B1 AGILITYTUOMARIN OHJE

Transkriptio

1 B1 Hyväksy)y Suomen Agilityliiton hallituksen kokouksessa Hyväksy)y Kennelliitossa Voimassa alkaen.

2 AGILITYTUOMARI 1 YLEISTÄ Agilitytuomarin tulee olla FCI:n tunnustaman kansallisen kenneljärjestön pätevöimä. Ulkomaisen agilitytuomarin arvosteluoikeus on varmiste)ava ko. maasta Kennelliiton kau)a. Agilitytuomarin on ylläpide)ävä taitojaan siten, e)ä hän kykenee suoriutumaan tuomarin tehtävistä ja on Metoinen lajin yleisistä kehityssuunnista. Agilitytuomareiden koulutuksesta ja pätevöitymisestä on anne)u tarkempia määräyksiä kulloinkin voimassa olevassa koetuomareiden koulutus ja pätevöinmohjeessa (Liite C). 2 TUOMARIN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Agilitytuomarin on tunne)ava agilitysäännöstön sisältö ja hänellä tulee olla laaja lajituntemus. Agilitytuomarin tulee myös tuntea FCI:n agilitysäännöt ja tulkintaohjeet (Judging Guidelines). Agilitytuomarin on noudate)ava agilitytuomareiden yhteisesm sopimia kansallisia tulkintaohjeita. Agilitytuomarin on oltava Mnkimätön, rehellinen ja oikeudenmukainen, ja hänen on kohdeltava kaikkia koirakoita samojen periaa)eiden mukaisesm. Agilitytuomarin on toimi)ava objekmivisesm eikä hänen tule antaa tunteidensa vaiku)aa päätöksiinsä. Agilitytuomarin tulee käy)äytyä kohteliaasm ja asiallisesm. 4 AVUSTAVA AGILITYTUOMARI JA TEKNISET APUVÄLINEET Varsinainen agilitytuomari määri)elee, miten hän ja avustava agilitytuomari jakavat tehtävät radalla. Kansainvälisessä kilpailussa ja maajoukkueen karsintakilpailussa avustava tuomari vastaa vain puomin ylösmenokontakmn arvostelusta FCI:n Judging Guidelinesin mukaisesm. Agilitytuomari voi käy)ää arvostelussa apunaan FCI:n, Kennelliiton tai SAGIn hyväksymiä teknisiä apuvälineitä. 5 ARVOSTELTAVAT KOIRAMÄÄRÄT Kilpailunjärjestäjä sopii agilitytuomarin kanssa hänen arvosteltavakseen tulevien koirakoiden määrän jo tuomarikutsun yhteydessä. Tämän sovitun koirakkomäärän ylityksistä on aina sovi)ava agilitytuomarin kanssa hyvissä ajoin. Agilitytuomari hyväksyy kilpailujärjestäjän laamman aikatauluehdotuksen. 6 PUKEUTUMINEN Agilitytuomarin tulee pukeutua asiallisesm ja tarkoituksenmukaisesm. Hänellä ei saa olla yllään sponsoreiden tai yhdistysten tunnuksia. Agilitytuomarin on oltava puolueeton. Agilitytuomarin ei tule o)aa vastaan tehtävää, joka vaarantaa hänen puoluee)omuutensa kilpailun tuomarina. 3 TUOMARIN TEHTÄVÄT Agilitytuomarin tehtävänä on valvoa, e)ä kilpailussa noudatetaan agilitysäännöstöä. Agilitytuomari vastaa radan suunni)elusta ja radan rakentamisen toteutuksesta sekä kilpailusuoritusten sääntöjen mukaisesta arvostelusta. Agilitytuomarin on ote)ava huomioon vallitsevat olosuhteet arvioidessaan kilpailun turvallista ja tasapuolista läpivienmä. Agilitytuomari tekee yhdessä kilpailunjärjestäjän kanssa kilpailupaikalla kilpailun järjestämiseen ja kulkuun lii)yvät päätökset. Agilitytuomarilla on oikeus puu)ua ohjaajien sopima)omaan käy)äytymiseen kilpailupaikalla. Lisäksi agilitytuomari ratkaisee kilpailun tai kilpailutapahtuman aikana syntyneet erimielisyydet toimivaltansa rajoissa. Agilitytuomarin on ilmoite)ava SAGIlle ja Kennelliitolle sellaisista agilitysäännöstön vastaisista rikkomuksista, joiden ratkaisemiseen hänen toimivaltansa ei riitä. Agilitytuomarin tulee kilpailussa tai kilpailutapahtumassa ohjeistaa vastaava koetoimitsija mahdollisista tunnistusmerkintä ja juoksutarkastuksista, arvostella ne kilpailuluokat, jotka on hänen arvosteltavakseen etukäteen sovi)u, varmistaa esteiden turvallisuus ja niiden sääntöjenmukaisuus, valvoa kilpailuradan rakentamista, vahvistaa pöytäkirjat, kilpailukirjat sekä sermfikaamt, valvoa tuomarikokelaiden harjoitusarvostelut ja antaa niistä kirjallinen lausunto sekä tehdä harjoitusarvostelijasta merkintä pöytäkirjaan sekä valvoa yhdessä vastaavan koetoimitsijan kanssa toimitsijaharjoi)elijoiden työskentelyä ja antaa toiminnasta kirjallinen arvostelu. 7 MATKAKULUT, PÄIVÄRAHAT JA MUUT KULUKORVAUKSET Agilitytuomarin matkakulut, päivärahat sekä majoi)umis ja ateriakorvaukset maksetaan verohallituksen vuosi)ain vahvistamien päätösten (Verohallituksen päätökset: Verovapaiden matkakustannusten korvaukset ja Yleishyödylliseltä yhteisöltä saatujen matkakustannusten korvausten ilmoi)aminen vuosi ilmoituksella) mukaisesm. 8 HARJOITUSARVOSTELIJA Agilitytuomariksi aikovan on tuomarikoulutuksen jälkeen suorite)ava harjoitusarvosteluja pätevöityäkseen agilitytuomariksi. Lupa harjoitusarvosteluun anotaan kirjallisesm kilpailunjärjestäjältä ja kilpailulle nimetyltä agilitytuomarilta viimeistään ilmoittautumisajan pää)ymiseen mennessä. Kilpailunjärjestäjällä tai agilitytuomarilla on oikeus kieltäytyä harjoitusarvostelijasta. Agilitytuomari hyväksyy etukäteen harjoitusarvostelijan suunnittelemat kilpailuradat, jotka harjoitusarvostelija arvostelee agilitytuomarin valvonnassa. Harjoitusarvostelijalle tarjotaan ruoka, mikäli kilpailupaikalle on järjeste)y ruokailu. 2

3 KILPAILUKIRJAN MERKINNÄT 1 KILPAILUKIRJAN VAHVISTAMINEN Agilitytuomari vahvistaa kilpailukirjan ennen koiran ensimmäistä virallista kilpailua. Kilpailukirjan vahvistamisen yhteydessä agilitytuomari tarkastaa koiran rekisterimedot ja tunnistusmerkinnän. Koiran tulee olla vähintään 18 kuukauden ja 1 päivän ikäinen. Mikäli jälkeen syntyneen koiran häntä tai korvat on typiste)y, kilpailukirjan vahvistamiseksi on esite)ävä eläinlääkärintodistus siitä, e)ä typistys on tehty eläinlääkinnällisistä syistä. Luonnontöpö tai lyhythäntäisten koirien rekisteritodistuksessa tulee olla merkintä TÖ tai LY. KOKOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN Kilpailukirjan vahvistamisen yhteydessä agilitytuomari määri)ää koiran kokoluokan. Mikäli koira selväsm kuuluu johonkin kokoluokkaan, sitä ei tarvitse mitata. Vaikka koiraa ei mita)aisi, sen tulee olla paikalla ja olla tuomarin käsiteltävissä kilpailukirjaa vahviste)aessa. Mikäli koira ei selväsm kuulu johonkin kokoluokkaan, se mitataan. Koiran tulee seistä normaalissa asennossa ja oikein kulmautuneena. Mi)aus suoritetaan lapaluun päältä. Agilitytuomari merkitsee kokoluokan kilpailukirjaan sekä vahvistaa kilpailukirjan. Mikäli koiran kokoluokkaa ei pystytä määri)ämään, se ei saa osallistua kilpailuun. KOKOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN LISÄMITTAUKSIN Koiran ensimmäisen mi)auksen tekevä agilitytuomari voi velvoittaa koiran lisämi)auksiin. Kokoluokan määri)äminen perustuu tällöin enintään kolmen eri agilitytuomarin tekemään mi)austulokseen. Kukin agilitytuomari merkitsee kokoluokan kilpailukirjaan. Koiran lopullinen kokoluokka määräytyy enemmistönä olevien mi)austulosten perusteella. Ensimmäinen mi)aus/kokoluokka on voimassa, kunnes kokoluokka on lopullisesm vahviste)u. Saavutetut tulokset jäävät voimaan, vaikka kokoluokka muu)uisi. Koiran kokoluokka voidaan määri)ää uudelleen, kun edellisestä kokoluokan määri)ämisestä on kulunut vähintään 6 kuukau)a. Kokoluokan uudelleen määri)äminen tapahtuu aina kollegion kau)a. Kokoluokan uudelleen määri)ämistä voi esi)ää vain agilitytuomari tehdyn esimi)auksen perusteella. Kokoluokan uudelleen määri)ämistä esi)ävä agilitytuomari ei voi kuulua ko. kollegioon. Kokoluokan uudelleen määrityksessä tulee olla läsnä aina kolme agilitytuomaria, jotka suori)avat koiran mi)auksen toisistaan riippuma)a. Koiran lopullinen kokoluokka määräytyy enemmistönä olevien mi)austulosten perusteella. Mikäli koira valitaan maajoukkueeseen, koira voidaan tarvi)aessa tarkistusmitata. Tarkistusmi)aus tehdään aina kollegiossa. Mahdolliset toimenpiteet tarkistusmi)auksen johdosta ovat kirja)una maajoukkueen karsintakilpailun järjestämisohjeeseen (Liite B.2). 2 KILPAILUKIRJAN TÄYTTÄMINEN Kilpailukirjaan merkitään koiran Metojen lisäksi kaikki arvokilpailujen ja kansainvälisten mestaruuskilpailujen tulokset (SM kilpailut, maajoukkueen karsintakilpailut, maao)elut, Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, maailmanmestaruuskilpailut), kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen sekä piirinmestaruuskilpailujen merkitykselliset tulokset sekä tarvi)aessa tulosta selventävät agilitytuomarin merkinnät. Merkityksellisiä tuloksia ovat tasoluokan vaihdon edelly)ämät tulokset ja kaikki nollatulokset (0,00). Kilpailukirjaan on merki)ävä kaikki sermfikaamt. Joukkuekilpailun tuloksia ei merkitä kilpailukirjaan. Agilitytuomari vahvistaa kilpailukirjaan tehdyt kirjaukset. Ulkomaisen koirakon kohdalla kilpailukirjan merkinnät tehdään koirakon edustamassa maassa noudate)avien käytäntöjen mukaisesm. Koirakon ulkomailla FCI:n tunnustaman kenneljärjestön virallisissa kilpailuissa saavu)amat merkitykselliset tulokset voidaan kirjata, mikäli FCI:n tunnustaman kenneljärjestön agilitytuomari vahvistaa tulokset (kilpailupaikka, kilpailun ajankohta, ohjaaja, kilpailuluokka, ratavirhe, aika, tulos) kilpailukirjaan. Lisäksi ohjaajan tulee tarvi)aessa pystyä antamaan tarkemmat Medot kilpailutapahtumasta ja selvitys kilpailuluokan vastaavuudesta verra)una kommaassa järjeste)äviin luokkiin. Ohjaajalla itsellään ei ole oikeu)a tehdä kilpailukirjaan mitään muutoksia tai lisäyksiä. 3 KILPAILUKIRJAN KATOAMINEN Jos kilpailukirja katoaa, ohjaaja voi pyytää SAGIlta lausuntoa, josta käy ilmi koiran nimi, rekisterinumero ja tasoluokka sekä listaus merkitsevistä tuloksista (esim. luokanvaihtoon, valionarvoon tai arvokilpailuun osallistumiseen oikeu)avat tulokset) ja kilpailuista, joissa ne on saavute)u. Tarvi)aessa SAGIlla on mahdollisuus pyytää ohjaajalta lisäselvitystä lausuntopyyntöön lii)yen. Lausunnon tai kilpailukirjasta otetun oikeaksi todistetun kopion perusteella agilitytuomari vahvistaa uuden kilpailukirjan. Kilpailuun osallistuminen ilman kilpailukirjaa ei ole mahdollista. Mikäli mi)auksen suori)aa ulkomaalainen FCI:n tunnustaman kenneljärjestön hyväksymä agilitytuomari, tulee suomalaisen agilitytuomarin ohjeistaa hänet suomalaisesta mi)auskäytännöstä. 3

4 RATASUUNNITTELU 1 YLEISTÄ Radan suunni)elussa ja rakentamisessa agilitytuomarin tulee käy)ää erilaisia kansallisia esteitä monipuolisesm. Tasoluokkien eroina ovat radan vaikeusaste ja etenemisnopeus. Ihanneajan määri)ämiseen käytetään radan etenemisnopeu)a ja pituu)a. Kullekin tasoluokalle tulee suunnitella vaikeusasteeltaan sopiva rata. Hyvin suunnitellulla radalla koirakolta vaaditaan sekä taitoa e)ä nopeu)a, ja koirakko pystyy etenemään helposm ja sujuvasm. Tavoi)eena on löytää tasapaino koiran hallinnan, virheiden väl)ämisen sekä etenemisnopeuden väliltä. 2 OHJEITA RATASUUNNITTELULLE Agilityradalla on käyte)ävissä kaikki kansalliset esteet. Agilityradalla tulee olla vähintään kaksi (2) suoritusta kontakmesteillä; näissä suositellaan käyte)ävän keskenään erilaisia kontakmesteitä. Hyppyradalla ei käytetä kontakmesteitä eikä pöytää. Agilityradalla suositellaan käyte)ävän vähintään seitsemää (7) erilaista este)ä ja hyppyradalla vähintään vii)ä (5) erilaista este)ä. Radan pituus on metriä. Luokasta riippuen on koiran suorite)ava este)ä, joista vähintään seitsemän on hyppyesteitä (aita, muuri ja rengas). Rata on täysin tuomarin suunniteltavissa, mu)a ohjaussuunnan tulee muu)ua vähintään kahdesm. Kahden peräkkäin suorite)avan esteen suoritusetäisyys toisistaan on 5 7 metriä. Ohjaajan tulisi pystyä ohi)amaan jokainen este molemmilta puolilta. Ensimmäisen esteen tulee olla yksi)äinen aita, ja viimeinen este voi olla yksi)äinen aita tai okseri. Ensimmäinen ja viimeinen aita eivät voi olla osana sarjaeste)ä. Pujo)elu, pöytä ja sarjaeste suoritetaan ainoastaan kerran kilpailuradan aikana. Okseri, rengas, suora sarjaeste ja pituushyppy tulee sijoi)aa niin, e)ä edelliseltä esteeltä on mahdollisuus hakeutua suoraan lähestymislinjaan. 1 luokan agilityradalla voi olla enintään kolme suoritusta kontak Mesteillä. 2 ja 3 luokan agilityradalla voi olla enintään neljä suoritusta kontakmesteillä agilitytuomarin valinnan mukaan. 3 RADAN RAKENTAMINEN Ennen kilpailun alkua agilitytuomari tarkastaa käyte)ävissä olevat esteet ja antaa ratapiirroksen kilpailunjärjestäjälle, joka vastaa radan rakentamisesta. Agilitytuomarin suunni)eleman radan esteet on numeroitava suoritusjärjestyksessä 1:stä eteenpäin korkeintaan 20:een. Sarjaesteen hypyt on merki)ävä kirjaimilla A B C. NumeroinM ja merkinnät tulee olla sijoiteltuina niin, e)eivät ne estä koirakkoa valitsemasta heille sopivinta suoritustapaa ja e)ä koiran on turvallista suori)aa este. Agilitytuomari tarkistaa radan, esteiden numeroinnin, radanpituuden ja määri)elee ihanne ja enimmäisajan ennen kilpailuluokan alkamista. 4 AJANOTTO Suoritusaika mitataan vähintään kahdella sadasosasekunnin tarkkuuteen pystyvällä kellolla. Arvokilpailuissa, kansainvälisissä ja muissa SAGIn erikseen määräämissä kilpailuissa suoritusaika tulee mitata ensisijaisesm sähköisellä ajano)olai)eistolla. Muissa virallisissa kilpailuissa tulisi käy)ää sähköistä ajano)oa, milloin se vain on mahdollista toteu)aa. SAGI voi antaa ajano)olai)eita koskevia ohjeita. 5 IHANNEAIKA Agilitytuomari määri)ää ihanneajan kilpailun tasoluokan, erityispiirteiden ja vallitsevien olosuhteiden mukaan. Ihanneaika määräytyy jakamalla radan pituus valitulla etenemisnopeudella. Etenemisnopeus määritetään sen perusteella, montako metriä sekunnissa koiran tulee edetä radalla. Etenemisnopeus on kuitenkin vii)eellinen eikä nopeuden tulisi olla pääasiallinen arvosteluperuste. Ihanneajan ylityksestä annetaan aikavirheitä. Arvokilpailujen järjestämisohjeessa voidaan antaa erillisiä määräyksiä ihanneajan ase)amisesta matemaafsin perustein. Näin laske)u ihanneaika määritellään erikseen, jo)a eri ratojen vertailukelpoisuus voidaan saavu)aa pistelaskuun perustuvassa järjestelmässä paremmuuden selvi)ämiseksi. 6 ENIMMÄISAIKA Enimmäisaika on 1,5 2 kertaa ihanneaika. 4

5 KILPAILUSUORITUKSEN ARVOSTELU 1 YLEISTÄ Kaikkien koirakoiden kilpailusuoritukset arvostellaan yhdenmukaisten arvosteluperiaa)eiden mukaisesm. Epäselvät tapaukset ratkaistaan koirakon eduksi. Sääntöjen mukaisesta arvostelusta ei voi vali)aa. 2 RATAAN TUTUSTUMINEN Kilpailuun osallistuvat koirat eivät saa tulla kilpailukehään ennen omaa suoritusvuoroaan. Ohjaajilla on ennen oman kilpailuluokkansa alkua mahdollisuus tutustua kilpailurataan. Rataantutustumista edeltää tarvi)aessa tuomarinpuhu)elu. Rataantutustumiselle on vara)ava vähintään 5 minuufa. Mikäli kilpailijoita on enemmän kuin 40, tulisi tutustumisaika jakaa kahteen osaan tai tutustumisaikaa pidentää. Mikäli kilpailijoita on enemmän kuin 50, tulee rataantutustuminen jakaa kahteen ryhmään. Ryhmille varatun tutustumisajan tulee olla yhtä pitkä ja ryhmien koon suunnilleen yhtä suuri. Esteiden ja kilpailuradan koristelu on salli)ua, kunhan se ei aiheuta hai)aa tai vaaraa koirakolle kilpailusuorituksen aikana. Rataa rakenne)aessa tuomarin tulee käy)ää kansallisia esteitä, jotka ovat: HYPPYESTEET KONTAKTIESTEET MUUT ESTEET aita A este pujo)elu sarjaeste (2 3 aitaa) puomi pöytä okseri keinulauta avotunneli muuri umpitunneli pituushyppy rengas Agilitytuomarin käytössä on oltava sääntöjenmukainen estesarja, joka sisältää vähintään: 14 rimallista aitaa (1 risuaita, 1 aita levyllä ja 1 aita pormlla sallitaan myös), 1 muuri, 1 pituushyppy, 1 rengas, 1 A este, 1 puomi, 1 keinu, 1 pujo)elu, 1 pöytä, 2 avotunnelia ja 1 umpitunneli. Ohjaaja ei saa jä)ää tai Mpu)aa mitään ylimääräistä kehäalueelle rataantutustumisen aikana. Ohjaaja ei saa muu)aa esteiden tai numeroiden paikkoja. Mahdolliset huomautukset esteiden tai numeroiden suhteen on tehtävä agilitytuomarille. Rataantutustumisen pääty)yä ensimmäisellä koirakolla tulisi olla vähintään 2 minuufa aikaa valmistautua kilpailusuoritukseen. 3 SUORITUKSEN KULKU Ohjaaja saapuu kilpailukehään ja ase)aa koiran lähtölinjan taakse valitsemaansa asentoon. Mikäli koira on vielä talufmessa, talumn ja kaulain otetaan pois. Turvallisuussyistä koiralla ei saa olla koskaan niitä suorituksen aikana. Koirakko aloi)aa suorituksen lähtöluvan saatuaan. Ajano)o alkaa koiran ohite)ua lähtölinjan tai ohjaajan käynniste)yä ajanoton. Kaikenlaiset käskyt ja signaalit ovat salli)uja kilpailusuorituksen aikana. Ohjaajan tehtävänä on ohjata koira suori)amaan esteet oikeassa järjestyksessä koskema)a itse koiraan tai esteisiin. Ohjaaja ei saa itse suori)aa esteitä eikä mennä niiden yli tai ali. Kilpailusuoritus pää)yy ja ajano)o loppuu, kun koira on yli)änyt maalilinjan suorite)uaan viimeisen esteen. Koirakon tulee poistua kilpailukehästä väli)ömäsm. 4 LÄHTÖLUPA Agilitytuomari antaa lähtöluvan selkeäsm. Mikäli lähtöluvan antaa esim. ajano)aja, tulee tämä kertoa tuomaripuhu)elussa. Lähtöluvan antamisen jälkeen koirakon tulee aloi)aa suoritus viivy)elemä)ä. 5 KANSALLISET ESTEET Esteiden tulee olla sääntöjen ja oheisten piirrosten mukaisia. Agilitytuomari vastaa viime kädessä siitä, e)ä radalla käytetään vain turvallisia esteitä. Kilpailunjärjestäjä on vastuussa siitä, e)ä agilitytuomarin käyte)äväksi tarjotaan sääntöjenmukaisia, hyväkuntoisia ja turvallisia esteitä. SAGI voi antaa esteiden turvallisuuteen lii)yviä täydentäviä ohjeita. 6 VIRHEET Yhteisvirheet tarkoi)avat aikavirheiden sekä ratavirheiden yhteismäärää. Kilpailusuorituksen aikana voi saada virheitä seuraavasm: Aikavirheet Suoritusaika mitataan sadasosasekunmen tarkkuudella ja aikavirheitä muodostuu, mikäli suoritusaika yli)ää ilmoitetun ihanneajan: Jokaisesta ihanneajan yli)ävästä sekunnista tulee yhtä monta virhepiste)ä sadasosasekunnin tarkkuudella. Esimerkiksi ihanneajan ylitys 1,56 sekunnilla tuo)aa 1,56 virhepiste)ä. et Kaikki ratavirheet tuo)avat viisi (5) virhepiste)ä. a) ohjaajan virheet ohjaaja kulkee lähtö tai maalinjaa osoi)avien tolppien välistä ohjaaja koskee koiraansa saaden siitä etua ohjaaja koskee esteeseen saaden siitä etua b) estekohtaiset virheet erikseen mainitut estekohtaiset ratavirheet mikäli useampi kuin yksi osa putoaa tai kaatuu suorituksessa, se on vain yksi virhe ko. esteeltä mikäli esteen osa putoaa sen jälkeen, kun koira on suori)anut seuraavan esteen, ei virhe)ä anneta c) kieltäytymiset koira pysähtyy radalla erikseen mainitut estekohtaiset kieltäytymiset Estekohtaiset kieltäytymiset tulee aina korjata; mikäli näin ei tehdä, on seurauksena hylkääminen. Koiran katsotaan poistuneen kontakmesteeltä sekä avo ja umpitunnelista, kun se on koskenut maahan kaikilla neljällä tassullaan. 7 KILPAILUSUORITUKSEN HYLKÄÄMINEN Yleiset hylkäysperusteet on määrite)y kilpailusäännössä. 5

6 ESTEIDEN MITAT, SUORITTAMINEN JA ARVOSTELU 1 LÄHTÖ@ JA MAALIALUE Lähtö ja maalialueen tulee olla rii)ävän suuria. Niille vara)avan Mlan on oltava vähintään 6 metriä ennen ensimmäistä este)ä ja 6 metriä viimeisen esteen jälkeen. LÄHTÖ Lähtölinja Lähtölinja osoitetaan kahden merkkitolpan yhdistävällä linjalla sekä sen suorilla jatkeilla tolppien toiselle puolen. Lähtölinja on osa kilpailurataa. Lähtölinja ja sen merkkitolpat eivät ole kuitenkaan este. Tolpat eivät saa sijaita ohjaajan tai koiran suorituslinjalla. Lähtölinjan takana oleva ensimmäinen este on aina yksi)äinen aita. Lähtölinja voi olla enintään yhden (1) metrin etäisyydellä ensimmäisestä esteestä. AjanoGo Ajano)o aloitetaan aina koiran yli)äessä lähtölinjan riippuma)a siitä, suori)aako se ensimmäisen aidan vai ei. Lähtölinjan ylityksen jälkeen koiralle annetaan suoritusvirheitä normaalism. koira asetetaan uudelleen lähtölinjan taakse sen jo kertaalleen ylite)yä lähtölinjan (ellei tuomari ole tätä määrännyt) ohjaaja kulkee merkkitolppien välistä (ajano)o käynnistyy) MAALI Maalilinja Maalilinja osoitetaan kahden merkkitolpan muodostamalla linjalla sekä sen suorilla jatkeilla tolppien toiselle puolen. Maalilinja on osa kilpailurataa. Maalilinja ja sen merkkitolpat eivät ole kuitenkaan este. Tolpat eivät saa sijaita ohjaajan tai koiran suorituslinjalla. Maalilinjaa edeltävä este on aina yksi)äinen aita tai okseri. Viimeinen este ei saa olla osa sarjaeste)ä. Maalilinja voi olla enintään yhden (1) metrin etäisyydellä viimeisestä esteestä. Ajano)o pää)yy vasta, kun viimeinenkin este on hyväksy)äväsm suorite)u. Ajano)o aloitetaan myös ohjaajan leikatessa tai yli)äessä ajanottotolppien välisen linjan. Koira yligää lähtölinjan ja jatkaa suoritusta. Koira leikkaa maalilinjan ratasuorituksen päägyessä. Ohjaaja kulkee merkkitolppien välistä (ajano)o ei pääty). 2 HYPPYESTEET YKSITTÄINEN AITA Korkeus: maksit (L) cm medit (M) cm minit (S) cm Leveys: suorite)ava osa vähintään 120 cm Aita voi koostua rimoista, levyistä, rismkoista, risuista jne. Aidan ylimmäisen osan tulee olla helposm irtoava rima. Rimaa kannattavan pidikkeen lisäksi mikään osa (rimanpidikkeet tai kourut), irrote)ava tai kiinteä, ei saa työntyä esiin tolpasta tai siivekkeestä. Rima ei saa olla liian kevyt eikä kohtuu)oman painava, eikä siinä saa olla teräviä kulmia, jotka aiheu)aisivat iskukipua. Rimojen irtoavuudella ei saa olla suuria eroja eri aitaesteiden välillä. Riman halkaisijan on oltava vähintään 28 mm ja enintään 50 mm. Siivekkeen on oltava selväsm ero)uva korkeimmasta hyppykorkeudesta; rimojen yläreunasta mita)una korkeuseron tulee olla vähintään 20 cm. Koira hyppää esteen suoritegavan osan yli. e)ei este)ä voi suori)aa oikein koira ali)aa esteen koira hyppää aidan siivekkeen yli esteen osa putoaa tai kaatuu suorituksesta 6

7 SARJAESTE Sarjaeste on kahden tai kolmen yksi)äisen aidan sarja. Sarjaesteessä voi olla vain rimoista koostuvia aitaesteitä. Sarjan muodostavat aidat lasketaan yhdeksi esteeksi, mu)a jokainen aita arvostellaan erikseen. Sarjaeste voidaan suori)aa vain kerran radan aikana. Sarjaeste, suorassa linjassa Sarjan aidat tulee ase)aa suoraan linjaan. Hyppyjen välinen matka on maksit (L) 4 m medit (M) 3 m minit (S) 2 m Suora sarjaeste tulee ase)aa niin, e)ä sitä voidaan lähestyä suoraan. Sarjaeste, vapaa asegelu Sarjaesteen aitojen suoritusetäisyys toisistaan on vähintään 4,5 metriä ja enintään 7 metriä. Tuomari voi ase)aa sarjaesteen haluamaansa muotoon radalle. Koira hyppää kaikki sarjaesteeseen kuuluvat aidat suoritusjärjestyksessä. Jokaiselta osalta voi saada virheen tai kieltovirheen. Jos koira saa kiellon jollakin osalla, se voi suori)aa esteen kaikki osat tulema)a hylätyksi, mu)a koko sarja on suorite)ava uudestaan oikeassa järjestyksessä ennen kuin koira suori)aa seuraavan esteen. e)ei este)ä voi suori)aa oikein koira kieltäytyy jollakin sarjan aidalla, korjaa vain kiellon aiheu)aneen aidan ja jatkaa suoritusta seuraavalle esteelle sarjan osan suori)aminen väärään suuntaan koira ali)aa esteen koira hyppää aidan siivekkeen yli esteen osa putoaa tai kaatuu suorituksesta OKSERI Korkeus: maksit (L) cm medit (M) cm minit (S) cm Enimmäissuoritussyvyys: maksit (L) 55 cm medit (M) 40 cm minit (S) 30 cm Okseri koostuu kahdesta yksi)äisestä rima aidasta asete)una niin, e)ä ne muodostavat hyppyyn myös pituu)a. Aidat asetetaan suoritussuunnassa nousevaan järjestykseen. Aitojen rimojen korkeusero on cm. Mini ja mediluokassa okserin siivekkeen alin kannake tulee voida ase)aa myös korkeuksille cm. Maksiluokassa okserin siivekkeen alin kannake tulee voida ase)aa myös korkeudelle 50 cm. Rimaa kanna)avan pidikkeen lisäksi mikään osa (rimanpidikkeet tai kourut), irrote)ava tai kiinteä, ei saa työntyä esiin tolpasta tai siivekkeestä. Okserin minimisuoritusleveys on 120 cm. Mikäli okserin siivekkeiden ase)elu sitä vaami, tulee okserin toisen riman olla turvallisen ase)elun edelly)ämän verran pidempi kuin minimisuoritusleveys. Koira hyppää esteen suoritegavan osan yli. Arvostellaan kuten yksi)äiset hypyt. Mikäli molemmat rimat putoavat, se on vain yksi ratavirhe. 7

8 MUURI Korkeus: maksit (L) cm medit (M) cm minit (S) cm Leveys: Suoritusosa vähintään 120 cm Paksuus: n. 20 cm Tornit: SelväsM este)ä korkeammat ja irralliset n. 120 cm korkeat. Tornin paksuus voi vaihdella välillä cm. Tornit ovat osa este)ä. Muurin korkeu)a voidaan säädellä joko lai)amalla muurin alle tai päälle korotuspaloja tai käy)ämällä erikorkuisia muurin harjaosia. Muurin yläreunaan tulee ase)aa 3 4 irrallista, turvallista muurin harjaosaa, joiden muoto on kuvan mukainen. Irrallisten harjaosien tulee olla hieman toisistaan erillään, jo)a ne voivat pudota estee)ä. Muuri voi olla umpinainen tai siinä voi olla yksi tai kaksi tunnelimaista aukkoa. Koira hyppää esteen suoritegavan osan yli. Muurilta voi saada vain yhden ratavirheen, vaikka useampi kuin yksi osa putoaa tai kaatuu. koira menee muurin aukosta yksi tai useampi esteen osa putoaa tai kaatuu suorituksesta muurin tornin kaatuminen PITUUSHYPPY Este koostuu 2 5 osasta, jotka ovat tasavälein erillään toisistaan. Pituushypyn osat asetetaan tasaisin välimatkoin nousevassa järjestyksessä. Esteen neljä kulmaa on merki)ävä irrallisilla, vähintään 120 cm korkeilla kulmakepeillä. Kulmakeppien päät tulee tarvi)aessa suojata koiran ja ohjaajan turvallisuuden takaamiseksi. Esteen kokonaispituus: maksit (L) cm (4 5 osaa) medit (M) cm (3 4 matalinta osaa) minit (S) cm (2 matalinta osaa) Osien leveys: 120 cm Korkeimman osan korkeus: 28 cm Matalimman osan korkeus: 15 cm Osien syvyys: 15 cm Koira hyppää suoritussuunnassa esteen suoritegavan osan yli yhdellä loikalla. Ohimenevästä kosketuksesta ei anneta ratavirhe)ä. Pituushypyn kulmakepit helpo)avat esteen arvostelua. Virhe)ä ei anneta, jos koira tai ohjaaja koskee kulmakeppiin tai kaataa sellaisen, vaikka siitä aiheutuu esteen osan kaatuminen. Pituudelta voi saada vain yhden ratavirheen, vaikka useampi kuin yksi osa kaatuu. e)ei este)ä voi suori)aa oikein koira hyppää esteen sivuun koira hyppää esteen sivulta ja tulee oikein ulos koira kävelee esteen yli koira astuu esteen osalle tai osien väliin yksi tai useampi esteen osa kaatuu suorituksesta 8

9 RENGAS Aukon halkaisija: cm Aukon keskipiste maasta mitaguna: maksit (L) 80 cm medit (M) ja minit (S) 55 cm Renkaan korkeuden tulee olla sääde)ävä. Kiinnityksen ja renkaan sääde)ävyyden tulee olla turvallisesm toteute)u; kiinteitä tai jäykkiä kiinnityksiä ei hyväksytä. Renkaan ja sen kehyksen väliin on jäätävä rii)äväsm vapaata Mlaa molemmin puolin. Esteen jalustan tulee olla pituudeltaan noin puolitoista kertaa se korkeus, jossa renkaan yläreuna olisi maasta mita)una, kun kyseistä rengasta käyte)äisiin maksiluokassa. Esteen tulee olla tukeva ja vakaa. Koira hyppää renkaan läpi. koira hyppää renkaan ja kehikon välistä esteen kaataminen suorituksesta FCI:n hyväksymän hajoavan renkaan käytöstä ja arvostelusta annetaan erillinen ohje. 3 KONTAKTIESTEET A ESTE Leveys: vähintään 90 cm, saa levitä alaosasta 115 cm:iin Osan pituus: 2,65 2,75 m Korkeus: 170 cm A este koostuu kahdesta osasta A:n muodossa. Esteen harja muodostaa (noin 101,5 asteen) kulman. Molempiin osiin kiinnitetään tasaisin, noin 25 cm:n välein, listoja, jotka estävät liukumista ja helpo)avat kiipeämistä. Listaa ei saa kiinni)ää alle 10 cm päähän kontakmalueen reunasta. Listojen tulee olla 20 mm leveät ja 5 10 mm korkeat, eikä niissä saa olla teräviä kulmia. KontakMalueen merkiksi molempien osien alaosat on maala)ava päältä ja reunoilta 106 cm pituudelta muusta esteestä ero)uvalla värillä. A esteen harja tulee tarvi)aessa suojata niin, e)ei se ole koirille vaarallinen. A esteen lappeiden tulotai poistumissuunmen reunat eivät saa olla teräviä, ja ne tulee suojata niin, e)eivät koiran tassut pääse liukumaan esteen alle. Koira koskegaa noustessaan esteelle vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla nousevan osan kontakqaluega, kulkee esteen yli ja ennen poistumista esteeltä koskegaa laskevan osan kontakqaluega vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla. koira poistuu esteeltä, ennen kuin se on kokonaan yli)änyt huipun koira ohi)aa kontakmalueen koske)ama)a sitä vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla 9

10 PUOMI Korkeus: vähintään 120 cm, enintään 135 cm Leveys: 30 cm Osien pituus: vähintään 360 cm, enintään 420 cm Kalteviin osiin kiinnitetään tasaisin, noin 25 cm:n välein, listoja, jotka estävät liukumista ja helpo)avat kiipeämistä. Listaa ei saa kiinni)ää alle 10 cm päähän kontakmalueen reunasta. Listojen tulee olla 20 mm leveät ja 5 10 mm korkeat, eikä niissä saa olla teräviä kulmia. KontakMalueen merkiksi kaltevien osien alaosat on maala)ava päältä ja reunoilta 90 cm pituudelta muusta esteestä ero)uvalla värillä. Puomin lappeiden tulo tai poistumissuunmen reunat eivät saa olla teräviä, ja ne tulee suojata niin, e)eivät koiran tassut pääse liukumaan esteen alle. Koira koskegaa noustessaan esteelle vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla nousevan osan kontakqaluega, kulkee esteen yli ja ennen poistumista esteeltä koskegaa laskevan osan kontakqaluega vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla. koira poistuu esteeltä, ennen kuin se on kokonaan laskevalla osuudella koira ohi)aa kontakmalueen koske)ama)a sitä vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla KEINU Leveys: 30 cm Pituus: vähintään 365 cm, enintään 425 cm Korkeus: Esteen keskiosan pinnan korkeus 1/6 osa keinulaudan pituudesta. Keinulaudan on oltava tukeva, eikä se saa olla pinnaltaan liukas. Liukumista estäviä listoja ei kuitenkaan sallita. KontakMalueen merkiksi keinulaudan molemmat päät on maala)ava päältä ja reunoilta 90 cm pituudelta muusta esteestä ero)uvalla värillä. Keinun tulee olla oikein tasapainote)u: se ei saa kallistua liian nopeasm tai hitaasm, ja pienten koirien tulee pystyä kallistamaan sitä ongelmi)a. Keinun lappeiden tulo tai poistumissuunmen reunat eivät saa olla teräviä, ja ne tulee suojata niin, e)eivät koiran tassut pääse liukumaan esteen alle. Tarkistus: Keinun laskevan pään tulee osua alustaan 2 4 sekunnin kuluessa siitä, kun kilon (1 kg) paino sijoitetaan esteen laskevaan päähän; muussa tapauksessa keinulautaa tulee säätää. Keinulaudan säätämisen tulee olla mahdollista kohtuullisen vaiva)omasm. Keinulaudan tulee myös palautua alkuperäiseen asentoon 2 4 sekunnissa. Koira koskegaa noustessaan esteelle vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla nousevan osan kontakqaluega, kulkee esteen yli ja ennen poistumista esteeltä koskegaa laskevan osan kontakqaluega vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla. Keinun laskevan pään tulee koskegaa maahan, ennen kuin koira poistuu keinulta. koira poistuu keinulaudalta kulkema)a kokonaisuudessaan esteen keskikohdan yli koira ohi)aa kontakmalueen koske)ama)a sitä vähintään yhdellä tassulla tai tassun osalla koira poistuu esteeltä ennen keinulaudan laskevan pään alustaan osumista 10

11 4 MUUT ESTEET PUJOTTELU PujoGelukeppien lukumäärä: 8, 10 tai 12 keppiä Keppien korkeus: cm Kepin paksuus: 3 5 cm Pujo)elukeppien tulee olla jäykähköt, ja ne ovat 60 cm etäisyydellä toisistaan (vapaa väli). Keppien jalustan tulee olla tukeva ja turvallinen. Jalustan tuet eivät saa olla sijoite)una koiran sääntöjenmukaiselle kulkureimlle. Koira aloigaa pujogelun niin, egä ensimmäinen keppi jää koiran vasemmalle puolelle, suorigaa kaikki kepit oikeassa järjestyksessä ja päägää pujogelun niin, egä viimeinen keppi jää koiran oikealle puolelle. Jokainen väärä aloitus on kieltovirhe. Pujo)elusta voi saada vain yhden ratavirheen keppivälin ohi)amisesta. estesuoritus tulee pää)ää oikein, muuten suoritus hylätään seuraavalla esteellä koira pujo)elee takaisinpäin enemmän kuin kaksi keppiväliä koira aloi)aa pujo)elun väärin keppivälin ohi)aminen PÖYTÄ Korkeus: maksit (L) 60 cm medit (M) ja minit (S) 35 cm Pöydän pinnan on oltava vähintään 90 x 90 cm ja enintään 120 x 120 cm. Pöydän on oltava vakaa, eikä se saa olla pinnaltaan liukas. Sähköinen ajano)o, joka antaa kuuluvan merkkisignaalin 5 sekunnin kulu)ua, voidaan rakentaa pöydän pintaan. Pöydän reunuksen tulee olla 10 cm leveydeltä ilman sähköisen ajanoton tunnismmia. Koira nousee pöydälle suorituslinjassa lähinnä olevilta sivuilta ja pysyy pöydällä vaaditun ajan. Koiran tulee olla pöydällä viisi (5) sekunma. Asentoa voi vaihtaa suorituksen aikana, mu)a koiran tulee olla pöydän kanna)elema koko ajan. Ajanlasku alkaa hem koiran noustua pöydälle. Agilitytuomari ilmoi)aa pöydän ajanoton laskutavan ennen kilpailun alkua. Jos koira poistuu pöydältä, ennen kuin laskenta on päättynyt ja tuomari antanut luvan, tulee sen palata pöydälle, ja laskenta aloitetaan uudestaan. Koira voi nousta pöydälle kolmelta suunnalta (joko A, B tai C). Mikäli koira ohi)aa pöydän, menee sen alle tai poistuu pöydältä ennen vaaditun ajan täy)ymistä, se voi nousta takaisin pöydälle mistä suunnasta tahansa (joko A, B, C tai D). koira poistuu pöydältä, ennen kuin vaadi)u aika on kulunut eikä palaa takaisin; suoritus hylätään seuraavalla esteellä ohjaaja käynnistää elektronisen ajanoton koira menee esteen alle koira poistuu pöydältä ennen ajan täy)ymistä 11

12 AVOTUNNELI (PUTKI) Sisähalkaisija: 60 cm Pituus: 3 6 m Tunnelin tulee olla taipuisa siten, e)ä se voi muodostaa yhden tai useamman mutkan. Avotunnelin paikalla ja oikeassa muodossa pysyminen tulee varmistaa. Koira kulkee tunnelin läpi. ohjaaja tai koira kaataa esteen siten, koira hyppää tai kävelee esteen yli koira työntyy vähänkin tunneliin ja palaa takaisin ei ole UMPITUNNELI (PUSSI) SisäänkäynM: Korkeus: 60 cm Leveys: cm Pituus: 90 cm Varsinainen tunneliosa on joustavaa materiaalia. Pituus: 2,5 m 3,5 m Halkaisija: cm Jos mahdollista, tunneliosan ulostuloaukko tulee kiinni)ää alustaan kiiloilla. KiinnityskohMen tulee olla enintään 50 cm päästä toisistaan. Umpitunnelin rungon paikalla pysyminen tulee varmistaa. Koira kulkee tunnelin läpi. ohjaaja tai koira kaataa esteen siten, e)ei este)ä voi suori)aa oikein koira hyppää tai kävelee esteen yli koira työntyy vähänkin tunneliin ja palaa takaisin ei ole MUUTOKSET ESEEN Muutokset ohjeeseen vahvistaa Kennelliiton hallitus SAGIn hallituksen esityksestä. 12