Äänekosken kaupunkistrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äänekosken kaupunkistrategia"

Transkriptio

1 Äänekosken kaupunkistrategia

2 Maailman parhaat traktorit syntyvät Äänekoskella. Ja urheilussakin on ylletty aivan kärkipaikoille. Sisältö 1. Toimintaympäristön arviointia (syksy 2013)..... s Miksi teemme kaupunkistrategian s Miten teemme kaupunkistrategian s Kuvaus Äänekosken kaupungin strategiajärjestelmästä s Kaupunkipolitiikan arvot ja keskeiset menetystekijät, joissa on onnistuttava s Menestystekijät: kohdennetut tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut s Palvelustrategian keskeiset linjaukset s Toimialakohtaiset toiminnan tavoitteet s Kaupunkistrategian seuranta ja arviointi s. 24 Valtuusto on hyväksynyt strategian Strategian laadinnasta on vastannut Heli Möller, p , 2

3 1 Toimintaympäristön arviointia (syksy 2013) Kaupunkistrategian tulee vastata ensisijaisesti elinvoiman ja kilpailukyvyn tasapainoisen talouden, laadukkaiden palvelujen, vetovoimaisen kaupunkikuvan ja kaupunkikonsernin johtamisen haasteisiin. Toimintaympäristön kehityssuuntia voidaan arvioida mm. seuraavasti: Tarkastelua Äänekosken näkökulmasta ja laajemmin. Asukasmäärä pysyy nykyisellä tasollaan tai hieman vähenee. Vanhusten määrä kasvaa. Syrjäytymisen ja yksinäisyyden torjumisessa digitaaliset mediataidot korostuvat, facebook, skype, facetime, Talouden näkymät haasteelliset sopeuttamistarvetta paljon. Vaarana ylivelkaantuminen ja palvelutason rapautuminen. Kuntarakenteeseen kohdistuu voimakkaita muutospaineita valtiovallan taholta. Syntyy kuntaliitoksia ja uudenlaisia kuntien yhteistyömuotoja. Sote-palvelut keskittyvät suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Äänekosken uudella terveyskeskuksella tärkeä rooli palvelujen tuottamisessa Keski-Suomessa. Kilpailu asukkaista ja yrityksistä kovenee perusinfran ohella logistiikasta ja dynaamisesta kuntakuvasta tärkeä menestystekijä. Kaupungin perusteollisuus vahva, mutta edellyttää myös jatkossa investointeja kilpailukyvyn parantamiseksi. Toisen asteen koulutusta kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, pienet yksiköt vaarassa kuihtua. Nuorisotakuu luo haasteita kehittää uudenlaisia oppimisympäristöjä. Verkkokaupan kehittyminen haastaa perinteisen kaupan. Kaupan investoinnit kiinteistöihin laskevat. Jyväskylän merkitys Keski-Suomen ja lähialueen vahvistumiselle vahva. Jyväskylän kaupungin talous asettaa kuitenkin lähi vuosina haasteita alueen dynaamiselle kasvulle. Palvelujen tuotantomallit monipuolistuvat ja tehostuvat sähköisiä palveluja olennaisesti nykyistä enemmän. Yrittäjyys korostuu. Omaa vastuuta elämän hallinnasta korostetaan. Vanhusten määrän kasvu ja erilaiset sosiaaliset ongelmat lisäävät sote-palvelujen kysyntää. Sosiaalisen median ja uudenlaisen yhteisöllisyyden merkitys kasvaa. Syntyy uusia vaikutuskanavia päätöksentekoon. Verkostoituminen ja digitaalinen maailma muuttavat johtamista. Yhteistyö- ja kommunikointitaidot korostuvat. Kunta käsitteenä menettää merkitystään horisontaaliset omat verkostot korvaavat sitä. Yhteiskunnan vakiintuneet rakenteet ja instituutiot menettävät merkitystään liikkeellepanevana voimana. Perinteiseen politiikkaan on yhä vaikeampi löytää tekijöitä. Materialististen tarpeiden sijaan tulee immateriaaliset tavoitteet (onnellisuus jne.). Lähiruoan merkitys kasvaa lokalisaatio valtaa ajatusmaailmaa vaikka globalisaatio kasvaa. Kierrätyskulttuuri kasvaa. Syntyykö uusia asumisen muotoja ja tapoja? Mitä ne ovat? Kansalaisaktiivisuus? Supercellin kaltaisten startup -yritysten mahdollisuudet! Maailmanlaajuisesti avautuu uudenlaisia yrittämisen ja liike toiminnan muotoja. Näissä onnistuminen edellyttää rohkeutta ja uutta ajattelua. Menestyminen ei myöskään ole paikasta kiinni. Asko Salmela on poikennut ostoksille Äänekosken K-Citymarketiin. Kalatiskissä palvelee Annika Nieminen. 3

4 Luonto ja rauhallinen ympäristö houkuttelivat Katariina Suutala-Nousiaisen ja Jarmo Nousiaisen rakentamaan omakotitalon Sumiaisten Kukkoniemen uudelle alueelle. Kukkoniemenrannan talossa viihtyvät myös perheen pojat, 4-vuotias Juho ja 1,5-vuotias Veikko. Olohuoneen ikkunasta avautuu ihana maisema Keitele-järvelle. 2 Miksi teemme kaupunkistrategian? Kaupungin johtamisen ja kehittämisen yksi edellytys on, että sillä on aidosti ohjaava kaupunkistrategia, sen osaava täytäntöönpanotoiminta, strategian seuranta, arviointi ja kyky tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Jotta arjen päätöksenteko on linjakasta, yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu, strategiaan on tarpeen olla kirjattuna yhteiset toimintaa ohjaavat arvot, visio ja tahtotila. Käytännön toimintapolitiikan ohjaamiseksi on tarpeen eri toimialoja koskevat konkreettiset toiminnalliset tavoitteet, niiden toteutumisen mittarit ja aikataulutetut ja vastuutetut työohjelmat. 4

5 3 Miten teemme kaupunkistrategian? Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien keskuudessa yhteisen kielen ja yhteisen merkityksen löytäminen strategialle on usein monivaiheista ja työlästä. Mikäli yhteinen kieli, yhteinen tahtotila onnistutaan luomaan, se luo perustaa ja ymmärrystä tavoitteelliselle ja tulokselliselle johtamistyölle. Strategiaprosessiin eli yhteisten arvojen, vision ja strategian päälinjausten työstämiseen ja valmisteluun osallistuu kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin pääasiallisesti omistama Ääneseudun Kehitys Oy, johtoryhmän jäsenet ja henkilöstöä edustava yhteistyötoimikunta. 4 Kuvaus Äänekosken kaupungin strategiajärjestelmästä Visio Arvot Keskeiset menestystekijät ja niitä tukevat ohjelmat (esim. maankäyttö- ja elinvoima, henkilöstö, palvelu ) Budjetti ja toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet Raportointi, seuranta ja arviointijärjestelmät 5

6 5 Kaupunkipolitiikan arvot ja keskeiset menestystekijät, joissa on onnistuttava Oheiseen kaavioon on nostettu ne keskeiset alueet (menestystekijät), joihin on erityisesti panostettava ja joissa on onnistuttava menestymisen turvaamiseksi. Kullekin menestystekijälle on laadittava oma kehittämisen työohjelma (seuraava luku). Työohjelman käynnistämiseksi voidaan koota työtä ohjaava työryhmä vastuutaulukon mukaan. Kyky ja taito johtaa kuntayhteisöä Terve ja elinvoiman kasvua mahdollistava kuntatalous Oman elämän hallintaa ja syrjäytymistä ehkäisevä toiminta Viihtyisyyttä ja vetovoimaa vahvistava kaupunkikuva Elinvoimainen uusi kunta Luonteva työssäkäyntialue (55000 as) Hyvät palvelut Työtä Vahvistuvat yritykset Uudistusta tukeva ilmapiiri Hyvät, uusiutuvat palvelut ja sitä tukeva palvelukulttuuri Innovatiivinen, uudistuva ja monipuolistuva yritystoiminta Arvot Innovatiivisuus ja uudistumiskyky Tasa-arvoisuus Oikeudenmukaisuus Kestävä kehitys 6

7 ELINVOIMAINEN ELINVOIMAINEN LUONTEVA LUONTEVA TYÖSSÄKÄYNTIALUE TYÖSSÄKÄYNTIALUE Elinvoimainen ELINVOIMAINEN uusi LUONTEVA kunta TYÖSSÄKÄYNTIALUE ELINVOIMAINEN luonteva työssäkäyntialue LUONTEVA TYÖSSÄKÄYNTIALUE Saarijärvi (10258) Äänekoski (20265) Konnevesi (2904) 44 Uurainen (3569) Laukaa (18481) 7

8 6 Menestystekijät: kohdennetut tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut Menestystekijä Tavoitteet Keskeiset toimenpiteet Vastuut ja aikataulut Elinvoimainen uusi kunta a) Äänekoski on omaleimainen, kehittyvä ja haluttu alue, osana noin asukkaan uutta kuntaa. Käynnistetään yhteistyössä kuntaliitosselvitys Laukaan, Saarijärven, Konneveden ja Uuraisten kesken. Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohto Päätökset 11/2013 b) Äänekoskelle on syntynyt uusia yrityksiä ja työpaikkaomavaraisuus on merkittävä. Alueen työttömyysaste on alle maakunnan keskiarvon. Alueen kärkiyritykset ovat vahvassa iskussa ja laajentaneet toimintaansa. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja hyvällä yhteistyöllä luodaan kasvun edellytyksiä. Kaupungin peruspalvelut ja vapaa-ajanpalvelut tukevat myönteistä kuntakuvaa. Imagon kohentamiskampanja omille asukkaille, henkilöstölle ja ulkopuolisille. Ääneseudun Kehitys Oy Maankäyttöpalvelut Lautakunnat Panostetaan kaupunkimarkkinointiin. Ääneseudun Kehitys Oy Edistetään liikenneyhteyksien parantumista (E4, kevyet liikenneväylät, satama ). Ääneseudun Kehitys Oy Avoimen ja rakentavan, keskusteluilmapiirin luominen. Vahvuuksien kautta viestiminen. Kaupunginvaltuusto Lautakunnat c) Äänekoskelle on vahva asema terveyspalvelujen tuottamisessa Keski-Suomessa. Uusi terveysasema integroidaan osaksi suurempaa maakunnallista terveyspalvelujen järjestelmää. Perusturvalautakunta Toimialajohtaja Terve ja elinvoiman kasvua mahdollistava talous Kaupungin talous on tasapainossa siten, että vuosikate kattaa poistojen lisäksi korvausinvestoinnit ja osan myös uusista kehittämisinvestoinneista. Lainan määrän kasvu saadaan pysäytettyä. Valtuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma viedään tinkimättömästi läpi. Laaditaan uusi konkreettinen talouden tasapainottamisohjelma, mikäli kuntatalous ei kasva odotetusti. Investointien kriittinen tarkastelu ja uusien investointimallien kartoitus. Lautakunnat Toimialajohtajat Talousjohto Toimialat sitoutuvat annettuihin talousarviokehyksiin. Palveluprosesseja uudistetaan hyödyntämällä uutta sähköistä tekniikkaa. Henkilöstön ja tilojen sopeuttaminen käytettävissä olevaan raamiin. Palveluverkkoja ja palvelujen tuottamista uudistetaan palvelustrategiassa määritellyillä tavoilla. 8

9 Valion ainutlaatuinen Aura-juusto valmistetaan Äänekoskella. 9

10 Menestystekijä Tavoitteet Keskeiset toimenpiteet Vastuut ja aikataulut Kyky ja taito johtaa kuntayhteisöä Luottamukseen, avoimuuteen ja rehellisyyteen pohjautuva kyvykäs ja osaava johtaminen. Uudistetaan johtamisjärjestelmä ja sitä tukevat johtamisen ja yhteistyön pelisäännöt. Seuraavassa esimerkki asioista, joihin mm. ammatillisen ja poliittisen johtamisen kehitystyössä on paneuduttava oman erillisen prosessin tuella: - Sovitaan eri toimijoiden roolit ja vastuut ja uudet käytännöt. - Arvioidaan mikä on keskinäisen luottamuksen taso eri päätöksentekotasojen kesken. - Sovitaan miten asioiden valmistelua kehitetään, jotta avoimuus ja läpinäkyvyys toteutuu. Kaupunginjohtaja 2014 Konserniyhtiöiden omistajaohjauksen terävöittäminen. - Konserniohjeen tarkistaminen ja käyttöönoton varmistus konserniyhtiöissä. Kaupunginjohtaja 2014 Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja luottamuksen lisääminen kuntapolitiikkaan. - Otetaan käyttöön sähköisiä palveluja, ylläpidetään sähköistä palautekanavaa, kuntalaisaloitteet, asiakastilaisuudet Keskushallinto Toimialat Tietohallintopalvelu Kaupunkistrategian todellinen täytäntöönpano, jatkuva seuranta ja arviointi sekä kyky tehdä tarkentavia toimenpiteitä. - Sovitaan seuranta ja raportointimenettelystä. Kaupunginjohtaja 2014 Viihtyisyyttä ja vetovoimaa vahvistava kaupunkikuva Mielikuvan vahvistaminen siitä, että Äänekoski on lähellä valtakunnantason kaupallista ja kulttuurista Jyväskylää, ja että Äänekoski on korkean teknologian ja kehittyvien palvelujen alue. Äänekoski mielletään turvalliseksi ja hyväksi työssäkäynti- ja asumisalueeksi, johon kannattaa investoida. Muuttoliike alueelle on positiivinen. Väestön vähentyminen pysäytetty. Tehostetaan kaupungin kokonaismarkkinointia ja selkeytetään vastuut. Luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle ja olemassa olevien kehittymiselle. Myönteinen medianäkyvyys. Panostetaan taajamien siisteyteen ja toimivuuteen. Ääneseudun Kehitys Oy 2014 Ääneseudun Kehitys Oy Tekniset palvelut Äänekoskella arki sujuu ja vapaa-ajan viettoon on paljon mahdollisuuksia. Tuetaan vapaaehtoisjärjestöjen työtä. Pidetään vapaa-ajan infra kunnossa. Toimialat, erityisesti vapaa-aikatoimi Rohkeudella, yhteistyöllä ja verkostoitumalla luodaan positiivinen flow kaupungin sisällä ja naapurikuntiin päin. Markkinoinnissa, henkilöstön koulutuksissa, kehityskeskusteluissa korostetaan positiivisen flow:n merkitystä. Kaupunginjohtaja Esimiehet Keskustojen kehittäminen (Suolahden Vanha Asema, Rantapuiston uimaranta, Viiskulma ja Länsiportti). Huomioidaan kaavoituksessa ja budjetoinnissa. Maankäyttöpalvelut 10

11 Menestystekijä Tavoitteet Keskeiset toimenpiteet Vastuut ja aikataulut Innovatiivinen, uudistuva ja monipuolistuva yritystoiminta Alueen kärkiyritykset vahvistaneet asemiaan ja investoineet tulevaisuuteen. Alueelle syntynyt uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja mm. biotalous, matkailu, lähiruoka, 3D tulostus, verkkokauppa. Yritysilmapiirin parantaminen, maankäyttö, kaavoitus ja ammatillinen koulutus tukevat yritysten kasvua ja laajentumista. Logistiikan/yhteyksien parantaminen. Start-up -yritysten tukeminen yhteistyössä julkisten ja yksityisten rahoittajien kanssa. Ääneseudun Kehitys Oy Maankäyttöpalvelut Ääneseudun Kehitys Oy Kaupunginjohtaja Ääneseudun Kehitys Oy on generoinut alueelle merkittävästi rahoitusta uusiin yrittämistä tukeviin hankkeisiin. Olemassa olevien palvelujen ja mahdollisuuksien tiekartta, esim. verkkokaupan logistiikkakeskus Hirvaskankaalle). Ääneseudun Kehitys Oy Alueelle on syntynyt uusia terveys- ja sosiaalialan yrityksiä täydentämään kaupungin palvelujärjestelmää. Aktiivinen ote EU- ym. julkisen rahoituksen hankinnassa. Alueen väestön kasvavasta palvelutarpeesta osa siirretään kilpailutuksen kautta yritysten hoidettaviksi. Ääneseudun Kehitys Oy Isojen ja pienten yritysten yhteistyön lisääntyminen ja tiivistyminen. Kohtaamisfoorumien ja ideapajojen synnyttäminen. Säännöllisistä tapaamisista ja vierailuista sopiminen. Ääneseudun Kehitys Oy Kaupungin ja kärkiyritysten yhteistyön lisääntyminen ja tiivistyminen. Uudenlainen investointiväylä; yksityinen rakentaa, kunta vuokraa. Hyvät, uusiutuvat palvelut ja sitä tukeva palvelukulttuuri Palvelujen laatu ja tuottamiskustannukset ovat kilpailukykyiset. Palvelukulttuuri kehittynyt organisaatiolähtöisestä ajattelusta asiakaskeskeiseksi toimintamalliksi. Kehitetään toimiva ja läpinäkyvä seurantajärjestelmä, joka integroidaan osaksi johtamisjärjestelmää. Tehdään palvelututkimus asiakkaan kohtaamisesta kaupungin palveluissa. Rakennetaan palvelujen laatujärjestelmä. Lautakunnat Toimialajohtajat 2014 Keskushallinto Ääneseudun Kehitys Oy Toimialat Otetaan käyttöön uusia palvelujen tuottamistapoja (digitaalisuus, yksilölliset palvelut). Kestävän kehityksen periaatteet huomioitu palveluissa. Vuosi 2015 nimetään Hyvän palvelun teemavuodeksi, jota tuetaan henkilöstön koulutuksella. Hakeudutaan kansallisiin pilotteihin. Toimialat Toimialat Oman elämän hallintaa ja syrjäytymistä ehkäisevä toiminta Kaupungin palveluiden keskeinen tehtävä on tukea oman elämän hallintaa ja ehkäistä aktiivisesti syrjäytymistä. Kaupungilla on kattavat peruspalvelut, jotka ovat riittäviä, tarpeita vastaavia ja iästä riippumattomia sekä helposti saavutettavia. Syrjäytymisvaarassa olevat tunnistetaan eri toimijoiden yhteistyöllä ajoissa ja kehitetään toimintatapoja, joilla syrjäytymistä voidaan estää tai merkittävästi vähentää. Kehitetään palveluverkosto, joka huomioi ihmisen elinkaaren; neuvola-päiväkoti - nuorisotyö-ehkäisevätyö - etsivä nuorisotyö -kulttuuripalvelut-liikuntapalvelut. Omaehtoisen aktiviteetin ja vapaaehtoisjärjestöjen työn tukeminen. Perusturva, Opetus ja kasvatus Vapaa-aika Vapaaehtoisjärjestöt Poliisi, Työvoimahallinto Lautakunnat Toimintatapojen tarkasteleminen ja kehittäminen vastaamaan tarvetta. Toimialat Sektoriajattelusta poikkihallinnolliseen ajatteluun. Lautakunnat 11

12 7 Palvelustrategian keskeiset linjaukset Palvelustrategian tarkoituksena on määrittää sellaiset palvelujen tuottamis-/järjestämismuodot, joilla voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti tulevaisuudessa. Palvelustrategiaa on työstetty kaupunginvaltuuston työseminaareissa. Tähän asiakirjaan on koottu keskeiset näkökulmat ja linjaukset tuosta työstä. Palvelujen järjestämiskriteerit 1. Lähipalvelut Lähipalveluiden järjestämisen lähtökohtana on arjen sujuvuuden ja palvelun käyttäjän hyvinvoinnin lisääminen. Palvelu järjestetään lähipalveluna, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Palvelujen käyttäjiä on runsaasti Palvelutarve on toistuva Palvelun käyttäjän arjen sujuvuus paranee Resurssien, infran ja toimitilojen hyödyntäminen tehostuu taloudellisesti ja joustavasti Resurssitarpeet tarkistetaan kysynnän muutosten mukaan ja huomioidaan inhimilliset tekijät. 2. Keskitettävät palvelut Palvelun käyttö edellyttää suurelle osalle kuntalaisia oman auton tai julkisen liikennevälineen käyttöä. Palvelu on matkan perusteella saavutettavissa noin 1 h sisällä (esim. lääkärin vastaanotto, hammaslääkäripalvelut, lastensuojelu, tehostettu palveluasuminen, perheneuvola, lukio, liikuntahallit, vanhusten laitoshoito ) Erityispalvelut, joissa tärkeää turvata erityisosaaminen Keskittämällä saadaan aikaan optimaalinen tuotantoyksikön koko Asiakasmäärä on suppea ja rajallinen Palvelun käyttötiheys on pieni Keskittäminen on kunnan kannalta tehokkain tapa tuottaa palvelu 3. Kuntarajat ylittävät, laajaa väestöpohjaa edellyttävät aluepalvelut Täydentävät lähi- ja keskitettyjä palveluita. Väestö käyttää näitä palveluja muutaman kerran vuodessa tai harvemmin tai lyhyehkön jakson Ruokapalveluesimies Heidi Kauppinen joukkoineen vastaa siitä, että keskuskoulun valmistuskeittiöstä lähtee päivittäin maukasta ruokaa kouluihin ja päiväkoteihin. elämänsä jossain vaiheessa. Aluepalvelut edellyttävät sellaista erityisosaamista ja välineistöä, jota yksittäisen kunnan on vaikea järjestää ja ylläpitää (erikoissairaanhoito, ammatillinen koulutus, sosiaalipäivystys vammaisten perhe- ja laitoshoito ). Palvelu vaatii erityisosaamista, jonka tuottamiseen kaupungin väestöpohja on liian pieni tai rekrytointi on ongelmallista Palvelutarvetta on harvoin pienellä käyttäjämäärällä Palvelujen saavutettavuus kunnan reuna-alueilla on rajallinen, mutta palvelu nähdään kuitenkin tarpeelliseksi, hyödylliseksi ja järkeväksi Palvelujen tuottamisen yksikkökustannukset liian suuret itsetuotettuna 12

13 Yhteenveto palvelujen tuottamistavoista ja kriteereistä Ostopalvelukriteerit Palvelu, jossa omaa osaamista ei ole ja/tai tarve on satunnainen Palvelu, joka on ostopalveluna kokonaistaloudellisesti edullisempi Jos kaupungin päätös luopua omasta palvelun tuottamisesta on ratkaisevaa uuden yritystoiminnan syntymiselle Ruuhkahuippujen purkaminen, joita varten omien resurssien laajentaminen ei ole mahdollista (kommentti: kannattavaa liike toimintaa ei voi syntyä ruuhkahuippujen tasaamisen varaan) Ylilääkäri Tapio Tammela on tullut tervehtimään suolahtelaista Kosti Haustolaa, joka on veteraanien kuntoutusjaksolla Kuntolassa. Hallituksen evästyksiä: Strateginen johtaminen ja ohjaaminen korostuvat Pitää olla omaa tilaajaosaamista, laadunvalvonta kunnossa Omalla tuotannolla pitää olla myös tiukat kriteerit Palveluketjun ja kokonaiskustannusten hallinta keskeistä, kilpailuttamisessa useita kriteereitä, laatu, ekologiset, kuljetusmatkat Monikansallisten yritysten markkinoille tulo? Kokonaistaloudellisesti edullisin Kaupungin omistamien konserniyhtiöiden palvelujen tuottamiskriteerit Palvelu ei ole ydintoimintaa, mutta halutaan pitää konsernin piirissä Konserniyhtiö tuottaa palveluja muillekin kuin emolle Poliittinen ohjaustarve ei ole suurta Palvelusta muodostuu riittävän kokoinen yksikkö toiminnallisesti ja taloudellisesti Hallituksen evästyksiä: Palveluiden pitää olla kilpailukykyisiä, samat kriteerit Inhouse palveluiden kilpailutus harkittava tarkoin Omistajaohjauksen tarve korostuu Kilpailutuksen kautta työn valuminen alihankkijoille miten vaikuttaa kunnan imagoon? Oman tuotannon kriteerit Palvelu kohdistuu koko ikäluokkaan Palvelua ei ole saatavissa markkinoilta (esim. viranomaispalvelut) Strategisesti tärkeä toiminta, jonka osaaminen on tärkeää säilyttää kunnassa Palvelu voidaan tuottaa laadukkaammin ja kustannustehokkaammin itse Palveluketjun ja kokonaiskustannusten hallinta halutaan säilyttää omassa ohjausvallassa Hallituksen evästyksiä: Kun tuotetaan itse, sisäinen valvonta säilyy kunnassa Palvelujen vaikuttavuuteen tulee kiinnittää huomiota Omakin työ on arvokasta ja voidaan tuottaa taloudellisesti Kunnan toimialoilla on tärkeää säilyttää omaa osaamista Kunta ei ole pelkästään palvelujen tuottaja, vaan iso työnantaja ja sillä on tärkeä rooli 13

14 8 Toimialakohtaiset toiminnan tavoitteet Henkilöstöpalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Henkilöstöresurssien suunnittelu, tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kehittäminen (määrä, rakenne, osaaminen, yms). Henkilöstöstrategian mukaisten toimintakäytäntöjen edistäminen. Työhyvinvoinnin edistäminen Työyksikköjen kehittämissuunnitelmien arviointi ja johtopäätökset keskeisistä työhyvinvointia edistävistä toimista. Jatkotoimenpiteistä sopiminen. Seuranta/mittarit (2014) Arviointi ja johtopäätökset tehty, jatkotoimenpiteistä sovittu. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Arviointi lähivuosien osaamistarpeesta (pohjana koulutustiedot ja kehityskeskustelut, muutokset palveluissa ja tuottamistavoissa). Hyvän palvelukulttuurin edistäminen. Arviointi tehty. Asiakaspalautteen hyödyntäminen. Tavoite 3 Esimiestyön kehittäminen Nykyisten esimiesvalmennusten vaikuttavuuden arviointi (JET; esimiesfoorumit). Johtopäätösten tekeminen. Esimiespassin käyttöönotto (esimiesvalmiuksien tukeminen osa-alueilla, mm. sopimusosaaminen, talous, hankinnat, toimintamallit/ ohjeistukset, työsuojelu jne). Raportointitiedon käyttäminen esimiestyössä (henkilöstöraportti, talous- yms. raportit. Johtopäätösten tekeminen, uusien toimintamallien etsiminen). Arviointi ja johtopäätökset tehty. Jatkotoimenpiteistä sovittu. Esimiespassi käytössä. Raportointitiedon hyödyntäminen toimintojen kehittämisessä. 14

15 MAANKÄYTtöpalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Vastata kaupungin ja sen eri osien kehittämisen perustana olevien maankäyttösuunnitelmien ja kaavojen laadinnasta. Luoda edellytykset asumisen ja yritystoiminnan rakennushankkeille ideasuunnittelulla, sopimusmenettelyllä ja kaavoituksella. Vastata maa politiikasta ja osallistua kaupunkiympäristön laadun kehittämiseen yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimialan kanssa. Vastata tonttien luovuttamisesta, kiinteistönmuodostuksesta ja mittaustehtävistä kartta-asioista ja osoitteista sekä kaupungin maa- ja metsäomaisuudesta. Vetovoimaiset asuin-, liike- ja työpaikkatontit Kaupunkiympäristön laadun ja keskustojen vetovoimaisuuden parantaminen Tavoite 3 Sähköisen asioinnin, vuorovaikutuksen ja tiedonsaannin parantaminen Monipuolistetaan tonttitarjontaa. Laaditaan ympäristön kohentamiseen liittyviä suunnitelmia ja kaavoja sekä ideoidaan hankkeita. Ajantasa-asemakaavat kaupungin kotisivuille. Seuranta/mittarit (2014) Kolme uutta lainvoimaista kaavaa vuoden 2014 aikana (esim. Länsiportti ja Hirvaskangas). Kolme suunnitelmaa/hanketta valmiina vuoden loppuun mennessä. Valmis vuoden 2014 lopussa. RUOKApalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Tuottaa ja tarjota terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jossa otetaan huomioon ensisijaisesti suomalaiset ravitsemissuositukset ja ruokakulttuuri. Koulu- ja päiväkotiruokailun tavoitteena on ylläpitää lapsen/oppilaan hyvinvointia, terveyttä ja työtehoa. Ruoka on iso osa myös vanhusten terveyttä ja hyvinvointia. Valmistamme päivittäin aterioita myös kotiin toimitettaviksi. Keittiöverkko suunnittelu, uuden terveyskeskuksen ravintokeskuksen myötä tuotannon tehostaminen. Asiakastyytyväisyyden sekä ravitsemuksellisen laadun ylläpito ja kehittäminen. Tavoite 3 Henkilöstön jatkuvan oppimisen/ ammattitaidon syventäminen ja ylläpito. Tarkennetaan keittiörakennetta, tehdään muutoksia tuotannollisesti, suunnitellaan uuden tk:n keittiön toimintamalleja. Olemassa olevien toimintamallien/käytäntöjen kriittinen arviointi. Ruokalistan ja reseptiikan jatkuva jalostaminen. Kehityskeskustelut, myönteinen suhtautuminen itsensä kehittämiseen sekä sisäisen toimintavarmuuden kehittäminen. Seuranta/mittarit (2014) Toteutuneet suoritteet /taloudellisuuden mittaaminen. Asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakaspalaverit ja niiden dokumentointi. Henkilöstöpalaverit, kehityskeskustelut, työkierto. 15

16 terveydenhuolto TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen, syrjäytymisen sairauksien ja tapaturmien ehkäiseminen ja tarpeen mukainen sairaan- ja terveydenhoito. Perusterveydenhuollon palveluiden saata vuuden parantaminen ja oikea kohdentuminen listautumismallin käyttöönotolla Asiakasyritysten työterveyshuollon sisältöjen jatkuva parantaminen sekä asiakkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen tukeminen Tavoite 3 Perusterveydenhuoltotasoiset lyhytaikaissairaalahoito- ja kuntoutuspotilaat hoidetaan terveyskeskussairaalassa. Tavoite 4 Perusterveydenhuoltotasoiset lyhytaikaissairaalahoito- ja kuntoutuspotilaat hoidetaan terveyskeskussairaalassa. Tavoite 5 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden varhaisen ja akuuttivaiheen hoitoonpääsyn turvaaminen sekä tarkoituksenmukaisen jatkohoidon järjestäminen siten että pitkäaikaisen ja raskaan hoidon tarve vähenee. Kiireettömän hoidon osalta pitkäaikaissairaan väestöosan ammatillisesti toteutettu listaaminen nimetyille hoitaville ammattihenkilöille. Kiireellisen ja puolikiireellisen hoidon joustava järjestäminen väestölle hyödyntäen kokonaisvaltaisesti keskitettyä toimintatapaa. Laaditaan yksilölliset työkyvyn edistämissuunnitelmat ja sovitaan työpaikkatasolla yhteistyöstä mm. varhaisen tuen toteuttamiseksi. Medinetin käyttöönotto soveltuvin osin. Sopeudutaan 40 sairaansijan toimintamalliin. Päivystyksestä, vastaanotoilta ja muista sairaaloista tuleville tarkoituksenmukainen jatkohoito järjestyy viiveettä. Moniammatillisten kotiutussuunnitelmien laatiminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Päivittäinen kiireellisen hammashoidon järjestäminen sekä lakisääteisten palveluiden järjestäminen alle 18-vuotiaille. Kehitetään uusi, suunnitelmallista hoitoa tukeva toiminta malli, jossa korostuu hoidon ja palvelujen suunnittelu yhteistyössä arjen tuen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vähennetään erikoissairaanhoidon laitoshoitoa ja asumis palvelujen ja tukiasumisen ostopalvelua. Seuranta/mittarit (2014) Käyntitilastot Avo-Hilmosta. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Laatumittaukset. Työterveyssuunnitelmat, asiakastyytyväisyyskyselyt ja laatumittaukset. Keskimääräinen hoitoaika <10 pv. Kitkalaskutuspäivien määrä, tavoite alkuvuodesta 0 loppuvuodesta <50. Kiireelliset käynnit vuorokaudessa yhteydenotosta. Jonotusaika kiireettömään hammashoitoon. Toimintasuunnitelma valmiina keväällä Uusien asiakkaiden hoitoonpääsy ja asiakkaiden keskimääräinen hoitoaika mielenterveys- ja päihdepoliklinikalla. Aikuis psykiatrian hoitopäivät. Asumispalv. hoitovuorokaudet. Päihdekuntoutuksen hoitopäivät. 16

17 Sosiaalityö ja työelämään kuntoutumisen palvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Työskentelemme yksilön, perheen ja yhteisön hyväksi päämääränä asiakkaan hyvinvoinnin voimavarojen ja mahdollisuuksien vahvistuminen. Aikuis- ja perhesosiaalityön palvelut kohdentuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, lapsiperheitten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeen ja auttamiseen: sosiaalityöntekijöiden työpanos kohdentuu tarkoituksenmukaisesti ja etuuskäsittely vastaa pitkälle toimeentulotuen myöntämisestä. Lastensuojelun avohuollon palvelut toimivat tehokkaasti ja oikeaikaisesti ja siten, että sijaishuollon tarve vähentyy. Tavoite 3 Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi on kokonaisuus, jossa eri toimijoiden roolit ovat selkeät. Nuorisotakuu toteutuu. Aikuis- perhesosiaalityön tehtävärakenne-muutos on toteutettu. Sosiaalityön asiakkailla on palvelusuunnitelmat ja niiden seuranta toteutuu. Nuorten sosiaalityön uudet toimintatavat ovat käytössä. Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi toteutuu tarpeellisessa laajuudessa. Etuuskäsittely vastaa enenevästi perustoimeentulotuesta. Lastensuojelun perhetyössä on käytössä suunnitellut työtavat(intenssiivi perhetyö, sijaishuollon tuki, jälkihuollon lähityö. ryhmätoiminta). Sijaishuollossa perhehoito on ensisijaista. Laitoshoidon määrä ei kasva. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä on kasvanut ja sisältö vastaa erilaisten asiakkaitten tarpeita. Ryhmätoiminta on vakiintunut osa kuty:ä. 3.sektorin toimijoiden rooli on selkeä osa työllistymisen tukea. Työpajatoiminta on monipuolistunut. Palkkatukityötä kohdennetaan enenevästi passiivisen työmarkkinatuen saajiin. Työelämään kuntoutumisen palvelukokonaisuuteen on rakennettu seurantajärjestelmä. Seuranta/mittarit (2014) Palvelusuunnitelmien määrä %:na eri asiakasryhmillä (alle 25-vuotiaat, lapsiperheet pitkäaikaistyöttömät). Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen prosentteina asiakkaista. Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen prosentteina asiakkaista. Sijaishuollon rakenne ja määrä. Käytössä olevat perhetyön työ muodot ja niiden asiakasmäärät. Palvelusuunnitelmien lukumäärä. Eri asiakasmäärät. Passiivista työmarkkinatukea saavien lukumäärä. Osaamistodistusten lukumäärä työpajalla. Yhteistyömuodot ja ostopalvelusopimukset 3.sektorin toimijoiden kanssa. Seurantajärjestelmän toteutus. 17

18 Arjen tuki TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Tarjoamme asukkaille tarpeen mukaiset ja laadukkaat arjen toimintakykyä ylläpitävät yksilölliset palvelut jotka tukevat asiakkaan itsenäistä selviytymistä omassa toimintaympäristössä. Ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuuden parantaminen ja turvaaminen tavoitteena raskaamman palvelutarpeen vähentäminen ja siirtäminen myöhäisempään ajankohtaan Kotiin vietävien palveluiden saatavuuden parantaminen ja turvaaminen kaikille ikä ryhmille Tavoite 3 Arjen tuen palveluiden asiakas- ja palvelu prosessin kehittäminen Opetuspalvelut Seniorineuvolatoiminnan vakiinnuttaminen kaikille alueille (Äki, Sti, Sum., Kng). Seniorikeskuksen toiminnan sisältöjen kehittäminen asiakkaiden yksilöllisistä tarpeista lähtien ja vapaaehtoistyön koordinointi osana toimintaa. Ennalta ehkäisevien kotikäyntien tekeminen kaikille 80-v. täyttäville (ei palvelun piirissä), ja tiedotustilaisuudet 75-vuotiaille. Arjen tuen päivä- ja työtoimintojen kehittäminen yhteistyössä seniorikeskuksen, Dynamon ja toimintakeskuksen sekä työpajan välillä. Yöpartiotoiminnan aloittaminen arjen tuen vastuualueella: ostopalveluiden vähentäminen ja asiakkaan kotihoidon turvaaminen 24 h. Arjen tuen avopalveluissa (kotihoito, kuntoutusohjaus) työskentelevien työntekijöiden välittömän asiakastyöajan lisääminen ja kuntouttavien työkäytäntöjen hyödyntäminen osana yksilökohtaista palvelusuunnittelua. Oman tukiasumistoiminnan lisääminen (mielenterveys-, vammais- ja päihde-asiakkaat). Arjen tuen tilaaja- ja tuottajatiimien asiakas- ja palveluprosessien kehittäminen vanhuspalvelulain mukaisiksi, asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi; yhtenäinen palvelusuunnitteluprosessi ja työvälineet. Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen. Seuranta/mittarit (2014) Palvelukohtaiset suoritteet, toteutuneet seniorineuvolan ja seniorikeskuksen käynnit alueittain, ehko -käyntien lukumäärä. Avopalveluissa työskentelevien työntekijöiden asiakaskohtainen työaika % kokonaistyöajasta. Kotihoidon kattavuus yli 75-vuotiailla % ja kotiin annettavien palveluiden turvin kotona asuvia yli 75-vuotiaita %. Yhtenäinen palvelusuunnitelma ja lomakkeisto käytössä (vahu, mt ja vampa, päihde). Tukiasumisen ostopalveluiden väheneminen. Asiakas- ja palveluprosessikuvaukset laadittu ja käytössä yksiköissä osana omavalvontasuunnitelmia. Seurantajärjestelmät toiminnassa. Perusopetuksessa on toimiva laatujärjestelmä, joka ohjaa koulujen toimintaa arvioinnin ja työsuunnitelman avulla Opetussuunnitelman uudistaminen Tavoite 3 Kaikilla oppilailla, huolimatta koulmuodosta tai koulun sijainnista, on riittävä ja oikea-aikainen tuki Ensimmäisten laatukorttien pohjalta asetettujen tavoitteiden toteutuminen mitataan ja laaditaan tulosten pohjalta uudet tavoitteet lukuvuodeksi Opetussuunnitelmaprosessiin valmistaudutaan osallistumalla valtakunnallisiin koulutuksiin ja infotilaisuuksiin. Varaudutaan ops-prosessiin vuoden 2015 ta-valmistelussa. Konsultoiva erityisopettaja työskentelytavan valmistelu. Käynnistetään nuorten opettajien ammatillista kasvua tukeva mentorointi. Seuranta/mittarit (2014) Mittaukset tehty ja työsuunnitelmien tavoitteet laadittu tulosten perusteella. Rehtorit ja ops-ohjausryhmä osallistunut ops-koulutuksiin. Ops-työ huomioitu taloussuunnittelussa. Vähintään kaksi erityisopettajaa osallistuu pitkäkestoiseen erityisopetuksen erityisalan koulutukseen ja sitoutuu työskentelemään konsultoivana erityisopettajana. Vuoden aikana toimii vähintään yksi mentoriryhmä. 18

19 Kodikasta perhepäivä hoitoa Rinnekadulla. Tarja Sandelinin hoidossa ovat muun muassa Jesse, Neea ja Aatu. Perhepalvelut Perhepalveluiden palvelukokonaisuus toimii siten, että lapsiperheet saavat palvelut laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaisia kolmi portaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita Tavoite 3 Turvallisten ja terveellisten oppimisympäristöjen saaminen. Lapsiperheiden kotipalvelun, varhais-kasvatuksen kevyempien hoitomuotojen suunnittelua ja kehittämistä jatketaan. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveyden-huollon painopistealueena ennaltaehkäisevä työ. Riittävien resurssien varmistaminen. Koko toimialan toimintatapojen yhdenmukaistaminen. Suolahden päiväkodin rakentaminen, suunniteltujen varhaiskasvatustilojen remonttien suunnittelu ja toteutuminen niin, että varhaiskasvatustoiminta mahdollisimman vähän häiriintyy muutoista. Seuranta/mittarit (2014) Käyntien määrä / vaikuttavuus -kysely, palaute rakenteeltaan kevyempien hoitoryhmien lukumäärä ja niiden lapsimäärä. Asiakaspalaute. Työntekijöiden kuuleminen. Aikatauluissa pysyminen, muuttojen rytmittäminen vuosikelloon. 19

20 Harrastajasoittajista koostuva Äänekosken Laitakaupungin orkesteri on tarttunut taiteellisesti kunnianhimoisiinkin haasteisiin. Kuvassa kevätkonsertin ohjelmistoa harjoittelevat Kari Rutanen, Matti Häyrinen, Eija Kangas ja Lauri Vuori. Kulttuuripalvelut Museon näyttelytoiminnan kehittäminen uuden toimitilarakenteen pohjalle Painotalon Ison salin toiminnan selkeytyminen Kirjastopalvelut Keski-kirjastojen yhteistyön laajentaminen - kaikki hyödyt irti - yhteiset käytännöt Kirjastopalvelujen uudelleenorganisointi, kun kirjastoautopalvelut loppuivat Kaupungin museotoimen uudet näyttelyt valmistuneet myöhemmin tehtävän päätöksen mukaisena. Nouseva liikuteltava n. 180 hengen katsomo hankittu. Keski-kirjastojen yhteistyön vakiinnuttaminen -palvelujen sujuvuus ja saavutettavuus. Kartoitetaan tarve/mahdollisuudet korvaaviin palveluihin kirjastoauton tilalle - Pahinta palveluvajetta yritetään paikata jääneillä resursseilla - Kirjasto kouluille -hanketta jatketaan Seuranta/mittarit (2014) Näyttelykokoelmien määrä. Seuranta/mittarit (2014) Uusien mahdollisuuksien haltuunotto - Toimivat kuljetukset - Asiakaspalaute - Seutulainojen määrä Kartoitus tehty - siirtokokoelmia kouluilla - Kirjasto kouluille -hanke valmis 20

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia 2014 2017 ( LUONNOS ) Sisällysluettelo sivu 2 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ARVIOINTIA (SYKSY 2013)... 3 2. MIKSI TEEMME KAUPUNKISTRATEGIAN... 4 3. MITEN TEEMME KAUPUNKISTRATEGIAN... 4 4. KUVAUS

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Toim intasuunnitelm a uuden opsin mukaisen toim intakulttuurin luomise sta kouluille,

Toim intasuunnitelm a uuden opsin mukaisen toim intakulttuurin luomise sta kouluille, Opetuspalvelut Toiminnallis et tavoitteet Suunnittelukauden 2014-2017 tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 Perus opetuks es s a on toim iva laatu- Lukuvuoden 2015-2016 laatutavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Savonlinnan kaupunki TA 2017 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Perusturva Perusturvalautakunta Hallinto perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 26.4.2016 120 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO Palveluverkkopäätösten toimeenpaneminen asteittain eteenpäin; Kahden koulukiinteistön osalta palveluverkkopäätökset

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot