JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI 2000=100, KUNTATALOUS JA VALTIONTALOUS MENETELMÄSELOSTE

Transkriptio

1 JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI 2000=100, KUNTATALOUS JA VALTIONTALOUS MENETELMÄSELOSTE SYYSKUU 2005

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: sivu JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI (JMHI) 2000=100 3 A. KUNTATALOUS 3 KUNTATALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA 3 1. KÄYTTÖMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Sosiaalivakuutusmaksut ja eläkkeet Tavaroiden ja palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Muut käyttömenot Poistot 5 2. MAAN OSTOT 5 3. RAHOITUSMENOT 5 4. LIIKELAITOKSET 5 5. MENOT YHTEENSÄ ml. LIIKELAITOKSET 5 B. VALTIONTALOUS 6 VALTIONTALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA 6 1. Kulutusmenot Palkat ja muut henkilöstömenot Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Muut henkilöstökorvaukset Maksetut eläkkeet Tavarat ja palvelut Puolustusmateriaalin hankinta Tiehallinnon ylläpito (tienpito) Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut palvelut ja kulutusmenot Korjaus- ja kunnossapitopalvelut Toimisto- ja muut palvelut 9 2. Siirtomenot Siirtomenot kunnille Siirtomenot elinkeinoelämälle Siirtomenot kotitalouksille Siirtomenot yleishyödyllisille yhteisöille Maksuosuudet EU:lle Siirtomenot ulkomaille Muut siirtomenot Reaalisijoitukset Maa- ja vesirakenteet Rakennukset Koneet ja laitteet Finanssisijoitukset Maanostot Lainananto ja muut finanssisijoitukset Muut menot 11 C. KUNTIEN PERUSPALVELUJEN HINTAINDEKSI (KUPHI) 12 D. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KÄYTTÖ 13 E. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KEHITYS LIITE LIITE LIITE LIITE 5. 18

3 3 JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI (JMHI) 2000=100 Julkisten menojen hintaindeksien painorakenteet ja seurantaindeksit on uudistettu. Indeksit mittaavat valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehitystä. Indeksien uusi perusvuosi on Julkisten menojen hintaindeksin 2000=100 lisäksi jatketaan perusvuodeltaan vanhempien indeksien tuottamista pääryhmätasolla uuden indeksin kehityksen mukaisesti ketjutettuna (liitteet 7 ja 8). Valtiontalouden indeksin painorakenne on vuoden 2003 valtion tilinpäätöksen mukainen. Kuntatalouden indeksin painot ovat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2002 tilinpäätösten summien mukaiset. Indeksit lasketaan neljännesvuosittain. Ne julkaistaan ennakollisina ansiotasoindeksin valmistuttua n. 7 viikkoa neljänneksen päätyttyä. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Esimerkiksi vuoden 2003 ansiotasoindeksi on lopullinen vuoden 2004 toisella neljänneksellä. Indeksin ideana on kuvata mahdollisimman hyvin julkisten menojen hintakehitystä. Pyrkimyksenä on löytää jokaiselle menolajille mahdollisimman hyvin sen hintakehitystä kuvaava indeksi Tilastokeskuksen tuottamista palkka-, hinta- tai kustannusindekseistä. Valmiiden indeksien lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. sosiaalivakuutusmaksuista, työeläkeindekseistä ja koroista. Uudessa indeksissä tavaroiden ja palveluiden ostohintaan sisältyy myös arvonlisävero. Julkisten menojen hintaindeksin 2000=100 uudistukseen on osallistunut Tilastokeskuksesta Ilkka Lehtinen, Pentti Wanhatalo, Annika Klimenko ja Perttu Pakarinen. Kuntaliitosta työhön on asiantuntijana osallistunut Juhani Turkkila ja Valtiovarainministeriöstä Helena Tarkka ja Eino Lahikainen. A. KUNTATALOUS Tilastokeskus on uudistanut kuntatalouden hintaindeksin (JMHI, kuntatalous). Uuden indeksin perusvuosi on Kuntatalouden hintaindeksi jakaantuu kahteen alaindeksiin, kuntiin ja kuntayhtymiin. Uudessa indeksissä tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyy arvonlisävero. Indeksi on luokiteltu tehtävä- ja menolajeittain. Tehtäväluokittaisissa indekseissä ovat mukana sisäiset vuokrat. Kokonaisindeksissä sisäisiä vuokria ei ole mukana. Investoinneista ovat mukana vain maanostot. KUNTATALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA Indeksin painona ovat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2002 tilinpäätöstietojen mukainen menojen summa. Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin kuntatalouden painorakenne. Seuraavassa on esitetty kuntatalouden luokitukset ja painot pääryhmittäin. Julkisten menojen hintaindeksi 2000=100, Kuntatalous TEHTÄVÄT Paino % MENOLAJIT Paino % 11 Yleishallinto 3,2 1. Käyttömenot 92,1 12 Sosiaali- ja terveystoimi 55,9 1.1 Henkilöstömenot 44,1 13 Opetus- ja kulttuuritoimi 21,6 1.2 Tavaroiden ja palvelujen ostot 36,3 14 Muut palvelut 15,0 1.3 Muut käyttömenot 7,7 15 Liiketoiminta 3,2 1.4 Poistot 4,0 1. Yhteensä 93,8 2. Maainvestoinnit 0,9 2. Liikelaitokset 6,2 3. Rahoitusmenot 0,8 0 Yhteensä ml liikelaitokset 100,0 0 Kuntatalous yhteensä 93,8 4. Liikelaitokset 6,2 5. Yhteensä ml liikelaitokset 100,0

4 Tilastokeskus on valinnut jokaiselle menolajille mahdollisimman hyvin sen hintakehitystä kuvaavan Tilastokeskuksen tuottaman palkka-, hinta- tai kustannusindeksin. Näiden lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. palkkojen sivukuluista, työeläkeindeksin kehityksestä sekä koroista. 1. KÄYTTÖMENOT 1.1. Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Palkkoja ja palkkioita kunnissa ja kuntayhtymissä maksettiin miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 72 ja kuntayhtymien 28 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien palkkojen hintakehitystä seurataan ansiotasoindeksin useiden kuntasektorin ansiotasoindeksin alaindeksien avulla. Kuntayhtymien osalta seurannassa on myös useita yksityisen sektorin alaindeksejä, koska palveluita ostetaan myös yksityiseltä sektorilta Sosiaalivakuutusmaksut ja eläkkeet Kunnat ja kuntayhtymät maksoivat sosiaalivakuutusmaksuja yhteensä miljoonaa euroa vuonna Sosiaalivakuutusmaksujen hintakehitystä seurataan pääosin kuntien yleisen sosiaalivakuutusmaksujen kehityksen mukaan. Mukana ovat kansaneläke- ja sairasvakuutusmaksu, KuEL- maksu/työnantaja, työttömyysvakuutusmaksu ja muut pakolliset vakuutusmaksut. Indeksissä seurataan näiden maksujen yhteenlaskettujen prosenttiosuuksien kehitystä. Opettajien osalta seurataan heidän oman VEL- maksunsa kehitystä. Sosiaalivakuutusmaksut otetaan mukaan vuoden alussa ennakollisina ja niitä tarkennetaan seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen yhteydessä. Maksettujen eläkkeiden hintakehitystä seurataan TEL- indeksin kehityksen mukaisesti. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät henkilöstömenoihin yhteensä miljoonaa euroa eli 44,1 prosenttia kaikista menoista. 1.2 Tavaroiden ja palvelujen ostot Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät tavaroiden ja palvelujen ostoihin yhteensä miljoonaa euroa vuonna 2002 eli 36,3 prosenttia kaikista menoista Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 67 ja kuntayhtymien 33 prosenttia. Hintakehitystä seurataan kuluttajahintaindeksin yhdeksän eri alaindeksin kehityksen mukaisesti painottaen näitä eri lailla eri tehtäväalueilla. Lisäksi terveydenhuollossa seurataan tukkuhintaindeksin alaindeksiä lääkkeet. Liitteessä 3 on kuvattu tarkemmin Indeksikorin sisältö Palvelujen ostot Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät palvelujen ostoihin miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 88 ja kuntayhtymien 12 prosenttia. Kuntayhtymien osalta hintakehitystä seurataan henkilöstömenojen sekä rakennuskustannus-, kuluttajahinta- ja tukkuhintaindeksin kehityksen mukaisesti. Kuntien osalta hintakehitystä mitataan JMHI / kuntayhtymien kokonaisindeksin kehityksen mukaisesti. 4

5 5 1.3 Muut käyttömenot Muita käyttökustannuksia ovat sisäiset ja ulkoiset vuokramenot, vyörytyserät, avustukset ja muut menot. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät näihin yhteensä miljoonaa euroa vuonna 2002 eli 7,7 prosenttia kaikista menoista. Kuntien osuus muista käyttökustannuksista oli 91 ja kuntayhtymien 9 prosenttia. Sisäiset vuokrat ovat mukana tehtäväluokittaisissa indekseissä mutta kokonaisindeksissä sisäisiä vuokria ei ole mukana. Muiden käyttökustannusten hintakehitystä seurataan kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksin kehityksen mukaisesti. 1.4 Poistot Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät poistoihin miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 84 ja kuntayhtymien 16 prosenttia. Poistojen hintakehitystä seurataan Rakennuskustannusindeksin ja Tukkuhintaindeksin alaindeksien DK/koneet ja laitteet, DL/sähkötekniset tuotteet ja DM/kulkuneuvot kehityksen mukaisesti suhteessa 50/26/12/12. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät käyttökustannuksiin yhteensä miljoonaa euroa vuonna 2002 eli 92,1 prosenttia kaikista menoista. Kuntien osuus näistä menoista oli 80 ja kuntayhtymien 20 prosenttia. 2. MAAN OSTOT Investointimenoissa on mukana vain maanostot. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät maanostoihin 373 miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 95 ja kuntayhtymien 5 prosenttia. Maanostojen osuus kaikista menoista oli 0,9 prosenttia. Investointimenojen hintakehitystä seurataan omakotitalotonttien hintaindeksin 1985=100 mukaisesti. 3. RAHOITUSMENOT Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät rahoitusmenoihin - pääosin korkomenoihin miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 85 ja kuntayhtymien 15 prosenttia. Rahoitusmenojen osuus kaikista menoista oli 0,8 prosenttia. Rahoitusmenojen hintakehitystä seurataan julkisyhteisöjen lainakannan keskikoron kehityksen mukaisesti. 4. LIIKELAITOKSET Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten menot olivat miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 96 ja kuntayhtymien 4 prosenttia. Liikelaitosten osuus kaikista menoista oli 6,2 prosenttia. Liikelaitosten menojen hintakehitystä seurataan menolajeittain samalla tavalla kuten kuntien ja kuntayhtymien muita tehtäväalueita. 5. MENOT YHTEENSÄ ml. LIIKELAITOKSET Kuntien ja kuntayhtymien menot olivat yhteensä miljoonaa euroa vuonna Kuntien osuus tästä oli 79 prosenttia eli miljoonaa euroa ja kuntayhtymien 21 prosenttia eli miljoonaa euroa.

6 6 B. VALTIONTALOUS Tilastokeskus on uudistanut valtiontalouden hintaindeksin (JMHI, valtiontalous). Uuden indeksin perusvuosi on Indeksin painot ovat vuoden 2003 valtion tilinpäätöksen mukaiset. Valtiontalouden hintaindeksi mittaa hintakehitystä budjettitalouden näkökulmasta. Indeksi on luokiteltu hallinnonaloittain (budjetin momentit) ja menolajeittain. Valtion hankintamenoihin vuodelle 2003 on lisätty arvonlisävero. Uudesta indeksistä on jätetty pois valtion lainojen korkomenot. VALTIONTALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA Valtionhallinnon painorakenne on tuotettu vuoden 2003 valtion keskuskirjanpidon aineistosta eli valtion tilinpäätösaineistosta. Aineistossa menot on luokiteltavissa budjetin pääluokan, luvun ja momentin sekä liikekirjanpidon tilin ja tiliviraston mukaan. Tilastossa menot on luokiteltu hallinnonaloittain ja menolajeittain. Seuraavassa valtiontalouden luokitukset ja painot. Julkisten menojen hintaindeksi 2000=100, Valtiontalous MENOLAJIT Paino % HALLINNONALA Paino % 1. Kulutusmenot 37,5 1. Yleinen hallinto 2,5 1.1 Palkat ja muut henkilöstömenot 15,9 2. Ulkoministeriö 2, Palkat 12,1 3. Sisäasiainministeriö 4, Sosiaalivakuutusmaksut 3, Poliisi 1,8 1.2 Maksetut eläkkeet 8, Rajavartiolaitos 0,6 1.3 Tavarat ja palvelut 13, Muut menot 1,9 2. Siirtomenot 60,4 4. Puolustusministeriö 6,3 2.1 Siirtomenot kunnille 19,5 5. Valtiovarainministeriö 15,2 2.2 Siirtomenot elinkeinoelämälle 8,5 6. Opetusministeriö 18,8 2.3 Siirtomenot kotitalouksille 21, Yliopistot ja korkeakoulut 5,4 2.4 Siirtomenot yleishyöd. yhteisöille 2, Ammattikorkeakoulut ja yleis. 1,0 2.5 Maskuosuudet EU:lle 4, Muut 12,4 2.6 Siirtomenot ulkomaille 1,1 7. Maa- ja metsätalousministeriö 7,8 2.7 Siirtomenot, muut 2,5 8. Liikenne ja viestintäministeriö 5,6 3. Reaalisijoitukset 1,3 9. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2,9 4. Finanssisijoitukset 0,3 10. Sosiaali- ja terveysministeriö 26,2 5. Muut menot 0,4 11. Työministeriö 6,2 0 Menot yhteensä 100,0 12. Ympäristöministeriö 2,0 0 Kaikki yhteensä 100,0 Liitteessä 2 on kuvattu tarkemmin valtiontalouden painorakenne. Tilastokeskus on valinnut jokaiselle menolajille mahdollisimman hyvin sen hintakehitystä kuvaavan Tilastokeskuksen jo ennestään tuottaman palkka-, hinta- tai kustannusindeksin. Näiden lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. palkkojen sivukuluista, työeläke- ja kansaneläkeindeksin kehityksestä, lapsilisistä, varusmiesten päivärahoista, valtion sairasvakuutusmenoista sekä elinkeinoelämän siirtomenoihin liittyvistä korkomenoista.

7 7 1. Kulutusmenot 1.1 Palkat ja muut henkilöstömenot Palkat Palkat käsittävät liikekirjanpidon tilien kirjaukset. Hallinnonaloittaiset palkkasummat saadaan tarkastelemalla pääluokka-luku-momenttiyhdistelmää, jolle palkkameno on kirjattu. Ne palkkamenot, joita ei ole kohdistettu tietylle momentille on kohdistettu hallinnonaloille kirjauksen tehneen tiliviraston mukaisesti. Toimialat vastaavat ansiotasoindeksin (ATI) toimialaluokitusta. Toimialoittaiset palkat on saatu yhdistämällä aineistossa olevaan tilivirastotunnukseen sen ATI:n mukainen toimiala. Erotuksena ATI:n toimialajakoon tässä varsinainen maanpuolustus on erotettu muusta toimialasta 752 ja käsittää Puolustusvoimien maksamat palkat. Valtionhallinnon palkkasumma vuonna 2003 on yhteensä miljoonaa euroa. Valtion palkkamenojen hintakehitystä seurataan ansiotasoindeksin useiden valtionsektorin palkkaindeksin alaindeksien avulla. Kiinteistö- ja teknisten palvelujen sekä tutkimustoiminnan osalta seurataan osittain myös yksityisen sektorin palkkojen kehitystä. Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin seurannassa käytetyt alaindeksit Sosiaalivakuutusmaksut Sosiaalivakuutusmaksut kirjataan liikekirjanpidon tileille Hallinnonaloittaiset sosiaalivakuutusmaksut on saatu samaan tapaan kuin palkat tarkastelemalla pääluokka-luku-momenttiyhdistelmää, jolle palkkameno on kirjattu. Ilman momenttimerkintää kirjatut menot on jaettu hallinnonaloille edellä saadun hallinnonaloittaisen sosiaalivakuutusmaksukertymän mukaan. Vuonna 2003 valtionhallinto maksoi sosiaalivakuutusmaksuja yhteensä 987 miljoonaa euroa. Valtiontyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen hintakehitystä seurataan pääosin Tilastokeskuksen sosiaalivakuutusmaksujen kehityksen mukaan. Mukana ovat kansaneläke- ja sairasvakuutusmaksu, työeläkemaksu (VEL- maksu) ja muut pakolliset vakuutusmaksut. Indeksissä seurataan näiden maksujen yhteenlaskettujen prosenttiosuuksien kehitystä. Poliisin ja rajavartiolaitoksen osalta eräät pakolliset maksut poikkeavat yleisistä maksuista. Näiltä osin seurataan heidän omien maksujensa kehitystä. Sosiaalivakuutusmaksut otetaan mukaan vuoden alussa ennakollisina ja niitä tarkennetaan seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen yhteydessä Muut henkilöstökorvaukset Muut henkilöstökorvaukset käsittävät matkakulut ja muut henkilöstölle maksettavat kustannusten korvaukset eli liikekirjanpidon tilien kirjaukset. Muut henkilöstökorvaukset on jaettu hallinnonaloittain samalla tavoin kuin sosiaalivakuutusmaksut (myös tietylle momentille kohdistamattomat kirjaukset on jaettu hallinnonaloille samoin kuin edellä on esitetty). Muita henkilöstökorvauksia ja varusmiesten päivärahoja maksettiin vuonna 2003 yhteensä 260 miljoonaa euroa. Muiden henkilöstökorvausten hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana kotimaan ja ulkomaan päivärahoja sekä kilometrikorvaus. Lisäksi seurataan erikseen varusmiesten päivärahojen kehitystä. 1.2 Maksetut eläkkeet Maksetut eläkkeet sisältävät momentin Varsinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet ja kuntoutustuet sekä momentin ylimääräiset eläkkeet. Maksetut eläkkeet olivat vuonna 2003 yhteensä miljoonaa euroa. Tämä summa on edelleen jaettu alle 66-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin.

8 8 Hintakehitystä seurataan ao. ikäryhmien TEL-indeksin kehityksen mukaisesti. 1.3 Tavarat ja palvelut Puolustusmateriaalin hankinta Puolustusmateriaalihankinnat kirjataan liikekirjanpidon tilille 4560 ja kaikki tilin kirjaukset on tehty Puolustusministeriön hallinnonalalla. Vuonna 2003 puolustusmateriaalihankintoja tehtiin 526 miljoonan euron edestä. Tämä oli 25,4 prosenttia puolustusministeriön ja 1,6 prosenttia valtion kaikista menoista. Puolustusmateriaalin hankintamenojen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, joka koostuu tukkuhintaindeksin toimialoista Koneet ja laitteet (DK), Sähkötekniset tuotteet (DL) ja Kulkuneuvot (DM) suhteessa 30/30/ Tiehallinnon ylläpito (tienpito) Tiehallinnon ylläpitoon on kirjattu pääluokan 31 ja luvun 24 eli Tiehallinnon korjaus ja kunnossapitopalveluiden hankinnat, joita vuonna 2003 oli yhteensä 474 miljoonaa euroa. Tämä oli 26 prosenttia liikenneministeriön ja 1,4 prosenttia valtion kaikista menoista. Tiehallinnon ylläpitomenojen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, joka koostuu Maarakennuskustannusindeksi/ylläpito, Maarakennuskustannusindeksi/yhteensä, Maarakennusalan konekustannusindeksi sekä Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi suhteessa 30/40/15/ Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Muiden aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat kirjataan liikekirjanpidon tileille Näiden tilien kirjaukset on luokiteltu hallinnonaloittain samaan tapaan budjetin pääluokan ja luvun perusteella ja tietylle momentille kohdistamattomat menot on jaettu kohdistettujen menojen suhteella hallinnonaloille. Muihin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 606 miljoonaa euroa vuonna Muiden aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana useita kuluttajahintaindeksin alaindeksejä sekä tukkuhintaindeksin alaindeksit sähkötekniset tuotteet, kulkuneuvot sekä muut tuotteet. Kuluttajahintaindeksin ja sen alaindeksien paino-osuus on 82 ja tukkuhintaindeksin alaindeksien 18 prosenttia Vuokrat Vuokrat muodostuvat liikekirjanpidon tileille kirjatuista menoista. Tässä vuokrat siis sisältävät sekä asunnoista ja rakennuksista että koneista ja laitteista ja maapohjasta maksetut vuokrat. Maksetut vuokrat on jaettu hallinnonaloittain samaan tapaan kuin yllä on esitetty. Vuonna 2003 valtio maksoi erilaisia vuokria yhteensä 996 miljoonaa euroa. Vuokrien hintakehitystä seurataan kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksin kehityksen mukaan Muut palvelut ja kulutusmenot Korjaus- ja kunnossapitopalvelut Korjaus- ja kunnossapitopalveluiden hankinnat käsittävät liikekirjanpidon tileille kirjatut kulut. Nämä kulut on jaettu hallinnonaloittain samaan tapaan kuin yllä on esitetty. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta on vähennetty omana eränään esitetty Tiehallinnon ylläpito. Tällöin muiden kuin Tiehallinnon korjaus- ja kunnossapitopalveluiden hankinnoiksi saadaan yhteensä 381 miljoonaa euroa vuonna 2003.

9 Korjaus- ja kunnossapitopalvelujen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Kuluttajahintaindeksin asumisryhmästä erät asunnon huolto ja korjaus, hoitovastike ja muut hoitokulut sekä Ansiotasoindeksin alaindeksi kiinteistöpalvelut suhteessa 35/15/ Toimisto- ja muut palvelut Toimisto- ja muut palvelut käsittävät liikekirjanpidon tileille kirjatut hankinnat. Nämä kulut on jaettu hallinnonaloittain samaan tapaan kuin yllä on esitetty. Vuonna 2003 toimisto- ja muita palveluita ostettiin miljoonalla eurolla. Toimisto- ja muiden palvelujen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana useita ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin alaindeksejä suhteessa 50/ Siirtomenot Valtion liikekirjanpidossa kullekin sektorille maksettavat siirtomenot kirjataan omille tileilleen. Sosiaaliturvarahastojen (Kelan) kautta kotitalouksille maksetut siirtomenot on haluttu esittää suoraan kotitalouksille menevinä ja tällöin kirjanpitoaineiston sektoriluokittelusta on täytynyt poiketa. Pääsääntöisesti siirtomenot on luokiteltu eri sektoreille v tilinpäätökseen perustuvan momenttilistan mukaisesti (Liite 9.). Tämän lisäksi siirtomenoihin kullekin sektorille on laskettu liikekirjanpidon tilin mukaiset kirjaukset, joita ei ole luokitu toisaalle. 2.1 Siirtomenot kunnille Siirtomenot kunnille kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8200, 8201, 8210 ja 8211 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Nämä menot on esitetty kohdassa Muut siirtomenot kunnille. Vuonna 2003 siirtomenoja kunnille maksettiin budjetista yhteensä 6389 miljoonaa euroa. Kuntien siirtomenojen hintakehitystä seurataan julkisten menojen kuntatalouden hintaindeksin ja sen alaindeksien hintakehityksellä; yleishallinto (9%), opetustoimi (43%), sosiaali- ja terveystoimi (47%) ja yhteensä indeksi (1%). 2.2 Siirtomenot elinkeinoelämälle Siirtomenot elinkeinoelämälle kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8230, 8231, 8240, 8241, 8250, 8251 ja 8310 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Nämä menot on esitetty kohdassa Muut siirtomenot elinkeinoelämälle. Vuonna 2003 siirtomenoja elinkeinoelämälle maksettiin budjetista yhteensä 2784 miljoonaa euroa, josta maatalouden tuet olivat 83 prosenttia. Elinkeinoelämän siirtomenojen hintakehitystä seurataan nettohintaindeksiin sisältyvän maatalouden tukitariffin, kuluttajahintaindeksin, tukkuhintaindeksin sekä korkojen kehityksen mukaan. 2.3 Siirtomenot kotitalouksille Siirtomenot kotitalouksille sisältävät siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8261 ja 8262 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Nämä menot on esitetty kohdassa Muut siirtomenot kotitalouksille. Vuonna 2003 siirtomenoja kotitalouksille maksettiin budjetista yhteensä 7206 miljoonaa euroa. Kotitalouksien siirtomenojen hintakehitystä mitataan kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksillä, kuluttajahintaindeksin alaindeksillä vuokrat, kuluttajahintaindeksin alaindeksillä sairaanhoitopalvelut sekä kansaneläkeindeksillä (KELA-indeksi). 9

10 Siirtomenot yleishyödyllisille yhteisöille Siirtomenot yleishyödyllisille yhteisöille kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8250 ja 8251 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Vuonna 2003 siirtomenoja yleishyödyllisille yhteisöille maksettiin budjetista yhteensä 930 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisten yhteisöjen siirtomenojen hintakehitystä mitataan valtionsektorin ansiotasoindeksin, julkisten menojen hintaindeksin/kuntatalous/sosiaali- ja terveystoimi sekä julkisten menojen hintaindeksin/kuntatalous/opetus- ja kulttuuritoimen hintakehityksen mukaan. 2.5 Maksuosuudet EU:lle Maksuosuudet EU:lle kattavat siirtomenolistassa olevan momentin maksut Euroopan Unionille. EU:n maksuosuuden kokonaissumma oli vuonna 2003 yhteensä 1338 miljoonaa euroa. EU:n maksuosuuden hintakehitystä mitataan BKT:n hintakehityksen mukaan. 2.6 Siirtomenot ulkomaille Siirtomenot ulkomaille kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8270, 8280, ja 8281 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Siirtomenot ulkomaille olivat vuoden 2003 tilinpäätöksen mukaan yhteensä 376 miljoonaa euroa. Ulkomaisten siirtomenojen hintakehitystä mitataan myös BKT:n hintakehityksen mukaan. 2.7 Muut siirtomenot Muut siirtomenot kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8300, 8301 ja 8311 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Muut siirtomenot olivat vuoden 2003 budjetin mukaan yhteensä 809 miljoonaa euroa. Muiden siirtomenojen hintakehitystä mitataan indeksikorilla, jossa on mukana Tukkuhintaindeksi, Rakennuskustannusindeksi, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Kuluttajahintaindeksi, Maarakennuskustannusindeksi sekä valtion- ja kuntasektorin palkkaindeksit. Hinta- ja kustannusindeksien paino on 50 ja palkkaindeksien 50 prosenttia. 3. Reaalisijoitukset Reaalisijoitusten on tässä tulkittu kattavan rakentamispalveluiden ostot sekä eri hallinnonalojen momenteille kirjatut kalustohankinnat. 3.1 Maa- ja vesirakenteet Maa- ja vesirakenteet muodostuvat liikekirjanpidon tilin 4312 Maa- ja vesirakenteiden rakentamispalvelut kirjauksista. Nämä menot keskittyvät lähinnä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle, jolla toimivat Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos, jotka ovat suurimmat maa- ja vesirakentamispalveluiden hankkijat. Maa- ja vesirakenteisiin käytettiin 365 miljoonaa euroa vuonna Maa- ja vesirakenteiden hintakehitystä mitataan maarakennuskustannusindeksillä. 3.2 Rakennukset Rakennukset sisältävät liikekirjanpidon tilien 4310, 4311 ja 4319 kirjaukset eli asuin- ja muiden rakennusten sekä muiden rakentamispalvelujen ostot. Rakennusten rakentamispalveluiden ostot ovat vähentyneet huomattavasti muutaman vuoden takaisesta, koska valtio on siirtänyt lähes koko rakennuskantansa

11 omistamiensa liikelaitosten ja osakeyhtiöiden omistukseen. Rakennuksiin käytettiin 60 miljoonaa euroa vuonna Rakennusten hintakehitystä mitataan rakennuskustannusindeksillä. 3.3 Koneet ja laitteet Kone- ja laitehankintoihin sisältyvät eri hallinnonalojen momenteille kirjatut kone- ja laitehankinnat, jotka ovat liikekirjanpidon tileillä Koneisiin ja laitteisiin käytettiin 14 miljoonaa euroa vuonna Koneiden ja laitteiden hintakehitystä seurataan indeksikorilla, joka koostuu tukkuhintaindeksin toimialoista Koneet ja laitteet (DK), Sähkötekniset tuotteet (DL) ja Kulkuneuvot (DM) suhteessa 30/40/ Finanssisijoitukset Tässä finanssisijoituksiin on katsottu kuuluvan maa-alueiden hankinnat sekä eri hallinnonalojen momenteille kirjattuja menoja. 4.1 Maanostot Maanostot on tässä määritelty samoin kuin kansantalouden tilinpidossa, joten ne sisältävät liikekirjanpidon tileille ja sekä 3901 ja 3911 (maa- ja vesialueiden myyntivoitot) ja 4551 (maa- ja vesialueiden myyntitappiot). Myyntivoitot ja -tappiot otetaan mukaan, jotta saadaan lasketuksi varsinainen hankintameno, koska nämä voitot ja tappiot on jo tilinpäätöksessä kirjattu tileille ja Momentille kohdistamattomat maa-aluehankintoihin liittyvät kirjaukset on jaettu hallinnonaloille niiden momentille kirjattujen maa-aluehankintojen suhteessa. Maanostoihin käytettiin 18 miljoonaa euroa vuonna Maanostojen hintakehitystä seurataan Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston taulun 4.3 mukaisesti, metsämaan mediaanihinnat. 4.2 Lainananto ja muut finanssisijoitukset Finanssisijoitukset muodostuvat eri hallinnonalojen momenttien menoista. Finanssisijoituksiin käytettiin 87 miljoonaa euroa vuonna Finanssisijoitusten hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksillä. 5. Muut menot Muihin menoihin on sisällytetty kaikki sellaiset valtion menot, jotka eivät sisälly yllä oleviin luokkiin. Muiden menojen arvo vuonna 2003 oli 137 miljoonaa euroa vuonna Muiden menojen hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksillä. 11 Yhteensä valtion menot olivat vuonna 2003 Julkisten menojen hintaindeksin laskelmien mukaan miljoonaa euroa. Liitteissä 2 ja 3 on kuvattu tarkemmin valtiontalouden painorakenne hallinnonaloittain ja menolajeittain. Liitteessä 4 on kuvattu tarkemmin indeksin hintaseurannassa käytetyt "valtiokorit" ja "manuaali-indeksit".

12 12 C. KUNTIEN PERUSPALVELUJEN HINTAINDEKSI (KUPHI) Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee kuntien valtionosuuslain 4 pykälän 2 momentissa tarkoitetun peruspalvelujen hintaindeksin. Indeksi määräytyy kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tilinpäätösten mukaisten menojen perusteella. Kustannuksiksi luetaan henkilöstön palkkamenot sivukuluineen, tavaroiden ja palveluiden ostot ja muut käyttömenot. Indeksi on muuten samanlainen kuin kuntatalouden indeksi, mutta siinä kuntien ja kuntayhtymien painoista on poistettu asiakaspalvelujen ostot kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä opettajien eläkemaksun painoa on korjattu kuvaamaan opettajilta perityn työeläkemaksujen todellista summaa. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksissä kuntien ja kuntayhtymien menojen summa on miljoonaa euroa. JMHI / Kuntatalouden indeksin menojen summa on miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin sekä Julkisten menojen hintaindeksin / kuntatalouden painoarkenne. MENOLAJI Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi (KUPHI) JMHI / Kuntatalous 1. Käyttömenot 100,0 92,1 1.1 Henkilöstömenot 59,6 44, Palkat ja palkkiot 45,8 33, Sosiaalivakuutusmaksut 13,7 10, Maksetut eläkkeet 0,0 0,2 1.2 Tavaroiden ja palvelujen ostot 24,0 36, Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8,1 7, Palvelujen ostot 15,8 28,9 1.3 Muut käyttömenot 16,5 7,7 1.4 Poistot ja arvonalennukset - 4,0 2. Investointimenot - 0,9 3. Rahoitusmenot - 0,8 1-3 Yhteensä - 93,8 4. Liikelaitokset - 6,2 YHTEENSÄ 100,0 100,0 Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin kehityksen seuranta poikkeaa JMHI / Kuntatalouden indeksin kehityksestä ainoastaan opetustoimen välillisten palkkamenojen osalta. Kuntatalouden indeksissä palvelujen ostojen hintakehitystä seurataan valta osaltaan palkkojen ja välillisten palkkojen kehityksen mukaan. KUPHI- indeksissä palvelujen ostojen painoarvo on pienempi kuin Kuntatalouden indeksissä. Toisaalta KUPHI- indeksissä palkkojen ja välillisten palkkojen paino on suurempi. Kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 3 pykälän 2 kohdassa tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen peruspalvelujen hintaindeksin kehityksestä. Ennusteen laadinnassa voidaan käyttää liitteen 6 ennustepohjaa. Siinä on huomioitu indeksin rakenne ja sijoittamalla siihen arviot kuntapalkkojen, palkkojen sivukulujen, kuluttajahintaindeksin, kotimarkkinoiden perushintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin kehityksestä saadaan ennuste ao. vuodelle ja sitä seuraaville vuosille.

13 13 D. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KÄYTTÖ Julkisten menojen hintaindeksin käyttö indeksisidonnaisuuksissa tai deflaattorina (volyymin muutos / reaalikehitys) esimerkiksi kuntien valtionosuuksien indeksoinnissa tai hallinnonaloittaisten menojen volyymikehityksen seurannassa on järkevämpää kuin yleisindeksien, kuluttajahinta-, tukkuhintatai ansiotasoindeksin käyttö. Seuraavassa taulukossa on verrattu eri indeksien kehitystä vuosina III/2005 JMHI-Kuntatalous 100,0 103,4 106,1 109,1 112,6 116,8 KUPHI-indeksi 100,0 103,5 106,5 109,8 113,5 117,9 JMHI-Valtiontalous 100,0 103,3 106,0 108,4 110,9 112,7 Kuluttajahintaindeksi 100,0 102,6 104,2 105,1 105,3 106,4 Tukkuhintaindeksi 100,0 99,1 97,7 97,4 98,3 102,6 Ansiotasoindeksi / Kunnat 100,0 103,5 106,8 110,7 115,1 120,3 Ansiotasoindeksi / Valtio 100,0 105,1 109,3 114,0 118,6 123,3 Ansiotasoindeksi / yht. 100,0 104,5 108,2 112,6 116,8 121,6 E. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KEHITYS Paino-% III/2005 KUNTATALOUS 1. Käyttömenot 92,1 100,0 103,4 106,3 109,4 112,9 117,2 1.1 Henkilöstömenot 44,1 100,0 104,1 108,0 111,6 116,3 121,9 1.2 Tavaroiden ja palv. ostot 36,3 100,0 102,9 105,2 108,1 110,8 113,8 1.3 Muut käyttömenot 7,7 100,0 103,2 105,4 108,1 110,8 114,1 1.4 Poistot 4,0 100,0 100,1 99,3 99,0 99,3 100,9 2. Maainvestoinnit 0,9 100,0 106,9 115,2 123,4 143,2 160,4 3. Rahoitusmenot 0,8 100,0 102,8 86,2 77,5 69,4 64,4 4. Liikelaitokset 6,2 100,0 102,8 104,2 106,4 108,9 112,1 Kuntatalous yhteensä 100,0 100,0 103,4 106,1 109,1 112,6 116,8 VALTIONTALOUS 1. Kulutusmenot 37,5 100,0 103,6 106,7 109,9 112,6 115,9 1.1 Palkat ja sos.kulut 15,9 100,0 104,3 108,1 113,3 117,4 122,2 1.2 Maksetut eläkkeet 8,4 100,0 104,1 107,4 109,5 111,3 112,7 1.3 Tavarat ja palvelut 13,3 100,0 102,6 104,5 106,1 107,7 110,5 2. Siirtomenot 60,4 100,0 103,1 105,6 107,5 110,0 110,7 3. Reaalisijoitukset 1,3 100,0 103,8 105,9 107,9 109,1 114,8 4. Finanssisijoitukset 0,3 100,0 103,1 104,1 105,7 107,0 108,3 5. Muut menot 0,4 100,0 102,6 104,2 105,1 105,3 106,4 Valtiontalous yhteensä 100,0 100,0 103,3 106,0 108,4 110,9 112,7 Julkisten menojen hintaindeksi julkaistaan heti ansiotasoindeksin valmistuttua, noin 7 viikkoa ao. neljänneksen päättymisestä. Indeksien pisteluvut neljännesvuosittain vuodesta 2000 lähtien ja tämä menetelmäseloste löytyvät Tilastokeskuksen internet sivulta Julkisten menojen hintaindeksien pistelukuja on tuotettu vuodesta 1975 lähtien. Ensimmäinen perusvuosi oli Vuoden 1995=100 indeksin menetelmäkuvaus - Pirkko Hemmilä, Matti Kauhanen JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI 1995=100 - löytyy Tilastokeskuksen Katsauksia sarjasta 1997/5.

14 14 LIITE 1. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI, KUNTATALOUS, PAINORAKENNE TEHTÄVITTÄIN JA MENOLAJEITTAIN TEHTÄVÄT PAINORAKENNE, euroa ja %-painot MENOLAJIT 11 Yleishallinto 12 Sosiaali ja terv. toimi 121 Sosiaalitoimi 122 Terveyden-huolto 13 Opetus ja kulttuuritoimi 131 Opetustoimi e % e % e % e % e % e % 1 Käyttökustannukset , , , , , ,4 11 Henkilöstökustannukset , , , , , ,2 111 Palkat ja palkkiot , , , , , ,0 112 Sosiaalivakuutusmaksut , , , , , ,2 113 Maksetut eläkkeet , , , , , ,0 12 Tavaroiden ja palvelujen ostot , , , , , ,0 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , , ,4 122 Palvelujen ostot , , , , , ,6 13 Muut käyttökustannukset , , , , , ,9 131 Sisäiset vuokrat ja vyörytyserät , , , , , ,6 132 Muut muut käyttökustannukset , , , , , ,3 14 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,4 2 Investointimenot , , , , , ,2 3 Rahoitusmenot , , , , , ,4 0 Yhteensä , , , , , ,0 MENOLAJIT TEHTÄVÄT PAINORAKENNE, euroa ja %-painot 132 Kulttuuritoimi 14 Muut palvelut 15 Liiketoiminta 1 Yhteensä 2 Liikelaitokset 0 Yhteensä ml. liikelaitokset e % e % e % e % e % e % 1 Käyttökustannukset , , , , , ,8 11 Henkilöstökustannukset , , , , , ,6 111 Palkat ja palkkiot , , , , , ,9 112 Sosiaalivakuutusmaksut , , , , , ,5 113 Maksetut eläkkeet 368 0, , , , ,2 12 Tavaroiden ja palvelujen ostot , , , , , ,2 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , , ,2 122 Palvelujen ostot , , , , , ,0 13 Muut käyttökustannukset , , , , , ,1 131 Sisäiset vuokrat ja vyörytyserät , , ,3 132 Muut muut käyttökustannukset , , , , , ,1 14 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,0 2 Investointimenot , , , , , ,2 3 Rahoitusmenot , , , , , ,0 0 Yhteensä , , , , , ,0

15 15 LIITE 2. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI, VALTIONTALOUS, PAINORAKENNE MENOLAJEITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN HALLINNONALA PAINORAKENNE, euroa ja %-painot MENOLAJIT 01 Yleinen hallinto 02 Ulkoasiainministeriö 03 Sisäasiainministeriö 031 Poliisi 032 Rajavartiolaitos 033 Sisäasiainministeriö - muut 04 Puolustusministeriö 05 Valtiovarainministeriö 06 Opetusministeriö e % e % e % e % e % e % e % e % e % 1 KULUTUSMENOT , , , , , , , , ,3 11 Palkat ja muut , , , , , , , , ,6 henkilöstöm. 111 Palkat , , , , , , , , , , , , , ,4 31 5, ,4 88 1, ,8 Sosiaalivakuutusmaksut 12 Maksetut eläkkeet ,6 13 Tavarat ja palvelut ,8 67 9, , , , , , , ,7 131 Puolustusmateriaali ,4 132 Teiden ylläpito 133 Muut aineet j 44 5,4 10 1,4 55 3,9 28 4,6 16 8,2 11 1, ,5 11 0, ,2 tarvikkeet 134 Vuokrat 79 9,8 21 2, ,3 47 7,7 5 2,6 51 8, ,6 52 1, ,3 135 Muut palvelut ja ,6 36 5, , , ,7 53 8, , , ,2 2 Siirtomenot 63 7, , ,2 1 0, ,0 2 0, , ,3 21 Siirtomenot kunnille 7 0, , , , ,1 22 Siirtom. 30 3,7 19 1,3 19 3,1 33 0,7 2 0,0 elinkeinoelämälle 23 Siirtomenot 10 1,2 2 0,3 35 0, ,3 kotitalouksille 24 Siirtom. Yleishyöd. Yht. 15 1,9 1 0,1 2 0,1 1 0, ,0 25 Maksuosuudet EU:lle ,8 26 Siirtomenot ulkomaille 1 0, ,2 1 0,1 1 0,2 12 0,2 1 0,0 27 Muut siirtomenot 86 12, , ,5 52 0,8 3 Reaalisijoitukset 29 3,6 9 1,3 19 1,3 1 0,2 12 6,1 6 1,0 6 0,3 5 0,1 4 Finanssisijoitukset 5 Muut menot 5 0,6 1 0,1 8 0,6 3 0,5 5 0,8 12 0,6 6 0,1 18 0,3 0 Menojajit yhteensä , , , , , , , , ,0 MENOLAJIT 061 Yliopistot, korkea-koulut Ammattikorkeak.ministeriö Opetus- Maa- ja Liikenne- Kauppa- ja Sosiaali- ja Työ-ministeriö Ympäristömini Hallinnonalat - metsätal.minis ministeriö teollisuusmini terveys- steriö yhteensä yleissiv. muut teriö steriö ministeriö e % e % e % e % e % e % e % e % e % e % 1 KULUTUSMENOT ,2 5 1, , , , , , , , ,5 11 Palkat ja muut ,5 1 0, , , , , , , , ,9 henkilöstöm. 111 Palkat ,4 1 0, , , , , , , , , ,1 0 0,0 63 1,5 53 2,1 53 2,9 77 8,4 38 0,4 40 1,9 26 3, ,8 Sosiaalivakuutusmaksut 12 Maksetut eläkkeet ,4 13 Tavarat ja palvelut ,7 4 1, , , , ,3 96 1,1 91 4,4 46 6, ,3 131 Puolustusmateriaali 526 1,6 132 Teiden ylläpito , ,4 133 Muut aineet j 114 6,5 0 0,0 21 0,5 24 0,9 53 2,9 23 2,5 20 0,2 7 0,3 6 0, ,8 tarvikkeet 134 Vuokrat ,8 46 1,1 35 1,4 26 1,4 54 5,9 26 0,3 23 1,1 13 2, ,0 135 Muut palvelut ja ,4 4 1,2 56 1,4 61 2, , ,9 50 0,6 61 3,0 27 4, ,3 kulutusm. 2 Siirtomenot 18 1, , , , , , , , , ,4 21 Siirtomenot kunnille , ,2 7 0,3 7 0, , ,3 4 0, ,5 22 Siirtom. 2 0, ,6 89 4, , ,5 4 0,2 25 3, ,5 elinkeinoelämälle 23 Siirtomenot 17 1, , , , , ,9 kotitalouksille 24 Siirtom. Yleishyöd. Yht. 1 0,1 1 0, ,6 19 0,7 11 0,6 1 0, ,1 2 0,1 1 0, ,8 25 Maksuosuudet EU:lle ,1 26 Siirtomenot ulkomaille 1 0,0 2 0,0 1 0, ,1 27 Muut siirtomenot 52 1,3 97 3,8 81 4,4 50 5,5 2 0, ,3 21 3, ,5 3 Reaalisijoitukset 4 0,2 1 0,0 11 0, ,0 1 0,0 12 1, ,3 4 Finanssisijoitukset 25 1,4 74 8,1 6 0, ,3 5 Muut menot 9 0,5 9 0,2 5 0,2 49 2,7 25 2,7 5 0,1 1 0,0 2 0, ,4 0 Menojajit yhteensä , , , , , , , , , ,0

16 16 LIITE 3. VALTIONTALOUDEN "MANUAALISARJAT" MANUAALISARJAT Tariffi 1/2000 1/2001 1/2002 1/2003 1/2004 1/ SOTU / Yleinen/TK 1) 23,86 22,87 22,63 24,05 23,21 23,05 2 SOTU / Poliisi 1) 27,87 26,76 27,24 27,13 27,47 27,58 3 SOTU / Rajavartiolaitos 1) 38,82 37,03 36,80 36,65 37,41 38,02 4 Henkilöstökorvausten kori 2) 100,00 103,04 104,17 106,62 108,23 110,69 5. Varusmiesten päivärahat 5,82 5,94 6,00 5,79 5,89 5,93 6 TEL-indeksi yli TEL-indeksi alle KELA-indeksi Eurokorot (neljännesvuosisarja) 4,64 5,86 4,59 4,25 3,51 3,41 10 Lapsilisät 100,00 100,00 100,00 100,00 105,79 105,79 11 Valtion SAVA-menot 94,33 100,00 101,88 105,56 106,89 108,40 12 EU/BKT hintaindeksi 96,90 100,00 103,00 104,40 104,10 104,90 1/2000 = 1999 keskiarvo 13. Tonttimaan indeksi 1985= ,2 204,5 227,5 241,0 271,1 300,2 14. Metsämaan hinta per hehtaari Maataloustuot. tukitariffit 3) 100,00 101,45 103,36 105,57 106,37 109,81 KUNTATALOUDEN AINEIDEN, TARVIKKEIDEN JA TAVAROIDEN SEURANTAKORI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Indeksi Alaerä KHI/elintarvikkeet ja juomat KHI KHI/vaatteet ja jalkineet KHI KHI/lämmitys,sähkö ja vesi KHI KHI/asunno huolto ja korjaust. KHI KHI/kalusteet, kotitalouskon. KHI TUKKU/ Lääkkeet ja hoitotarvikkeet TUKKU DG KHI/Liikenne KHI KHI/viestintä KHI KHI/sanomaleh+kirjat yms. KHI 09.5 KHI = Kuluttajahintaindeksi TUKKU = Tukkuhintaindeksi, DG244 = Lääkintäkemikaalit ja lääkintätuotteet

17 17 VALTIONTALOUDEN INDEKSIKORIT / "VALTIOKORIT" LIITE 4. Valtiokori1 Puolustusmateriaalin hankinta Valtiokori5 Toimisto ym palvelut Nimike Paino Indeksi/tariffi Nimike Paino Indeksi/tariffi DK 30 TUKKU ATI/YHT 18 DL 30 TUKKU ATI/ DM 40 TUKKU ATI/ YHTEENSÄ 100 KHI KHI Valtiokori2 KHI08 10 Tiehallinnon ylläpito KHI KHI095 5 Nimike Paino Indeksi/tariffi KHI096 5 MAKU/ylläpito 30 KHI10 5 MAKU/Yht 40 YHTEENSÄ 100 MARKKI 15 KUORMURI 15 YHTEENSÄ 100 Valtiokori3 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Valtiokori6 Muut siirtomenot Nimike Paino Indeksi/tariffi Nimike Paino Indeksi/tariffi KHI01 10 TUKKU/Yht 10 KHI03 6 RKI 10 KHI05 5 KYKI 10 KH061 5 KHI 10 KHI MAKU 5 KHI KHI KHI095 6 ATI/Valtio 20 KHI121 5 ATI/Kunta 30 KHI 30 YHTEENSÄ 100 DL 6 TUKKU DM 6 TUKKU DN 6 TUKKU YHTEENSÄ 100 Valtiokori4 Korjaus ja kunnossapitopalvelut Valtiokori7 Koneet ja laitteet Nimike Paino Indeksi/tariffi Nimike Paino Indeksi/tariffi KYKI 35 DK 30 TUKKU KHI DL 40 TUKKU ATI DM 30 TUKKU YHTEENSÄ 100 YHTEENSÄ 100 KHI = Kuluttajahintaindeksi TUKKU =Tukkuhintaindeksi, DK=Koneet ja laitteet, DL=Sähkötekniset tuotteet, DM=kulkuneuvot ATI = Ansiotasoindeksi MAKU = Maarakennuskustannusindeksi RKI = Rakennuskustannusindeksi KYKI = Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

18 18 LIITE 5. VALTION SIIRTOMENOT VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN 2. SIIRTOMENOT , Siirtomenot kunnille , Yleishallinto , Valtionosuudet , Kuntien yleinen valtionos. ja verotuloihin perustuvat tasaus , Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako , Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus , Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta , Ahvenanmaan tasoitusmaksu , Verohyvitys , Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki , Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin , Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä , Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille , Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoim. järjestäm , Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden ,28 toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin Syrjinnän vastainen toiminta , Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto , Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjauk , Opetustoimi , Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen ,00 käyttökustannuksiin Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuk. käyttökust , Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ,00 ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin Valtionosuus ja -avustus ammat. koulutuksen käyttökust , Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen , Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin , Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen , Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan , Kulttuuritoimi , Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökust , Valtionos. ja -avust. teattereiden ja orkestereiden käyttökust , Valtionosuudet ja -avustukset museoille , Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan , Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin , Sosiaali- ja terveystoimi , Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon , Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenh. käyttökust , Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin , Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain ,00 mukaiseen tutkimustoimintaan Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta ,47 aiheutuviin kustannuksiin Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista ,56 aiheutuviin kustannuksiin Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjes ,00

19 telmän menoihin Valtionav. kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin , Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palvel , Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon sekä tartuntatautien ,00 hoitovalmiuden parantamiseen Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan , Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi , Valtionavustus kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin , Siirtomenot elinkeinoelämälle , Maa- ja metsätalouden tuet , Eräät korvaukset , Kasvinjalostustoiminnan edistäminen , Poikkeuksellisten tulvien aiheutt. vahinkojen korvaaminen , Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen , Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki , EU-tulotuki , Satovahinkojen korvaaminen , Maatalouden ympäristötuki , Luonnonhaittakorvaus , Luopumiskorvaukset , Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen , Laatujärjestelmien kehittäminen , Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki , Puutarhatalouden erityistoimenpiteet , Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki , Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen , Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä ,88 varoilla Valtionapu 4H-toimintaan , Valtionapu metsätal. edistämis- ja valvontaorganisaatioille , Eräät korvaukset , Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen , Metsäluonnon hoidon edistäminen , Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen , Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen , Porotalouden edistäminen , Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset , Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista , Valtion korvaus maatalousyrit. lomituspalv. kustannuksiin , Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin , Muut elinkeinotuet , Lastialusten hankintojen tukeminen , Ulkomaanliik. kauppa-alusluet. merkit. lastial. ja kolman. maiden ,00 välillä liiken. matkustaja-alusten kilpailued. turv Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten ,00 turvaaminen Saaristoliikenteen avustaminen , Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpit , Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä , Valtionavustus koulutuksesta , Sanomalehdistön tuki , Eräät valtionavut , Avustus kansainvälisen teknologiapalkinn , Yksityisille oikeusavustajille maksettav , Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen ,92 19

20 Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistäminen , Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointituki , Toimintatuki Finnvera Oyj:lle , Finnvera Oyj:n korkotuet , Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset , Alueellinen kuljetustuki , Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen , Valtionavustus kehittämispalvelutoim. ja eräille yhteisöille , Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille , Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen , Avustus ulkomaankauppaa edist. järjestöille ja Finpro ry:lle , Energiatuki , Avustus koelaitoksen rakentamiseen , Energiainvestointien korkotuki , Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset , Maakunnan kehittämisraha , Arpajaisveron tuoton palautt. Ahvenanmaan maakunnalle , Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille , Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle , Siirtomenot kotitalouksille (osa 50-sarjasta) , Asumistuki , Asumistuki , Työttömyysturva , Valtionosuus työttömyyskassoille , Työttömyysturvalain mukainen perusturva , Valtionos. työttömän omaeht. koulutuk. toimeentuloturvasta , Valtionosuus aikuiskoulutustuesta , Työvoimapol. aikuiskoulut. osallist. opintososiaaliset edut , Työmarkkinatuki , Palkkaturva , Opintotuki , Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki , Opintoraha ja asumislisä , Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki , Avustus tilakustannusten korvaamiseen , Lukioiden ja ammatillisten oppilait. opiskelij. koulumatkatuki , Eläkkeet , Yleinen perhe-eläke , Valtion osuus merimieseläkekassan menoista , Valtion osuus maatalousyrit. eläkelaista johtuvista menoista , Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista , Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista , Rintamalisät ja asumistuki , Sairausvakuutus , Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista , Muut siirtomenot kotitalouksille , Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset , Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset , Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille , Äitiysavustus ja valtion tuki kansainv. lapseksiottamiseen , Lapsilisät , Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet , Sotilasvammakorvaukset , Valtion korvaus partisaanien uhreille ,00 20