Maakuntakirjaston tiedote 2/2014

Transkriptio

1 Maakuntakirjaston tiedote 2/2014 Julkaisija: Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto ISSN Sisältö: Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sari Kanniainen, Hankasalmi Tuija Ylä-Sahra, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto Sanna Keralampi, Jyväskylä Tuula Keula, Jyväskylä Tuija Broman, Kyllikki Vesteri, Sirkka Jokiniemi, Korpilahti Marjut Kataja, Arto Ikonen, Jyväskylän yliopiston kirjasto Maire Riikonen, Multia Marjaana Turpeinen, Wiitaunioni Tanja Pellinen, Äänekoski Toimitus: Minna Koivisto, Jyväskylä Taitto: Merja Huovelin, Jyväskylä

2 Kuvat: Marjariitta Viiri ELY-KESKUS It s rad to read Kirjastovierailulla Skotlannissa East Neigbourhood Centre ja Craigmillar library Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2 Tällä kertaa en kerro kuulumisia aluehallinnosta vaan Skotlannista. Osallistuin ammattijärjestön opintomatkalle Edinburghiin. Tutustumiskohteina oli kirjastojen ohella opetustoimen hallinto ja nuorisotoimi. Skotlannissa on 32 hallinnollista aluetta (kuntaa), joiden tehtävänä on tuottaa kaikki alueen julkiset palvelut. Kirjastotoimen tutustumiskohteena oli pari vuotta sitten valmistunut Graigmillar library, Edinburghin keskustan liepeillä. Kaupungin pääkirjastossa tehtiin parhaillaan remonttia. Kaupungissa on 28 kirjastoa ja meneillään on kirjastojen kehittämisprojekti upgrading the libraries. Kirjastojen kehittämismalli on ns. hub model. Näissä library hubeissa kirjasto toimii rinta rinnan muun toiminnan, erityisesti lasten ja perheiden kanssa tehtävän työn kanssa. Kirjastolla on oma vastuunsa paikallishistoriasta (Edinburgh explores), lukemisharrastuksen kehittämisohjelmasta (reader development program) sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukemisesta (supporting health and well-being). Kirjastojen kehittämisessä painotetaan sitä, että virtuaalipalvelut täydentävät fyysisiä palveluja. Niillä ei haluta korvata fyysistä palvelupaikkaa. Ns. community engagement on vahvasti mukana kirjaston arjessa ja siihen tarvitaan ihmisten kohtaamispaikkaa. Meneillään on useita erilaisia projekteja, kuten koululaisille kotitehtävien helpdesk netissä (homework platform), projekti heikosti näkeville, senioreille it-taitojen kehittämisprojekti jne. Tutustumishetkellä kirjaston ryhmätyötiloissa opeteltiin it-taitoja ja kokoustettiin. Kirjaston oma laatuprojekti (Gold standard) sitouttaa henkilöstöä oman työn kehittämiseen. Kahden vuoden kuluessa kaikki kirjastot aiotaan arvioida ja sen jälkeen arviointi muuttuu vuosittaiseksi toiminnaksi. Laatutyöllä halutaan Parantaa kirjastopalvelujen esillä oloa, kirjastojen ilmettä ja tunnelmaa Lisätä asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin Edistää positiivista kuvaa kirjastosta modernina, saavutettavana, hyvin varusteltuna ja asiakkaiden tarpeet huomioon ottavana paikkana Tarjota työkalu jatkuvaan kehittämiseen, jota henkilöstö asiakkaiden tarpeiden pohjalta tekee. Arviointi kohdistuu seitsemään (7) pääalueeseen: 1. Customer service, 2. Community engagement, 3. Street appeal, 4. Interior and environment, 5. Information access and presentation, 6. Stock/retail ja 7. Services. Käytännön arviointityökalun avulla halutaan mitata, miten hyvin paikalliset tiimit ja kirjastot onnistuvat. Työkalun avulla halutaan saada aikaan jatkuvaa kehitystä, jolla vastataan kasvaneisiin kuluttajaodotuksiin. Kirjaston strategian Next generation library and information service strategy tekoon osallistui yli ihmistä. Strategia on esitelty mm. IFLA-konferensissa Singaporessa:

3 Graigmillarin kirjaston suunnittelussa oli kuultu henkilökuntaa. Yleisilme on väljä ja värikäs. Kirjoja kirjastossa oli suhteellisen vähän ja teemoihin ryhmiteltynä. E-kirjoja oli tarjolla runsaasti ja elektronisten kirjastopalvelujen saavutettavuus (24/7) oli hyvä. Pieniä huoneita oli varattu erilaisten yhdistysten toiminnalle ja rauhallista lukupaikkaa etsiville. Aulassa oli tila isompien tilaisuuksien järjestämiseen. Aulassa oli myös paikallinen poliisi tavattavissa iltapäivisin. Uudessa kirjastossa kirjastonkäyttö oli triplaantunut vanhaan kirjastoon verrattuna. Käyntejä on vuosittain yli kolme miljoonaa. Myös aktiivinen tapahtumatuotanto on tuonut paljon uusia kävijöitä. Kirjaston tapahtumia ja toimintaa markkinoidaan mm. videoklipeillä. ELY-KESKUS Terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmaa tukee mm. yhteisöpuutarha (community garden), joka odotti viljelijöitä kirjaston takana. Koska talous on tiukilla ihan samalla tavalla kuin meilläkin, kirjasto tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden kanssa, ja yhteistyö tuntui todella toimivan. Vapaaehtoisia käytetään monin tavoin avuksi lukutuokioissa, kotipalvelussa ja it-opastuksessa (Read aloud, Home delivery service, IT buddies). Kirjastossa kahvihetkeä vietti juuri senioriporukka, jonka eläkkeellä oleva yhteiskuntapalvelua harrastava lakimies oli hakenut kirjastoon. Lapsille ja nuorille oli erilaisia pitkäkestoisempia ohjelmia (Bookbug, Tiger tales, Summer reading challenge, Reading rainbows, Gaming projects, Teen reading, Youthtalk13, Libraries 4U jne.). Niiden alla tapahtui kaikenlaista. Kirjaston nettisivujen suunnittelussa lähtökohtana olivat erilaiset käyttötavat: Discover, Learn, Explore ja Enjoy. Valinta vaikutti siihen, millaisia aineistoja hakija sai esiin. Kuvat: Marjariitta Viiri 3

4 Kuva: Marjariitta Viiri ELY-KESKUS Kuva: Edinburg Craigmillar library Ohjelmaan oli sovittu myös osuus, jossa kerroin Suomen kirjastoista. Edinburghilaisten esitysten jälkeen tuli hiukan tunne, että turha suomalaisten on enää pullistella parhailla kirjastopalveluilla. Ehkä meillä kuitenkin laajalla skaalalla ollaan vielä eturintamassa, mutta vauhdilla muualla porhalletaan. Erityisen vaikutuksen minuun teki kirjaston aktiivi osallistuminen yhteisön ja asukkaiden toimintaan, sekä alullepanijana että mukana kulkevana tukena. 4 P.S. Edinburgh kaupunkina oli todella mukava tuttavuus, kaunista ja rumaa rinnakkain, ystävällisiä ihmisiä, kävelymatkat moniin paikkoihin, upeita puistoja, pubeja, skottitoffetta jne. Skotlantiin pitää mennä toistekin. Lisätiedot:

5 Lasten ja nuorten osaston rajalle tuunattiin kuninkaalliset valtaistuimet. Kuva: Jenni Martikainen Hankasalmella nojatuolien tuunauspaja, prinsessajuhlat ja lukudiplomeita HANKASALMI Sari Kanniainen Huhtikuussa päättyneen Kirjasto mukana nuoren elämässä -hankkeen viimeisimpänä tuotoksena uudistettiin pääkirjaston nuorten osaston tuolit. Nojatuolien tuunauspajaan osallistui hankasalmelaisen Mirja Viikki-Pellisen ohjauksessa kahdeksan iältään kahdeksasta kahdeksaantoistavuotiasta nuorta naista. Tuunauspajan aluksi nuoret suunnittelivat, piirsivät ja etsivät netistä ideoita tuolien tuunaukseen. Mirja Viikki-Pellinen kokosi ideoista kaikkein toteuttamiskelpoisimmat ja otti selvää, minkälaisia kankaita tuolien päällystämiseen on saatavissa. Loppuaika tuunauspajassa verhoiltiin nojatuoleja ja tehtiin Vinkkelin televisiolle TV-taso poistokirjoista ja kierrätetystä kalustelevystä. Nojatuolien tuunauspajan osallistujille järjestettiin tuolien valmistuttua nuorisopalvelujen kanssa yhteistyössä prinsessajuhlat, joissa ihasteltiin ja testailtiin omia aikaansaannoksia. Tarjolla oli myös pientä purtavaa. Tyttöjen iloksi prinsessajuhlien päätteeksi kirjastolla vieraili Wilson Kirwa, joka esitteli tytöille kirjoittamiaan kirjoja ja jakoi nimikirjoituksia. Tuunattu tuoliryhmä toi nuorten osastolle väri-iloa ja tähtikuvioita. Kuva: Sari Kanniainen 5 Lukudiplomin suorittajat lisääntyivät Hankasalmen alakoululaiset suorittivat kuluneena lukuvuonna lukudiplomeja ahkerammin kuin edellisen lukuvuoden aikana. Koulujen kevätjuhlapäivänä lukudiplomin suorittajat saivat ahkerasta lukemisesta palkinnoksi lukudiplomin ja nuortenkirjan. Wilson Kirva jakoi nimikirjoituksia prinsessoille ja muille kirjaston asiakkaille. Kuva Sari Kanniainen.

6 JAMKin kesäiset uutispalat Tuija Ylä-Sahra JAMKin uusia julkaisuja eri muodossa, osta omaksesi verkkokaupasta: JAMK Jorma Kananen Etnografinen tutkimus Jorma Kananen Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä Tiina Takkinen & Ulla Honkonen Kanteleen kanssa yhteissoiton maailmassa 1 Tähtijulkaisut-verkkokauppa 6 JAMKin kampuksilla kirjat muuttavat kuten myös ihmiset Koulutusohjelmat vaihtavat taas kampusta ja kirjat halutaan mukaan, luonnollisesti. Lutakon kampuskirjastosta muuttaa kesän aikana rakennustekniikan ja matkailu- ja ravitsemisalan kirjastoaineisto Pääkampukselle, Rajakadulle. Lutakon kampuskirjastosta löytyvät syksyllä informaatioteknologian ja tietojenkäsittelyn aineistot. Tarjoamme asiakkaillemme myös uuden Janetin Mikä Janet? Janet on tietokanta, joka sisältää JAMKin kirjaston painetut ja sähköiset aineistot. Beta-vaiheesta päästyään uudistunut Janet tarjoa entistä paremmat mahdollisuudet löytää samasta paikasta sekä painetut että sähköiset aineistot. Uusi Janet on myös visuaalisempi, sillä nyt saat näkyviin myös kirjojen kansikuvat. Olemme nyt osa kansallista Finnaa, josta löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet, samalla haulla Uusi Janet: Pysy ajan tasalla, katsasta kirjastomme Facebook Lue lisää uudistuneesta Janetista Hyllyt levällään -blogistamme: finna-loytaa/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=finna-loytaa

7 Kirjaston juhlavuosi jatkui Joutsassa Kirjailijavieraana Tapani Bagge Aprillipäivän tietämillä Tapani Bagge kävi kirjastossamme, seutuopiston kirjoittaja-piirissä ja kouluilla kertomassa kirjoittamisesta ja kirjoistaan. JOUTSA Kirjailija Tapani Bagge Joutsan pääkirjastossa. Kuva: Nina Kuikka Vuoden kirjastonkäyttäjä Vuoden kirjastonkäyttäjäksi julkistettiin Leivonmäen lähikirjaston pitkäaikainen asiakas Helmi Hyvärinen. Kurkiauran koulun oppilaat juhlistivat tilaisuutta laulamalla Helmille onnittelulaulun. Kirjastonjohtaja Nina Kuikka ojensi kirjastokassin vuoden kirjastonkäyttäjäksi valitulle Helmi Hyväriselle. Lukuviikolla arvuuteltiin kirjahankintojen määrää Joutsan kunnankirjastossa vuonna Lähimmäksi arvasi Ninni Vuorkoski Rutalahdesta. Ninnin arvaus oli 1560 ja oikea vastaus Perinteisellä kirjanvaihtotorillamme huhtikuussa tarpeettomat kirjat vaihtoivat omistajaa. Kuva: Jaana Elsilä Luontoilta-ohjelman kehittäjä biologi Veikko Neuvonen vierailulla 7 YLE:n Luontoilta-ohjelman kehittäjä ja sitä yli kolme vuosikymmentä juontanut toimittaja, biologi Veikko Neuvonen vieraili kirjastossamme toukokuussa. Runsas yleisö sai tutustua muuttolintujen maailmaan. Tuttu luontoääni kertoi myös omista matkoistaan ympäri maailmaa ja vastasi yleisön esittämiin kysymyksiin. Juhlavuosi jatkuu myös kesällä erilaisilla tapahtumilla, ja pääjuhla häämöttää Veikko Neuvonen Joutsan pääkirjaston luontoillassa. Kuva: Nina Kuikka

8 Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosasto juhlii syyskuussa Sanna Keralampi JYVÄSKYLÄ Tänä vuonna vietetään Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosaston 50-vuotisjuhlia. Juhlavuoden kunniaksi musiikkiosastolla järjestetään ympäri vuoden useita tapahtumia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Varsinaista juhlapäivää vietetään syyskuussa, tiistaina 16.9., jolloin niin henkilökunta kuin myös uudet ja vanhat asiakkaat ovat tervetulleita juhlimaan vuosipäivää kakkukahvien merkeissä koko päivän ajan. Musiikkiosaston historiaan voi tutustua vanhoista valokuvista kootussa näyttelyssä ja tietovisassa pääsee testaamaan tietojaan kuluneiden vuosikymmenten tapahtumista. Alkuillasta on vuorossa Elvis ry:n kanssa yhteistyössä järjestettävä musiikintekijän puheenvuoro. Miljoonasateen keulakuvana tunnetuksi tullut Heikki Salo saapuu kertomaan, millaista on olla musiikintekijä nykyään, mistä ideat syntyvät, ja miten itsensä voi elättää unelma-ammatillaan. Salolle voi lähettää etukäteen kysymyksiä kirjaston facebook-sivun kautta alkusyksyn aikana. Juhlan kunniaksi osastolla soi tietysti myös musiikki. Kävijät pääsevät tunnelmoimaan vanhojen vinyylilevyjen parissa pitkin päivää. Juhlapäivän päätteeksi avataan syyskauden Kirjasto LIVE! -konserttisarja. Syksyn ensimmäisessä musiikillisessa illassa esiintyy jyväskyläläinen AP Kivisen duo. Tervetuloa juhlatunnelmiin syyskuussa! 8 Kuva: Lauri Salo / LATE Graphic 2012

9 Lehtilukutilan itsepalvelukäyttö pidentää Palokan aluekirjaston aukioloaikoja Tuula Keula Palokan aluekirjastossa aloitettiin lehtilukutila Rauhan itsepalvelukäyttö maanantaina Arkipäivinä ja lauantaisin itsepalveluaikaa on muutama tunti aamuisin ja iltaisin. Lisäksi lehtilukutilaa voi käyttää sunnuntaisin ja juhlapyhinä. Itsepalveluaikana voi lehtien lukemisen lisäksi surffailla netissä, selailla verkkolehtiä, ottaa kopioita ja tutustua kirjaston aulassa sijaitsevan Galleria Palkin näyttelyihin. Kirjaston ovet avautuvat kirjastokortilla ja pin-koodilla asiakkaille, joille on aktivoitu kulkulupa kirjastojärjestelmään. Kulkulupa myönnetään Palokan aluekirjastossa täysi-ikäisille asiakkaille, joilla on lainausoikeus Keski-kirjastoissa. Luvan aktivoimisen yhteydessä asiakasta opastetaan lehtilukutilan käyttöön ja näytetään käytännössä, miten tilaan kirjautuminen tapahtuu. Asiakkaat ovat ottaneet mahdollisuuden itsepalvelukäyttöön innostuneesti vastaan. Kulkulupia on jo jonkin verran myönnetty. Positiivista palautetta on saatu siitä, että lehtiä pääsee nyt lukemaan sellainenkin asiakas, joka työaikojensa vuoksi ei ehdi kirjastoon ennen sulkemisaikaa. JYVÄSKYLÄ 9 Kuva: Antti Määttänen

10 Koulusalkku ja lelukori lainattavissa Korpilahdella Tuija Broman, Kyllikki Vesteri, Sinikka Jokiniemi JYVÄSKYLÄ 10 Korpilahden lähikirjaston ja Jyväskylän kulttuuriluotsien yhteistyönä on syntynyt kaksi muistelusalkkua. Salkkujen aiheina ovat Lelut, lorut ja leikit sekä Koulu luvulla. Koulusalkku on suunnattu luokkalaisille ja seniorikansalaisille, jotka voivat niiden avulla muistella omaa kouluaikaansa. Lelukorissa on lapsille ja aikuisille leluja, joilla jo isovanhemmat ovat leikkineet ja joista osa on edelleen tuotannossa. Lapset voivat nauttia nostalgisista leluista, peleistä, leikeistä, loruista, saduista ja leikkiä koko mielikuvituksellaan. Isovanhemmat ja vanhemmat voivat muistella menneitä ja palauttaa mieleen mukavia lapsuusmuistojaan. Koulusalkku on syntynyt Jyväskylän kulttuuriluotsien ja Korpilahden lähikirjaston yhteistyönä. Salkku sisältää pääosin Kyllikki Vesterin oman kouluajan ja opettajantyön muisteluksia. Salkun muu kirjallinen materiaali on saatu pääosin Jämsän Vitikkalan koululta vuonna Kirjoja on enemmän kuin salkkuun mahtuu, siten salkun sisältö voi vaihdella. Oppimateriaali on saatu sillä perusteella, että sitä käytettäisiin lasten ja kaikenikäisten koulumuistojen virkistämiseen. Pieni osa kirjoista on lahjoituksena saatuja tai ostettu myöhemmin. Salkkuun sisältyy kirjallisen materiaalin lisäksi helmitaulu, mustepullo, puinen kynäpenaali ja joitakin lasten ensimmäisen luokan käsitöitä. Salkussa kulkee mukana myös piirustuksen perusmalleja ja harjoituksia sekä kaunokirjoitusvihkoja ja ainevihkoja. Itse salkku on kulkenut Vesterin tilalla kaupunkimatkoilla 1950-luvun alusta lukien. Kulttuuriluotsit tulevat pyynnöstä esittelemään salkkuja lapsille ja ikäihmisille, tai erilaiset kerhot, ryhmät ja yhdistykset voivat pyytää niitä lainaksi omaan esittelyynsä. Jos olet kiinnostunut, ota yhteys Koulusalkusta Kyllikki Vesteriin, p ja Lelukorista Tuija Bromaniin, p Koulusalkun sisältöä esillä Korpilahden kirjastossa. Kuva: Sinikka Jokiniemi Lelukorin sisältöä. Kuva: Tuija Broman

11 Jyväskylän yliopiston kirjaston kuulumisia Digitaalisia aineistoja arkistoissa Marjut Kataja, Arto Ikonen Jyväskylän yliopiston kirjasto saa vapaakappalekirjastona arkistoitavakseen kappaleen kaikkea Suomessa painettua kirjallisuutta. Arkistokokoelmasta eli Fennicasta löytyy kirjoja, aikakauslehtiä, karttoja ja muuta painettua aineistoa vuosisatojen ajalta. Arkistot eivät enää nykyisin ole vain hyllymetrejä ja hiljalleen haurastuvaa paperia. Digitaaliset materiaalit lisääntyvät jatkuvasti ja niidenkin arkistointiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Verkkoaineistot ja televisio-ohjelmat ovat osa kulttuuriperintöämme siinä missä perinteisemmätkin julkaisumuodot. Jyväskylän yliopiston kirjastossa pääsee kuka tahansa käsiksi erilaisiin digitaalisiin arkistoihin, jotka pitävät sisällään muun muassa radio- ja televisio-ohjelmia sekä musiikkia. Kansallinen digi Suomessa Kansalliskirjasto on haravoinut kotimaista verkkoa arkistointimielessä ensimmäisten joukossa maailmassa. Kansalliskirjasto tekee verkossa laajat vuosittaiset automaattiset ja kohdennetut keräykset. Samoin Kansalliskirjaston kontolla on sanomaja aikakauslehtien digitointi. Sanomalehtien osalta työ on alettu ensimmäisestä lehdestä asti eli vuodesta 1770 ja nyt ollaan menossa vuodessa Aikakauslehtien digitointi on päässyt vuoteen 1949 saakka. Ne vuodet, jotka eivät ole avoimesti Historiallisessa sanomalehti- ja aikakauslehtikirjastossa voi lukea kirjastomme digi-arkistossa huoneessa B 228. Käyttöliittymä hakumahdollisuuksineen on aarreaitta mm. sukututkijalle. Radio- ja televisioarkisto (RTVA) Digitaaliset TV- ja radio-ohjelmat ovat olleet puolestaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimesta arkistoitavina vuodesta Tämä kaikki materiaali on tutkittavissa vapaakappalekirjastojen arkistotyöasemilla aivan kuten painotuotteetkin saa hyllyistämme luettavaksi. E-kirjat Kaupallisessa jakelussa olevien uusien kotimaisten e-kirjojen arkistointi on saatu jo varsin kattavalle tasolle (5/ tiedostoa). Kirjankustantajista luovuttavat e-kirjansa arkistoitavaksi Kirjavälitys, Elisa-kirja, Ellibs ja Lehtiluukku. Jatkossa samaan pyritään pääsemään myös muiden julkaisujen, esimerkiksi julkishallinnon ja kansalaisjärjestöjen julkaisujen osalta. Tieteelliset julkaisut tallennetaan nykyisin sähköisessä muodossa korkeakoulujen julkaisuarkistoihin dspace/?locale=fi. Ne ovat luonnollisesti mukana e-vapaakappaleissa, vaikka suurelta osalta ovatkin avoimesti verkossa tahoillaan. Musiikki Verkkojakelussa tallenteina tai nuotteina olevaan kotimaiseen musiikkiin kiinnitetään myös laajaa huomiota. Musiikkitarjonnan puolelta arkistotyöasemalla on tällä hetkellä kuunneltavissa vanhoja äänitteitä, jotka on digitoitu Kansallisesta äänitearkistosta kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallinenaanitearkisto.html. Lisäksi löytyy kaksi verkkomusiikkipalvelun arkistoa: Equal Dreams (lakannut verkkomusiikkilataamo) ja Hitlantis (5/2014 n tiedostoa musiikkia). Tekijänoikeudet Vaikka kulttuuriaineistolaki laki/ajantasa/2007/ vaatii kaiken kansallisen julkaisutarjonnan arkistoinnin, tekijänoikeuslaki ajaa sen ohi joka käänteessä hankaloittaen erityisesti aineiston käyttöä. Kaikesta huolimatta Kansalliskirjasto on päässyt hyvään vauhtiin digitaalisen kulttuurin tallentamisessa ja arkistoinnissa. Jyväskylän yliopiston kirjasto on vapaakappalekirjastona yksi jakelukanava tälle tarkoin suojatulle materiaalille. Juttu pohjautuu artikkeliin Digimerestä arkistoon. (Tietue-lehti 2/2014) JYK 11

12 Kesän 2014 kokoelmanäyttelyt yliopiston kirjastossa JYK Marjut Kataja 12 Jyväskylässä kuusi perhettä perusti SF-Caravan -matkailuyhdistyksen Loma edessä mökki takana -50-vuotishistoriikin ympärille on koottu leirintämatkailuun liittyvää aineistoa eri vuosikymmeniltä. Alvar Aallon suunnittelemassa vitriinipöydässä on puolestaan esillä S.O.K:n Bentsiniasemakartta n. vuodelta 1923, jolloin ABC-asemia oli Terijoella asti, mutta ei Rovaniemen yläpuolella. Suomen filatelistiliiton puheenjohtaja, yliopiston kirjaston johtaja Ari Muhonen esittelee kesän aikana osan laajasta postimerkkikokoelmastaan. Heinäkuussa kirjaston ala-aulassa tervehditään Finncon2014-tapahtumaa Esillä on Fennica-arkistokokoelmasta scifi-aiheisia elokuvajulisteita ja tieteisromaaneja 1920-luvulta lähtien. Katso tarkemmat ajankohdat: Kuva: SF-Caravanin avajaiskulkue Jyväskylässä

13 Uudistunut JYKDOK enemmän kuin uusi ilme Arto Ikonen Jyväskylän yliopiston kirjaston uudistunut hakupalvelu on ollut ahkerassa käytössä vuoden alusta asti. Uudistunut JYKDOK on osa Kansallista digitaalista kirjastoa (KDK), joka on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke. Jatkuvasti lisääntyvää digitaalista tietoa halutaan hallita, jakaa ja säilyttää entistä paremmin. Niinpä hankkeessa ovatkin mukana kirjastot, museot ja arkistot eli kulttuurin ja tieteen tietovarantoja hallinnoivat tahot. JYK JYKDOK pohjautuu tiedonhakupalvelu Finnaan, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto. Jyväskylän yliopiston kirjasto on ollut alusta asti mukana kehitystyössä ja osallistunut hankkeeseen pilottina. Mukana hankkeessa on jo nyt useita yleisiä kirjastoja sekä suurin osa Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista. Jyväskylän yliopiston kirjasto haluaa tarjota asiakkailleen vaivattoman hakupalvelun, joka takaa myös entistä sujuvamman pääsyn lukuisiin ja jatkuvasti lisääntyviin e-aineistoihimme. Kaikkiin verkkoaineistoihimme pääset käsiksi JYKDOKin kautta ja voit hakea niitä samalla tavalla kuin muutakin aineistoa. Hakutuloksista näkee helposti, onko kyseinen aineisto saatavilla painettuna vai elektronisena. Suurin osa e-aineistoistamme on lisensoituja, joten päästäksesi käyttämään niitä sinun tulee olla yliopiston verkossa. Yliopiston julkaisuarkiston JYXin aineisto löytyy myös JYK- DOKin kautta kätevästi ja on suurimmaksi osaksi avoimesti saatavilla. Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot lisäävät kehitystyön joustavuutta. Hankkeeseen tulee jatkuvasti lisää kirjastoja, museoita ja arkistoja, joten kansallinen kehitystyö tuottaa varmasti tulosta jatkossakin. 13

14 Kevään tapahtumia Multialla Maire Riikonen Villit katseet luonto- ja petokuvia -valokuvanäyttely Multian kirjastossa MULTIA 14 Jouko Arvonen, multialaissyntyinen valokuvaaja, laittoi esille parhaat petokuvansa, joissa ilmenevät villit katseet. Psykologian tohtori ja johtamisen konsultti Jouko Arvonen palasi syntymäseudulleen perheensä kanssa asuttuaan Tukholmassa lähes neljäkymmentä vuotta. Arvonen järjestää valtaosin ruotsalaisille petokuvausryhmille kuvausretkiä niin Suomen itärajan kuvauskohteisiin kuin Afrikkaankin. Näyttelyn avajaisissa kuultiin valokuvaajan tarkat selostukset kuviensa vaiheista sekä lausuntaa ja musiikkia Arvosen läheisten esittämänä. Lisäksi kunnanjohtaja Pyökkimies kertoi tilaisuudessa Multian luonnonrikkauksista.

15 Perhokalastusilta kirjastossa Multian Koskikalastajat ja kirjasto järjestivät toukokuisen perhokalastusillan. Illan aikana perhokalastajat kertoivat harrastuksestaan ja antoivat vinkkejä niin aloittelijoille kuin kokeneillekin konkareille. Kirjaston lehtilukusalin pöydät täyttyivät mitä kummallisimmista kalastusvärkeistä, joita asiantuntijat havainnollisesti esittelivät. Pääsipä yleisö välineitä itsekin tunnustelemaan. Illan aikana kalastajat näyttivät perhojen sidontaa, ja sidonnasta tullaan järjestämään vielä jatkokurssi myöhemmin. Tutuksi tulivat illan aikana niin ikään myös kalastuskohteet ja saaliskalat. Lisäksi kirjastossa oli esillä melko laaja kalastukseen liittyvä aineistonäyttely, johon saimme avuksi kirjallisuutta muista Keski-kirjastoista. Kokeneemmat kalastajat kertoivat omia kalastustarinoitaan, joita nuorimmat osallistujat kuuntelivat silminnähden haltioituneina. Kalastusillan innoittamina kahdeksan innokasta koululaista pääsi koskikalastajien oppiin Palsankoskelle ihan oikeaan kalastustilanteeseen osallisiksi. Ja jännittävää puuhaa oli ollut MULTIA 15 Neulekahvilatoiminta Viime syksynä toimintansa aloittanut Neulekahvila kokoontui kevään kuluessa kuusi kertaa. Innokkaat neulojat jatkavat toimintaansa kirjaston tiloissa jälleen ensi syksynä. Kuvat: Maire Riikonen Kaksi ensimmäistä kuvaa Jouko Arvosen taidenäyttelystä ja kaksi jälkimmäistä perhokalastusillasta.

16 Kirjailija Paula Havaste vieraili Pihtiputaalla Marjaana Turpeinen WIITAUNIONI Paula Havaste vieraili Pihtiputaan kirjastossa , joten sain hyvän tilaisuuden haastatella häntä ennen asiakasesitystä. Paula Havaste on väitellyt filosofian tohtoriksi kasvatustieteestä Hän on työskennellyt toimittajana, kriitikkona, suomentajana, tietokirjailijana, kirjallisuuden yliopisto-opettajana ja tutkijana. Havaste toimii tiedekeskus Heurekan ohjelmapäällikkönä ja asuu Nurmijärvellä. Havasteen esikoisromaani oli vuonna 2003 julkaistu Kymmenen onnen Anna. Hänen tuotannossaan on historiallisia romaaneja ja lastenkirjoja ja hän on ollut mukana myös oppikirjahankkeessa. Havaste kertoi kirjailijana olon olevan hänelle sekä helppoa että vaikeaa. Helppoa siksi, että tekstin tuottaminen sujuu häneltä kuin itsestään ja hänestä on hauskaa kirjoittaa ja tutkia taustatietoja kirjojaan varten. Vaikeaa siitä tekee kaikki muu, mikä liittyy kirjailijan työsarkaan: markkinointi, ajanpuute, itsekritiikki jne. Kirjailijan ura alkoi hänellä 40-vuotiaana. Rima, jonka hän itselleen oli asettanut, oli korkealla ja Havastetta hirvitti ensimmäisen kirjan julkaisu, mutta siinä häntä rohkaisi Harri Istvàn Mäki. Kymmenen onnen Anna sai kuitenkin hyvän vastaanoton ja siitä kirjailijan ura sai nostetta purjeisiin. Tietoa tarinan lomassa Havaste kirjoittaa romaaneissaan naisista ja naisten kautta miehistä. Hänelle on tärkeää tehdä tarkkaa taustatutkimusta, koska tiedon välittäminen tarinan lomassa on yksi tärkeimmistä Havasteen tavoitteista. Hän kertoi selvittäneensä kirjojaan varten mm. veneen tekoa, köysien punontaa, kansanperinnettä, muinaislääkintää. Tietoa hän hakee netin lisäksi museoista, arkistoja tutkimalla ja haastattelemalla esim. jonkin alan ammattilaista tai harrastajaa. Tällainen taustatyö tekee hänen mielestään kirjoittamisesta erittäin mielenkiintoista ja hän oppii samalla itsekin. Kansanperinteen 16

17 ja vanhojen työtapojen välittäminen romaanin juonen yhteydessä on Havasteelle erityisen tärkeää, sillä hän haluaa vaalia vanhoja perinteitä. Vaikeutena taustatyön suhteen on se, että kirjailijan täytyy vain jossain vaiheessa päättää, että aineistoa on tarpeeksi ja antaa tilaa kirjan juonen kehittymiselle. Havaste pitää tärkeänä myös sodasta kirjoittamista, koska sota on vieläkin läsnä oleva aihe. Sotaromaanejaan varten hän tutki sen ajan sanomalehtien mainoksia, ja mainitsi tärkeinä ihmisten jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä tuolloin olleen pienet arkiset asiat. Esimerkkinä hän mainitsi huulipunan, jota mainostettiin suudelman kestävänä. Naisilla ei tuolloin ollut edes miehiä suudeltavana, koska he olivat rintamalla, mutta huulipuna auttoi jaksamaan ja uskomaan aikaan ilman sotaa. Sodan tuottamia hyviä puolia Havasteen mukaan ovat sitkeys ja sisukkuus. Naisten oli pakko pärjätä ja jaksaa sekä tehdä miestenkin työt siinä sivussa. Naiset astuivat tuolloin askeleen itsenäisempään suuntaan. Kirjan kansilla ja kustannustoimittajalla merkitystä Paula Havaste kertoi kirjojensa ulkoasun merkitsevän hänelle paljon, ja väittikin olevansa hankala kirjailija siinä mielessä, että hän puuttuu hanakasti kansien ulkonäköön. Tästä Havasteella oli hauska tarina kerrottavana. Hänen teostensa kansikuvitusta on tehnyt taiteilija Heli Penttinen. Ensimmäiseen kirjaansa Havaste olisi halunnut naisen ja lehmän kanteen. Taiteilija oli pitänyt sitä huonona ideana, mutta maalannut toivotun mukaisen kannen. Yhteisellä päätöksellä lopulliseen versioon lehmää ei laitettu, koska se ei vaan toiminut, vaan sai aikaan vertailun naisen ja lehmän välillä. Tämä opetti Havasteelle sen, että kansien kuvittaja on ammattilainen, jonka mielipidettä kannattaa kuunnella ja arvostaa. Anteeksipyyntönä Havaste kehoitti Penttistä maksamaan potut pottuina ja maalaamaan seuraavan kirjankannen oman näkemyksensä mukaan ja lisäämään kanteen jonkin yksityiskohdan, jonka Havaste sitten kirjoitti tarinaan mukaan. Tämä yksityiskohta näkyy kirjassa Kotasavun Marja, jossa kansikuvan naisen kulmakarvan ylitse kulkee arpi. Onnistuneet kannet ovat myyntivaltti, koska lukija usein valitsee kirjan houkuttelevan kansikuvan mukaan. Myös selkämykseen pitää Havasteen mukaan kiinnittää huomiota. Havaste kertoi olevansa tyytyväinen omaan kustantamoonsa Gummerukseen. Suuri kustantaja on kirjailijan kannalta hyvä, koska kirjamarkkinointi on hyvin tärkeää. Lisäksi hän mainitsi oman kustannustoimittajansa olevan erinomainen. Kus- WIITAUNIONI 17

18 WIITAUNIONI tannustoimittaja on kirjailijan kehityksen kannalta tärkeä ihminen. Hänen tehtävänsä on kertoa kirjailijalle, jos kirjassa on jokin kohta jota voisi parantaa. Se ei aina ole Havasteen mieleen, mutta on silti hyödyllistä kirjailijalle. Havaste harmitteli pienten kustantamojen ahdinkoa ja kertoi, että esim. Saksassa kirjan painatus valmiiksi on paljon halvempaa kuin Suomessa. Tekijänoikeudet e-kirjojen ongelmana Kysyin Havasteelta, mitä mieltä hän on e-kirjoista. Hän piti e-kirjoja sinänsä loistavana ilmiönä, mutta näki erityisen suurena ongelmana niiden tekijänoikeudet. Kirjailijan tulot saattavat jäädä pieniksi e-kirjojen kohdalla. Lopuksi kysyin myös kirjan kirjoitusprosessista. Havaste kertoi kirjan kirjoittamiseen menevän noin kaksi vuotta ja että hänelle on luontevaa kirjoittaa kahta kirjaa yhtä aikaa, koska ideoita on suorastaan jonoksi asti. Teostensa tapahtumapaikat ovat Havasteelle tuttuja paikkoja tai ainakin sellaisia, joissa hän on käynyt. Liikkuessaan ympäri Suomen hän tutustuu paikkakuntiin, ja jos tunnelmaltaan sopiva miljöö löytyy, se esiintyy usein paikan kuvauksena hänen teoksessaan. Lukijakuntaansa Havaste kertoi kuuluvan myös paljon miehiä, vaikka kirjoja pidetään ns. naisten kirjoina. Havasteen kirjailijavierailu kirjastossamme oli todella innostava. Hän on eläväinen ja huumorintajuinen ihminen, joka sai olemuksellaan aikaan leppoisan tunnelman ja kuulijakunnan viihtymään paremmin kuin hyvin. Ennen kiiruhtamistaan Kyyjärven kirjastolle kirjailija heitti ilmoille pienen teaserin kertomalla uudesta työn alla olevasta Muinais-Suomeen sijoittuvasta sarjasta. Sitä odotellessa voi vaikka tutustua Havasteen hauskaan Loitsukirjaan, jonka kalevalamittaiset loitsut on tarkoitettu nykyajan ihmisille. 18