden osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä vuonna 2007 oli koko maakunnassa 9 % ja Kouvolan seudulla 12 %. Kun otetaan huomioon venäläisten päivämatkailu, venäläisten osuus kaikista ulkomaisista matkailijoista on todennäköisesti edellistäkin suurempi.

32 Kymenlaakson matkailututkimus 29 Seuraavaan taulukkoon on koottu vuoden 2007 perusteella kunkin alueen 10 tärkeintä lähtömaata. Lähtömaa Kymenlaakso Venäjä Saksa Viro Ruotsi Puola Ranska Iso-Britannia Muut maat Alankomaat Kiina Kotka-Haminan seutukunta Venäjä Saksa Puola Ruotsi Viro Ranska Alankomaat Iso-Britannia Yhdysvallat USA Tanska Kouvolan seutukunta Venäjä Saksa Viro Ruotsi Iso-Britannia Kiina Tanska Ranska Puola Norja Lähde: Tilastokeskus

33 Kymenlaakson matkailututkimus Markkinaosuudet Kymenlaakson markkinaosuus laski vuosina ja on sen jälkeen kääntynyt jyrkkään nousuun. Vuoden syyskuun loppuun mennessä markkinaosuuden kasvu on jatkunut. Kymenlaakso markkinaosuus koko maan rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista 1,90 % 1,85 % 1,80 % 1,75 % 1,70 % 1,65 % 1,60 % 1,55 % 1,50 % 1,45 % Lähde: Tilastokeskus (1. 9.) Vuodesta 2006 käynnistynyt markkinaosuuden kasvu näkyy molemmissa seutukunnissa, sekä koti- että ulkomaisissa yöpymisissä. On merkillepantavaa, että Kotkan-Haminan seudun markkinaosuudet niin koti- kuin ulkomaisissakin yöpymisissä olivat vuoden tammi-syyskuussa lähes samansuuruiset. Markkinaosuudet ovat sinänsä vielä suhteellisen pienet. Kouvolan seudun markkinaosuus koko maan kotimaisista yöpymisistä on runsaan prosentin ja ulkomaisista puolisen prosenttia. Kotka-Haminan seudun markkinaosuus sekä kotimaisista että ulkomaisista on vajaan prosentin tasolla.

34 Kymenlaakson matkailututkimus 31 1,20 % Seutukuntien markkinaosuudet rekisteröidyistä yöpymisistä ,00 % Markkinaosuus 0,80 % 0,60 % 0,40 % Lähde: Tilastokeskus 0,20 % (1. 9.) Kotka Hamina, kotimaiset Kotka Hamina, ulkomaiset Kouvola, kotimaiset Kouvola, ulkomaiset 1.4. Majoituskapasiteetin käyttö Majoituskapasiteetin käyttöasteet ovat Kymenlaaksossa selvästi koko maata alhaisemmat. Koko maassa käyttöaste oli vuonna 2007 yli 50 %:n, Kymenlaaksossa se jäi 41 %:iin. 54 % 52 % 50 % 48 % 46 % 44 % 42 % 40 % 38 % 36 % 34 % Rekisteröidyn kapasiteetin käyttöasteet 2003 Lähde: Tilastokeskus (1. 9.) Kotka Haminan sk. Kouvolan sk. Koko maa

35 Kymenlaakson matkailututkimus Palveluyritysten lähitulevaisuudennäkymät Lähitulevaisuuden odotukset Kymenlaaksossa ovat yrityskyselyn mukaan positiiviset. Loka-marraskuussa vuonna tehdyn kyselyn vastauksissa synkkenevä taloustilanne ei erityisemmin näy Liikevaihto Lähes puolet, 49 %, kyselyyn vastanneista kymenlaaksolaisista palveluyrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan ja vain 11 % uskoi liikevaihtonsa laskevan. Odotuksissaan myönteisimpiä ovat ohjelmapalvelualan ja muiden palvelualojen yritykset. Myös majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä yli puolet odottaa liikevaihdolleen kasvua. Ryhmään muut kuuluvat mm. matkatoimistot, henkilökohtaiset palvelut ja matkailua palveleva toiminta. Huoltamoihin on puolestaan luettu korjausalan yritykset, autonvuokraajat sekä nykyaikaiset huoltamot moninaisine palveluineen. Synkimmät kasvunäkymät ovat liikennesektorilla, jossa vain 17 % odottaa jonkinlaista liikevaihdon kasvua ja peräti 31 % uskoo liikevaihtonsa laskevan. Kymenlaakson palveluyritysten liikevaihdon kehitys (n = 470) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Majoitus Ravitsemispalvelut Ohjelmapalvelut Kauppa Huoltamot Liikenne Muut palvelut Kaikki Laskee paljon Laskee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa paljon

36 Kymenlaakson matkailututkimus 33 Kouvolan seutukunnalla liikevaihtonsa kasvua odottavia oli 44 %. Myönteisimpiä liikevaihdon kasvulleen olivat ravitsemisen, kaupan ja liikennesektorin yritykset. Huoltamoista puolestaan runsas puolet uskoi liikevaihtonsa kasvavan ja 34 % sen laskevan. Kouvolan sk (n = 227) Laskee paljon Laskee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa paljon Majoitus 0 % 6 % 50 % 31 % 13 % Ravitsemispalvelut 0 % 12 % 29 % 53 % 6 % Ohjelmapalvelut 9 % 10 % 41 % 38 % 3 % Kauppa 18 % 0 % 27 % 55 % 0 % Huoltamot 7 % 27 % 53 % 7 % 7 % Liikenne 3 % 0 % 47 % 44 % 6 % Muut palvelut 6 % 3 % 46 % 35 % 10 % Kaikki 6 % 7 % 43 % 37 % 6 % Kotka-Haminan seutukunnalla optimistisimpia olivat ryhmään muut palvelut kuuluvat yritykset, majoitus- ja ravitsemisyritykset sekä ohjelmapalvelut. Liikenneyrityksistä vain 20 % odotti kasvua ja 30 % laskua. Kotka-Haminan sk (n= 239) Laskee paljon Laskee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa paljon Majoitus 0 % 0 % 40 % 45 % 15 % Ravitsemispalvelut 3 % 3 % 35 % 50 % 10 % Ohjelmapalvelut 0 % 7 % 36 % 50 % 7 % Kauppa 4 % 10 % 42 % 43 % 2 % Huoltamot 5 % 5 % 48 % 33 % 10 % Liikenne 0 % 30 % 50 % 20 % 0 % Muut palvelut 0 % 5 % 25 % 63 % 8 % Kaikki 2 % 8 % 38 % 45 % 6 % 3.2. Työvoiman kysyntä Liikevaihdon yleiset kasvuodotukset heijastuvat työvoiman kysyntään huomattavasti vaimeampina. Lähes kolme neljännestä vastanneesta yrityksestä arvioi työvoiman tarpeensa pysyvän ennallaan ja vain 22 % uskoi tarvitsevansa lisää väkeä. Liikevaihdon kasvun mukana lisähenkilökuntaa palkataan lähinnä majoitus- ja ravitsemisalalle ja ohjelmapalveluihin. Liikennesektorilla vastaajista 17 % ja huoltamotoiminnassa 13 % uskoi työvoiman tarpeensa vähenevän.

37 Kymenlaakson matkailututkimus 34 Kouvolan seudulla yrityksistä 16 % aikoo rekrytoida lisää henkilökuntaa ja 10 % arvioi työvoiman kysyntänsä vähenevän. Henkilökuntaa palkataan arvioiden mukaan eniten ravitsemisyrityksiin, ohjelmapalveluihin ja huoltamoalalle. Kouvolan sk (n = 225) Laskee paljon Laskee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa paljon Majoitus 0 % 0 % 88 % 13 % 0 % Ravitsemispalvelut 5 % 5 % 66 % 19 % 5 % Ohjelmapalvelut 0 % 6 % 76 % 18 % 0 % Kauppa 9 % 3 % 75 % 10 % 3 % Huoltamot 18 % 0 % 64 % 18 % 0 % Liikenne 7 % 7 % 79 % 0 % 7 % Muut palvelut 3 % 3 % 86 % 8 % 0 % Kaikki 6 % 4 % 75 % 13 % 3 % Kotka-Haminan seutukunnalla työvoiman kysynnän uskotaan kasvavan Kouvolan seutukuntaa enemmän. Vastanneista palveluyrityksistä 21 % arvioi kasvattavansa henkilökuntaansa. Lisähenkilökuntaa palkataan vastausten mukaan erityisesti majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksiin.

38 Kymenlaakson matkailututkimus 35 Kotka-Haminan sk (n = 234) Laskee paljon Laskee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa paljon Majoitus 0 % 0 % 60 % 30 % 10 % Ravitsemispalvelut 3 % 10 % 63 % 18 % 8 % Ohjelmapalvelut 0 % 0 % 64 % 36 % 0 % Kauppa 2 % 6 % 75 % 15 % 1 % Huoltamot 5 % 5 % 74 % 11 % 5 % Liikenne 5 % 15 % 70 % 5 % 5 % Muut palvelut 0 % 3 % 78 % 19 % 0 % Kaikki 2 % 6 % 71 % 18 % 3 % 3.3. Investoinnit Suurin osa vastanneista yrityksistä aikoi pitää investointinsa nykyisellä tasolla, ts. 60 % ei tee lähivuosina merkittäviä investointeja. Majoitus -, ravitsemis- ja ohjelmapalvelualojen yritykset ovat vastausten mukaan lähitulevaisuudessa aktiivisimpia investoijia. Kymenlaaksolaisten palveluyritysten investoinnit (n = 467) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Majoitus Ravitsemispalvelut Ohjelmapalvelut Kauppa Huoltamot Liikenne Muut palvelut Kaikki Laskevat paljon Laskevat hieman Pysyvät ennallaan Kasvavat hieman Kasvavat paljon

39 Kymenlaakson matkailututkimus 36 Kouvolan sk (n = 226) Laskevat paljon Laskevat hieman Pysyvät ennallaan Kasvavat hieman Kasvavat paljon Majoitus 0 % 6 % 63 % 25 % 6 % Ravitsemispalvelut 8 % 6 % 54 % 21 % 11 % Ohjelmapalvelut 6 % 12 % 41 % 41 % 0 % Kauppa 9 % 6 % 68 % 12 % 6 % Huoltamot 18 % 9 % 55 % 9 % 9 % Liikenne 7 % 20 % 33 % 20 % 20 % Muut palvelut 6 % 11 % 69 % 14 % 0 % Kaikki 8 % 8 % 59 % 18 % 7 % Kokonaistasolla investointeja suunnittelevien osuus oli lähes yhtä suuri molemmissa seutukunnissa. Suurimmat erot olivat liikenneyrityksissä, sillä Kouvolan seudulla jopa 40 % yrityksistä suunnitteli investointeja, kun Kotka-Haminan seudulla investointeja suunnittelevia oli vain 10 %. Kotka-Haminan sk (n = 237) Laskevat paljon Laskevat hieman Pysyvät ennallaan Kasvavat hieman Kasvavat paljon Majoitus 0 % 10 % 50 % 25 % 15 % Ravitsemispalvelut 3 % 10 % 50 % 30 % 8 % Ohjelmapalvelut 0 % 0 % 71 % 14 % 14 % Kauppa 4 % 10 % 68 % 14 % 5 % Huoltamot 10 % 10 % 48 % 29 % 5 % Liikenne 10 % 15 % 65 % 5 % 5 % Muut palvelut 0 % 3 % 63 % 32 % 3 % Kaikki 3 % 8 % 61 % 21 % 6 %

40 Kymenlaakson matkailututkimus 37 Yhteenveto Kymenlaakson matkailu on viime vuosina kehittynyt myönteisesti. Maakunnan saama välitön matkailutulo oli vuonna lähes 253 miljoonaa euroa. Vuodesta 1998 matkailutulo on kasvanut yli puolitoistakertaiseksi. Vuodesta 2003 tulo kasvoi lähes puolella. Matkailutulosta, 253 miljoonasta eurosta, Kouvolan seudun osuus oli 132 miljoonaa ja Kotka- Haminan 121 miljoonaa. Asukasta kohden välitön matkailutulo oli Kymenlaaksossa euroa. Tällä mittarilla mitattuna merkittävimmät matkailukunnat olivat Virolahti, Jaala ja vanha Kouvola. Matkailutulosta eniten tuloa sai vähittäiskauppa ja toiseksi eniten majoitusja ravitsemistoiminta. Matkailu oli vuonna myös merkittävä työllistäjä ja sen työllisyysvaikutus oli kokoaikaista työpaikkaa. Suurimpia työllistäjiä olivat matkailutulosta johdettuna vähittäiskauppa ja majoitus- ja ravitseminen. Verotuloja matkailu maksoi maakunnan kunnille palkoista johdettuna 16 miljoonaa euroa. Yöpymisvuorokausilla mitattuna Kymenlaakson matkailu on lähtenyt selvään kasvuun vuodesta 2006 ja kasvu jatkui ainakin vuoden syyskuun loppuun saakka. Todennäköisesti matkailun kehitys on vieläkin positiivisempi, kun otetaan huomioon lisääntynyt päivämatkailu. Kymenlaakson matkailu- ja palveluyritysten lähitulevaisuus on yritysten omien arvioiden mukaan vielä valoisa seuraavan kolmen vuoden, eli vuosien , ajan. Lähes puolet yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Tämä kasvu heijastuu hieman työvoiman kysyntään ja investointeihin, eli pääosin lisääntyvä liikevaihto otetaan nykyisellä henkilökunnalla ja nykyisellä palveluvarustuksella. Tämä on luonnollista, sillä esimerkiksi majoitusyritysten käyttöasteet sallivat selvästi nykyistä suuremman asiakasmäärän. Vuoden kesä-lokakuussa tehtyjen matkailijahaastatteluiden perusteella merkittävä osa matkailijoista tulee maakuntaan lomailemaan tai viettämään muuten vapaa-aikaansa, seuranaan perheenjäseniä tai ystäviä. Heille Kymenlaakso on matkan pääkohde. Maakuntaan tullaan omalla autolla tai Kouvolan seudulle hyvien rautatieyhteyksien vuoksi junalla. Suurin osa heistä on päiväkävijöitä. Matkailijoiden yöpyessä suosituin yöpymispaikka on sukulaisten ja tuttavien asunto tai loma-asunto, seuraavaksi suosituin yöpymismuoto on hotelli. Syy tulla Kymenlaaksoon on joko jokin tapahtuma tai nähtävyyskohde, tai sitten tullaan sukuloimaan ja perhetapahtumiin. Haastatelluille matkailijoille maakunta on tuttu jo aikaisemmilta vierailuilta. Ensimmäistä kertaa käyneiden osuus jää alle kymmenekseen. Päätös tulla Kymenlaaksoon tehdään varsin myöhään ennen matkaa, valtaosaltaan matkapäätös syntyy kolmen kuukauden sisällä ennen matkalle lähtöä. Neljännes haastatelluista ei hakenut etukäteen tietoa maakunnan matkailutarjonnasta ja runsas neljännes kyseli sukulaisiltaan tai tuttaviltaan. Kun tietoa haettiin muualta, suosituimpia olivat kuntien Internet-sivut. Matkailijoille Kymenlaakso on kohtuullisen mieluinen matkakohde. Asteikolla 1 5 Kymenlaakson arvosanaksi tuli 3.5. Kauppapalvelut saivat jo kiitettävän arvosanan, eli yli neljän. Nähtävyydet arvioitiin myös yleisarvosanaa paremmiksi, eli yli 3,8:n arvoisiksi. Yh-