Mittaus- ja analysointilaitteiden valmistus

Transkriptio

1 Mittaus- ja analysointilaitteiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Mittaus- ja analysointilaitteiden valmistus Toimialaraportti Jorma Höykinpuro 6/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Höykinpuro Jorma Toimialapäällikkö Pohjanmaan TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Mittaus- ja analysointilaitteiden valmistus Tiivistelmä Raportti käsittelee sähkö- ja elektroniikkateollisuuden mittaus- ja analysointilaitteiden toimialaa vuoden 2002 toimialaluokituksella luokka 33:tä eli lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistuksen. Toimialalla on kaikkiaan 861 yritystä ja 935 toimipaikkaa. Henkilöstöä yrityksissä vuonna 2007 oli Henkilöstön ikärakenne on muuta teollisuutta nuorempaa, sillä ala on nuori teollisuudenala, uutta henkilöstöä on palkattu enimmäkseen pitkän ammatillisen koulutuksen jälkeen. Poistuma vuositasolla on vain 150 henkilöä, ja noin 1200 henkilöä vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2008 saakka alan isommat yritykset menestyivät yleensä hyvin. Sopimusvalmistajilla on ollut suurimpia vaikeuksia, koska globaali kilpailu alalla on lisääntynyt. Alan vienti on pudonnut v aikana noin 20 % edellisen vuoden tasosta. Tärkeimpiä vientimaita ovat USA, Saksa, kiina, Ranska, Ruotsi, Iso- Britannia ja Japani. USA:n, Saksan ja Kiinan suhteellinen osuus viennistä on kasvanut. Vientiosuudet ovat laskeneet Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Tanskaan. Alan tuotanto on laskenut edellisestä vuodesta yli 20 %. Liikevaihdon pudotus touko-heinäkuussa 2009 verrattuna vuoden takaiseen oli koko elektroniikkaja sähköteollisuudessa 30,8 % Mittaus- ja analysointilaitteiden osalta se ei ole ihan niin suuri. Tilanteen ennakoidaan pysyvän heikkona vielä pari vuotta. Monet ennustajat ennakoivat lievää nousua jo ensi vuoden puolelle, mutta varsinaisen nousukauden ennakoidaan alkavan parin vuoden kuluttua eli vuonna 2012, jolloin työvoiman saatavuus voi ikäpoistumasta johtuen nousta keskeiseksi ongelmaksi. Yritykset innovaatio- ja kehitystoiminta on perinteistä. Tuotteet ovat huippuluokkaa. Uusia tuotteita kehitetään ympäristöystävällisesti ja puhtaamman energian ehdoilla. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh TE-keskuksen yhdyshenkilö: Jorma Höykinpuro, jorma.hoykinpuro@te-keskus.fi, puh Asiasanat sähköteollisuus, elektroniikkateollisuus, mittauslaitteet, analysointilaitteet ISSN Kokonaissivumäärä 47 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

6 Sisältö 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Yrityskannan muutokset Toimialan alueellinen jakaantuminen Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Työvoiman kohtaanto Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Suomen markkinoiden kehitys Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys Tuotanto Investoinnit Investoinnit Julkinen rahoitus Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen Tulevaisuuden näkymät toimialalla Kasvavat osa-alueet Sähköinen liiketoiminta Yritysten suhdanneodotukset Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Liite 1 Toimialaluokituksen TOL2002 TOL2008 muutoksista TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 6 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Lokakuun puolivälissä 2009 tätä raporttia kirjoitettaessa maailmatalouden tilanne on mahdollisimman epäselvä. Teollisuustuotanto laskee Euroopassa nopeampaa kuin Suomessa. Myynti vähenee sekä kotimaassa että viennissä. Tuotteiden hinnat ovat laskeneet. Konkurssit lisääntyivät. Ennusteissa suhdannekuoppa on vasta tulossa. Vuosi 2010 tulee vielä ongelmallisemmaksi. Seuraavassa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen aineiston pohjalta muutamia syksyn 2009 tilastolukuja teollisuudesta: viennin liikevaihto laski 32 % teollisuuden palkkasumma laski 6,7 % edellisen vuoden neljänneksestä teollisuustuotanto väheni elokuussa 21,2 % edellisen vuoden lukemista teollisuuden liikevaihto supistui touko-heinäkuussa 29 % sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni elokuussa 29,8 % edellisen vuoden lukemasta koko teollisuuden uudet tilaukset vähenivät tammi-elokuussa 26,9 % edellisen vuoden lukemasta ja elokuussa 37,3, % edellisen vuoden elokuusta teollisuuden varastot vähenivät -10 % toisella neljänneksellä, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa -21,6 % konkurssien määrä kasvoi tammi-elokuussa 35 % Teknologiateollisuus ry ennustaa investointilaman jatkuvan pitkään, henkilöstön määrän ennakoidaan vähenevän. EK:n kyselyssä teknologiateollisuuden suhdannekuoppa on vasta tulossa. Vaikka käänne parempaan tapahtuisikin se ei heti näy tuotannoissa eikä työllisyydessä. Työllisyyden paraneminen näkyy korkeintaan puoli vuotta jälkeenpäin, kun uusia tilauksia on saatu sisälle. Kun nousu alkaa, tulee työvoimasta syntymään valtava kilpailu. Suurten ikäluokkien poistuvat alkavat kohta olla suurimmillaan, mikä osaltaan helpottaa taantumavaiheen työllisyystilannetta, mutta parin kolmen vuoden päästä on odotettavissa suuria vaikeuksia työvoiman saamisessa. Niinpä tämä etsikkoaika olisi käytettävä mahdollisimman edullisella tavalla hyväksi, jotta kun kysyntä kasvaa, osaavaa työvoimaa on yritysten saatavilla. Reservissä olevan työvoiman kuntoa ja osaamista on ylläpidettävä ja kehitettävä kaikin mahdollisin voimavaroin. Vaikka tilanne vuonna 2009 näyttää näin synkältä, oli vuosi 2008 sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa hyvä. Niin isot kuin pienetkin yritykset saivat pääasiassa hyviä taloudellisia tuloksia. Taantuman alettua toimialalla tapahtui heikkeneminen muita toimialoja hitaammin. Vuoden 2008 loppupuolella tilanne vaikeutui paperi-, vene- ja kemian teollisuudessa. Metallin ja metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden valmistuksen puolella tilanne heikentyi oleellisemmin vuoden vaihteessa. Vasta näiden jälkeen näkymät alkoivat heiketä totaalisemmin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialoilla. Suurimmissa vaikeuksissa ovat olleet lähinnä keskisuuret yritykset, jotka tekevät sopimusvalmistusta isommille yrityksille. Kun on tullut tilausten puutetta tai peruutuksia, on alihankintatöitä siirretty takaisin isäntäyrityksiin. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

9 Mittaus- ja analysointilaitteiden osalta Suomen tärkein kauppakumppani on USA. Vienti sinne ei ole Suomen osalta romahtanut ja USA:n osuus kokonaisviennistä on jopa kasvanut. Viimeisimmässä lokakuun analyytikkoennusteessa USA:n talousluvut olisivat kasvusuuntaisia. Voimakas elvytys on alkanut vaikuttaa. Muista vientimaista Kiinassa ovat parhaat näkymät. Kokonaistuotanto kasvaa edelleen ja BKT on koko ajan kasvun puolella. Vaasassa marraskuussa 2009 Jorma Höykinpuro Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

10 1 Toimialan määrittely ja sisältö Tässä raportissa käsitellään sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialalta mittaus- ja analysointilaitteiden valmistusta. Kaikilta osin niitä tietoa ei raporttiin ole tähän saatavilla riittävällä tarkkuudella, jolloin tarkasteltavaksi tulee karkeampi luokittelu. Osittain tilannetta tarkastellaan koko teknologiateollisuuden osalta. Vuonna 2009 on otettu käyttöön uudempi luokitus - TOL2008. Toimialaraportin osalta on sovittu että tietoja käsitellään TOL2002-mukainen luokituksella. Joiltakin osin tietoja joutuu tulkitsemaan uudemmalla luokituksella, koska lähteenä on voitu käyttää asiantuntijaorganisaatioiden tietoja, jotka tulkitsevat tietoja siten. TOL2002-luokituksessa luokka 33 sisältää lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistuksen. Tässä raportissa tämän toimialan rinnakkaisnimenä käytetään mittaus- ja analysointilaitteiden toimiala raportin nimen mukaisesti. Tässä raportissa tarkastellaan pääasiassa seuraavia toimialoja kolmen numeron tarkkuudella: 331 Lääkintäkojeiden, kirurgisten kojeiden ja ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus- tarkkailu- ja navigointilaitteiden yms. valmistus pl. teollisuuden prosessinsäätölaitteet 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteiden valmistus Muut ryhmään kuuluvat toimialat ovat niin pieniä, ette niitä voi tulkita muuten kuin kokonaisluvuissa. Ks. tarkemmin Taulukko 1. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Tilastokeskuksen yritystietokannassa vuonna 2007 mittaus- ja analysointilaitteiden toimialaluokassa 33 yrityksiä oli yhteensä 861 ja toimipaikkoja 957. Se on 3,4 % koko maan teollisuuden yrityksistä ja toimipaikoista. Toimialan jakaantuminen tarkemmin Toimialoittain yritykset ja toimipaikat jakaantuivat seuraavasti: Taulukko 1. Mittaus- ja analysointilaitteiden yritysten, toimipaikkojen ja henkilöstön jakaantuminen 2- ja 3-tason luokituksella vuonna Lääkintäkojeiden, kirurgisten kojeiden yms. valmistus Mittaus- analysointi- ja navigointilaitteet Teollisuuden prosessinsäätölaitteet Optiikka- ja valokuvauslaitteiden valmistus Toimiala-koodi Toimialan nimi Yrityksiä Toimipaikkoja Henkilöstö 335 Kellojen valmistus Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus Lähde: Tilastokeskus, Yritystietokanta 2007 Yrityksellä voi olla useampi toimipaikka. Koko elektroniikka ja sähköteknisten tuotteiden valmistuksen ryhmässä (luokka DL) oli kaikkiaan 1691 yritystä. Se on 6,7 % koko teollisuuden yrityskannasta ja 0,5 % koko maan yrityskannasta. Teollisuudessa yrityksiä oli ja kaikkia yrityksiä oli Koko Mittaus- ja analysointilaitteissa yritysten keskimääräinen koko oli 21,5 henkilöä. se on enemmän kuin kaikissa yrityksissä ja koko teollisuudessa. Keskimääräinen miehitys jakaantui muilla toimialoilla seuraavasti: kaikki toimialat 4,8 henkilöä koko teollisuus 16 henkilöä koko elektroniikka- ja sähköteollisuus 37,1 henkilöä konttori- ja tietokoneet 5,9 henkilö muu sähkökoneiden valmistus 36 henkilöä radio-, televisio ja tietoliikennevälineet 113,6 henkilöä lääkintäkojeet, hienomekaaniset laitteet ym. (joihin mittaus- ja analysointilaitteet kuuluvat) 14,4 henkilöä 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

12 Koko yrityskannassa pienten, alle 10 henkilön yritysten osuus oli 94 %. Koko teollisuudessa vastaava lukema oli 83 % ja koko elektroniikka- ja sähköteollisuudessa 78 %. Tarkasteltavassa mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla pienten yritysten osuus oli 86 %. Yli 250 henkilön yrityksiä Suomessa oli 643. Teollisuudessa niitä oli 253, elektroniikkaja sähköteollisuudessa i 37 ja lääkintäkojeiden, mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksessa Yrityskannan muutokset Koko yrityskantaan verrattuna mittaus- ja analyysilaitteiden yritysten määrälliset muutokset ovat vaatimattomia. Koko maan yrityskanta v oli Vuodesta 2001 koko yrityskanta kasvoi 22,8 %. Vastaavasti koko teollisuuden yrityskanta v oli yritystä. Vuodesta 2001 kasvua oli 1,9 %. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastoissa v toimialan yritysten määrä oli 818. Kasvua vuodesta 2001 tapahtui 4,1 % eli jonkun verran enemmän kuin koko teollisuudessa yhteensä. Eniten uusia yrityksiä samalla aikavälillä on syntynyt metallimalmien louhinnan (+120 %), kansainvälisten järjestöjen (+ 100 %), terveydenhuollon- ja sosiaalipalvelujen (+ 69,4 %), veden puhdistuksen ja jakelun (+64,8), virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan (+ 57,2), tutkimuksen ja kehittämisen (+53,8 %) ja liikennettä palvelevan toiminnan ja matkatoimistojen (+ 53,8 %) toimialoilla. Mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut vuosina noin 40:n ja 50:n välillä. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset erottuvat toisistaan pienellä marginaalilla. Erikoista kehityksessä on kolmen vuoden jaksot. Vuosina yrityksiä lopetti enemmän kuin kasvoi. Vuosina tilanne oli päinvastoin. Yrityksiä syntyi enemmän kuin lakkasi. Toimialan sisällä tarkemmin muutokset tämän toimialan sisällä olivat seuraavat: muun sähkökoneiden ja laitteiden toimialalla yritysten määrä on vähentynyt vuodesta yrityksellä eli muutos 2,8% lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien ja kellojen valmistuksen toimialalla määrä on vähän lisääntynyt eli kuudella yrityksellä eli muutos +0,7 %. mittaus-, tarkkailu- ja navigointilaitteiden toimialalla yritysten määrä on kasvanut 18:lla eli kasvua on 8,3 %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

13 Kuvio 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset lääkintäkojeiden, hienmekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien valmistuksen toimialalla (TOL 33) Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Tilastokeskus Kaikkiaan sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa yritysten lukumäärä väheni seitsemällä kappaleella eli muutos oli 0,5 %. Kaikilla toimialoilla aloittaneiden yritysten määrä on laskenut 17,5 %, vastaava luku teollisuudessa on 19,5 %. Mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla lukemat eivät ole suuria, kasvu oli 7,7 %. Yritysten kansainvälistyminen: yrityskaupat ovat vähentyneet Vuonna 2008 Talouselämä-lehti kirjasi tammikuusta elokuuhun asti yli 560 yrityskauppaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa niitä tapahtui 30. Noin kolmasosaan yrityksistä tuli ulkomainen omistaja. Ostajia oli seuraavista maista: Thaimaa, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Venäjä. Vuonna 2009 vastaavana aikana yrityskauppoja tehtiin 326. Näistä 13 tapahtui sähköja elektroniikkateollisuudessa. Ulkomaisia ostajia oli Kiinasta, Ruotsista ja USA:sta. Tämän vuoden huomattavimpia kauppajärjestelyjä on Elcoteqin velkajärjestelyihin liittyvät yrityskaupat. Siinä on mukaan tulossa intialainen omistaja. 2.3 Toimialan alueellinen jakaantuminen Suurimmat yritykset, henkilöstö ja toimipaikat, joissa oli mittaus- ja analysointilaitteiden valmistusta, sijaitsivat v eri maakuntien alueille seuraavasti. 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

14 Taulukko 2. Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien valmistus, TOL 33, henkilöstömäärältään suurimmat yritykset eri maakunnissa vuonna Maakunta % kaikista % kaikista Suurin yritys Kotipaikka T-ala Uusimaa , ,20 Vaisala Vantaa 332 Pirkanmaa , ,27 Metso Automation Tampere 333 Henkilöstö Toimipaikkoja Pohjois-Savo 841 7, ,95 Honeywell Oy Kuopio 333 Pohjois , ,24 Polar Electro Kempele 332 Pohjanmaa Keski-Suomi 455 4, ,31 Landisgyr Jyväskylä 332 Varsinais-Suomi 445 4, ,30 Cencorp Salo 332 Päijät-Häme 253 2, ,85 Merivaara Oy Lahti 331 Pohjois-Karjala 245 2, ,67 Thermo Fisher Joensuu 332 Pohjanmaa 241 2, ,99 Scott Health & Vaasa 331 Safety Oy Kainuu 239 2,17 9 0,96 Metso Automation Kajaani 332 Kymenlaakso 143 1, ,89 Metso Automation Kotka 332 Satakunta 140 1, ,17 Tyke Oy Rauma 331 Etelä , ,21 Epec Oy Seinäjoki 333 Pohjanmaa Etelä-Savo 117 1, ,26 Environics Oy Mikkeli 332 Itä-Uusimaa 92 0, ,07 Kanta-Häme 71 0, ,93 Elmix oy Tammela 332 Etelä-Karjala 66 0, ,67 Lappi 63 0, ,25 Metso Automation Kemi 333 Ahvenanmaa 29 0,26 9 0,96 Keski- 8 0,07 8 0,86 Pohjanmaa Koko maa , ,00 Lähde: Tilastokeskus, Asiakastieto: suurimmat yritykset ja yritysten omat Internet-sivut Usea yritys on v jälkeen vähentänyt toimintaansa alueella niin paljon, että vuoden 2009 tilanteessa se ei välttämättä ole alueensa suurin yritys tarkasteltavalla toimialalla tai yritys on jopa hävinnyt kokonaan. Eniten toimialalla toimipaikkoja maakunnittain v oli Uudellamaalla 29,2 % kaikista, Pirkanmaalla 10,3 %, Varsinais-Suomessa 9,3 %, Pohjois-Savossa 7 % ja Keski-Suomessa 6,3 %. Henkilöstöä puolestaan oli eniten Uudellamaalla 47 % kaikista, Pirkanmaalla 16 %, Pohjois-Savossa 7,7 %, Pohjois-Pohjanmaalla 4,6 % ja Keski-Suomessa 4,1 %. 2.3 Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Henkilöstön ikärakenne Vuoden 2006 ikärakennetilastossa mittaus- ja analysointilaitteiden toimialan (TOL 33) työssä käyvien ikärakenne painottui v vuotiaiden välille. Aivan nuoria on suhteellisesti vähemmän, koska toimialalla työvoima on keskimääräisesti paremmin koulutet- TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

15 tua. Sen sijaan vuotiaita on kaikista eniten eli viime vuosina insinöörejä ja muita ammattilasia on yrityksiin palkattu suhteellisen paljon. Henkilöstöä yrityksissä oli v noin henkilöä. Kuvio 2. Työssäkäyvät iän mukaan kaikilla toimialoilla yhteensä sekä mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla TOL 33 vuonna ,0 3,5 Kaikki toimialat yhteensä 33 Mittaus- ja analysointilaitteet 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline Keski-ikä oli 40,5, kun se kaikilla toimialoilla oli 41,5 vuotta. Kaikilla toimialoilla vanhemmasta ikärakenteesta johtuva poistuma tulee olemaan jyrkempää kuin sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Selvästi suurin ikäryhmä on vuotiaat. Työvoiman poistuma kaikilla toimialoilla vuoteen 2015 saakka on keskimäärin henkilöä/vuosi. 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

16 Kuvio 3. Vuosittainen ja kumulatiivinen työssäkäyvien poistumaosuus sähköteknisessä teollisuudessa ,0 10,0 Poistuma% Kumulatiivinen poistuma % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Poistuma 2007 Poistuma 2008 Poistuma 2009 Poistuma 2010 Poistuma 2011 Poistuma 2012 Poistuma 2013 Poistuma 2014 Poistuma 2015 Lähde: Foredata Oy Kuviossa 2 on esitetty vuosittainen ja kumulatiivinen suhteellinen poistuma koko sähköteknisessä teollisuudessa. Mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla poistuma on samansuuntainen, sillä työvoima on koulutukseltaan hyvin samanlaista kuin koko sähköteknisessä teollisuudessa. Alalle rekrytoidaan pidemmän ja useimmiten teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Vanhempia ikäluokkia on vähemmän. Poistuma työvoimasta vuoteen 2015 on noin 10 % eli 1200 henkilöä eli vuosittain ikärakenteesta johtuva poistuma on noin 150 henkilöä. Yrittäjien ikärakenne Vuoden 2006 ikärakennetilastoissa on tietoja 475 yrittäjän ikärakenteesta lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden yms. valmistuksen TOL33:n toimialalla. Eniten on yrittäjiä seuraavissa ikäryhmissä: vuotiaat 21 % vuotiaat 21 % vuotiaat 17 % vuotiaat 16 % 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat 14 % Kuuden yrittäjän ikä on jo yli 65 vuotta ja vuotiaita on 62 eli ei kovin suurta sukupolven vaihdosongelmaa tällä toimialalla ole. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

17 Kuvio 4. Yrittäjien ikärakenne, TOL 33, v työssäkäyntitilasto, n= Lääkintäkoj., hienomek. kojeiden ja optisten instrum. sekä kellojen valmistus Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2006 Kotimainen ja ulkomainen henkilöstö Koko teknologiateollisuuden henkilöstö v lopussa oli Suomessa noin ja ulkomailla noin Vuonna 2007 ulkomaisen henkilöstön määrä nousi suurammaksi kuin henkilöstön määrä kotimaassa. Kumpikin henkilöstömäärä on kasvanut vuosien välisenä aikana, mutta ulkomainen henkilöstö on kasvanut jyrkemmin. Kesäkuun 2009 lopussa teknologiateollisuus arvioi, että kotimaisen henkilöstön määrä on vähentynyt noin henkilöllä lomautusjärjestelyjen kautta. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa kotimaassa henkilöstöä vuonna 2008 oli noin ja ulkomailla liki eli tällä toimialalla ulkomaisen työvoiman osuus on paljon suurempi kuin koko teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan kotimaassa työskentelevän henkilöstön määrä on laskenut henkilöä. Lisäksi lomautusjärjestelyissä oli henkilöä. Eniten ulkomaista henkilöstöä oli Aasiassa eli yli henkilöä. Seuraavaksi eniten ulkomaista henkilöstöä oli Länsi-Euroopassa noin , Keski- ja Itä-Euroopassa noin , Keski- ja Etelä-Amerikassa noin , Pohjois-Amerikassa noin ja Lähi-idässä ja Afrikassa noin Työvoiman kohtaanto Sähkö- ja elektroniikka-alalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: sähköasentajat, sähkökoneenasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat sekä sähkö-, elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne sähköalan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

18 Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2009 raportoimat sähköalan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Kuvio 5. Työvoiman kohtaantotilanne sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa Työvoiman kohtaantotilanne tammi - toukokuu 2009 Sähkö- ja elektroniikka-alan ammatit Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 09 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Sähköasentajaopiskelija (2) Autosähköasentaja Tuotantotyöntekijä Kodinkoneiden huoltaja Lähde: TEM Syyskuussa 2009 tilanne Pohjanmaan TE-keskuksen alueella on muuttunut siten, että sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksissä työvoiman saannissa ei ole ongelmia. Ryhmäilmoituksella lomautetut Työ- elinkeinoministeriö on seurannut ryhmäilmoituksella lomautettujen määriä v helmikuusta lähtien. Kaikilla toimialoilla suurin lomautusmäärä olivat toukokuussa. Sitä se oli myös TOL33-toimialalla: ryhmäilmoituksella lomautettuja oli 552. Sen jälkeen lomautettujen määrä laski 300 henkilön tasolle ja elo ja syyskuussa ryhmäilmoituksella lo- TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

19 mautettuja oli 70. Viimeisin luku on vähän suurempi eli lokakuussa lomautettuja oli 144. Lomautuksen keskimääräinen kesto oli silloin 44 vuorokautta. Avoimet työpaikat TE-toimistoissa Avointen työpaikkojen määrä työnvälitystilastoissa on kasvanut koko 2000-luvun ajan aina vuoteen 2007 saakka. Silloin työpaikkoja oli avoimena 112. Vuonna 2009 työvoiman kysyntä hiljeni ja uutta työvoimaa tarvittiin 106 henkilön verran. Kuvio 6. Avoimet työpaikat TE-toimistoissa lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden yms. valmistuksen toimialalla (TOL33) vuosina Avoimet työpaikat työnvälitystilastoissa TOL Lähde: TEM 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

20 2.3 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 3. Sähkö- ja elektroniikka-alan suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan vuonna Sijoitus 2008 (2007) Yritys ja omistus Pääkonttori Liikevaihto milj. euroa Muutos % Nettotulos milj. euroa Koko henkilöstö Henkilöstö Suomessa 1 (1) Nokia Espoo ,7 19 (18) Elcoteq, U Luxemburg ,3 26 (32) ABB Ltd, U Helsinki ,9 135 (144) Siemens, U Espoo ,5 166 (179) PKC Group Kempele ,9 167 (173) Tellabs, U Espoo (217) Vacon Vaasa ,7 188 (182) Salocomp,U Salo ,5 209 (223) Vaisala Helsinki (222) Scanfil Sievi ,4 261 (261) L M Ericsson,U Kirkkonummi ,7 328 (294) Polar Electro Kempele 147-8? (364) Eaton Power Espoo Quality, U 338 (321) Kemppi Lahti (382) Wallac, Perkin Turku Elmer U 399(357) Sanmina-SCI Oulu 116, EMS Haukipudas, U 415 (469) Evox Rifa Espoo ,8 Group, U 481 (497) Incap Helsinki 93, ,9 500 (491) Palodex Group Tuusula 90,2 402 Lähde: Talouselämä, yritysraportti, Suomen 500 suurinta yritystä 2008 TEarvo Elektroniikkateollisuuden lippulaivana on jo vuosia ollut Nokia, joka vuonna 2008 oli Suomen suurin yritys: liikevaihdoltaan neljä kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin yritys Stora Enso ja kaksitoista kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin elektroniikka-alan yritys. Nokian liikevaihto oli 13 miljardia euroa suurempi kuin valtion budjetti. Nokian liikevoiton osuus Suomen BKT:stä muodostaa 5 %. Talouselämän Yritysraportin mukaan Suomen 19 suurinta elektroniikka-alan yritystä kuuluu Suomessa 500 suurimman yrityksen joukkoon. Näillä yrityksillä on pääkonttori Suomessa, vaikka valtaosa omistuksesta saattaa olla ulkomailla (yrityksen perässä U-merkintä). Laskelmassa on mukana Talouselämän laskema TE-arvosana, joka luokittelee yrityksiä taloudellisen menestyksen perusteella (asteikko 4-10). Arvosanassa on huomioitu sijoitetun pääoman tuotto, omavaraisuusaste sekä gearing, joka kuvaa kannattavuutta ja rahoitusasemaa. Selkeitä mittaus- ja analysointilaitteiden toimialan valmistajia listalla on 209:ntenä oleva Vaisala ja 328:ntena oleva Polar Electro. Muillakin isoilla sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksillä on mittaus- ja analysointilaitteiden valmistusta. Esimerkiksi Vaisalalle on arvioitu paras TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19

21 TE-arvo eli kymppi vuoden 2008 lopun tilanteessa eli se oli parhaassa mahdollisessa tilanteessa laman alkaessa. Syksyllä 2009 Vaisala antoi liikevaihtovaroituksen eli liikevaihto jää alhaisemmaksi kuin edellisenä vuonna. Loppuvuodesta on epävarmuutta projektimyynnin ja toimitusten ajoittumisen sekä teollisuussegmenttien heikomman kysynnän vuoksi. 20 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

22 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Suomen markkinoiden kehitys Teknologiateollisuus ry:n mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto v Suomessa oli 28,5 mrd. euroa. Tilauskantatiedustelun mukaan kotimaan kysyntä on pysynyt pitkään tasaisena. Kesäkuun 2009 kyselyssä kotimaan kaupan tilauskannan suhteellinen osuus koko toimialan kaupasta oli kasvanut 17 %:iin ja vientiin meneviä tilauksia oli 83 %, vaikka määrä on hieman laskenut. Vuoden 2008 huipputilanteessa kotimaisten tilausten osuus oli noin 12 % ja viennin osuus oli 88 %. Kuvio 7. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Kotimaan kaupan indeksi v Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus Koko elektroniikka- ja sähkötuotteiden toimialalla kotimaan kaupan huippu koettiin v. 2001, jolloin indeksi oli noin 120:n tasolla. Se merkitsi vilkasta kännykkäkauppaa Suomessa. Vuosina kaupan indeksi laski 60:n tasolle, mistä se nousi 70 80:n tasolle. vuosina Vuonna 2009 kotimaan sähkö- ja elektroniikkalaitteissa tapahtui selvää laskua: Lasku alkoi jo v puolella lokakuussa, jolloin kotimaan kauppa laski -8 % edellisestä vuodesta. Marraskuussa lukema oli 28 % ja joulukuussa -8 %. Vuoden 2009 puolella kotimaan myynnin lukemat ovat kaikkina kuukausina olleet pienemmät kuin edellisenä vuonna. Pienin ero oli maaliskuussa 10 % ja suurin lukema huhtikuussa -27 %. Viimeisin tiedossa oleva lukema -22 % on kesäkuulta TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 21

23 3.2 Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti v oli miljoonaa euroa. Se on 19,7 % koko viennistä. Tuonti oli noin puolet viennin arvosta eli 6007 miljoonaa euroa. Se on 9,6 % koko tuonnista. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä on 4031 miljoonaa euroa. Se on 18,2 % koko viennistä. Viennin arvo on pudonnut 39,3 % edellisen vuoden vastaavasta lukemasta. Suomen koko kaupan vientiluvut nousivat 2000-luvulla korkeimmilleen vuoden 2008 alussa. Suurin arvo oli saman vuoden hutikuussa, silloin viennin arvo oli miljoonaa euroa. Huhtikuussa myös tuontiluvut olivat suurimmat eli milj. euroa. Tilanne alkoi heiketä nopeasti vuoden 2008 marraskuussa. Viennissä vuoden 2009 pohjalukemat milj. euroa saavutettiin elokuussa, jolloin viennin arvo oli 38 % pienempi kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kuvio 8. Suomen koko tuonti ja vienti kuukausittain elokuu milj euroa Tuonti alkuperämaittain Vienti määrämaittain III V VII Lähde: Tulli ja Tilastokeskus Tuonnin arvot laskivat samanaikaisesti kuin viennin. Pienin arvo miljoonaa euroa on myös elokuulta, jolloin tuonti supistui edellisen vuoden vastaavasta lukemasta 38 %. Elokuussa ulkomaan kaupan tase painui 75 miljoonaa miinuksen puolelle. 22 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

24 Kuvio 9. Suomen viennin vuosimuutos tehdasteollisuudessa ja metalliteollisuudessa elokuu C Tehdasteollisuus Metalliteollisuus ,3-44,9-60 Lähde: Tulli ja Tilastokeskus Tehdasteollisuudessa vienti alkoi vähetä vuoden 2008 maaliskuussa, kävi välillä edellisen vuoden tasossa ja romahti pysyvämmin saman vuoden loka- marraskuussa -30 %:n tasolle. Viimeisimmät tiedot ovat elokuulta. Silloin koko tehdasteollisuuden viennin arvo oli 37,3 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuudessa vastaava lukema oli 44,9 %. Vientimaat Mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla Suomen tärkeimpiä vientimaita suuruusjärjestyksessä ovat USA, Saksa, Kiina, Ranska, Ruotsi, Iso-Britannia, Japani, Tanska, Alankomaat, Italia, Venäjä ja Malesia. Vienti näihin maihin on kaksi kolmasosaa koko toimialan viennistä. Viennin suhteellinen osuus edellisen vuoden puolen vuoden tilastoihin verrattuna on kasvanut seuraavissa maissa USA, Saksa, Kiina, Ranska, Japani, Alankomaat ja Malesia. Suhteellisesti eniten vienti on laskenut Ruotsiin ja Tanskaan. Kokonaisuudessaan mittaus- ja analyysilaitteiden vienti on laskenut tammikuusta kesäkuuhun 19,4, %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 23

25 Kuvio 10. Suomen viennin osuus tärkeimpiin vientimaihin v ja 2009 tammikesäkuun välisenä aikana mittaus- testaus- ja navigointilaitteiden toimialalla Vienti I-VI/2008 Vienti 1-6/ ,5 16,4 8,5 7,2 7,2 7,1 7,8 5,9 5 4,7 5,2 4,2 2,8 3,9 USA Saksa Kiina Ranska Ruotsi Iso-Britannia Japani 35,6 32,2 4,1 2,7 3 3,3 2,9 2,7 2,9 2,7 1,2 2,3 Tanska Alankomaat Italia Venäjä Malesia Muut maat Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline EU-maiden vienti- tuontilukemat ja kauppatase tärkeimpiin kauppakumppaneihin näytti tammi heinäkuussa 2009 edelliseen vuoteen verrattuna seuraavalta: Taulukko 4. EU-maiden vienti- ja tuontilukemat tammi-heinäkuulta. Maa Vienti bn euro I-VII /2009 Viennin muutos EUmaista I-VII/ Tuonti bn euro VII/2009 Tuonnin muutos EUmaihin I-VII/ USA 120,0-20 % 97,6-12 % Sveitsi 41,2-12 % 43,8-8 % Kiina 45,1-4 % 120,4-10 % Venäjä 36,8-40 % 61,3-44 % Turkki 24,3-30 % 20,9-27 % Norja 21,0-21 % 40,1-31 % Japani 20,9 18 % 32,5-29 % Intia 15,4-18 % 15,1-14 % Etelä-Korea 12,1-24 % 19,0-18 % Brasilia 11,4-23 % 14,9-28 % Lähde: Eurostat Kiinasta tapahtuva tuonnin arvo on paljon suurempi kuin viennin arvo. EU-maiden ja Kiinan välinen kauppatase on peräti -75,2 bn euroa negatiivinen. Kauppatase USA:han sen sijaan on positiivinen 22,4 bn euroa. Muita EU:lle positiivisen kauppataseen maita on Sveitsiin 7,4 bn euroa, Turkki 3,4 bn euroa ja Intia 0,3 bn euroa. 24 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

26 Taulukko 5. Suomen mittaus- ja analysointilaitteiden kaupan kannalta tärkeimpien kauppakumppaneiden vienti ja tuonti tammi heinäkuulta. Maa Vienti bn euro I-VII /2009 Viennin muutos I-VII/ Tuonti bn euro VII/2009 Tuonnin muutos I-VII/ Saksa 457,8-23 % 384,3-20 % Ranska 198,4-21 % 228,7-21 % Ruotsi 53,1-31 % 46,7-32 % Iso-Britannia 143,1-24 % 197,5-24 % Tanska 38,6-18% 35,2-19 % Alankomaat 201,4-21 % 180,5-22 % Italia 171,5-24 % 171,6-5,2 % Suomi 25,6-36 % 24,5-35 % Lähde: Eurostat Suomen vienti EU-maista on romahtanut kaikista eniten eli -36 %. Seuraavaksi suurimpia viennin pudotuksia on tapahtunut Liettuassa -32 %, Ruotsissa -31 %, Bulgariassa -30 %, Virossa 27 %, Latviassa 27 %, Tšekissä -25 % ja Portugalissa 25 %. Suurimmat negatiiviset kauppataseet olivat Isossa Britanniassa -54,4, Ranskassa -30,4, Espanjassa -26,9, Kreikassa -17,1 ja Portugalissa -10 bn euroa. Positiivisimmat kauppataseet olivat Saksassa 73,4, Irlannissa 23,3, ja Alankomaissa 20,9 bn euroa. Suomen Pankin ennusteessa Kiinan tuonti tulee v putoamaan -10 %:lla ja Venäjällä vastaava pudotus on -28 %. Vuonna 2010 Kiinan tuonnin ennustettaan kasvavan 5 % ja Venäjän 6 %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 25

27 4 Tuotanto Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on 2000-luvulla ollut melko hyvällä kasvuuralla. Vuosi vuodelta tuotannon määrä on kasvanut kausiluonteisesti vuoden vaihteessa on tapahtunut pudotuksia alaspäin. Vuoden 2001 lopussa oli ns. pikkutaantuma. Vuosina 2005 ja 2006 kehitys on ollut todella hyvää. Vuoden 2007 lopussa tapahtui pieni notkahdus, mutta v alussa kasvu oli jälleen voimasta. Koko teollisuudessa taantuman vaikutukset näkyvät loppuvuoden tilanteessa, mutta sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto oli koko vuoden ajan edellistä vuotta suurempi. Kuvio 11. Koko teollisuus ja elektroniikka ja sähkötuotteiden valmistus, tuotannon liukuva vuosimuutos Koko teollisuus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009 tilanne näyttääkin ihan toisenlaiselta. Vuoden alussa tuotannon määrä putosi kokonaiset 50 % edellisen vuoden tasosta. Koko teollisuudessa tapahtuu samanaikaisesti noin 25 %:n pudotus. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni eri kuukausien aikana noin 35 % edellisen vuoden tilanteesta. Viimeisin lukema elokuulta on 32,8 %. Vuoden 2009 tilannetta on tarkasteltu Tilastokeskuksen TOL 2008-luokityuksella. 26 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

28 Kuvio 12. Koko teollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, tuotantoindeksin vuosimuutos tammi-elokuu Koko teollisuus 28, Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 20, ,6 5,8 5,9 4,7 4,7 5 5,6 2,4 4,3 3,4 1 3,4 3,1 2,4 2,6 1,4 1,9 1,7-0,5 0, ,1-24,4-50,5-21,2-22,8-23,7-22,9-23,1-22,9 Heinäkuu Elokuu -40,6-35,7-35,3-35,8-32, ,8 Lähde: Tilastokeskus Teollisuuden varastot Teollisuuden varastojen tilanne sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on kehittynyt v toisella neljänneksellä seuraavasti : aineet ja tarvikkeet, varasto väheni 29 % keskeneräiset työt, varasto väheni 33,3 % valmisteet, varasto väheni 14,6 % kauppatavarat, varasto lisääntyi 36,1 % varastotilanne yhteensä, väheni 21,6 % Vaikka kauppatavaroiden osuus lisääntyikin, on sen kokonaisosuus koko varaston arvosta yhteensä 5,7 %. Kulut Vuoden 2008 teollisuuden ennakkotiedoissa tuotannon kuluissa aineiden ja tarvikkeiden osuus on 60,4 %. Henkilöstön palkkakulut olivat 31 % ja sosiaalikulut 7,5 %. Energiaan (polttoaineet, sähkö ja lämpö) liittyvien kulujen osuus oli noin 0,5 %:n luokkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvoivat henkilöstön palkkakulut 3 % ja sosiaalikulut 6 %. Hankittujen aineiden ja tarvikkeiden arvo nousi 3 % ja pakkausaineiden 14 %. Hankittujen polttoaineiden kulut vähenivät peräti 52 %. Sähkökulut lisääntyivät 1 %:lla, lämpökulut 6 %:lla. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 27

29 Kuvio 13. Tuotannon kulut mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla v ,0 0,6 0,4 0,1 60,4 31,0 7,5 Henkilöstön palkat Henkilöstön sosiaalikulut Aineet ja tarvikkeet Pakkausainee Polttoaineet Sähkö Lämpö Lähde: Tilastokeskus Investointeja tehtiin yhteensä euron edestä. Se on 47 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koneisiin investoitiin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuottavuus Elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa on tuottavuutta viimeisten vuosien aikana voimakkaasti parannettu. Tämä seikka käy selvästi ilmi tuottajahintaindeksin kehittymisessä. Eri teollisuudenalojen indeksi vuonna 1995 oli 100. Indeksi elektroniikka - ja sähköteknisessä teollisuudessa on laskenut jatkuvasti alaspäin ja on v pudonnut alle neljäsosaan eli 24: tasolle 14 vuoden takaisesta luvusta. Muilla toimialoilla paitsi metallien jalostuksessa luvut ovat periaatteessa nousseet koko ajan vuoden 1995 tasosta. Kuvio 14. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuottajahintaindeksi vienti ja kotimaiset tavarat, 1995, I = Elektroniikka- ja sähköteollisuus , Lähde: Teknologiateollisuus ry Teollisuuden tuottajahintaindeksi (1995,1 = 100) mittaa Suomessa valmistettujen, vientiin ja kotimarkkinoille tarkoitettujen teollisuustavaroiden tuottajahintojen kehitystä 28 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

30 Alihankinta, kunnossapitotoiminta Nokian kännykkäpuhelinteollisuus on kilpailuttanut alihankkijoita niin tehokkaasti, että suuri osa isoistakin alihankkijoista on joutunut vaikeuksiin. Näistä esimerkkeinä ovat mm. Perloksen, Scanfilin, Foxconnin ja Elcoteqin romahdukset. Tarvittavat tuotteet ja osatuotteet ovat aikaisempaan verrattuna ja muita teollisuudenaloja kevyempiä ja pienempiä. Niitä on helpompi kuljettaa suuria eriä paikasta toiseen valmistettavaksi kauemmaksi halpatuotannon maihin. Tämä kehitys on ollut ilmeisen välttämätön, kun yritysten tärkeimpiä asioita ovat jatkuva kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen sekä voiton maksimointi. Jatkuvan kilvoittelun arvoille meitä on valjastanut myös EU. Olisi toivottavaa, että tulisi tavoiteltaviksi jotain muitakin arvoja. Monilla yrityksillä tuotteisiin liittyy kunnossapitotyötä, jolla saattaa olla merkittävä osa yritysten liikevaihdosta. Kunnossapito lieventää yrityksen tilannetta taantuman aika ja pidentää investointien elinkaarta. Kunnossapidon järjestämisellä asiakas saa hankkimalleen tuotteelle takuun ja paremman toimintavarmuuden Kunnossapitotoiminta edistää erilaisten yritysten verkottumista ja asiakkaille voidaan kehittää uudenlaisia palveluja. Suomalaiset yritykset ovat tässä toiminnassa edelläkävijöitä. Suuryritykset ovat saattaneet perustaa yhteisiä kunnossapitoyhtiöitä. Tuotannon arvonlisäys ETLA toteuma- ja ennustekuviossa ilmenee, että elektroniikkateollisuuden tuotannon arvonlisäystä tapahtui 1990-luvun lamavuosinakin, paitsi laman toisena vuotena. Työllisyyden kannalta pahin vuosi oli 1994, jonka jälkeen työllisyys parani tasaisen varmasti.. Kuvio 15. Tuotannon arvonlisäys, elektroniikkateollisuus, toteuma ja ennuste , milj. euroa Elektroniikkateollisuus * 2010e 2012e 2013e Lähde: ETLA Arvonlisäyksen kannalta 2000-luku on ollut todellista kulta-aikaa. Vuosina ennakoidaan tapahtuvan suurimmat pudotukset. Ennusteen mukaan vuosi 2011 on nousu aikaa ja vuonna saavutetaan sama taso, kuin parhaana vuotena (vuosi 2008). TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 29

31 5 Investoinnit 5.1 Investoinnit EK:n investointikyselyn perusteella suurimmat elektroniikka- ja sähköteollisuuden investoinnit tapahtuivat vuonna 2001, jolloin investoitiin yhteensä 786 miljoonalla eurolla. Sen investoinnit putosivat 2003 samalle tasolle kuin pahimpana 1990-luvun lamavuonna (1994). Vuoteen 2005 ne jälleen nousivat, kunnes laskevat tasaisesti vuoteen 2009 saakka. Tällöin investointien määräksi arvioidaan 287 miljoonaa euroa. Kuvio 16. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden investoinnit , milj. euroa elektroniikka- ja sähköteoll Lähde: EK, investointikysely 2009 Saman investointikyselyn perusteella selvitettiin koko tehdasteollisuuden investointikohteet. Taantuman tilanteessa v arvioidaan eniten laskevan investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin. Myös investoinnit rakennuksiin puolittuvat. Sen sijaan tulevaisuuteen pyritään panostamaan ja kovin suurta pudotusta ei ennakoida tutkimus- ja kehitysmenoihin. 30 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

32 Kuvio 17. Koko tehdasteollisuuden investoinnit ja investointisuunnitelmat , milj. euroa Tutkimus- ja kehitysmenot Aineettomat investoinnit Maa- ja vesirakennukset Rakennukset Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Lähde: EK, investointikysely Julkinen rahoitus TE-keskuksen rahoitus mittaus- ja analysointilaitteille oli vuonna 2008 yhteensä euroa. Tukea myönnettiin 25 yritykselle. Uusia näistä oli kaksi. Kehittämisavustus sisältää investoinnit ja kehittämistuen. Tuen avulla syntyi 91 uutta työpaikkaa. Taulukko 6. TE-keskusten rahoitus vuonna TE-keskuksen rahoitus Yrityksen kehittämis avustus Yksityisyrittäjän avustus Valmistelu rahoitus Energiatuki YHTEENSÄ Maksettu Maksettu Maksettu Maksettu Maksettu kpl euro kpl euro kpl euro kpl euro kpl euro 331 Lääkintäkojeiden ym valm. 332 Mittaus-, tarkkailu ym valm. 334 Optiikka- ja valok.väl valm. Kaikki yhteensä Lähde: TEM, Yrtti tukitietojärjestelmä Vuoden 2009 aikana ( ) tukea on maksettu yhteensä 30 yrittäjälle. Uusia näistä on neljä. Uusia työpaikkoja tuen avulla luotiin 57. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 31

33 Taulukko 7. TE-keskusten rahoitus vuonna 2009 TE-keskuksen rahoitus Yrityksen kehittämis avustus Yksityisyrittäjän avustus Valmistelu rahoitus Energia-tuki YHTEENSÄ Maksettu Maksettu Maksettu Maksettu Maksettu kpl euro kpl euro kpl euro kpl euro kpl euro 331 Lääkintäkojeiden ym. v Mittaus-, tarkkailu ym. v Teollisuuden prosessinsäätöl. 334 Optiikka- ja valok.väl. v Kaikki yhteensä Lähde: TEM, Yrtti Tekes on myöntänyt vuonna 2008 tukea yrityksille mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla yhteensä 26 yritykselle, joista 3 yritykselle on tukea innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin pk-yrityksillä ja 23 yritykselle on tukea innovatiivisille nuorille yrityksille. Yhteensä tukea maksettiin euroa. Taulukko 8. Tekes-rahoitus v mittaus- ja analysointilaitteiden yrityksille Tekesin rahoitus Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin pk-yrityksillä Tuki innovatiivisille nuorille yrityksille YHTEENSÄ Maksettu Maksettu Maksettu kpl euro kpl euro kpl euro 331 Lääkintäkojeiden ym valm. 332 Mittaus-, tarkkailu ym valm. Kaikki yhteensä Lähde: Tekes Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera erikoisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita. Yhtiö edistää suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Finnvera-konsernin tuotteita ovat lainat, takaukset, pääomasijoitukset, ja viennin rahoituspalvelut. Vuonna 2008 kotimaan rahoitusta oli yhteensä euroa. Siitä sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle meni euroa. Lainoituksesta kohdistui 38,8 % mikroyrityksiin, 57,2 % muihin pk-yrityksiin ja 3,9 % suuriin yrityksiin ja muuhun liiketoimintaan. Asiakkaina Finnveralla oli yhteensä 4321 yritystä. Ulkomaista riskinottoa taattiin yhteensä eurolla. 32 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

34 Finnvera sai kesällä 2009 EU-komissiolta luvan taata alle vuoden alle kahden vuoden maksuajan vientikauppoja EU-maissa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa. Normaalisti vakuutusyhtiöt vakuuttavat näitä riskejä, mutta rahoitus- ja taloustilanteen heikkous on vähentänyt luotonantajien riskinottoa. Sitra vauhdittaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia määräaikaisten ohjelmien avulla. Ohjelmien tavoitteena on saada aikaan systeemisiä muutoksia siten, että yhteiskunnan laajemmat rakenteet muuttuvat yhtä aikaa ihmisten arkipäivään vaikuttavien käytäntöjen kanssa. Vuonna 2008 Sitra suuntasi toimintaansa kansallisen innovaatiostrategian hengessä. Tällä hetkellä käynnissä olevat ohjelmat ovat: Terveydenhuolto Kuntaohjelma Energia Koneteollisuus Ohjelmien keinovalikoimaan kuuluvat mm. selvitykset, strategiaprosessit, kokeiluhankkeet, liiketoiminnan kehittäminen ja yritysrahoitus. Käytettävät keinot vaihtelevat ohjelmakohtaisesti. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 33

35 6 Taloudellinen tila Taloudelliset tunnusluvut Vuosien tilinpäätöstiedoissa on tarkasteltu toimialojen keskeisiä tuloslaskelman lukuja. Vuoden 2008 tiedot ovat ennakkotietoja. Suurin osa tarkasteltavista yrityksistä on mikroyrityksiä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen henkilöä. Tietojen määrä on merkityksellinen, sillä tietoja on lääkintäkojeiden, kirurgisten kojeiden ym. valmistuksen (TOL331) osalta 49 % kaikista yrityksistä ja mittaus-, analysointi- ja navigointilaitteiden osalta 51 % kaikista yrityksistä. Molempien tarkasteltavien toimialojen liikevaihto oli suurempi kuin kaikilla yrityksissä yhteensä. Molemmissa on tapahtunut myös kasvua vuodesta Mittaus- ja analysointilaitteiden liikevaihto oli yli kolminkertainen verrattuna lääkintäkojeiden valmistukseen. Käyttökateprosentit olivat hyvät sekä lääkintäkojeiden valmistuksessa 12,4 että mittauslaitteiden valmistuksessa 10,3. Kaikilla toimialoilla se oli 8,4 %. Nettotulos yritystä kohti lääkintäkojeiden valmistuksessa oli 6500 euroa ja mittaus- ja analysointilaitteissa 4200 euroa. Kaikilla toimialoilla nettotulos oli yritystä kohti 1500 euroa. Satunnaisten tuottojen ja kulujen sekä palkkakorjauspalausten jälkeen tilikauden tulos lääkintäkojeiden toimialalla oli euroa, mittaus- ja analysointilaitteissa euroa. Kaikilla toimialoilla vastaava lukema oli euroa. Taulukko 9. Taloudellisia tunnuslukuja (mediaanitietoja) vuosilta Lääkintäkojeiden, kirurgisten kojeiden ja ortopediavälineiden valmistus (TOL 331) ja Mittaus- analysointi- ja navigointilaitteet (TOL 332) ja kaikilta toimialoilta TOL 331, N = 254, joista mikroyrityksiä 234 TOL 332, N = 119, joista mikroja 90 Kaikki toimialat, N=115897, joista mikroja euroa per yritys Liikevaihto 106,5 118,1 363,3 366,4 80,5 80,2 Liiketoiminnan muut tuotot ,1 0 0 LIIKETOIM.TUOTOT YHT. 107,3 118,7 383,4 386,4 82,4 82 Aine- ja tarvikekäyttö -14,9-17,2-90, ,2-9,1 Ulkopuoliset palvelut 0 0-1,9-2,4 0 0 Palkka- ja henkilöstökulut -31,6-35,9-110,3-126,4-8,5-8,2 Liiketoiminnan muut kulut -23,4-25,8-56, ,3-17,4 KÄYTTÖKATE 12,6 16,1 21,6 18,9 8 8,2 Käyttökate% 11,7 12,4 8,2 10,3 8,7 8,4 Poistot ja arvonalennukset -2,5-2,4-6,6-7,7-2,1-2 LIIKETULOS 9,2 12,5 12,7 8,7 4,6 4,7 Rahoitustuotot 0 0 0,5 0,7 0 0 Rahoituskulut -0,2-0,2-1,3-2,2-0,3-0,3 Tuloverot -2,2-2,8-1,3-0,5-0,6-0,5 NETTOTULOS 4,5 6,5 8,5 4,2 1,5 1,5 Satunnaiset tuotot ja kulut KOKONAISTULOS 4,7 6,7 8,5 4,9 1,8 1,8 Palkkakorjauksen palautus 8,7 8, ,1 6,7 TILIKAUDEN TULOS 20,8 21, ,5 13,3 12,6 Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline 34 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

36 Liikevaihto Koko sähkökoneiden ja laitteiden liikevaihto oli v tuhatta euroa. Kasvua siinä tapahtui edelliseen vuoteen verrattuna liki 13 %. Toimialan liikevaihdon osuus koko teollisuuden liikevaihdosta oli 2,9 %. Kuvio 18. Liikevaihto lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistuksen toimialalla , TOL 33, Neljännesvuosimuutos-% 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 Lähde: Tilastokeskus Koko tarkasteltavalla toimialalla (TOL 33) liikevaihdon lasku ei ole niin jyrkkää kuin koko elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Sekä ensimmäinen että toinen neljännes olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna. Ensimmäisen neljänneksen pieneneminen oli 14 % ja toisen neljänneksen 17 %. Vuodesta 2005 vuoden 2008 kolmanteen neljännekseen toimialan lukemat vain kaunistuivat. Kun toimialaa tarkastelee tarkemmin, selvästi suurempia liikevaihdon heikkenemisiä tapahtui mittaus-, tarkkailu- ja navigointilaitteiden yms. valmistuksen toimialalla (TOL332). Vuosi 2008 kokonaisuudessaan oli vielä hyvän kehityksen aikaa, mutta vuoden 2009 puolella heikkeneminen oli selvästi voimakkaampaa kuin vastaavalla 2-numerotason toimialalla. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 35